Tampereen teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi"

Transkriptio

1 Tapani Jokinen Heikki Malinen Maire Mäki Juhani Nokela Päivi Pakkanen Helka Kekäläinen Tampereen teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammer-Paino Oy Tampere 2007

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit keväällä Valmistuneiden raporttien tulokset osoittavat, että korkeakouluilla on paljon laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, mutta erityisesti laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudessa, laadunvarmistuksen johdonmukaisessa kytkemisessä toiminnan ohjaukseen ja johtamiseen sekä sidosryhmien osallistumismahdollisuuksissa on vielä useimmissa korkeakouluissa kehittämishaasteita. Auditointi on kansallinen arviointipoliittinen ratkaisu, jolla osoitetaan kansainvälisesti, että Suomessa on pätevä korkeakoulujen laadunvarmistus. Menettelyllä on myös tuotu eurooppalaiset laadunvarmistuksen periaatteet suomalaisiin korkeakouluihin, sillä kansallinen auditointimalli on rakennettu eurooppalaisten laadunvarmistussuositusten mukaiseksi. Auditointi kunnioittaa korkeakoulujen autonomiaa ja korostaa luottamusta korkeakoulujen vastuuseen koulutuksensa laadusta. Tämä sopii hyvin sekä suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään että Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintaperiaatteisiin. Kehittäminen ja kehittävä arviointi näyttäytyvät auditoinnissa vuorovaikutuksena ja vuoropuheluna arviointineuvoston ja korkeakoulujen välillä. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota korkeakoulut voivat käyttää oman toimintansa kehittämisessä. Auditointitulokset nostavat myös esille hyviä käytänteitä koko korkeakoulukentän hyödynnettäviksi ja raporttiin sisällytetään aina suosituksia tukemaan korkeakoulua sen laadunvarmistustoiminnassa. Tampereen teknillisen yliopiston auditointi on järjestyksessä kahdestoista ja sen kanssa samanaikaisesti valmistuu Svenska handelhögskolanin auditointi. Parhaimmat kiitokset Tampereen teknilliselle yliopistolle osallistumisesta auditointiin ensimmäisten yliopistojen joukossa. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Ossi Tuomi Pääsihteeri Korkeakoulujen arviointineuvosto

4

5 Sisällys Auditointiryhmä Johdanto Auditointiprosessi. Auditoinnin tavoitteet. Auditoinnin kohteet. Auditointisopimus. Auditointiaineisto. Auditointivierailu. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Tampereen teknillinen yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Visio, toiminta-ajatus, tehtävät ja arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja kokonaisrakenne. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistus.. Tutkintoon johtava koulutus.. Tutkimus- ja kehitystyö.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön kehittäminen. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen. Kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen. Laadunvarmistustiedon tarkoituksen-mukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä. Laadunvarmistustiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta. Menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus. Laadunvarmistustiedon hyödyntäminen kehittämisen välineenä. Laadunvarmistusjärjestelmän seuranta, arviointi ja kehittäminen

6 Johtopäätökset. Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet. Kehittämissuositukset. Auditointiryhmän kokonaisarvio Tampereen teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä. Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditoinnissa käytettävät kriteerit : Auditointivierailun ohjelma

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Tekniikan tohtori Tapani Jokinen on työskennellyt sähkötekniikan professorina Teknillisessä korkeakoulussa ja toimi korkeakoulun vararehtorina vuosina Tapani Jokinen on toiminut arvioitsijana kansainvälisissä tekniikan alan arvioinneissa Virossa, Ruotsissa ja Tsekin tasavallassa. Hän on useiden tieteellisten seurojen jäsen. Jäsenet Tekniikan tohtori Heikki Malinen toimii Mikkelin ammattikorkeakoulun kehitysjohtajana ja vararehtorina vastuullaan muun muassa ammattikorkeakoulun laatu- ja arviointijärjestelmät. Hänellä on kokemusta ammattikorkeakoulussa suoritetuista itsearvioinneista ja ammattikorkeakoulussa tehdyistä ulkoisista arvioinneista sekä teollisuuden ympäristö-, ympäristöriski- ja laatuarvioinneista. Heikki Malinen on toiminut opetustehtävissä Jyväskylän teknillisessä oppilaitoksessa, Mikkelin ammattikorkeakoulussa, Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Teknillisessä korkeakoulussa. Heikki Malinen on Lappeenrannan teknillisen yliopiston dosentti ja oli siellä professorina Filosofian tohtori Maire Mäki on hallituksen työllisyyden politiikkaohjelman ohjelmajohtaja. Aiemmin hän toimi Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston osastopäällikkönä. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Oulun väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa suunnittelijana ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kehitysjohtajana. Maire Mäki väitteli vuonna 2000 Tampereen yliopistossa aiheenaan Laadun ilmapiiritekijät ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut KKA:n jäsenenä ja osallistunut arvioitsijana useisiin KKA:n arviointeihin, viimeksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiin. Tekniikan ylioppilas Juhani Nokela on toiminut Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittisena sihteerinä vuodesta Hän on tällä hetkellä myös KKA:n erikoistumisopintolautakunnan jäsen. Hän oli vuonna 2003 Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan hallituksessa ja vuosina 2003 ja 2004 teknillisen korkeakoulun hallituksessa. Lisäksi hän on ollut useissa valtakunnallisissa toimikunnissa ja työryhmissä vuosina tekniikan koulutusalalla, muun muassa yhteisvalinta- ja tutkinnonrakenneuudistustyöryhmässä.

8 Psykologian maisteri Päivi Pakkanen toimii Helsingin yliopiston kehittämisosaston opintoasioiden yksikössä kehittämispäällikkönä. Hän oli projektipäällikkö Helsingin yliopistossa vuosina toteutetussa koulutuksen ja tutkintojen arvioinnissa. Hänellä on laaja kokemus yliopistohallinnosta. Päivi Pakkanen on ollut Helsingin yliopiston kollegion jäsen kaksi kautta vuosina Sihteeri Filosofian tohtori Helka Kekäläinen on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta Hän on yliopistosektorin arvioinneista vastaava suunnittelija.

9 Johdanto Korkeakoulujen arviointineuvosto ja opetusministeriö ovat sopineet, että Korkeakoulujen arviointineuvosto kehittää vuosina korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointimenettelyä. Auditoinnin taustalla on tarve osoittaa suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkintojen laatu kansallisesti ja kansainvälisesti sekä tukea korkeakouluja laadun hallinnassa ja kehittämisessä. Korkeakoulujen arviointineuvosto on yhteistyössä korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen kanssa valmistellut auditointimenettelyn, joka on kuvattu lokakuussa 2005 ilmestyneessä auditointikäsikirjassa 1. Siinä on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Auditointikriteereitä valmisteltaessa on hyödynnetty eurooppalaisia korkeakoulujen laadunvarmistuksen periaatteita ja suosituksia, joiden mukaan korkeakoulujen sisäiseen laadunvarmistukseen tulee kuulua muun muassa dokumentoitu laatupolitiikka ja toimivat menettelytavat koulutuksen laadun varmistamiseksi, tiedonkeruu ja analysointi koulutuksen ja muun toiminnan johtamista varten sekä tiedottaminen korkeakoulun tarjoaman koulutuksen ja tutkintojen laadusta 2. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on kehittävä arviointi, jolla on jo vahva perinne suomalaisessa arviointikäytännössä. Tavoitteena on, että Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttama auditointi toimii osana yksittäisen korkeakoulun laadunvarmistuksen systemaattista kehittämistä. Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuosittain 4 8 auditointia korkeakoulujen ilmoittautumisten ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Auditointia pilotoitiin kahdessa korkeakoulussa keväällä , ja tämän perusteella auditointimenettelyä kehitettiin siten, että kehittämisvaiheen audi- 1 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 4:2005. Tampere: Tammer-Paino Oy. (Käsikirja on saatavana myös osoitteesta 2 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (www.enqa.net/files/bergenreport pdf). 3 Pilottivaiheessa auditoitiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Pilottivaiheen auditointien raportit julkaistiin KKA:n julkaisusarjassa verkkojulkaisuina keväällä Verkkojulkaisut löytyvät osoitteesta

10 toinnit voitiin aloittaa syksyllä Auditointimallin kehittämisvaihe ulottuu vuoteen 2007 asti. Jokaiselta vuosien auditointeihin osallistuvalta auditoijalta ja korkeakoululta kerätään palautetta auditointimenetelmästä ja kriteereistä. Arviointineuvosto käy auditointimallia koskevaa keskustelua myös kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa. Tätä palautetta hyödynnetään vuonna 2007, kun tehdään auditointimallin kehittämistä koskevia johtopäätöksiä.

11 Auditointiprosessi. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tavoitteena on arvioida, miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä: tukeeko korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kansallisten korkeakoulupoliittisten ja korkeakoulun asettamien tavoitteiden saavuttamista tuottaako korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se kehittämistoimenpiteisiin arvioida laadunvarmistusjärjestelmää suhteessa auditointikriteereihin, tuoda esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä, antaa kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi ja tehdä päätös Korkeakoulujen arviointineuvostossa siitä, läpäiseekö korkeakoulu auditoinnin vai edellyttääkö laadunvarmistusjärjestelmä myöhemmin tehtävää uusinta-auditointia.. Auditoinnin kohteet Auditoinnin kohteena olivat auditointikäsikirjan mukaan seuraavat: 1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet 2. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely 3. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 4 b) Tutkimus /tutkimus- ja kehitystyö 4 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulutututkinnot. Kolmannen syklin tutkijakoulutuk-

12 c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 5 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön kehittäminen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 6. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä 7. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 8. Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen 9. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä 10. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen. Auditoinnessa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (ks. kriteeristö liitteessä 1). Auditoinnin kohteena ovat laadunvarmistuksen prosessit ja menettelytavat, eivät korkeakoulun itselleen asettamat tavoitteet tai sen tulokset. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää tarkastellaan suhteessa sen itselleen asettamiin tavoitteisiin ja edellä mainittuihin auditointikriteereihin. Auditointikäsikirjan mukaisesti tarkoituksena on tarkastella laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta, sen tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuutta ja käyttöä korkeakoulun tarjoaman koulutuksen ja muun toiminnan laadun ja seurannassa kehittämisessä. Auditoinnin yhteydessä korkeakoululta edellytetään konkreettista näyttöä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja avoimuudesta. 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

13 . Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja kukin korkeakoulu sopivat auditoinnin järjestämisestä auditointisopimuksella. Sopimuksessa määritellään auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus tai kansainvälisyys ja auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Korkeakoulujen arviointineuvoston välinen sopimusneuvottelu pidettiin Käydyssä auditointisopimusneuvottelussa sovittiin, että auditointi toteutetaan suomen kielellä kotimaisin asiantuntijavoimin. Lisäksi TTY sitoutui auditointisopimuksessa mahdolliseen uusinta-auditointiin, jos auditointi osoittaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä tai perustehtävien laadunvarmistuksessa oleellisia puutteita suhteessa auditointikriteereihin.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjan mukaan auditointiaineisto tuli koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Korkeakoulun tuli laatia auditointiaineisto siten, että sen avulla arvioitsijoiden on mahdollisuus saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnan ohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Olemassa olevien kuvailevien aineistojen lisäksi auditointiaineistoon tuli sisältyä myös laadunvarmistuksen toimivuutta arvioivaa aineistoa. Aineistolle ei ollut määritelty sivumäärärajoitusta, vaan korkeakoulun tuli itse arvioida etukäteen toimitettavan aineiston sopiva laajuus. Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) auditoinnin perusaineisto sisälsi seuraavat dokumentit: TTY:n strategia, Kasvun aika -historiikki, Kirkkaasti paras valinta -lehti, Avainsanat- ja Kampuskarttaesitteet kuvaus laadunvarmistusjärjestelmästä laatukäsikirja laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria -kaaviokuva kuvaus laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytymisestä toiminnan ohjausjärjestelmään SWOT-analyysi laadunvarmistusjärjestelmästä yhteenveto kehittämiskohteista ja suunnitelluista toimenpiteistä.

14 Näytöt ja näytteet auditointikohteittain sisälsivät esimerkiksi seuraavia dokumentteja: laitosjohtajan käsikirja prosessikuvauksia ja laadunvarmistusjärjestelmien kuvauksia tietohallintostrategia toimitilastrategia turvallisuusraportti 2005 ympäristösuunnitelma 2005 jätehuolto-ohje 2006 esteettömyyssuunnitelma 2006 tilastokirja 2005 vuosikertomus 2005 henkilöstötilinpäätös 2005 Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston virtuaaliyliopistojen arvointi tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia vuosille Lisäksi auditointiryhmä sai käyttöönsä TTY:n intranetin tunnukset.. Auditointivierailu Ennen auditointivierailua auditointiryhmän puheenjohtaja Tapani Jokinen ja suunnittelija Helka Kekäläinen vierailivat Tampereen teknillisessä yliopistossa, joka järjesti henkilökunnalle ja opiskelijoille informaatiotilaisuuden tulevasta auditoinnista. Puheenjohtaja Tapani Jokinen esitteli auditoinnin tavoitteita ja laadunvarmistusjärjestelmän arvioinnissa käytettäviä kriteereitä. Helka Kekäläinen kertoi yleisölle auditointiprosessin vaiheista ja auditointivierailun käytännön toteutuksesta. Tilaisuudessa kuultiin myös TTY:n edustajien puheenvuoroja sekä käytiin keskustelua auditoinnin toteutuksesta. Varsinainen auditointivierailu, johon osallistui koko auditointiryhmä, toteutettiin Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva TTY:n laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli erillisinä ryhminä korkeakoulun johtoa, yksikönjohtajia, opetushenkilökunnan edustajia, opiskelijoita, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia sekä sidosryhmien edustajia. Toisena vierailupäivänä auditointiryhmä haastatteli opetuksen laatutyöryhmää ja jatko-opiskelijoita, vieraili tutkimus- ja innovaatiopalvelut -yksikössä, kuitumateriaalitekniikan laitoksella, energia- ja prosessitekniikan laitoksella ja optoelektroniikan tutkimuskeskuksessa sekä tapasi täydennyskoulutuskeskus Edutechin edustajia.

15 Kolmantena auditointivierailun kohteena oli rakennustekniikan osasto ja ensimmäisenä vierailupäivänä ilmoitettuna jokerina matematiikan laitos. Auditointivierailun päätti uusi keskustelu rehtorien, hallintojohtajan ja auditoinnin yhteyshenkilöiden kanssa.. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä valmistautui auditointivierailuun kirjoittamalla alustavia havaintoja Tampereen teknillisen yliopiston toimittamien auditointiaineistojen pohjalta ja laatimalla auditointikysymyksiä. Auditointiryhmä piti vierailun aikana omia kokouksia, joissa se tarkensi auditointikysymyksiä ja teki alustavaa analyysia TTY:n laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta auditointikohteittain. Auditointiryhmä jatkoi vierailun jälkeen raportin työstämistä siten, että kukin auditointiryhmän jäsen tuotti auditointiaineiston ja vierailun perusteella analysoivaa ja arvioivaa tekstiä omilta vastuualueiltaan. Tekstit koottiin yhteen, jonka jälkeen ryhmän jäsenillä oli mahdollisuus kommentoida toistensa tekstejä. Tampereen teknillisellä yliopistolla oli tilaisuus korjata mahdolliset asiavirheet ennen raportin julkistamista. Raportin rakenne noudattaa auditointikäsikirjassa olevaa auditointiraporttien yleistä jäsennystä, jonka mukaan raportin alkuluvuissa esitellään auditoinnin tausta ja toteutustapa, kolmannessa kuvataan ko. korkeakoulun tavoitteet, organisaatio ja laatujärjestelmä, neljännessä luvussa esitetään auditointitulokset auditointikohteittain ja viidennessä luvussa esitetään auditoinnin perusteella tehtävät johtopäätökset.

16 Tampereen teknillinen yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) on tekniikan ja arkkitehtuurin tieteellistä tutkimusta harjoittava ja näiden alojen ylintä koulutusta antava yliopisto, joka ennen tunnettiin nimellä Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK). Se aloitti toimintansa vuonna 1965 Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakouluna ja itsenäistyi omaksi yliopistoksi Yliopistosta valmistuu vuosittain yli 700 diplomi-insinööriä ja arkkitehtiä. Tekniikan lisensiaatteja ja tohtoreita valmistuu vuosittain yhteensä yli 80 henkilöä. Yliopisto sijaitsee Hervannan kampuksella, jossa on 33 opetusta antavaa laitosta ja vuoden 2005 tilastokirjan mukaan kirjoilla yhteensä 9969 perustutkinto-opiskelijaa. Lisäksi TTY:lla on Porin yksikkö, jossa on kirjoilla neljässä koulutusohjelmassa yhteensä 668 perustutkinto-opiskelijaa. Vuonna 2005 TTY:lla aloitti perusopinnot yhteensä 1256 uutta opiskelijaa. Tampereen teknillisen yliopiston alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatin tutkinto, ylemmät korkeakoulututkinnot ovat diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnot. TTY:ssa suoritettavat jatkotutkinnot ovat tekniikan lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot sekä filosofian tohtorin tutkinto. TTY:ssa voi opiskella diplomi-insinööriksi 13 koulutusohjelmassa ja tämän lisäksi on arkkitehdin koulutusohjelma. Yliopistossa voi suorittaa jatko-opintoja itsenäisesti ohjaajan ohjauksessa tai tutkijakoulussa. TTY koordinoi seitsemää valtakunnallista tutkijakoulua. Yliopistolla on lisäksi oma tohtorikoulu. Oma tohtorikoulu on perustettu tehostamaan tutkijakoulutusta yliopiston strategian mukaisilla tutkimusalueilla. TTY:n kokonaismenot olivat vuonna 2005 yhteensä n. 112 miljoonaa euroa. Rahoituksesta vajaa puolet muodostui ulkopuolisesta rahoituksesta kuten Tekesiltä, teollisuudelta, Suomen Akatemialta ja EU-projekteista saaduista tuloista. Vuonna 2005 TTY:n henkilöstöön kuului 365 opettajaa, 796 tutkijaa sisältäen jatko-opiskelijat, 367 tutkimusapulaista ja 378 tukihenkilöstöön kuuluvaa, mikä on yhteensä 1906 henkilöä. TTY on Tampereen viidenneksi suurin työnantaja. Tampereen teknillisen yliopiston hallinnosta vastaavat hallitus, opetus- ja tutkimusneuvosto ja rehtori. Hallintoelimiin kuuluvat myös neuvottelukunta

17 ja osastoneuvostot sekä yliopistopalvelut. Opetusohjelmista vastaavat osastot, joita on yhteensä kymmenen. Ainelaitoksia on 33 ja kukin kuuluu hallinnollisesti jonkin osaston alaisuuteen, vaikka opetustarjontaa useat laitokset tuottavat moneen koulutusohjelmaan.. Visio, toiminta-ajatus, tehtävät ja arvot Yliopiston strategiassa vuosille todetaan seuraavaa: Tampereen teknillinen yliopisto luo perustaa suomalaisen yhteiskunnan kehittymiselle. Tätä tehtävää toteutetaan tieteellisen tutkimuksen, yliopistokoulutuksen ja julkisen vuoropuhelun avulla sekä jatkamalla kiinteää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Yliopisto on tieteenalojensa innovatiivinen ja arvostettu asiantuntija. Strategian mukaan TTY:n perustehtävä on tiedon tuottaminen, jäsentäminen ja välittäminen. Yliopiston arvot ankkuroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja kansallisesti menestyksekkäiksi havaittuihin toimintatapoihin: viisauteen, vastuullisuuteen, sivistykseen ja rohkeuteen, jotka on määritelty seuraavasti:

18 Viisaus: kyky toimia harkitun rauhallisesti ja pitkäjänteisesti suomalaisen yhteiskunnan ja ihmiskunnan eduksi Vastuullisuus: sisäistetty ymmärrys yliopiston palvelutehtävästä, jota TTY toteuttaa avoimesti ja julkisesti koko yhteiskunnan hyväksi Sivistys: Rohkeus: elämisten arvoisten asioiden edistäminen, hyvien toimintatapojen välittäminen tuleville sukupolville sekä tasa-arvoisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen vahva sitoutuminen akateemiseen perinteeseen, luottamus punnittuun tietoon, nopea ja tehokas reagointi maailman muuttumiseen, rauhallinen ja kriittinen suhtautuminen yhteiskunnassa yhä laajemmin esiintyvään puolinaiseen tietoon ja muotivirtauksiin. Strategiakaudella TTY:n keskeisiä painopisteitä ovat tutkimustoiminnan vahvistaminen, kansainvälistymisen edistäminen, opiskelijoiden palveluiden kehittäminen sekä henkilöstön viihtyvyyden parantaminen.. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Laadunvarmistusjärjestelmä Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) nähdään osana yliopiston normaalia toimintaa. TTY:n laatutyölle määritetyt perustavoitteet ovat: tieteellisyys, pitkäjännitteisyys, yhteisöllisyys, innostavuus, moniarvoisuus ja luotettavuus. Laatutyö nähdään keskeiseksi osaksi yliopistoyhteisön arkista toimintakulttuuria. Korkean laatutason saavuttamiseksi ja sen ylläpitämiseksi yliopistoyhteisö takaa laatutyölle riittävät resurssit ja tarkoituksenmukaiset välineet sekä kannustaa henkilöstöään niiden käyttöön. TTY:n laatutyö noudattaa kaikilla tasoillaan jatkuvan parantamisen periaatetta, jota voidaan kuvata PDCA-laatuympyrän avulla (Plan, Do, Check, Act). Laatutyön suunnittelu-, toteutus-, arviointi- ja kehittämisvaiheet muodostavat jatkuvan kehittymisen prosessin (kuva 1). Kuva. TTY:n koulutuksen laadunvarmistuksen osa-alueet ja elementit (TTY:n laatukäsikirja)

19 TTY:n laadunvarmistusjärjestelmän avulla kerätään tietoa nykytilasta ja kehitetään toimintaa kohti asetettuja tavoitteita. Järjestelmän avulla tuotettu tieto vaikuttaa nykytilaan johtamisen kautta ja tavoitteisiin toiminnan suunnittelun kautta. Kuvan 2 mukaisesti laadunvarmistusjärjestelmään sisältyy TTY:n ja sen yksikköjen käyttämiä työkaluja, tieto- ja palautejärjestelmiä, menettelytapoja ja prosesseja, joilla varmistetaan toiminnan laadukkuus. Laadunvarmistusjärjestelmä: -tietoa nyky- ja tavoitetilasta -työkalut, tietojärjestelmät, menettelytavat, ohjeet, prosessikuvaukset ja muut laadunvarmistusta tukevat järjestelmät. Laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksessaan TTY tarkastelee laadun kehittämistä ja tavoitetilojen määrittelyä päätehtäviensä: opetuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmista. Tukipalvelujen laadunvarmistus perustuu määriteltyihin prosesseihin, vertailututkimuksiin ja palautetietoon. Toiminnanjohtaminen Toiminnansuunnittelu Kuva. Laadunvarmistusjärjestelmän rooli TTY:n laadun kehittämisessä

20 Auditointitulokset. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja kokonaisrakenne Auditointikohde. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet Yliopiston toimittaman aineiston perusteella laatutyön yleiset tavoitteet koko yliopiston tasolla on määritelty. Tavoitteiden saaminen käytännön toiminnaksi edellyttää yksityiskohtaisten tavoitteiden ja keinojen täsmentämistä. Näitä on lähestytty yksikkökohtaisilla laadunvarmistusjärjestelmien kuvauksilla. Toiminnan ohjauksen yhteydessä laatutyötä on täsmennetty yksityiskohtaisimmilla tavoitteilla, joista esimerkkinä voidaan mainita julkaisutoiminnalle asetetut tavoitteet. Pääosa toiminnan ohjauksessa (sisäiset tulosneuvottelut) käytettävistä mittareista on kuitenkin luonteeltaan taloudellisia ja määrällisiä, esimerkiksi tutkintoihin liittyviä tavoitteita. Yhtenä yliopistotason mittaristona käytetään tulospistemittaristoa, jolla on noin kymmenen vuoden historia. Haastateltavat pitivät sitä toimintaa voimakkaasti ohjaavana, mutta määrällisiin mittareihin painottuvana. Jatkossa kannattaisikin pohtia järjestelmän painottamista myös laadullisiin mittareihin. Yliopisto näkee sisäisen rakenteellisen kehittämisen merkittävänä mahdollisuutena tukea laatutavoitteisiin pääsemistä. Rakenteellisen kehittämisen myötä voidaan luoda aiempaa vahvempia opetuksen, tutkimuksen ja tukipalvelujen kokonaisuuksia. Tämä voi edesauttaa toteutuessaan opetus-, tutkimusja tukipalveluhenkilöstön osaamisen tehokkaampaa käyttöä ja keskittymistä ydinosaamiseen sekä mahdollisuutta poikkitieteellisyyden lisäämiseen. Tietojärjestelmät ovat olleet ja ovat tulevaisuudessakin olennainen osa yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää. Integrointia eri järjestelmien kesken on kuitenkin syytä jatkaa, jotta myös laadunvarmistusjärjestelmän tarvitsemien tietojen saaminen helpottuisi. Tietojärjestelmien kehittämisen avulla voitaisiin saada yksinkertaistettua ja parannettua toiminnallisia prosesseja ja niiden hallintaa, yhtenäistettyä yliopiston käytänteitä sekä saada aikaisempaa ajantasaisempaa ja toimintaa paremmin palvelevaa tietoa laadunvarmistustyön tueksi.

21 Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet Auditointiaineiston perusteella yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä muodostuu TTY:n laadunvarmistusjärjestelmäkuvauksesta sekä eri yksikköjen laadunvarmistusjärjestelmäkuvauksista. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus on kehittymässä. Tulevaisuudessa kannattaisi kehittää yliopiston ja sen yksiköiden laadunvarmistusjärjestelmää siten, että niistä muodostuisi entistä yhtenäisempi ja johdonmukaisempi kokonaisuus. Laitosten laadunvarmistusjärjestelmä kuvataan Laitosjohtajan käsikirjassa (2004). Sen mukaan laadunvarmistusjärjestelmä muodostuu organisaatiosta, menettelyistä, prosesseista, resursseista ja asiakirjoista, joita tarvitaan toiminnan laadun varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Laitoksella päätetään, miten sen laadun varmistaminen organisoidaan ja dokumentoidaan. Laitosjohtajan käsikirjan mukaan on suositeltavaa, että laatujärjestelmä pohjautuu kokonaan tai soveltuvin osin kansainvälisiin laatujärjestelmästandardeihin. Laitosjohtajan käsikirjassa käsitellään myös opetuksen laadunvarmistusta. Laadunvarmistuksesta on esitetty laatupalautteen kerääminen ja hyödyntäminen sekä poikkeamien osalta valitukset ja korjaavat toimenpiteet. Yliopiston yksiköt ovat vuoden 2006 aikana tehneet kuvaukset omista laadunvarmistusjärjestelmistään annettujen ohjeiden mukaisesti. Auditointiaineistossa oli esimerkit sekä osasto- että laitostason laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista. Erityisesti tuotantotekniikan laitoksen kuvauksessa tuotiin esille selkeä kokonaisuus, joka sisälsi runsaasti hyviä laatutyön käytänteitä. Tehdyt kuvaukset ovat samansuuntaisia ja niitä on myös sovitettu yhteen osastokohtaisesti. Kyseessä on useimmilla yksiköillä ensimmäinen kuvaus, joten järjestelmän tuottamista tuloksista ei vielä ole näyttöä. Kehittämisnäkökulma ei myöskään tule kaikissa yksiköissä esille. Nämä asettavat haasteen laadunvarmistusjärjestelmän pitkäjänteiselle kehittämiselle. Hyvien käytäntöjen edistäminen on tällä hetkellä vähäistä ja satunnaista, vaikka hyviä käytäntöjä on runsaasti eri puolilla yliopistoa. Yliopiston tulisikin määritellä menettelyt horisontaaliseen tiedonvaihtoon ja kehittämiseen. Parhaimmillaan tämä voi selkeyttää käytäntöjä, ehkäistä päällekkäistä työtä ja nopeuttaa oleellisesti parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa sekä parantaa asiakkaiden kokemaa laatua. Yhtenä hyvänä esimerkkinä tästä on jo opetuksen suunnittelijoiden palkkaaminen osastoille ja heidän toimintaedellytystensä sekä yhteistyönsä varmistaminen. Auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella voi todeta, että toiminnot, toimijat ja vastuukysymykset on määritelty ja vastuuhenkilöt ovat niistä selvillä. Laatuorganisaation toimintaa kannattaa edelleen terävöittää, esimer-

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Yliopistopalvelujen johtoryhmä 5.3.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Yliopistolain velvoite Yliopistolaki 558/2009, 87 : Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja Korkeakoulujen arviointineuvosto Peda-forum Rovaniemi 26.8.2010 Sidosryhmäyhteistyö ja auditoinnit

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta 3.12.2008 Mirja Iivonen Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta Johto ja keskushallinto Kansleri Hallitus Rehtori Vararehtorit (2) Hallintokeskus Hallintojohtaja Tiedekunnat (6) ja laitokset

Lisätiedot

laadunvarmistusjärjestelmän

laadunvarmistusjärjestelmän Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin i i tulokset t Kehitysjohtaja Mirja Toikka Auditointiryhmän puheenjohtaja Kajaani 30.1.2008 Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat Sisäinen auditointi Raportti Auditoitava kohde: Pääauditoija: Muut auditoijat: Itä-Suomen yliopiston kirjasto Mari Ikonen Tarja Kvist Auditointiajankohta: 3.11.2009 Auditoinnin aikataulu / ohjelma/ käsitellyt

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset. Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen

Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset. Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen Jyväskylän yliopiston auditointiryhmä Laatujohtaja, dosentti Helka

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari 1 TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI Opintohallinnon SEFE-seminaari 9.4.2013 2 KERTAUSTA Suomi sitoutui Bolognan prosessiin v. 2003 OPM:n työryhmän muistio vuodelta 2004: kaikki toiminnot

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus menettelystä Tässä asiakirjassa kuvataan menettely, jonka mukaisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen auditointiin

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT 17.9.2014 Mikä on koulutuksen johtamisen tavoite? Yliopistokoulutuksen tavoite? Mitä halutaan tukea

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö 1(5) L A A T U T Y Ö 16.1.9 SUUNNITELMA n sisäiset auditoinnit toteutetaan tiedekunta ja erillislaitostasolla samaan tapaan kuin ensimmäisellä kierroksella 2008, mutta kevennetyllä mallilla. Pääauditoijina

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Opiskelijahuoltolain toimeenpano tuki Uudistettujen valintaperusteiden käyttöönoton tuki Opetusneuvos

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, 30.11.2015 KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN LES ENG Ohjelmajohtaja Vastuuopettaja Tietovarasto Kurssipalaute ohjelmittain ja kursseittain Ohjelman

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Riitta Pyykkö Puheenjohtaja, Korkeakoulujen arviointineuvosto Yhteistyötä laadun vuoksi Ammattikorkeakoulun laatutoimijoiden tapaaminen Mikkeli

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja tiivistelmä sidosryhmille Plan - Suunnittele Act - Kehitä Do - Tee Check - Arvioi 1 1 Itä-Suomen

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laatutyöpaja Helena Immonen

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laatutyöpaja Helena Immonen Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laatutyöpaja 7.4.2011 Helena Immonen 7.4.2011 www.helsinki.fi/yliopisto Laatuajattelu ja prosessityö Suunnittelu ja laadunvarmistus / Helena Immonen www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Pilotoinnin perehdyttämispäivä - kriteeristö ja arviointiprosessi - 17.12.2013 - Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Pilotointiin osallistuvien koulutuksen

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET Toimenpide Päivämäärä Tekijä Hyväksyjä Hyväksytty 08.11.2004 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 15.08.2005 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 10.09.2007 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 14.11.2008 M. Nykänen

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Helsingin yliopisto WebOodi 1 Opiskelijarekisteri WebOodi.

Helsingin yliopisto WebOodi 1 Opiskelijarekisteri WebOodi. Helsingin yliopisto WebOodi 1 WebOodi www.helsinki.fi/weboodi WEBOODI OPISKELIJALLE 2 OSAJÄRJESTELMÄT 5 OPEOODI 5 OPASOODI 6 PALAUTEOODI 7 EHOPS 9 TENTTITYÖKALU 9 Helsingin yliopisto WebOodi 2 WebOodi

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki (Rauhankatu 17), Hämeenlinna,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUKSEN SUUNNITTELUSSA JA LAADUN KEHITTÄMISESSÄ

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUKSEN SUUNNITTELUSSA JA LAADUN KEHITTÄMISESSÄ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUKSEN SUUNNITTELUSSA JA LAADUN KEHITTÄMISESSÄ 1. Yliopistojen toimintaympäristö 2. Miten TTY:lla tuetaan opetuksen suunnittelua 3. Miten on vaikuttanut toiminnan laatuun

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten johtajien seminaari Joensuun yliopisto 29.11.2002 Ilkka Virtanen 25.11.2002 Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto & KKA:n

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot