Tampereen teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Transkriptio

1 Tapani Jokinen Heikki Malinen Maire Mäki Juhani Nokela Päivi Pakkanen Helka Kekäläinen Tampereen teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammer-Paino Oy Tampere 2007

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit keväällä Valmistuneiden raporttien tulokset osoittavat, että korkeakouluilla on paljon laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, mutta erityisesti laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudessa, laadunvarmistuksen johdonmukaisessa kytkemisessä toiminnan ohjaukseen ja johtamiseen sekä sidosryhmien osallistumismahdollisuuksissa on vielä useimmissa korkeakouluissa kehittämishaasteita. Auditointi on kansallinen arviointipoliittinen ratkaisu, jolla osoitetaan kansainvälisesti, että Suomessa on pätevä korkeakoulujen laadunvarmistus. Menettelyllä on myös tuotu eurooppalaiset laadunvarmistuksen periaatteet suomalaisiin korkeakouluihin, sillä kansallinen auditointimalli on rakennettu eurooppalaisten laadunvarmistussuositusten mukaiseksi. Auditointi kunnioittaa korkeakoulujen autonomiaa ja korostaa luottamusta korkeakoulujen vastuuseen koulutuksensa laadusta. Tämä sopii hyvin sekä suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään että Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintaperiaatteisiin. Kehittäminen ja kehittävä arviointi näyttäytyvät auditoinnissa vuorovaikutuksena ja vuoropuheluna arviointineuvoston ja korkeakoulujen välillä. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota korkeakoulut voivat käyttää oman toimintansa kehittämisessä. Auditointitulokset nostavat myös esille hyviä käytänteitä koko korkeakoulukentän hyödynnettäviksi ja raporttiin sisällytetään aina suosituksia tukemaan korkeakoulua sen laadunvarmistustoiminnassa. Tampereen teknillisen yliopiston auditointi on järjestyksessä kahdestoista ja sen kanssa samanaikaisesti valmistuu Svenska handelhögskolanin auditointi. Parhaimmat kiitokset Tampereen teknilliselle yliopistolle osallistumisesta auditointiin ensimmäisten yliopistojen joukossa. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Ossi Tuomi Pääsihteeri Korkeakoulujen arviointineuvosto

4

5 Sisällys Auditointiryhmä Johdanto Auditointiprosessi. Auditoinnin tavoitteet. Auditoinnin kohteet. Auditointisopimus. Auditointiaineisto. Auditointivierailu. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Tampereen teknillinen yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Visio, toiminta-ajatus, tehtävät ja arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja kokonaisrakenne. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistus.. Tutkintoon johtava koulutus.. Tutkimus- ja kehitystyö.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön kehittäminen. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen. Kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen. Laadunvarmistustiedon tarkoituksen-mukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä. Laadunvarmistustiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta. Menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus. Laadunvarmistustiedon hyödyntäminen kehittämisen välineenä. Laadunvarmistusjärjestelmän seuranta, arviointi ja kehittäminen

6 Johtopäätökset. Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet. Kehittämissuositukset. Auditointiryhmän kokonaisarvio Tampereen teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä. Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditoinnissa käytettävät kriteerit : Auditointivierailun ohjelma

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Tekniikan tohtori Tapani Jokinen on työskennellyt sähkötekniikan professorina Teknillisessä korkeakoulussa ja toimi korkeakoulun vararehtorina vuosina Tapani Jokinen on toiminut arvioitsijana kansainvälisissä tekniikan alan arvioinneissa Virossa, Ruotsissa ja Tsekin tasavallassa. Hän on useiden tieteellisten seurojen jäsen. Jäsenet Tekniikan tohtori Heikki Malinen toimii Mikkelin ammattikorkeakoulun kehitysjohtajana ja vararehtorina vastuullaan muun muassa ammattikorkeakoulun laatu- ja arviointijärjestelmät. Hänellä on kokemusta ammattikorkeakoulussa suoritetuista itsearvioinneista ja ammattikorkeakoulussa tehdyistä ulkoisista arvioinneista sekä teollisuuden ympäristö-, ympäristöriski- ja laatuarvioinneista. Heikki Malinen on toiminut opetustehtävissä Jyväskylän teknillisessä oppilaitoksessa, Mikkelin ammattikorkeakoulussa, Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Teknillisessä korkeakoulussa. Heikki Malinen on Lappeenrannan teknillisen yliopiston dosentti ja oli siellä professorina Filosofian tohtori Maire Mäki on hallituksen työllisyyden politiikkaohjelman ohjelmajohtaja. Aiemmin hän toimi Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston osastopäällikkönä. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Oulun väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa suunnittelijana ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kehitysjohtajana. Maire Mäki väitteli vuonna 2000 Tampereen yliopistossa aiheenaan Laadun ilmapiiritekijät ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut KKA:n jäsenenä ja osallistunut arvioitsijana useisiin KKA:n arviointeihin, viimeksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiin. Tekniikan ylioppilas Juhani Nokela on toiminut Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittisena sihteerinä vuodesta Hän on tällä hetkellä myös KKA:n erikoistumisopintolautakunnan jäsen. Hän oli vuonna 2003 Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan hallituksessa ja vuosina 2003 ja 2004 teknillisen korkeakoulun hallituksessa. Lisäksi hän on ollut useissa valtakunnallisissa toimikunnissa ja työryhmissä vuosina tekniikan koulutusalalla, muun muassa yhteisvalinta- ja tutkinnonrakenneuudistustyöryhmässä.

8 Psykologian maisteri Päivi Pakkanen toimii Helsingin yliopiston kehittämisosaston opintoasioiden yksikössä kehittämispäällikkönä. Hän oli projektipäällikkö Helsingin yliopistossa vuosina toteutetussa koulutuksen ja tutkintojen arvioinnissa. Hänellä on laaja kokemus yliopistohallinnosta. Päivi Pakkanen on ollut Helsingin yliopiston kollegion jäsen kaksi kautta vuosina Sihteeri Filosofian tohtori Helka Kekäläinen on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta Hän on yliopistosektorin arvioinneista vastaava suunnittelija.

9 Johdanto Korkeakoulujen arviointineuvosto ja opetusministeriö ovat sopineet, että Korkeakoulujen arviointineuvosto kehittää vuosina korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointimenettelyä. Auditoinnin taustalla on tarve osoittaa suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkintojen laatu kansallisesti ja kansainvälisesti sekä tukea korkeakouluja laadun hallinnassa ja kehittämisessä. Korkeakoulujen arviointineuvosto on yhteistyössä korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen kanssa valmistellut auditointimenettelyn, joka on kuvattu lokakuussa 2005 ilmestyneessä auditointikäsikirjassa 1. Siinä on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Auditointikriteereitä valmisteltaessa on hyödynnetty eurooppalaisia korkeakoulujen laadunvarmistuksen periaatteita ja suosituksia, joiden mukaan korkeakoulujen sisäiseen laadunvarmistukseen tulee kuulua muun muassa dokumentoitu laatupolitiikka ja toimivat menettelytavat koulutuksen laadun varmistamiseksi, tiedonkeruu ja analysointi koulutuksen ja muun toiminnan johtamista varten sekä tiedottaminen korkeakoulun tarjoaman koulutuksen ja tutkintojen laadusta 2. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on kehittävä arviointi, jolla on jo vahva perinne suomalaisessa arviointikäytännössä. Tavoitteena on, että Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttama auditointi toimii osana yksittäisen korkeakoulun laadunvarmistuksen systemaattista kehittämistä. Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuosittain 4 8 auditointia korkeakoulujen ilmoittautumisten ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Auditointia pilotoitiin kahdessa korkeakoulussa keväällä , ja tämän perusteella auditointimenettelyä kehitettiin siten, että kehittämisvaiheen audi- 1 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 4:2005. Tampere: Tammer-Paino Oy. (Käsikirja on saatavana myös osoitteesta 2 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. ( 3 Pilottivaiheessa auditoitiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Pilottivaiheen auditointien raportit julkaistiin KKA:n julkaisusarjassa verkkojulkaisuina keväällä Verkkojulkaisut löytyvät osoitteesta

10 toinnit voitiin aloittaa syksyllä Auditointimallin kehittämisvaihe ulottuu vuoteen 2007 asti. Jokaiselta vuosien auditointeihin osallistuvalta auditoijalta ja korkeakoululta kerätään palautetta auditointimenetelmästä ja kriteereistä. Arviointineuvosto käy auditointimallia koskevaa keskustelua myös kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa. Tätä palautetta hyödynnetään vuonna 2007, kun tehdään auditointimallin kehittämistä koskevia johtopäätöksiä.

11 Auditointiprosessi. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tavoitteena on arvioida, miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä: tukeeko korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kansallisten korkeakoulupoliittisten ja korkeakoulun asettamien tavoitteiden saavuttamista tuottaako korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se kehittämistoimenpiteisiin arvioida laadunvarmistusjärjestelmää suhteessa auditointikriteereihin, tuoda esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä, antaa kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi ja tehdä päätös Korkeakoulujen arviointineuvostossa siitä, läpäiseekö korkeakoulu auditoinnin vai edellyttääkö laadunvarmistusjärjestelmä myöhemmin tehtävää uusinta-auditointia.. Auditoinnin kohteet Auditoinnin kohteena olivat auditointikäsikirjan mukaan seuraavat: 1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet 2. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely 3. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 4 b) Tutkimus /tutkimus- ja kehitystyö 4 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulutututkinnot. Kolmannen syklin tutkijakoulutuk-

12 c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 5 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön kehittäminen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 6. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä 7. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 8. Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen 9. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä 10. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen. Auditoinnessa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (ks. kriteeristö liitteessä 1). Auditoinnin kohteena ovat laadunvarmistuksen prosessit ja menettelytavat, eivät korkeakoulun itselleen asettamat tavoitteet tai sen tulokset. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää tarkastellaan suhteessa sen itselleen asettamiin tavoitteisiin ja edellä mainittuihin auditointikriteereihin. Auditointikäsikirjan mukaisesti tarkoituksena on tarkastella laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta, sen tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuutta ja käyttöä korkeakoulun tarjoaman koulutuksen ja muun toiminnan laadun ja seurannassa kehittämisessä. Auditoinnin yhteydessä korkeakoululta edellytetään konkreettista näyttöä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja avoimuudesta. 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

13 . Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja kukin korkeakoulu sopivat auditoinnin järjestämisestä auditointisopimuksella. Sopimuksessa määritellään auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus tai kansainvälisyys ja auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Korkeakoulujen arviointineuvoston välinen sopimusneuvottelu pidettiin Käydyssä auditointisopimusneuvottelussa sovittiin, että auditointi toteutetaan suomen kielellä kotimaisin asiantuntijavoimin. Lisäksi TTY sitoutui auditointisopimuksessa mahdolliseen uusinta-auditointiin, jos auditointi osoittaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä tai perustehtävien laadunvarmistuksessa oleellisia puutteita suhteessa auditointikriteereihin.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjan mukaan auditointiaineisto tuli koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Korkeakoulun tuli laatia auditointiaineisto siten, että sen avulla arvioitsijoiden on mahdollisuus saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnan ohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Olemassa olevien kuvailevien aineistojen lisäksi auditointiaineistoon tuli sisältyä myös laadunvarmistuksen toimivuutta arvioivaa aineistoa. Aineistolle ei ollut määritelty sivumäärärajoitusta, vaan korkeakoulun tuli itse arvioida etukäteen toimitettavan aineiston sopiva laajuus. Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) auditoinnin perusaineisto sisälsi seuraavat dokumentit: TTY:n strategia, Kasvun aika -historiikki, Kirkkaasti paras valinta -lehti, Avainsanat- ja Kampuskarttaesitteet kuvaus laadunvarmistusjärjestelmästä laatukäsikirja laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria -kaaviokuva kuvaus laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytymisestä toiminnan ohjausjärjestelmään SWOT-analyysi laadunvarmistusjärjestelmästä yhteenveto kehittämiskohteista ja suunnitelluista toimenpiteistä.

14 Näytöt ja näytteet auditointikohteittain sisälsivät esimerkiksi seuraavia dokumentteja: laitosjohtajan käsikirja prosessikuvauksia ja laadunvarmistusjärjestelmien kuvauksia tietohallintostrategia toimitilastrategia turvallisuusraportti 2005 ympäristösuunnitelma 2005 jätehuolto-ohje 2006 esteettömyyssuunnitelma 2006 tilastokirja 2005 vuosikertomus 2005 henkilöstötilinpäätös 2005 Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston virtuaaliyliopistojen arvointi tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia vuosille Lisäksi auditointiryhmä sai käyttöönsä TTY:n intranetin tunnukset.. Auditointivierailu Ennen auditointivierailua auditointiryhmän puheenjohtaja Tapani Jokinen ja suunnittelija Helka Kekäläinen vierailivat Tampereen teknillisessä yliopistossa, joka järjesti henkilökunnalle ja opiskelijoille informaatiotilaisuuden tulevasta auditoinnista. Puheenjohtaja Tapani Jokinen esitteli auditoinnin tavoitteita ja laadunvarmistusjärjestelmän arvioinnissa käytettäviä kriteereitä. Helka Kekäläinen kertoi yleisölle auditointiprosessin vaiheista ja auditointivierailun käytännön toteutuksesta. Tilaisuudessa kuultiin myös TTY:n edustajien puheenvuoroja sekä käytiin keskustelua auditoinnin toteutuksesta. Varsinainen auditointivierailu, johon osallistui koko auditointiryhmä, toteutettiin Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva TTY:n laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli erillisinä ryhminä korkeakoulun johtoa, yksikönjohtajia, opetushenkilökunnan edustajia, opiskelijoita, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia sekä sidosryhmien edustajia. Toisena vierailupäivänä auditointiryhmä haastatteli opetuksen laatutyöryhmää ja jatko-opiskelijoita, vieraili tutkimus- ja innovaatiopalvelut -yksikössä, kuitumateriaalitekniikan laitoksella, energia- ja prosessitekniikan laitoksella ja optoelektroniikan tutkimuskeskuksessa sekä tapasi täydennyskoulutuskeskus Edutechin edustajia.

15 Kolmantena auditointivierailun kohteena oli rakennustekniikan osasto ja ensimmäisenä vierailupäivänä ilmoitettuna jokerina matematiikan laitos. Auditointivierailun päätti uusi keskustelu rehtorien, hallintojohtajan ja auditoinnin yhteyshenkilöiden kanssa.. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä valmistautui auditointivierailuun kirjoittamalla alustavia havaintoja Tampereen teknillisen yliopiston toimittamien auditointiaineistojen pohjalta ja laatimalla auditointikysymyksiä. Auditointiryhmä piti vierailun aikana omia kokouksia, joissa se tarkensi auditointikysymyksiä ja teki alustavaa analyysia TTY:n laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta auditointikohteittain. Auditointiryhmä jatkoi vierailun jälkeen raportin työstämistä siten, että kukin auditointiryhmän jäsen tuotti auditointiaineiston ja vierailun perusteella analysoivaa ja arvioivaa tekstiä omilta vastuualueiltaan. Tekstit koottiin yhteen, jonka jälkeen ryhmän jäsenillä oli mahdollisuus kommentoida toistensa tekstejä. Tampereen teknillisellä yliopistolla oli tilaisuus korjata mahdolliset asiavirheet ennen raportin julkistamista. Raportin rakenne noudattaa auditointikäsikirjassa olevaa auditointiraporttien yleistä jäsennystä, jonka mukaan raportin alkuluvuissa esitellään auditoinnin tausta ja toteutustapa, kolmannessa kuvataan ko. korkeakoulun tavoitteet, organisaatio ja laatujärjestelmä, neljännessä luvussa esitetään auditointitulokset auditointikohteittain ja viidennessä luvussa esitetään auditoinnin perusteella tehtävät johtopäätökset.

16 Tampereen teknillinen yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) on tekniikan ja arkkitehtuurin tieteellistä tutkimusta harjoittava ja näiden alojen ylintä koulutusta antava yliopisto, joka ennen tunnettiin nimellä Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK). Se aloitti toimintansa vuonna 1965 Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakouluna ja itsenäistyi omaksi yliopistoksi Yliopistosta valmistuu vuosittain yli 700 diplomi-insinööriä ja arkkitehtiä. Tekniikan lisensiaatteja ja tohtoreita valmistuu vuosittain yhteensä yli 80 henkilöä. Yliopisto sijaitsee Hervannan kampuksella, jossa on 33 opetusta antavaa laitosta ja vuoden 2005 tilastokirjan mukaan kirjoilla yhteensä 9969 perustutkinto-opiskelijaa. Lisäksi TTY:lla on Porin yksikkö, jossa on kirjoilla neljässä koulutusohjelmassa yhteensä 668 perustutkinto-opiskelijaa. Vuonna 2005 TTY:lla aloitti perusopinnot yhteensä 1256 uutta opiskelijaa. Tampereen teknillisen yliopiston alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatin tutkinto, ylemmät korkeakoulututkinnot ovat diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnot. TTY:ssa suoritettavat jatkotutkinnot ovat tekniikan lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot sekä filosofian tohtorin tutkinto. TTY:ssa voi opiskella diplomi-insinööriksi 13 koulutusohjelmassa ja tämän lisäksi on arkkitehdin koulutusohjelma. Yliopistossa voi suorittaa jatko-opintoja itsenäisesti ohjaajan ohjauksessa tai tutkijakoulussa. TTY koordinoi seitsemää valtakunnallista tutkijakoulua. Yliopistolla on lisäksi oma tohtorikoulu. Oma tohtorikoulu on perustettu tehostamaan tutkijakoulutusta yliopiston strategian mukaisilla tutkimusalueilla. TTY:n kokonaismenot olivat vuonna 2005 yhteensä n. 112 miljoonaa euroa. Rahoituksesta vajaa puolet muodostui ulkopuolisesta rahoituksesta kuten Tekesiltä, teollisuudelta, Suomen Akatemialta ja EU-projekteista saaduista tuloista. Vuonna 2005 TTY:n henkilöstöön kuului 365 opettajaa, 796 tutkijaa sisältäen jatko-opiskelijat, 367 tutkimusapulaista ja 378 tukihenkilöstöön kuuluvaa, mikä on yhteensä 1906 henkilöä. TTY on Tampereen viidenneksi suurin työnantaja. Tampereen teknillisen yliopiston hallinnosta vastaavat hallitus, opetus- ja tutkimusneuvosto ja rehtori. Hallintoelimiin kuuluvat myös neuvottelukunta

17 ja osastoneuvostot sekä yliopistopalvelut. Opetusohjelmista vastaavat osastot, joita on yhteensä kymmenen. Ainelaitoksia on 33 ja kukin kuuluu hallinnollisesti jonkin osaston alaisuuteen, vaikka opetustarjontaa useat laitokset tuottavat moneen koulutusohjelmaan.. Visio, toiminta-ajatus, tehtävät ja arvot Yliopiston strategiassa vuosille todetaan seuraavaa: Tampereen teknillinen yliopisto luo perustaa suomalaisen yhteiskunnan kehittymiselle. Tätä tehtävää toteutetaan tieteellisen tutkimuksen, yliopistokoulutuksen ja julkisen vuoropuhelun avulla sekä jatkamalla kiinteää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Yliopisto on tieteenalojensa innovatiivinen ja arvostettu asiantuntija. Strategian mukaan TTY:n perustehtävä on tiedon tuottaminen, jäsentäminen ja välittäminen. Yliopiston arvot ankkuroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja kansallisesti menestyksekkäiksi havaittuihin toimintatapoihin: viisauteen, vastuullisuuteen, sivistykseen ja rohkeuteen, jotka on määritelty seuraavasti:

18 Viisaus: kyky toimia harkitun rauhallisesti ja pitkäjänteisesti suomalaisen yhteiskunnan ja ihmiskunnan eduksi Vastuullisuus: sisäistetty ymmärrys yliopiston palvelutehtävästä, jota TTY toteuttaa avoimesti ja julkisesti koko yhteiskunnan hyväksi Sivistys: Rohkeus: elämisten arvoisten asioiden edistäminen, hyvien toimintatapojen välittäminen tuleville sukupolville sekä tasa-arvoisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen vahva sitoutuminen akateemiseen perinteeseen, luottamus punnittuun tietoon, nopea ja tehokas reagointi maailman muuttumiseen, rauhallinen ja kriittinen suhtautuminen yhteiskunnassa yhä laajemmin esiintyvään puolinaiseen tietoon ja muotivirtauksiin. Strategiakaudella TTY:n keskeisiä painopisteitä ovat tutkimustoiminnan vahvistaminen, kansainvälistymisen edistäminen, opiskelijoiden palveluiden kehittäminen sekä henkilöstön viihtyvyyden parantaminen.. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Laadunvarmistusjärjestelmä Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) nähdään osana yliopiston normaalia toimintaa. TTY:n laatutyölle määritetyt perustavoitteet ovat: tieteellisyys, pitkäjännitteisyys, yhteisöllisyys, innostavuus, moniarvoisuus ja luotettavuus. Laatutyö nähdään keskeiseksi osaksi yliopistoyhteisön arkista toimintakulttuuria. Korkean laatutason saavuttamiseksi ja sen ylläpitämiseksi yliopistoyhteisö takaa laatutyölle riittävät resurssit ja tarkoituksenmukaiset välineet sekä kannustaa henkilöstöään niiden käyttöön. TTY:n laatutyö noudattaa kaikilla tasoillaan jatkuvan parantamisen periaatetta, jota voidaan kuvata PDCA-laatuympyrän avulla (Plan, Do, Check, Act). Laatutyön suunnittelu-, toteutus-, arviointi- ja kehittämisvaiheet muodostavat jatkuvan kehittymisen prosessin (kuva 1). Kuva. TTY:n koulutuksen laadunvarmistuksen osa-alueet ja elementit (TTY:n laatukäsikirja)

19 TTY:n laadunvarmistusjärjestelmän avulla kerätään tietoa nykytilasta ja kehitetään toimintaa kohti asetettuja tavoitteita. Järjestelmän avulla tuotettu tieto vaikuttaa nykytilaan johtamisen kautta ja tavoitteisiin toiminnan suunnittelun kautta. Kuvan 2 mukaisesti laadunvarmistusjärjestelmään sisältyy TTY:n ja sen yksikköjen käyttämiä työkaluja, tieto- ja palautejärjestelmiä, menettelytapoja ja prosesseja, joilla varmistetaan toiminnan laadukkuus. Laadunvarmistusjärjestelmä: -tietoa nyky- ja tavoitetilasta -työkalut, tietojärjestelmät, menettelytavat, ohjeet, prosessikuvaukset ja muut laadunvarmistusta tukevat järjestelmät. Laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksessaan TTY tarkastelee laadun kehittämistä ja tavoitetilojen määrittelyä päätehtäviensä: opetuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmista. Tukipalvelujen laadunvarmistus perustuu määriteltyihin prosesseihin, vertailututkimuksiin ja palautetietoon. Toiminnanjohtaminen Toiminnansuunnittelu Kuva. Laadunvarmistusjärjestelmän rooli TTY:n laadun kehittämisessä

20 Auditointitulokset. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja kokonaisrakenne Auditointikohde. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet Yliopiston toimittaman aineiston perusteella laatutyön yleiset tavoitteet koko yliopiston tasolla on määritelty. Tavoitteiden saaminen käytännön toiminnaksi edellyttää yksityiskohtaisten tavoitteiden ja keinojen täsmentämistä. Näitä on lähestytty yksikkökohtaisilla laadunvarmistusjärjestelmien kuvauksilla. Toiminnan ohjauksen yhteydessä laatutyötä on täsmennetty yksityiskohtaisimmilla tavoitteilla, joista esimerkkinä voidaan mainita julkaisutoiminnalle asetetut tavoitteet. Pääosa toiminnan ohjauksessa (sisäiset tulosneuvottelut) käytettävistä mittareista on kuitenkin luonteeltaan taloudellisia ja määrällisiä, esimerkiksi tutkintoihin liittyviä tavoitteita. Yhtenä yliopistotason mittaristona käytetään tulospistemittaristoa, jolla on noin kymmenen vuoden historia. Haastateltavat pitivät sitä toimintaa voimakkaasti ohjaavana, mutta määrällisiin mittareihin painottuvana. Jatkossa kannattaisikin pohtia järjestelmän painottamista myös laadullisiin mittareihin. Yliopisto näkee sisäisen rakenteellisen kehittämisen merkittävänä mahdollisuutena tukea laatutavoitteisiin pääsemistä. Rakenteellisen kehittämisen myötä voidaan luoda aiempaa vahvempia opetuksen, tutkimuksen ja tukipalvelujen kokonaisuuksia. Tämä voi edesauttaa toteutuessaan opetus-, tutkimusja tukipalveluhenkilöstön osaamisen tehokkaampaa käyttöä ja keskittymistä ydinosaamiseen sekä mahdollisuutta poikkitieteellisyyden lisäämiseen. Tietojärjestelmät ovat olleet ja ovat tulevaisuudessakin olennainen osa yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää. Integrointia eri järjestelmien kesken on kuitenkin syytä jatkaa, jotta myös laadunvarmistusjärjestelmän tarvitsemien tietojen saaminen helpottuisi. Tietojärjestelmien kehittämisen avulla voitaisiin saada yksinkertaistettua ja parannettua toiminnallisia prosesseja ja niiden hallintaa, yhtenäistettyä yliopiston käytänteitä sekä saada aikaisempaa ajantasaisempaa ja toimintaa paremmin palvelevaa tietoa laadunvarmistustyön tueksi.

21 Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet Auditointiaineiston perusteella yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä muodostuu TTY:n laadunvarmistusjärjestelmäkuvauksesta sekä eri yksikköjen laadunvarmistusjärjestelmäkuvauksista. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus on kehittymässä. Tulevaisuudessa kannattaisi kehittää yliopiston ja sen yksiköiden laadunvarmistusjärjestelmää siten, että niistä muodostuisi entistä yhtenäisempi ja johdonmukaisempi kokonaisuus. Laitosten laadunvarmistusjärjestelmä kuvataan Laitosjohtajan käsikirjassa (2004). Sen mukaan laadunvarmistusjärjestelmä muodostuu organisaatiosta, menettelyistä, prosesseista, resursseista ja asiakirjoista, joita tarvitaan toiminnan laadun varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Laitoksella päätetään, miten sen laadun varmistaminen organisoidaan ja dokumentoidaan. Laitosjohtajan käsikirjan mukaan on suositeltavaa, että laatujärjestelmä pohjautuu kokonaan tai soveltuvin osin kansainvälisiin laatujärjestelmästandardeihin. Laitosjohtajan käsikirjassa käsitellään myös opetuksen laadunvarmistusta. Laadunvarmistuksesta on esitetty laatupalautteen kerääminen ja hyödyntäminen sekä poikkeamien osalta valitukset ja korjaavat toimenpiteet. Yliopiston yksiköt ovat vuoden 2006 aikana tehneet kuvaukset omista laadunvarmistusjärjestelmistään annettujen ohjeiden mukaisesti. Auditointiaineistossa oli esimerkit sekä osasto- että laitostason laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista. Erityisesti tuotantotekniikan laitoksen kuvauksessa tuotiin esille selkeä kokonaisuus, joka sisälsi runsaasti hyviä laatutyön käytänteitä. Tehdyt kuvaukset ovat samansuuntaisia ja niitä on myös sovitettu yhteen osastokohtaisesti. Kyseessä on useimmilla yksiköillä ensimmäinen kuvaus, joten järjestelmän tuottamista tuloksista ei vielä ole näyttöä. Kehittämisnäkökulma ei myöskään tule kaikissa yksiköissä esille. Nämä asettavat haasteen laadunvarmistusjärjestelmän pitkäjänteiselle kehittämiselle. Hyvien käytäntöjen edistäminen on tällä hetkellä vähäistä ja satunnaista, vaikka hyviä käytäntöjä on runsaasti eri puolilla yliopistoa. Yliopiston tulisikin määritellä menettelyt horisontaaliseen tiedonvaihtoon ja kehittämiseen. Parhaimmillaan tämä voi selkeyttää käytäntöjä, ehkäistä päällekkäistä työtä ja nopeuttaa oleellisesti parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa sekä parantaa asiakkaiden kokemaa laatua. Yhtenä hyvänä esimerkkinä tästä on jo opetuksen suunnittelijoiden palkkaaminen osastoille ja heidän toimintaedellytystensä sekä yhteistyönsä varmistaminen. Auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella voi todeta, että toiminnot, toimijat ja vastuukysymykset on määritelty ja vastuuhenkilöt ovat niistä selvillä. Laatuorganisaation toimintaa kannattaa edelleen terävöittää, esimer-