Turun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
|
|
- Aki Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Marianne Stenius Jari Niemelä Liisa Ansala Juha Heino Riitta Käyhkö Heikki Lempa Karl Holm Hannele Seppälä Turun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :
2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Esa Print Oy Tampere 2008
3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina , ja parhaillaan on käynnissä menetelmän vakiinnuttaminen. Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan uuden laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen on tehty joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kehittämisvaiheessa kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Auditointimallin kehittämisvaiheen aikana auditoitiin 15 korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmät. Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. ( / 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.
4 ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua sekä korkeakoulujen ja niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Turun yliopistolle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja
5 Sisällys Auditointiryhmä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Auditoinnin kohteet Auditointiprosessi Auditointisopimus Auditointiaineisto Auditointivierailu Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Turun yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Visio, toiminta-ajatus, tehtävät ja arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus.. Tutkimus.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus
6 Johtopäätökset. Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet. Kehittämissuositukset. Auditointiryhmän kokonaisarvio Turun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä. Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditointivierailun ohjelma... : Auditoinnissa käytettävät kriteerit
7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Professori Marianne Stenius toimii Svenska handelshögskolanin (Hanken) rehtorina. Hän on väitellyt kansantaloustieteessä Helsingin yliopistossa ja on Hankenin rahoituksen professori. Steniuksella on opetus- ja tutkimuskokemusta Helsingin yliopistosta, ETLAsta sekä Hankenista. Hän on toiminut asiantuntijana Suomen Akatemiassa sekä monissa koti- ja ulkomaisissa yliopistoissa. Arviointikokemusta Steniukselle on karttunut monien kansainvälisten yliopistojen arviointiryhmien jäsenyyksien kautta. Steniuksella on ollut ja on lukuisia jäsenyyksiä erilaisten säätiöiden sekä valtionhallinnon ja pankkisektorin johtokunnissa. Jäsenet Liisa Ansala on luokanopettajaopiskelija Lapin yliopistosta. Kuluneena vuonna hän on toiminut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittisena sihteerinä ja tätä ennen Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana vastuualueena ennen muuta opintojen ohjaus, opetuksen kehittäminen, yliopistojen hallinto, tasa-arvo sekä elinikäinen oppiminen. Käytännön kokemusta yliopistojen hallinnosta, toiminnasta sekä yliopistojen omasta laatutyöstä Liisa Ansala on saanut toimiessaan Lapin yliopiston ylioppilaskunnassa hallituksen puheenjohtajana sekä koulutuspoliittisena vastaavana. Lääketieteen lisensiaatti, yleislääketieteen erikoislääkäri Juha Heino toimii Lääkäriaseman Pulssin johtajana Turussa. Juha Heino on aiemmin työskennellyt mm. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä kehittämispäällikkönä ( ), jolloin hän toimi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhtymäjohdossa vastaten sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitteluprosessista, kehittämistoiminnasta ja laadunhallinnasta. Juha Heino on toiminut Suomen laatupalkintokilpailun pääarvioijana sekä Best Practices in Public Sector arvioijana. Jatkokoulutuksena Juha Heino on suorittanut mm. terveydenhuollon johtamiskoulutuksen (HSE), Master of Quality -koulutusohjelman sekä IN- SEAD Executive Education Fontainebleaus -koulutuksen (European Health Leadership Programme).
8 Riitta Käyhkö on työskennellyt vuodesta 2002 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun rehtorina. Tätä ennen hän on työskennellyt samassa organisaatiossa myös lehtorina ja toimialajohtajana. Riitta Käyhkö on väitellyt kasvatustieteen alalta Lapin yliopistossa. Käyhköllä on pitkä opetusalan kokemus sekä lukuisia myös arviointiin liittyviä luottamustehtäviä, joista erityisesti voi mainita puheenjohtajuudet ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköarvioinnin työryhmässä sekä valtakunnallisen ammattikorkeakoulun opettajuutta kehittävässä verkostohankkeessa. Heikki Lempa on väitellyt Turun yliopistossa yleisen historian alalla sekä suorittanut PhD-tutkinnon University of Chicagossa. Lempa on toiminut tutkijana ja opettajana Saksassa ja Yhdysvalloissa eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa vuodesta 1987 alkaen. Vuodesta 2001 Lempa on toiminut professorina (associate professor) Moravian Collegessa Yhdysvaltojen Pennsylvaniassa erikoisalanaan Saksan sosiaali- ja kulttuurihistoria, erityisesti koulutuksen historia. Lempalla on sekä teoreettista että käytännön kokemusta opetuksen ja akateemisen työn arvioinnista Yhdysvalloissa. Jari Niemelä on kaupunkiekologian professori Helsingin yliopistossa. Niemelä on Helsingin yliopiston biotieteellisen tiedekunnan dekaani ja HY:n laadunvarmistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja. Hänellä on pitkä opetus- ja tutkimuskokemus sekä laajaa kokemusta akateemisista ja yhteiskunnallista asiantuntijatehtävistä sekä monipuolista kansallista ja kansainvälistä arviointikokemusta tutkimukseen, opetukseen ja hallintoon liittyen. Tutkimukseen liittyvistä arviointitehtävistä mainittakoon ruotsalaisen FORMAS-rahoitusorganisaation asiantuntijuus. Opetukseen liittyvistä arviointitehtävistä mainittakoon Latvian yliopiston ja Ruotsin korkeakoulujen biologian opetuksen arviointi. Sihteerit Suunnittelija Karl Holm, KKA Projektisuunnittelija Hannele Seppälä, KKA
9 Johdanto. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on: selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut, arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.. Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka kukin korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 3 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.
10 b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (ks. liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.
11 Auditointiprosessi. Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvoston ja Turun yliopiston välinen auditointisopimus allekirjoitettiin Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus tai kansainvälisyys ja auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Turun yliopiston toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: Kuvaus yliopiston organisaatiosta Kuvaus laatujärjestelmästä Yliopiston laatukäsikirja liitteineen Kuvaukset laatujärjestelmän kehityshistoriasta sekä järjestelmän kytkeytymisestä toiminnanohjausjärjestelmään Laatujärjestelmän SWOT-analyysi ja keskeiset kehittämiskohteet. Lisäksi auditointiaineisto sisälsi yhteensä 57 laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuteen liittyvää näyttöä. Näytöt oli ryhmitelty sen mukaan, mihin seitsemästä auditointikohteesta tai niiden alakohdasta kukin näyttö liittyi. Turun yliopiston aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään mennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille. Auditointiryhmällä oli auditoinnin aikana pääsy yliopiston intranetjärjestelmään, jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia.
12 Turun yliopiston suunnittelija, laatupäällikkö Tia Loukkola vieraili auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää ja verkkosivuilla olevaa auditointiaineistoa.. Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja Marianne Stenius ja Korkeakoulujen arviointineuvoston suunnittelija Karl Holm vierailivat Turun yliopistossa järjestetyssä informaatio- ja keskustelutilaisuudessa, jossa aiheina olivat auditoinnin tavoitteet, kohteet ja kriteerit sekä auditoinnin käytännön toteutus. Steniuksen ja Holmin lisäksi tilaisuudessa pitivät puheenvuoron rehtori Keijo Virtanen, laatupäällikkö Tia Loukkola, dekaani Kaisa Häkkinen ja opiskelija Tomi Nyström. Auditointivierailu järjestettiin Turun yliopistoon (liite 1). Auditointivierailun tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli yliopiston johtoa, dekaaneja ja erillislaitosten johtajia, opetus- ja tutkimushenkilökuntaa, opiskelijoita, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia sekä korkeakoulun sidosryhmien edustajia. Auditointivierailun toisena ja kolmantena päivänä auditointiryhmä vieraili ryhmän etukäteen valitsemissa yksiköissä, joita olivat biolääketieteen laitos, biologian laitos, oikeustieteellinen tiedekunta, taiteiden tutkimuksen laitos, poliittisen historian laitos, sosiaalipolitiikan laitos, Rauman opettajankoulutuslaitos, Porin yliopistokeskus ja avoin yliopisto. Kolmantena vierailupäivänä järjestettiin lisäksi kaksi teemakeskustelutilaisuutta, joista ensimmäinen, kansainvälisen toiminnan laadunvarmistus, ilmoitettiin korkeakoululle vasta ensimmäisen vierailupäivän aikana. Toinen teemakeskustelutilaisuus koski henkilöstöasioiden laadunvarmistusta. Auditointivierailu päättyi johdon haastattelutilaisuuteen sekä korkeakoulun johdolle suunnattuun lyhyeen palautetilaisuuteen.
13 . Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvoston suunnittelijat vastasivat raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, yliopiston ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Yliopistolla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.
14 Turun yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Juuri itsenäistyneessä Suomessa koettiin tarpeelliseksi perustaa kokonaan suomenkielinen yliopisto. Turun yliopisto perustettiin vuonna 1920 laajan kansalaiskeräyksen suomin varoin niin, että aluksi yliopiston muodostivat humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tällä hetkellä Turun yliopistossa voi opiskella näiden lisäksi lääketieteellisessä, oikeustieteellisessä, yhteiskuntatieteellisessä sekä kasvatustieteiden tiedekunnassa. Vuonna 2007 Turun yliopistossa opiskeli yli tutkinto-opiskelijaa, joiden lisäksi kokovuotisia laskennallisia opiskelupaikkoja oli runsaat tuhat ja vielä täydennyskoulutukseen osallistui runsaat 6000 opiskelijaa. Henkilötyövuosia oli samaan aikaan lähes 3000, joista opetushenkilökunnan osuus oli noin kolmasosa ja tutkijoiden osuus noin neljäsosa. Samana vuonna alempia korkeakoulututkintoja suoritettiin 614 ja ylempiä Tämän lisäksi tohtorintutkintoja valmistui 138. Turun yliopistossa on kuuden tiedekunnan lisäksi 10 tiedekuntiin kuulumatonta erillislaitosta. Turun yliopiston ylin päättävä hallintoelin on hallitus, jonka tehtävät on säädetty yliopistolaissa. Yliopiston hallintoa hoitavat hallituksen ohella kansleri, rehtori ja rehtorinvirasto, jotka muodostavat yhdessä keskushallinnon. Turun yliopistossa toimii myös kolme vararehtoria omilla vastuualueillaan. Tiedekuntien hallinnon muodostavat tiedekuntaneuvosto ja dekaani.. Visio, toiminta-ajatus, tehtävät ja arvot Turun yliopiston visiona on olla kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu tutkimuksestaan ja koulutuksestaan. Samalla yliopisto kuuluu kaikissa toiminnoissaan Suomen yliopistojen kärkeen sekä vahvuusaloillaan kansainvälisesti parhaiden yliopistojen joukkoon. Tämän lisäksi yliopistossa työskentelee tutkimusryhmiä, jotka ovat maailman parhaita omilla erikoisaloillaan. Yliopisto tarjoaa monipuolisen, innostavan ja vetovoimaisen akateemisen ympäristön, jossa opiskelevat ja työskentelevät alansa lahjakkaimmat ja osaavimmat yliopistoyhteisöön sitoutuneet henkilöt.
15 Kansleri Hallitus Hallintojohtaja Rehtori Vararehtorit Viestintä Rehtorinvirasto Humanistinen Matemaattis- Lääketieteellinen Oikeustieteellinen Yhteiskunta- Kasvatustieteiden Erilliset tiedekunta luonnontieteellinen tiedekunta tiedekunta tieteellinen tiedekunta laitokset tiedekunta tiedekunta Historian laitos Bio- ja elintarvike- Biolääketieteen laitos Filosofian laitos Kasvatustieteiden Funktionaalisten Kulttuurien tutk. laitos kemian laitos Kliinis-teoreettinen Poliittisen historian laitos elintarvikkeiden Taiteiden tutk. laitos Biologian laitos laitos laitos Turun opettajan- kehittämiskeskus Suomalaisen ja yleisen Fysiikan laitos Kliininen laitos Psykologian laitos koulutuslaitos Kielikeskus kielitieteen laitos Geologian laitos Hammaslääketieteen Sosiaalipolitiikan Rauman opettajan- Kirjasto Englannin kielen laitos Informaatio- laitos laitos koulutuslaitos Koulutussosiologia Klassillisten ja teknologian laitos Hoitotieteen laitos Sosiologian laitos Turun normaalikoulu Merenkulkualan romaanisten kielten Kemian laitos Taloustieteen laitos Rauman koulutus- ja tutkimuslaitos Maantieteen laitos Tilastotieteen laitos normaalikoulu keskus Ruotsin, saksan ja Matematiikan laitos Valtio-opin laitos Syklotroni- PET-keskus venäjän kielen laitos Tietotekniikan tutkimus- Kulttuurituotannon ja ja koulutuskeskus, TUCS maisematutk. laitos Tuorlan observatorio Turun biotekniikan keskus Täydennyskoulutuskeskus Turun yliopiston ympäristöntutkimuskeskus Kuvio. Turun yliopiston organisaatio
16 Toiminta-ajatuksenaan Turun yliopistolla on olla kansainvälinen monitieteinen tutkimusyliopisto, joka ylläpitää tieteellistä sivistystä ja antaa tutkimukseen perustuvaa koulutusta. Yliopisto tuottaa uutta tietoa ja tarkastelee kriittisesti eri tieteiden näkökulmasta yhteiskunnan ja ympäristön ilmiöitä sekä vastaa yhteiskunnan koulutus- ja tietotarpeisiin. Lisäksi Turun yliopisto edistää alueensa innovaatiojärjestelmän kärjessä yhteiskunnan ja erityisesti lounaisen Suomen kehittämistä. Näin yliopisto luo edellytyksiä tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyöverkostojen muodostamiselle ja kehittämiselle. Turun yliopisto on perustamisestaan lähtien pitänyt lähtökohtanaan perustamissanomaansa yhteiskunnan ja tieteen vapaudesta. Toiminnan perusarvoina ovat eettisyys, kriittisyys, luovuus ja yhteisöllisyys. Yliopiston kaikkea toimintaa leimaa eettisyys, toisin sanoen pyrkimys hyviin ja oikeisiin ratkaisuihin. Sekä tutkimustyössä että muussa toiminnassaan yliopiston henkilöstön ja opiskelijat noudattavat korkean ammattietiikan ja hyvän tieteellisen käytännön periaatteita. Kriittisyys merkitsee pyrkimystä totuuteen itsestäänselvyyksien kyseenalaistamisen ja tarkan tutkimuksen kautta kaikessa toiminnassa. Yliopiston toiminta perustuu uuden tiedon ja merkitysten etsimiseen sekä niiden välittämiseen edelleen. Yliopistoyhteisön muutospaineiden keskellä sitoutuminen yhteisöön ja sen kehittämiseen ovat tärkeitä. Yhteisöllisyyden kantavia teemoja ovat avoimuus, luottamus, sitoutuminen, motivaatio ja läheisyys. Korkeatasoinen, monialainen ja poikkitieteellinen tutkimus muodostaa yliopiston toiminnan perustan, jolle koulutus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus rakentuvat. Tämä takaa kehittymisen kansainvälisenä tiedeyliopistona ja mahdollistaa sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden yhdistämisen. Samalla kiinteä yhteys tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen välillä on opetuksen lähtökohta. Tavoitteena on, että opiskelijat omaksuvat tieteellisen ajattelutavan, jossa korostuu pyrkimys uuden luomiseen, kriittisyyteen ja eettiseen vastuuseen. Turun yliopiston yhteiskunnallinen vaikuttaminen ymmärretään osaksi yliopiston sitä perustehtävää, jonka lähtökohtana on tutkimuksen ja koulutuksen hyödyntäminen. Varsinais-Suomen ohella yliopisto on merkittävä alueellinen toimija myös Satakunnassa, jossa toimintaa koordinoidaan Porin yliopistokeskuksen ja Rauman yksiköiden kautta sekä Salossa, jossa toimintaa kehitetään yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja Salon kaupungin kanssa.
17 . Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Yliopiston laatujärjestelmän perustana ovat lait, asetukset, johtosäännöt ja ohjeistukset, joilla määritellään yliopiston toimijoiden vastuita ja valtuuksia. Laadunhallintamenetelmät on pääosin sisäänrakennettu osaksi jokapäiväisiä toimintoja ja erillisiä laatujärjestelmiin liittyviä rakenteita ja toimintoja otetaan käyttöön vain tarpeen mukaan. Yleinen toiminnan laadunhallinta tapahtuu toiminnanohjausprosessin välityksellä, johon sisältyvä toiminnan suunnittelun, toteutuksen, raportoinnin ja kehittämisen sykli muodostaa laatujärjestelmän ytimen. Vuosittaisessa itsearvioinnissa kaikki tulosyksiköt arvioivat strategisten tavoitteiden toteutumista yliopiston johdon määrittelemien, strategiaan perustuvien kysymysten pohjalta. Tiedekunnat ja erillislaitokset saavat johdolta sekä suullisen että kirjallisen palautteen itsearviointiraporteistaan. Lisäksi eri tilastojen ja tulosneuvotteluissa käytyjen keskustelujen pohjalta annetaan yliopiston hallitukselle laatujärjestelmää koskeva tilannekatsaus vuosittain, jolloin tiedekunnat voivat antaa palautetta keskushallinnolle. Yliopiston toiminnan ja laadunhallinnan keskeiset periaatteet esitetään kootusti rehtorin hyväksymässä yliopiston laatukäsikirjassa ja sen liitteissä. Laatukäsikirjaa täydentävät toimintayksiköiden toimintakäsikirjat, joissa esitetään tarkemmat toimintakuvaukset ja ohjeet. Yksiköiden toimintakäsikirjojen ajantasaisuus on tarkastettava yksiköissä vähintään kerran vuodessa osana tulosneuvotteluihin valmistautumista. Laadunhallintaan kuuluu myös se, että yksiköt valitsevat itse parhaiten omaan toimintaansa soveltuvat kehittämiskohteiden paikallistamistavat. Yliopisto kehittää laadunhallintaansa osallistumalla lukuisiin benchmarking- ja arviointihankkeisiin. Samalla yliopisto myös tekee koko yliopistoa tai valittuja yksiköitä tai aloja koskevia itsearviointeja harkinnan mukaan. Yliopiston laatupäällikkö kokoaa tiedot tehtävistä arvioinneista ja niiden vaikuttavuuksista, joista raportoidaan vuosittain yliopiston toimintakertomuksen yhteydessä. Yliopiston toiminnanohjausprosessiin sisältyvät: yliopiston strateginen suunnittelu opetusministeriön ja yliopiston välinen tulosneuvotteluprosessi ja tulossopimus yliopiston toiminta- ja taloussuunnittelu yksiköiden toiminta- ja taloussuunnittelu rehtorin ja tiedekuntien/erillisten laitosten väliset tulosneuvottelut ja -sopimukset 5 Tässä luvussa esitetty laadunvarmistusjärjestelmän kuvaus perustuu Turun yliopiston laatimiin dokumentteihin.
18 keskushallinnon ja tiedekuntien/erillisten laitosten välinen palautejärjestelmä toiminnan seuranta, arviointi ja raportointi. Osana vuosittaista toiminnanohjausprosessia tiedekunnat/erilliset laitokset arvioivat toimintaansa. Itsearviointien tavoitteena on toiminnan kehittäminen sekä yliopisto- että yksikkötasolla. Koulutustoiminnan suunnittelu tapahtuu osittain omana prosessinaan ja opetussuunnitelmat laaditaan lukuvuosittain. Tutkimustoiminnan suunnittelu, seuranta ja arviointi tapahtuu oppiaine-, tutkimusryhmä- ja tutkijatasolla. Tutkimustoiminnan suunnittelu niveltyy osaksi toiminnanohjausprosessia strategisten linjausten ja niihin perustuvien määrärahapäätösten ja erityisesti tutkimuksen infrastruktuurirahoituksen myötä. Yliopisto ottaa toimintansa suunnittelussa huomioon mm. opetusministeriön, valtiontalouden tarkastusviraston ja alueellisten toimijoiden antaman vuosittaisen palautteen. Ulkoisen arvioinnin tuottamaa opetus- ja tutkimustoiminnan palautetietoa hyödynnetään tiedekunta-, laitos- ja oppiainetason toiminnan kehittämisessä. Yliopiston toimintaa ohjaavat sisäiset ohjeistukset ja niiden noudattamisen valvonta ovat keskeisiä hallinto- ja tukipalvelujen laadunvarmistuksessa.
19 Auditointitulokset Tässä kappaleessa esitellään auditoinnin tulokset auditointikohteittain. Jokaisessa alaluvussa on esitetty auditointiryhmän arvio kyseisen auditointikohteen kehitysvaiheesta, arvioinnin perustelut sekä yhteenveto vahvuuksista ja kehittämissuosituksista. Laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin sisältyvistä arvioinnin eri näkökulmista johtuen joitakin auditointituloksia käsitellään useissa alaluvuissa.. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Turun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, toiminnot, toimijat ja vastuut ovat selkeästi ja konkreettisesti määriteltyjä ja dokumentoituja. Vastuunjako on toimiva. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio on kehittyvässä vaiheessa. Laadunhallinnan tavoitteet ja niiden toteutuminen Yliopiston hallitus on asettanut laadunhallinnalle seuraavat tavoitteet: 1. tukea ja varmistaa yliopiston strategiassa asetettujen tavoitteiden ja vision toteutumista, 2. ohjata toimintaa riittävän tarkan ja reaaliaikaisen seuranta- ja arviointitiedon varassa, 3. kehittää yliopiston omien toimintaprosessien laatua ja vapauttaa akateemisen henkilöstön työaikaa perustehtäviin, 4. tehdä yliopiston toiminnan keskeiset periaatteet ja korkea laatu näkyväksi. Laatukäsikirjassa on kirjattu kuhunkin em. alakohtaan useita keskenään rinnasteisia ja toisiaan tukevia menettelyitä, jotka joko tukevat laadunhallinnan tavoitteiden toteutumista tai lisäävät toiminnanohjauksen ja laadunvarmistuksen kiinteää yhteyttä. Yliopiston strategian mukaan yliopiston johto varmistaa, että laatutavoitteet asetetaan eri tasoilla. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan tapa, jolla tämä toteutuu käytännössä, vaihtelee suuresti organisaation eri tasoilla. Haastattelujen perusteella auditointiryhmä arvioi, että laatutavoitteiden määrittely,
20 dokumentaatio ja vastuunjako toimii tiedekuntatasolla, mutta erityisesti tavoitteiden määrittely eri tiedekuntien laitostasolla vaihtelee koko laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuden kannalta vielä huomattavasti. Hallituksen hyväksymän strategian mukaan yliopisto on kansainvälinen monitieteinen yliopisto. Koulutuksessa ja varsinkin tutkimustoiminnassa kansainvälinen vuorovaikutus on aktiivisessa kehittymisvaiheessa. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan laadunvarmistusjärjestelmä ei kuitenkaan tarpeeksi huomio kansainvälistymiseen liittyvää tavoitteiden määrittelyä ja dokumentaatiota sekä vastuun jakoa siten, että laadunvarmistusjärjestelmä kokonaisuutena tukee yliopisto hyväksymää strategiaa. Haastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että tämä koskee myös yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Opetuksen ja tutkimuksen laadunvarmistus toimii melko hyvin ja tukee strategiassa opetukselle ja tutkimukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä on kehittämishankkeena identifioinut tutkijakoulutuksen. Haastattelujen mukaan tutkijakoulutus tiedekunnissa ja laitoksilla toimii pääsääntöisesti hyvin. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan sen sijaan tutkijakoulutuksen laadunvarmistuksen tavoitteiden määrittely ja dokumentointi sekä vastuun jako ei ole vielä selkeä osa koko yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää. Toiminnot, toimijat ja vastuut Turun yliopiston mukaan sen laatujärjestelmä perustuu osatekijöiden dokumentointiin ja avoimuuteen. Laatujärjestelmän keskeiset periaatteet esitetään kootusti rehtorin hyväksymässä yliopiston laatukäsikirjassa ja sen liitteissä. Laatukäsikirjaa täydentävät toimintayksiköiden toimintakäsikirjat, joissa esitetään tarkemmat toimintakuvaukset ja ohjeet. Turun yliopistossa laadunhallinnasta vastaa rehtori sekä edelleen rehtorin tekemän vararehtorien tehtäväjakoon liittyvän päätöksen mukaisesti opetuksesta vastaava vararehtori. Yliopiston laatupäällikön tehtäviä hoitaa rehtorin nimeämä esittelijä, joka laatujärjestelmään kuuluvissa asioissa toimii suoraan rehtorin alaisuudessa. Laatupäällikkö vastaa yliopiston laadunhallintaan liittyvien toimintojen koordinoinnista ja kehittämisestä, laatujärjestelmää koskevien päätösten valmistelusta ja esittelystä sekä esittelemiensä päätösten toimeenpanon valvonnasta, laatujärjestelmän tuottamasta tiedosta ja tulosten raportoinnista yliopiston johdolle, laatukäsikirjan tietosisällön ja linkkien tarkistamisesta ja päivittämisestä sekä laatujärjestelmään liittyvästä viestinnästä yliopiston viestintäyksikön kanssa.
21 Rehtori on asettanut lisäksi laatutyön ohjaustyöryhmän, jonka tehtävänä on seurata yliopiston laatutyön toteutumista ja tehdä ehdotuksia laatutoiminnan kehittämistä koskevista ohjeista ja suosituksista. Tiedekunnissa laatutyötä johtaa dekaani ja laitoksissa laitoksen johtaja, jotka nimeävät yksiköidensä laatuyhdyshenkilöt. Laatuyhdyshenkilöt huolehtivat yksikkönsä toimintakäsikirjamateriaalin kokoamisesta, päivittämisestä ja toimittamisesta intranetiin WorkMates-alustalle sekä toimivat yksiköissään tiedonvälittäjinä laatujärjestelmään liittyvissä kysymyksissä. Laatukulttuurin kehittymisen kannalta haastateltavat katsoivat laatutyön organisoitumisen toimineen hyvin. Tiedekuntien, laitosten ja yksiköiden henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumista laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen on kannustettu hajauttamalla kehittämistyö. Koko yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän ohjeistus on muodostanut perustan tälle työlle. Auditointitryhmän näkemyksen mukaan tämä prosessi on vaikuttanut ratkaisevasti siihen, että eri tasoilla on verrattain lyhyessä ajassa pystytty määrittelemään ja dokumentoimaan yksiköiden laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja vastuut siten, että ne soveltuvat yksiköiden toimintaympäristöihin, jotka suuressa, monialaisessa tutkimusyliopistossa poikkeavat toisistaan. Yliopiston strategian näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että laadunvarmistusjärjestelmästä muodostuu riittävän yhdenmukainen ja läpinäkyvä. Yliopisto on laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistyössä tiedostanut tämän. Yliopiston johdon keskeinen haaste on tulevaisuudessa, miten säilytetään tasapainoinen koko yliopiston strategiaa palveleva laadunvarmistusjärjestelmä, samalla kun järjestelmä sallii yksiköiden toimintakäsikirjojen välisiä eroja, jotka perustuvat erilaisiin toimintaympäristöihin. Laatutavoitteiden ja vastuiden määrittelyn yliopiston eri tasoilla pitäisi edistää yksinkertaista, koko yliopistoa kattavaa laadunvarmistusjärjestelmää. Yhteenveto Yliopiston laatujärjestelmän tavoitteita, toimintoja, toimijoita ja vastuunjakoa koskevat kuvaukset ovat pääsääntöisesti selkeitä ja dokumentaatio kattavaa. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistyön hajauttaminen tiedekunta-, laitos- ja yksikkötasolle on luonut kehittämismyönteisen perustan korkeakoulun laadunvarmistustyölle. Yliopiston kansainvälistymiseen, tutkijankoulutukseen sekä yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyvä tavoitteiden määrittely, dokumentaatio ja vastuunjako eivät vielä ole systemaattisesti osa laatujärjestelmää.
22 Opetuksen ja tutkimuksen laadunvarmistus toimii melko hyvin ja tukee strategiassa opetukselle ja tutkimukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista.. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus Turun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä kattaa useita tutkintotavoitteisen koulutuksen osa-alueita. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa käytetään koulutuksen laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä. Suuri osa kerättävästä palautteesta hyödynnetään. Laadunvarmistuksen menettelytavat edistävät toiminnan kehittämistä ja muutoksen aikaansaamista. Riittämättömän laadun tunnistaminen on tehokasta. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistuksen kattavuuden ja vaikuttavuuden osalta järjestelmä on kehittyvässä vaiheessa. Perustutkintokoulutuksen laadunvarmistuksen kattavuus Yliopiston dokumentaatiossa kuvataan opetuksen ja opintojen laadunhallinnan menettelyitä. Laatukäsikirjan mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen lähtökohta on kiinteä yhteys tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen välillä. Tavoitteena on, että opiskelijat omaksuvat tieteellisen ajattelutavan. Lisäksi linjataan, että yliopistossa suoritettavat opinnot avaavat opiskelijoille kansainvälisen näkökulman tieteeseen ja oman alan asiantuntijakäytäntöihin. Strategiassa on esitetty yliopiston koulutustehtävän kannalta keskeisimmät linjaukset, jotka ovat (1) tieteeseen perustuva opetus, (2) opetuksen ja oppimisen korkea laatu, (3) monialaisuus, (4) kansainvälisyys, (5) työelämään muutos ja yhteiskunnan haasteet, (6) tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttö ja (7) elinikäinen oppiminen. Näitä linjauksia konkretisoidaan toiminta- ja taloussuunnitelmassa, jonka mukaan yliopiston asema kansainvälisesti tunnustettuna tiedeyliopistona heijastuu myös opetukseen. Tavoitteena on innovatiivisten muotojen kehittäminen tutkimusperustaiseen opetukseen. Kriittisiksi menestystekijöiksi määritellään strategian linjausten mukaisesti (1) opetuksen ja tutkimuksen kiinteän yhteyden varmistaminen, (2) monialaisten opintojen tarjoaminen, (3) kansainvälisen koulutuksen tarjoaminen, (4) yhteiskunnallisten ja työelämän muutoksen asettamiin haasteisiin vastaaminen ja (5) koulutuksen laadun ja opetusmenetelmien kehittäminen. Opetuksen vastuut, johtaminen, suunnittelu ja toteutus on määritetty yliopiston johtosäännöissä. Yhden vararehtorin tehtäväalueeksi on määritetty
23 koulutuksen ja opetuksen suunnittelu, kehittäminen ja arviointi, laatujärjestelmät sekä opiskelijoille tarkoitetut palvelut. Kyseinen vararehtori toimii yliopiston opetusneuvoston puheenjohtajana. Opetusneuvoston tehtävänä on mm. ohjata ja seurata yliopiston strategiassa esitettyjen opetuksen kehittämistoimenpiteiden toteuttamista ja osallistua laadunhallintatyöhön. Opetusneuvosto laatii rehtorille vuosittain raportin mm. opetuksen laadusta. Rehtorinviraston opiskelija-asiat ylläpitää opiskelijatietojärjestelmää ja tuottaa yliopiston yhteistä informaatiomateriaalia ja vastaa keskitetyistä opiskelijapalveluista. Tiedekunnat vastaavat yliopistossa valtaosasta opintohallintoon liittyvistä kysymyksistä. Koulutuksen käytännön toteutuksesta ja opintojen akateemisesta ohjauksesta vastaavat laitokset ja oppiaineet. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan yliopiston opetukseen ja opintoihin liittyvä dokumentaatio on monipuolinen ja kattava. Koulutuksen laadunhallinnan tavoitteet, vastuutahot, arviointikohteet, menetelmät ja toimenpiteet on määritelty laatukäsikirjassa ja sen liitteenä olevassa Koulutuksen laadunhallinta Turun yliopistossa -matriisissa. Matriisi on muistilistamainen ja sitä voidaan käyttää laadunhallinnan työkaluna. Siitä ei kuitenkaan käy selkeästi ilmi miten varmistetaan, että toimenpiteet kytkeytyvät takaisin tavoitteisiin eli miten toimenpiteiden avulla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen ja toiminnan laatu. Matriisista ei myöskään ilmene, mikä on yliopistotason eri toimijoiden työnjako opetustoiminnan laadunhallinnassa (hallitus, rehtori, koulutuksesta vastaava vararehtori, rehtorinviraston opintojen ja kehittämisen toiminnan opetuksen tuki ja kehittäminen sekä opiskelija-asiat). Matriisissa on esitetty kolme laadunhallinnan tavoitekokonaisuutta (välitön opetuksen ja oppimisen kehittäminen, tutkintojen laadun varmistaminen, ja yliopiston koulutustehtävän tavoitteiden saavuttaminen). Auditointihaastatteluissa tuli esiin lähinnä välittömään opetuksen arviointiin ja kehittämiseen (erityisesti palautejärjestelmiin) liittyviä seikkoja, mutta esimerkiksi tutkintojen tai yliopiston strategisen koulutustehtävän laadunvarmistusta ei juurikaan otettu esiin haastateltavien taholta. Näin ollen auditointiryhmälle jäi epäselväksi miten tutkintojen laatu varmennetaan, miten koulutustehtävän laadunvarmistus tapahtuu, miten varmennetaan, että yliopiston strategiset linjaukset toteutuvat opetuksen osalta (linjaukset esitetty edellisellä sivulla) ja miten laadunvarmistusjärjestelmä tukee opetuksen strategisten tavoitteiden saavuttamista. Erityisesti yliopiston korostama koulutuksen kansainvälisen näkökulman laadunvarmistus strategisella tasolla jäi epäselväksi.
24 Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen, riittämättömän laadun tunnistaminen ja innovatiivisen toiminnan tukeminen Rehtorinviraston suorittamien sijoittumisseurantojen, opintojen etenemisselvitysten ja opiskelijakyselyiden (esim. näyttö 6: Sijoittumisseurannat osana tutkintokoulutuksen laadunvarmistusta, 7: Opintojen etenemisselvitys ja 8: Yliopiston kattava opiskelijakysely oppimisympäristön laadun kehittämisen tukena) perusteella yliopisto on panostanut opiskelijanäkökulman selvittämiseen ja toimenpiteisiin on ryhdytty (yleensä rehtorinviraston aloitteesta), mikäli selvitykset ovat osoittaneet puutteita koulutuksessa ja sen laadussa. Auditointihaastatteluiden perusteella voidaan todentaa, että valmistuneiden sijoittumista työelämään seurataan sekä rehtorinviraston että yksiköiden toimesta ja että tällä seurannalla on vaikutusta opetuksen suuntaamiseen ja sisältöön. Jotkut yksiköt keräävät myös sidosryhmiltä palautetta opetuksestaan (esim. sosiaalipolitiikan laitos). Haastatteluissa ilmeni kuitenkin, että sijoittumisseurantojen hyödynnettävyyttä ja vaikuttavuutta on syytä edelleen kehittää. Dokumentaation mukaan opetuksen ja opintojen palautejärjestelmät tuottavat tietoa opiskelijoiden näkemyksistä ja palaute vaikuttaa toimintaan (näyttö 13: Koulutuksen kehittäminen palautteen pohjalta: projektinjohtamishanke perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille, 14: Palautejärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Turun opettajankoulutuslaitoksen ja Turun normaalikoulun yhteistyö opetusharjoittelun arvioinnissa, 15: Laadunvarmistuksen ja arvioinnin menettelytavat Turun normaalikoulussa, ja 19: Opetuksen laadun arviointi osana oikeustieteellisen tiedekunnan opetuksen suunnittelua). Auditointihaastatteluissa voitiin todentaa, että yliopiston yksiköissä on käytössä tai kehitteillä joukko erilaisia palautejärjestelmiä. Webropol-sovellutusta käytetään yleisesti opiskelijapalautteen keruuseen, minkä lisäksi laitoksilla on omia käytänteitä. Esimerkiksi sosiaalipolitiikan laitos järjestää keväisin laivaseminaarin, jossa palautetta käydään läpi opettajien ja ainejärjestöjen edustajien kesken. Useissa yksiköissä kerätään opintojaksokohtaisen palautteen lisäksi pidemmän aikavälin (esim. lukuvuoden) kattavaa palauteaineistoa, mutta lukuvuotta pidemmän aikavälin (vuosien) aineistoja ei vielä ole monistakaan yksiköistä saatavilla, joten opetuksen ja opintojen laadun kehitystrendejä on vaikea seurata. Auditointihaastatteluiden perusteella opiskelijapalautetta kerätään runsaasti ja palautetietoa käytetään, mutta sen hyödyntämistä on edelleen syytä tehostaa. Kaikkiaan voidaan todeta, että yhtenäisen ja systemaattisen opiskelijapalautejärjestelmän kehittämistä on syytä jatkaa. Sekä asiakirjojen että auditointihaastatteluiden mukaan Turun yliopistossa harjoitetaan kansainvälistä yhteistyötä koulutuksen laadunvarmennuksen
25 piirissä (esim. näyttö 10: Kansainvälinen yhteistyö koulutuksen laadunvarmistuksen kehittäjänä). Kansainvälistä yhteistyötä on hyödynnetty opetussuunnitelmien ja koulutuksen laadunvarmistuksen kehittämisessä. Opetussuunnitelmien valmistelu on yksiköissä pääsääntöisesti johdonmukaista ja hyvin organisoitua. Opetussuunnitelmien valmistelusta vastaa usein laitosneuvoston nimittämä työryhmä, jossa on edustajat opetusta antavista yksiköistä sekä opiskelijoiden edustajat. Puheenjohtajana toimii usein laitoksen johtaja tai varajohtaja. Esimerkiksi biologian laitoksella on varsin toimiva opetussuunnitelmatyöskentely. Opintojen ohjausjärjestelyt tuntuivat olevan toimivia ja niiden kautta saadaan tietoa opintojen etenemisestä. Esimerkillinen osa tukitoimintoja on Opetuksen kehittäminen ja tuki -yksikkö. Sen tehtävänkuvaan kuuluu pedagogisten palvelujen tuottaminen ja yliopiston eri laitosten opetuksellisen osaamisen hyödyntäminen. Yksikkö on hyvin integroitunut osaksi yliopiston laatujärjestelmää ja on vastuussa yliopisto-opetuksen laatutyön organisoinnista. Yliopiston laatudokumentaation ja auditointihaastatteluiden perusteella voidaan todeta, että yliopistossa on käytössä erilaisia tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistusmekanismeja ja laatujärjestelmän avulla voidaan tukea innovatiivista laadunvarmistustoimintaa. Menettelyt innovaatioiden levittämiseksi eivät kuitenkaan ole systemaattisia ja monissa haastatteluissa tulikin ilmi, että hyvien käytänteiden levittämistä yliopiston piirissä on tehostettava. Auditointihaastatteluiden perusteella koulutuksen laadunvarmistus keskittyy opetuksen välittömään laadunvarmistukseen, jossa menetelmänä on lähinnä opiskelijapalautteen kerääminen erilaisin menetelmin. Koulutuksen riittämätön laatu tunnistetaan laitostasolla melko tehokkaasti tämän palautteen avulla. Toisaalta tutkintojen laadunvarmistuksen ja koulutuksen strategisten tavoitteiden saavuttamisen edellyttämän laadunvarmistuksen menettelyt jäivät auditointiryhmälle osittain epäselviksi. Yliopisto- ja tiedekuntatasolla onkin syytä selkiyttää menettelyitä, joilla tutkintojen laatu taataan ja varmistetaan, että koulutuksen yliopistotason strategiset tavoitteet saavutetaan. Tämä koskee erityisesti koulutuksen kansainvälistä näkökulmaa, joka korostuu yliopiston strategiadokumenteissa. Jatkokoulutuksen ja tutkijakoulutuksen laadunvarmistus Turun yliopiston strategisena painopisteenä on tutkijakoulutuksen kehittäminen. Tämä on haasteellinen tehtävä, sillä jatko-opiskelijat ovat hajanainen ryhmä. He suorittavat opintoja tutkijakoulun tai tutkijaryhmien jäseninä tai omalla rahoituksellaan joko päätoimisesti tai muun työn ohella. Haastattelu-
26 jen mukaan tutkijakoulujärjestelmä toimii hyvin ja se strukturoi jatko-opintoja aiempaa paremmin. Jatkokoulutusasiat kuuluvat yliopiston tasolla tutkimusvararehtorille ja tutkimusneuvostolle. Myös laadunhallintajärjestelmässä jatkokoulutus on sijoitettu tutkimuksen laadunhallinnan puolelle (esim. Tutkimuksen laadunhallinta Turun yliopistossa -matriisissa), Toisaalta laatukäsikirjassa jatkokoulutusta käsitellään myös Koulutus-otsikon alla. Tästä tilanteesta saattaa seurata sekaannusta vastuunjaossa tutkimus- ja opintoasioiden välillä. On myös vaarana, että jatko-opintoihin liittyvät koulutukselliset tavoitteet kärsivät tutkimuksen korostuessa. Siksi auditointiryhmä esittää, että jatkokoulutuksen laadunvarmistuksen asema laadunhallintajärjestelmässä selkiytetään. Vastuunjako jatkokoulutusasioista yliopiston eri tasoilla on selkeä ja perinteinen. Tiedekunnat päättävät jatkotutkintokoulutuksen opiskelijavalinnan valintaperusteista ja tutkintovaatimuksista sekä myöntävät tutkinnonsuoritusoikeuden ja tutkinnot. Laitokset ja oppiaineet vastaavat koulutuksen järjestelyistä. Merkittävä osa jatkotutkintokoulutuksesta tapahtuu tutkijakouluissa. Jatko-opiskelijoiden rekrytointi ei ole vielä strategian mukaisesti järjestelmällistä, vaan tapahtuu vaihtelevasti. Jatko-opiskelijaksi rekrytoidutaan etupäässä professorin aloitteesta, vaikka esimerkiksi farmakologiassa jatko-opiskelijat rekrytoidaan kansainvälisen haun kautta. Jatkokoulutukseen valintaan tulisikin kiinnittää enemmän huomiota. Koska yliopisto korostaa koulutuksen kansainvälisyyttä, on erityisesti kansainväliseen jatko-opiskelijoiden rekrytointiin syytä kehittää systemaattisia menettelyitä. Jatkokoulutukseen on sisällytetty erilaisia laadunvarmistusmenettelyitä (esim. näyttö 17: Lääketieteellisen tiedekunnan tutkijakoulutuksen organisointi), mutta auditointihaastatteluissa ilmeni, että nämä eivät vielä ole systemaattisesti käytössä koko yliopiston piirissä ja että monissa yksiköissä jatko-opintojen laadunvarmistusmenettelyt ovat vielä kehitteillä. Haasteena on hyvien laadunvarmistuskäytäntöjen levittäminen yliopiston sisällä. Haastateltavien mukaan palautetta kerätään osin suullisesti ja osin systemaattisemmin läpi opintojen esim. lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikön (TUTKE) avulla. Auditoinnissa ilmeni, että jatko-opiskelijat kokevat asemansa laadunvarmistusjärjestelmässä epäselväksi ja mahdollisuudet viralliseen palautteenantoon ovat osin puutteelliset. Yliopiston työyhteisöjen ulkopuolella olevien jatko-opiskelijoiden on vaikea saada informaatiota jatkoopintoihin liittyvistä asioista. Jatko-opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannassa ei ole systemaattista ja yhtenäistä käytäntöä, vaikkakin tutkijakouluissa on omat seurantajärjestelmänsä. Muiden jatko-opiskelijoiden opintojen seurannasta vastaa on usein vain työn ohjaaja. Ongelma on havaittu ja seurantajärjestelmää kehite-
27 tään. Lisäksi yliopistossa tulisi olla yhtenäiset ja selkeät opinnäytteiden laatuvaatimukset. Opintoneuvonta korostuu tässä tilanteessa. Haastatteluiden perusteella jatko-opiskelijat tarvitsisivat opinto-ohjauksen lisäksi tahon, joka edistäisi heidän asioitaan yliopiston hallinnossa. Lisäksi jatko-opintojen tulisi olla strukturoidumpia ja niitä voitaisiin integroida enemmän yhteen. Yhteisiä jatko-opintoihin liittyviä teemoja ovat esim. tutkimusetiikka ja tieteellinen kirjoittaminen. Jotkut tiedekunnat ja laitokset hoitavatkin jossakin määrin yhdessä kyseisiä opintoja, mutta väitöskirjatutkimusta tehdään kuitenkin usein yksin. Yhteenveto Perustutkintokoulutus Opetukseen ja opintoihin liittyvät dokumentaatio on monipuolinen ja kattava. Laatukäsikirjan koulutusmatriisissa on määritelty koulutuksen laadunhallinnan tavoitteet, vastuutahot, menetelmät ja toimenpiteet, mutta ei ole selvää, miten järjestelmä johtaa laadun paranemiseen. Palautteenkeruujärjestelmien tuottamaa tietoa hyödynnetään ja palaute on otettu kehittämisen välineeksi, mutta menettelyt eivät kaikilta osin ole vielä vakiintuneita. Opetussuunnitelmien valmistelu on yksiköissä pääsääntöisesti johdonmukaista ja hyvin organisoitua. Koulutuksen laadunvarmistus keskittyy opetuksesta kerättävään opiskelijapalautteeseen laitostasolla, kun taas tutkintojen laadun varmistus ja yliopiston koulutustehtävän strategisten tavoitteiden saavuttamiseen liittyvä laadunvarmistus on heikommin kehittynyttä. Yliopisto- ja tiedekuntatasolla on syytä selkiyttää menettelyitä, joilla tutkintojen laatu taataan ja varmistetaan, että koulutuksen strategiset linjaukset toteutuvat ja tavoitteet saavutetaan. Tämä koskee erityisesti koulutuksen kansainvälistä näkökulmaa, joka korostuu yliopiston strategiadokumenteissa. Jatkokoulutus ja tutkijakoulutus Laadunhallintajärjestelmässä jatkokoulutus on sijoitettu tutkimuksen laadunhallinnan puolelle, minkä seurauksena jatko-opintoihin liittyvät koulutukselliset tavoitteet saattavat kärsiä. Siksi jatkokoulutuksen laadunvarmistuksen asema laadunhallintajärjestelmässä tulee selkiyttää. Tutkijakouluissa olevien opiskelijoiden etenemisen seuranta on toimivaa, mutta tutkijakouluihin kuulumattomien opiskelijoiden opintojen ohjaus ja seuranta jää vähemmälle huomiolle.
Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit
Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän
LisätiedotVUODEN 2014 ULKOISEEN
VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotOulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007
Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen
LisätiedotAuditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus
Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö
ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
LisätiedotOulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto
Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät
LisätiedotAUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN
AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Yliopistopalvelujen johtoryhmä 5.3.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Yliopistolain velvoite Yliopistolaki 558/2009, 87 : Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan
LisätiedotTampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta
3.12.2008 Mirja Iivonen Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta Johto ja keskushallinto Kansleri Hallitus Rehtori Vararehtorit (2) Hallintokeskus Hallintojohtaja Tiedekunnat (6) ja laitokset
LisätiedotLaatujärjestelmätyön ohjausryhmän kokous
Laatujärjestelmätyön ohjausryhmän kokous 16.12.2013 Taina Joutsenvirta 16.12.2013 1 Auditoinnin tarkoitus Auditoinnin tavoitteena on tukea suomalaisia korkeakouluja niiden kehittäessä laatujärjestelmiään
LisätiedotLAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET
LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin
LisätiedotAuditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta
Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotKokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta
Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta
Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin
LisätiedotJyväskylän yliopiston laatutyö
Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista
LisätiedotTKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
Lisätiedot06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
LisätiedotKeskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
LisätiedotToisen auditointikierroksen menetelmä
Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto
Lisätiedot10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen
Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotJyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset. Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen
Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen Jyväskylän yliopiston auditointiryhmä Laatujohtaja, dosentti Helka
LisätiedotLAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN
LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman
LisätiedotKorkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö
Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja Korkeakoulujen arviointineuvosto Peda-forum Rovaniemi 26.8.2010 Sidosryhmäyhteistyö ja auditoinnit
LisätiedotPaikalla on useimmiten myös laatupäällikkö. Hän antaa auditoinnista palautteen asiantuntija auditoijalle.
Jyväskylän yliopisto 1(5) Auditoinnin menettelyohjeiden soveltamisala Laadunvarmistusjärjestelmä on organisaation, vastuunjaon, vakiintuneiden, mutta silti kehittyvien menettelytapojen, prosessien ja voimavarojen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6
LisätiedotLAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016
LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,
LisätiedotLAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017
LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään
LisätiedotKriteeristön esittely
Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi
LisätiedotKriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus
Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi
LisätiedotKymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla
LisätiedotLaatuvastaavien perehdytys
Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän
Lisätiedotlaadunvarmistusjärjestelmän
Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin i i tulokset t Kehitysjohtaja Mirja Toikka Auditointiryhmän puheenjohtaja Kajaani 30.1.2008 Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för
LisätiedotSidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti
Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti PEDA-forum, 16.8.2017 Tausta Auditoinnin tarkastelussa laadunhallinta:
LisätiedotOKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely
Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien
LisätiedotTervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!
Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset
Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset Kehittyvät korkeakoulut muutoksessa, 14.6.2017, Helsinki Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Karvi Selvityksen tarkoitus
LisätiedotKORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018
KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 Julkaisut 2015:1 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 kansallinen koulutuksen arviointikeskus
LisätiedotKemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Matti Lähdeniemi Pekka Hulkko Anneli Lappalainen Jyrki Mäkitalo Leena Suviranta Kirsi Mustonen Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON
LisätiedotToinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta
Toinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta KORKEAKOULUJEN LAATUTYÖ MITEN MENEE? Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta ja kehittämisseminaari 31.10.2018 Finlandia-talo Helka Kekäläinen, FT Yksikön
LisätiedotJoustavan opintooikeuden. Avoimessa yliopistossa suoritetut opintopisteet (ei sis. TY:n tutkintoopiskelijoiden. Vaihtoopiskelijoiden.
Suoritetut Turun vuonna 2014 (sis. opinnot) 1 (6) perustutkinto Vaihto tutkinto muiden kuin tutkinto- Ei Ei tdk Kielikeskus 2609400 21411 31 942 481 101 2 746 23714 2 Laitos yhteensä 21411 31 942 481 101
LisätiedotLaadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi
Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:
LisätiedotKoponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi
Koponeuvoston kevään päätös 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Tänään Alkulämmittely Ajankohtaiset asiat Audintointituloksen ja YOPALAn esittely Palauttetta opetuksesta, kuka,
LisätiedotOulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Paavo Okko Liisa Ansala Helena Immonen Anneli Pirttilä Teuvo Uusitalo Marja-Liisa Saarilammi Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN
LisätiedotOsaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa
Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn
LisätiedotKORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI
KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 Julkaisut 2015:1 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 kansallinen koulutuksen arviointikeskus
LisätiedotLAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta
LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA Taina Joutsenvirta Laatu Laatu tarkoittaa Helsingin yliopistossa toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tulosten korkeatasoisuutta. Ks. http://www.helsinki.fi/laatu/index.html
LisätiedotVaihtoopiskelijoiden. Joustavan opintooikeuden. suorittamat opintopisteet. (JOO) opintopisteet
Suoritetut Turun vuonna 2013 (sis. avoimessa opinnot) 1 (6) Kaikki perustutkinto opinnnot) Vaihto (ei sis. TY:n tutkinto tutkinto- muiden kuin tutkinto- Ei Ei tdk Kielikeskus 2609400 20746 54 1012 839
LisätiedotKorkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston
Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017 Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 14:2012 Korkeakoulujen arviointineuvosto finheec@minedu.fi, +358 2953 30072 PL 133
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen
LisätiedotLaadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet
Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Riitta Pyykkö Puheenjohtaja, Korkeakoulujen arviointineuvosto Yhteistyötä laadun vuoksi Ammattikorkeakoulun laatutoimijoiden tapaaminen Mikkeli
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
LisätiedotMistä yliopistojen laatutyössä on kysymys?
Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Keskustelutilaisuus 15.12.2005 Jyväskylän yliopisto Ossi Tuomi Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Korkeakoulujen arviointineuvosto 2004-2007 Puheenjohtaja,
LisätiedotAuditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat
Sisäinen auditointi Raportti Auditoitava kohde: Pääauditoija: Muut auditoijat: Itä-Suomen yliopiston kirjasto Mari Ikonen Tarja Kvist Auditointiajankohta: 3.11.2009 Auditoinnin aikataulu / ohjelma/ käsitellyt
LisätiedotTOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari
1 TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI Opintohallinnon SEFE-seminaari 9.4.2013 2 KERTAUSTA Suomi sitoutui Bolognan prosessiin v. 2003 OPM:n työryhmän muistio vuodelta 2004: kaikki toiminnot
LisätiedotMuu opetus- ja tutkimushenkilöstö. Muu 4. porras 3. porras 2. porras 1. porras
Henkilöstö henkilötyövuosina tiedekunnittain 2011 Opetuksen ja opetus- ja Tiedekunnan nimi 4. porras 3. porras 2. porras 1. porras Keskushallinto 1,0 0,2 0,2 10,8 1,7 2,2 424,3 1,1 9,5 450,8 Teologinen
LisätiedotToimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen
Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotHalloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014
Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston
LisätiedotMaatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laatutyöpaja Helena Immonen
Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laatutyöpaja 7.4.2011 Helena Immonen 7.4.2011 www.helsinki.fi/yliopisto Laatuajattelu ja prosessityö Suunnittelu ja laadunvarmistus / Helena Immonen www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotTampereen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Eila Rekilä Johanna Heikkilä Pekka Kääpä Milja Seppälä Turo Virtanen Jukka Öberg Sirpa Moitus Kirsi Mustonen Tampereen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Oppiminen tulevaisuudessa, 10.10.2017, Turku Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta
LisätiedotLAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN
LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,
LisätiedotTutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät
Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien
LisätiedotItsearvioinnin toteutus pilotoinnissa
Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle
LisätiedotTAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö
TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013
LisätiedotLapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Timo Aarrevaara Mirja Toikka Hannu Apajalahti Tapio Huttula Maiju Mäkilä Matti Kajaste Marja-Liisa Saarilammi Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotTurun kauppakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Vesa Harmaakorpi Patrick Furu Minna Takala Marja-Liisa Tenhunen Carla Westersund Karl Holm Turun kauppakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :
LisätiedotURALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena
LisätiedotLAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS
LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS HELSINGIN YLIOPISTON TOIMINTA LAHDESSA Monipuolista toimintaa jo lähes 40 vuotta. Toiminta kootaan synergiseksi kokonaisuudeksi
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotKORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI
KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI 31.10.2018 Tampereen ammattikorkeakoulu Päivi Karttunen, vararehtori Susanna Saarinen, kehittämispäällikkö TAMK numeroina yhteensä noin
LisätiedotRajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot
Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna
LisätiedotPop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä. Janne Murto
Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä Janne Murto 19.9.2017 1. Viranomaisten vaatimukset Koulutuksen järjestäjillä on oltava toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva
LisätiedotLaatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa
Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin
LisätiedotHY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation
HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien
LisätiedotMarjo Nykänen
MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin
LisätiedotOpetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus
Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen
LisätiedotJOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN
JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Vararehtori Pekka Auvinen Korkeakoulujen arviointijaoston jäsen Pörssitalo, Helsinki 14.10.2015 UUDET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET
LisätiedotOPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen
OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen
LisätiedotTaso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti
LisätiedotKorkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi
Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Yliopistokirjastojen johdon seminaari 16.1.2006 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Lähtökohtana Bologna
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotKestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.
Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2015, 4.11. Saimaan ammattiopisto Sampo Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset
LisätiedotASIALISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS Kokous 6/2017 ASIALISTA
ASIALISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS 26.9.2017 Kokous 6/2017 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Lapin yliopiston vararehtoreiden valinnan valmistelu 3. Lapin yliopiston budjettikehys
LisätiedotKoulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula
Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,
LisätiedotTIEDOLLA JOHTAMISEN KULTTUURIN VAHVISTAMINEN JA LAADUNVARMISTUS HY:N KOULUTUSOHJELMISSA
TIEDOLLA JOHTAMISEN KULTTUURIN VAHVISTAMINEN JA LAADUNVARMISTUS HY:N KOULUTUSOHJELMISSA Kota-seminaari 28.8.2018 Kehitysjohtaja Susanna Niinistö- Sivuranta KOTA / @NiinistoS 28/03/2018 HY:N STRATEGIA Opiskelija
LisätiedotJyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana
Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Koppihankkeen loppuseminaari Helsinki ma 21.4.2008 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Ammattiosaamisen näytöt osana ammatillisen
LisätiedotEi näyttöä tai puheen tasolla
Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat
LisätiedotKokouksen 12 / 2009 asialista
Kokouksen 12 / 2009 asialista 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Ilmoitusasiat 3. Kasvatustieteiden tiedekunnan esitys yliopiston rehtorille dekaanin nimeämisestä 4. Esitys lisäjäsenten määräämiseksi
LisätiedotKOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto
KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti
LisätiedotTIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA
TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:
LisätiedotValintakokeisiin. Aloituspaikat Hakeneet. osallistuneet Hyväksytyt
1 (5), valintakokeisiin, ja yliopistoon kirjoittautuneet tiedekunnittain ja hakukohteittain Humanistinen tiedekunta Arkeologia 8 116 49 9 83.17 100 61.50 70 Englannin kielen kääntäminen ja tulkkaus 24
LisätiedotArvioinnilla luottamusta
Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen
Lisätiedot