Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Transkriptio

1 Matti Lähdeniemi Pekka Hulkko Anneli Lappalainen Jyrki Mäkitalo Leena Suviranta Kirsi Mustonen Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammerprint Oy Tampere 2010

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan uuden laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitettiin auditointien toisen kierroksen menetelmän kehittäminen. Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. ( 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

4 välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Auditointiryhmä Johdanto. Auditoinnin tavoitteet. Auditoinnin kohteet Auditointiprosessi. Auditointisopimus. Auditointiaineisto. Auditointivierailu. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Toiminta-ajatus, visio ja arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus.. Tutkimus- ja kehitystyö.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus

6 .... Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Kehittämissuositukset Auditointiryhmän kokonaisarvio Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditointivierailun ohjelma : Auditoinnissa käytettävät kriteerit

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Filosofian tohtori Matti Lähdeniemi on toiminut Satakunnan ammattikorkeakoulun vararehtorina vuodesta 1997 lähtien ja tekniikan ja merenkulun toimialajohtajana vuodesta 1996 lähtien. Hän on ollut myös perustamassa Satakunnan ammattikorkeakouluun akkreditoitua kalibrointilaboratoriota ja toiminut sen johtajana. Lähdeniemi on Tampereen teknillisen yliopiston dosentti (elektronirakenne) ja Turun yliopiston dosentti (materiaalitutkimus). Vuosina Lähdeniemi toimi Porin teknillisen oppilaitoksen rehtorina. Lähdeniemi on toiminut useissa kansainvälisissä ja kotimaisissa t&kasiantuntijatehtävissä. Vuonna 2009 hän toimii mm. valtakunnallisen AMKtutkahankkeen johtoryhmän jäsenenä, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:n t&k-ryhmän jäsenenä sekä ARENE:n Yhteiset toimintamallit -ryhmän vetäjänä. Lähdeniemen julkaisuluettelossa on noin 150 julkaisua seuraavilta aloilta: automaatio, kuvankäsittely, innovaatiot, osaamisen siirto, yrittäjyys ja laatu. Hän on ohjannut lukuisia diplomi- ja insinööritöitä. Lähdeniemi on suorittanut Englannissa akkreditointiasessorikoulutuksen (Accreditation Assessor) vuonna Hän on toiminut laatukouluttajana ja sisäisenä auditoijana Satakunnan ammattikorkeakoulussa sekä osallistunut useiden organisaatioiden laatujärjestelmäprojektien ohjaukseen. Varapuheenjohtaja Kauppatieteiden lisensiaatti Pekka Hulkko on toiminut vuodesta 1998 alkaen Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa koulutusjohtajana. Hulkon toimenkuvaan kuuluvat myös vararehtorin ja palkka-asiamiehen tehtävät. Hänen keskeinen vastuualueensa on oppimisen ydinprosessi. Hulkko on suorittanut kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa pääaineena yrittäjyys, laudaturopinnot yksityisoikeudessa ja kasvatustieteessä (ammattikasvatus). Lisäksi hänellä on opettajan pedagoginen pätevyys. Hän on toiminut Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:ssä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalan kehittämistyöryhmän puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Vuonna 2008 hän toimi puheenjohtajana yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalakohtaisessa AHOTtyöryhmässä. Hulkko on osallistunut johtotiimin jäsenenä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun auditointiprosesseihin. Hänellä on myös maakunta-

8 ohjelmaan ja koulutukseen liittyviä alueellisia kehittämistehtäviä ammattikorkeakoulun toiminta-alueella. Vuonna 2009 Hulkko osallistui KKA:n toteuttamaan Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiin toimien auditointiryhmän puheenjohtajana. Jäsenet Diplomi-insinööri Anneli Lappalainen on toiminut Teknillisen korkeakoulun 3 hallinto-osastolla opintoasiainpäällikkönä vuodesta 1999 lähtien. Vuosina hän toimi Teknillisen korkeakoulun hallintovirastossa suunnittelupäällikkönä ja suunnittelijana luvulla hän työskenteli tuotannonjohtajana Helmi Vuorelma Oy:ssä Lahdessa. Lappalainen on toiminut jäsenenä opetusministeriön asettamassa yliopistojen tutkintorakenteen kehittämistyöryhmässä (2002) sekä yliopistolaitoksen tulosohjauksen kehittämistyöryhmässä ( ). Hän on osallistunut Korkeakoulujen arviointineuvoston maisteriohjelmien arviointiin ( ) johtoryhmän jäsenenä ja ulkoisen arviointiryhmän varapuheenjohtajana. Hän on toiminut Teknillisen korkeakoulun laatutoimikunnan jäsenenä ja sisäisenä auditoijana vuosina Lappalainen on koordinoinut Teknillisessä korkeakoulussa vuosina toteutetun Euroopan yliopistojen neuvoston (CRE) Institutional Review Programme -arviointiprosessin. Jyrki Mäkitalo opiskelee Oulun seudun ammattikorkeakoulussa rakennustekniikkaa. Hän toimi vuonna 2008 Oulun seudun ammattikorkeakoulun hallituksen varajäsenenä ja vuodesta 2009 lähtien varsinaisena jäsenenä. Kuluvana vuonna Mäkitalo on ollut ammattikorkeakoulun strategiatyöryhmän jäsen. Vuonna 2009 hän toimi myös opiskelijakunta OSAKO:n hallituksen puheenjohtajana ja vuonna 2008 varapuheenjohtajana. Vuosina hän toimi Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön opiskelijat ry:n hallituksen varapuheenjohtajana ja vuonna 2005 Raahen insinööriopiskelijat ry:n valtuuston puheenjohtajana. Viime vuosina Mäkitalo on osallistunut useisiin Oulun seudun ammattikorkeakoulussa järjestettyihin laatukoulutuksiin. Kauppatieteiden maisteri Leena Suviranta on työskennellyt Rudus Oy:n henkilöstöjohtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2007 lähtien. Suviranta toimi aiemmin ( ) Comptel Oyj:n henkilöstöjohtajan toimessa ja Telia Mobile Ab:n Suomen yksikön henkilöstöjohtajana ( ). Vuosina Suviranta työskenteli Kone Oy:ssä erilaisissa henkilöstöhallinnon tehtävissä, viimeksi apulaisjohtajana. Suviranta on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston erikoistumisopintolautakunnan alkaen Aalto-yliopisto.

9 varajäsenenä ( ) ja KKA:n toteuttaman kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arvioinnin ulkoisen arviointiryhmän jäsenenä ( ). Hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot HAAGA- HELIA ammattikorkeakoulussa vuonna Sihteeri Erikoissuunnittelija KM Kirsi Mustonen on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2001 alkaen. Hän on koordinoinut korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoimintaa, useita koulutusala- ja teema-arviointeja sekä korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja.

10 Johdanto. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut, arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.. Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka jokainen korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 4 4 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.

11 b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö / taiteellinen toiminta c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 5 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (ks. liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. 5 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

12 Auditointiprosessi. Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu sopivat auditoinnin toteuttamisesta auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus ja siten auditoinnissa käytetty suomen kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä ammattikorkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Sopimusneuvottelu pidettiin Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: Organisaatiokuvaus Laadunvarmistusjärjestelmän kuvaus Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen historia Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen toiminnanohjaukseen Laatukäsikirjan A-osa ja otteita B-osasta SWOT-analyysi ja yhteenveto. Perusaineiston lisäksi aineistossa oli mukana laadunvarmistusjärjestelmän kannalta keskeiset strategiat: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Strategia 2012 ja toimeenpanosuunnitelma Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Strategia 2009, Huomenna töihin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tutkimus- ja kehitystyön strategia, tiivistelmä

13 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Pedagoginen strategia Lapin korkeakoulukonsernin strategia Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Kuntayhtymän strategia, tiivistelmä. Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä auditointikohteesta ja niiden alakohdista on oltava jokin näyte tai näyttö. Aineistosta tulee käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun oli laatinut näytöistä matriisikuvauksen, jossa jokainen näyttö oli kohdennettu auditointikohteeseensa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään mennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille. Auditointiryhmä pyysi ja sai ammattikorkeakoululta seuraavat lisäaineistot: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun organisaatiokaavio Päivitetty versio Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Strategia 2012:sta ja toimeenpanosuunnitelmasta ( ) Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu: Opinto-opas Esimerkkeinä uusimmista aikuiskoulutusesitteistä. Sosiaali- ja terveysala: Terveyden edistämisen koulutusohjelma 90 op Ylempi AMK-tutkinto: Tradenomi, ylempi AMK Aikuisena ammattikorkeassa; yleisesite aikuiskoulutuksesta KTAMK:ssa Master on Business Administration. Auditointiryhmällä oli auditoinnin aikana pääsy ammattikorkeakoulun intranet-järjestelmään, jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun vararehtori Markku Tarvainen ja auditointiyhteyshenkilö, laatukoordinaattori Anja Tuovila vierailivat auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä ammattikorkeakoulun organisaatiota, laadunvarmistusjärjestelmää ja auditointiaineistoa.. Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja, vararehtori Matti Lähdeniemi ja auditointia Korkeakoulujen arviointineuvostossa koordinoiva erikoissuunnittelija Kirsi Mustonen vierailivat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa järjestetyssä auditoinnin informaatiotilaisuudessa, jossa keskusteltiin auditoinnin tavoitteista, kohteista, kriteereistä sekä käytännön toteutuksesta. Tilaisuudessa

14 ammattikorkeakoulun puheenvuorot pitivät rehtori Riitta Käyhkö, lehtori Leena Ruokanen ja opiskelija Gretta Sammalniemi. Varsinainen auditointivierailu järjestettiin Sen tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä toteutti seitsemän haastattelua ja haastatteli ammattikorkeakoulun johtoryhmän jäseniä ja laatukoordinaattoria, koulutus- ja kehityspäälliköitä, opetus- ja t&k-henkilökuntaa, tuki- ja hallintohenkilöstöä, perus-, jatko- ja aikuisopiskelijoita sekä ammattikorkeakoulun sidosryhmien edustajia. Toinen päivä kohdentui perustoimintojen laadunvarmistuksen arviointiin. Auditointiryhmä toteutti seitsemän haastattelua ja haastatteli Torniossa opetushenkilökuntaa, opiskelijoita ja opiskelijapalveluiden edustajia sekä Kemissä laatuavustajia ja -sihteereitä, TKI-prosessin avainhenkilöitä sekä omistajan/ylläpitäjän edustajia. Kolmantena päivänä auditointiryhmä toteutti kaksi haastattelua, joista ensimmäinen oli ns. jokerihaastattelu. Auditointivierailu päättyi ammattikorkeakoulun johtoryhmän loppuhaastatteluun, johon myös laatukoordinaattori osallistui. Haastateltavia oli kolmena päivänä yhteensä Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastannut suunnittelija vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, ammattikorkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Ammattikorkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

15 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Luvussa 3 kuvataan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun organisaation rakenne, hallinto, toiminta-ajatus ja laadunvarmistusjärjestelmä korkeakoulun toimittaman auditointiaineiston ja siinä käytetyn käsitteistön mukaisesti. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu (KTAMK) aloitti ensimmäisten valtakunnallisten kokeilujen joukossa vuonna Kemin ja Tornion kaupungit päättivät perustaa ammattikorkeakoulun ylläpitoa varten kuntayhtymän, johon liitettiin myöhemmin myös toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia. Ensimmäisinä koulutusaloina aloittivat tekniikan ala, sosiaaliala, terveysala ja kaupan ala. Kulttuurialan ammattikorkeakouluopetus käynnistyi muutamaa vuotta myöhemmin. Vuonna 2005 siirryttiin matriisimalliin, jonka tuloksena ammattikorkeakoulussa on kolme toimialaa (kauppa ja kulttuuri, sosiaali- ja terveysala ja tekniikka) sekä koulutus- ja opintoasiainyksikkö ja TKI-yksikkö. Vuonna 2007 yhdistyi yllä mainittu kuntayhtymä Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymän kanssa ja näin muodostui nykyinen Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, jonka yksi tulosalue ammattikorkeakoulu on. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen rakenneuudistuksen alkuvaiheessa perustettiin Lapin korkeakoulukonserni, johon KTAMK kuuluu Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kanssa. Toimialoja johtavat toimialajohtajat apunaan johtoryhmä, johon kuuluvat osin matriisi- ja osin linjavastuussa olevat koulutus- ja kehityspäälliköt ja koulutusohjelmavastaavat. Toimialojen toiminnan kehittäminen toteutuu toimialojen organisoimissa työryhmissä ja tiimeissä. Koulutus- ja opintoasioiden yksikköä johtaa vararehtori ja TKI-yksikköä kehitysjohtaja. Ammattikorkeakoulun hallintomalli on kuvattu kuntayhtymän hallintosäännössä sekä ammattikorkeakoulun johtosäännössä. Ammattikorkeakoulun toimintasäännössä on määritelty tehtävien vastuut. Asioiden valmistelua varten

16 ammattikorkeakoulun hallitus on nimennyt seuraavat työryhmät: johtoryhmä, pedagoginen-, t&k-, laatu-, viestintä- virtuaali- ja KV-työryhmät. KTAMK:n opiskelija- ja henkilöstömäärät vuonna 2009 on esitetty taulukoissa 1 3 ja organisaatiokaavio kuvassa 1. Taulukko. Opiskelijamäärät vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa Opiskelija- määrä Tutkintoon johtava nuorten koulutus Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Opiskelija- määrä Kulttuuriala 251 Kulttuuriala 2 Liiketalous 362 Liiketalous 107 Sosiaali- ja terveysala 640 Sosiaali- ja terveysala 248 Tietojenkäsittely (luonnontiet.) 148 Tietojenkäsittely (luonnontiet.) 34 Tekniikka 449 Tekniikka 212 Yhteensä 1850 Yhteensä 603 Taulukko. Opiskelijamäärät ylemmässä AMK-tutkinnossa ja erikoistumisopinnoissa vuonna Ylemmät AMK-tutkinnot Erikoistumisopinnot Liiketalous 53 Sosiaali- ja terveysala Tekniikka 34 Yhteensä Taulukko. Henkilöstö tulosyksiköittäin vuonna Tulosyksikkö Henkilöstömäärä Kaupan ja kulttuurin toimiala 76 Sosiaali- ja terveysala 65 Tekniikan toimiala 69 T&k-henkilöstö 11 Kirjasto 16 Hallintopalvelut 25 Yhteensä 262

17 Kuva. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun organisaatio

18 . Toiminta-ajatus, visio ja arvot Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Strategia 2012:n ja toimeenpanosuunnitelman mukaan ammattikorkeakoulun toiminta-ajatus, visio ja arvot ovat seuraavat: Toiminta-ajatus Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on osaava kouluttaja ja kehittäjä: Rakennamme Lapin tulevaisuutta asiakaslähtöisesti ja aktiivisesti maakunnan kehitystyöhön osallistuen. Koulutamme hyvinvointi-, liiketoiminta-, teknologia- ja kulttuuriosaajia hyödyntäen uusinta teknologiaa. Teemme alueen elinkeinoelämää ja hyvinvointia edistävää soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Visio Olemme strategisilla osaamisalueillamme valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostettu osaaja osana Lapin korkeakoulukonsernia. Vahvuutemme perustuu korkealaatuiseen osaamiseen ja tunnustettuun, innovatiiviseen asiantuntijuuteen. Arvot Osaaminen ja viisaus haluamme ja kykenemme välittämään ja jakamaan osaamistamme tunnistamme asiakkaamme ja heidän tarpeensa ymmärrämme, että yhteistoiminnalla saamme enemmän aikaan arvostamme ammattitaitoa ja annamme arvon myös toisten työlle ja asiantuntemukselle ymmärrämme, että yksilöiden erilaisuus on voimavara kannamme vastuuta yhteisten tavoitteiden toteutumisesta. Luovuus ja rohkeus tartumme rohkeasti yhteiskunnan ja alueen väestön osaamista ja yhteiskunnan ja yritystoiminnan kehittämistä edellyttäviin haasteisiin etsimme aktiivisesti innovaatioita, joilla tehostetaan Lapin väestön osaamistason kasvua ja yritysten elinvoimaisuutta tuemme jatkuvaa oppimista ja kehittymistä niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin.

19 Luotettavuus ja luottamus noudatamme sovittua työnjakoa noudatamme sopimuksia ja yhteisesti sovittuja pelisääntöjä olemme kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa johdonmukaisia kohtelemme ihmisiä tasa-arvoisesti iästä, sukupuolesta, asemasta, kansallisuudesta, koulutuksesta tai muusta sellaisesta riippumatta.. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa on käytössä jatkuvan kehittämisen periaate. Ensimmäinen yhteinen laatukäsikirja julkaistiin vuonna Systemaattinen laadun kehittämistyö oli aloitettu muutama vuosi aikaisemmin laatupäällikön ja laatutyöryhmän nimeämisen myötä. Laadunvarmistusjärjestelmän uudistamistyö käynnistettiin vuonna 2003, jolloin Korkeakoulujen arviointineuvosto suoritti ammattikorkeakoulun kokonaisarvioinnin. Uusi laatukäsikirja vahvistettiin helmikuussa Sen päivittäminen tehtiin keväällä 2009 huomioiden ammattikorkeakoulun uusittu strategia, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian strategia ja Lapin korkeakoulukonsernin strategia. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä rakentuu CAF-itsearviointimallin pohjalle ja sillä tuetaan ammattikorkeakoulun vision ja strategian toteuttamista. Sen avulla tuotetaan myös reaaliaikaista seuranta- ja arviointitietoa toiminnan suunnittelun, johtamisen ja kehittämisen tueksi ja tehdään toiminnasta läpinäkyvää. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun laatutyön tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen. Laatunäkökulmaksi on valittu asiakaslähtöinen laatu, jolla tarkoitetaan koulutuspalvelujen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan kykyä täyttää asiakkaiden toiveet ja odotukset. Laatutyön systemaattisuuden varmistamiseksi laadunvarmistusjärjestelmän rakenteellisena viitekehyksenä ja yhtenä arvioinnin välineenä käytetään CAF-itsearviointimallia ja toiminnan tulosten seurannassa ja kehittämisessä BSC-tuloskorttia. Laadunvarmistustyötä ohjaa jatkuvan kehittämisen kehämalli eli PDCA (suunnittele, toteuta, arvioi, kehitä), jossa toimintaympäristöstä ja toiminnasta saatua palautetta hyödynnetään kehittämisen työkaluna. Toissijaisina laatunäkökulmina käytetään arvolaatua sekä benchmarkingia. Tuloskortin mittariston pohjana ovat strategiset tavoitteet ja visio. Tuloskortti osana laadunvarmistusjärjestelmää kokoaa käyttökelpoista informaatiota kehittämisen tueksi ja lisäksi toimii yhteistyön ja vuoropuhelun perustana.

20 Järjestelmällisesti käytettynä tuloskortti tuottaa ajantasaista tietoa, ja puolivuosittain tehtävän analyysin avulla voidaan paljastaa kehittämisen kohteita. Laatutyöstä vastaa ammattikorkeakoulun rehtorin johdolla johtoryhmä. Henkilökunta ja opiskelijat osallistuvat laatutyöhön ja vastaavat omalta osaltaan siitä. Laatupäällikkönä toimii vararehtori, joka vastaa laadunvarmistusjärjestelmästä ja sen kehittämisestä. Hänen tukenaan toimii ammattikorkeakoulun laatutyöryhmä, joka on koottu toimialojen laatuvastuuhenkilöistä sekä TKI-toiminnan laatuvastaavasta. Laatutyöryhmä valmistelee puheenjohtajan johdolla asiat ammattikorkeakoulun johtoryhmän käsiteltäväksi. Laatutyöryhmä vastaa laatutoiminnan viestinnästä ja organisoinnista. Ammattikorkeakoulun johtoryhmä päättää laatutoiminnan toteutuksesta. Toteutuksesta vastaa ammattikorkeakoulun laatukoordinaattori, jonka tehtävänä on edistää henkilöstön ja opiskelijoiden laatutietoisuutta sekä tehostaa laatutyöskentelyä toimialoilla. Toimialajohtaja vastaa laatutyön toimialakohtaisesta toteutuksesta. Jokaisella kolmella toimialalla on laatusihteeri, jonka tehtävänä on mm. huolehtia oman toimialansa osalta laadunvarmistusjärjestelmään kuuluvan tiedon päivittämisestä. Lisäksi toimialoilla ja tukipalveluyksiköissä voi olla laatutiimejä. Nykyinen laadunvarmistusjärjestelmä sisältää seuraavat osat: 1. Laatukäsikirja, osa A Laatukäsikirjan A-osassa kuvataan ammattikorkeakoulun hallituksessa vahvistetun laatupolitiikan lisäksi laatutyön perusteet, laatutyön organisointi, jatkuvan laadun parantamisen malli, laadunvarmistusjärjestelmän yhteydet johtamiseen sekä dokumentointi ja tiedottaminen eri kohderyhmille. Loppuosassa selostetaan laatukäsikirjan sähköisen B-osion sisällöt. 2. Laatukäsikirja, osa B Prosessien kuvaukset, prosessikaaviot Säännöt ja menettelytapaohjeet, muut ohjeet Lomakkeet Palautetulokset Kehittämissuunnitelmat. Laatukäsikirjan osa B on julkaistu ainoastaan sähköisenä henkilökunnan intrassa. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuutta esittää alla oleva kuva, joka toimii myös B-osaan tallennettujen asiakirjojen ja dokumenttien jäsennyksenä.

21 Kuva. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä Kuvasta 2 ilmenevät KTAMK:n laadunvarmistuksen keskeiset elementit sekä jatkuvan parantamisen kehä. Strategiat ohjaavat laatupolitiikkaa, joka taas ohjaa laadun parantamista. Esimerkiksi strategiassa tapahtuvat merkittävät muutokset vaikuttavat laatupolitiikkaan ja talousarvioon ja sitä kautta koko laadunvarmistusjärjestelmään. Sähköisessä muodossa olevasta kuviosta voi edetä kunkin osion dokumentteihin.