Vanhan intiaaniviisauden mukaan toista ei

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhan intiaaniviisauden mukaan toista ei"

Transkriptio

1 Neurotiede Sosiaalisen kognition hermostollinen perusta Riitta Hari Toimintamme monimutkaisessa ihmiskontaktien verkostossa edellyttää aivoiltamme erityisiä sosiaalisen kognition mekanismeja, jotka mahdollistavat mm. muiden henkilöiden mielenliikkeiden ja aikeiden jatkuvan arvioinnin. Sosiaalisen kognition hermostollinen perusta, jota on viime aikoina pyritty selvittämään aivojen kuvantamisen keinoin, on kiinteässä yhteydessä aivojen emootio- ja motivaatiojärjestelmiin. Vanhan intiaaniviisauden mukaan toista ei saa tuomita ennen kuin on kävellyt viikon hänen mokkasiineissaan. Tällainen toisen tilanteeseen asettuminen vaatii empatiaa, joka on sosiaalisen kognition jalostuneimpia muotoja. Ihmiset eroavat toisistaan sekä empatiakyvyltään että monilta muilta sosiaalisen kanssakäymisen kyvyiltään, mutta erojen mahdollisia aivomekanismeja on päästy tutkimaan vasta viime vuosina. Samalla on avautunut aivan uusia näkökulmia aivotutkimukseen, jossa on totunnaisesti käytetty hyvin yksinkertaisia ja tiukasti kontrolloituja ärsykkeitä. Tässä artikkelissa esitellään joitakin viimeaikaisia suuntauksia sosiaalisen kognition aivomekanismien tutkimuksessa. Miten sosiaalinen kognitio eroaa muusta kognitiosta? Sosiaaliseen kognitioon liittyvät erityisen läheisesti emootiot ja motivaatio. Emootioiden merkitys sosiaalisessa kanssakäymisessä on nähtävissä jo alemmilla eläinlajeilla, ja esimerkiksi pienten lasten sosiaalinen vuorovaikutus on valtaosin emootioiden hallitsemaa. Normaalin aistiprosessoinnin, muistin, tarkkaavaisuuden, emootioiden ja motivaation lisäksi sosiaalisessa kognitiossa tarvitaan kykyä tehdä omaa elämää koskevia järkeviä päätöksiä sosiaalisten konventioiden puitteissa ja ymmärtää toisten henkilöiden aikeita. Olennainen käsite on mielenmalli (theory of mind), jolla tarkoitetaan kykyä ymmärtää, mitä toisen ihmisen mielessä liikkuu. Mielenmallin edellytys on, että toisella henkilöllä uskotaan olevan mentaalisia tiloja, joiden sisältö päätellään omien vastaavanlaisten tilojen perusteella (Frith ja Frith 1999). Kyseessä on siis toisen henkilön mielentilojen simulointi. Tyypillisessä mielenmallitestissä koehenkilön on kerrottava, mitä yksinkertaisen tarinan henkilö jossakin tilanteessa todennäköisimmin ajattelee. Toistaiseksi on selvittämättä, onko aivoissa joitakin pelkästään sosiaaliseen vuorovaikutukseen erikoistuneita alueita ja toimintoja vai voidaanko sosiaalinen kognitio aivotoiminnan mielessä redusoida emootioiden, motivaation ja muiden»tavanomaisessa» kognitiossa tarvittavien aivomekanismien yhteistoiminnaksi. Duodecim 2003;119:

2 Miten sosiaalisen kognition aivomekanismeja voidaan tutkia? Vaikka sosiaalinen kognitio on monimutkaista ja riippuu paljolti kulloisistakin olosuhteista, sen hermostollinen perusta on ainakin jossakin määrin kokeellisen aivotutkimuksen ulottuvilla. Voimme tutkia sosiaalisten vihjeiden vaikutuksia aivotoimintaan, seurata erilaisiin sosiaalisiin poikkeavuuksiin (autismi, psykopatia, aleksitymia, hypersosiaalisuus) liittyviä aivotoimintojen muutoksia tai kuvantaa ihmisaivoja sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Kuuluisa Phineas Gagen onnettomuus vuonna 1848 antoi ensimmäisiä viitteitä otsalohkon mesiaaliosien merkityksestä sosiaaliselle käyttäytymiselle ja sittemmin myös mielenmallille (Damasio 2001). Ennen miellyttävä ja harkitsevainen nuori mies muuttui sosiaalisesti vastuuntunnottomaksi ja emotionaalisesti kylmäksi, huonoja ratkaisuja omassa elämässään tekeväksi ihmisraunioksi, kun rautatanko oli vaurioittanut hänen otsalohkoansa (ilmeisesti Brodmannin alueet 8 ja 9). Saamme tietoa toisten henkilöiden asenteista, aikeista ja mielentiloista tarkkailemalla heidän kasvonilmeitään, asentojaan, liikkeitään ja katseensa suuntaa. Nämä sosiaaliset vihjeet välittyvät aivoihimme yleensä huomaamattamme ja tavanomaisten aistimekanismien avulla. Eniten on tutkittu visuaalisia sosiaalisia vihjeitä, mutta sosiaalisesti tärkeitä viestejä tulee muidenkin aistien kautta (esim. puheen prosodia ja intiimi kosketus). Kasvonpiirteiden analyysi. Melkein kaikki ihmiset ovat»kasvoeksperttejä» eli ovat harjaantuneet analysoimaan kasvonpiirteitä niin hyvin, että tehtävä tuntuu täysin automaattiselta. Aivojen kasvoprosessointialue sijaitsee takaraivolohkon alapinnalla gyrus fusiformiksessa. Kuva 1 osoittaa alueen aktivoituvan varsin valikoivasti kasvoärsykkeiden vaikutuksesta (Halgren ym. 2000). Aluetta aktivoivat voimakkaammin oman kuin muiden rotujen kasvot, ja alueen organisoituminen riippuu kokemuksesta ja elinympäristöstä (Golby ym. 2001). Vaikka kasvojen tunnistuksen mahdollistavaan aivoaktivaatioon kuluu noin 170 ms, alue reagoi ekologisesti tärkeisiin emotionaalisiin kasvonilmeisiin jo runsaan 100 ms:n kuluttua ärsykkeen alusta. Kasvokuvat liipaisevat myös emotionaaliseen prosessointiin liittyvää toimintaa mantelitumakkeessa ja otsalohkon etuosissa. Mantelitumake aktivoituu sitä voimakkaammin, mitä epäluotettavammalta kyseinen henkilö katsojasta tuntuu (Winston ym. 2002), eivätkä amygdalavaurioiset potilaat pysty arvioimaan toisen henkilön luotettavuutta kasvojen perusteella (Adolphs ym. 1998). nam Kuva 1. Gyrus fusiformiksen kasvoalueen vasteita erilaisiin näköärsykkeisiin. Pylväiden korkeus kuvastaa magnetoenkefalografian (Hari 2001) avulla mitattujen signaalien voimakkuutta; yksikkönä nanoampeerimetri. Muokattu Halgrenin ym. (2000) julkaisusta R. Hari

3 Sulcus temporalis superiorin (STS) seutu ohimolohkossa on tärkeä kasvonilmeiden, suun liikkeiden ja katseen suunnan analysoinnissa, mutta kyseinen alue reagoi muuhunkin biologiseen liikkeeseen (Allison ym. 2000). Käsien asennot ja liikkeet. Tärkeitä sosiaalisia vihjeitä saadaan myös käsien ja sormien asennoista. Erityisen tärkeitä ovat osoitusliikkeet, joilla houkutellaan toisten henkilöiden tarkkaavaisuus johonkin kohteeseen. Kuvassa 2 on esimerkki ärsykkeistä, joilla Avikainen ym. (2003a) tutkivat luonnollisten ja vääristyneiden sormien aiheuttamia aivovasteita. Vääristyneet sormet aktivoivat normaaleja sormia voimakkaammin takaraivolohkon (ekstrastriataalisia) näköaivoalueita alkaen noin 260 ms ärsykkeen esittämisestä. Tämä aivoaktivaatioketju saattaa olla samankaltainen kuin emotionaalisten kasvojen prosessoinnissa esiintyvä (Pessoa ym. 2002). Vääristyneet sormiasennot aktivoivat todennäköisesti mantelitumakkeen näköaivokuorien kautta, ja vääristyneiden sormien näkemisen aiheuttama myöhempi voimakkaampi aktivaatio samoilla näköaivokuorialueilla heijastaa mantelitumakkeesta tullutta palautetta. Visuaalisilta piirteiltään samankaltaisissa kuvissa havaittu pieni ero on siis johtanut varsin nopeaan ärsykkeiden kategorisointiin (epänormaalit vs Kuva 2. Esimerkki käsiärsykkeistä tekstissä kuvatussa Avikaisen ym. (2003a) tutkimuksessa. normaalit sormet) ja sitä kautta emotionaalisen vasteen laukaisemiseen ja lopulta omituisen ärsykkeen tehokkaampaan analyysiin. Katseen suunta ja kehon asennot. Normaalissa sosiaalisessa kanssakäymisessä ihmiset seuraavat jatkuvasti toistensa katseen suuntaa, joka osoittaa yleensä myös tarkkaavaisuuden suunnan. Varsin tahaton toisen henkilön katsesuunnan matkiminen (Ricciardelli ym. 2002) johtaa yhdistettyyn tarkkaavaisuuteen, joka on sosiaalisen kanssakäymisen perusteita. Paljon keskenään tekemisissä olevat henkilöt kopioivat myös toistensa asentoja, eleitä ja liikkumistapoja. Yhdysvaltalaisessa ovelta ovelle myynnin oppaassa neuvotaankin myyjää tarkkailemaan, kopioiko vaimo miehensä asentoja vai päinvastoin: ostopuheet kannattaa suunnata parin dominoivammalle puoliskolle eli sille, jonka asentoja kopioidaan! Tällainen eleiden kopiointi voisi perustua ns. peilisolujärjestelmään (Rizzolatti ym. 2001). Peilisolujärjestelmä Apinan otsalohkoalueella F5 on havaittu ns. peilisoluja, jotka reagoivat toisen yksilön liikkeisiin. Solut laukeavat esimerkiksi apinan ottaessa rusinan tarjottimelta mutta myös silloin, kun eläin vain katsoo toisen apinan tai kokeenjohtajan tekevän samanlaisia liikkeitä (Di Pellegrino ym. 1992, Gallese ym. 1996, Rizzolatti ym. 1996). Peilisolujen on ajateltu muodostavan yhteyden liikkeen tekemisen ja näkemisen välille. Kuvantamismenetelmillä on osoitettu vastaavanlaisen peilisolujärjestelmän olemassaolo myös ihmisaivoissa. Verkostoon kuuluvat ainakin primaari liikeaivokuori sekä Brocan alue otsalohkon alaosassa (Fadiga ym. 1995, Grafton ym. 1996, Hari ym. 1998, Nishitani ja Hari 2000 ja 2002); klassisesti puheentuottoalueena pidetty Brocan alue on apinan F5-alueen homologi ihmisellä. Muita aktivaatioalueita on ohimolohkossa (STS) ja päälaen lohkon alaosissa (kuva 3). Tuntoaivokuorienkin toiminta muuttuu, kun katsotaan toisen ihmisen tekemiä liikkeitä (Avikainen ym. 2002). Sosiaalisen kognition hermostollinen perusta 1467

4 d Kuvan 3 aktivaatioketju on todettu sekä kasvonilmeiden katsomisen että matkimisen aikana. STS-aktivaatio sopii nähdyn liikkeen korkean tason visuaaliseen analyysiin, päälaen lohkon alaosan aktivaatio liikkeen kinesteettisten piirteiden analyysiin ja Brocan alueen aktivaatio liikkeen tavoitteen analyysiin. Koska pitkälti samat aivoalueet aktivoituvat ihmisen tehdessä ja katsellessa liikkeitä, voi syntyä ns. agenssiongelma: mistä tiedän itse tehneeni liikkeen enkä vain nähneeni sitä? Kysymys ei ole triviaali, sillä joissakin psykiatrisissa sairauksissa potilas saattaa luulla tekojensa tapahtuneen ulkoisen voiman vaikutuksesta. Normaaleissa aivoissa ongelma ratkennee motoristen rinnakkaiskopioiden (efference copies) ja asentotuntopalautteen avulla. Liikkeen katsomisesta sen matkimiseen e Kuva 3. Yksinkertaistettu aivoaktivaatioketju koehenkilön katsellessa ja matkiessa erilaisia suun ilmeitä (Nishitani ja Hari 2002). a = näköaivokuori, b = sulcus temporalis superior (STS), c = päälaen lohkon alaosa, d = Brocan alue, e = primaarinen liikeaivokuori. b c a Brocan alue ja liikeaivokuori aktivoituvat huomattavasti voimakkaammin liikkeen matkimisen kuin katsomisen tai tekemisen aikana, mikä viittaa alueiden tärkeyteen matkimisessa (Nishitani ja Hari 2000, Heiser ym. 2003). Ihmisethän»apinoivat» enemmän kuin apinat konsanaan, ja matkiminen on tärkeää sekä sosiaalisessa kanssakäymisessämme että monenlaisessa oppimisessa. Matkiminen on usein tahatonta ja vähäistä: liikemallit helpottuvat toisen ihmisen liikkeitä katsellessa, ja katsottavan ihmisen mutta ei robotin tekemät erilaiset liikkeet häiritsevät omia liikkeitä (Kilner ym. 2003). Kun vastasyntynyt työntää aikuisen mallin mukaisesti kielen ulos suustaan (Meltzoff ja Moore 1977) tai kun haukottelu tarttuu ryhmässä, on kyse enemmänkin valmiiden liikemallien liipaisusta kuin varsinaisesta matkimisesta. Lapsihan ei ilmeitä ensi kertaa toistaessaan ole koskaan edes nähnyt omia kasvojaan, joten reaktiomallin on oltava pitkälti synnynnäinen. Varsinaisessa matkimisessa yksilö voi tehdä hänelle täysin uusia liikkeitä, esimerkiksi opetella virkkaamaan osaavamman kädenliikkeitä seuraamalla. Matkimisen katsotaan edellyttävän myös liikkeen ymmärtämistä (Rizzolatti ym. 2001), ja liikesarjan tavoitetta matkitaan yleensä tarkemmin kuin liikkeen yksityiskohtia (Avikainen ym. 2003b). Kasvojen ilmeillä ja niiden matkimisella on suuri merkitys sosiaalisessa kehityksessä ja kanssakäymisessä. Kasvoilla voi näkyä perusemootioiden esimerkiksi onnellisuuden ja vihaisuuden lisäksi sosiaalisia emootioita, kuten syyllisyyttä, ihailua tai flirttiä. Amygdalavaurioissa häiriytyy erityisesti sosiaalisten emootioiden ymmärtäminen. Empatia Empaattiset ihmiset matkivat enemmän toisten henkilöiden ilmeitä ja eleitä kuin epäempaattiset. Carr ym. (2003) esittivät vastikään, että empatiassa olisi kyse peilisolujärjestelmän moduloivista vaikutuksista emootioita säätelevään limbiseen järjestelmään. Tulokset perustuivat toiminnalliseen magneettikuvaukseen (fmri) tilanteessa, jossa koehenkilöt katsoivat ja matkivat emotionaalisia kasvoilmeitä. Peilisolujärjestelmän osuus empatiassa kuulostaa luontevalta, onhan kyse toisen henkilön mielenliikkeiden simuloinnista omassa mielessä. Tässä yhteydessä on kiinnostavaa, että synnynnäisestä molemminpuolisesta kasvohermopareesista (Möbiuksen syndroomasta) kärsivillä poti R. Hari

5 lailla, jotka eivät voi matkia toisten ilmeitä eivätkä myöskään ilmaista omia emootioitaan ilmeillään, on vaikeuksia ymmärtää toisten emootioita (Cole 2001). Sosiaalisen kognition häiriöt Sosiaalisen kognition häiriöt ovat varsin yleisiä. Autisteilla on vaikeuksia ilmaista mentaalisia tilojaan toisille, ja heidän mielenmallinsa on epänormaali. Myös aleksitymiassa, sosiaalisten tilanteiden pelossa, psykopatiassa, ja ylisosiaalisuudessa (esim. Williamsin syndrooma) sosiaalinen kognitio poikkeaa tavanomaisesta. Psykopaatit ja sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivät edustavat saman akselin kahta ääripäätä suhtautumisessaan sosiaalisiin signaaleihin. Tämä näkyy myös amygdalan aktivaatiossa, joka on vähäistä psykopaateilla ja ylenpalttista sosiaalisten tilanteiden pelkoa potevilla (Veit ym. 2002). Neuropsykiatriset häiriöt ovat usein kehityksellisiä, joten sekä perinnöllisillä että ympäristötekijöillä on merkitystä. Useita sosiaaliseen suoriutuvuuteen vaikuttavia lääkkeitä on jo markkinoilla, ja sosiaalisiin käyttäytymishäiriöihin liittyvä neurotransmissio on vilkkaan tutkimuksen kohteena. Lopuksi Vaikka sosiaalisen kognition hermostollista perustaa on jo päästy tutkimaan (Adolphs 2003), on näin monimutkaisesta toiminnasta tehtävä päätelmiä vain varovaisesti. Erityisesti sosiaalisen kognition vahva riippuvuus tilanteesta sekä sosiaalisten vihjeiden ja interaktioiden monimuotoisuus vaikeuttavat tutkimuksia ja tulkintoja. Ihmisaivoja on kuvannettu edellä esitettyjen esimerkkien lisäksi myös moraalia vaativien päätösten aikana (Moll ym. 2002), sosiaalisissa ko-operaatiotilanteissa (Rilling ym. 2002) ja sosiaalisten normien rikkomiseen liittyvän häpeäntunteen aikana (Berthoz ym. 2002). Tärkeimpiä sosiaalisen kognition yhteydessä aktivoituvia aivoalueita näyttävät olevan mantelitumake, ohimolohko (STS), orbitofrontaalinen aivokuori ja mielenmallin aivoalueet otsalohkossa. Kuvantamistulokset tukevat näkemystä emootioiden keskeisestä asemasta sosiaalisessa kognitiossa. Emootioihin liittyy myös kehollisia muutoksia, joiden tunnistuksessa tuntoaivokuorien normaali toiminta on tärkeätä (Damasio 2001). Toisaalta peilisolujärjestelmän olemassaolo osoittaa liikejärjestelmänkin osallistuvan sosiaaliseen kognitioon. Hippokampuksen oppimis- ja muistisysteemeillä on myös olennainen merkitys. Sosiaalinen kognitio perustuu siis laajojen ja monimutkaisten hermoverkostojen toimintaan, joiden aktivoitumisaste riippuu yksilöllisistä tekijöistä ja ympäristöstä tavoilla, jotka toistaiseksi tunnetaan huonosti. Sosiaalisen kognition tutkimuksessa on avautunut uusia ja yllättäviä tieteidenvälisiä yhteyksiä, jotka varmasti innostavat seuraavan sukupolven neurotieteilijöitä entistä laaja-alaisempaan aivotutkimukseen. *** Kiitän dosentti LT Nina Forssia ja LL Juha Järveläistä kommenteista ja keskusteluista. Tätä työtä ovat tukeneet rahallisesti Suomen Akatemia ja Sigrid Juséliuksen säätiö. Kirjallisuutta Adolphs R. Cognitive neuroscience of human social behaviour. Nat Rev Neurosci 2003;4: Adolphs R, Tranel D, Damasio AR. The human amygdala in social judgment. Nature 1998;393: Allison T, Puce A, McCarthy G. Social perception from visual cues: role of the STS region. Trends Cogn Sci 2000;4: Avikainen S, Forss N, Hari R. Modulated activation of the human SI and SII cortices during observation of hand actions. Neuroimage 2002; 15: Avikainen S, Liuhanen S, Schürmann M, Hari R. Enhanced extrastriatal activation during observation of unnatural finger postures. J Cognit Neurosci 2003(a), painossa. Avikainen S, Wohlschläger A, Liuhanen S, Hänninen R, Hari R. Impaired mirror-image imitation in asperger and high-functioning autistic subjects. Curr Biol 2003(b);13: Berthoz S, Armony JL, Blair RJ, Dolan RJ. An fmri study of intentional and unintentional (embarrassing) violations of social norms. Brain 2002;125: Carr L, Iacoboni M, Dubeau MC, Mazziotta JC, Lenzi GL. Neural mechanisms of empathy in humans: A relay from neural systems for imitation to limbic areas. Proc Natl Acad Sci U S A Cole J. Empathy needs a face. J Conscious Stud 2001;8: Damasio A. Descartesin virhe. Emootio, järki ja ihmisen aivot. Helsinki: Terra Cognita, Sosiaalisen kognition hermostollinen perusta 1469

6 Di Pellegrino G, Fadiga L, Fogassi L, Gallese V, Rizzolatti G. Understanding motor events: a neurophysiological study. Exp Brain Res 1992;91: Fadiga L, Fogassi L, Pavesi G, Rizzolatti G. Motor facilitation during action observation: a magnetic stimulation study. J Neurophysiol 1995;73: Frith C, Frith U. Interacting minds a biological basis. Science 1999;286: Gallese V, Fadiga L, Fogassi L, Rizzolatti G. Action recognition in the premotor cortex. Brain 1996;119: Golby AJ, Gabrieli JD, Chiao JY, Eberhardt JL. Differential responses in the fusiform region to same-race and other-race faces. Nat Neurosci 2001;4: Grafton ST, Arbib MA, Fadiga L, Rizzolatti G. Localization of grasp representation in humans by positron emission tomography 2. Observation compared with imagination. Exp Brain Res 1996;112: Halgren E, Raij T, Marinkovic K, Jousmäki T, Hari R. Cognitive response profile of the human fusiform face area detected by MEG. Cereb Cortex 2000;10: Hari R. Magnetoenkefalografia aivotutkijan työkaluna. Duodecim 2001; 117: Hari R, Forss N, Avikainen S, Kirveskari E, Salenius S, Rizzolatti G. Activation of human primary motor cortex during action observation: a neuromagnetic study. Proc Nat Acad Sci U S A 1998;95: Heiser M, Iacoboni M, Maeda F, Marcus J, Mazziotta JC. The essential role of Broca s area in imitation. Eur J Neurosci 2003;17: Kilner JM, Paulignan Y, Blakemore SJ. An interference effect of observed biological movement on action. Curr Biol 2003;13: Meltzoff AN, Moore MK. Imitation of facial and manual gestures by human neonates. Science 1977;198:74 8. Moll J, de Oliveira-Souza R, Bramati IE, Grafman J. Functional networks in emotional moral and nonmoral social judgments. Neuroimage 2002;16: Nishitani N, Hari R. Temporal dynamics of cortical representation for action. Proc Natl Acad Sci U S A 2000;97: Nishitani N, Hari R. Viewing lip forms: cortical dynamics. Neuron 2002; 36: Pessoa L, McKenna M, Gutierrez E, Ungerleider LG. Neural processing of emotional faces requires attention. Proc Natl Acad Sci U S A 2002; 99: Ricciardelli P, Bricolo E, Aglioti SM, Chelazzi L. My eyes want to look where your eyes are looking: exploring the tendency to imitate another individual s gaze. Neuroreport 2002;13: Rilling J, Gutman D, Zeh T, Pagnoni G, Berns G, Kilts C. A neural basis for social cooperation. Neuron 2002;35: Rizzolatti G, Fadiga L, Gallese V, Fogassi L. Premotor cortex and recognition of motor actions. Cogn Brain Res 1996;3: Rizzolatti G, Fogassi L, Gallese V. Neurophysiological mechanisms underlying the understanding and imitation of action. Nat Rev Neurosci 2001;2: Veit R, Flor H, Erb M, ym. Brain circuits involved in emotional learning in antisocial behavior and social phobia in humans. Neurosci Lett 2002;328: Winston JS, Strange BA, O Doherty J, Dolan RJ. Automatic and intentional brain responses during evaluation of trustworthiness of faces. Nat Neurosci 2002;5: RIITTA HARI, akatemiaprofessori Teknillinen korkeakoulu, kylmälaboratorion aivotutkimusyksikkö TKK, Espoo ja HYKS-Laboratoriodiagnostiikka, kliinisen neurofysiologian osasto Helsinki 1470

Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät

Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät Katsaus Riitta Hari Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät Totunnainen tys liikejärjestelmästä pelkästään liikkeiden tuottajana on murtumassa, kun motoriikka on osoittautunut tärkeäksi myös korkean tason

Lisätiedot

Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut

Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut Äyräpää-luento 2001 Magnetoenkefalografia aivotutkijan työkaluna Riitta Hari Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut mahdolliseksi tutkia toimivia ihmisaivoja monilla uusilla menetelmillä. Aivojen rakenne

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

Koiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä

Koiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Eläinten hyvinvointifoorumi 8.12.2015, Helsinki Koiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä FT Miiamaaria Kujala miiamaaria.kujala@helsinki.fi Neurotieteen

Lisätiedot

Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto Vieraileva professori, Karolinska Institutet, Sweden

Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto Vieraileva professori, Karolinska Institutet, Sweden Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto Vieraileva professori, Karolinska Institutet, Sweden Kasvatuspsykologian tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto TULEVAISUUDEN TYÖ MUISTUTTAA JAZZ-IMPROVISAATIOTA

Lisätiedot

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja?

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? Kielen kärjestä ja juurista Riitta Salmelin Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? K ielen oppimisessa on monia eri tasoja. Usein tarkoitamme kielen oppimisella vieraan kielen opiskelua, mutta itse

Lisätiedot

Arvaamattoman ja aggressiivistyyppisen käyttäytymisen riskin arviointi

Arvaamattoman ja aggressiivistyyppisen käyttäytymisen riskin arviointi Arvaamattoman ja aggressiivistyyppisen käyttäytymisen riskin arviointi Jan-Henry Stenberg FT, Psyk.lis, Kouluttajapsykoterapeutti HYKS Psykiatria Linjajohtaja 1 Luennoitsija - sitoutumukset FT, PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Vastuullisuus. Kirsti Lonka

Vastuullisuus. Kirsti Lonka Vastuullisuus - Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian professori, varadekaani Käyttäytymistieteiden tiedekunta, Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #trafi2012 Professori Kirsti Lonka, HY www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin

Lisätiedot

Kasvot, katse ja autismi

Kasvot, katse ja autismi tieteessä Anneli Kylliäinen PsT, Suomen Akatemian tutkijatohtori Jari K. Hietanen Ph.D., professori jari.hietanen@uta.fi Human Information Processing -laboratorio Tampereen yliopisto, yhteiskuntaja kulttuuritieteiden

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

AS-84.147 Automaation käyttöliittymät. Aistien kognitio ja ergonomia Koneen kognitio

AS-84.147 Automaation käyttöliittymät. Aistien kognitio ja ergonomia Koneen kognitio AS-84.147 Automaation käyttöliittymät Aistien kognitio ja ergonomia Koneen kognitio Ihmisen liittyminen koneeseen Ihmisen liityntäpintana aistit ja toimilaitteet Ihmisten välinen kommunikaatio pääosin

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000 Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.

Lisätiedot

Sinun silmiesi tähden: Katseen havaitsemisen aivomekanismit

Sinun silmiesi tähden: Katseen havaitsemisen aivomekanismit TIETEELLISET ARTIKKELIT LAURI NUMMENMAA Sinun silmiesi tähden: Katseen havaitsemisen aivomekanismit Silmät ovat ihmisille tärkeä sosiaalinen signaali. Katseen suunta ja sen muutokset viestivät erilaisista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

Depressioon liittyvät emotionaaliset muutokset ja niiden hermostollinen perusta

Depressioon liittyvät emotionaaliset muutokset ja niiden hermostollinen perusta Katsaus Jukka M. Leppänen Depressioon liittyvät emotionaaliset muutokset ja niiden hermostollinen perusta Emootiot sekä niiden hermostollinen perusta ja adaptiivinen merkitys ihmisen käyttäytymisessä ovat

Lisätiedot

Sukupuolet oppimispsykologisesta näkökulmasta

Sukupuolet oppimispsykologisesta näkökulmasta Sukupuolet oppimispsykologisesta näkökulmasta Professori Kirsti Lonka, HY www.cicero.fi sekä Vieraileva professori Karolinska Institutet Segregaatio-keskustelutilaisuus Opetushallituksessa 21.2. 2010 Kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS) Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista

Lisätiedot

Magnetoenkefalografia kliinikon apuna. Nina Forss

Magnetoenkefalografia kliinikon apuna. Nina Forss Katsaus Magnetoenkefalografia kliinikon apuna Nina Forss Magnetoenkefalografian avulla mitataan aivojen hermosolutoiminnan synnyttämiä magneettikenttiä. Magneettikenttä läpäisee muuntumatta aivoja ympäröivät

Lisätiedot

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Luvan saatuasi m erkitse vastauslomakenumerosi eli vastauslomakkeen 3 o i keassa yläreunassa oleva numero. Vastauslomakenumero VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Copyright Helsingin

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta Kielen biologinen perusta Kieli merkitys ja logiikka 2: Kielen biologinen perusta Onko olemassa kielellinen systeemi, jota puhujat tiedostamattaa noudattavat? merkkien, rakenteiden ja sääntöjen psykologinen

Lisätiedot

Näköjärjestelmän toiminta

Näköjärjestelmän toiminta Näköjärjestelmän toiminta Simo Vanni Valo muodostaa elinympäristöön merkittävän informaation lähteen, niin merkittävän että suurimmalle osalle eläinlajeista on lajikehityksen myötä muodostunut näköaisti.

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 16.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 3. Aivot kehityksestä syntymän jälkeen 4. Temporaalilohko:

Lisätiedot

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud A132 Lari Vainio,

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö

Lisätiedot

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla

Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla ELEC-A8720 - Biologisten ilmiöiden mittaaminen 1 Kaisu Lankinen, DI Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Systems and Clinical Neuroscience

Lisätiedot

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Magnetoenkefalografia: Laitteisto ja tutkimukset

Magnetoenkefalografia: Laitteisto ja tutkimukset RISS / EIS lounaskokous Magnetoenkefalografia: Laitteisto ja tutkimukset Helsinki, 2007 02 13 Lauri Parkkonen Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Teknillinen korkeakoulu lauri@neuro.hut.fi Elekta Neuromag

Lisätiedot

Mitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan

Mitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan Mitä voidaan tutkia Aivojen kuvantamisemenetelmistä 14. 9. 2012 Synnöve Carlson Aalto-yliopisto & Helsingin yliopisto, Biolääketieteen laitos/fysiolgia Rakennetta Toimintaa ja toiminnan sijoittumista Ajallisia

Lisätiedot

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii

Lisätiedot

Kasvoilla ilmaistujen emootioiden vaikutus visuaaliseen tarkkaavaisuuteen seitsemän kuukauden ikäisillä lapsilla

Kasvoilla ilmaistujen emootioiden vaikutus visuaaliseen tarkkaavaisuuteen seitsemän kuukauden ikäisillä lapsilla Kasvoilla ilmaistujen emootioiden vaikutus visuaaliseen tarkkaavaisuuteen seitsemän kuukauden ikäisillä lapsilla Tampereen yliopisto Psykologian laitos Pro gradu -tutkielma Tiina Palokangas Marraskuu 2006

Lisätiedot

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Jussi Saarinen 6.4.2016 Suunnattu tarkkaavaisuus Klassiset tutkimusmenetelmät: Kuuloaistissa dikoottinen kuuntelu. Näköaistissa

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä Kielijärjestelmä Kieli merkitys ja logiikka 3: Kielen biologinen perusta Marc Hauser, Noam Chomsky ja Tecumseh Fitch (2002): The Faculty of Language: What Is It, Who Has It, and How Did It Evolve? Science

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin

Lisätiedot

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa Mitä muisti on? Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa 1.Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.1 Työmuisti = prosessointi ja ylläpito rajoitettu: lyhytkestoinen

Lisätiedot

Tietoisuuden tutkimus

Tietoisuuden tutkimus Tietoisuuden tutkimus lari.vainio@helsinki.fi Tietoisuus ennen ja nyt Mitä on tietoisuus (mm. Daniel Dennett: Consciousness Explained, 1991)? Dualismi Tietoisen mielen ja kehon erillisyys Mm. Descartesin

Lisätiedot

Miksi elämästä pitää nauttia?

Miksi elämästä pitää nauttia? Miksi elämästä pitää nauttia? Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto TULEVAISUUDEN TYÖ MUISTUTTAA IMPROVISAATIOTEATTERIA (Keith Sawyer: Group Creativity, 2003) Projektityöskentelyssä tarvitaan ryhmä

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

800 Hz Hz Hz

800 Hz Hz Hz 800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö 31.5.2011

Lisätiedot

SOSIAALISET AIVOT. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Nina 31.1.2011 1

SOSIAALISET AIVOT. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Nina 31.1.2011 1 SOSIAALISET AIVOT Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Nina Sajaniemi / Esityksen nimi 31.1.2011 1 Vastasyntynyt Ärsykemaailma muuttuu Ärsykkeiden määrä moninkertaistuu Ensimmäisten elinviikkojen aikana

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Why our Brains Love Crafts?

Why our Brains Love Crafts? Why our Brains Love Crafts? Professor Minna Huotilainen Swedish Collegium for Advanced Studies and University of Helsinki Design: Anna Bananna Brain research methods are approaching everyday- life questions

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Informaationkäsittely aivojen ehdoilla

Informaationkäsittely aivojen ehdoilla Informaationkäsittely aivojen ehdoilla - Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Faculty of Behavioral Sciences 21.11.2011 1 TIEDONKÄSITTELYMME ON RAJALLISTA!

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Perusliikuntataitojen kehittäminen

Perusliikuntataitojen kehittäminen Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari 5.2.2011 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain

Lisätiedot

Psykoterapian vaikutukset aivotoimintoihin masennustilassa

Psykoterapian vaikutukset aivotoimintoihin masennustilassa Tieteessä katsaus Tapio Perämäki PsK Mika Koivisto FT, dosentti, yliopistonlehtori mika.koivisto@utu.fi Turun yliopisto, käyttäytymistieteen ja filosofian laitos, psykologian oppiaine Psykoterapian vaikutukset

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Innostuva, onnistuva työyhteisö

Innostuva, onnistuva työyhteisö Innostuva, onnistuva työyhteisö Professori Kirsti Lonka www.cicero.fi Helsingin yliopisto sekä Karolinska Institutet Näyttelijät, vuorovaikutuskouluttajat Sari Siikander ja Micke Rejström, Improvisaatioteatteri

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE Nina Sajaniemi 19.1.2015 1 Kaikki leikkivät miksi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 19.1.2015 2 Ilo on hyvinvoinnin perustunne Ilon ja mielihyvän kokemukset kumpuavat

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa

Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa Pirjo Laatikainen Neuropsykiatrinen valmentaja Aspergerin oireyhtymä Neurobiologinen keskushermoston

Lisätiedot

Suomen Fysiologiyhdistys ry Jäsenkirje 2 / 2003

Suomen Fysiologiyhdistys ry Jäsenkirje 2 / 2003 Suomen Fysiologiyhdistys ry Jäsenkirje 2 / 2003 Hyvät Suomen fysiologiyhdistyksen jäsenet! Yhdistyksemme 43. vuosikokous pidettiin 7.3.2003 Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratorion luentosalissa Espoossa.

Lisätiedot

lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP, Mikkeli

lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP, Mikkeli lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP, Mikkeli elämänkaaren vaiheet elämän kehitysvaiheisiin kuuluvat sikiöaika, lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus, jotka jokainen jakautuvat puolestaan

Lisätiedot

Näkeminen on useimmille meistä itsestään

Näkeminen on useimmille meistä itsestään Katsaus SIMO VANNI Näkötiedon käsittely aivokuoressa Verkkokalvolle saapuva kaksiulotteinen kuva valoisuuseroista ja väreistä sisältää huomattavan määrän tietoa ympäristöstämme. Ympäristön esineiden ja

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Petri Hyytiä, FT, dosentti Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Sisältö Akuutti päihdealtistus:dopamiinin merkitys Päihteet ja ehdollistuminen

Lisätiedot

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1 Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Tiekartta taitavaksi urheilijaksi

Tiekartta taitavaksi urheilijaksi Tiekartta taitavaksi urheilijaksi Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Valmentajafoorumi V 23.4.2014 Sami Kalaja JKU Valmennusfoorumi V Sami Kalaja 1 Esityksen sisältö Taitavuuden määrittelyä Oppimisen malli

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN

MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi, professori Minna Huotilainen, professori Vesa Putkinen, PsT, tutkijatohtori Katri Saarikivi, PsM SISÄLTÖ 1. MUSIIKKIHARRASTUS MUUTTAA AIVOJEN

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla

Lisätiedot

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?..................................

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Taustaa. Tutkimuksesta tuotteeksi. Projektin varhaisvaiheet. 1996 1996 Kohteena liikeaivokuori. Karhu. Ruohonen. Kela.

Taustaa. Tutkimuksesta tuotteeksi. Projektin varhaisvaiheet. 1996 1996 Kohteena liikeaivokuori. Karhu. Ruohonen. Kela. Tutkimuksesta tuotteeksi Risto Ilmoniemi Lääketieteellisen tekniikan laboratorio, TKK BioMag-laboratorio, HUS, HY, TKK Nexstim Oy To be or Wellbe III Oulu, 17.11.2006 Teknologia kohtaa ihmisen Taustaa

Lisätiedot

Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho)

Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (functional Magnetic Resonance Imaging; fmri) [1] on aivotoiminnan

Lisätiedot

KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN

KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN Markku Gardin 2012 KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN Aivojen peilisolut perustana: katso tai kuvittele, tee ja tunne Aivojen ja hermoston tutkimus on mennyt viime vuosina pitkin askelin

Lisätiedot

Experiment on psychophysiological responses in an economic game (valmiin työn esittely) Juulia Happonen

Experiment on psychophysiological responses in an economic game (valmiin työn esittely) Juulia Happonen Experiment on psychophysiological responses in an economic game (valmiin työn esittely) Juulia Happonen 13.01.2014 Ohjaaja: DI Ilkka Leppänen Valvoja: Prof. Raimo P. Hämäläinen Työn saa tallentaa ja julkistaa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

Affektiivisuuden eli tunteisiin liittyvien käsitteiden ja käyttäytymisen laskennallinen mallintaminen

Affektiivisuuden eli tunteisiin liittyvien käsitteiden ja käyttäytymisen laskennallinen mallintaminen Affektiivisuuden eli tunteisiin liittyvien käsitteiden ja käyttäytymisen laskennallinen mallintaminen Mika Turkia Helsingin yliopisto 24.5.2007 Peruskäsitteitä Maailma, toimijat ja ympäristöt Elolliset

Lisätiedot

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot