Vanhan intiaaniviisauden mukaan toista ei

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhan intiaaniviisauden mukaan toista ei"

Transkriptio

1 Neurotiede Sosiaalisen kognition hermostollinen perusta Riitta Hari Toimintamme monimutkaisessa ihmiskontaktien verkostossa edellyttää aivoiltamme erityisiä sosiaalisen kognition mekanismeja, jotka mahdollistavat mm. muiden henkilöiden mielenliikkeiden ja aikeiden jatkuvan arvioinnin. Sosiaalisen kognition hermostollinen perusta, jota on viime aikoina pyritty selvittämään aivojen kuvantamisen keinoin, on kiinteässä yhteydessä aivojen emootio- ja motivaatiojärjestelmiin. Vanhan intiaaniviisauden mukaan toista ei saa tuomita ennen kuin on kävellyt viikon hänen mokkasiineissaan. Tällainen toisen tilanteeseen asettuminen vaatii empatiaa, joka on sosiaalisen kognition jalostuneimpia muotoja. Ihmiset eroavat toisistaan sekä empatiakyvyltään että monilta muilta sosiaalisen kanssakäymisen kyvyiltään, mutta erojen mahdollisia aivomekanismeja on päästy tutkimaan vasta viime vuosina. Samalla on avautunut aivan uusia näkökulmia aivotutkimukseen, jossa on totunnaisesti käytetty hyvin yksinkertaisia ja tiukasti kontrolloituja ärsykkeitä. Tässä artikkelissa esitellään joitakin viimeaikaisia suuntauksia sosiaalisen kognition aivomekanismien tutkimuksessa. Miten sosiaalinen kognitio eroaa muusta kognitiosta? Sosiaaliseen kognitioon liittyvät erityisen läheisesti emootiot ja motivaatio. Emootioiden merkitys sosiaalisessa kanssakäymisessä on nähtävissä jo alemmilla eläinlajeilla, ja esimerkiksi pienten lasten sosiaalinen vuorovaikutus on valtaosin emootioiden hallitsemaa. Normaalin aistiprosessoinnin, muistin, tarkkaavaisuuden, emootioiden ja motivaation lisäksi sosiaalisessa kognitiossa tarvitaan kykyä tehdä omaa elämää koskevia järkeviä päätöksiä sosiaalisten konventioiden puitteissa ja ymmärtää toisten henkilöiden aikeita. Olennainen käsite on mielenmalli (theory of mind), jolla tarkoitetaan kykyä ymmärtää, mitä toisen ihmisen mielessä liikkuu. Mielenmallin edellytys on, että toisella henkilöllä uskotaan olevan mentaalisia tiloja, joiden sisältö päätellään omien vastaavanlaisten tilojen perusteella (Frith ja Frith 1999). Kyseessä on siis toisen henkilön mielentilojen simulointi. Tyypillisessä mielenmallitestissä koehenkilön on kerrottava, mitä yksinkertaisen tarinan henkilö jossakin tilanteessa todennäköisimmin ajattelee. Toistaiseksi on selvittämättä, onko aivoissa joitakin pelkästään sosiaaliseen vuorovaikutukseen erikoistuneita alueita ja toimintoja vai voidaanko sosiaalinen kognitio aivotoiminnan mielessä redusoida emootioiden, motivaation ja muiden»tavanomaisessa» kognitiossa tarvittavien aivomekanismien yhteistoiminnaksi. Duodecim 2003;119:

2 Miten sosiaalisen kognition aivomekanismeja voidaan tutkia? Vaikka sosiaalinen kognitio on monimutkaista ja riippuu paljolti kulloisistakin olosuhteista, sen hermostollinen perusta on ainakin jossakin määrin kokeellisen aivotutkimuksen ulottuvilla. Voimme tutkia sosiaalisten vihjeiden vaikutuksia aivotoimintaan, seurata erilaisiin sosiaalisiin poikkeavuuksiin (autismi, psykopatia, aleksitymia, hypersosiaalisuus) liittyviä aivotoimintojen muutoksia tai kuvantaa ihmisaivoja sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Kuuluisa Phineas Gagen onnettomuus vuonna 1848 antoi ensimmäisiä viitteitä otsalohkon mesiaaliosien merkityksestä sosiaaliselle käyttäytymiselle ja sittemmin myös mielenmallille (Damasio 2001). Ennen miellyttävä ja harkitsevainen nuori mies muuttui sosiaalisesti vastuuntunnottomaksi ja emotionaalisesti kylmäksi, huonoja ratkaisuja omassa elämässään tekeväksi ihmisraunioksi, kun rautatanko oli vaurioittanut hänen otsalohkoansa (ilmeisesti Brodmannin alueet 8 ja 9). Saamme tietoa toisten henkilöiden asenteista, aikeista ja mielentiloista tarkkailemalla heidän kasvonilmeitään, asentojaan, liikkeitään ja katseensa suuntaa. Nämä sosiaaliset vihjeet välittyvät aivoihimme yleensä huomaamattamme ja tavanomaisten aistimekanismien avulla. Eniten on tutkittu visuaalisia sosiaalisia vihjeitä, mutta sosiaalisesti tärkeitä viestejä tulee muidenkin aistien kautta (esim. puheen prosodia ja intiimi kosketus). Kasvonpiirteiden analyysi. Melkein kaikki ihmiset ovat»kasvoeksperttejä» eli ovat harjaantuneet analysoimaan kasvonpiirteitä niin hyvin, että tehtävä tuntuu täysin automaattiselta. Aivojen kasvoprosessointialue sijaitsee takaraivolohkon alapinnalla gyrus fusiformiksessa. Kuva 1 osoittaa alueen aktivoituvan varsin valikoivasti kasvoärsykkeiden vaikutuksesta (Halgren ym. 2000). Aluetta aktivoivat voimakkaammin oman kuin muiden rotujen kasvot, ja alueen organisoituminen riippuu kokemuksesta ja elinympäristöstä (Golby ym. 2001). Vaikka kasvojen tunnistuksen mahdollistavaan aivoaktivaatioon kuluu noin 170 ms, alue reagoi ekologisesti tärkeisiin emotionaalisiin kasvonilmeisiin jo runsaan 100 ms:n kuluttua ärsykkeen alusta. Kasvokuvat liipaisevat myös emotionaaliseen prosessointiin liittyvää toimintaa mantelitumakkeessa ja otsalohkon etuosissa. Mantelitumake aktivoituu sitä voimakkaammin, mitä epäluotettavammalta kyseinen henkilö katsojasta tuntuu (Winston ym. 2002), eivätkä amygdalavaurioiset potilaat pysty arvioimaan toisen henkilön luotettavuutta kasvojen perusteella (Adolphs ym. 1998). nam Kuva 1. Gyrus fusiformiksen kasvoalueen vasteita erilaisiin näköärsykkeisiin. Pylväiden korkeus kuvastaa magnetoenkefalografian (Hari 2001) avulla mitattujen signaalien voimakkuutta; yksikkönä nanoampeerimetri. Muokattu Halgrenin ym. (2000) julkaisusta R. Hari

3 Sulcus temporalis superiorin (STS) seutu ohimolohkossa on tärkeä kasvonilmeiden, suun liikkeiden ja katseen suunnan analysoinnissa, mutta kyseinen alue reagoi muuhunkin biologiseen liikkeeseen (Allison ym. 2000). Käsien asennot ja liikkeet. Tärkeitä sosiaalisia vihjeitä saadaan myös käsien ja sormien asennoista. Erityisen tärkeitä ovat osoitusliikkeet, joilla houkutellaan toisten henkilöiden tarkkaavaisuus johonkin kohteeseen. Kuvassa 2 on esimerkki ärsykkeistä, joilla Avikainen ym. (2003a) tutkivat luonnollisten ja vääristyneiden sormien aiheuttamia aivovasteita. Vääristyneet sormet aktivoivat normaaleja sormia voimakkaammin takaraivolohkon (ekstrastriataalisia) näköaivoalueita alkaen noin 260 ms ärsykkeen esittämisestä. Tämä aivoaktivaatioketju saattaa olla samankaltainen kuin emotionaalisten kasvojen prosessoinnissa esiintyvä (Pessoa ym. 2002). Vääristyneet sormiasennot aktivoivat todennäköisesti mantelitumakkeen näköaivokuorien kautta, ja vääristyneiden sormien näkemisen aiheuttama myöhempi voimakkaampi aktivaatio samoilla näköaivokuorialueilla heijastaa mantelitumakkeesta tullutta palautetta. Visuaalisilta piirteiltään samankaltaisissa kuvissa havaittu pieni ero on siis johtanut varsin nopeaan ärsykkeiden kategorisointiin (epänormaalit vs Kuva 2. Esimerkki käsiärsykkeistä tekstissä kuvatussa Avikaisen ym. (2003a) tutkimuksessa. normaalit sormet) ja sitä kautta emotionaalisen vasteen laukaisemiseen ja lopulta omituisen ärsykkeen tehokkaampaan analyysiin. Katseen suunta ja kehon asennot. Normaalissa sosiaalisessa kanssakäymisessä ihmiset seuraavat jatkuvasti toistensa katseen suuntaa, joka osoittaa yleensä myös tarkkaavaisuuden suunnan. Varsin tahaton toisen henkilön katsesuunnan matkiminen (Ricciardelli ym. 2002) johtaa yhdistettyyn tarkkaavaisuuteen, joka on sosiaalisen kanssakäymisen perusteita. Paljon keskenään tekemisissä olevat henkilöt kopioivat myös toistensa asentoja, eleitä ja liikkumistapoja. Yhdysvaltalaisessa ovelta ovelle myynnin oppaassa neuvotaankin myyjää tarkkailemaan, kopioiko vaimo miehensä asentoja vai päinvastoin: ostopuheet kannattaa suunnata parin dominoivammalle puoliskolle eli sille, jonka asentoja kopioidaan! Tällainen eleiden kopiointi voisi perustua ns. peilisolujärjestelmään (Rizzolatti ym. 2001). Peilisolujärjestelmä Apinan otsalohkoalueella F5 on havaittu ns. peilisoluja, jotka reagoivat toisen yksilön liikkeisiin. Solut laukeavat esimerkiksi apinan ottaessa rusinan tarjottimelta mutta myös silloin, kun eläin vain katsoo toisen apinan tai kokeenjohtajan tekevän samanlaisia liikkeitä (Di Pellegrino ym. 1992, Gallese ym. 1996, Rizzolatti ym. 1996). Peilisolujen on ajateltu muodostavan yhteyden liikkeen tekemisen ja näkemisen välille. Kuvantamismenetelmillä on osoitettu vastaavanlaisen peilisolujärjestelmän olemassaolo myös ihmisaivoissa. Verkostoon kuuluvat ainakin primaari liikeaivokuori sekä Brocan alue otsalohkon alaosassa (Fadiga ym. 1995, Grafton ym. 1996, Hari ym. 1998, Nishitani ja Hari 2000 ja 2002); klassisesti puheentuottoalueena pidetty Brocan alue on apinan F5-alueen homologi ihmisellä. Muita aktivaatioalueita on ohimolohkossa (STS) ja päälaen lohkon alaosissa (kuva 3). Tuntoaivokuorienkin toiminta muuttuu, kun katsotaan toisen ihmisen tekemiä liikkeitä (Avikainen ym. 2002). Sosiaalisen kognition hermostollinen perusta 1467

4 d Kuvan 3 aktivaatioketju on todettu sekä kasvonilmeiden katsomisen että matkimisen aikana. STS-aktivaatio sopii nähdyn liikkeen korkean tason visuaaliseen analyysiin, päälaen lohkon alaosan aktivaatio liikkeen kinesteettisten piirteiden analyysiin ja Brocan alueen aktivaatio liikkeen tavoitteen analyysiin. Koska pitkälti samat aivoalueet aktivoituvat ihmisen tehdessä ja katsellessa liikkeitä, voi syntyä ns. agenssiongelma: mistä tiedän itse tehneeni liikkeen enkä vain nähneeni sitä? Kysymys ei ole triviaali, sillä joissakin psykiatrisissa sairauksissa potilas saattaa luulla tekojensa tapahtuneen ulkoisen voiman vaikutuksesta. Normaaleissa aivoissa ongelma ratkennee motoristen rinnakkaiskopioiden (efference copies) ja asentotuntopalautteen avulla. Liikkeen katsomisesta sen matkimiseen e Kuva 3. Yksinkertaistettu aivoaktivaatioketju koehenkilön katsellessa ja matkiessa erilaisia suun ilmeitä (Nishitani ja Hari 2002). a = näköaivokuori, b = sulcus temporalis superior (STS), c = päälaen lohkon alaosa, d = Brocan alue, e = primaarinen liikeaivokuori. b c a Brocan alue ja liikeaivokuori aktivoituvat huomattavasti voimakkaammin liikkeen matkimisen kuin katsomisen tai tekemisen aikana, mikä viittaa alueiden tärkeyteen matkimisessa (Nishitani ja Hari 2000, Heiser ym. 2003). Ihmisethän»apinoivat» enemmän kuin apinat konsanaan, ja matkiminen on tärkeää sekä sosiaalisessa kanssakäymisessämme että monenlaisessa oppimisessa. Matkiminen on usein tahatonta ja vähäistä: liikemallit helpottuvat toisen ihmisen liikkeitä katsellessa, ja katsottavan ihmisen mutta ei robotin tekemät erilaiset liikkeet häiritsevät omia liikkeitä (Kilner ym. 2003). Kun vastasyntynyt työntää aikuisen mallin mukaisesti kielen ulos suustaan (Meltzoff ja Moore 1977) tai kun haukottelu tarttuu ryhmässä, on kyse enemmänkin valmiiden liikemallien liipaisusta kuin varsinaisesta matkimisesta. Lapsihan ei ilmeitä ensi kertaa toistaessaan ole koskaan edes nähnyt omia kasvojaan, joten reaktiomallin on oltava pitkälti synnynnäinen. Varsinaisessa matkimisessa yksilö voi tehdä hänelle täysin uusia liikkeitä, esimerkiksi opetella virkkaamaan osaavamman kädenliikkeitä seuraamalla. Matkimisen katsotaan edellyttävän myös liikkeen ymmärtämistä (Rizzolatti ym. 2001), ja liikesarjan tavoitetta matkitaan yleensä tarkemmin kuin liikkeen yksityiskohtia (Avikainen ym. 2003b). Kasvojen ilmeillä ja niiden matkimisella on suuri merkitys sosiaalisessa kehityksessä ja kanssakäymisessä. Kasvoilla voi näkyä perusemootioiden esimerkiksi onnellisuuden ja vihaisuuden lisäksi sosiaalisia emootioita, kuten syyllisyyttä, ihailua tai flirttiä. Amygdalavaurioissa häiriytyy erityisesti sosiaalisten emootioiden ymmärtäminen. Empatia Empaattiset ihmiset matkivat enemmän toisten henkilöiden ilmeitä ja eleitä kuin epäempaattiset. Carr ym. (2003) esittivät vastikään, että empatiassa olisi kyse peilisolujärjestelmän moduloivista vaikutuksista emootioita säätelevään limbiseen järjestelmään. Tulokset perustuivat toiminnalliseen magneettikuvaukseen (fmri) tilanteessa, jossa koehenkilöt katsoivat ja matkivat emotionaalisia kasvoilmeitä. Peilisolujärjestelmän osuus empatiassa kuulostaa luontevalta, onhan kyse toisen henkilön mielenliikkeiden simuloinnista omassa mielessä. Tässä yhteydessä on kiinnostavaa, että synnynnäisestä molemminpuolisesta kasvohermopareesista (Möbiuksen syndroomasta) kärsivillä poti R. Hari

5 lailla, jotka eivät voi matkia toisten ilmeitä eivätkä myöskään ilmaista omia emootioitaan ilmeillään, on vaikeuksia ymmärtää toisten emootioita (Cole 2001). Sosiaalisen kognition häiriöt Sosiaalisen kognition häiriöt ovat varsin yleisiä. Autisteilla on vaikeuksia ilmaista mentaalisia tilojaan toisille, ja heidän mielenmallinsa on epänormaali. Myös aleksitymiassa, sosiaalisten tilanteiden pelossa, psykopatiassa, ja ylisosiaalisuudessa (esim. Williamsin syndrooma) sosiaalinen kognitio poikkeaa tavanomaisesta. Psykopaatit ja sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivät edustavat saman akselin kahta ääripäätä suhtautumisessaan sosiaalisiin signaaleihin. Tämä näkyy myös amygdalan aktivaatiossa, joka on vähäistä psykopaateilla ja ylenpalttista sosiaalisten tilanteiden pelkoa potevilla (Veit ym. 2002). Neuropsykiatriset häiriöt ovat usein kehityksellisiä, joten sekä perinnöllisillä että ympäristötekijöillä on merkitystä. Useita sosiaaliseen suoriutuvuuteen vaikuttavia lääkkeitä on jo markkinoilla, ja sosiaalisiin käyttäytymishäiriöihin liittyvä neurotransmissio on vilkkaan tutkimuksen kohteena. Lopuksi Vaikka sosiaalisen kognition hermostollista perustaa on jo päästy tutkimaan (Adolphs 2003), on näin monimutkaisesta toiminnasta tehtävä päätelmiä vain varovaisesti. Erityisesti sosiaalisen kognition vahva riippuvuus tilanteesta sekä sosiaalisten vihjeiden ja interaktioiden monimuotoisuus vaikeuttavat tutkimuksia ja tulkintoja. Ihmisaivoja on kuvannettu edellä esitettyjen esimerkkien lisäksi myös moraalia vaativien päätösten aikana (Moll ym. 2002), sosiaalisissa ko-operaatiotilanteissa (Rilling ym. 2002) ja sosiaalisten normien rikkomiseen liittyvän häpeäntunteen aikana (Berthoz ym. 2002). Tärkeimpiä sosiaalisen kognition yhteydessä aktivoituvia aivoalueita näyttävät olevan mantelitumake, ohimolohko (STS), orbitofrontaalinen aivokuori ja mielenmallin aivoalueet otsalohkossa. Kuvantamistulokset tukevat näkemystä emootioiden keskeisestä asemasta sosiaalisessa kognitiossa. Emootioihin liittyy myös kehollisia muutoksia, joiden tunnistuksessa tuntoaivokuorien normaali toiminta on tärkeätä (Damasio 2001). Toisaalta peilisolujärjestelmän olemassaolo osoittaa liikejärjestelmänkin osallistuvan sosiaaliseen kognitioon. Hippokampuksen oppimis- ja muistisysteemeillä on myös olennainen merkitys. Sosiaalinen kognitio perustuu siis laajojen ja monimutkaisten hermoverkostojen toimintaan, joiden aktivoitumisaste riippuu yksilöllisistä tekijöistä ja ympäristöstä tavoilla, jotka toistaiseksi tunnetaan huonosti. Sosiaalisen kognition tutkimuksessa on avautunut uusia ja yllättäviä tieteidenvälisiä yhteyksiä, jotka varmasti innostavat seuraavan sukupolven neurotieteilijöitä entistä laaja-alaisempaan aivotutkimukseen. *** Kiitän dosentti LT Nina Forssia ja LL Juha Järveläistä kommenteista ja keskusteluista. Tätä työtä ovat tukeneet rahallisesti Suomen Akatemia ja Sigrid Juséliuksen säätiö. Kirjallisuutta Adolphs R. Cognitive neuroscience of human social behaviour. Nat Rev Neurosci 2003;4: Adolphs R, Tranel D, Damasio AR. The human amygdala in social judgment. Nature 1998;393: Allison T, Puce A, McCarthy G. Social perception from visual cues: role of the STS region. Trends Cogn Sci 2000;4: Avikainen S, Forss N, Hari R. Modulated activation of the human SI and SII cortices during observation of hand actions. Neuroimage 2002; 15: Avikainen S, Liuhanen S, Schürmann M, Hari R. Enhanced extrastriatal activation during observation of unnatural finger postures. J Cognit Neurosci 2003(a), painossa. Avikainen S, Wohlschläger A, Liuhanen S, Hänninen R, Hari R. Impaired mirror-image imitation in asperger and high-functioning autistic subjects. Curr Biol 2003(b);13: Berthoz S, Armony JL, Blair RJ, Dolan RJ. An fmri study of intentional and unintentional (embarrassing) violations of social norms. Brain 2002;125: Carr L, Iacoboni M, Dubeau MC, Mazziotta JC, Lenzi GL. Neural mechanisms of empathy in humans: A relay from neural systems for imitation to limbic areas. Proc Natl Acad Sci U S A Cole J. Empathy needs a face. J Conscious Stud 2001;8: Damasio A. Descartesin virhe. Emootio, järki ja ihmisen aivot. Helsinki: Terra Cognita, Sosiaalisen kognition hermostollinen perusta 1469

6 Di Pellegrino G, Fadiga L, Fogassi L, Gallese V, Rizzolatti G. Understanding motor events: a neurophysiological study. Exp Brain Res 1992;91: Fadiga L, Fogassi L, Pavesi G, Rizzolatti G. Motor facilitation during action observation: a magnetic stimulation study. J Neurophysiol 1995;73: Frith C, Frith U. Interacting minds a biological basis. Science 1999;286: Gallese V, Fadiga L, Fogassi L, Rizzolatti G. Action recognition in the premotor cortex. Brain 1996;119: Golby AJ, Gabrieli JD, Chiao JY, Eberhardt JL. Differential responses in the fusiform region to same-race and other-race faces. Nat Neurosci 2001;4: Grafton ST, Arbib MA, Fadiga L, Rizzolatti G. Localization of grasp representation in humans by positron emission tomography 2. Observation compared with imagination. Exp Brain Res 1996;112: Halgren E, Raij T, Marinkovic K, Jousmäki T, Hari R. Cognitive response profile of the human fusiform face area detected by MEG. Cereb Cortex 2000;10: Hari R. Magnetoenkefalografia aivotutkijan työkaluna. Duodecim 2001; 117: Hari R, Forss N, Avikainen S, Kirveskari E, Salenius S, Rizzolatti G. Activation of human primary motor cortex during action observation: a neuromagnetic study. Proc Nat Acad Sci U S A 1998;95: Heiser M, Iacoboni M, Maeda F, Marcus J, Mazziotta JC. The essential role of Broca s area in imitation. Eur J Neurosci 2003;17: Kilner JM, Paulignan Y, Blakemore SJ. An interference effect of observed biological movement on action. Curr Biol 2003;13: Meltzoff AN, Moore MK. Imitation of facial and manual gestures by human neonates. Science 1977;198:74 8. Moll J, de Oliveira-Souza R, Bramati IE, Grafman J. Functional networks in emotional moral and nonmoral social judgments. Neuroimage 2002;16: Nishitani N, Hari R. Temporal dynamics of cortical representation for action. Proc Natl Acad Sci U S A 2000;97: Nishitani N, Hari R. Viewing lip forms: cortical dynamics. Neuron 2002; 36: Pessoa L, McKenna M, Gutierrez E, Ungerleider LG. Neural processing of emotional faces requires attention. Proc Natl Acad Sci U S A 2002; 99: Ricciardelli P, Bricolo E, Aglioti SM, Chelazzi L. My eyes want to look where your eyes are looking: exploring the tendency to imitate another individual s gaze. Neuroreport 2002;13: Rilling J, Gutman D, Zeh T, Pagnoni G, Berns G, Kilts C. A neural basis for social cooperation. Neuron 2002;35: Rizzolatti G, Fadiga L, Gallese V, Fogassi L. Premotor cortex and recognition of motor actions. Cogn Brain Res 1996;3: Rizzolatti G, Fogassi L, Gallese V. Neurophysiological mechanisms underlying the understanding and imitation of action. Nat Rev Neurosci 2001;2: Veit R, Flor H, Erb M, ym. Brain circuits involved in emotional learning in antisocial behavior and social phobia in humans. Neurosci Lett 2002;328: Winston JS, Strange BA, O Doherty J, Dolan RJ. Automatic and intentional brain responses during evaluation of trustworthiness of faces. Nat Neurosci 2002;5: RIITTA HARI, akatemiaprofessori Teknillinen korkeakoulu, kylmälaboratorion aivotutkimusyksikkö TKK, Espoo ja HYKS-Laboratoriodiagnostiikka, kliinisen neurofysiologian osasto Helsinki 1470

Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut

Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut Äyräpää-luento 2001 Magnetoenkefalografia aivotutkijan työkaluna Riitta Hari Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut mahdolliseksi tutkia toimivia ihmisaivoja monilla uusilla menetelmillä. Aivojen rakenne

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Arvaamattoman ja aggressiivistyyppisen käyttäytymisen riskin arviointi

Arvaamattoman ja aggressiivistyyppisen käyttäytymisen riskin arviointi Arvaamattoman ja aggressiivistyyppisen käyttäytymisen riskin arviointi Jan-Henry Stenberg FT, Psyk.lis, Kouluttajapsykoterapeutti HYKS Psykiatria Linjajohtaja 1 Luennoitsija - sitoutumukset FT, PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja?

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? Kielen kärjestä ja juurista Riitta Salmelin Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? K ielen oppimisessa on monia eri tasoja. Usein tarkoitamme kielen oppimisella vieraan kielen opiskelua, mutta itse

Lisätiedot

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista

Lisätiedot

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Jussi Saarinen 6.4.2016 Suunnattu tarkkaavaisuus Klassiset tutkimusmenetelmät: Kuuloaistissa dikoottinen kuuntelu. Näköaistissa

Lisätiedot

Näköjärjestelmän toiminta

Näköjärjestelmän toiminta Näköjärjestelmän toiminta Simo Vanni Valo muodostaa elinympäristöön merkittävän informaation lähteen, niin merkittävän että suurimmalle osalle eläinlajeista on lajikehityksen myötä muodostunut näköaisti.

Lisätiedot

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset

Lisätiedot

Sukupuolet oppimispsykologisesta näkökulmasta

Sukupuolet oppimispsykologisesta näkökulmasta Sukupuolet oppimispsykologisesta näkökulmasta Professori Kirsti Lonka, HY www.cicero.fi sekä Vieraileva professori Karolinska Institutet Segregaatio-keskustelutilaisuus Opetushallituksessa 21.2. 2010 Kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta Kielen biologinen perusta Kieli merkitys ja logiikka 2: Kielen biologinen perusta Onko olemassa kielellinen systeemi, jota puhujat tiedostamattaa noudattavat? merkkien, rakenteiden ja sääntöjen psykologinen

Lisätiedot

Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla

Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla ELEC-A8720 - Biologisten ilmiöiden mittaaminen 1 Kaisu Lankinen, DI Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Systems and Clinical Neuroscience

Lisätiedot

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Luvan saatuasi m erkitse vastauslomakenumerosi eli vastauslomakkeen 3 o i keassa yläreunassa oleva numero. Vastauslomakenumero VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Copyright Helsingin

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

800 Hz Hz Hz

800 Hz Hz Hz 800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta

Lisätiedot

Tietoisuuden tutkimus

Tietoisuuden tutkimus Tietoisuuden tutkimus lari.vainio@helsinki.fi Tietoisuus ennen ja nyt Mitä on tietoisuus (mm. Daniel Dennett: Consciousness Explained, 1991)? Dualismi Tietoisen mielen ja kehon erillisyys Mm. Descartesin

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 16.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 3. Aivot kehityksestä syntymän jälkeen 4. Temporaalilohko:

Lisätiedot

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa Mitä muisti on? Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa 1.Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.1 Työmuisti = prosessointi ja ylläpito rajoitettu: lyhytkestoinen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Tiekartta taitavaksi urheilijaksi

Tiekartta taitavaksi urheilijaksi Tiekartta taitavaksi urheilijaksi Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Valmentajafoorumi V 23.4.2014 Sami Kalaja JKU Valmennusfoorumi V Sami Kalaja 1 Esityksen sisältö Taitavuuden määrittelyä Oppimisen malli

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä Kielijärjestelmä Kieli merkitys ja logiikka 3: Kielen biologinen perusta Marc Hauser, Noam Chomsky ja Tecumseh Fitch (2002): The Faculty of Language: What Is It, Who Has It, and How Did It Evolve? Science

Lisätiedot

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?..................................

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

Experiment on psychophysiological responses in an economic game (valmiin työn esittely) Juulia Happonen

Experiment on psychophysiological responses in an economic game (valmiin työn esittely) Juulia Happonen Experiment on psychophysiological responses in an economic game (valmiin työn esittely) Juulia Happonen 13.01.2014 Ohjaaja: DI Ilkka Leppänen Valvoja: Prof. Raimo P. Hämäläinen Työn saa tallentaa ja julkistaa

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1 Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Affektiivisuuden eli tunteisiin liittyvien käsitteiden ja käyttäytymisen laskennallinen mallintaminen

Affektiivisuuden eli tunteisiin liittyvien käsitteiden ja käyttäytymisen laskennallinen mallintaminen Affektiivisuuden eli tunteisiin liittyvien käsitteiden ja käyttäytymisen laskennallinen mallintaminen Mika Turkia Helsingin yliopisto 24.5.2007 Peruskäsitteitä Maailma, toimijat ja ympäristöt Elolliset

Lisätiedot

Why our Brains Love Crafts?

Why our Brains Love Crafts? Why our Brains Love Crafts? Professor Minna Huotilainen Swedish Collegium for Advanced Studies and University of Helsinki Design: Anna Bananna Brain research methods are approaching everyday- life questions

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko

Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016 Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Ohjelma 12.00-12.05 Avaus ylilääkäri Eeva Huikko 12.05-13.35 Vittu sä oot lehmä"- koulun keinot koetuksella

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Joka kymmenes potilas Study

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sisältö Tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus Liikkumisen merkitys tarkkaavaisuudelle/toiminnanohjaukselle Liikkumisen

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

Suomen Fysiologiyhdistys ry Jäsenkirje 2 / 2003

Suomen Fysiologiyhdistys ry Jäsenkirje 2 / 2003 Suomen Fysiologiyhdistys ry Jäsenkirje 2 / 2003 Hyvät Suomen fysiologiyhdistyksen jäsenet! Yhdistyksemme 43. vuosikokous pidettiin 7.3.2003 Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratorion luentosalissa Espoossa.

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

LUENTO 3. Toiminnan kehä

LUENTO 3. Toiminnan kehä LUENTO 3 1) Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 2) Ihminen laitteen käytön oppijana 3) Käytettävyys 4) Harjoitustehtävä 2 5) Luentotehtävä 3 IHMINEN TOIMIJANA JA LAITTEEN KÄYTTÄJÄNÄ Toiminnan kehä

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

Visuaalisten objektien tunnistus

Visuaalisten objektien tunnistus Visuaalisten objektien tunnistus Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Tietokone osaa kyllä etsiä reunoja kuvasta, mutta mitkä reunat ovat olennaisia? Page 1 of 29 Page 3

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Etsi kolme erilaista puun lehteä. Tunnista ne koodin takaa löytyvän palvelun avulla. Kirjoita vastaukset muistiin ja ota lehdet mukaan.

Etsi kolme erilaista puun lehteä. Tunnista ne koodin takaa löytyvän palvelun avulla. Kirjoita vastaukset muistiin ja ota lehdet mukaan. Mobiilit luontorastit 4. 6.lk Kesto: riippuu reitin pituudesta Kenelle: 4 6.lk Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin/tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: luonnossa

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Anna kehittävä pelihetki lapselle tai lapsille MIKSI? Tutun Hedelmätarha pelin toiminnan analyysi soveltuu moniin perinteisiin lautapeleihin.

Anna kehittävä pelihetki lapselle tai lapsille MIKSI? Tutun Hedelmätarha pelin toiminnan analyysi soveltuu moniin perinteisiin lautapeleihin. Anna kehittävä pelihetki lapselle tai lapsille MIKSI? Tutun Hedelmätarha pelin toiminnan analyysi soveltuu moniin perinteisiin lautapeleihin. Yleisnäkymä pelistä alkuvaiheessa. A )Sensomotoriset osatekijät

Lisätiedot

ESS oppiminen ja sen simulointi

ESS oppiminen ja sen simulointi ESS oppiminen ja sen simulointi 8.10.2008 Suhteellinen palkkiosumma, RPS = = = = + + = = n i t i t i t i t i i n i i i i P m r P m r t f r r f 1 1 1 1 1 1 1 1 ) ( ) ( ) ( (1) τ τ τ τ τ τ Harleyn (1981)

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2 2. DATASTA TIETOON: MITÄ DATAA; MITÄ TIETOA? 2.1. Data-analyysin ongelma Tulevien vuosien valtava haaste on digitaalisessa muodossa talletetun datan kasvava määrä Arvioita: Yhdysvaltojen kongressin kirjasto

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen Lions Clubs International MD 107 Finland Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen JOVA II 3.3.2012 Valmennuksen tavoite Ymmärrätte vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä Opitte vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

Havaintopsykologia I. Havaintopsykologia: Miksi ja miten? Markku Kilpeläinen. Markku Kilpeläinen

Havaintopsykologia I. Havaintopsykologia: Miksi ja miten? Markku Kilpeläinen. Markku Kilpeläinen Kurssilla painotetaan hieman eri asioita kuin kirjassa. Tentissä painotukset vastaavat suunnilleen luentojen painotuksia. Tentissä menestyy hyvin luentojen perusteella ja lukemalla kirjasta asiat, joita

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.

Lisätiedot

Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta

Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Markus Talvio FT, LO, tutkija, työnohjaaja Helsingin yliopisto www.markustalvio.com Hyvinvointiin vaikuttavat Deci, E. L. & Ryan,

Lisätiedot

Rakenna toimiva potilas-lääkärisuhde. Pertti Hella

Rakenna toimiva potilas-lääkärisuhde. Pertti Hella Rakenna toimiva potilas-lääkärisuhde Pertti Hella 21.5.2015 Esityksen sisältö * Vuorovaikutuksen olemuksesta * Tutkimushavaintoja potilas-lääkäri-suhteen vuorovaikutuksesta * Pohdintaa Vuorovaikutuksen

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

Yksilötason ennakointi ja työnantajat mahdollistajina

Yksilötason ennakointi ja työnantajat mahdollistajina Yksilötason ennakointi ja työnantajat mahdollistajina Työryhmä 32: Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa, työn tulevaisuuden rakentaja 1 2 Tulevaisuuden työ edellyttää ja mahdollistaa uudenlaista

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Toiminnanohjaus } Toiminnanohjaus on varsin laaja käsite. Sen otaksutaan muodostuvan korkeimpien psyykkisten toimintojen yhteistoiminnasta.

Lisätiedot

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut 1 Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Koulutushetken tarkoitus on avata sosiaalisia vuorovaikutustaitoja sekä lisätä

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 7. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 7. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 7 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 7 Visuaalinen tarkkaavaisuus 2 Visuaalinen tarkkaavaisuus on tiedon valikointia Näköjärjestelmän tehtävänä on poimia henkilön

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones Pat Jones 901-3035, 10009 Päiväys: 29.1.2013 : Pat Jones Tämä raportti sisältää arviointeja henkilöstä: 1 Itse 2 Esimies Copyright ã All rights reserved. 2006-2008 Wilson Learning Worldwide Inc. Wilson

Lisätiedot

Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä

Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä Minna Huotilainen Kognitiotieteen dosentti FinnBrain-hanke, Turun yliopisto Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Rakastavatko aivosi liikuntaa?

Rakastavatko aivosi liikuntaa? Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot