Perusliikuntataitojen kehittäminen

Transkriptio

1 Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari

2 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain virheettömät toistot ovat oppimisen kannalta tärkeitä. Palautteen tulee olla yksityiskohtaista ja sen tulee kohdistua suorituksen yksityiskohtiin. Jokaisesta suorituksesta pitää saada palaute. Mitä parempi urheilija, sitä tarkempi palaute.

3 Taidot ja taitojen oppiminen Tasapaino-, liikkumis- ja välineen käsittelytaidot Liikehallinta-, havainto- ja päätöksen tekotaidot Motorinen kehitys/motorinen kontrolli/motorinen oppiminen Oppiminen perustuu kokemukseen / harjoitteluun Oppimista vaikea havaita Myös vääriä asioita voi oppia Oppiminen vs suorituskyky

4 Taitoharjoittelun peruspilarit Harjoittelun määrä Harjoittelun monipuolisuus Harjoittelun haasteellisuus Harjoittelun hauskuus

5 Taitovalmennuksen perinteinen malli Valmentaja ärsyke urheilija suoritus

6 Nykyaikainen taidon oppimisen malli havainto oppija liiketavoite ympäristö tehtävä toiminta

7 Muisti Sensorinen puskurimuisti (1-2 sek) Työmuisti (1-60 sek) Säilömuisti Kinesteettinen aistimus säilyy aivoissa ainoastaan sekuntia, jonka jälkeen se on iäksi mennyttä.

8 Sensorisen informaation lähteet Näköaisti / tarkka näkö & liikenäkö, usein (turhankin) dominoiva Kuuloaisti Tasapainoaisti Tuntoaisti Proprioseptiikka & kinestetiikka (lihassukkulat, Golgin jänne-elin ja nivelreseptorit) Sensorinen integrointi

9 Mielikuvat ovat aina kokonaisuuksia Ihminen ajattelee mielikuvien kautta Mielikuvat ovat aina kokonaisuuksia Detaljeihin puuttuminen saattaa häiritä oppimista (ainakin oppimisen alussa ja huipputasolla)

10 Mihin kiinnittää tarkkaavaisuus? Suoritus paranee, kun tarkkaavaisuuden kohde on oman kehon ulkopuolella Oman suorituksen tarkkaileminen johtaa jäätymiseen (paralysis through analysis) Taitotason kasvaessa tarkkaavaisuuden kohde siirtyy kauemmaksi omasta kehosta Taitava urheilija kiinnittää huomionsa kauemmaksi tulevaisuuteen

11 Vältä vältettävää Älä lyö avausta bunkkeriin. Jotta voisimme välttää jotain ajateltavaa asiaa, meidän tulee ensin muodostaa asiasta mielikuva ja hyvä tarkoitus kääntyy päälaelleen.

12 Vaihtelu vai drillit? Taitojen oppimiseen vaikuttaa paitsi toistojen määrä, myös vaihtelun määrä (Schmidt) Vaihtelun kautta oppii paremmin, koska sisäiset mallit kehittyvät Drillit toimivat lyhyellä aikavälillä paremmin

13 Unohtaminen auttaa muistamaan Jos liikettä toistetaan aivottomasti, niin sitä ei prosessoida kunnolla, jolloin liike kyllä harjoitteluhetkellä sujuu, mutta myöhemmin sen mieleen palauttaminen on vaikeaa. Kun liike joudutaan joka kerta työstämään, se tallentuu paremmin muistiin.

14 Toistot taitoharjoittelussa Harjoittelu ei tarkoita sitä, että toistetaan yksittäistä ratkaisua motoriseen ongelmaan, vaan se on ongelmanratkaisuprosessin toistamista tekniikoilla jotka muuttuvat ja paranevat toistosta toiseen. Harjoittelusta tulee toistoprosessi ilman toistoja!!!

15 Osa- vs. kokonaisoppiminen Yleensä kokonaisoppiminen osa osaoppimista tehokkaampaa Osaoppimisen riskinä on, että osista tulee luonnottomia ja niiden yhteen liittämisestä tulee kohtuuttoman vaikeaa

16 Keskitetty vs hajautettu taitoharjoittelu Keskitetyllä harjoittelulla saadaan hetkellisesti parannettua suorituskykyä, pysyvän oppimisen kannalta hajautettu harjoittelu on parempi

17 Mitä tapahtuu ennen suoritusta? Suorituksesta suuri osa ratkaistaan jo ennen suoritusta. Valtaosa valmentajista aloittaa toimintansa vasta liikkeen jälkeen antamalla palautteen. Suorituksen ajatteleminen ennen suoritusta on oppimisen kannalta tehokkainta.

18 Instruktio Alussa hyvä malli Motorisen käsialan kunnioittaminen, kahta samanlaista suoritusta ei ole olemassa Saatujen ohjeiden toistaminen ääneen Pieni viive ohjeiden ja suorituksen välissä tehostaa oppimista

19 Muiden oppimisen seuraaminen Muiden oppijoiden seuraaminen edistää omaa oppimista. Havaitut virheet käynnistävät automaattisesti katsojan päässä korjausreaktion.

20 Palaute Harjoitus ei tee mestaria, vaan harjoituksen tuloksen tietäminen!

21 Milloin ja kuinka paljon palautetta? Liian aikaisin annettu palaute häiritsee oppimista Liian myöhään annetulla palautteella ei ole merkitystä Palautteen puuttuminenkin on parempi kuin liian runsas palaute Yksityiskohdista annettu palaute häiritsee oppimista

22 Tiedostettu vs. tiedostamaton Oppiminen on alussa tiedostamatonta, sitten tietoista ja lopuksi jälleen tiedostamatonta I. En tiedä, että en osaa II.Tiedän, että en osaa III.Tiedän, että osaan IV.En tiedä, että osaan

23 Mitä tekniikkaharjoituksen jälkeen? Oppiminen perustuu muutoksiin aivoissa (konsodilataatio). Aivoissa syntyy sekä uusia yhteyksiä (synaptogeneesi) että uusia soluja (neurogeneesi) Nämä muutokset tapahtuvat harjoituksen jälkeen (tunteja) Lepo ja ravinto takaavat parhaat olosuhteet

24 Oheislukemista Davids,K., Button,C. & Bennett,S. (2008) Dynamics of Skill Acquisition. Human Kinetics Ericsson,A. (1996) The Road to Excellence. Lawrence Erlbaum Associates. Fairbrother,J. (2010) Fundamentals of Motor Behavior. Human Kinetics Keskinen,E. (2002) Taitojen oppiminen ja opettaminen. Teoksessa Niemi,P. (toim) Taitavan toiminnan psykologia. Turun yliopiston psykologian laitos. Kidman.L. (2005) Athlete-centered Coaching. Innovative print communications. Magill,R. (2004) Motor Learning and Control. McGraw Hill Meinel,K. & Schnabel,G. (2007) Bewegungslehre Sportmotorik. Meyer & Meuer Verlag. Schmidt,R. & Wrisberg,C. (2004) Motor Learning and Performance. Human Kinetics Vickers,J. (2007) Perception, Cognition and Decision Training. Human Kinetics Wulf,G. (2007) Attention and Motor Skill Learning. Human Kinetics