MaMuPlus-projekti VÄLIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MaMuPlus-projekti VÄLIRAPORTTI"

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI PROJEKTIN NIMI MaMuPlus-projekti 2. YHTEYSTIEDOT Projektin toteuttajaorganisaatio: Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu Jyväskylä puh Projektista vastaavat: Toimitusjohtaja Harri Halttunen Puh Projektipäällikkö Anu Laasanen Puh Projektin taloushallinto: Talouspäällikkö Asko Hiltunen puh Laskenta-assistentti Tero Muikku puh /14

2 3. JOHDANTO MaMuPlus-projekti Työvalmennussäätiössä Tekevässä on kehitetty maahanmuuttajille kohdennettuja työllistymistä edistäviä palveluja vuodesta 2003 alkaen. Kehittämistyön tuloksena Tekevä on pystynyt tarjoamaan maahanmuuttajille valmennuksellisia työharjoittelu-, työelämänvalmennus- tai tukityöllistämispaikkoja maahanmuuttajan osaamista vastaavassa työyksikössä sekä erilaisia tukipalveluja /kursseja. Maahanmuuttajien suomalaisen työkulttuurin ymmärtämistä ja yksilöllistä vahvistumista on tuettu yksilö, - ryhmä- ja työvalmennuksen avulla. Yksilövalmennuksen tärkein tehtävä on ollut yhdessä maahanmuuttajan ja työhallinnon kanssa työllistymisprosessin suunnitteleminen ja sen vastuullinen toteuttaminen. Toiminnallisella ryhmävalmennuksella on pyritty vaikuttamaan maahanmuuttajien työelämäntietoisuuteen, sosiaalisen vahvistumiseen ja vertaistukeen. (Liite 1: MaMu-palvelun kaavio) alkaneen MaMuPlus-projektin tarkoitus on ollut työttömien työnhakijoiden (maahanmuuttajien ) työmarkkinavalmiuksien parantaminen ja avoimille työmarkkinoille työllistymisen edistäminen. Työhön valmennusta on toteutettu tuotannollisessa työssä valmennuksellisin keinoin sekä Tekevän eri yksiköissä että yhä suurenevassa määrin suoraan yrityksissä. Projektin tarkoitus on ollut mennä kokeilemaan ja kehittämään suoraan yrityksissä tapahtuvaa valmennusta. On kehitetty menetelmiä ja rakennettu yhteistyötä työnantajien, työhallinnon ja verkoston kanssa. Tavoite on aina ollut maahanamuuttajien työllistymisen parantaminen. MaMuPlus projektin kohderyhmänä ovat olleet sellaiset maahanmuuttajat, jotka ovat syrjäytymisvaarassa ja ovat tarvinneet yksilöllisesti suunniteltuja työllistymisprosesseja tukea sen toteutuksessa.. 4. PROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITTEET MaMu Plus projektin toiminnan tarkoitus on ollut etsiä uusia innovatiivisia menetelmiä maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseksi. Keskeisenä kehittämisalueena on ollut monipuolisen työhönvalmennuksen laajentaminen yrityksiin. (Liite 2: MaMuPluskaavio) Tavoite on ollut kehittää yritysyhteistyötä, verkostotyötä ja löytää menetelmiä, joiden avulla voidaan toteuttaa työvalmennusta suoraan yrityksissä. Yrityksissä toteutettavassa työhönvalmennuksessa on hyödynnetty kaikkia Tekevällä käytettyjä valmen- 2/14

3 nuksen keinoja, esim. yksilövalmennus, valmennussuunnitelmat, valmennuspalaverit, arviointi jne. 5. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ MaMuPlus projektin kohderyhmänä ovat olleet Jyväskylässä asuvat työttömät vuotiaat maahanmuuttajat, jotka ovat olleet syrjäytymisvaarassa ja joiden työmarkkinoille pääsy ilman yksiköllistä suunnittelua, sekä heille kohdennettua tukea on vaikeutunut. Vuonna 2009 on MaMuPlus projektin palvelun piirissä ollut n. 70 maahanmuuttajataustaista henkilöä, joista 16 henkilöä oli Tekevässä työvalmennuksessa ja 34 henkilöä oli tuetussa työhönvalmennuksessa yrityksessä. Loput maahanmuuttajista ovat olleet ohjaustoimenpiteessä: osallistuneet ryhmävalmennukseen, olleet yksilövalmennuksessa tai suunnattu palveluohjauksen avulla ammatilliseen koulutukseen/kurssille. MaMuPlus-projektiin osallistuneiden maahanmuuttajien koulutustausta ja työkokemus kotimaassaan on ollut vaihteleva. MaMuPlus-projektin palveluun pääseminen ei ole edellyttänyt asiakkailta ammatillista koulutusta eikä työkokemusta. Lähivalmennus ja yksilöllisesti suunniteltu työllistymisprosessi on ollut toiminnan peruspilareita, joka on auttanut asiakkaita arjen hallinnassa, tarvittavan ammatillisen osaamisen vahvistamisessa, sekä räätälöityjen työelämän polkujen rakentamisessa ja toteutumisessa. MaMuPlus-projektiin on osallistunut maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet Suomeen asumaan monista eri maista ja eri syistä. Suurin osa ovat olleet paluumuuttajia tai pakolaisia. Hieman vähemmän on ollut MaMuPlus-projektissa maahanmuuttajia, jotka ovat muuttaneet Suomeen avioliiton vuoksi. MaMuPlus-projektin kohderyhmää ei ole määritelty kansalaisuuden perusteella, vaan tarvelähtöisesti. Esimerkiksi monella maahanmuuttajalla, joilla on Suomen kansalaisuus, on kuitenkin heikot valmiudet pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa ja löytää itsenäisesti työtä. Projektiin osallistuneiden kohdalla puhutaan mieluummin kansallisuudestaan, eli heidän lähtömaastaan. Käytetään termiä maahanmuuttajataustainen henkilö. 3/14

4 6. PROJEKTIN TOIMINTAMALLI JA KEINOT 6.1. Orientaatiojakso MaMuPlus-projekti MaMuPlus-projektia on toteutettu ohjauksen, yksilövalmennuksen, ryhmävalmennuksen ja työvalmennuksen keinoin, sekä erilaisten tukipalvelujen avulla. MaMuPlusprojekti rahoituksella on kehitetty yhteistyötä yrityksien kanssa ja rakennettu menetelmiä maahanmuuttajien valmennuksen toteuttamiseksi yrityksissä. MaMUPlus-projektissa toteutettu valmennus on aloitettu aina orientaatiojaksolla. Pääsääntöisesti sitä on toteutettu yksilövalmennuksen ja ryhmävalmennuksen keinoin. Tarvittaessa on käytetty myös Tekevän työyksiköissä tapahtuvaa lyhytkestoista työvalmennusjaksoa. Orientaatiojakson tavoitteena on ollut kartoitaa maahanmuuttajan valmiudet selviytyä työssä ja työyhteisössä. Jakson tarkoitus on selkeyttää maahanmuuttajan valmennuksen tavoitteet: työllistyminen, ammatillisen osaamisen ja ammattisanaston vahvistaminen tai suomalaisen työelämään tutustuminen Yksilövalmennus, ohjaus ja neuvonta 6.3. Työvalmennus Yksilövalmennus eli maahanmuuttajan yksilöllinen ohjaus ja hänen työllistämispolun koordinointi on ollut MaMuPlus-projektin yksi keskeinen työkalu. Käytännössä se on tarkoittanut maahanmuuttajien yksilöllisten työllistämispolkujen rakentamista, valmennuksellista tukea ja ohjausta sen polun toteutuksessa sekä kulttuuritulkkina toimimista työnantajan ja maahanmuuttajan välillä. Keskusteluissa yksilövalmentajan kanssa on pyritty löytämään parhaat mahdolliset vaihtoehdot ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi ja työllistymiseksi. Työllistymisprosessin suunnitelmallista ja tavoitteellista toteutumista varten on jokaiselle maahanmuuttajalle laadittu yksilölliset valmennussuunnitelmat. Suunnitelmien etenemistä on seurattu kuukausittain valmennuspalavereissa. Tarvittaessa on pystytty hyödyntämään Tekevän sisäisiä tukipalveluja, jotka tukevat suomalaisen työelämän tuntemista ja työpaikalle kiinnittymistä. Työvalmennus on pitänyt sisällään maahanmuuttajien valmiuksia ja osaamista huomioivan työvalmennuksen jossakin Tekevän 16 työyksikössä tai suoraan yrityksissä Tekevällä tapahtuvan valmennusjaksojen aikana on ollut mahdollisuus kehittää omia ammattitaitoja suomalaiseen työelämään soveltuvaksi, opiskella ammattia ja saada arvokasta työkokemusta. Yrityksissä tapahtuvan työvalmennuksen päällimmäinen tavoite on ollut aina työllistyminen ko. yritykseen. Valmennusprosessissa on hyödynnetty työvoimapoliittisia toimenpiteitä: työharjoittelu tai työelämänvalmennus, palkkatuettu työ jne. (Liite 3: Valmennus yrityksessä) 4/14

5 Työyhteisön tarjoama mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen on ollut maahanmuuttajille erittäin tärkeä, sillä sitä kautta vahvistuivat maahanmuuttajien itseluottamus, suomen kielen osaaminen ja valmiudet ymmärtää suomalaista työkulttuuria. Työvalmennus yrityksissä on aloitettu aina kuukauden kestävällä työelämänvalmennusjaksolla. Sen aikana on maahanmuuttajalla ja työnantajalla mahdollisuus tutustua toisiinsa ja varmistua onko valittu työpaikka ollut maahanmuuttajalle oikea valinta. Jos maahanmuuttaja on ollut motivoitunut ja hänellä on ollut riittävästi valmiuksia onnistua työssä, niin sopimusta on jatkettu vielä mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan kunnes maahanmuuttajan työpanos on työnantajalle osoittautunut hyödylliseksi. Valmennuksen tuloksena on synnytetty uusi työpaikka yritykseen! Useasti työnantajat ovat hyötyneet myös palkkatuesta, jonka aikana myös valmennusta ja tiivistä yhteydenpitoa työnantajan kanssa on jatkettu. Maahanmuuttajan työllistyessä yritykseen ns. kovalla rahalla asiakassuhde MaMuPlus-projektiin päättyy. (Liite 3: Valmennus yrityksessä) 6.4. Ryhmävalmennus MaMuPlus-projektin asiakkaille on aina kerran viikossa ollut toiminnallinen ja tietopohjainen ryhmävalmennus. Tarkoituksena on ollut tukea maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja minä identiteetin rakentamista uudessa yhteiskunnassa. Ryhmävalmennuksen sisältö on aina ollut tietopohjainen, vaikka sitä on toteutettu toiminnallisesti ja vertaistukiperiaatteella: vierailut oppilaitoksissa (Jyväskylässä ja Keski-Suomessa) tietoa suomalaisesta työjärjestelmästä, ammattitutkinnon tarpeellisuudesta ja sen toteuttamisen mahdollisuuksista yritysvierailut ja tutustuminen eri ammatteihin suomen kielen harjoittaminen ja vahvistaminen tutustuminen harrastus- ja vapa-aikamahdollisuuksiin tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta (Liite 4: Toiminnan keinot) 7. YRITYSYHTEISTYÖ Helmikuussa 2009 alkaneen MaMuPlus projektin toiminnan tarkoitus on ollut etsiä uusia innovatiivisia menetelmiä maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseksi. 5/14

6 Projektin yksi keskeisimpiä kehittämisalueita on ollut yritysyhteistyön suunnitteleminen, rakentaminen ja vahvistaminen sekä kokonaisvaltaisen työhönvalmenuksen toteuttaminen yrityksissä. Vuonna 2009 projektin yhteistyö yrityksien kanssa on käynnistynyt hyvin ja se on ollut toimiva (Liite 3: Valmennus yrityksessä). Yrityksiltä, joissa maahanmuuttajia on ollut valmennuksessa on tullut aitoa ja positiivista palautetta asioiden sujuvuudesta ja toimivuudesta. MaMuPlus-projekti on toiminnallansa selvästi vähentänyt myös työnantajien ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan. Yritys- ja yhdistyskontakteja on vuoden 2009 aikana ollut n. 70. Lähes kaikissa yrityksissä on käyty henkilökohtaisesti kertomassa MaMuPlus-projektin toiminnasta. Yhteistyö yrityksien kanssa on osoittautunut odotettua tuloksellisemmaksi. (Liite 5: Ma- MuPlus asiakkaat ja toteutus). MaMuPlus-projektin käytännön työn ja tuloksien pohjalta voidaan toteaa, että yrityksissä toteutettava työhön valmennus vahvistaa maahanmuuttajan kiinnittymistä yritykseen ja edesauttaa hänen työllistymistä ko. yritykseen. Vuoden 2009 aikana kehitetty Valmennus yrityksessä mallin rakenne on mutkaton ja toimiva: Maahanmuuttajat ohjautuvat MaMU-plus projektiin työhallinnon kautta (Jyväskylän TE-toimisto, TYP). Projektirahoituksella on voitu luoda palvelu, joka on käytännöntyössä tiiviinä linkkinä työnantajan, työhallinnon ja asiakkaan välillä. Palvelu tarjoa lähivalmennuksellista tukea maahanmuuttajalle sekä moraalista ja byrokraattista tukea työnantajalle. Toiminnan peruspilari on ollut yksilöllisten työllistymisprosessien toteuttaminen yrityksissä maahanmuuttajan ja työnantajan tarpeita huomioiden. Työllistymisprosessissa käytetään yksilöllisiä työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä TE-toimiston kanssa. MaMuPlus -projekti on osoittanut, että projektissa kehitetyistä palveluista on selvästi suoranaista vaikuttavuutta maahanmuuttajien työllistymiseen. Ma- MusPlus projektin rahoituksella on kehitetty toiminnan seuraavia alueita: - selkeä ja rakenteellinen asiakasyhteistyö TE-toimiston kanssa - laaja ja toimiva yritysyhteistyö - yrityksille tarjottava moraalinen ja byrokraattinen tuki 6/14

7 - maahanmuuttajien yksilöllisen työllistämispolun suunnittelu MaMuPlus-projekti - asiakkaiden henkilökohtainen valmennus, ohjaus ja mentorointi. MaMuPlus-projektin käytännön työ on osoittanut, että työllisyyttä edistävää ja yrityksiin työllistymistä edesauttavaa kokonaisvaltaista valmennusta tarvitsevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt tulevaisuudessa yhä suurenevassa määrin. 8. YKSILÖLLINEN TYÖLLISTYMISPROSESSI JA VALMENNUS JOHTAA TULOKSIIN Projektin käytännön toiminnan periaatteena on ollut yksilöllisten työllistymisprosessien ja monipuolisen valmennuksen kautta edesauttaa maahanmuuttajia pääsemään suomalaiseen työelämään, rakentamaan harrastuspohjainen vapaa-ajan verkosto, sekä sopeutumaan uuteen kotipaikkakuntaan MaMuPlus-projektin yhtenä tärkeämpänä kehittämisalueena on ollut tekeväläisen valmennuksen siirtäminen yrityksiin ns. Valmennus yrityksessä mallin kehittäminen. MaMuPlus-projektin yksi keskeinen toiminta on ollut yksilöllisten työllistymispolkujen suunnitteleminen ja toteuttaminen, jonka on vastannut parhaalla mahdollisella tavalla maahanmuuttajien erityistarpeisiin. Maahanmuuttajien ja projektityöntekijöiden välillä on käyty kahdenkeskisiä keskusteluja, puhuttu työn merkityksestä, suunniteltu tulevaisuutta ja etsitty työllistymisen mahdollisuuksia. Työllistymisprosessi on suunniteltu yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Työhönvalmennusta on tuettu oikeassa työympäristössä tapahtuvalla työvalmennuksella. Yhdessä maahanmuuttajan kanssa on laadittu valmennussuunnitelmat, kartoitettu työ-, koulutuksen- ja oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia ja suunniteltu tulevaisuutta. Osallistuminen MaMuPlus-projektiin on ollut maahanmuuttajille tavoitteellista. Jo alkuvaiheessa kartoitettiin asiakkaan tavoitteet ja eteenpäin pyrkimisen mahdollisuudet. Käytännön työ on osoittanut, että maahanmuuttajilla on yleensä ollut neljä eri tavoitetta siihen, miksi he tarvitsivat MaMuPlus-projektin tukea: 1. tavoitteena oli työelämä ja työllistyminen: 2. tavoitteena oli opiskelu ja ammattiin tutustuminen työelämän kautta 3. tavoitteena oli mielekäs elämä ja työyhteisön tarjoama sosiaalinen vuorovaikutus 4. oman tavoitteen selkiytyminen 7/14

8 Maahanmuuttajan oman tavoitteen perusteella on kartoitettu mahdollisuudet ja laadittu suunnitelma tavoitteiden toteutumiseksi. Maahanmmuutajien työllistymispolkuja on rakennettu MaMuPlus-projektissa periaatteella: hyödynnettiin maahanmuuttajien jo olemassa olevaa koulutusta ja osaamista, pyrittiin kehittämään tämänhetkistä osaamista ja ammattitaitoa, sekä otettiin vastuu työllistymisprosessin toteutumisesta. 9. PROJEKTIN TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTTAVUUS MaMuPlus-projekti on mahdollistanut maahanmuuttajille heidän tarpeita ja kykyjä huomioivan työllistymisprosessin suunnittelun ja vastuullisen toteutuksen. MaMuPlusprojektin tavoitteeksi vuodelle 2009 asetettiin seuraavaa: vuoden aikana projektiin osallistuu yhteensä n. 50 maahanmuuttajaa, joista henkilöä ovat työvalmennuksessa Tekevän eri yksiköissä ja ainakin 10 henkilöä ovat aloittaneet valmennuksen yrityksissä. Vuonna 2009 MaMuPlus-projekti on onnistunut odotettua paremmin. Projektin ensimmäisen vuoden tuloksien pohjalta voidaan sanoa, että yrityksissä toteutettava työhön valmennus vahvistaa maahanmuuttajan kiinnittymistä yritykseen ja edesauttaa hänen työllistymistä ko. yritykseen. (Liite 3: Valmennus yrityksessä). Vuonna 2009 oli MaMuPlus-projektin ohjauksessa yhteensä 70 henkilöä. Heistä 16 olivat valmennuksessa Tekevän eri työyksiköissä. Tekevässä palkkatuetussa työssä oli 8 maahanmuuttajaa. Suoraan yrityksissä valmennuksessa oli 38 maahanmuuttajaa. Yritykset käyttivät palkkatukea yli 10 henkilön työllistämiseksi. Valmennusprosessin tuloksena syntyi yrityksiin 13 uutta työpaikka ja maahanmuuttajille tehtiin sekä määräaikaisia että vakituisia työsopimuksia ns. kovalla rahalla. Viiden henkilön kohdalla yritykset käyttivät palkkatukea ennen heidän työllistämistä kovalla rahalla. 12 henkilöä ohjattiin suomen kieltä tai ammatillista osaamistansa vahvistavaan koulutukseen tai kurssille. (Liite 5: MaMuPlus asiakkaat ja toteutus) MaMuPlus-projektin käytännön työ on osoittanut, että työllisyyttä edistävää ja yrityksiin työllistymistä edesauttavaa kokonaisvaltaista valmennusta tarvitsevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt yhä enemmän. Siksi on tärkeää että MaMuPlus-projektia voidaan laajentaa resursoimalla siihen lisää työntekijöitä. (katso: MaMuPlus jatkohakemus 2010/ liite 5:Henkilöressurssi) 8/14

9 9.1. MaMuPlus-projektin asiakkaat: Projektin ensimmäisenä vuotena ( ) osallistui MaMuPlusprojektiin 70 eri maahanmuuttajataustaista työnhakijaa 23:sta eri maasta. Äidinkielenään puhutti 35 eri kieltä. (Liite 5: MaMuPlus asiakkaat ja toteutus) Asiakaista miehiä oli 42 ja naisia 28. Asiakkaiden koulutustaso oli vaihteleva: esim. 13 henkilöllä oli akateeminen koulutus, 20 henkilöllä ammatillinen koulutus jne. Selvästi paremmin työllistyivät henkilöt, joilla oli parempi koulutustaso (akateeminen tai ammatillinen koulutus) Työllistymisprosessin koordinointi ja yksilövalmennus: Maahanmuuttajien työllistymisprosessi oli aina yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista. MaMuPlus-projetin asiakkaita tuettiin yksilöllisesti henkilökohtaisella ohjauksella ja mentoroinilla. Tärkeää oli että yksilövalmentajan ja maahanmuuttajan kesken syntyi luottamus ja avoin suhde. Yhdessä maahanmuuttajan ja työhallinnon kanssa suunniteltiin jokaiselle yksilöllinen työllistymisprosessi, jossa huomioitiin maahanmuuttajan henkilökohtaiset ominaisuudet, ammatillisen osaamisen mahdollisuudet, työvoimapoliittiset tukimuodot ja henkilön oma motivointi. MaMuPlus-projekti mahdollisti kehittää palvelun, joka otti vastuun maahanmuuttajan työllistymisprosessin suunnittelusta, koordinoinnista ja toteutuksesta. (Liite 2: MaMuPlus-kaavio) 9.3. Suomen arkikielen ja ammattisanaston vahvistaminen: Erittäin paljon hyötyä on ollut suomen kielen opetuksesta. Se tapahtui vastaavilla ryhmävalmennustunneilla sekä käytännössä työyhteisössä. Olennainen osa kielen opetusta oli ammattisanaston laajentaminen (esim. päivittäin uusien tehtävien, työkalujen ja -menetelmien ylöskirjaaminen vihkoon). Joidenkin maahanmuuttajien kohdalla sisällettiin valmennukseen suomankielen kurssit kansalaisopistossa ja monikulttuurisuuskeskus Gloriassa Tukipalvelut: MaMuPlus-projektin asiakkaille järjestettiin tukipalveluja, jotka vahvistivat heiden ammatillista osaamista ja kiinnittymistä yritykseen. Useasti käytettiin Tekevässä käytössä olevia tukipalveluja (hygieniakoulutus, työelämäntietouskoulutus, työhakukoulutus jne.), mutta useasti linkitettiin valmennusprosessiin myös muut tarvittavat kurssit (esim. suomenkielen kurssit tai keskustelupiirit) Ryhmävalmennus ja räätälöidyt koulutukset: Valmennuksen yksi tärkeä työkalu oli ryhmävalmennus. Ryhmävalmennuksen tavoite oli edesauttaa maahanmuuttajia ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa, työkulttuu- 9/14

10 ria ja antaa valmiuksia pärjätä paremmin työyhteisössä. Maahanmuuttajille räätälöidyt koulutukset (työelämäntietous, suomalainen koulutusjärjestelmä, työhakukoulutus, tieto suomalaisesta yhteiskunnasta jne.) auttoivat maahanmuuttajia orientoitumaan suomalaisen työkulttuurin säädöksiin ja suunnittelemaan omaa tulevaisuutta. (Liite 1: MaMukaavio) 9.6. Yrittäjyysvalmennus: Kaksi maahanmuuttajataustaista henkilöä osallistuivat valmennukseen, joka tähtäisi oman toiminimen perustamiseen. Heillä kahdella oli vahva ammatillinen osaaminen ja olemassa oleva liikeidea. Yrittäjyysvalmennus tarjosi tukea ja riskitöntä mahdollisuutta oman liikeidean realisoimiseksi. Liikeideaa ja sen toteutusta suunniteltiin yhdessä Jyväskylän Uusyrittäjyyskeskuksen kanssa Yhteistyö eri toimijoiden ja projektien kanssa: Vuonna 2009 oli MaMuPlus-projekti tiiviissä yhteistyössä monien eri tahojen kanssa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat useiden yrityksien lisäksi Jyväskylän TEtoimisto ja TYP. Yhteistyössä työhallinnon kanssa voitiin suunnitella maahanmuuttajille realistinen ja toimiva työllistymispolku yrityksiin. Hyvä asiakasyhteistyö on rakentunut myös monien eri projektien ja toimijoiden välillä: esim. Aikuisopisto, AO, Uusyrittäjyyskeskus, KYT, monikulttuurisuuskeskus Gloria, SPR, Palapeli, Työkompassiprojekti, Mosaiikki-lehti, Hoivapalvelut Ry, jne. MaMuPlus-projekti on tehnyt hyvää yhteistyötä myös eri oppilaitoksien kanssa, joista on tullut projektiin opiskelijaharjoittelijoita. Humak:ista, Jamk:ista ja Diak:ista on vuonna 2009 ollut projektin ohjauksessa ollut yhteensä 10 opiskelijaharjoittelijaa. 10. TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI MaMuPlus-projektin asiakasmäärä, toimenpiteitä ja tuloksia seurattiin TE-keskuksen työllisyyspoliittisten avustuksien seurantalomakkeen avulla (Liite 6: Seurantalomake). Projekti kehitti myös oman jokapäiväisen asiakaskartoituksen ja työllistymisprosessien seurantamenetelmän (Liite 5: MaMuPlus asiakkaat ja toteutus) Sen lisäksi oli käytettiin myös seuraavia Tekevällä käytössä olevia arviointimenetelmiä: Tekevän tietokantajärjestelmä Vasu: määrällinen ja tavoitteellinen seuranta Valmennuspalaverit ja henkilökohtaiset säännölliset keskustelut: valmennussuunnitelman toteutumisen seuranta 10/14

11 MaMuPlus-pavelun palautearviointi: näkyy valmennuksen vaikuttavuuden kolme aluetta (suhtautuminen työhön, työtehtävien suorittaminen, toimiminen työyhteisössä) Asiakaspalaute: asiakkaan anonyymi sähköinen palaute valmennusjakson jälkeen 11. VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Tiedotuksesta laadittiin MaMuPlus projektin alussa sisäinen ja julkisen viestinnän strategia jonka toteutus aloitettiin Ulkoinen tiedotus: - MaMuPlus-toimintaa on esitelty TE-toimiston infotunneilla - On valmistunut ja jaettu uudet esitteet - Päivitetty on palvelun www sivut - MaMuPlus-projektin toiminnasta on julkaistu artikkeleita paikallismediassa (Keskisuomalainen, SuurJyväskylän-lehti, Jyväskylän kaupunginlehti) - Projektista on kerrottu Mosaiikki-lehdessä - MaMuPlus toiminnasta on käyty puhumassa oppilaitoksissa: Jkl yliopistolla, HUMAK:issa, Kristillisessä opistossa, Aikuisopistossa - Projektiesittely valtakunnallisilla ja paikallisilla seminaareilla ja foorumeilla. (valtakunnalliset ja paikalliset maahanmuuttajatyö seminaarit, yhteistyöverkostot jne.) - Tiivis yhteistyö Jyvässeudun muun maahanmuuttaja- sekä sosiaalityön kanssa. - MaMuPlus-projektin toimintaa on esitelty henkilökohtaisesti myös seuraaville tahoille: Jyväskylän työhallinto, Jyväskylän maahanmuuttajapalvelut, Keski-Suomen TE-keskus, Valtakunnallinen TPY, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula (Sosiaalija terveysministeriö), nuorisoasiainneuvos Olli Saarela (Opetusministeriö), elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (Työ- ja elinkeinoministeriö), puolueen pj. Timo Soini (Perussuomalaiset), Jyväskylän sosiaalityö, paikalliset alan toimijat ja hankkeet Sisäinen tiedotus: - kerrottu toiminasta Tekevän eri yksiköissä (säännöllinen) - MaMuPlus toiminnasta juttuja Tekevän tiedotuslehti Valmussa (säännöllinen) - MaMuPlus ryhmävalmennuksesta tiedotettu sähköisesti Tekevän eri yksikköihin - MaMuPlus projektia on käsitelty Tekevän johtoryhmässä toistuvasti 11/14

12 12. YHTEISTYÖKUMPPANIT MaMuPlus-projekti MaMuPlus-projekti on tehnyt tiiviisti laajaa yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Tarkoituksena oli aina toiminnan kehittäminen ja verkostoituminen maahanmuuttajien työllistämisen edesauttamiseksi. Projektin tärkein yhteistyökumppani yrityksien lisäksi on ollut Jyväskylän TE-toimisto. TE-toimiston kanssa on luotu selkeä ja hyvin toimiva yhteistyörakenne, joka tukee asiakkaan työllistymisprosessin toteutumista. Kehittämis- ja yhteistyötä tehtiin vuonna 2009 seuraavien tahojen kanssa: Keski-Suomen TE-keskus (rahoittaja) Yritykset (valmennus- ja työllistämisyhteistyö) Jyväskylän Työvoimatoimisto (asiakasyhteistyö, palveluohjaus) Jyväskylän Työvoimapalvelukeskus (asiakasyhteistyö, palveluohjaus) Jyväskylän Maahanmuuttajapalvelut (asiakasyhteistyö) Jyväskylän Aikuisopisto (koulutusyhteistyö) Oppisopimuskeskus (koulutusyhteistyö) Jyväskylän Ammattiopisto (koulutusyhteistyö) KYT (Työkomppassi, Monikulttuurisuuskeskus, jne.) Valtakunnallinen Työpajayhdistys Ry (kehittämisyhteistyö) Oppilaitokset: Humak, Jamk, Diak, Yliopisto/kieltenlaitos/S2 (opiskelijaharjoittelijat) SPR (kehittämisyhteistyö) Uusyrittäjyyskeskus (asiakasyhteistyö) Aktivointikeskus Tulevik, Pärnu (koulutuksen suunnittelu) Hoivapalvelut Ry (seminaarin suunnittelu) 13. YHTEENVETO MaMuPlus-projektin toiminta on ollut tarpeellinen ja toimiva. Erittäin toimivaksi ja onnistuneeksi on projektin kehittämä Valmennus yrityksessä malli (Liite 3: Valmennus yrityksessä). Poikkeuksetta melkein kaikki eri kulttuureista Suomeen muuttaneet henkilöt (erityisesti humanitäärisistä syistä Suomeen muuttaneet, mm. pakolaiset) tarvitsivat henkilökohtaista tukea työllistymisprosessin suunnittelussa ja sen toteutumisessa. Erittäin tärkeä oli työyhteisön rooli maahanmuuttajien sosiaaliseen vuorovaikutuksen vahvistumisessa ja suomalaisen työkulttuurin ymmärtämisessä. Heidän 12/14

13 itsetunnon vahvistuminen ja sosiaalinen voimaantuminen on positiivisesti ja kokonaisvaltaisesti vaikuttanut myös heidän perheensä elämänlaatuun. MaMuPlus-projektin ansioista on pystytty kehittämään maahanmuuttajien työllistymisprosessia ja sen tuloksellista toteutumista. Työllistymisprosessin realistinen ja tavoitteellinen suunnittelu on toteutettu tiiviissä yhteistyössä työhallinnon kanssa. Projekti on mahdollistanut kehittää hankkeen keskeistä kehittämiskohdetta: yritysyhteistyötä ja Valmennus yrityksessä mallia. Tulevina vuosina olisi tarkoitus entisestä enemmän kehittää ja laajentaa MaMuPlus-projektin kehittämää yritysyhteistyötä. Tästä on jätetty jatkohakemus Jyväskylän TE-keskukselle. MaMuPlus-projektin toimintaan ja tuloksiin on vuoden 2009 aikana kaksi kertaa käynyt tutustumassa työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Ministeri on vieraillut myös yrityksessä jossa MaMuPlus-projektin kautta on työllistynyt useita maahanmuuttajia. Tavoite on MaMuPlus-projektissa kehitettyjen toimintamenetelmien pohjalta käynnistää valtakunnallinen kokeiluhanke. Kokeiluhankkeen tarkoitus on jakaa MaMuPlus-projektin toimintamuotoja muille alan toimijoille ja näin olleen vaikuttaa maahanmuuttajien työllistymiseen valtakunnallisesti aikana MaMuPlus-projektin antamasta tuesta ja ohjauksesta on hyötynyt yhteensä 71 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Tuki on joillekin ollut pitkäaikaista ja ohjaus jatkuu vieläkin. Joillekin asiakkaille se on ollut muutaman kerran luontoista. Projektin käytännöntyö on osoittanut, että työllisyyttä edistävää ja yrityksiin työllistymistä edesauttavaa kokonaisvaltaista palvelua tarvitsevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt myös tulevaisuudessa. Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 MaMu-palvelun kaavio MaMuPlus-kaavio Valmennus yrityksessä Toiminnan keinot MaMuPlus asiakkaat ja toteutus Seurantalomake 13/14

14 Jyväskylässä, Väliraportin laatija: Anu Laasanen Projektipäällikkö MaMuPlus-projekti Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4, Jyväskylä PUH GSM /14

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

1. JATKOHAKEMUS 2012-2013... 2-8. 2. LIITE 1: Palvelulinjat...9. 3. LIITE 2: Valmennusprosessi...10. 4. LIITE 3: Prosessin vaiheet...

1. JATKOHAKEMUS 2012-2013... 2-8. 2. LIITE 1: Palvelulinjat...9. 3. LIITE 2: Valmennusprosessi...10. 4. LIITE 3: Prosessin vaiheet... MaMuPlus-projekti 2009 2013 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JATKOHAKEMUS 2012-2013... 2-8 2. LIITE 1: Palvelulinjat...9 3. LIITE 2: Valmennusprosessi...10 4. LIITE 3: Prosessin vaiheet...11 5. LIITE 4: Toiminnan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1/14 Tarkoin määritellyt kehittämisalueet + kehittämisstrategia = hyvä ja tavoitteellinen palvelu 2/14 SISÄLLYSLUETTELO: 1 JOHDANTO... 4 2 TÖIHIN!-PALVELUN TARKOITUS JA TARVE...

Lisätiedot

M LIITE 2 NUORTEN OPISKELU - JA TYÖELÄMÄVALMIUKSIA TUKEVA VALMENNUS

M LIITE 2 NUORTEN OPISKELU - JA TYÖELÄMÄVALMIUKSIA TUKEVA VALMENNUS KUVAUS NUORTEN TYÖPAJATOIMINNASTA JA TARPEESTA KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toki! hanke, NUORTEN OPISKELU - JA TYÖELÄMÄVALMIUKSIA TUKEVA VALMENNUS Toiminnan eteneminen vuonna 2009 Työvalmennussäätiö

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ PROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ PROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 SOVATEK - SÄÄTIÖ Matarankatu 4 40100 Jyväskylä JATKOHAKEMUS VUODELLE 2011 Keski-Suomen ELY -keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ PROJEKTI MaMuPlus-projekti

Lisätiedot

Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010

Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010 Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä Anu Laasanen 29.9.2010 Toiminta-ajatus 2011 Töihin!-palvelun tarkoituksena on yrityksissä, kunnissa ja järjestöissä asiakaslähtöisen työhönvalmennuksen toteuttaminen.

Lisätiedot

PROJEKTIN NIMI MaMuNu, Maahanmuuttajanuorten opiskelu- ja työvalmiuksia parantava valmennus

PROJEKTIN NIMI MaMuNu, Maahanmuuttajanuorten opiskelu- ja työvalmiuksia parantava valmennus MAAHANMUUTTAJANUORTEN TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUS Raportointi toiminnasta ajalta 1.1.-31.12.2009 PROJEKTIN NIMI MaMuNu, Maahanmuuttajanuorten opiskelu- ja työvalmiuksia parantava valmennus YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

TÖIHIN!-PALVELU. työhönvalmennus työnantajayhteistyö TOIMINTAKERTOMUS 2010

TÖIHIN!-PALVELU. työhönvalmennus työnantajayhteistyö TOIMINTAKERTOMUS 2010 TÖIHIN!-PALVELU työhönvalmennus työnantajayhteistyö TOIMINTAKERTOMUS 2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 KOHDERYHMÄ... 4 3 PERUSTEHTÄVÄÄN LIITTYVÄT PALVELUT... 4 4 TIEDOTUS JA VIESTINTÄ... 5 5 YRITYSYHTEISTYÖ...

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Olemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme.

Olemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme. Rakenne Töihin!-palvelu on työllisyyttä edistävä palvelukokonaisuus, jonka perustana on laaja ja tiivis yritysyhteistyö. Tarkoituksenamme on tukea työllistymistä valmentamalla asiakkaita työelämään ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Verkosto- ja vaikuttamistyö

Verkosto- ja vaikuttamistyö Verkosto- ja vaikuttamistyö Työllisyyden kuntakokeilu Toimintasuunnitelman puolivuotisraportti 1-6/2014 Valtakunnallinen vaikuttamistyö Töihin!-palvelun edustus on käynyt esittelemässä kuntakokeilua ja

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen KIITO kiinni työhön ja osaamiseen ESR-hanke 1.9.2016-31.8.2019 ESR Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6.1.Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2013 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ : yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö Jämsässä

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alueen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka Mistä kaikki alkoi? Rannikkopajalla nuorille tarjottavien palveluiden määrää lisättiin käynnistämällä 2010 vuoden maaliskuussa Nuorta ei jätetä -hankkeen työhönvalmennuspalvelu Vuoden aikana työhönvalmennuksessa

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Työhallinnon ja Turun kaupungin yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen osaamisen tunnistamisen haasteet ja kehityskohteet

Maahanmuuttajien ammatillisen osaamisen tunnistamisen haasteet ja kehityskohteet Maahanmuuttajien ammatillisen osaamisen tunnistamisen haasteet ja kehityskohteet 1 Tavoitteena luoda malli ja tuotteistaa TE-hallinnon palveluja, joilla kotoutumisvaiheessa olevien maahanmuuttajien olemassa

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

KAIKU. Sanna Saastamoinen

KAIKU. Sanna Saastamoinen KAIKU Sanna Saastamoinen 22.9.2016 KAIKU pähkinänkuoressa Työhönvalmennusta 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistymisen tukemista Yhdistyksille

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään 10-11.4.2014 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus KOKONAISBUDJETTI: 981 761 euroa

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

UUDISTUVAT VAMMAISTEN TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTAPALVELUT

UUDISTUVAT VAMMAISTEN TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTAPALVELUT UUDISTUVAT VAMMAISTEN TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTAPALVELUT Keskustelutilaisuus 2.3. ja 22.3.2017 Nina Sohlberg-Ahlgren vammaisten työ- ja päivätoiminnan päällikkö VAMMAISTEN TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA 9 työ- ja päivätoimintaa

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!!

Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!! Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!! www.zestmark.fi! www.zestmark.fi ZestMark auttaa nuoria rakentamaan omaa tulevaisuuttansa kohtaamisten ja valmennusten avulla.! www.zestmark.fi Visiona: 100

Lisätiedot

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen Alkutapaaminen to 20.10.2016 Esittelykierros Etu- ja sukunimi Koulutus ja ammatti Äidinkieli ja muu kielitaito Aktori ja mentori Aktori Maahanmuuttajataustainen

Lisätiedot

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään Reitti projekti Projektipäällikkö Matti Autio Reitti projekti (2010 2012) Hallinnoija: Toteutusalue: Kohderyhmä: Henkilöstö: Kemi Tornion seutukunta (Simo, Kemi, Tervola, Keminmaa, Tornio) 15 25 vuotiaat

Lisätiedot

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus.

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus. TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus 676 690 euroa 1/9 KESKEINEN TAVOITE: Matalan kynnyksen koulutustarjonnan

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena 13.5.2014 Rovaniemi Työelämälähtöiset koulutusmallit tukea ja ohjausta tarvitsevien asiakkaiden osaamisen kehittämisen välineenä Kirsi-Maria Luusua-Pudas Lapin Ely-keskus,

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Toimintakertomus 2011. Älä mieti onnistuuko se vai ei, mietitään yhdessä MITEN se onnistuu!

Toimintakertomus 2011. Älä mieti onnistuuko se vai ei, mietitään yhdessä MITEN se onnistuu! VUOSIKERTOMUS 2011 Toimintakertomus 2011 Älä mieti onnistuuko se vai ei, mietitään yhdessä MITEN se onnistuu! 2 Toimintakertomus 5. in issa oleville asiakkaille kohdennettu SISÄLLYSLUETTELO: 6. 5. in issa

Lisätiedot

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 JYVÄLÄN SETLEMENTTI RY - Jyvälä tuottaa hyötyä julkiselle sektorille Jyvälä tarjoaa työpaikkoja Jyväskylän

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot