MaMuPlus-projekti VÄLIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MaMuPlus-projekti VÄLIRAPORTTI"

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI PROJEKTIN NIMI MaMuPlus-projekti 2. YHTEYSTIEDOT Projektin toteuttajaorganisaatio: Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu Jyväskylä puh Projektista vastaavat: Toimitusjohtaja Harri Halttunen Puh Projektipäällikkö Anu Laasanen Puh Projektin taloushallinto: Talouspäällikkö Asko Hiltunen puh Laskenta-assistentti Tero Muikku puh /14

2 3. JOHDANTO MaMuPlus-projekti Työvalmennussäätiössä Tekevässä on kehitetty maahanmuuttajille kohdennettuja työllistymistä edistäviä palveluja vuodesta 2003 alkaen. Kehittämistyön tuloksena Tekevä on pystynyt tarjoamaan maahanmuuttajille valmennuksellisia työharjoittelu-, työelämänvalmennus- tai tukityöllistämispaikkoja maahanmuuttajan osaamista vastaavassa työyksikössä sekä erilaisia tukipalveluja /kursseja. Maahanmuuttajien suomalaisen työkulttuurin ymmärtämistä ja yksilöllistä vahvistumista on tuettu yksilö, - ryhmä- ja työvalmennuksen avulla. Yksilövalmennuksen tärkein tehtävä on ollut yhdessä maahanmuuttajan ja työhallinnon kanssa työllistymisprosessin suunnitteleminen ja sen vastuullinen toteuttaminen. Toiminnallisella ryhmävalmennuksella on pyritty vaikuttamaan maahanmuuttajien työelämäntietoisuuteen, sosiaalisen vahvistumiseen ja vertaistukeen. (Liite 1: MaMu-palvelun kaavio) alkaneen MaMuPlus-projektin tarkoitus on ollut työttömien työnhakijoiden (maahanmuuttajien ) työmarkkinavalmiuksien parantaminen ja avoimille työmarkkinoille työllistymisen edistäminen. Työhön valmennusta on toteutettu tuotannollisessa työssä valmennuksellisin keinoin sekä Tekevän eri yksiköissä että yhä suurenevassa määrin suoraan yrityksissä. Projektin tarkoitus on ollut mennä kokeilemaan ja kehittämään suoraan yrityksissä tapahtuvaa valmennusta. On kehitetty menetelmiä ja rakennettu yhteistyötä työnantajien, työhallinnon ja verkoston kanssa. Tavoite on aina ollut maahanamuuttajien työllistymisen parantaminen. MaMuPlus projektin kohderyhmänä ovat olleet sellaiset maahanmuuttajat, jotka ovat syrjäytymisvaarassa ja ovat tarvinneet yksilöllisesti suunniteltuja työllistymisprosesseja tukea sen toteutuksessa.. 4. PROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITTEET MaMu Plus projektin toiminnan tarkoitus on ollut etsiä uusia innovatiivisia menetelmiä maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseksi. Keskeisenä kehittämisalueena on ollut monipuolisen työhönvalmennuksen laajentaminen yrityksiin. (Liite 2: MaMuPluskaavio) Tavoite on ollut kehittää yritysyhteistyötä, verkostotyötä ja löytää menetelmiä, joiden avulla voidaan toteuttaa työvalmennusta suoraan yrityksissä. Yrityksissä toteutettavassa työhönvalmennuksessa on hyödynnetty kaikkia Tekevällä käytettyjä valmen- 2/14

3 nuksen keinoja, esim. yksilövalmennus, valmennussuunnitelmat, valmennuspalaverit, arviointi jne. 5. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ MaMuPlus projektin kohderyhmänä ovat olleet Jyväskylässä asuvat työttömät vuotiaat maahanmuuttajat, jotka ovat olleet syrjäytymisvaarassa ja joiden työmarkkinoille pääsy ilman yksiköllistä suunnittelua, sekä heille kohdennettua tukea on vaikeutunut. Vuonna 2009 on MaMuPlus projektin palvelun piirissä ollut n. 70 maahanmuuttajataustaista henkilöä, joista 16 henkilöä oli Tekevässä työvalmennuksessa ja 34 henkilöä oli tuetussa työhönvalmennuksessa yrityksessä. Loput maahanmuuttajista ovat olleet ohjaustoimenpiteessä: osallistuneet ryhmävalmennukseen, olleet yksilövalmennuksessa tai suunnattu palveluohjauksen avulla ammatilliseen koulutukseen/kurssille. MaMuPlus-projektiin osallistuneiden maahanmuuttajien koulutustausta ja työkokemus kotimaassaan on ollut vaihteleva. MaMuPlus-projektin palveluun pääseminen ei ole edellyttänyt asiakkailta ammatillista koulutusta eikä työkokemusta. Lähivalmennus ja yksilöllisesti suunniteltu työllistymisprosessi on ollut toiminnan peruspilareita, joka on auttanut asiakkaita arjen hallinnassa, tarvittavan ammatillisen osaamisen vahvistamisessa, sekä räätälöityjen työelämän polkujen rakentamisessa ja toteutumisessa. MaMuPlus-projektiin on osallistunut maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet Suomeen asumaan monista eri maista ja eri syistä. Suurin osa ovat olleet paluumuuttajia tai pakolaisia. Hieman vähemmän on ollut MaMuPlus-projektissa maahanmuuttajia, jotka ovat muuttaneet Suomeen avioliiton vuoksi. MaMuPlus-projektin kohderyhmää ei ole määritelty kansalaisuuden perusteella, vaan tarvelähtöisesti. Esimerkiksi monella maahanmuuttajalla, joilla on Suomen kansalaisuus, on kuitenkin heikot valmiudet pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa ja löytää itsenäisesti työtä. Projektiin osallistuneiden kohdalla puhutaan mieluummin kansallisuudestaan, eli heidän lähtömaastaan. Käytetään termiä maahanmuuttajataustainen henkilö. 3/14

4 6. PROJEKTIN TOIMINTAMALLI JA KEINOT 6.1. Orientaatiojakso MaMuPlus-projekti MaMuPlus-projektia on toteutettu ohjauksen, yksilövalmennuksen, ryhmävalmennuksen ja työvalmennuksen keinoin, sekä erilaisten tukipalvelujen avulla. MaMuPlusprojekti rahoituksella on kehitetty yhteistyötä yrityksien kanssa ja rakennettu menetelmiä maahanmuuttajien valmennuksen toteuttamiseksi yrityksissä. MaMUPlus-projektissa toteutettu valmennus on aloitettu aina orientaatiojaksolla. Pääsääntöisesti sitä on toteutettu yksilövalmennuksen ja ryhmävalmennuksen keinoin. Tarvittaessa on käytetty myös Tekevän työyksiköissä tapahtuvaa lyhytkestoista työvalmennusjaksoa. Orientaatiojakson tavoitteena on ollut kartoitaa maahanmuuttajan valmiudet selviytyä työssä ja työyhteisössä. Jakson tarkoitus on selkeyttää maahanmuuttajan valmennuksen tavoitteet: työllistyminen, ammatillisen osaamisen ja ammattisanaston vahvistaminen tai suomalaisen työelämään tutustuminen Yksilövalmennus, ohjaus ja neuvonta 6.3. Työvalmennus Yksilövalmennus eli maahanmuuttajan yksilöllinen ohjaus ja hänen työllistämispolun koordinointi on ollut MaMuPlus-projektin yksi keskeinen työkalu. Käytännössä se on tarkoittanut maahanmuuttajien yksilöllisten työllistämispolkujen rakentamista, valmennuksellista tukea ja ohjausta sen polun toteutuksessa sekä kulttuuritulkkina toimimista työnantajan ja maahanmuuttajan välillä. Keskusteluissa yksilövalmentajan kanssa on pyritty löytämään parhaat mahdolliset vaihtoehdot ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi ja työllistymiseksi. Työllistymisprosessin suunnitelmallista ja tavoitteellista toteutumista varten on jokaiselle maahanmuuttajalle laadittu yksilölliset valmennussuunnitelmat. Suunnitelmien etenemistä on seurattu kuukausittain valmennuspalavereissa. Tarvittaessa on pystytty hyödyntämään Tekevän sisäisiä tukipalveluja, jotka tukevat suomalaisen työelämän tuntemista ja työpaikalle kiinnittymistä. Työvalmennus on pitänyt sisällään maahanmuuttajien valmiuksia ja osaamista huomioivan työvalmennuksen jossakin Tekevän 16 työyksikössä tai suoraan yrityksissä Tekevällä tapahtuvan valmennusjaksojen aikana on ollut mahdollisuus kehittää omia ammattitaitoja suomalaiseen työelämään soveltuvaksi, opiskella ammattia ja saada arvokasta työkokemusta. Yrityksissä tapahtuvan työvalmennuksen päällimmäinen tavoite on ollut aina työllistyminen ko. yritykseen. Valmennusprosessissa on hyödynnetty työvoimapoliittisia toimenpiteitä: työharjoittelu tai työelämänvalmennus, palkkatuettu työ jne. (Liite 3: Valmennus yrityksessä) 4/14

5 Työyhteisön tarjoama mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen on ollut maahanmuuttajille erittäin tärkeä, sillä sitä kautta vahvistuivat maahanmuuttajien itseluottamus, suomen kielen osaaminen ja valmiudet ymmärtää suomalaista työkulttuuria. Työvalmennus yrityksissä on aloitettu aina kuukauden kestävällä työelämänvalmennusjaksolla. Sen aikana on maahanmuuttajalla ja työnantajalla mahdollisuus tutustua toisiinsa ja varmistua onko valittu työpaikka ollut maahanmuuttajalle oikea valinta. Jos maahanmuuttaja on ollut motivoitunut ja hänellä on ollut riittävästi valmiuksia onnistua työssä, niin sopimusta on jatkettu vielä mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan kunnes maahanmuuttajan työpanos on työnantajalle osoittautunut hyödylliseksi. Valmennuksen tuloksena on synnytetty uusi työpaikka yritykseen! Useasti työnantajat ovat hyötyneet myös palkkatuesta, jonka aikana myös valmennusta ja tiivistä yhteydenpitoa työnantajan kanssa on jatkettu. Maahanmuuttajan työllistyessä yritykseen ns. kovalla rahalla asiakassuhde MaMuPlus-projektiin päättyy. (Liite 3: Valmennus yrityksessä) 6.4. Ryhmävalmennus MaMuPlus-projektin asiakkaille on aina kerran viikossa ollut toiminnallinen ja tietopohjainen ryhmävalmennus. Tarkoituksena on ollut tukea maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja minä identiteetin rakentamista uudessa yhteiskunnassa. Ryhmävalmennuksen sisältö on aina ollut tietopohjainen, vaikka sitä on toteutettu toiminnallisesti ja vertaistukiperiaatteella: vierailut oppilaitoksissa (Jyväskylässä ja Keski-Suomessa) tietoa suomalaisesta työjärjestelmästä, ammattitutkinnon tarpeellisuudesta ja sen toteuttamisen mahdollisuuksista yritysvierailut ja tutustuminen eri ammatteihin suomen kielen harjoittaminen ja vahvistaminen tutustuminen harrastus- ja vapa-aikamahdollisuuksiin tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta (Liite 4: Toiminnan keinot) 7. YRITYSYHTEISTYÖ Helmikuussa 2009 alkaneen MaMuPlus projektin toiminnan tarkoitus on ollut etsiä uusia innovatiivisia menetelmiä maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseksi. 5/14

6 Projektin yksi keskeisimpiä kehittämisalueita on ollut yritysyhteistyön suunnitteleminen, rakentaminen ja vahvistaminen sekä kokonaisvaltaisen työhönvalmenuksen toteuttaminen yrityksissä. Vuonna 2009 projektin yhteistyö yrityksien kanssa on käynnistynyt hyvin ja se on ollut toimiva (Liite 3: Valmennus yrityksessä). Yrityksiltä, joissa maahanmuuttajia on ollut valmennuksessa on tullut aitoa ja positiivista palautetta asioiden sujuvuudesta ja toimivuudesta. MaMuPlus-projekti on toiminnallansa selvästi vähentänyt myös työnantajien ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan. Yritys- ja yhdistyskontakteja on vuoden 2009 aikana ollut n. 70. Lähes kaikissa yrityksissä on käyty henkilökohtaisesti kertomassa MaMuPlus-projektin toiminnasta. Yhteistyö yrityksien kanssa on osoittautunut odotettua tuloksellisemmaksi. (Liite 5: Ma- MuPlus asiakkaat ja toteutus). MaMuPlus-projektin käytännön työn ja tuloksien pohjalta voidaan toteaa, että yrityksissä toteutettava työhön valmennus vahvistaa maahanmuuttajan kiinnittymistä yritykseen ja edesauttaa hänen työllistymistä ko. yritykseen. Vuoden 2009 aikana kehitetty Valmennus yrityksessä mallin rakenne on mutkaton ja toimiva: Maahanmuuttajat ohjautuvat MaMU-plus projektiin työhallinnon kautta (Jyväskylän TE-toimisto, TYP). Projektirahoituksella on voitu luoda palvelu, joka on käytännöntyössä tiiviinä linkkinä työnantajan, työhallinnon ja asiakkaan välillä. Palvelu tarjoa lähivalmennuksellista tukea maahanmuuttajalle sekä moraalista ja byrokraattista tukea työnantajalle. Toiminnan peruspilari on ollut yksilöllisten työllistymisprosessien toteuttaminen yrityksissä maahanmuuttajan ja työnantajan tarpeita huomioiden. Työllistymisprosessissa käytetään yksilöllisiä työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä TE-toimiston kanssa. MaMuPlus -projekti on osoittanut, että projektissa kehitetyistä palveluista on selvästi suoranaista vaikuttavuutta maahanmuuttajien työllistymiseen. Ma- MusPlus projektin rahoituksella on kehitetty toiminnan seuraavia alueita: - selkeä ja rakenteellinen asiakasyhteistyö TE-toimiston kanssa - laaja ja toimiva yritysyhteistyö - yrityksille tarjottava moraalinen ja byrokraattinen tuki 6/14

7 - maahanmuuttajien yksilöllisen työllistämispolun suunnittelu MaMuPlus-projekti - asiakkaiden henkilökohtainen valmennus, ohjaus ja mentorointi. MaMuPlus-projektin käytännön työ on osoittanut, että työllisyyttä edistävää ja yrityksiin työllistymistä edesauttavaa kokonaisvaltaista valmennusta tarvitsevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt tulevaisuudessa yhä suurenevassa määrin. 8. YKSILÖLLINEN TYÖLLISTYMISPROSESSI JA VALMENNUS JOHTAA TULOKSIIN Projektin käytännön toiminnan periaatteena on ollut yksilöllisten työllistymisprosessien ja monipuolisen valmennuksen kautta edesauttaa maahanmuuttajia pääsemään suomalaiseen työelämään, rakentamaan harrastuspohjainen vapaa-ajan verkosto, sekä sopeutumaan uuteen kotipaikkakuntaan MaMuPlus-projektin yhtenä tärkeämpänä kehittämisalueena on ollut tekeväläisen valmennuksen siirtäminen yrityksiin ns. Valmennus yrityksessä mallin kehittäminen. MaMuPlus-projektin yksi keskeinen toiminta on ollut yksilöllisten työllistymispolkujen suunnitteleminen ja toteuttaminen, jonka on vastannut parhaalla mahdollisella tavalla maahanmuuttajien erityistarpeisiin. Maahanmuuttajien ja projektityöntekijöiden välillä on käyty kahdenkeskisiä keskusteluja, puhuttu työn merkityksestä, suunniteltu tulevaisuutta ja etsitty työllistymisen mahdollisuuksia. Työllistymisprosessi on suunniteltu yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Työhönvalmennusta on tuettu oikeassa työympäristössä tapahtuvalla työvalmennuksella. Yhdessä maahanmuuttajan kanssa on laadittu valmennussuunnitelmat, kartoitettu työ-, koulutuksen- ja oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia ja suunniteltu tulevaisuutta. Osallistuminen MaMuPlus-projektiin on ollut maahanmuuttajille tavoitteellista. Jo alkuvaiheessa kartoitettiin asiakkaan tavoitteet ja eteenpäin pyrkimisen mahdollisuudet. Käytännön työ on osoittanut, että maahanmuuttajilla on yleensä ollut neljä eri tavoitetta siihen, miksi he tarvitsivat MaMuPlus-projektin tukea: 1. tavoitteena oli työelämä ja työllistyminen: 2. tavoitteena oli opiskelu ja ammattiin tutustuminen työelämän kautta 3. tavoitteena oli mielekäs elämä ja työyhteisön tarjoama sosiaalinen vuorovaikutus 4. oman tavoitteen selkiytyminen 7/14

8 Maahanmuuttajan oman tavoitteen perusteella on kartoitettu mahdollisuudet ja laadittu suunnitelma tavoitteiden toteutumiseksi. Maahanmmuutajien työllistymispolkuja on rakennettu MaMuPlus-projektissa periaatteella: hyödynnettiin maahanmuuttajien jo olemassa olevaa koulutusta ja osaamista, pyrittiin kehittämään tämänhetkistä osaamista ja ammattitaitoa, sekä otettiin vastuu työllistymisprosessin toteutumisesta. 9. PROJEKTIN TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTTAVUUS MaMuPlus-projekti on mahdollistanut maahanmuuttajille heidän tarpeita ja kykyjä huomioivan työllistymisprosessin suunnittelun ja vastuullisen toteutuksen. MaMuPlusprojektin tavoitteeksi vuodelle 2009 asetettiin seuraavaa: vuoden aikana projektiin osallistuu yhteensä n. 50 maahanmuuttajaa, joista henkilöä ovat työvalmennuksessa Tekevän eri yksiköissä ja ainakin 10 henkilöä ovat aloittaneet valmennuksen yrityksissä. Vuonna 2009 MaMuPlus-projekti on onnistunut odotettua paremmin. Projektin ensimmäisen vuoden tuloksien pohjalta voidaan sanoa, että yrityksissä toteutettava työhön valmennus vahvistaa maahanmuuttajan kiinnittymistä yritykseen ja edesauttaa hänen työllistymistä ko. yritykseen. (Liite 3: Valmennus yrityksessä). Vuonna 2009 oli MaMuPlus-projektin ohjauksessa yhteensä 70 henkilöä. Heistä 16 olivat valmennuksessa Tekevän eri työyksiköissä. Tekevässä palkkatuetussa työssä oli 8 maahanmuuttajaa. Suoraan yrityksissä valmennuksessa oli 38 maahanmuuttajaa. Yritykset käyttivät palkkatukea yli 10 henkilön työllistämiseksi. Valmennusprosessin tuloksena syntyi yrityksiin 13 uutta työpaikka ja maahanmuuttajille tehtiin sekä määräaikaisia että vakituisia työsopimuksia ns. kovalla rahalla. Viiden henkilön kohdalla yritykset käyttivät palkkatukea ennen heidän työllistämistä kovalla rahalla. 12 henkilöä ohjattiin suomen kieltä tai ammatillista osaamistansa vahvistavaan koulutukseen tai kurssille. (Liite 5: MaMuPlus asiakkaat ja toteutus) MaMuPlus-projektin käytännön työ on osoittanut, että työllisyyttä edistävää ja yrityksiin työllistymistä edesauttavaa kokonaisvaltaista valmennusta tarvitsevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt yhä enemmän. Siksi on tärkeää että MaMuPlus-projektia voidaan laajentaa resursoimalla siihen lisää työntekijöitä. (katso: MaMuPlus jatkohakemus 2010/ liite 5:Henkilöressurssi) 8/14

9 9.1. MaMuPlus-projektin asiakkaat: Projektin ensimmäisenä vuotena ( ) osallistui MaMuPlusprojektiin 70 eri maahanmuuttajataustaista työnhakijaa 23:sta eri maasta. Äidinkielenään puhutti 35 eri kieltä. (Liite 5: MaMuPlus asiakkaat ja toteutus) Asiakaista miehiä oli 42 ja naisia 28. Asiakkaiden koulutustaso oli vaihteleva: esim. 13 henkilöllä oli akateeminen koulutus, 20 henkilöllä ammatillinen koulutus jne. Selvästi paremmin työllistyivät henkilöt, joilla oli parempi koulutustaso (akateeminen tai ammatillinen koulutus) Työllistymisprosessin koordinointi ja yksilövalmennus: Maahanmuuttajien työllistymisprosessi oli aina yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista. MaMuPlus-projetin asiakkaita tuettiin yksilöllisesti henkilökohtaisella ohjauksella ja mentoroinilla. Tärkeää oli että yksilövalmentajan ja maahanmuuttajan kesken syntyi luottamus ja avoin suhde. Yhdessä maahanmuuttajan ja työhallinnon kanssa suunniteltiin jokaiselle yksilöllinen työllistymisprosessi, jossa huomioitiin maahanmuuttajan henkilökohtaiset ominaisuudet, ammatillisen osaamisen mahdollisuudet, työvoimapoliittiset tukimuodot ja henkilön oma motivointi. MaMuPlus-projekti mahdollisti kehittää palvelun, joka otti vastuun maahanmuuttajan työllistymisprosessin suunnittelusta, koordinoinnista ja toteutuksesta. (Liite 2: MaMuPlus-kaavio) 9.3. Suomen arkikielen ja ammattisanaston vahvistaminen: Erittäin paljon hyötyä on ollut suomen kielen opetuksesta. Se tapahtui vastaavilla ryhmävalmennustunneilla sekä käytännössä työyhteisössä. Olennainen osa kielen opetusta oli ammattisanaston laajentaminen (esim. päivittäin uusien tehtävien, työkalujen ja -menetelmien ylöskirjaaminen vihkoon). Joidenkin maahanmuuttajien kohdalla sisällettiin valmennukseen suomankielen kurssit kansalaisopistossa ja monikulttuurisuuskeskus Gloriassa Tukipalvelut: MaMuPlus-projektin asiakkaille järjestettiin tukipalveluja, jotka vahvistivat heiden ammatillista osaamista ja kiinnittymistä yritykseen. Useasti käytettiin Tekevässä käytössä olevia tukipalveluja (hygieniakoulutus, työelämäntietouskoulutus, työhakukoulutus jne.), mutta useasti linkitettiin valmennusprosessiin myös muut tarvittavat kurssit (esim. suomenkielen kurssit tai keskustelupiirit) Ryhmävalmennus ja räätälöidyt koulutukset: Valmennuksen yksi tärkeä työkalu oli ryhmävalmennus. Ryhmävalmennuksen tavoite oli edesauttaa maahanmuuttajia ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa, työkulttuu- 9/14

10 ria ja antaa valmiuksia pärjätä paremmin työyhteisössä. Maahanmuuttajille räätälöidyt koulutukset (työelämäntietous, suomalainen koulutusjärjestelmä, työhakukoulutus, tieto suomalaisesta yhteiskunnasta jne.) auttoivat maahanmuuttajia orientoitumaan suomalaisen työkulttuurin säädöksiin ja suunnittelemaan omaa tulevaisuutta. (Liite 1: MaMukaavio) 9.6. Yrittäjyysvalmennus: Kaksi maahanmuuttajataustaista henkilöä osallistuivat valmennukseen, joka tähtäisi oman toiminimen perustamiseen. Heillä kahdella oli vahva ammatillinen osaaminen ja olemassa oleva liikeidea. Yrittäjyysvalmennus tarjosi tukea ja riskitöntä mahdollisuutta oman liikeidean realisoimiseksi. Liikeideaa ja sen toteutusta suunniteltiin yhdessä Jyväskylän Uusyrittäjyyskeskuksen kanssa Yhteistyö eri toimijoiden ja projektien kanssa: Vuonna 2009 oli MaMuPlus-projekti tiiviissä yhteistyössä monien eri tahojen kanssa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat useiden yrityksien lisäksi Jyväskylän TEtoimisto ja TYP. Yhteistyössä työhallinnon kanssa voitiin suunnitella maahanmuuttajille realistinen ja toimiva työllistymispolku yrityksiin. Hyvä asiakasyhteistyö on rakentunut myös monien eri projektien ja toimijoiden välillä: esim. Aikuisopisto, AO, Uusyrittäjyyskeskus, KYT, monikulttuurisuuskeskus Gloria, SPR, Palapeli, Työkompassiprojekti, Mosaiikki-lehti, Hoivapalvelut Ry, jne. MaMuPlus-projekti on tehnyt hyvää yhteistyötä myös eri oppilaitoksien kanssa, joista on tullut projektiin opiskelijaharjoittelijoita. Humak:ista, Jamk:ista ja Diak:ista on vuonna 2009 ollut projektin ohjauksessa ollut yhteensä 10 opiskelijaharjoittelijaa. 10. TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI MaMuPlus-projektin asiakasmäärä, toimenpiteitä ja tuloksia seurattiin TE-keskuksen työllisyyspoliittisten avustuksien seurantalomakkeen avulla (Liite 6: Seurantalomake). Projekti kehitti myös oman jokapäiväisen asiakaskartoituksen ja työllistymisprosessien seurantamenetelmän (Liite 5: MaMuPlus asiakkaat ja toteutus) Sen lisäksi oli käytettiin myös seuraavia Tekevällä käytössä olevia arviointimenetelmiä: Tekevän tietokantajärjestelmä Vasu: määrällinen ja tavoitteellinen seuranta Valmennuspalaverit ja henkilökohtaiset säännölliset keskustelut: valmennussuunnitelman toteutumisen seuranta 10/14

11 MaMuPlus-pavelun palautearviointi: näkyy valmennuksen vaikuttavuuden kolme aluetta (suhtautuminen työhön, työtehtävien suorittaminen, toimiminen työyhteisössä) Asiakaspalaute: asiakkaan anonyymi sähköinen palaute valmennusjakson jälkeen 11. VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Tiedotuksesta laadittiin MaMuPlus projektin alussa sisäinen ja julkisen viestinnän strategia jonka toteutus aloitettiin Ulkoinen tiedotus: - MaMuPlus-toimintaa on esitelty TE-toimiston infotunneilla - On valmistunut ja jaettu uudet esitteet - Päivitetty on palvelun www sivut - MaMuPlus-projektin toiminnasta on julkaistu artikkeleita paikallismediassa (Keskisuomalainen, SuurJyväskylän-lehti, Jyväskylän kaupunginlehti) - Projektista on kerrottu Mosaiikki-lehdessä - MaMuPlus toiminnasta on käyty puhumassa oppilaitoksissa: Jkl yliopistolla, HUMAK:issa, Kristillisessä opistossa, Aikuisopistossa - Projektiesittely valtakunnallisilla ja paikallisilla seminaareilla ja foorumeilla. (valtakunnalliset ja paikalliset maahanmuuttajatyö seminaarit, yhteistyöverkostot jne.) - Tiivis yhteistyö Jyvässeudun muun maahanmuuttaja- sekä sosiaalityön kanssa. - MaMuPlus-projektin toimintaa on esitelty henkilökohtaisesti myös seuraaville tahoille: Jyväskylän työhallinto, Jyväskylän maahanmuuttajapalvelut, Keski-Suomen TE-keskus, Valtakunnallinen TPY, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula (Sosiaalija terveysministeriö), nuorisoasiainneuvos Olli Saarela (Opetusministeriö), elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (Työ- ja elinkeinoministeriö), puolueen pj. Timo Soini (Perussuomalaiset), Jyväskylän sosiaalityö, paikalliset alan toimijat ja hankkeet Sisäinen tiedotus: - kerrottu toiminasta Tekevän eri yksiköissä (säännöllinen) - MaMuPlus toiminnasta juttuja Tekevän tiedotuslehti Valmussa (säännöllinen) - MaMuPlus ryhmävalmennuksesta tiedotettu sähköisesti Tekevän eri yksikköihin - MaMuPlus projektia on käsitelty Tekevän johtoryhmässä toistuvasti 11/14

12 12. YHTEISTYÖKUMPPANIT MaMuPlus-projekti MaMuPlus-projekti on tehnyt tiiviisti laajaa yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Tarkoituksena oli aina toiminnan kehittäminen ja verkostoituminen maahanmuuttajien työllistämisen edesauttamiseksi. Projektin tärkein yhteistyökumppani yrityksien lisäksi on ollut Jyväskylän TE-toimisto. TE-toimiston kanssa on luotu selkeä ja hyvin toimiva yhteistyörakenne, joka tukee asiakkaan työllistymisprosessin toteutumista. Kehittämis- ja yhteistyötä tehtiin vuonna 2009 seuraavien tahojen kanssa: Keski-Suomen TE-keskus (rahoittaja) Yritykset (valmennus- ja työllistämisyhteistyö) Jyväskylän Työvoimatoimisto (asiakasyhteistyö, palveluohjaus) Jyväskylän Työvoimapalvelukeskus (asiakasyhteistyö, palveluohjaus) Jyväskylän Maahanmuuttajapalvelut (asiakasyhteistyö) Jyväskylän Aikuisopisto (koulutusyhteistyö) Oppisopimuskeskus (koulutusyhteistyö) Jyväskylän Ammattiopisto (koulutusyhteistyö) KYT (Työkomppassi, Monikulttuurisuuskeskus, jne.) Valtakunnallinen Työpajayhdistys Ry (kehittämisyhteistyö) Oppilaitokset: Humak, Jamk, Diak, Yliopisto/kieltenlaitos/S2 (opiskelijaharjoittelijat) SPR (kehittämisyhteistyö) Uusyrittäjyyskeskus (asiakasyhteistyö) Aktivointikeskus Tulevik, Pärnu (koulutuksen suunnittelu) Hoivapalvelut Ry (seminaarin suunnittelu) 13. YHTEENVETO MaMuPlus-projektin toiminta on ollut tarpeellinen ja toimiva. Erittäin toimivaksi ja onnistuneeksi on projektin kehittämä Valmennus yrityksessä malli (Liite 3: Valmennus yrityksessä). Poikkeuksetta melkein kaikki eri kulttuureista Suomeen muuttaneet henkilöt (erityisesti humanitäärisistä syistä Suomeen muuttaneet, mm. pakolaiset) tarvitsivat henkilökohtaista tukea työllistymisprosessin suunnittelussa ja sen toteutumisessa. Erittäin tärkeä oli työyhteisön rooli maahanmuuttajien sosiaaliseen vuorovaikutuksen vahvistumisessa ja suomalaisen työkulttuurin ymmärtämisessä. Heidän 12/14

13 itsetunnon vahvistuminen ja sosiaalinen voimaantuminen on positiivisesti ja kokonaisvaltaisesti vaikuttanut myös heidän perheensä elämänlaatuun. MaMuPlus-projektin ansioista on pystytty kehittämään maahanmuuttajien työllistymisprosessia ja sen tuloksellista toteutumista. Työllistymisprosessin realistinen ja tavoitteellinen suunnittelu on toteutettu tiiviissä yhteistyössä työhallinnon kanssa. Projekti on mahdollistanut kehittää hankkeen keskeistä kehittämiskohdetta: yritysyhteistyötä ja Valmennus yrityksessä mallia. Tulevina vuosina olisi tarkoitus entisestä enemmän kehittää ja laajentaa MaMuPlus-projektin kehittämää yritysyhteistyötä. Tästä on jätetty jatkohakemus Jyväskylän TE-keskukselle. MaMuPlus-projektin toimintaan ja tuloksiin on vuoden 2009 aikana kaksi kertaa käynyt tutustumassa työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Ministeri on vieraillut myös yrityksessä jossa MaMuPlus-projektin kautta on työllistynyt useita maahanmuuttajia. Tavoite on MaMuPlus-projektissa kehitettyjen toimintamenetelmien pohjalta käynnistää valtakunnallinen kokeiluhanke. Kokeiluhankkeen tarkoitus on jakaa MaMuPlus-projektin toimintamuotoja muille alan toimijoille ja näin olleen vaikuttaa maahanmuuttajien työllistymiseen valtakunnallisesti aikana MaMuPlus-projektin antamasta tuesta ja ohjauksesta on hyötynyt yhteensä 71 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Tuki on joillekin ollut pitkäaikaista ja ohjaus jatkuu vieläkin. Joillekin asiakkaille se on ollut muutaman kerran luontoista. Projektin käytännöntyö on osoittanut, että työllisyyttä edistävää ja yrityksiin työllistymistä edesauttavaa kokonaisvaltaista palvelua tarvitsevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt myös tulevaisuudessa. Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 MaMu-palvelun kaavio MaMuPlus-kaavio Valmennus yrityksessä Toiminnan keinot MaMuPlus asiakkaat ja toteutus Seurantalomake 13/14

14 Jyväskylässä, Väliraportin laatija: Anu Laasanen Projektipäällikkö MaMuPlus-projekti Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4, Jyväskylä PUH GSM /14

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään Reitti projekti Projektipäällikkö Matti Autio Reitti projekti (2010 2012) Hallinnoija: Toteutusalue: Kohderyhmä: Henkilöstö: Kemi Tornion seutukunta (Simo, Kemi, Tervola, Keminmaa, Tornio) 15 25 vuotiaat

Lisätiedot

Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!!

Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!! Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!! www.zestmark.fi! www.zestmark.fi ZestMark auttaa nuoria rakentamaan omaa tulevaisuuttansa kohtaamisten ja valmennusten avulla.! www.zestmark.fi Visiona: 100

Lisätiedot

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena 13.5.2014 Rovaniemi Työelämälähtöiset koulutusmallit tukea ja ohjausta tarvitsevien asiakkaiden osaamisen kehittämisen välineenä Kirsi-Maria Luusua-Pudas Lapin Ely-keskus,

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus.

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus. TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus 676 690 euroa 1/9 KESKEINEN TAVOITE: Matalan kynnyksen koulutustarjonnan

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

KAIKU. Sanna Saastamoinen

KAIKU. Sanna Saastamoinen KAIKU Sanna Saastamoinen 22.9.2016 KAIKU pähkinänkuoressa Työhönvalmennusta 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistymisen tukemista Yhdistyksille

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen Alkutapaaminen to 20.10.2016 Esittelykierros Etu- ja sukunimi Koulutus ja ammatti Äidinkieli ja muu kielitaito Aktori ja mentori Aktori Maahanmuuttajataustainen

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen kehitettyjä keinoja - vuorovaikutteinen verkostofoorumi klo MONATTA-hanke

Kansainvälistymiseen kehitettyjä keinoja - vuorovaikutteinen verkostofoorumi klo MONATTA-hanke Kansainvälistymiseen kehitettyjä keinoja - vuorovaikutteinen verkostofoorumi 22.1.2014 klo 12.00 15.45 MONATTA-hanke 2011-2014 Työnantajat Kulttuurisesti moniarvoinen työyhteisö -tutkimus Työharjoittelu

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

Ajankohtaista. Työelämän sanasto

Ajankohtaista. Työelämän sanasto Ajankohtaista Työelämän sanasto www.tyoelamasanasto.fi (Työelämän verkko opisto, SAK) Yli 600 termiä selityksineen Nyt mukana myös osatyökykyisyyteen liittyvää sanastoa 2 1 Job Shadow Day 27.4. Lisää osatyökykyisten

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi NUORI2017 28.3.2017 Tampere Susanna Palo, TPY Ville Koikkalainen, Helsinki Pauliina Koljonen, Äänekosken kaupunki 28.3.2017 Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 1.11.2016 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut 1 HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut hanke 1.5.2008 30.4.2011 2 NORMI PROJEKTIN VAIHEET 1.Valtava innostus 2.Hirveä hämminki 3.Eläimellinen sekaannus 4.Järkiintymisvaihe

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena KASE Työllisyysseminaari 2016 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Ohjurin tavoitteet: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen

Lisätiedot

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Teija Felt Työmarkkinaneuvos 15.4.2016 Yhteiskunta muuttuu, Ohjaamo tukee Työelämä ja työurat pirstaloituvat, statukset vaihtelevat: työntekijä -> opiskelija

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry STRATEGIA 2015-2020 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö, joka sääntöjen mukaisena tehtävänä on ehkäistä

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kumppanuushanke Verso

Kumppanuushanke Verso Näkökulmia Versoon Hankeikkuna 19.2.2013 Lapin yliopisto Kumppanuushanke Verso Rovaniemen kaupunki Rovalan Setlementti ry Euroopan Sosiaalirahasto, Suomen valtio, Rovaniemen kaupunki, Rovalan Setlementti

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus PROJECT NUMBER 574310-EPP-1-2016-1-FI-EPPKA3-EQAVET NRP Henkilö- kohtaista-

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Välittämistä ja vaikutuksia Välkeprojektista

Välittämistä ja vaikutuksia Välkeprojektista Välittämistä ja vaikutuksia Välkeprojektista Tampereelta Levi 26.9.2013 Mari Toivonen Hankepäällikkö Tampereen kuntakokeilu Välke-välityömarkkinoiden kehittäminen Tampereella Toteutettiin ajalla 8/2008-12/2012

Lisätiedot

Hankekahvit Kajaanissa

Hankekahvit Kajaanissa Hankekahvit Kajaanissa 7.9.2016 TYPO koordinaatio hankkeen kuulumisia lyhyesti Kainuussa on nimetty yhteyshenkilöt työllisyyshankkeille TE-toimistoon, tiedotetaan tarkemmin syksyn aikana. Toimintatapaa

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi 1 Lähde: Valkky.fi 18.6.2009 2 TAUSTAA

Lisätiedot