MaMuPlus-projekti VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI PROJEKTIN NIMI MaMuPlus-projekti 2. YHTEYSTIEDOT Projektin toteuttajaorganisaatio: Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu Jyväskylä puh Projektista vastaavat: Toimitusjohtaja Harri Halttunen Puh harri.halttunen@tekeva.net Projektipäällikkö Anu Laasanen Puh anu.laasanen@tekeva.net Projektin taloushallinto: Talouspäällikkö Asko Hiltunen puh asko.hiltunen@tekeva.net Laskenta-assistentti Tero Muikku puh tero.muikku@tekeva.net 1/14

2 3. JOHDANTO MaMuPlus-projekti Työvalmennussäätiössä Tekevässä on kehitetty maahanmuuttajille kohdennettuja työllistymistä edistäviä palveluja vuodesta 2003 alkaen. Kehittämistyön tuloksena Tekevä on pystynyt tarjoamaan maahanmuuttajille valmennuksellisia työharjoittelu-, työelämänvalmennus- tai tukityöllistämispaikkoja maahanmuuttajan osaamista vastaavassa työyksikössä sekä erilaisia tukipalveluja /kursseja. Maahanmuuttajien suomalaisen työkulttuurin ymmärtämistä ja yksilöllistä vahvistumista on tuettu yksilö, - ryhmä- ja työvalmennuksen avulla. Yksilövalmennuksen tärkein tehtävä on ollut yhdessä maahanmuuttajan ja työhallinnon kanssa työllistymisprosessin suunnitteleminen ja sen vastuullinen toteuttaminen. Toiminnallisella ryhmävalmennuksella on pyritty vaikuttamaan maahanmuuttajien työelämäntietoisuuteen, sosiaalisen vahvistumiseen ja vertaistukeen. (Liite 1: MaMu-palvelun kaavio) alkaneen MaMuPlus-projektin tarkoitus on ollut työttömien työnhakijoiden (maahanmuuttajien ) työmarkkinavalmiuksien parantaminen ja avoimille työmarkkinoille työllistymisen edistäminen. Työhön valmennusta on toteutettu tuotannollisessa työssä valmennuksellisin keinoin sekä Tekevän eri yksiköissä että yhä suurenevassa määrin suoraan yrityksissä. Projektin tarkoitus on ollut mennä kokeilemaan ja kehittämään suoraan yrityksissä tapahtuvaa valmennusta. On kehitetty menetelmiä ja rakennettu yhteistyötä työnantajien, työhallinnon ja verkoston kanssa. Tavoite on aina ollut maahanamuuttajien työllistymisen parantaminen. MaMuPlus projektin kohderyhmänä ovat olleet sellaiset maahanmuuttajat, jotka ovat syrjäytymisvaarassa ja ovat tarvinneet yksilöllisesti suunniteltuja työllistymisprosesseja tukea sen toteutuksessa.. 4. PROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITTEET MaMu Plus projektin toiminnan tarkoitus on ollut etsiä uusia innovatiivisia menetelmiä maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseksi. Keskeisenä kehittämisalueena on ollut monipuolisen työhönvalmennuksen laajentaminen yrityksiin. (Liite 2: MaMuPluskaavio) Tavoite on ollut kehittää yritysyhteistyötä, verkostotyötä ja löytää menetelmiä, joiden avulla voidaan toteuttaa työvalmennusta suoraan yrityksissä. Yrityksissä toteutettavassa työhönvalmennuksessa on hyödynnetty kaikkia Tekevällä käytettyjä valmen- 2/14

3 nuksen keinoja, esim. yksilövalmennus, valmennussuunnitelmat, valmennuspalaverit, arviointi jne. 5. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ MaMuPlus projektin kohderyhmänä ovat olleet Jyväskylässä asuvat työttömät vuotiaat maahanmuuttajat, jotka ovat olleet syrjäytymisvaarassa ja joiden työmarkkinoille pääsy ilman yksiköllistä suunnittelua, sekä heille kohdennettua tukea on vaikeutunut. Vuonna 2009 on MaMuPlus projektin palvelun piirissä ollut n. 70 maahanmuuttajataustaista henkilöä, joista 16 henkilöä oli Tekevässä työvalmennuksessa ja 34 henkilöä oli tuetussa työhönvalmennuksessa yrityksessä. Loput maahanmuuttajista ovat olleet ohjaustoimenpiteessä: osallistuneet ryhmävalmennukseen, olleet yksilövalmennuksessa tai suunnattu palveluohjauksen avulla ammatilliseen koulutukseen/kurssille. MaMuPlus-projektiin osallistuneiden maahanmuuttajien koulutustausta ja työkokemus kotimaassaan on ollut vaihteleva. MaMuPlus-projektin palveluun pääseminen ei ole edellyttänyt asiakkailta ammatillista koulutusta eikä työkokemusta. Lähivalmennus ja yksilöllisesti suunniteltu työllistymisprosessi on ollut toiminnan peruspilareita, joka on auttanut asiakkaita arjen hallinnassa, tarvittavan ammatillisen osaamisen vahvistamisessa, sekä räätälöityjen työelämän polkujen rakentamisessa ja toteutumisessa. MaMuPlus-projektiin on osallistunut maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet Suomeen asumaan monista eri maista ja eri syistä. Suurin osa ovat olleet paluumuuttajia tai pakolaisia. Hieman vähemmän on ollut MaMuPlus-projektissa maahanmuuttajia, jotka ovat muuttaneet Suomeen avioliiton vuoksi. MaMuPlus-projektin kohderyhmää ei ole määritelty kansalaisuuden perusteella, vaan tarvelähtöisesti. Esimerkiksi monella maahanmuuttajalla, joilla on Suomen kansalaisuus, on kuitenkin heikot valmiudet pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa ja löytää itsenäisesti työtä. Projektiin osallistuneiden kohdalla puhutaan mieluummin kansallisuudestaan, eli heidän lähtömaastaan. Käytetään termiä maahanmuuttajataustainen henkilö. 3/14

4 6. PROJEKTIN TOIMINTAMALLI JA KEINOT 6.1. Orientaatiojakso MaMuPlus-projekti MaMuPlus-projektia on toteutettu ohjauksen, yksilövalmennuksen, ryhmävalmennuksen ja työvalmennuksen keinoin, sekä erilaisten tukipalvelujen avulla. MaMuPlusprojekti rahoituksella on kehitetty yhteistyötä yrityksien kanssa ja rakennettu menetelmiä maahanmuuttajien valmennuksen toteuttamiseksi yrityksissä. MaMUPlus-projektissa toteutettu valmennus on aloitettu aina orientaatiojaksolla. Pääsääntöisesti sitä on toteutettu yksilövalmennuksen ja ryhmävalmennuksen keinoin. Tarvittaessa on käytetty myös Tekevän työyksiköissä tapahtuvaa lyhytkestoista työvalmennusjaksoa. Orientaatiojakson tavoitteena on ollut kartoitaa maahanmuuttajan valmiudet selviytyä työssä ja työyhteisössä. Jakson tarkoitus on selkeyttää maahanmuuttajan valmennuksen tavoitteet: työllistyminen, ammatillisen osaamisen ja ammattisanaston vahvistaminen tai suomalaisen työelämään tutustuminen Yksilövalmennus, ohjaus ja neuvonta 6.3. Työvalmennus Yksilövalmennus eli maahanmuuttajan yksilöllinen ohjaus ja hänen työllistämispolun koordinointi on ollut MaMuPlus-projektin yksi keskeinen työkalu. Käytännössä se on tarkoittanut maahanmuuttajien yksilöllisten työllistämispolkujen rakentamista, valmennuksellista tukea ja ohjausta sen polun toteutuksessa sekä kulttuuritulkkina toimimista työnantajan ja maahanmuuttajan välillä. Keskusteluissa yksilövalmentajan kanssa on pyritty löytämään parhaat mahdolliset vaihtoehdot ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi ja työllistymiseksi. Työllistymisprosessin suunnitelmallista ja tavoitteellista toteutumista varten on jokaiselle maahanmuuttajalle laadittu yksilölliset valmennussuunnitelmat. Suunnitelmien etenemistä on seurattu kuukausittain valmennuspalavereissa. Tarvittaessa on pystytty hyödyntämään Tekevän sisäisiä tukipalveluja, jotka tukevat suomalaisen työelämän tuntemista ja työpaikalle kiinnittymistä. Työvalmennus on pitänyt sisällään maahanmuuttajien valmiuksia ja osaamista huomioivan työvalmennuksen jossakin Tekevän 16 työyksikössä tai suoraan yrityksissä Tekevällä tapahtuvan valmennusjaksojen aikana on ollut mahdollisuus kehittää omia ammattitaitoja suomalaiseen työelämään soveltuvaksi, opiskella ammattia ja saada arvokasta työkokemusta. Yrityksissä tapahtuvan työvalmennuksen päällimmäinen tavoite on ollut aina työllistyminen ko. yritykseen. Valmennusprosessissa on hyödynnetty työvoimapoliittisia toimenpiteitä: työharjoittelu tai työelämänvalmennus, palkkatuettu työ jne. (Liite 3: Valmennus yrityksessä) 4/14

5 Työyhteisön tarjoama mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen on ollut maahanmuuttajille erittäin tärkeä, sillä sitä kautta vahvistuivat maahanmuuttajien itseluottamus, suomen kielen osaaminen ja valmiudet ymmärtää suomalaista työkulttuuria. Työvalmennus yrityksissä on aloitettu aina kuukauden kestävällä työelämänvalmennusjaksolla. Sen aikana on maahanmuuttajalla ja työnantajalla mahdollisuus tutustua toisiinsa ja varmistua onko valittu työpaikka ollut maahanmuuttajalle oikea valinta. Jos maahanmuuttaja on ollut motivoitunut ja hänellä on ollut riittävästi valmiuksia onnistua työssä, niin sopimusta on jatkettu vielä mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan kunnes maahanmuuttajan työpanos on työnantajalle osoittautunut hyödylliseksi. Valmennuksen tuloksena on synnytetty uusi työpaikka yritykseen! Useasti työnantajat ovat hyötyneet myös palkkatuesta, jonka aikana myös valmennusta ja tiivistä yhteydenpitoa työnantajan kanssa on jatkettu. Maahanmuuttajan työllistyessä yritykseen ns. kovalla rahalla asiakassuhde MaMuPlus-projektiin päättyy. (Liite 3: Valmennus yrityksessä) 6.4. Ryhmävalmennus MaMuPlus-projektin asiakkaille on aina kerran viikossa ollut toiminnallinen ja tietopohjainen ryhmävalmennus. Tarkoituksena on ollut tukea maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja minä identiteetin rakentamista uudessa yhteiskunnassa. Ryhmävalmennuksen sisältö on aina ollut tietopohjainen, vaikka sitä on toteutettu toiminnallisesti ja vertaistukiperiaatteella: vierailut oppilaitoksissa (Jyväskylässä ja Keski-Suomessa) tietoa suomalaisesta työjärjestelmästä, ammattitutkinnon tarpeellisuudesta ja sen toteuttamisen mahdollisuuksista yritysvierailut ja tutustuminen eri ammatteihin suomen kielen harjoittaminen ja vahvistaminen tutustuminen harrastus- ja vapa-aikamahdollisuuksiin tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta (Liite 4: Toiminnan keinot) 7. YRITYSYHTEISTYÖ Helmikuussa 2009 alkaneen MaMuPlus projektin toiminnan tarkoitus on ollut etsiä uusia innovatiivisia menetelmiä maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseksi. 5/14

6 Projektin yksi keskeisimpiä kehittämisalueita on ollut yritysyhteistyön suunnitteleminen, rakentaminen ja vahvistaminen sekä kokonaisvaltaisen työhönvalmenuksen toteuttaminen yrityksissä. Vuonna 2009 projektin yhteistyö yrityksien kanssa on käynnistynyt hyvin ja se on ollut toimiva (Liite 3: Valmennus yrityksessä). Yrityksiltä, joissa maahanmuuttajia on ollut valmennuksessa on tullut aitoa ja positiivista palautetta asioiden sujuvuudesta ja toimivuudesta. MaMuPlus-projekti on toiminnallansa selvästi vähentänyt myös työnantajien ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan. Yritys- ja yhdistyskontakteja on vuoden 2009 aikana ollut n. 70. Lähes kaikissa yrityksissä on käyty henkilökohtaisesti kertomassa MaMuPlus-projektin toiminnasta. Yhteistyö yrityksien kanssa on osoittautunut odotettua tuloksellisemmaksi. (Liite 5: Ma- MuPlus asiakkaat ja toteutus). MaMuPlus-projektin käytännön työn ja tuloksien pohjalta voidaan toteaa, että yrityksissä toteutettava työhön valmennus vahvistaa maahanmuuttajan kiinnittymistä yritykseen ja edesauttaa hänen työllistymistä ko. yritykseen. Vuoden 2009 aikana kehitetty Valmennus yrityksessä mallin rakenne on mutkaton ja toimiva: Maahanmuuttajat ohjautuvat MaMU-plus projektiin työhallinnon kautta (Jyväskylän TE-toimisto, TYP). Projektirahoituksella on voitu luoda palvelu, joka on käytännöntyössä tiiviinä linkkinä työnantajan, työhallinnon ja asiakkaan välillä. Palvelu tarjoa lähivalmennuksellista tukea maahanmuuttajalle sekä moraalista ja byrokraattista tukea työnantajalle. Toiminnan peruspilari on ollut yksilöllisten työllistymisprosessien toteuttaminen yrityksissä maahanmuuttajan ja työnantajan tarpeita huomioiden. Työllistymisprosessissa käytetään yksilöllisiä työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä TE-toimiston kanssa. MaMuPlus -projekti on osoittanut, että projektissa kehitetyistä palveluista on selvästi suoranaista vaikuttavuutta maahanmuuttajien työllistymiseen. Ma- MusPlus projektin rahoituksella on kehitetty toiminnan seuraavia alueita: - selkeä ja rakenteellinen asiakasyhteistyö TE-toimiston kanssa - laaja ja toimiva yritysyhteistyö - yrityksille tarjottava moraalinen ja byrokraattinen tuki 6/14

7 - maahanmuuttajien yksilöllisen työllistämispolun suunnittelu MaMuPlus-projekti - asiakkaiden henkilökohtainen valmennus, ohjaus ja mentorointi. MaMuPlus-projektin käytännön työ on osoittanut, että työllisyyttä edistävää ja yrityksiin työllistymistä edesauttavaa kokonaisvaltaista valmennusta tarvitsevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt tulevaisuudessa yhä suurenevassa määrin. 8. YKSILÖLLINEN TYÖLLISTYMISPROSESSI JA VALMENNUS JOHTAA TULOKSIIN Projektin käytännön toiminnan periaatteena on ollut yksilöllisten työllistymisprosessien ja monipuolisen valmennuksen kautta edesauttaa maahanmuuttajia pääsemään suomalaiseen työelämään, rakentamaan harrastuspohjainen vapaa-ajan verkosto, sekä sopeutumaan uuteen kotipaikkakuntaan MaMuPlus-projektin yhtenä tärkeämpänä kehittämisalueena on ollut tekeväläisen valmennuksen siirtäminen yrityksiin ns. Valmennus yrityksessä mallin kehittäminen. MaMuPlus-projektin yksi keskeinen toiminta on ollut yksilöllisten työllistymispolkujen suunnitteleminen ja toteuttaminen, jonka on vastannut parhaalla mahdollisella tavalla maahanmuuttajien erityistarpeisiin. Maahanmuuttajien ja projektityöntekijöiden välillä on käyty kahdenkeskisiä keskusteluja, puhuttu työn merkityksestä, suunniteltu tulevaisuutta ja etsitty työllistymisen mahdollisuuksia. Työllistymisprosessi on suunniteltu yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Työhönvalmennusta on tuettu oikeassa työympäristössä tapahtuvalla työvalmennuksella. Yhdessä maahanmuuttajan kanssa on laadittu valmennussuunnitelmat, kartoitettu työ-, koulutuksen- ja oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia ja suunniteltu tulevaisuutta. Osallistuminen MaMuPlus-projektiin on ollut maahanmuuttajille tavoitteellista. Jo alkuvaiheessa kartoitettiin asiakkaan tavoitteet ja eteenpäin pyrkimisen mahdollisuudet. Käytännön työ on osoittanut, että maahanmuuttajilla on yleensä ollut neljä eri tavoitetta siihen, miksi he tarvitsivat MaMuPlus-projektin tukea: 1. tavoitteena oli työelämä ja työllistyminen: 2. tavoitteena oli opiskelu ja ammattiin tutustuminen työelämän kautta 3. tavoitteena oli mielekäs elämä ja työyhteisön tarjoama sosiaalinen vuorovaikutus 4. oman tavoitteen selkiytyminen 7/14

8 Maahanmuuttajan oman tavoitteen perusteella on kartoitettu mahdollisuudet ja laadittu suunnitelma tavoitteiden toteutumiseksi. Maahanmmuutajien työllistymispolkuja on rakennettu MaMuPlus-projektissa periaatteella: hyödynnettiin maahanmuuttajien jo olemassa olevaa koulutusta ja osaamista, pyrittiin kehittämään tämänhetkistä osaamista ja ammattitaitoa, sekä otettiin vastuu työllistymisprosessin toteutumisesta. 9. PROJEKTIN TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTTAVUUS MaMuPlus-projekti on mahdollistanut maahanmuuttajille heidän tarpeita ja kykyjä huomioivan työllistymisprosessin suunnittelun ja vastuullisen toteutuksen. MaMuPlusprojektin tavoitteeksi vuodelle 2009 asetettiin seuraavaa: vuoden aikana projektiin osallistuu yhteensä n. 50 maahanmuuttajaa, joista henkilöä ovat työvalmennuksessa Tekevän eri yksiköissä ja ainakin 10 henkilöä ovat aloittaneet valmennuksen yrityksissä. Vuonna 2009 MaMuPlus-projekti on onnistunut odotettua paremmin. Projektin ensimmäisen vuoden tuloksien pohjalta voidaan sanoa, että yrityksissä toteutettava työhön valmennus vahvistaa maahanmuuttajan kiinnittymistä yritykseen ja edesauttaa hänen työllistymistä ko. yritykseen. (Liite 3: Valmennus yrityksessä). Vuonna 2009 oli MaMuPlus-projektin ohjauksessa yhteensä 70 henkilöä. Heistä 16 olivat valmennuksessa Tekevän eri työyksiköissä. Tekevässä palkkatuetussa työssä oli 8 maahanmuuttajaa. Suoraan yrityksissä valmennuksessa oli 38 maahanmuuttajaa. Yritykset käyttivät palkkatukea yli 10 henkilön työllistämiseksi. Valmennusprosessin tuloksena syntyi yrityksiin 13 uutta työpaikka ja maahanmuuttajille tehtiin sekä määräaikaisia että vakituisia työsopimuksia ns. kovalla rahalla. Viiden henkilön kohdalla yritykset käyttivät palkkatukea ennen heidän työllistämistä kovalla rahalla. 12 henkilöä ohjattiin suomen kieltä tai ammatillista osaamistansa vahvistavaan koulutukseen tai kurssille. (Liite 5: MaMuPlus asiakkaat ja toteutus) MaMuPlus-projektin käytännön työ on osoittanut, että työllisyyttä edistävää ja yrityksiin työllistymistä edesauttavaa kokonaisvaltaista valmennusta tarvitsevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt yhä enemmän. Siksi on tärkeää että MaMuPlus-projektia voidaan laajentaa resursoimalla siihen lisää työntekijöitä. (katso: MaMuPlus jatkohakemus 2010/ liite 5:Henkilöressurssi) 8/14

9 9.1. MaMuPlus-projektin asiakkaat: Projektin ensimmäisenä vuotena ( ) osallistui MaMuPlusprojektiin 70 eri maahanmuuttajataustaista työnhakijaa 23:sta eri maasta. Äidinkielenään puhutti 35 eri kieltä. (Liite 5: MaMuPlus asiakkaat ja toteutus) Asiakaista miehiä oli 42 ja naisia 28. Asiakkaiden koulutustaso oli vaihteleva: esim. 13 henkilöllä oli akateeminen koulutus, 20 henkilöllä ammatillinen koulutus jne. Selvästi paremmin työllistyivät henkilöt, joilla oli parempi koulutustaso (akateeminen tai ammatillinen koulutus) Työllistymisprosessin koordinointi ja yksilövalmennus: Maahanmuuttajien työllistymisprosessi oli aina yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista. MaMuPlus-projetin asiakkaita tuettiin yksilöllisesti henkilökohtaisella ohjauksella ja mentoroinilla. Tärkeää oli että yksilövalmentajan ja maahanmuuttajan kesken syntyi luottamus ja avoin suhde. Yhdessä maahanmuuttajan ja työhallinnon kanssa suunniteltiin jokaiselle yksilöllinen työllistymisprosessi, jossa huomioitiin maahanmuuttajan henkilökohtaiset ominaisuudet, ammatillisen osaamisen mahdollisuudet, työvoimapoliittiset tukimuodot ja henkilön oma motivointi. MaMuPlus-projekti mahdollisti kehittää palvelun, joka otti vastuun maahanmuuttajan työllistymisprosessin suunnittelusta, koordinoinnista ja toteutuksesta. (Liite 2: MaMuPlus-kaavio) 9.3. Suomen arkikielen ja ammattisanaston vahvistaminen: Erittäin paljon hyötyä on ollut suomen kielen opetuksesta. Se tapahtui vastaavilla ryhmävalmennustunneilla sekä käytännössä työyhteisössä. Olennainen osa kielen opetusta oli ammattisanaston laajentaminen (esim. päivittäin uusien tehtävien, työkalujen ja -menetelmien ylöskirjaaminen vihkoon). Joidenkin maahanmuuttajien kohdalla sisällettiin valmennukseen suomankielen kurssit kansalaisopistossa ja monikulttuurisuuskeskus Gloriassa Tukipalvelut: MaMuPlus-projektin asiakkaille järjestettiin tukipalveluja, jotka vahvistivat heiden ammatillista osaamista ja kiinnittymistä yritykseen. Useasti käytettiin Tekevässä käytössä olevia tukipalveluja (hygieniakoulutus, työelämäntietouskoulutus, työhakukoulutus jne.), mutta useasti linkitettiin valmennusprosessiin myös muut tarvittavat kurssit (esim. suomenkielen kurssit tai keskustelupiirit) Ryhmävalmennus ja räätälöidyt koulutukset: Valmennuksen yksi tärkeä työkalu oli ryhmävalmennus. Ryhmävalmennuksen tavoite oli edesauttaa maahanmuuttajia ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa, työkulttuu- 9/14

10 ria ja antaa valmiuksia pärjätä paremmin työyhteisössä. Maahanmuuttajille räätälöidyt koulutukset (työelämäntietous, suomalainen koulutusjärjestelmä, työhakukoulutus, tieto suomalaisesta yhteiskunnasta jne.) auttoivat maahanmuuttajia orientoitumaan suomalaisen työkulttuurin säädöksiin ja suunnittelemaan omaa tulevaisuutta. (Liite 1: MaMukaavio) 9.6. Yrittäjyysvalmennus: Kaksi maahanmuuttajataustaista henkilöä osallistuivat valmennukseen, joka tähtäisi oman toiminimen perustamiseen. Heillä kahdella oli vahva ammatillinen osaaminen ja olemassa oleva liikeidea. Yrittäjyysvalmennus tarjosi tukea ja riskitöntä mahdollisuutta oman liikeidean realisoimiseksi. Liikeideaa ja sen toteutusta suunniteltiin yhdessä Jyväskylän Uusyrittäjyyskeskuksen kanssa Yhteistyö eri toimijoiden ja projektien kanssa: Vuonna 2009 oli MaMuPlus-projekti tiiviissä yhteistyössä monien eri tahojen kanssa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat useiden yrityksien lisäksi Jyväskylän TEtoimisto ja TYP. Yhteistyössä työhallinnon kanssa voitiin suunnitella maahanmuuttajille realistinen ja toimiva työllistymispolku yrityksiin. Hyvä asiakasyhteistyö on rakentunut myös monien eri projektien ja toimijoiden välillä: esim. Aikuisopisto, AO, Uusyrittäjyyskeskus, KYT, monikulttuurisuuskeskus Gloria, SPR, Palapeli, Työkompassiprojekti, Mosaiikki-lehti, Hoivapalvelut Ry, jne. MaMuPlus-projekti on tehnyt hyvää yhteistyötä myös eri oppilaitoksien kanssa, joista on tullut projektiin opiskelijaharjoittelijoita. Humak:ista, Jamk:ista ja Diak:ista on vuonna 2009 ollut projektin ohjauksessa ollut yhteensä 10 opiskelijaharjoittelijaa. 10. TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI MaMuPlus-projektin asiakasmäärä, toimenpiteitä ja tuloksia seurattiin TE-keskuksen työllisyyspoliittisten avustuksien seurantalomakkeen avulla (Liite 6: Seurantalomake). Projekti kehitti myös oman jokapäiväisen asiakaskartoituksen ja työllistymisprosessien seurantamenetelmän (Liite 5: MaMuPlus asiakkaat ja toteutus) Sen lisäksi oli käytettiin myös seuraavia Tekevällä käytössä olevia arviointimenetelmiä: Tekevän tietokantajärjestelmä Vasu: määrällinen ja tavoitteellinen seuranta Valmennuspalaverit ja henkilökohtaiset säännölliset keskustelut: valmennussuunnitelman toteutumisen seuranta 10/14

11 MaMuPlus-pavelun palautearviointi: näkyy valmennuksen vaikuttavuuden kolme aluetta (suhtautuminen työhön, työtehtävien suorittaminen, toimiminen työyhteisössä) Asiakaspalaute: asiakkaan anonyymi sähköinen palaute valmennusjakson jälkeen 11. VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Tiedotuksesta laadittiin MaMuPlus projektin alussa sisäinen ja julkisen viestinnän strategia jonka toteutus aloitettiin Ulkoinen tiedotus: - MaMuPlus-toimintaa on esitelty TE-toimiston infotunneilla - On valmistunut ja jaettu uudet esitteet - Päivitetty on palvelun www sivut - MaMuPlus-projektin toiminnasta on julkaistu artikkeleita paikallismediassa (Keskisuomalainen, SuurJyväskylän-lehti, Jyväskylän kaupunginlehti) - Projektista on kerrottu Mosaiikki-lehdessä - MaMuPlus toiminnasta on käyty puhumassa oppilaitoksissa: Jkl yliopistolla, HUMAK:issa, Kristillisessä opistossa, Aikuisopistossa - Projektiesittely valtakunnallisilla ja paikallisilla seminaareilla ja foorumeilla. (valtakunnalliset ja paikalliset maahanmuuttajatyö seminaarit, yhteistyöverkostot jne.) - Tiivis yhteistyö Jyvässeudun muun maahanmuuttaja- sekä sosiaalityön kanssa. - MaMuPlus-projektin toimintaa on esitelty henkilökohtaisesti myös seuraaville tahoille: Jyväskylän työhallinto, Jyväskylän maahanmuuttajapalvelut, Keski-Suomen TE-keskus, Valtakunnallinen TPY, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula (Sosiaalija terveysministeriö), nuorisoasiainneuvos Olli Saarela (Opetusministeriö), elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (Työ- ja elinkeinoministeriö), puolueen pj. Timo Soini (Perussuomalaiset), Jyväskylän sosiaalityö, paikalliset alan toimijat ja hankkeet Sisäinen tiedotus: - kerrottu toiminasta Tekevän eri yksiköissä (säännöllinen) - MaMuPlus toiminnasta juttuja Tekevän tiedotuslehti Valmussa (säännöllinen) - MaMuPlus ryhmävalmennuksesta tiedotettu sähköisesti Tekevän eri yksikköihin - MaMuPlus projektia on käsitelty Tekevän johtoryhmässä toistuvasti 11/14

12 12. YHTEISTYÖKUMPPANIT MaMuPlus-projekti MaMuPlus-projekti on tehnyt tiiviisti laajaa yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Tarkoituksena oli aina toiminnan kehittäminen ja verkostoituminen maahanmuuttajien työllistämisen edesauttamiseksi. Projektin tärkein yhteistyökumppani yrityksien lisäksi on ollut Jyväskylän TE-toimisto. TE-toimiston kanssa on luotu selkeä ja hyvin toimiva yhteistyörakenne, joka tukee asiakkaan työllistymisprosessin toteutumista. Kehittämis- ja yhteistyötä tehtiin vuonna 2009 seuraavien tahojen kanssa: Keski-Suomen TE-keskus (rahoittaja) Yritykset (valmennus- ja työllistämisyhteistyö) Jyväskylän Työvoimatoimisto (asiakasyhteistyö, palveluohjaus) Jyväskylän Työvoimapalvelukeskus (asiakasyhteistyö, palveluohjaus) Jyväskylän Maahanmuuttajapalvelut (asiakasyhteistyö) Jyväskylän Aikuisopisto (koulutusyhteistyö) Oppisopimuskeskus (koulutusyhteistyö) Jyväskylän Ammattiopisto (koulutusyhteistyö) KYT (Työkomppassi, Monikulttuurisuuskeskus, jne.) Valtakunnallinen Työpajayhdistys Ry (kehittämisyhteistyö) Oppilaitokset: Humak, Jamk, Diak, Yliopisto/kieltenlaitos/S2 (opiskelijaharjoittelijat) SPR (kehittämisyhteistyö) Uusyrittäjyyskeskus (asiakasyhteistyö) Aktivointikeskus Tulevik, Pärnu (koulutuksen suunnittelu) Hoivapalvelut Ry (seminaarin suunnittelu) 13. YHTEENVETO MaMuPlus-projektin toiminta on ollut tarpeellinen ja toimiva. Erittäin toimivaksi ja onnistuneeksi on projektin kehittämä Valmennus yrityksessä malli (Liite 3: Valmennus yrityksessä). Poikkeuksetta melkein kaikki eri kulttuureista Suomeen muuttaneet henkilöt (erityisesti humanitäärisistä syistä Suomeen muuttaneet, mm. pakolaiset) tarvitsivat henkilökohtaista tukea työllistymisprosessin suunnittelussa ja sen toteutumisessa. Erittäin tärkeä oli työyhteisön rooli maahanmuuttajien sosiaaliseen vuorovaikutuksen vahvistumisessa ja suomalaisen työkulttuurin ymmärtämisessä. Heidän 12/14

13 itsetunnon vahvistuminen ja sosiaalinen voimaantuminen on positiivisesti ja kokonaisvaltaisesti vaikuttanut myös heidän perheensä elämänlaatuun. MaMuPlus-projektin ansioista on pystytty kehittämään maahanmuuttajien työllistymisprosessia ja sen tuloksellista toteutumista. Työllistymisprosessin realistinen ja tavoitteellinen suunnittelu on toteutettu tiiviissä yhteistyössä työhallinnon kanssa. Projekti on mahdollistanut kehittää hankkeen keskeistä kehittämiskohdetta: yritysyhteistyötä ja Valmennus yrityksessä mallia. Tulevina vuosina olisi tarkoitus entisestä enemmän kehittää ja laajentaa MaMuPlus-projektin kehittämää yritysyhteistyötä. Tästä on jätetty jatkohakemus Jyväskylän TE-keskukselle. MaMuPlus-projektin toimintaan ja tuloksiin on vuoden 2009 aikana kaksi kertaa käynyt tutustumassa työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Ministeri on vieraillut myös yrityksessä jossa MaMuPlus-projektin kautta on työllistynyt useita maahanmuuttajia. Tavoite on MaMuPlus-projektissa kehitettyjen toimintamenetelmien pohjalta käynnistää valtakunnallinen kokeiluhanke. Kokeiluhankkeen tarkoitus on jakaa MaMuPlus-projektin toimintamuotoja muille alan toimijoille ja näin olleen vaikuttaa maahanmuuttajien työllistymiseen valtakunnallisesti aikana MaMuPlus-projektin antamasta tuesta ja ohjauksesta on hyötynyt yhteensä 71 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Tuki on joillekin ollut pitkäaikaista ja ohjaus jatkuu vieläkin. Joillekin asiakkaille se on ollut muutaman kerran luontoista. Projektin käytännöntyö on osoittanut, että työllisyyttä edistävää ja yrityksiin työllistymistä edesauttavaa kokonaisvaltaista palvelua tarvitsevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt myös tulevaisuudessa. Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 MaMu-palvelun kaavio MaMuPlus-kaavio Valmennus yrityksessä Toiminnan keinot MaMuPlus asiakkaat ja toteutus Seurantalomake 13/14

14 Jyväskylässä, Väliraportin laatija: Anu Laasanen Projektipäällikkö MaMuPlus-projekti Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4, Jyväskylä PUH GSM /14