PROJEKTIN NIMI MaMuNu, Maahanmuuttajanuorten opiskelu- ja työvalmiuksia parantava valmennus

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJANUORTEN TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUS Raportointi toiminnasta ajalta PROJEKTIN NIMI MaMuNu, Maahanmuuttajanuorten opiskelu- ja työvalmiuksia parantava valmennus YHTEYSTIEDOT Projektin toteuttajaorganisaatio: Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu Jyväskylä puh Projektista vastaavat: Toimitusjohtaja Harri Halttunen, projektipäällikkö puh harri.halttunen@tekeva.net Yksilövalmentaja Kirsi Lamminaho, projektityöntekijä puh kirsi.lamminaho@tekeva.net Talouspäällikkö, Asko Hiltunen projektin taloushallinto saakka puh asko.hiltunen@tekeva.net Talouspäällikkö, Tero Muikku, projektin taloushallinto alkaen puh tero.muikku@tekeva.net

2 JOHDANTO Työvalmennussäätiö Tekevän toiminnan tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää toimia, joilla ehkäistään ja vähennetään työttömyydestä ja syrjäytymisestä yksilölle ja yhteiskunnalle aiheutuvia rasitteita. Tätä ajatusta toteutetaan tuotannollisessa työssä valmennuksellisin keinoin. Tekevässä ihmisen kehittymistä tuetaan yksilö, - ryhmä- ja työvalmennuksen avulla. Yksilövalmennuksella tuetaan, kannustetaan ja ohjataan valmentautujaa kohti työelämää. Ryhmävalmennus on vertaistukea, sosiaalista vahvistamista, voimaantumista ja kokemusten jakamista. Vuonna 2009 käytetyn nuorten työpajatoiminnankehittämisavustuksen aikana Työvalmennussäätiö Tekevä on toteuttanut ja kehittänyt valmennuspalveluita maahanmuuttajanuorille. Hanke on perustunut Tekevä säätiössä vuosina toteutetun Mamu projektin ja vuonna 2006 Suunta elämään- maahanmuuttajanuorille kohdennetun hankkeen puitteissa kehitettyihin toimintamalleihin. Edellä mainitut projektit toteutettiin RAY:n ja Valtakunnallisen työpajayhdistyksen tuella. Maahanmuuttajanuorten kanssa tehtävä työ on perustunut startti-, työ-, yksilö- ja ryhmävalmennukseen sekä erilaisiin maahanmuuttajanuorille räätälöityihin koulutuksiin. Monipuolista valmennusta on tuettu oikeassa työympäristössä tapahtuvalla työvalmennuksella joko yrityksissä tai Tekevän työyksiköissä. Palvelu on tarkoitettu vuotiaille työttömille maahanmuuttajanuorille, joilla ei ole ammatillista koulutusta eikä vielä valmiuksia mennä ammatilliseen koulutukseen tai työelämään sekä ammatillisen koulutuksen omaaville nuorille, jotka eivät syystä tai toisesta ole sijoittuneet avoimille työmarkkinoille. TOIMINNAN TARKOITUS JA TAVOITTEET 2009 Maahanmuuttajanuorille kohdennetun toiminnan tarkoitus on nuorten työ- ja / tai opiskeluvalmiuksien parantuminen sekä elämäntaitojen vahvistuminen työ- yksilö- ja ryhmävalmennuksen keinoin työpajaympäristössä tai yrityksissä tapahtuvassa valmennuksessa niin sanotussa seinättömässä työpajassa. Tekevän maahanmuuttajanuorille kohdennetun toiminnan tavoitteena 2009 oli tuottaa työ-, ryhmä- ja yksilövalmennuksen avulla palvelupaketti, jonka pääpaino on: 1

3 - maahanmuuttajanuorille tarjottava yksilöllinen tuki ja ohjaus, jota toteuttaa yksilövalmentaja - vertaistuki ja sosiaalinen vahvistuminen - arjen hallinnantunteen lisääminen - elämäntaitojen vahvistuminen (arki, talous, yhteiskuntatietous, sosiaaliset taidot) - ammatinvalinnan ohjaus - pitkälle tähtäävän tulevaisuuden suunnittelu, oman elämän suunnitteluun sitouttaminen Lisäksi tavoitteena oli lisätä nuorille mahdollisuuksia tuetuimpiin valmennuspolkuihin Tekevällä yhteistyössä Etsivän työparitoiminnan kanssa. Tarkoituksena oli aloittaa nuorille kohdennettu pajatoiminta tai ryhmätoiminta, joka palvelisi niitä nuoria, jotka tarvitsevat erityisen vahvaa tukea selviytyäkseen koulutukseen tai työhön. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2009 Maahanmuuttajanuorten yksilöohjausta tuettiin työpajaympäristössä tai yrityksissä tapahtuvalla työvalmennuksella. Lisäksi oleelliseksi työmuodoksi vakiintui nuorten ohjauksellinen työ ilman työvalmennuspaikkaa työyksiköissä tai yrityksessä. Tavoitteena oli, että toimintaan osallistuu 25 nuorta vuoden aikana. Tähän tavoitteeseen päästiin hyvin, sillä toimintaan osallistuneita nuoria oli vuonna 2009 yhteensä 37. Työyksiköissä tapahtuvaan valmennukseen osallistui 18 maahanmuuttajanuorta. Yrityksissä valmennuksessa oli yhdeksän (9) nuorta. Viisi (5) näistä nuorista oli sekä yksiköissä että yrityksessä valmennuksessa. Ohjauksessa vuoden aikana oli työvalmennuksessa olevien nuorten lisäksi 10 nuorta. Ohjauksessa olevat nuoret olivat joko työttömiä työnhakijoita, joille sopivaa valmennuspaikkaa ei löytynyt tai joilla ei ollut valmiuksia mennä harjoitteluun tai opiskelijoita eri toisen asteen oppilaitoksista. Toisena tavoitteena ollut nuorten aseman vahvistaminen Tekevällä toteutui suunnitellusti. Tarkoituksena oli saada Tekevälle paikkoja sellaisille nuorille, jotka eivät vielä pärjää Tekevän tavallisessa valmennuksessa. Keväällä 2009 toteutui nuorten pienryhmä, jossa Etsivä nuorisotyön nuorista ja tämän projektin nuorista koottu ryhmä kokoontui valokuvanäyttely-projektin parissa kolmen kuukauden ajan kaksi kertaa viikossa. Nuoret kokivat ryhmän tärkeäksi ja elämänlaatua ja sosiaalista vahvistumista tukevaksi toiminnaksi. Ryhmään osallistui seitsemän (7) nuorta, joista kaksi oli maa- 2

4 hanmuuttajataustaista. Ryhmään osallistuneista nuorista kuudella (6) oli syksyllä opiskelu- tai työpaikka. Kaikki olivat saaneet jatkopaikan ryhmän ja yksilöohjauksen avulla. Syksyllä 2009 Tekevän Kankitien yksikössä, EkoRaksan tiloissa, aloitti Saumavalmennus. Sauma-valmennus on tarkoitettu niille nuorille, jotka tarvitsevat erityisen vahvaa tukea päästäkseen eteenpäin. Sauma toimii matalankynnyksen pajaympäristönä, johon nuoren on nopea päästä ja josta on tarkoitus mahdollisimman nopeasti päästä eteenpäin esimerkiksi Tekevän muihin yksiköihin tai yritykseen valmennukseen. Saumalla on oma työvalmentaja, jonka työpanos keskittyy nuoriin. Sauma-valmennus syntyi tämän projektin ja Etsivä nuorisotyö-hankkeen synergiana ja palvelee hyvin niitä maahanmuuttajanuoria, joilla ei ole vielä valmiuksia tavalliseen valmennukseen. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ 2009 MaMuNun kohderyhmänä ovat vuotiaat Jyvässeudulla asuvat työttömät maahanmuuttajanuoret, joilla ei ole ammatillista koulutusta eikä vielä valmiuksia mennä ammatilliseen koulutukseen tai työelämään. Heillä voi olla epärealistinen ajatus oman tulevaisuuden suunnittelussa, puutteelliset tiedot koulutusvaihtoehdoista, ammattivalinnasta ja suomalaisesta työelämästä sekä vaikeudet oman elämän hallinnassa. Toisena, nousevana kohderyhmänä ovat nuoret, jotka ovat keskeyttäneet / keskeyttämässä tai heitä ollaan erottamassa ammatillisista opinnoista sekä nuoret, jotka eivät ammatillisesta koulutuksesta huomatta ole työllistyneet. Jälkimmäiset nuoret ovat useimmiten saaneet päättötodistuksen kokonaan tai osittain mukautettuna. Nämä nuoret ovat syrjäytymisvaarassa ja heidän ammatillisen uran sekä oman tulevaisuuden suunnittelu ilman yksiköllistä, heille kohdennettua tukea on huomattavasti vaikeutunut. Heidän kasvunsa täysivaltaisiksi yhteiskuntalaisiksi on erittäin haasteellista, jos he eivät saa siihen oikea-aikaista ja yksilöllistä tukea. Toimintaa osallistuneista 29 oli nuoria miehiä ja kahdeksan (8) nuoria naisia. Miesten suurta osuutta ei pysty selittämään. Jostain syystä nuoret maahanmuuttajamiehet tarvitsevat naisia enemmän tukea löytääkseen oman polun tässä yhteiskunnassa. Iältään nuoret olivat jakautuneet seuraavasti: - 12 nuorta oli alle 20-vuotiaita - 15 nuorta oli vuotiaita 3

5 - yhdeksän (9) nuorta oli vuotiaita - yksi (1) oli 29-vuotias Nuoret edustivat 11 eri kansallisuutta ja puhuivat äidinkielenään 12 eri kieltä. 26 nuorta oli tullut Suomeen pakolaisena, seitsemän (7) nuorta perheen mukana paluumuuttajana, kolme (3) avioliiton tai parisuhteen kautta ja yksi (1) nuori itsekseen kotimaassa olleen vaikean elämäntilanteen vuoksi. Suurin osa nuorista on muuttanut Suomeen vuotiaana. Nuoret olivat keskimäärin olleet Suomessa kuusi (6) vuotta. Suurin osa oli käynyt Suomessa peruskoulua tai sitä vastaavaa koulutusta vuodesta viiteen vuotta. Sen lisäksi OKSA-koulutusta Jyväskylän ammattiopistolla oli käynyt lähes puolet (16) nuorista. Muutama oli suorittanut erilaisia valmistavia / ohjaavia koulutuksia ja esimerkiksi Jyväskylän kristillisen opiston maahanmuuttajalinjan. Monelta löytyi taustalta myös lyhyempiä työvoimapoliittisia koulutuksia. Viidellä (5) nuorella ei ollut Suomesta saatua peruskoulun päättötodistusta, 25 nuorella ainoastaan peruskoulun päättötodistus ja kuudella (6) nuorella oli ammatillinen koulutus Suomesta. Nuoria ohjautui toimintaan useasta suunnasta. Kahdeksan (8) ohjautui työhallinnon kautta, kuusi (6) oppilaitoksista, neljä (4) muista seudun maahanmuuttajaprojekteista ja 18 nuorta löysi tiensä projektiin itse, joko ystävän, perheen tai muun tahon kuulolta. Huomattava määrä nuorista löysi palvelun itse. Puskaradio on paras tiedottaja nuorten keskuudessa. Nämä itsenäisesti tulleet nuoret ovat projektin kautta siirtyneet työhallinnon asiakkaiksi ja sitä kautta toimenpiteisiin. MITÄ NUORILLE TAPAHTUI TOIMINNAN AIKANA JA SEN JÄLKEEN? Suurimmalle osasta nuoria tapahtui Tekevän toiminnan aikana paljon. Keskimäärin nuoret olivat toiminnassa mukana seitsemän (7) kuukautta. Osa nuorista sai tukea Tekevältä jopa kaksi (2) vuotta ja osa taas vain muutaman tapaamiskerran verran. Tuen tarve oli keskimäärin suurta, tarkoittaen vähintään kerran viikossa tapahtuvaa kontaktia yksilövalmentajaan sekä luonteeltaan hyvin pitkäkestoista. Luottamuksellisella ja yksilöllisellä oikea-aikaisella työotteella on saatu myös hyviä tuloksia. Vuonna 2009 Tekevän yksiköissä tai yrityksissä valmennuksessa olleista nuorista: 4

6 - neljä (4) aloitti toisen asteen ammatilliset opinnot - yksi (1) pääsi työhön - kaksi (2) meni armeijaan - yksi (1) jäi äitiyslomalle - yksi (1) sai yksikössä tehdyn harjoittelun avulla peruskoulun päättötodistuksen. Nuori ei pystynyt käymään peruskoulua (10-luokkaa) monentyyppisistä ongelmista johtuen. Hän ohjautui koululta Tekevälle, jossa hänelle räätälöitiin työssäoppimisen merkeissä loppuun peruskoulu. - yksi (1) sai ammatilliset opinnot loppuun tuetun työssäoppimisen ja yksilöohjauksen kautta - kahden (2) nuoren keskeyttämisuhan alla olleet ammatilliset opinnot saatiin jatkumaan yksilöohjauksen ja tuetun työssäoppimisen avulla - kaksi (2) lähti valmistavaan koulutukseen - yksi (1) työvoimapoliittiselle kurssille - yhden (1) valmennusjakso jatkui seuraavaan vuoteen - kolme (3) palasi työttömäksi työnhakijaksi - yksi (1) muutti pois paikkakunnalta - yksi (1) katosi kesken valmennusjakson - yksi (1) ohjattiin hoitoon Ohjaustoimenpiteessä olleista nuorista vuonna 2009: - neljä (4) pääsi opiskelemaan ammatillisia opintoja - yksi (1) ohjattiin suorittamaan peruskoulun päättötodistus loppuun Oksalle - yksi (1) ohjattiin valmistavaan koulutukseen - kaksi (2) jäi työttömäksi työnhakijaksi - kaksi (2) katosi ennen kuin sovittuja toimenpiteitä ehdittiin aloittaa Niihin nuoriin, joiden yksilövalmentaja on arvioinut tarvitsevan seurantaa, on pidetty säännöllisesti yhteyttä valmennusjakson jälkeen. Seuranta jatkuu niin kauan kuin tarpeellista, mutta niin vähänä kuin mahdollista. Tarvittaessa kaikki toiminnassa mukana olleet nuoret saavat edelleen ohjausta ja neuvontaa Tekevältä yksilövalmentajalta. Kokemuksesta voidaan sanoa, että ohjausta on haettu myös valmennusjakson jälkeenkin vaikka suunnitelmat ovat olleet selvät. Luottamuksen rakentuminen yksilövalmentajan ja nuorten välillä on kantanut vielä kauan matkaa itsekseen polkua tallatessa. 5

7 Osa nuorista ohjautuukin jonkin ajan kuluttua uudelleen toimintaan mukaan. Toiminnan yksi kulmakivi onkin pitää ovi auki nuorelle myös tulevaisuudessa, jotta mahdollisimman vähän uusia tippumisia palvelujärjestelmässä samojen nuorten kohdalla tulisi tapahtumaan. TOIMINNAN PERIAATTEET, MITÄ ON TEHTY? Toiminnan periaatteena on nuoren elämäntilanteen selkeyttäminen ja suunnittelu nuoren omasta näkökulmasta katsottuna. Keskeisenä työkaluna on ollut maahanmuuttajanuoren yksilöllinen ohjaus ja mentorointi. Jokainen nuori on pyritty kohtaamaan yksilöllisesti tarpeineen ja haasteineen. Tavoitteena on ollut löytää nuoren voimavarat ja mahdollisuudet ja niitä hyödyntäen lähteä suunnittelemaan tulevaisuutta. Motto Ei mietitä, että se ei onnistu, vaan mietitään yhdessä miten se onnistuu. on toiminnan keskeinen sanoma. Tämän ajatuksen toteuttamiseen tarvitaan erilaisia keinoja. Niitä Tekevällä on ollut yksilövalmennus / ohjaus, työvalmennus, ryhmävalmennus ja räätälöidyt koulutukset. Edellä mainittuja keinoja käytetään yhdessä nuoren kanssa laaditus valmennussuunnitelman mukaisesti. Yhteistyöhön sitoutuminen on tärkeä osa nuoren valmennusta. Toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta on vastannut maahanmuuttajatyöhön erikoistunut yksilövalmentaja, joka on suunnitellut ja toteuttanut jokaisen nuoren kanssa yksilöllisen suunnitelman. Hän on myös koordinoinut työvalmennusta yksiköissä tai yrityksissä. Verkostotyö ja yhteistyö seudun sosiaalityöntekijöiden, työvoimatoimiston, oppilaitosten ja muiden nuorten kanssa töitä tekevien tahojen kanssa on ollut oleellinen osa työtä. Työtä on tehty myös parityönä Tekevän eri yksiköiden työvalmentajien kanssa. YKSILÖVALMENNUS Nuori ja yksilövalmentaja ovat käyneet paljon kahdenkeskisiä keskusteluja. On puhuttu opiskelun ja työn merkityksestä, suunniteltu aktiivisesti tulevaisuutta ja pyritty löytämään sopiva vaihtoehto ammatillisen koulutuksen aloittamiseksi tai siinä pysymi- 6

8 seksi. Nuoren sitouttaminen oman elämän suunnitteluun, velvollisuuksiin ja oikeuksiin on ollut yksi tärkeimmistä tavoitteista. Keinoina ovat keskustelun lisäksi olleet toiminnalliset menetelmät, itsetuntemustehtävät ja Internetin kautta tapahtuva mesettäminen. Tämä onkin ollut toimiva keino nuorille, jotka mielellään toimivat virtuaalimaailmassa. Yksilövalmennuksen toteuttamisen keinot ovat olleet seuraavanlaisia: - Henkilökohtaiset keskustelut, maahanmuuttajanuoren osaamisen kartoittaminen ja tarvittavan koulutuksen suunnitteleminen. - Yksilöllisen valmennussuunnitelman laatiminen yhdessä nuoren, työvalmentajan ja tarvittaessa verkoston kanssa - Pitkälle tähtäävän tulevaisuuden suunnitteleminen valmennuksen jälkeen (opiskelu, oppisopimuskoulutus tai työpaikan löytyminen) - Nuoren arkielämän asioiden järjestämisessä ja asioiden hoitamisessa auttaminen - Yksilövalmentajan avulla nuori voi tarvittaessa hyödyntää Tekevän muita asiantuntijapalveluja (terveydenhoito, päihdetyö, opinto-ohjaaja jne.). - Yhteydenpito muiden tahojen kanssa ja tarvittaessa verkoston koollekutsuminen (työvoimatoimisto, sosiaalitoimisto, työvoimapalvelukeskus, Kela, maahanmuuttajavirasto jne.) Käytännössä työ tarkoittaa maahanmuuttajanuorelle annettavaa yksilöllistä ohjausta, tukea ja kannustusta. Keskusteluissa tuetaan nuoren sosiaalista vahvistumista ja pyritään löytämään parhaat mahdolliset vaihtoehdot tulevaisuuden suunnittelussa. Jatkopolkuja rakennetaan periaatteella: hyödynnetään nuoren mahdollinen jo olemassa oleva koulutus ja osaaminen, kehitetään tämänhetkistä osaamista ja ammattitaitoa, otetaan vastuuta tulevaisuuden suunnittelusta (CV, työhakemus, portfolion laatiminen, tuettu työllistäminen). TYÖVALMENNUS Työvalmennus ja eri ammattialoihin tutustuminen on tapahtunut jossakin Tekevän 16 valmennusyksikössä, joista eri ammattialoja löytyy noin 20 tai sitten valmennuksessa eri yrityksissä. Nuori on voinut olla tuetummassa työharjoittelussa Saumavalmennuksessa, tavallisessa työvalmennuksessa Tekevän yksiköissä tai yrityksissä 7

9 työvalmennuksessa. Valmennusjaksot ovat kestäneet yhdestä (1) kuukaudesta kahteen (2) vuoteen. Työvalmennus on ollut suunnitelmallista, Tekevällä sitä ohjaa vastaava työvalmentaja ja yrityksissä nuorelle on nimetty ohjaaja. Valmennusjaksojen aikana on mahdollisuus kehittää omia ammattitaitoja suomalaiseen työelämään soveltuvaksi, opiskella ammattia ja saada arvokasta työkokemusta. Työvalmennusyhteisön tarjoama mahdollisuus monikulttuuriseen sosiaaliseen kanssakäymiseen on erittäin tärkeä, sillä sitä kautta vahvistuvat maahanmuuttajanuorten itseluottamus, suomen kielen käytännön osaaminen ja valmiudet hakeutua töihin tai koulutuksiin. RYHMÄVALMENNUS Ryhmävalmennusta on toteutettu 1 2 päivänä viikossa. Tarkoitus on ollut tukea maahanmuuttajanuorten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja minä identiteetin rakentumista uudessa yhteiskunnassa. Ryhmävalmennuksen puitteessa on järjestetty yritys-, viranomais- ja oppilaitosvierailuja, opittu tuntemaan erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen toimintaa, annettu tietoa ja ohjattu harrastustoimintoihin. Tavoitteena on ollut maahanmuuttajanuorten elämänhallinta taitojen parantuminen ja vahvistuminen. Keväällä 2009 järjestetty pienryhmätoiminta palveli osaltaan niitä nuoria, jotka hyötyivät vain ryhmätoiminnasta. Tavoitteena oli sosiaalinen vahvistuminen ja toiminnan saaminen nuorten arkeen ja oman elämän suunnitteluun sitouttaminen. KOULUTUS JA SUOMEN KIELEN VAHVISTAMINEN Nuoret ovat osallistuneet tarpeen mukaan Tekevällä järjestettäviin koulutuksiin. Koulutustarve on noussut aina nuoren omista tavoitteista lähtien. opiskelemaan oppiminen työelämäntietous supisuomea (arkisuomea) hygieniapassikoulutus tulityökorttikoulutus 8

10 Suomen käyttökielen vahvistaminen on tärkeä osa maahanmuuttajanuorille tarjottavaa toimintaa. Erityisesti huomiota kiinnitetään ammattisanaston laajentamiseen. Työtoiminnan puitteissa on luotu maahanmuuttajanuorille mahdollisuudet opiskella suomenkieltä Tekevän työyksiköissä. Hygieniapassia on voinut suorittaa selkokielellä ja suullisen testin avulla. Tarvittaessa on käytetty myös tulkkia. TOIMINNAN / TULOSTEN SEURANTA JA ARVIOINTI Projektiin osallistuneiden nuorten seuranta ja arviointi on toteutunut seuraavasti: 1. Tekevän tietokantajärjestelmä Vasu: määrällinen ja tavoitteellinen seuranta 2. Valmennuspalaverit ja henkilökohtaiset säännölliset keskustelut: valmennussuunnitelman toteutumisen seuranta 3. Jokainen nuori kirjoittaa / leikkaa / liimaa / piirtää oppimispäiväkirjaa, jota käydään säännöllisesti läpi: nuoren oman kehittymisen seuranta 4. Itsearviointilomakkeet ja palautekaavakkeet toimivat myös arvioinnin välineinä 5. Nuoren verkostolle on informoitu tarpeellinen tieto valmennusjakson päätyttyä joko suullisesti yhteisissä palavereissa tai kirjallisesti Nuoriin on pidetty tarvittaessa yhteyttä pajajakson jälkeen. Seuranta jatkuu niin kauan kuin tarpeellista, mutta niin vähän kuin mahdollista. Tarvittaessa nuoret saavat edelleen ohjausta Tekevältä yksilövalmentajalta. Yhteyttä on jakson jälkeen pidetty myös verkostoihin muutamissa tapauksissa.. Lisäksi koko toiminnan seurantaa ja arviointia on toteutettu asiakaspalautteen avulla, joka on nuoren anonyymi sähköinen palaute Tekevälle valmennusjakson jälkeen. Toiminnasta on tehty myös vuoden aikana kaksi opinnäytetyötä Jyväskylän ammattikorkeakouluun. Toimen työ on nuorten kokemuksista Tekevällä tapahtuneesta valmennuksesta. Tämä työ valmistuu vasta tämän vuoden 2010 aikana. Toinen opinnäytetyö Ei oo todellista. Nuorten pienryhmätoiminnan kuvaus Työvalmennussäätiö Tekevällä tehtiin keväällä 2009 pidetyn pienryhmätoiminnan kuvauksena ja raportointina. Työstä saatiin hyviä vinkkejä työn edelleen kehittämiseen. 9

11 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Osallistuminen Jyväskylän maahanmuuttajatyön ja nuorisotyön verkostotapaamisiin ja niissä jatkuva tiedottaminen projektitoiminnasta. Tiivis yhteistyö Jyvässeudun muun maahanmuuttotyön kanssa sekä sosiaali- ja nuorisotyöntekijöiden kanssa. Toimintaa on esitelty oppilaitoksille ja eri yhteistyötahoille vierailujen yhteydessä. Systemaattinen ja jatkuva tiedottaminen projektin käytännön toiminnasta Jyväskylän maahaanmuuttajille kohdennetussa lehdessä Mosaiikissa Projektiesittely ja paikallisilla valtakunnallisilla seminaareilla ja foorumeilla. Työtä on esitelty myös useille työnantajille. Tässä on hyödynnetty Tekevän MaMu- Plus-projektin yrityskoordinaattorin toimintaa. YHTEENVETO MaMuNu projekti on mahdollistanut suunnitella ja toteuttaa maahanmuuttajanuorille heidän tarpeita ja kykyjä huomioiva valmennuksen ja ohjauksen. Projekti on mahdollistanut kokeilujen kautta löydetyn hyvän käytännön eteenpäin kehittämisen ja toteuttamisen. Tekevällä annettavasta tuesta ja ohjauksesta on hyötynyt 37 maahanmuuttajanuorta Jyväskylässä vuonna Määrä on huomattava yhden työntekijän hankkeeksi. Tuki on joillekin ollut pitkäaikaista ja jatkuu edelleen, joillekin nuorille muutaman kerran luontoista neuvontaa tai ohjausta. Työtä tehdään jokaisen nuoren kanssa yksilöllisesti. Kahta samanlaista polkua ei nuorella Tekevälle tultaessa, eikä sieltä lähtiessä ole. Kokemuksesta voidaan sanoa, että tällaista työtä tarvitaan myös tulevaisuudessa. Työ ei määrällisesti tavoita kovinkaan suurta massaa, mutta laadullisena työnä maahanmuuttajanuorten kanssa tehtävä työ kantaa varmasti tulevaisuudessa hedelmää. Nämä nuoret ovat meidän tulevaisuus. Suomalaisten nuorten rinnalla. Kuitenkin erilaisen kulttuuritaustan omaavat, kahden tai useamman kulttuurin kasvatit ja useasti haastavan kasvuhistorian saaneet maahanmuuttajanuoret tarvitset erilaista tukea aikuiseksi kasvuunsa kuin kantaväestön nuoret. Siksi tällaista työtä on tehtävä. Näihin nuoriin kannattaa panostaa vielä kun he ovat nuoria. Työ maahanmuuttajanuorten kanssa jatkuu ja kehittyy edelleen Tekevällä vuonna

12 Raportin laatija: Kirsi Lamminaho Yksilövalmentaja MaMuNu -projekti Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4, Jyväskylä PUH GSM