VANHUSPOLIITTINEN KEHITTÄMISOHJELMA KEHITTÄMISSTRATEGIAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHUSPOLIITTINEN KEHITTÄMISOHJELMA KEHITTÄMISSTRATEGIAT"

Transkriptio

1 0 VIHDIN PERUSTURVAKESKUS Pertu liite 3 VANHUSPALVELUT Pertu Kh Kh liite 3 Kv liite asiaan 3 pykälään 43 VANHUSPOLIITTINEN KEHITTÄMISOHJELMA KEHITTÄMISSTRATEGIAT

2 1 (21) SISÄLTÖ 1 TAUSTAA YLEISTÄ NYKYINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ PALVELUJEN NYKYTILANNE EHDOTUKSET PALVELUJEN KEHITTÄMISEKSI LÄHIVUOSINA VIHDIN VANHUSVISIOT VUOTEEN KEHITTÄMISSTRATEGIAT JOHTOPÄÄTÖKSIÄ LIITTEET 1 Vanhuspalvelujen rakenne 2 Väestöennusteet 3 Hoitopaikat ja niiden käyttö 4 Toimintatilastot 5 Veteraanien neuvottelukunnan kannanotto ohjelmasta

3 2 (21) TAUSTAA Vihdissä 3-vuotisen projektin tuloksena vuonna 1992 syntynyt vanhuspoliittinen ohjelma antoi selkeän pohjan mittavalle muutokselle palvelurakenteessa sekä tavoitteiden ja toimintatapojen uudelleenarvioinnissa. Pääosin vanhusten palvelujen kehitys on edennyt ohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Laadittu ohjelma on edelleen useissa kohdin käyttökelpoinen. Jo silloin 1990-luvun alussa ennakoitiin tämän päivän valtakunnallinen kehityssuunta. Tarkistetun strategian tavoitteena on kiinnittää erityistä huomiota oikeaan asumisen, hoivan ja hoidon porrastukseen sekä järkevöittää vanhustyön kokonaisuutta niin, että kunnassa tarjottavat palvelut vastaavat vanhusten palvelutarpeita. 1 2 YLEISTÄ Vallitseva vanhuspolitiikka on rakentunut ajatukselle, että sosiaali- ja terveydenhuolto vastaavat vanhusten palveluista luvulla väestön ikääntyminen vaatii kuitenkin koko yhteiskunnan osallistumista ja sen periaatteen hyväksymistä, että vanhustenhuolto on keskeinen osa yhteiskuntapolitiikkaa. Painopisteeksi tulee nostaa hallintokuntien raja-aitojen madaltaminen ja käytännön yhteistyön kehittäminen. Eri toimijat voivat yhdessä ja erikseen kehittää palveluideoita erilaisille seniori- ja vanhusryhmille. Merkittävä kehitystrendi 2000-luvulla tulee olemaan ikääntyvän väestön jakautuminen yhä useampaan alaryhmään. Käsitteellisesti onkin syytä erottaa toisistaan ns. kolmas ja neljäs ikä, joilla tarkoitetaan seniori- ja vanhusikää. Ottamalla huomioon näiden molempien ryhmien tarpeet voidaan oikeat palvelut kohdentaa oikealle henkilölle oikeaan aikaan. On yhtä tärkeätä, että aktiiviset ja virkeät vuotiaat seniorit saavat haluamansa palvelut kuin että toimintakyvyiltään rajoittuneet vanhukset saavat tarvitsemiaan palveluja. Seniorit tulevat pitkälti toimeen muilla kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla, jos pidetään huolta siitä, että heille on tarjolla riittävästi palveluja, jotka tukevat normaalia arjessa selviytymistä kuten liikunta-, liikenne-, kulttuuri- ja kaupalliset palvelut. Sopiva, turvallinen asunto ja hissi kerrostalossa toimivien arkipalvelujen ohella ovat peruslähtökohtia itsenäiselle elämälle. Mahdollisimman hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto sekä toimivat läheissuhteet auttavat selviytymään kotona pitkään. Esim. Vihdin veteraanikuntoutusta uudistettaessa näihin seikkoihin kiinnitetään erityistä huomiot. Vanhuus tulee nähdä yhtenä normaalina elämänkaareen kuuluvana vaiheena. Vanhustenhuollon keskeisenä tavoitteena on lisätä yksilön vapautta, valtaa ja itsemääräämisoikeutta. Palvelustrategia perustuu ikääntyvän ihmisen arvostukseen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen. Ikäihmisten tarpeet ovat ensisijainen vanhuspalveluiden 1 Vihdin perusturvakeskus, Vanhuspalvelujen rakenne kts. liite 1.

4 3 (21) kehittämistä ohjaava tekijä. Näitä tarpeita sen enempää kuin resurssien tarvettakaan ei ole pystytty eikä pystytä mitoittamaan kovin tarkasti, koska moninaiset muutokset ohjaavat palvelujen kehittymistä. Nykyisiäkin voimavaroja voidaan hyödyntää paremmin toimintaa kehittämällä. Huomioitava on myös, että vanhus- ja vammaispalvelut sekä erityisryhmien palvelut sivuavat monessa kohdin toisiaan, ja on lähes mahdotonta rajata näiden palvelujen tuottamista ja tuottamisesta aiheutuneita kustannuksia. Vanhuspolitiikassa tarvitaan uusia ajatuksia. Niille on annettava mahdollisuus ja niitä on tutkittava. Täytyy katsoa tulevaisuuteen ja miettiä, miten asioiden halutaan olevan. Sen jälkeen realiteettien puitteissa tehdään tarpeelliset ratkaisut. 3 NYKYINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ VANHUSVÄESTÖN MÄÄRÄN KEHITYS Vihdin asukasluku vuoden 2000 lopussa oli Asukasmäärä on kasvanut koko ajan, viime vuosina hitaammin. Vuosien aikana vilkastunut asuntotuotanto ja kaavojen valmistuminen merkitsevät väestömäärän lisääntymistä tulevina vuosina edellisvuosia enemmän. Väestön vanheneminen näkyy myös Vihdissä. Ennusteiden mukaan vuoteen 2010 mennessä 65 vuotta täyttäneiden osuus koko väestöstä kasvaa noin 10 %:sta (v. 2000) 12,7 %:iin, mikä on vielä alle tämän hetken valtakunnallisen keskiarvon (14,9 %). Vuoden 2010 jälkeen 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus väestöstä kasvaa jyrkästi Vihdissäkin, vuonna 2025 se on jo 20 %. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan ns. huoltosuhteen (alle 15-vuotiaiden sekä 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien suhde työikäisiin) ei odoteta muuttuvan ennen kuin suuret ikäluokat tulevat eläkeikään 2. Näin näyttää ennusteiden mukaan olevan myös Vihdissä. Kaaviossa 1. on esitetty Vihdin 65 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä % Kaavio v. täyttäneiden osuus Vihdin koko väestöstä , % 21,0 18,0 15, , ,0 6, ,0 0, Tilastokeskus, Väestöennuste kunnittain , Helsinki 1995 s.12

5 PALVELUTARVE 4 (21) Tarkemmat tiedot 65 vuotta täyttäneestä väestöstä kunnan osa-alueittain on liitteessä 2. Vuonna vuotta täyttäneitä arvioidaan Vihdissä olevan 3 689, joista 75 vuotta täyttäneitä on Kaavio ja laskelmat vanhusväestön kehityksestä perustuvat vuonna 1996 käytettävissä olleiden väestötietojen pohjalta tehtyihin ennusteisiin. Väestön kehitys ja vanhusväestön määrän kehitys Vihdissä uusimpien väestötietojen perusteella on kuitenkin aikaisemmin arvioitua hitaampaa. Niiden mukaan vuonna 2010 yli 65-vuotiaita on ja yli 75-vuotiaita Vihdissä seurataan vanhusten oloja ja palvelutarpeita jatkuvasti sekä kyselyin että haastatteluin. Tuoreimmat selvitykset ovat vuonna 1999 tehty veteraanikysely ja vuonna 2000 tehty vanhusten kotihoidon haastattelututkimus. Tutkimuksien tulokset luovat perustan vanhusten palveluja suunniteltaessa. Tulevien vuosien vanhuspalvelujen määrälliset tarvelaskelmat perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön laatimiin suosituksiin hoidon jakautumisesta eri palvelumuotojen kesken. Lähtökohtana on tavoite, minkä mukaan 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissa 90 % palveluasunnoissa 3-5 % laitos- tai laitosmaista hoidossa laitoksissa 5-7 % 8-12 % Laitos- tai laitosmaisten paikkojen nykytilanne ja tarve Vihdissä tulevina vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukossa on yli 75-vuotiaiden tarvitsemien hoitopaikkojen määrän kehitys, mikäli noudatetaan tämän hetken käytäntöä (14,8 % yli 75-vuotiaista laitos- tai laitosmaisessa hoidossa) sekä vaihtoehdot STM:n suositusten mukaan laskettuna. Kaikkiaan laitos- tai laitosmaisia palveluasumispaikkoja on Vihdissä 264 ja niistä yli 75-vuotiaiden käytössä 154. Laitosmaiseksi hoidoksi katsotaan palvelutalot, joissa on ympärivuorokautinen valvonta ja palvelu (Kaarikeskus, Hopearinne, Mäntyrinne, Kotirinne). Liite 3. Taulukko vuotta täyttäneitä Paikkoja / tämän hetkisen yli 75-vuotiaiden käytön mukaan 14,8 % Tavoite laitosmaista hoitoa yli 75-vuotiaille enintään 12 % Tavoite laitosmaista hoitoa yli 75 -vuotiaille enintään 10 % Kuten taulukosta voidaan havaita palveluasumisen lisärakentamisen tarvetta ei lähivuosina näiden laskelmien mukaan ole. Konsulttiselvityksessä

6 5 (21) vuodelta todettiin, että "kunnan tulee nähdä yksityiset palvelutalot resurssina ja pidättyä oman toiminnan laajentamisesta ja rakentamisesta. Yksityinen laitoshoitoa korvaava palveluasuminen on kunnalle hyvä ratkaisu, koska se vähentää investointitarvetta ja mahdollistaa myös muun kuin julkisen rahoituksen". Varsinaisten laitospaikkojen (vuodeosastot ja hoivaosastot) tarve näkyy seuraavasta taulukko 2:sta. Osa yli 75-vuotiaista tulee tarvitsemaan pitkäaikaisia laitospaikkoja, STM:n laskelmien mukaan 5-7 %. Lisäksi sairaalapaikkoja tarvitsevat muutkin ikäluokat ja yhä enenevässä määrin erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon jatkohoitoon ja kuntoutukseen siirtyvät potilaat. Tämän hetkinen vuodepaikkojen määrä sairaalassa on 77. Hoivatasoisia pitkäaikaispotilaita näillä paikoilla on noin 60, joista yli 75-vuotiaita 44. Vihdin vanhustenhuollon palvelurakenteesta puuttuu sairaaloita kevyemmällä henkilökuntamitoituksella varustettu hoivataso, jossa hoidetaan pääasiassa hyvää yleishoitoa tarvitsevia potilaita. Vähintään 20-paikkaisen hoivaosaston tarve on jo nyt olemassa. Taulukko 2. Laitoshoidon tarve yli 75-vuotiailla STM:n tavoite % % Yhteensä yli 75-vuotiaita NYKYINEN PALVELUTUOTANTO Seuraavassa taulukossa on esitetty 75 vuotta täyttäneiden vihtiläisten nykyinen asuminen, kotihoidon piirissä olevat ja paikkojen määrät laitoshoidossa ja palveluasunnoissa Taulukko 3. Lukumäärä % 75 vuotta täyttäneitä yhteensä, joista ,6 - laitoshoidossa 53 5,1 - palveluasumisen piirissä 101 9,7 - omassa kodissa, joista ,2 - säännöllisessä ja jatkuvassa 102 9,6 kotihoidossa - omaishoidossa 28 2,0 Vanhusväestön nykyinen asuminen ja kotihoito on esitetty myös seuraavassa kaaviossa. 3 Vihdin kunta, Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet, Konsulttitoimisto Rauni Segerholm Oy, Helsinki Palvelujen jakautuminen eri toimintoihin 75 vuotta täyttäneillä tarkemmin liitteessä 3.

7 6 (21) Kaavio vuotta täyttäneiden asuminen ja palvelut 2000 (% pyöristettyinä) Palveluasuminen 10 % Terveyskeskuksen vuodeosasto, Mäntyrinne 5 % Jatkuva, säännöllinen kotihoito 10 % Omaishoito 2 % Itsenäinen asuminen 73 % KUSTANNUKSET Vanhustenhuollon palvelujen yksityiskohtainen erittely on esitetty liitteessä vuotta täyttäneistä noin neljäsosa on laitoshoidon, palveluasumisen tai kotihoidon piirissä. 75 vuotta täyttäneistä kolme neljäsosaa ei käytä juuri lainkaan kunnan vanhustenhuollon palveluja. Vihdin vanhustenhuollon menojen jakautuminen vuosina 1995, 1997 ja 1999 sekä talousarvio vuodelle 2000 on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4. Kokonaismenot, tmk Tarkistett uta 2000 mk/ kunna n asukas v Kodinhoitoapu kotisairaanhoito Vanhuspalveluiden ostopalvelut Omaishoidon tuki Päiväkeskus Palveluasuminen/ryhmäasumin en Vuodeosastot

8 7 (21)

9 8 (21) Vanhustenhuollon kustannusten prosenttiosuudet eri palvelumuotojen kesken vuonna 1999 on esitetty kaaviossa 3. Kaavio 3. Vanhustenhuollon kustannukset v.1999 Kotihoito 21 % Vuodeosastot 42 % Omaishoidontuki 3 % Kunnan palveluasuminen 8 % Palveluasumisen ostopalvelut 26 % Edellä olevista kaavioista 2. ja 3. voidaan havaita, että laitoshoidossa ja palveluasumisen piirissä v.1999 oli 14,8 % 75 vuotta täyttäneistä. Vanhustenhuollon kokonaiskustannuksista 76 % koostui laitos- tai laitosmaisen hoidon kustannuksista. Ostopalveluiden osuus Vihdin vanhustenhuollon kustannuksista on 26 %. Vanhuspalvelujen tulosalueelle sisältyy kuitenkin myös muiden ikäryhmien palveluita huomattavan paljon kaikissa toiminnoissa. 4 PALVELUJEN NYKYTILANNE KOTIHOITO Kotihoito Vihdissä sisältää kotisairaanhoidon, kotipalvelut, tukipalvelut sekä omaishoidon tuen. Koko kotihoito on jaettu kolmeen alueeseen (väestövastuualueet), joista toiminnallisesti vastaa kaksi alue-esimiestä alueilla I ja II - III. Kotihoidossa on kaiken ikäisiä asiakkaita, myös vammaisia ja perheitä. Eniten on kuitenkin vanhusasiakkaita. Työntekijöitä kotihoidossa on 38, heistä kolme sairaanhoitajia kotisairaanhoidossa. Muut ovat koulutettuja kodinhoitajia, lähihoitajia ja perushoitajia. Iltapartiotoiminta Nummelassa on Kaarikeskussäätiön tuottamana ostopalveluna. Myös Vihdin 4H-yhdistykseltä ostetaan kodinhoitoon liittyviä palveluita mm. sotavammaisten siivouspalvelut. Henkilökunta perusturvakeskuksen kotihoidossa on 90-luvulla vähentynyt, mutta vastaavasti huomattavasti enemmän lisääntynyt palveluasumisessa, johon on siirtynyt viime vuosina runsaasti kotihoidon asiakkaita. Kunta avustaa asuntojen peruskorjausten suunnittelussa ja itse korjauksessa, milloin se on välttämätöntä kotona selviytymisen tukemiseksi.

10 9 (21) Kotisairaanhoito Kotipalvelu Kotisairaanhoito sisältää kotikäynneillä tapahtuvan potilaan terveydentilan arvioinnin, hoidon suunnittelun, terveydentilan seurannan ja tarvittavia sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Kotikäynneillä arvioidaan myös potilaan selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa ja sitä edistävät toimenpiteet sekä asunnossa mahdollisesti tarvittavat muutostyöt. Hoitotarvikejakelusta annettavat hoitotarvikkeet ja apuvälineet ovat maksuttomia. Kotipalvelu auttaa, tukee ja ohjaa asiakkaita/asiakasperheitä heidän omassa kodissaan tilanteissa, joista he eivät itse suoriudu. Avuntarpeen syynä voi olla sairaus, alentunut toimintakyky tai muu vastaava syy sekä erilaiset tilanteet moniongelmaisissa perheissä. Kotihoito on Vihdissä kohdennettu eniten apua tarvitseville. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat iäkkäimmät, huonokuntoiset, paljon apua tarvitsevat henkilöt. Kotihoidon asiakkaiden luona käydään tarpeen mukaan, jopa 4 5 kertaa päivässä, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Asiakkaille tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, kun he ovat säännöllisen palvelun piirissä. Myös tilapäisesti apua tarvitsevia asiakkaita hoidetaan. Pääosin tilapäistä kodinhoitoapua tarvitsevat ohjataan kuitenkin yksityisten palvelujen piiriin. Kotihoidon toteuttamiseksi on laadittu toiminnalliset ohjeet, jotka perusturvalautakunta on hyväksynyt. Tukipalvelut Tukipalveluja annetaan vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille, joiden kotona asumisen jatkuminen voidaan turvata palvelujen avulla. Vihdissä annettavia tukipalveluja ovat ateriapalvelu, turvapuhelinpalvelu ja kuljetuspalvelu. Vaatehuolto-, kylvetys- ja siivouspalvelut on pääosin ohjattu omaisille tai yksityisille palvelun tuottajille. Hoito- ja palvelusuunnitelma-asiakkaat saavat kyseiset palvelut kuitenkin perusturvakeskuksen henkilökunnan toimesta. Kauppapalveluita tuotetaan jo huomattavassa määrin kauppiaan toimesta suoraan asiakkaille. Ateriapalvelu Tärkein tukipalvelumuoto on ateriapalvelut. Taksit toimittavat koteihin aterioita 180 asiakkaalle Nummelan terveysaseman ravintokeskuksesta sekä Hopea-rinteen palvelutalosta. Turvapuhelinpalvelu Turvapuhelinpalvelun piirissä on noin 80 asiakasta. Hälytykset ohjautuvat kirkonkylän vuodeosastolle, josta arvioidaan avun tarve ja ohjataan tarvittaessa apua paikalle. Puhelimet ovat vuokrapuhelimia.

11 Omaishoidon tuki Asiakkaan turvapalvelut arvioidaan hoidollisen tarpeen mukaan kullekin asiakkaalle yksilöllisen harkinnan jälkeen. Kuljetuspalvelu 10 (21) Kuljetuspalvelua järjestetään vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain perusteella. Vaikeavammainen henkilö saa kohtuulliset kuljetuspalvelut saattajapalveluineen. Sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja kustannetaan lähinnä haja-asutusalueilla asuville vanhuksille asiointia ja virkistystä varten. Vihdissä sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalvelun saajia on noin 40 ja määrärahan suuruus noin mk vuodessa. Monipalveluliikenne kaksivuotisena kokeiluna on kaikille kuntalaisille tarkoitettua toimintaa, joka huomioi myös liikuntavammaisten tarpeet. Omaisten vanhukselle, vammaiselle tai sairaalle henkilölle kotona antamaa hoitoa tuetaan, jos hoidettavan toimintakyky ja suoriutuminen on siinä määrin alentunut, että hän kotona asumisen turvaamiseksi tarvitsee jatkuvaa huolenpitoa. Hoito ja palvelusuunnitelmassa määritellään hoidon määrä ja sitovuus, muut palvelut sekä hoitajan oikeus vapaaseen. Omaishoidon tukea annetaan Vihdissä rahapalkkiona, palveluina tai palvelusetelinä tai em. yhdistelmänä. Omaishoidon tuen avulla pyritään takaamaan asuminen ja eläminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Omaishoito siirtää laitoshoidon tarvetta. Omaishoidon tuen saajia on Vihdissä noin 60. Alin hoitopalkkio vuonna 2001 on mk/kk. Oikeus hoitajan vapaaseen (yksi päivä kuukaudessa) on laissa määritelty. Omaishoidon tuen tarve ja palvelut määritellään aina yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan. PÄIVÄKESKUSTOIMINTA Vanhusten kotona asumisen tukemiseksi on perusturvakeskuksen järjestämänä päiväkeskustoimintaa Vihdin kirkonkylässä/hopearinne ja Nummelassa/ Kaarikeskus. Päiväkeskuksissa on ateria- ym. palvelut, erilaista viriketoimintaa sekä liikuntaa. Myös vapaaehtoisia on mukana päivätoiminnassa. Kotona asumisen varmistaminen vaatii huomion kiinnittämistä myös etsivään ja ehkäisevään vanhustyöhön. Päivätoiminnan kautta voidaan yksinäisten ja yksin asuvien vanhusten turvattomuutta lieventää ja saada heidät palvelujärjestelmän piiriin. Liikuntaa ja kuntoutusta eri muodoissa järjestetään monenlaisissa ryhmissä eri puolilla kuntaa. Vapaaehtoistyönä päivätoimintaa on Vihtijärvellä, Selissä ja Haimoossa. Kunta tukee toimintaa kuljetus- ym. avustuksella.

12 11 (21) PALVELUASUMINEN SAIRAALATOIMINTA Palveluasuminen on kotihoidon ja laitoshoidon välimuoto. Ympärivuorokautista palvelua tarjoavissa palvelutaloissa asuu henkilöitä, jotka eivät turvattomuuden tunteen tai fyysisen tai henkisen toimintakyvyn heikkenemisen tai asunnon puutteiden vuoksi pysty enää selviytymään kotioloissa Pitkäaikaista hoitoa voi saada palveluasumisessa tai laitoksessa. Asumispalveluiden kustannusrakenne poikkeaa laitospalveluista ja on kunnalle edullisempaa kuin laitoshoito. Vanhusten palveluasuntoja on tämän hetkiseen vanhusmäärään suhteutettuna runsaasti. Palveluasumiseen onkin hakeuduttu poikkeuksellisen paljon. Jotkut palvelutalojen asukkaista ovat vielä varsin hyväkuntoisia eivätkä säännöllisen palvelun tarpeessa. Tehostettua eli ympärivuorokautista palveluasumista tarjoavia asuntoja on kaikkiaan 151. Kunnan ylläpitämässä muistihäiriöisten pienkodissa Kotirinteessä on kolme erillistä seitsemän hengen pienkotia, yhteensä 21 asukaspaikkaa. Lisäksi tehostettua palveluasumista on säätiöiden palvelutaloissa kirkonkylän Hopearinteessä 60 paikkaa (sisältää 10 hengen dementiakodin) ja Nummelan Kaarikeskuksessa 70 paikkaa (sisältää kuuden hengen dementiasolun). Edellä mainituista kunta ostaa palveluja. Jäkärän kerrostalossa kirkonkylässä on kolmen asukkaan ryhmäasunto. Osuuskunta HoivaSiskojen ylläpitämässä palvelukeskus Mäntyrinteessä on noin 30 palveluasumiseen tarkoitettua paikkaa. Mäntyrinteen palvelukeskus tuottaa palveluja kuitenkin ensisijaisesti erityisryhmiin kuuluville, kuten päihdeongelmaisille ja psykiatrisille jatkohoito- ja kuntoutuspotilaille. Myös näihin ryhmiin kuuluvia vanhuksia asuu Mäntyrinteessä. Keskitetysti palvelua vanhukset saavat myös neljässä vanhusten ja eläkeläisten vuokratalossa, joissa yli 65-vuotiaita asukkaita on 85. Asukkaille on palvelua arkisin klo 8 16 ja tarvittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Vihdissä on sairaalaosastot kirkonkylässä (36 sairaansijaa) ja Nummelassa (41 sairaansijaa). Sairaalan tehtävänä on tuottaa kuntalaisille heidän tarvitsemansa perusterveydenhuollon sairaalapalvelut. Sairaalassa hoidetaan lyhytaikais- ja pitkäaikaispotilaita. Osa potilaista tulee sairaalaan suoraan päivystysluonteisesti, osa siirtyy erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon ja kuntoutukseen. Osa potilaista tulee kotoa sovitulle kuntoutus- tai muulle lyhytaikaisjaksolle. Jotkut joutuvat jäämään pysyvästi sairaalahoitoon. Terveyskeskussairaalassa on tällä hetkellä vielä runsaasti pitkäaikaispotilaita. Molempien sairaalaosastojen käyttöaste on korkea, vuonna 2000 käyttöaste oli Nummelan osastolla 102,83 % ja keskimääräinen hoitoaika 30,34 vuorokautta sekä kirkonkylän osastolla käyttöaste 106,05 % ja keskimääräinen hoitoaika 64,99 vuorokautta. Vuodeosastojen kyky ottaa joustavasti erikoissairaanhoidosta tarjottavia potilaita on korkean käyttöasteen vuoksi vaikeutunut.

13 12 (21) 5 EHDOTUKSET PALVELUJEN KEHITTÄMISEKSI LÄHIVUOSINA KOTIHOITO Vihdissä on monipuolinen asumisen, hoivan ja hoidon vaihtoehtoja tarjoava palvelurakenne. Erityisen paljon on kevyempää ja tehostettua palveluasumista. Sitä on tulevienkin vuosien tarpeisiin. Vanhusten palveluja tuotetaan ja kehitetään Vihdissä edelleen useiden toimijoiden yhteistyönä. Kunta/perusturvakeskus kohdentaa palvelunsa eniten apua tarvitseville sekä panostaa yhä enemmän ehkäisevään vanhustyöhön. Palvelut organisoidaan alueellisen väestövastuun mukaan. Yksilöllisten tarpeiden pohjalta laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, johon annettavat palvelut perustuvat. Tehtyjen selvitysten mukaan vanhukset arvostavat kotihoitoa. Kotihoito on aina ensisijainen hoitomuoto. Kotihoidon kehittäminen nykyisen toimintamallin pohjalta (kotipalvelu + kotisairaanhoito) on perusteltua. Malliin sisältyy tiimityöskentelyn lisääminen. Sen avulla vuorovaikutus vahvistuu ja syntyy helpommin yhteinen näkemys asiakkaiden tilanteista. Itsenäinen työtapa edellyttää kaikkien sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Asiakkaiden ja heidän omaistensa osallistuminen hoitoon edellytyksiensä mukaan on ensiarvoisen tärkeätä. Kotihoidolle on tarpeen osoittaa tulevina vuosina lisäresursseja. Lisäresurssien tarve suhteessa vanhusmäärän lisäykseen on suunnilleen yksi työntekijä vuodessa joko omana tai ostopalveluna. Lapsiperhetyöhön tarvitaan siihen erityisesti koulutettuja työntekijöitä. Tavoitteena on vuoden 2002 alusta perustaa perhetyöhön kaksi uutta tointa lapsiperheitä varten. Perhetyöstä vapautuvat resurssit ohjataan silloin vanhus- ja vammaistyöhön. Riittävä tilapäishoito yksityisen sektorin tuottamana kohtuullisin kustannuksin on kotihoidon hyvän toiminnan edellytys. Yksityisiä kotihoidon tuottajia tarvitaan lisää lähivuosina. Koska kehittämisen painopiste on kotihoidossa, sen toimintaedellytykset on kaikin tavoin turvattava. Lisäksi on tarpeen vahvistaa ihmisten ja ympäröivän yhteisön omia voimavaroja kotona selviytymisen tukemiseksi. Omaishoito on tärkeä osa kotihoitoa, sen kehittämiseen varaudutaan lisäämällä vuosittain määrärahaa vähintään mk sekä omaishoitoa tukevia palveluita. Kaarikeskussäätiöllä on suunnitelmissa vuodesta 2001 alkaen lähteä tutkimaan ja kehittämään vanhusten omaishoitoa tukevia palveluita. Hankkeelle on saatu RAY-avustusta. Erikseen laadittavassa kotihoidon kehittämissuunnitelmassa määritellään tarkemmin kotihoidon palvelu-, kehittämis- ja voimavaratarpeet lähivuosina, omaishoito mukaan lukien.

14 13 (21) Päiväkeskus-/päiväsairaalatoiminta PALVELUASUMINEN Päiväkeskuksen toimintapäiviä lisätään. Toimintaa suunnataan entistä enemmän sairauksien ennaltaehkäisyyn tavoittamaan jo lieviäkin toiminnan vajauksia varhaisessa vaiheessa hoitoa ja kuntoutusta varten. Etsivää toimintaa voidaan toteuttaa myös vanhusneuvoloiden ja kotikäyntien avulla. Tehokkaampaan kuntoutukseen tähtäävän päiväsairaalatoiminnan uudelleen käynnistämistä harkitaan. Päiväsairaala on vaihtoehto terveyskeskussairaalan hoidolle ja sen toiminta suuntautuu niihin moniongelmaisiin vanhuksiin, jotka eivät tarvitse ympärivuorokautista hoitoa ja seurantaa. Päiväsairaalan käynnistämiseen tarvitaan lisää henkilökuntaa 2-3 hoitajaa toiminnan määrästä ja tasosta riippuen. Huomiota kiinnitetään erityisesti palveluasumisen sisällön, henkilöstörakenteen ja työkäytäntöjen kehittämiseen vastaamaan entistä paremmin vanhuspalvelujen hoidon porrastukseen. Dementiasta kärsivien määrä on väestön ikääntymisen myötä lisääntynyt ja näyttää lisääntyvän edelleen aika nopeasti. Muistihäiriöisten koti Kotirinne (21) sekä Hopearinteen Muistola (10) keskittyvät dementiaoireisten hoitoon. Hopearinteessä on suunnitteilla lisäksi pienen hoivayksikön perustaminen nykyisiin tiloihin. Kaarikeskus suunnittelee dementiayksikkönsä (6) toiminnan laajentamista, mikäli saa Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen. Tavoitteena on rakentaa vuosina dementiakeskus, jossa on päivätoimintatiloja sekä 2-3 ryhmäasuntoa (noin paikkaa) eri asteisesta dementiasta kärsiville. Erityisen tärkeänä pidetään muistihäiriöisten päivätoiminnan lisäystä sekä omaisten ohjauksen ja neuvonnan lisäystä. Ryhmäasunnoista yhden on suunniteltu olevan kaikkein pisimmälle dementoituneiden hoitopaikkana. Tarkoitus on, että asukkaat voitaisiin hoitaa loppuun asti dementiayksikössä, mikäli minkään akuutin sairauden hoito ei muuta vaadi. Jos dementiakeskuksen rakentaminen toteutuu, on tarkoitus muuttaa nykyinen kuuden asukkaan soluasunto fyysisesti huonokuntoisten vanhusten ryhmä-asunnoksi. Etusijalla näihin asuntoihin ovat Kaarikeskuksen omat huono-kuntoisimmat asukkaat, jotka tarvitsevat hoivaosastoa ja jotka nykyisin on usein jouduttu siirtämään terveyskeskuksen vuodeosastolle. Jos uusrakentamisella ei ole vielä mahdollisuuksia toteutua, voidaan harkita olemassa olevissa tiloissa rakenteellisia muutoksia dementiakeskuksen toteuttamiseksi. Erilaisia ajatuksia on virinnyt pienten yksityisten hoivakotien perustamisesta, samoin yksityisen kotihoidon lisäämisestä kunnallisia ja muita olemassa olevia vanhuspalveluja täydentämään. Mm. Vihtijärven Palvelutaloyhdistyksellä on suunnitelmissa lähivuosina toteuttaa pieni palvelutaloyksikkö Vihtijärvelle. Myös Hopeaniemen kuntoutumiskeskus-

15 LAITOSHOITO HENKILÖSTÖ 14 (21) kylpylää voidaan hyödyntää esim. lyhytaikaishoidossa ja omaishoidossa, siihen suuntaan Hopeaniemi on kehittämässä toimintaansa. Yksityisten rakennuttajien taholta on myös esitetty ajatuksia ns. palvelutalotyyppisen senioritalon rakentamisesta Nummelaan. Mikäli lisää hoivatyyppistä palveluasumista Vihdissä kehitetään, se ehkä merkitsee palveluihin pääsyn kriteerien ja asiakasmaksujen omavastuun tarkistamista kokonaisuudessaan. Mäntyrinne keskittyy vaativien mielenterveys- ja päihde- ym. ongelmaisten hoitoon. Fyysisesti sairaat vanhukset ovat jo sieltä siirtyneet hoidettavaksi terveyskeskuksen vuodeosastolle tai eri palvelutaloihin. Pitkäaikaisen laitoshoidon osuus Mäntyrinteessä vähenee. Lyhytaikaisia laitoshoitojaksoja järjestetään. Mäntyrinne on kehittämässä myös tukiasunto- ja kuntoutustoimintaa Mäntyrinteestä itsenäisempään asumiseen siirtyville asukkailleen. Mäntyrinteeseen sijoittumista ja poistumista sekä kustannuslaskentaa täsmennetään ja kehitetään tulosalueiden yhteistyönä. Ostopalvelukäytäntöjä tarkennetaan niin, että palvelujen sisältöä, laatua ja kustannuksia pystytään paremmin vertailemaan etukäteen laadittujen kriteerien avulla. Terveyskeskussairaala vastaa akuutista perustason sairaanhoidosta koko kunnan väestölle. Terveyskeskussairaalan tulee kyetä vastaanottamaan potilaat mahdollisimman nopeasti erikoissairaanhoidon yksiköistä. Aloitetulla kotiutusprojektilla nopeutetaan kotiutustoimintaa. Vuodeosastoilla on myöskin merkittävä rooli vanhusväestön kotihoidon tukena. Esimerkiksi akuutissa infektiotilanteessa on vanhus kyettävä välittömästi ottamaan lyhyeksi aikaa sairaalaan hoidon aloittamista ja yleiskunnon parantamista varten. Hoidon painopistettä koko sairaanhoidossa siirretään lyhytaikaishoitoon ja kuntoutushoitoon. Tavoitteena on hoitoaikojen lyhentyminen. Yhdellä vanhustenhoitoon perehtyneellä lääkärillä tulee olla lääketieteellinen vastuu koko vanhusten hoidosta. Sairaanhoidollisten hoitoketjujen toimivuuden turvaamiseksi on välttämätöntä lähivuosien aikana perustaa vähintään 20-paikkainen hoivaosasto esim. laajentamalla Nummelan terveysaseman tiloja. Palvelutarpeen kasvua ei voi kuitenkaan ratkaista pelkästään rakentamalla lisää laitospaikkoja. Sen sijaan olemassa olevien rakenteiden sisällä kannattaa tehdä tilaratkaisuja ja toimintatapojen muutoksia. Tärkeintä on saada lisää henkilökuntaa, erityisesti avohuollon toiminnan vahvistamiseen. Riittävä, ammattitaitoinen ja innostunut henkilöstö on paras tae palvelutoiminnan onnistumiselle. Vanhusten määrän lisääntyessä tarvitaan entistä enemmän geriatrista osaamista, vanhusten hoitoon hyvin perehtyneitä hoitajia ja lääkäreitä sekä hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

16 15 (21) Suuri ongelma tulevina vuosina lienee kuitenkin henkilökunnan saamisessa vanhusten palveluihin. Työvoimasta joudutaan kilpailemaan. Kymmenen vuoden aikana suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Jo tällä hetkellä on Vihdissä huomattavan paljon ikääntyneitä työntekijöitä, joilla on runsaasti sairaslomia. Työntekijöiden motivoimiseksi ja työssä jaksamiseksi tarvitaan riittävästi sijaisia ja erilaisia koulutus-, kuntoutus- ym. tukitoimia sekä innostava ja turvallinen työyhteisö. Avohoito on keskeinen osa vanhustenhuollon palvelujärjestelmää. Oikeat palvelut ja osaavat työntekijät siirtävät vanhuksen laitoshoitoa. Kotihoidon henkilöstö erityisesti tarvitsee koulutusta asiakkaiden omatoimisuuden tukemiseen, kuntouttamiseen ja yhä huonokuntoisempien asiakkaiden hoitamiseen. Erityisosaamista tarvitaan mielenterveysongelmien, mm. vanhusten masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon. Henkilöstön koulutukseen on viime vuosina panostettu liian vähän. Jatkuvassa muutoksessa työyhteisöltä edellytetään paitsi ajan tasalla olevia perustietoja, kykyä kohdata muutokset, yhteistyökykyä, luovuutta ja kekseliäisyyttä. Tarvitaan siis enemmän koulutusta uusimuotoiseen vanhustyöhön. Työkierto perusturvakeskuksen omissa yksiköissä sekä eri kuntien ja eri sektoreilla toimivan henkilöstön välinen verkostoituminen edistävät kokonaisnäkemystä. Tällaista yhteistyötä ja koulutusta on Vihdissä jo aloitettu. Henkilöstön asenne työhönsä on tärkeä laatutekijä. 6 VIHDIN VANHUSVISIOT VUOTEEN 2010 u u u Vihti on viihtyisä, turvallinen ja esteetön asuin- ja elinympäristö, joka edistää ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn säilymistä sekä tukee omatoimisuutta ja kotona asumista mahdollisimman pitkään. Kotona asuva ikäihminen elää itsenäistä ja virikkeellistä elämää ensisijaisesti omaisten sekä muiden läheisten avulla käyttäen yksityisten ja yhdistysten palveluja sekä tarvittaessa tukeutuen kunnallisiin kotihoidon ym. palveluihin. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä, yksilöllisiä perustarpeita tukevia ja omatoimisuuteen kannustavia. 7 KEHITTÄMISSTRATEGIAT Strategia on se prosessi, millä visiot ja menetelmät toteutetaan. Valitaan keinot, joilla parhaiten edistetään tavoitteiden toteuttamista ja joihin voimavarat suunnataan. Vihdin perusturvakeskuksen vanhuspalvelujen kehittämisstrategiana vuoteen 2010 on:

17 16 (21) 1. Ehkäisevä / kuntouttava työ Ehkäisevien toimintojen / palvelujen avulla tuetaan jäljellä olevan toimintakyvyn säilymistä ja menetetyn toimintakyvyn palauttamista. Tärkeätä on sairauksien ja tapaturmien ehkäiseminen, varhainen toteaminen, nopea ja aktiivinen hoito sekä tehokas kuntoutus. Palveluiden viivästyminen aiheuttaa toimintakykyä heikentävien sairauksien kroonistumista ja hoivan tarpeen kasvua. Palvelujen tarvetta ehkäistään lisäämällä terveysneuvontaa, järjestämällä ja kehittämällä päiväkeskus-/päiväsairaalatoimintaa, tukemalla järjestö- ja muuta vanhusten elämää tasoittavaa vapaaehtoistoimintaa sekä ylläpitämällä liikunnan ja kuntoutuksen avulla vanhusten toimintakykyä. Tulevaisuuden kannalta yhtä merkittävää on kohdistaa ehkäiseviä toimintoja seniorien ryhmään. Työssäpysyminen ja yhteiskunnassa kiinni pysyminen on tärkeää. Syrjäytyminen ja passiivisuus on estettävä. Ikääntyminen tulee nähdä voimavarana ja myönteisenä haasteena. Ennalta ehkäisevässä mielessä kunnan kaikkien hallintokuntien ja myös elinkeinoelämän tulee ottaa huomioon ikääntyvät omassa suunnittelussaan ja edistää heidän elin- ja palveluolosuhteitaan mm. kaavoituksen ja rakentamisen avulla. Jokapäiväisen elinympäristön parannukset, kuten liikkumisen esteiden poistaminen ovat välttämättömiä. Uuden teknologian mahdollisuuksia hyödynnetään asumisessa ja hoidossa. 2. Toimiva ja tuloksellisuutta edistävä palvelujärjestelmä Tavoitteena on monipuolinen ja joustava avohoitoa painottava ja tukeva palvelujärjestelmä, joka pystyy vastaamaan asiakkaiden erilaisiin ja muuttuviin tarpeisiin. Asiakkaita ei siirretä tarpeettomasti hoitomuodosta toiseen. Sen sijaan asiakkaan kulloinenkin hoitopaikka muuttaa palveluja joustavasti sen mukaan kuin asiakkaan tarpeet muuttuvat. Eri hoitomuotojen perustehtävää ja keskinäistä työnjakoa täsmennetään. Kotihoidon, palveluasumisen, terveyskeskussairaalan ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa tarkennetaan. Palvelujen kohdentumista ohjataan selkiyttämällä hoitoisuus- ja toimintakykyluokituksen kriteerejä mm. RAVA- ja FIMmittaria hyödyntäen. Kun hoitomuotoa tai -paikkaa joudutaan muuttamaan, valmistellaan muutto huolellisesti. Sijoitussuositukset tekee SAS-ryhmä sekä kunnallisten että kunnan rahoittamien yksityisten palvelujen osalta. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että tieto asiakkaan jäljellä olevasta toimintakyvystä sekä elämäntilanteesta siirtyy muutoksen yhteydessä hoitotaholta toiselle. Hoidon tarkka porrastus yksilöllisen toimintakyvyn mukaan on myös hoidon hyvää laatua.

18 17 (21) Kunta/perusturvakeskus kohdentaa omat palvelunsa ja myös yksityisille palveluntuottajille antamansa tuen sellaisiin palveluihin, jotka on tarkoitettu paljon apua tarvitseville, huonokuntoisimmille ja iäkkäimmille. 3. Eri toimijoiden hyvä yhteistyö / monitoimijuus Yksityisten palvelujen osuus, erityisesti säätiöiden tuottamien palvelujen osuus palveluasumisessa on Vihdissä merkittävä. Kiinteä yhteistyö eri toimijoiden kesken on välttämätöntä. Palveluasuminen jatkossa kohdennetaan vielä nykyistä enemmän paljon apua tarvitseville. Palveluasumista kehitetään siten, että säätiöiden palvelutalot järjestävät enemmän hoivatasoista palvelua. Avohuoltoa tuetaan lisäämällä perusturvakeskuksen omia henkilöstöresursseja kotipalvelussa ja kotisairaanhoidossa sekä lisäämällä yksityisten palvelujen käyttöä. Palvelutarpeen vaihteluihin voidaan joustavammin vastata ostamalla ilta-, yö- ja viikonloppuavun palveluita. Omaishoidon tuen määrää kasvatetaan vastaamaan tarvetta vanhustenhuollon tärkeänä toimintamuotona. Tuen tarve ja taso arvioidaan vuosittain. Määrärahaa käytetään joustavasti ja monipuolisesti omaishoitajien palkkioiden maksamiseen sekä vapaa-ajan, virkistyksen ja ohjaavan toiminnan järjestämiseen sekä palveluiden lisäämiseen omaishoitajille. Kohdentuminen selvitetään yksilöllisiä tarpeita tukevasti toimintakykymittaria käyttäen. Kunta/perusturvakeskus toimii vähemmän itse palveluiden tuottajana. Sen sijaan kaikin keinoin yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa sekä yhdessä muiden toimijoiden kanssa vaikuttaa palvelurakenteeseen ja elinympäristöön niin, että ikäihmiset selviytyvät elämän arjessa mahdollisimman itsenäisesti. Yhteistyö lähikuntien kanssa ja seutukunnallisesti mahdollistaa joustavamman ja monipuolisemman palvelurakenteen. Kehittämisstrategiat voidaan esittää myös seuraavanlaisena tavoitteiden ja toimenpiteiden yhdistelmänä, jonka avulla voidaan arvioida toiminnan toteutumista.

19 18 (21) EHKÄISEVÄ / KUNTOUTTAVA TYÖ TAVOITE VAIKUTTAMISTAVAT TOIMENPITEET 1. IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄMINEN JA LIIKKUMISEN HELPOTTAMINEN Asuin- ja elinympäristön parantaminen koko kunnassa. Mahdollistetaan vaivaton ja turvallinen liikkuminen. Kotona asumisen esteitä poistetaan. Vaikutetaan rakennetun ympäristön suunnitteluun, mm. vanhojen talojen hissihankkeiden tukeminen. VASTUU- HENKILÖ TAI RYHMÄ Kaikki hallintokunnat, vanhus- ja vammaisneuvosto ARVIO TOTEUTUMI- SESTA JA MUUTOS- EHDOTUKSE T Järjestetään tarkoituksen-mukaisia apuvälineitä liikkumisen helpottamiseksi. Kauppa- ym. asiointipalvelua lisätään. 2. PALVELU- TARPEEN VÄHENTÄMINEN EHKÄISEVÄLLÄ TYÖLLÄ Liikennejärjestelyjen parantaminen. Yksilöllisen ja ohjaavan terveysneuvonnan lisääminen vastaanotoilla ja eri toimintayksiköissä. Julkisten kulkuvälineiden käyttöä helpotetaan. Käynnistetään uusimuotoinen seniorineuvolatyö - vanhusten terveystarkastukset - kotikäynnit - ohjaus, neuvonta mm. tapaturmien ehkäisy. Aloitus veteraaneista. Päiväkeskus-/päiväsairaalatoiminnan kehittäminen. Toiminta-aikojen lisääminen. Päiväsairaala laitoshoitoa korvaavaksi vaihtoehdoksi. 3. KUNTOUTUKSEN LISÄÄMINEN TOIMINTAKYVYN SÄILYTTÄMI- SEKSI 4. VANHUSTEN HYVINVOINTIA LISÄÄVÄN VA- PAAN KANSA- LAISTOIMINNAN TUKEMINEN/ AKTIVOINTI Kuntoutuksen erityistyöntekijöiden työpanos kohdennetaan kuntoutuksesta eniten hyötyville. Palveluista tiedottamista lisätään. Kuntoutus aloitetaan välittömästi vanhuksen jouduttua sairaalaan. Kuntouttava työote koko henkilökunnalle. Veteraanikuntoutusta monipuolistetaantelmat. Yksilölliset kuntoutussuunni- Ikäihmisten arvostaminen. Mahdollistetaan luovuutta lisäävä toimintakulttuuri. Asenteisiin vaikuttaminen. Toiminnassa korostetaan asiakaslähtöisyyttä ja kuntalaisten Osallistumisen lisääminen vaikutusmahdollisuutta. Myönnetään toiminta-avustuksia vanhusjärjestöille. Kuntoutuksen vastuuhenkilöt/työryhmä Vanhus- ja vammaisneuvosto

20 19 (21)

21 20 (21) TOIMIVA JA TULOKSELLISUUTTA EDISTÄVÄ PALVELUJÄRJESTELMÄ TAVOITE VAIKUTTAMISTAVAT TOIMENPITEET 1. PÄÄOSIN YLI 75-VUOTIAAT ASUVAT OMASSA KODISSAAN (VÄHINTÄÄN 90 %) Kehittämisen painopiste kotihoidossa Itsenäistä asumista ja omatoimisuutta tuetaan. Tuetaan erityisesti osa- ja ympärivuorokautista apua tarvitsevien kotona selviytymistä. VASTUU- HENKILÖ TAI RYHMÄ Taataan hoidon jatkuvuus toimintakyvyn muuttuessa. Lisätään tarveharkintaa selvittämällä toimintakykyä RAVA- ja FIM-mittareiden avulla. Palveluasumiseen pääsemisen kriteerejä tiukennetaan. SAS-ryhmä 2. RIITTÄVÄT, MONIPUOLISET JA LAADUKKAAT PALVELUT Kunta/perusturvakeskus keskittyy kokonaisuuden kehittämiseen ja ohjaukseen sekä vaativien palvelujen tuottamiseen Asiakkaan tarpeet ovat palveluiden ohjaajana Lisätään vanhusten avohuollon resursseja tarpeen mukaan. Perustetaan vuosittain vähintään yksi uusi lähi (tai kodinhoitajan) toimi tai lisätään vastaavasti ostopalvelujen käyttöä kotihoitoon ja kotisairaanhoitoon. Kotona annettavan sairaanhoidon vahvistaminen. Lisätään ja monipuolistetaan palvelusetelin käyttöä. Perusturvakeskus vastaa ensisijaisesti laitoshoidon ja raskaan kotihoidon palvelujen tuottamisesta III ja IV korvausluokan asiakkaille. Tehostetaan yksilöllistä palveluohjausta. Palveluja kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden/palveluntuottajien kanssa. Raskaamman hoivan osuutta palvelutaloissa lisätään. SAS-ryhmän roolia palvelusijoitusten järjestäjänä kehitetään. Hoito- ja palveluketjujen toimivuus varmistetaan. Lyhytaikaisen akuutin sairaanhoidon osuutta lisätään terveyskeskussairaalassa ja intervallihoidon osuutta palvelutaloissa. Nopeutetaan laitoshoidosta kotiuttamista, mm. PALKO-projektin avulla SAS-ryhmä/ laatutyöryhmä PALKO-projektin yhdyshenkilö

22 21 (21) ERI TOIMIJOIDEN JOUSTAVA YHTEISTYÖ / MONITOIMIJUUS TAVOITE VAIKUTTAMISTAVAT TOIMENPITEET 1. YKSITYISET PALVELUT KUNNALLISTEN PALVELUJEN TÄYDENTÄJÄNÄ Edistetään/tuetaan palvelu-yritysten tuloa Vihtiin. Varaudutaan tarvittaessa edelleen ostamaan palveluja yksityisiltä palvelu- ja hoivayrittäjiltä ja myös ohjaamaan asiakkaita suoraan yksityisten palvelujen piiriin. VASTUU- HENKILÖ TAI RYHMÄ 2. KUNNALLISTEN JA YKSITYISTEN PALVELUJEN LAADUN JA KÄYTTÖKELPOI- SUUDEN VARMIS- TAMINEN Valvotaan yksityisten palvelujen laatua. Luodaan yhtenäiset laatukriteerit kaikille. Laatukäsikirjat. Parhaiden käytäntöjen ja työtapojen vertaileminen. Laatutyöryhmä 3. OMAISHOIDON MERKITYKSEN KOROSTAMINEN Laajennetaan omaishoidon tukea. Myönnetään tukea joustavasti erilaisia vaihtoehtoja yhdistellen. Tarkistetaan määräraha vuosittain. Kotihoidon esimiehet Tuetaan omaishoitajia tärkeinä yhteistyökumppaneina. Hyödynnetään asiakaspalautetta. Kotihoidon työryhmä 4. VAPAAEHTOIS- TYÖN TUKEMINEN JA AKTIVOIMINEN Erityisesti kunnan, seurakunnan, järjestöjen ja kylien yhteistyötä lisätään. Järjestetään virkistys-, koulutusym. toimintaa omaishoitajille. Omaisten pienryhmätoimintaa aktivoidaan. Nimetään perusturvakeskuksen vapaaehtoistyön yhdyshenkilö/työryhmä tehtävänään pitää yhteyttä vapaaehtoisten toimintaan. Tuetaan vapaaehtoisten ohjaus/koulutustoimintaa. Palveluverkostoa laajennetaan / perhe- ja lähiverkko tärkeäksi. Kotihoito yhdessä vapaaehtoisprojektin ym. kanssa Yhdyshenkilö tai työryhmä

23 22 (21) 8 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Vihdissä on noin asukasta, heistä yli 65-vuotiaita noin 2 700, joista yli 75-vuotiaita Omassa kodissaan yli 75-vuotiaista vihtiläisistä asuu noin 85 %. Tässä suunnitelmassa käytetyn ennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä Vihdissä lisääntyy 10 vuoden aikana keskimäärin 40 henkilöllä vuodessa. Säännöllisten palvelujen piiriin heistä tulee noin neljäsosa. Lisäys on siis lähivuosina vielä aika kohtuullinen. Ikääntyneiden huomattavampi lisäys vuoden 2010 jälkeen on kuitenkin tosiasia ja edellyttää jo nyt rakenteellisten uudistusten jatkamista ja yhä enemmän yhteistyötä koko kunnassa selvitäksemme haasteesta. Ikääntyvän väestönosan kasvua ei välttämättä pidä nähdä vain palvelujen ja hoivantarpeen lisääjänä. Kalliimpien erityispalveluiden tarve vähenee kun kaikille kuntalaisille tarkoitettujen peruspalvelujen suunnittelussa huomioidaan myös tulevan vanhusväestön tarpeet. Ihmisten riippuvuus palvelujärjestelmästä ei saa enää nykyisestään lisääntyä, mutta on tärkeätä ylläpitää turvallisuutta ja luottamusta siihen, että palvelujärjestelmä tarvittaessa auttaa. Vihtiläisillä täytyy olla tunne ja varmuus siitä, että heikoimmista ja ahdinkoon joutuneista huolehditaan. Vanhusten hyvinvoinnin edistämisessä Vihdissä korostetaan etsivän, ennalta ehkäisevän ja kuntouttavan työn merkitystä. Palveluiden tarjonnan johtavana periaatteena on taata toimintakykyä menettäneille ikääntyneille mahdollisuus elää kotonaan tai kodinomaisissa palvelutaloyksiköissä mahdollisimman pitkään. Palvelujen kehittämisen painopiste on siis avopalvelujen ja niitä tukevien toimintojen kehittämisessä. Jo tällä hetkellä, mutta vielä enemmän tulevaisuudessa dementoivat sairaudet ovat suurin pitkäaikaisen hoivan ja hoidon aiheuttaja. Dementiaoireisille ja heidän omaishoitajilleen tarvitaan ja kehitetään useita, myös uusia, tukimuotoja. Monitoimijaista palvelurakennetta hyödynnetään. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa etsitään keinoja ja kehitetään uusia luovia ratkaisuja, kuinka säilytetään hyvät palvelut kohtuullisin kustannuksin vanhusmäärän lisääntyessä. Olemassa olevat ja uudenlaiset mahdollisuudet, osaamisalueet ja toimintamallit yhdistetään käytännössä toimivaksi kokonaisuudeksi. Palveluasumismahdollisuuksien suuri määrä ei sinänsä ratkaise paikkatilannetta. Asiakkaat pitää myös sijoittaa kuntoisuutensa perusteella oikeisiin asumis- tai hoitopaikkoihin. Kunnan tulee tehdä edelleen strategisia valintoja: mikä on palvelutuotannossa julkisen sektorin rooli ja miltä osin voidaan tukeutua yksityisiin palveluihin ja mikä on asiakkaan osuus palvelujen kustannuksista.

24 23 (21) Kuntien vanhustenhoidon valtakunnalliset laatusuositukset ovat valmistumassa. Näiden pohjalta myös Vihti tarkistaa ja määrittelee oman tavoitetasonsa. Täytyy kuitenkin muistaa, että kuntien palvelurakenne on hyvin erilainen ja suositukset ovat keskimääräisiä mitoitustietoja kunnan oman laatutyön tueksi. Vihdin palvelurakenne on poikkeuksellisen palveluasumispainotteinen. Tätä mallia täytyy hyödyntää ja nähdä se rikkautena, jonka vaikutus ulottuu pitkälle tulevaisuuteen.

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN VANHUSPALVELUT HAAPAVEDEN KARTANONVÄKI Rautionkuja 1 Alice Pekkala 050 374 8968, hoitajat p. 043 211 1573 IIN KARTANONVÄKI

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Perustuvalautaunta 17.12.2013 167, Liite 1 Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset 4.4.2013 Helsinki Elli Aaltonen Ylijohtaja, Kansallisen omaishoitotyöryhmän puheenjohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Elli

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 165 1 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki perustuu omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005) ja siihen tehtyihin muutoksiin

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet. Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala

Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet. Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala Kuntien järjestämä sotainvalidien avo- ja laitoshoito Valtiokonttori korvaa kunnille ja kuntayhtymille

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013 IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS Tiedotustilaisuus Sairaalasta kotiin - kotihoito on ikäihmisten palvelujen perusta Laitostavasta rakenteesta siirrytään kotona pärjäämistä ja itsehoitoisuutta tukevaan

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot