VANHUSPOLIITTINEN KEHITTÄMISOHJELMA KEHITTÄMISSTRATEGIAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHUSPOLIITTINEN KEHITTÄMISOHJELMA KEHITTÄMISSTRATEGIAT"

Transkriptio

1 0 VIHDIN PERUSTURVAKESKUS Pertu liite 3 VANHUSPALVELUT Pertu Kh Kh liite 3 Kv liite asiaan 3 pykälään 43 VANHUSPOLIITTINEN KEHITTÄMISOHJELMA KEHITTÄMISSTRATEGIAT

2 1 (21) SISÄLTÖ 1 TAUSTAA YLEISTÄ NYKYINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ PALVELUJEN NYKYTILANNE EHDOTUKSET PALVELUJEN KEHITTÄMISEKSI LÄHIVUOSINA VIHDIN VANHUSVISIOT VUOTEEN KEHITTÄMISSTRATEGIAT JOHTOPÄÄTÖKSIÄ LIITTEET 1 Vanhuspalvelujen rakenne 2 Väestöennusteet 3 Hoitopaikat ja niiden käyttö 4 Toimintatilastot 5 Veteraanien neuvottelukunnan kannanotto ohjelmasta

3 2 (21) TAUSTAA Vihdissä 3-vuotisen projektin tuloksena vuonna 1992 syntynyt vanhuspoliittinen ohjelma antoi selkeän pohjan mittavalle muutokselle palvelurakenteessa sekä tavoitteiden ja toimintatapojen uudelleenarvioinnissa. Pääosin vanhusten palvelujen kehitys on edennyt ohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Laadittu ohjelma on edelleen useissa kohdin käyttökelpoinen. Jo silloin 1990-luvun alussa ennakoitiin tämän päivän valtakunnallinen kehityssuunta. Tarkistetun strategian tavoitteena on kiinnittää erityistä huomiota oikeaan asumisen, hoivan ja hoidon porrastukseen sekä järkevöittää vanhustyön kokonaisuutta niin, että kunnassa tarjottavat palvelut vastaavat vanhusten palvelutarpeita. 1 2 YLEISTÄ Vallitseva vanhuspolitiikka on rakentunut ajatukselle, että sosiaali- ja terveydenhuolto vastaavat vanhusten palveluista luvulla väestön ikääntyminen vaatii kuitenkin koko yhteiskunnan osallistumista ja sen periaatteen hyväksymistä, että vanhustenhuolto on keskeinen osa yhteiskuntapolitiikkaa. Painopisteeksi tulee nostaa hallintokuntien raja-aitojen madaltaminen ja käytännön yhteistyön kehittäminen. Eri toimijat voivat yhdessä ja erikseen kehittää palveluideoita erilaisille seniori- ja vanhusryhmille. Merkittävä kehitystrendi 2000-luvulla tulee olemaan ikääntyvän väestön jakautuminen yhä useampaan alaryhmään. Käsitteellisesti onkin syytä erottaa toisistaan ns. kolmas ja neljäs ikä, joilla tarkoitetaan seniori- ja vanhusikää. Ottamalla huomioon näiden molempien ryhmien tarpeet voidaan oikeat palvelut kohdentaa oikealle henkilölle oikeaan aikaan. On yhtä tärkeätä, että aktiiviset ja virkeät vuotiaat seniorit saavat haluamansa palvelut kuin että toimintakyvyiltään rajoittuneet vanhukset saavat tarvitsemiaan palveluja. Seniorit tulevat pitkälti toimeen muilla kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla, jos pidetään huolta siitä, että heille on tarjolla riittävästi palveluja, jotka tukevat normaalia arjessa selviytymistä kuten liikunta-, liikenne-, kulttuuri- ja kaupalliset palvelut. Sopiva, turvallinen asunto ja hissi kerrostalossa toimivien arkipalvelujen ohella ovat peruslähtökohtia itsenäiselle elämälle. Mahdollisimman hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto sekä toimivat läheissuhteet auttavat selviytymään kotona pitkään. Esim. Vihdin veteraanikuntoutusta uudistettaessa näihin seikkoihin kiinnitetään erityistä huomiot. Vanhuus tulee nähdä yhtenä normaalina elämänkaareen kuuluvana vaiheena. Vanhustenhuollon keskeisenä tavoitteena on lisätä yksilön vapautta, valtaa ja itsemääräämisoikeutta. Palvelustrategia perustuu ikääntyvän ihmisen arvostukseen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen. Ikäihmisten tarpeet ovat ensisijainen vanhuspalveluiden 1 Vihdin perusturvakeskus, Vanhuspalvelujen rakenne kts. liite 1.

4 3 (21) kehittämistä ohjaava tekijä. Näitä tarpeita sen enempää kuin resurssien tarvettakaan ei ole pystytty eikä pystytä mitoittamaan kovin tarkasti, koska moninaiset muutokset ohjaavat palvelujen kehittymistä. Nykyisiäkin voimavaroja voidaan hyödyntää paremmin toimintaa kehittämällä. Huomioitava on myös, että vanhus- ja vammaispalvelut sekä erityisryhmien palvelut sivuavat monessa kohdin toisiaan, ja on lähes mahdotonta rajata näiden palvelujen tuottamista ja tuottamisesta aiheutuneita kustannuksia. Vanhuspolitiikassa tarvitaan uusia ajatuksia. Niille on annettava mahdollisuus ja niitä on tutkittava. Täytyy katsoa tulevaisuuteen ja miettiä, miten asioiden halutaan olevan. Sen jälkeen realiteettien puitteissa tehdään tarpeelliset ratkaisut. 3 NYKYINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ VANHUSVÄESTÖN MÄÄRÄN KEHITYS Vihdin asukasluku vuoden 2000 lopussa oli Asukasmäärä on kasvanut koko ajan, viime vuosina hitaammin. Vuosien aikana vilkastunut asuntotuotanto ja kaavojen valmistuminen merkitsevät väestömäärän lisääntymistä tulevina vuosina edellisvuosia enemmän. Väestön vanheneminen näkyy myös Vihdissä. Ennusteiden mukaan vuoteen 2010 mennessä 65 vuotta täyttäneiden osuus koko väestöstä kasvaa noin 10 %:sta (v. 2000) 12,7 %:iin, mikä on vielä alle tämän hetken valtakunnallisen keskiarvon (14,9 %). Vuoden 2010 jälkeen 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus väestöstä kasvaa jyrkästi Vihdissäkin, vuonna 2025 se on jo 20 %. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan ns. huoltosuhteen (alle 15-vuotiaiden sekä 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien suhde työikäisiin) ei odoteta muuttuvan ennen kuin suuret ikäluokat tulevat eläkeikään 2. Näin näyttää ennusteiden mukaan olevan myös Vihdissä. Kaaviossa 1. on esitetty Vihdin 65 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä % Kaavio v. täyttäneiden osuus Vihdin koko väestöstä , % 21,0 18,0 15, , ,0 6, ,0 0, Tilastokeskus, Väestöennuste kunnittain , Helsinki 1995 s.12

5 PALVELUTARVE 4 (21) Tarkemmat tiedot 65 vuotta täyttäneestä väestöstä kunnan osa-alueittain on liitteessä 2. Vuonna vuotta täyttäneitä arvioidaan Vihdissä olevan 3 689, joista 75 vuotta täyttäneitä on Kaavio ja laskelmat vanhusväestön kehityksestä perustuvat vuonna 1996 käytettävissä olleiden väestötietojen pohjalta tehtyihin ennusteisiin. Väestön kehitys ja vanhusväestön määrän kehitys Vihdissä uusimpien väestötietojen perusteella on kuitenkin aikaisemmin arvioitua hitaampaa. Niiden mukaan vuonna 2010 yli 65-vuotiaita on ja yli 75-vuotiaita Vihdissä seurataan vanhusten oloja ja palvelutarpeita jatkuvasti sekä kyselyin että haastatteluin. Tuoreimmat selvitykset ovat vuonna 1999 tehty veteraanikysely ja vuonna 2000 tehty vanhusten kotihoidon haastattelututkimus. Tutkimuksien tulokset luovat perustan vanhusten palveluja suunniteltaessa. Tulevien vuosien vanhuspalvelujen määrälliset tarvelaskelmat perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön laatimiin suosituksiin hoidon jakautumisesta eri palvelumuotojen kesken. Lähtökohtana on tavoite, minkä mukaan 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissa 90 % palveluasunnoissa 3-5 % laitos- tai laitosmaista hoidossa laitoksissa 5-7 % 8-12 % Laitos- tai laitosmaisten paikkojen nykytilanne ja tarve Vihdissä tulevina vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukossa on yli 75-vuotiaiden tarvitsemien hoitopaikkojen määrän kehitys, mikäli noudatetaan tämän hetken käytäntöä (14,8 % yli 75-vuotiaista laitos- tai laitosmaisessa hoidossa) sekä vaihtoehdot STM:n suositusten mukaan laskettuna. Kaikkiaan laitos- tai laitosmaisia palveluasumispaikkoja on Vihdissä 264 ja niistä yli 75-vuotiaiden käytössä 154. Laitosmaiseksi hoidoksi katsotaan palvelutalot, joissa on ympärivuorokautinen valvonta ja palvelu (Kaarikeskus, Hopearinne, Mäntyrinne, Kotirinne). Liite 3. Taulukko vuotta täyttäneitä Paikkoja / tämän hetkisen yli 75-vuotiaiden käytön mukaan 14,8 % Tavoite laitosmaista hoitoa yli 75-vuotiaille enintään 12 % Tavoite laitosmaista hoitoa yli 75 -vuotiaille enintään 10 % Kuten taulukosta voidaan havaita palveluasumisen lisärakentamisen tarvetta ei lähivuosina näiden laskelmien mukaan ole. Konsulttiselvityksessä

6 5 (21) vuodelta todettiin, että "kunnan tulee nähdä yksityiset palvelutalot resurssina ja pidättyä oman toiminnan laajentamisesta ja rakentamisesta. Yksityinen laitoshoitoa korvaava palveluasuminen on kunnalle hyvä ratkaisu, koska se vähentää investointitarvetta ja mahdollistaa myös muun kuin julkisen rahoituksen". Varsinaisten laitospaikkojen (vuodeosastot ja hoivaosastot) tarve näkyy seuraavasta taulukko 2:sta. Osa yli 75-vuotiaista tulee tarvitsemaan pitkäaikaisia laitospaikkoja, STM:n laskelmien mukaan 5-7 %. Lisäksi sairaalapaikkoja tarvitsevat muutkin ikäluokat ja yhä enenevässä määrin erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon jatkohoitoon ja kuntoutukseen siirtyvät potilaat. Tämän hetkinen vuodepaikkojen määrä sairaalassa on 77. Hoivatasoisia pitkäaikaispotilaita näillä paikoilla on noin 60, joista yli 75-vuotiaita 44. Vihdin vanhustenhuollon palvelurakenteesta puuttuu sairaaloita kevyemmällä henkilökuntamitoituksella varustettu hoivataso, jossa hoidetaan pääasiassa hyvää yleishoitoa tarvitsevia potilaita. Vähintään 20-paikkaisen hoivaosaston tarve on jo nyt olemassa. Taulukko 2. Laitoshoidon tarve yli 75-vuotiailla STM:n tavoite % % Yhteensä yli 75-vuotiaita NYKYINEN PALVELUTUOTANTO Seuraavassa taulukossa on esitetty 75 vuotta täyttäneiden vihtiläisten nykyinen asuminen, kotihoidon piirissä olevat ja paikkojen määrät laitoshoidossa ja palveluasunnoissa Taulukko 3. Lukumäärä % 75 vuotta täyttäneitä yhteensä, joista ,6 - laitoshoidossa 53 5,1 - palveluasumisen piirissä 101 9,7 - omassa kodissa, joista ,2 - säännöllisessä ja jatkuvassa 102 9,6 kotihoidossa - omaishoidossa 28 2,0 Vanhusväestön nykyinen asuminen ja kotihoito on esitetty myös seuraavassa kaaviossa. 3 Vihdin kunta, Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet, Konsulttitoimisto Rauni Segerholm Oy, Helsinki Palvelujen jakautuminen eri toimintoihin 75 vuotta täyttäneillä tarkemmin liitteessä 3.

7 6 (21) Kaavio vuotta täyttäneiden asuminen ja palvelut 2000 (% pyöristettyinä) Palveluasuminen 10 % Terveyskeskuksen vuodeosasto, Mäntyrinne 5 % Jatkuva, säännöllinen kotihoito 10 % Omaishoito 2 % Itsenäinen asuminen 73 % KUSTANNUKSET Vanhustenhuollon palvelujen yksityiskohtainen erittely on esitetty liitteessä vuotta täyttäneistä noin neljäsosa on laitoshoidon, palveluasumisen tai kotihoidon piirissä. 75 vuotta täyttäneistä kolme neljäsosaa ei käytä juuri lainkaan kunnan vanhustenhuollon palveluja. Vihdin vanhustenhuollon menojen jakautuminen vuosina 1995, 1997 ja 1999 sekä talousarvio vuodelle 2000 on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4. Kokonaismenot, tmk Tarkistett uta 2000 mk/ kunna n asukas v Kodinhoitoapu kotisairaanhoito Vanhuspalveluiden ostopalvelut Omaishoidon tuki Päiväkeskus Palveluasuminen/ryhmäasumin en Vuodeosastot

8 7 (21)

9 8 (21) Vanhustenhuollon kustannusten prosenttiosuudet eri palvelumuotojen kesken vuonna 1999 on esitetty kaaviossa 3. Kaavio 3. Vanhustenhuollon kustannukset v.1999 Kotihoito 21 % Vuodeosastot 42 % Omaishoidontuki 3 % Kunnan palveluasuminen 8 % Palveluasumisen ostopalvelut 26 % Edellä olevista kaavioista 2. ja 3. voidaan havaita, että laitoshoidossa ja palveluasumisen piirissä v.1999 oli 14,8 % 75 vuotta täyttäneistä. Vanhustenhuollon kokonaiskustannuksista 76 % koostui laitos- tai laitosmaisen hoidon kustannuksista. Ostopalveluiden osuus Vihdin vanhustenhuollon kustannuksista on 26 %. Vanhuspalvelujen tulosalueelle sisältyy kuitenkin myös muiden ikäryhmien palveluita huomattavan paljon kaikissa toiminnoissa. 4 PALVELUJEN NYKYTILANNE KOTIHOITO Kotihoito Vihdissä sisältää kotisairaanhoidon, kotipalvelut, tukipalvelut sekä omaishoidon tuen. Koko kotihoito on jaettu kolmeen alueeseen (väestövastuualueet), joista toiminnallisesti vastaa kaksi alue-esimiestä alueilla I ja II - III. Kotihoidossa on kaiken ikäisiä asiakkaita, myös vammaisia ja perheitä. Eniten on kuitenkin vanhusasiakkaita. Työntekijöitä kotihoidossa on 38, heistä kolme sairaanhoitajia kotisairaanhoidossa. Muut ovat koulutettuja kodinhoitajia, lähihoitajia ja perushoitajia. Iltapartiotoiminta Nummelassa on Kaarikeskussäätiön tuottamana ostopalveluna. Myös Vihdin 4H-yhdistykseltä ostetaan kodinhoitoon liittyviä palveluita mm. sotavammaisten siivouspalvelut. Henkilökunta perusturvakeskuksen kotihoidossa on 90-luvulla vähentynyt, mutta vastaavasti huomattavasti enemmän lisääntynyt palveluasumisessa, johon on siirtynyt viime vuosina runsaasti kotihoidon asiakkaita. Kunta avustaa asuntojen peruskorjausten suunnittelussa ja itse korjauksessa, milloin se on välttämätöntä kotona selviytymisen tukemiseksi.

10 9 (21) Kotisairaanhoito Kotipalvelu Kotisairaanhoito sisältää kotikäynneillä tapahtuvan potilaan terveydentilan arvioinnin, hoidon suunnittelun, terveydentilan seurannan ja tarvittavia sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Kotikäynneillä arvioidaan myös potilaan selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa ja sitä edistävät toimenpiteet sekä asunnossa mahdollisesti tarvittavat muutostyöt. Hoitotarvikejakelusta annettavat hoitotarvikkeet ja apuvälineet ovat maksuttomia. Kotipalvelu auttaa, tukee ja ohjaa asiakkaita/asiakasperheitä heidän omassa kodissaan tilanteissa, joista he eivät itse suoriudu. Avuntarpeen syynä voi olla sairaus, alentunut toimintakyky tai muu vastaava syy sekä erilaiset tilanteet moniongelmaisissa perheissä. Kotihoito on Vihdissä kohdennettu eniten apua tarvitseville. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat iäkkäimmät, huonokuntoiset, paljon apua tarvitsevat henkilöt. Kotihoidon asiakkaiden luona käydään tarpeen mukaan, jopa 4 5 kertaa päivässä, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Asiakkaille tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, kun he ovat säännöllisen palvelun piirissä. Myös tilapäisesti apua tarvitsevia asiakkaita hoidetaan. Pääosin tilapäistä kodinhoitoapua tarvitsevat ohjataan kuitenkin yksityisten palvelujen piiriin. Kotihoidon toteuttamiseksi on laadittu toiminnalliset ohjeet, jotka perusturvalautakunta on hyväksynyt. Tukipalvelut Tukipalveluja annetaan vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille, joiden kotona asumisen jatkuminen voidaan turvata palvelujen avulla. Vihdissä annettavia tukipalveluja ovat ateriapalvelu, turvapuhelinpalvelu ja kuljetuspalvelu. Vaatehuolto-, kylvetys- ja siivouspalvelut on pääosin ohjattu omaisille tai yksityisille palvelun tuottajille. Hoito- ja palvelusuunnitelma-asiakkaat saavat kyseiset palvelut kuitenkin perusturvakeskuksen henkilökunnan toimesta. Kauppapalveluita tuotetaan jo huomattavassa määrin kauppiaan toimesta suoraan asiakkaille. Ateriapalvelu Tärkein tukipalvelumuoto on ateriapalvelut. Taksit toimittavat koteihin aterioita 180 asiakkaalle Nummelan terveysaseman ravintokeskuksesta sekä Hopea-rinteen palvelutalosta. Turvapuhelinpalvelu Turvapuhelinpalvelun piirissä on noin 80 asiakasta. Hälytykset ohjautuvat kirkonkylän vuodeosastolle, josta arvioidaan avun tarve ja ohjataan tarvittaessa apua paikalle. Puhelimet ovat vuokrapuhelimia.

11 Omaishoidon tuki Asiakkaan turvapalvelut arvioidaan hoidollisen tarpeen mukaan kullekin asiakkaalle yksilöllisen harkinnan jälkeen. Kuljetuspalvelu 10 (21) Kuljetuspalvelua järjestetään vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain perusteella. Vaikeavammainen henkilö saa kohtuulliset kuljetuspalvelut saattajapalveluineen. Sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja kustannetaan lähinnä haja-asutusalueilla asuville vanhuksille asiointia ja virkistystä varten. Vihdissä sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalvelun saajia on noin 40 ja määrärahan suuruus noin mk vuodessa. Monipalveluliikenne kaksivuotisena kokeiluna on kaikille kuntalaisille tarkoitettua toimintaa, joka huomioi myös liikuntavammaisten tarpeet. Omaisten vanhukselle, vammaiselle tai sairaalle henkilölle kotona antamaa hoitoa tuetaan, jos hoidettavan toimintakyky ja suoriutuminen on siinä määrin alentunut, että hän kotona asumisen turvaamiseksi tarvitsee jatkuvaa huolenpitoa. Hoito ja palvelusuunnitelmassa määritellään hoidon määrä ja sitovuus, muut palvelut sekä hoitajan oikeus vapaaseen. Omaishoidon tukea annetaan Vihdissä rahapalkkiona, palveluina tai palvelusetelinä tai em. yhdistelmänä. Omaishoidon tuen avulla pyritään takaamaan asuminen ja eläminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Omaishoito siirtää laitoshoidon tarvetta. Omaishoidon tuen saajia on Vihdissä noin 60. Alin hoitopalkkio vuonna 2001 on mk/kk. Oikeus hoitajan vapaaseen (yksi päivä kuukaudessa) on laissa määritelty. Omaishoidon tuen tarve ja palvelut määritellään aina yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan. PÄIVÄKESKUSTOIMINTA Vanhusten kotona asumisen tukemiseksi on perusturvakeskuksen järjestämänä päiväkeskustoimintaa Vihdin kirkonkylässä/hopearinne ja Nummelassa/ Kaarikeskus. Päiväkeskuksissa on ateria- ym. palvelut, erilaista viriketoimintaa sekä liikuntaa. Myös vapaaehtoisia on mukana päivätoiminnassa. Kotona asumisen varmistaminen vaatii huomion kiinnittämistä myös etsivään ja ehkäisevään vanhustyöhön. Päivätoiminnan kautta voidaan yksinäisten ja yksin asuvien vanhusten turvattomuutta lieventää ja saada heidät palvelujärjestelmän piiriin. Liikuntaa ja kuntoutusta eri muodoissa järjestetään monenlaisissa ryhmissä eri puolilla kuntaa. Vapaaehtoistyönä päivätoimintaa on Vihtijärvellä, Selissä ja Haimoossa. Kunta tukee toimintaa kuljetus- ym. avustuksella.

12 11 (21) PALVELUASUMINEN SAIRAALATOIMINTA Palveluasuminen on kotihoidon ja laitoshoidon välimuoto. Ympärivuorokautista palvelua tarjoavissa palvelutaloissa asuu henkilöitä, jotka eivät turvattomuuden tunteen tai fyysisen tai henkisen toimintakyvyn heikkenemisen tai asunnon puutteiden vuoksi pysty enää selviytymään kotioloissa Pitkäaikaista hoitoa voi saada palveluasumisessa tai laitoksessa. Asumispalveluiden kustannusrakenne poikkeaa laitospalveluista ja on kunnalle edullisempaa kuin laitoshoito. Vanhusten palveluasuntoja on tämän hetkiseen vanhusmäärään suhteutettuna runsaasti. Palveluasumiseen onkin hakeuduttu poikkeuksellisen paljon. Jotkut palvelutalojen asukkaista ovat vielä varsin hyväkuntoisia eivätkä säännöllisen palvelun tarpeessa. Tehostettua eli ympärivuorokautista palveluasumista tarjoavia asuntoja on kaikkiaan 151. Kunnan ylläpitämässä muistihäiriöisten pienkodissa Kotirinteessä on kolme erillistä seitsemän hengen pienkotia, yhteensä 21 asukaspaikkaa. Lisäksi tehostettua palveluasumista on säätiöiden palvelutaloissa kirkonkylän Hopearinteessä 60 paikkaa (sisältää 10 hengen dementiakodin) ja Nummelan Kaarikeskuksessa 70 paikkaa (sisältää kuuden hengen dementiasolun). Edellä mainituista kunta ostaa palveluja. Jäkärän kerrostalossa kirkonkylässä on kolmen asukkaan ryhmäasunto. Osuuskunta HoivaSiskojen ylläpitämässä palvelukeskus Mäntyrinteessä on noin 30 palveluasumiseen tarkoitettua paikkaa. Mäntyrinteen palvelukeskus tuottaa palveluja kuitenkin ensisijaisesti erityisryhmiin kuuluville, kuten päihdeongelmaisille ja psykiatrisille jatkohoito- ja kuntoutuspotilaille. Myös näihin ryhmiin kuuluvia vanhuksia asuu Mäntyrinteessä. Keskitetysti palvelua vanhukset saavat myös neljässä vanhusten ja eläkeläisten vuokratalossa, joissa yli 65-vuotiaita asukkaita on 85. Asukkaille on palvelua arkisin klo 8 16 ja tarvittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Vihdissä on sairaalaosastot kirkonkylässä (36 sairaansijaa) ja Nummelassa (41 sairaansijaa). Sairaalan tehtävänä on tuottaa kuntalaisille heidän tarvitsemansa perusterveydenhuollon sairaalapalvelut. Sairaalassa hoidetaan lyhytaikais- ja pitkäaikaispotilaita. Osa potilaista tulee sairaalaan suoraan päivystysluonteisesti, osa siirtyy erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon ja kuntoutukseen. Osa potilaista tulee kotoa sovitulle kuntoutus- tai muulle lyhytaikaisjaksolle. Jotkut joutuvat jäämään pysyvästi sairaalahoitoon. Terveyskeskussairaalassa on tällä hetkellä vielä runsaasti pitkäaikaispotilaita. Molempien sairaalaosastojen käyttöaste on korkea, vuonna 2000 käyttöaste oli Nummelan osastolla 102,83 % ja keskimääräinen hoitoaika 30,34 vuorokautta sekä kirkonkylän osastolla käyttöaste 106,05 % ja keskimääräinen hoitoaika 64,99 vuorokautta. Vuodeosastojen kyky ottaa joustavasti erikoissairaanhoidosta tarjottavia potilaita on korkean käyttöasteen vuoksi vaikeutunut.

13 12 (21) 5 EHDOTUKSET PALVELUJEN KEHITTÄMISEKSI LÄHIVUOSINA KOTIHOITO Vihdissä on monipuolinen asumisen, hoivan ja hoidon vaihtoehtoja tarjoava palvelurakenne. Erityisen paljon on kevyempää ja tehostettua palveluasumista. Sitä on tulevienkin vuosien tarpeisiin. Vanhusten palveluja tuotetaan ja kehitetään Vihdissä edelleen useiden toimijoiden yhteistyönä. Kunta/perusturvakeskus kohdentaa palvelunsa eniten apua tarvitseville sekä panostaa yhä enemmän ehkäisevään vanhustyöhön. Palvelut organisoidaan alueellisen väestövastuun mukaan. Yksilöllisten tarpeiden pohjalta laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, johon annettavat palvelut perustuvat. Tehtyjen selvitysten mukaan vanhukset arvostavat kotihoitoa. Kotihoito on aina ensisijainen hoitomuoto. Kotihoidon kehittäminen nykyisen toimintamallin pohjalta (kotipalvelu + kotisairaanhoito) on perusteltua. Malliin sisältyy tiimityöskentelyn lisääminen. Sen avulla vuorovaikutus vahvistuu ja syntyy helpommin yhteinen näkemys asiakkaiden tilanteista. Itsenäinen työtapa edellyttää kaikkien sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Asiakkaiden ja heidän omaistensa osallistuminen hoitoon edellytyksiensä mukaan on ensiarvoisen tärkeätä. Kotihoidolle on tarpeen osoittaa tulevina vuosina lisäresursseja. Lisäresurssien tarve suhteessa vanhusmäärän lisäykseen on suunnilleen yksi työntekijä vuodessa joko omana tai ostopalveluna. Lapsiperhetyöhön tarvitaan siihen erityisesti koulutettuja työntekijöitä. Tavoitteena on vuoden 2002 alusta perustaa perhetyöhön kaksi uutta tointa lapsiperheitä varten. Perhetyöstä vapautuvat resurssit ohjataan silloin vanhus- ja vammaistyöhön. Riittävä tilapäishoito yksityisen sektorin tuottamana kohtuullisin kustannuksin on kotihoidon hyvän toiminnan edellytys. Yksityisiä kotihoidon tuottajia tarvitaan lisää lähivuosina. Koska kehittämisen painopiste on kotihoidossa, sen toimintaedellytykset on kaikin tavoin turvattava. Lisäksi on tarpeen vahvistaa ihmisten ja ympäröivän yhteisön omia voimavaroja kotona selviytymisen tukemiseksi. Omaishoito on tärkeä osa kotihoitoa, sen kehittämiseen varaudutaan lisäämällä vuosittain määrärahaa vähintään mk sekä omaishoitoa tukevia palveluita. Kaarikeskussäätiöllä on suunnitelmissa vuodesta 2001 alkaen lähteä tutkimaan ja kehittämään vanhusten omaishoitoa tukevia palveluita. Hankkeelle on saatu RAY-avustusta. Erikseen laadittavassa kotihoidon kehittämissuunnitelmassa määritellään tarkemmin kotihoidon palvelu-, kehittämis- ja voimavaratarpeet lähivuosina, omaishoito mukaan lukien.

14 13 (21) Päiväkeskus-/päiväsairaalatoiminta PALVELUASUMINEN Päiväkeskuksen toimintapäiviä lisätään. Toimintaa suunnataan entistä enemmän sairauksien ennaltaehkäisyyn tavoittamaan jo lieviäkin toiminnan vajauksia varhaisessa vaiheessa hoitoa ja kuntoutusta varten. Etsivää toimintaa voidaan toteuttaa myös vanhusneuvoloiden ja kotikäyntien avulla. Tehokkaampaan kuntoutukseen tähtäävän päiväsairaalatoiminnan uudelleen käynnistämistä harkitaan. Päiväsairaala on vaihtoehto terveyskeskussairaalan hoidolle ja sen toiminta suuntautuu niihin moniongelmaisiin vanhuksiin, jotka eivät tarvitse ympärivuorokautista hoitoa ja seurantaa. Päiväsairaalan käynnistämiseen tarvitaan lisää henkilökuntaa 2-3 hoitajaa toiminnan määrästä ja tasosta riippuen. Huomiota kiinnitetään erityisesti palveluasumisen sisällön, henkilöstörakenteen ja työkäytäntöjen kehittämiseen vastaamaan entistä paremmin vanhuspalvelujen hoidon porrastukseen. Dementiasta kärsivien määrä on väestön ikääntymisen myötä lisääntynyt ja näyttää lisääntyvän edelleen aika nopeasti. Muistihäiriöisten koti Kotirinne (21) sekä Hopearinteen Muistola (10) keskittyvät dementiaoireisten hoitoon. Hopearinteessä on suunnitteilla lisäksi pienen hoivayksikön perustaminen nykyisiin tiloihin. Kaarikeskus suunnittelee dementiayksikkönsä (6) toiminnan laajentamista, mikäli saa Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen. Tavoitteena on rakentaa vuosina dementiakeskus, jossa on päivätoimintatiloja sekä 2-3 ryhmäasuntoa (noin paikkaa) eri asteisesta dementiasta kärsiville. Erityisen tärkeänä pidetään muistihäiriöisten päivätoiminnan lisäystä sekä omaisten ohjauksen ja neuvonnan lisäystä. Ryhmäasunnoista yhden on suunniteltu olevan kaikkein pisimmälle dementoituneiden hoitopaikkana. Tarkoitus on, että asukkaat voitaisiin hoitaa loppuun asti dementiayksikössä, mikäli minkään akuutin sairauden hoito ei muuta vaadi. Jos dementiakeskuksen rakentaminen toteutuu, on tarkoitus muuttaa nykyinen kuuden asukkaan soluasunto fyysisesti huonokuntoisten vanhusten ryhmä-asunnoksi. Etusijalla näihin asuntoihin ovat Kaarikeskuksen omat huono-kuntoisimmat asukkaat, jotka tarvitsevat hoivaosastoa ja jotka nykyisin on usein jouduttu siirtämään terveyskeskuksen vuodeosastolle. Jos uusrakentamisella ei ole vielä mahdollisuuksia toteutua, voidaan harkita olemassa olevissa tiloissa rakenteellisia muutoksia dementiakeskuksen toteuttamiseksi. Erilaisia ajatuksia on virinnyt pienten yksityisten hoivakotien perustamisesta, samoin yksityisen kotihoidon lisäämisestä kunnallisia ja muita olemassa olevia vanhuspalveluja täydentämään. Mm. Vihtijärven Palvelutaloyhdistyksellä on suunnitelmissa lähivuosina toteuttaa pieni palvelutaloyksikkö Vihtijärvelle. Myös Hopeaniemen kuntoutumiskeskus-

15 LAITOSHOITO HENKILÖSTÖ 14 (21) kylpylää voidaan hyödyntää esim. lyhytaikaishoidossa ja omaishoidossa, siihen suuntaan Hopeaniemi on kehittämässä toimintaansa. Yksityisten rakennuttajien taholta on myös esitetty ajatuksia ns. palvelutalotyyppisen senioritalon rakentamisesta Nummelaan. Mikäli lisää hoivatyyppistä palveluasumista Vihdissä kehitetään, se ehkä merkitsee palveluihin pääsyn kriteerien ja asiakasmaksujen omavastuun tarkistamista kokonaisuudessaan. Mäntyrinne keskittyy vaativien mielenterveys- ja päihde- ym. ongelmaisten hoitoon. Fyysisesti sairaat vanhukset ovat jo sieltä siirtyneet hoidettavaksi terveyskeskuksen vuodeosastolle tai eri palvelutaloihin. Pitkäaikaisen laitoshoidon osuus Mäntyrinteessä vähenee. Lyhytaikaisia laitoshoitojaksoja järjestetään. Mäntyrinne on kehittämässä myös tukiasunto- ja kuntoutustoimintaa Mäntyrinteestä itsenäisempään asumiseen siirtyville asukkailleen. Mäntyrinteeseen sijoittumista ja poistumista sekä kustannuslaskentaa täsmennetään ja kehitetään tulosalueiden yhteistyönä. Ostopalvelukäytäntöjä tarkennetaan niin, että palvelujen sisältöä, laatua ja kustannuksia pystytään paremmin vertailemaan etukäteen laadittujen kriteerien avulla. Terveyskeskussairaala vastaa akuutista perustason sairaanhoidosta koko kunnan väestölle. Terveyskeskussairaalan tulee kyetä vastaanottamaan potilaat mahdollisimman nopeasti erikoissairaanhoidon yksiköistä. Aloitetulla kotiutusprojektilla nopeutetaan kotiutustoimintaa. Vuodeosastoilla on myöskin merkittävä rooli vanhusväestön kotihoidon tukena. Esimerkiksi akuutissa infektiotilanteessa on vanhus kyettävä välittömästi ottamaan lyhyeksi aikaa sairaalaan hoidon aloittamista ja yleiskunnon parantamista varten. Hoidon painopistettä koko sairaanhoidossa siirretään lyhytaikaishoitoon ja kuntoutushoitoon. Tavoitteena on hoitoaikojen lyhentyminen. Yhdellä vanhustenhoitoon perehtyneellä lääkärillä tulee olla lääketieteellinen vastuu koko vanhusten hoidosta. Sairaanhoidollisten hoitoketjujen toimivuuden turvaamiseksi on välttämätöntä lähivuosien aikana perustaa vähintään 20-paikkainen hoivaosasto esim. laajentamalla Nummelan terveysaseman tiloja. Palvelutarpeen kasvua ei voi kuitenkaan ratkaista pelkästään rakentamalla lisää laitospaikkoja. Sen sijaan olemassa olevien rakenteiden sisällä kannattaa tehdä tilaratkaisuja ja toimintatapojen muutoksia. Tärkeintä on saada lisää henkilökuntaa, erityisesti avohuollon toiminnan vahvistamiseen. Riittävä, ammattitaitoinen ja innostunut henkilöstö on paras tae palvelutoiminnan onnistumiselle. Vanhusten määrän lisääntyessä tarvitaan entistä enemmän geriatrista osaamista, vanhusten hoitoon hyvin perehtyneitä hoitajia ja lääkäreitä sekä hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

16 15 (21) Suuri ongelma tulevina vuosina lienee kuitenkin henkilökunnan saamisessa vanhusten palveluihin. Työvoimasta joudutaan kilpailemaan. Kymmenen vuoden aikana suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Jo tällä hetkellä on Vihdissä huomattavan paljon ikääntyneitä työntekijöitä, joilla on runsaasti sairaslomia. Työntekijöiden motivoimiseksi ja työssä jaksamiseksi tarvitaan riittävästi sijaisia ja erilaisia koulutus-, kuntoutus- ym. tukitoimia sekä innostava ja turvallinen työyhteisö. Avohoito on keskeinen osa vanhustenhuollon palvelujärjestelmää. Oikeat palvelut ja osaavat työntekijät siirtävät vanhuksen laitoshoitoa. Kotihoidon henkilöstö erityisesti tarvitsee koulutusta asiakkaiden omatoimisuuden tukemiseen, kuntouttamiseen ja yhä huonokuntoisempien asiakkaiden hoitamiseen. Erityisosaamista tarvitaan mielenterveysongelmien, mm. vanhusten masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon. Henkilöstön koulutukseen on viime vuosina panostettu liian vähän. Jatkuvassa muutoksessa työyhteisöltä edellytetään paitsi ajan tasalla olevia perustietoja, kykyä kohdata muutokset, yhteistyökykyä, luovuutta ja kekseliäisyyttä. Tarvitaan siis enemmän koulutusta uusimuotoiseen vanhustyöhön. Työkierto perusturvakeskuksen omissa yksiköissä sekä eri kuntien ja eri sektoreilla toimivan henkilöstön välinen verkostoituminen edistävät kokonaisnäkemystä. Tällaista yhteistyötä ja koulutusta on Vihdissä jo aloitettu. Henkilöstön asenne työhönsä on tärkeä laatutekijä. 6 VIHDIN VANHUSVISIOT VUOTEEN 2010 u u u Vihti on viihtyisä, turvallinen ja esteetön asuin- ja elinympäristö, joka edistää ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn säilymistä sekä tukee omatoimisuutta ja kotona asumista mahdollisimman pitkään. Kotona asuva ikäihminen elää itsenäistä ja virikkeellistä elämää ensisijaisesti omaisten sekä muiden läheisten avulla käyttäen yksityisten ja yhdistysten palveluja sekä tarvittaessa tukeutuen kunnallisiin kotihoidon ym. palveluihin. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä, yksilöllisiä perustarpeita tukevia ja omatoimisuuteen kannustavia. 7 KEHITTÄMISSTRATEGIAT Strategia on se prosessi, millä visiot ja menetelmät toteutetaan. Valitaan keinot, joilla parhaiten edistetään tavoitteiden toteuttamista ja joihin voimavarat suunnataan. Vihdin perusturvakeskuksen vanhuspalvelujen kehittämisstrategiana vuoteen 2010 on:

17 16 (21) 1. Ehkäisevä / kuntouttava työ Ehkäisevien toimintojen / palvelujen avulla tuetaan jäljellä olevan toimintakyvyn säilymistä ja menetetyn toimintakyvyn palauttamista. Tärkeätä on sairauksien ja tapaturmien ehkäiseminen, varhainen toteaminen, nopea ja aktiivinen hoito sekä tehokas kuntoutus. Palveluiden viivästyminen aiheuttaa toimintakykyä heikentävien sairauksien kroonistumista ja hoivan tarpeen kasvua. Palvelujen tarvetta ehkäistään lisäämällä terveysneuvontaa, järjestämällä ja kehittämällä päiväkeskus-/päiväsairaalatoimintaa, tukemalla järjestö- ja muuta vanhusten elämää tasoittavaa vapaaehtoistoimintaa sekä ylläpitämällä liikunnan ja kuntoutuksen avulla vanhusten toimintakykyä. Tulevaisuuden kannalta yhtä merkittävää on kohdistaa ehkäiseviä toimintoja seniorien ryhmään. Työssäpysyminen ja yhteiskunnassa kiinni pysyminen on tärkeää. Syrjäytyminen ja passiivisuus on estettävä. Ikääntyminen tulee nähdä voimavarana ja myönteisenä haasteena. Ennalta ehkäisevässä mielessä kunnan kaikkien hallintokuntien ja myös elinkeinoelämän tulee ottaa huomioon ikääntyvät omassa suunnittelussaan ja edistää heidän elin- ja palveluolosuhteitaan mm. kaavoituksen ja rakentamisen avulla. Jokapäiväisen elinympäristön parannukset, kuten liikkumisen esteiden poistaminen ovat välttämättömiä. Uuden teknologian mahdollisuuksia hyödynnetään asumisessa ja hoidossa. 2. Toimiva ja tuloksellisuutta edistävä palvelujärjestelmä Tavoitteena on monipuolinen ja joustava avohoitoa painottava ja tukeva palvelujärjestelmä, joka pystyy vastaamaan asiakkaiden erilaisiin ja muuttuviin tarpeisiin. Asiakkaita ei siirretä tarpeettomasti hoitomuodosta toiseen. Sen sijaan asiakkaan kulloinenkin hoitopaikka muuttaa palveluja joustavasti sen mukaan kuin asiakkaan tarpeet muuttuvat. Eri hoitomuotojen perustehtävää ja keskinäistä työnjakoa täsmennetään. Kotihoidon, palveluasumisen, terveyskeskussairaalan ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa tarkennetaan. Palvelujen kohdentumista ohjataan selkiyttämällä hoitoisuus- ja toimintakykyluokituksen kriteerejä mm. RAVA- ja FIMmittaria hyödyntäen. Kun hoitomuotoa tai -paikkaa joudutaan muuttamaan, valmistellaan muutto huolellisesti. Sijoitussuositukset tekee SAS-ryhmä sekä kunnallisten että kunnan rahoittamien yksityisten palvelujen osalta. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että tieto asiakkaan jäljellä olevasta toimintakyvystä sekä elämäntilanteesta siirtyy muutoksen yhteydessä hoitotaholta toiselle. Hoidon tarkka porrastus yksilöllisen toimintakyvyn mukaan on myös hoidon hyvää laatua.

18 17 (21) Kunta/perusturvakeskus kohdentaa omat palvelunsa ja myös yksityisille palveluntuottajille antamansa tuen sellaisiin palveluihin, jotka on tarkoitettu paljon apua tarvitseville, huonokuntoisimmille ja iäkkäimmille. 3. Eri toimijoiden hyvä yhteistyö / monitoimijuus Yksityisten palvelujen osuus, erityisesti säätiöiden tuottamien palvelujen osuus palveluasumisessa on Vihdissä merkittävä. Kiinteä yhteistyö eri toimijoiden kesken on välttämätöntä. Palveluasuminen jatkossa kohdennetaan vielä nykyistä enemmän paljon apua tarvitseville. Palveluasumista kehitetään siten, että säätiöiden palvelutalot järjestävät enemmän hoivatasoista palvelua. Avohuoltoa tuetaan lisäämällä perusturvakeskuksen omia henkilöstöresursseja kotipalvelussa ja kotisairaanhoidossa sekä lisäämällä yksityisten palvelujen käyttöä. Palvelutarpeen vaihteluihin voidaan joustavammin vastata ostamalla ilta-, yö- ja viikonloppuavun palveluita. Omaishoidon tuen määrää kasvatetaan vastaamaan tarvetta vanhustenhuollon tärkeänä toimintamuotona. Tuen tarve ja taso arvioidaan vuosittain. Määrärahaa käytetään joustavasti ja monipuolisesti omaishoitajien palkkioiden maksamiseen sekä vapaa-ajan, virkistyksen ja ohjaavan toiminnan järjestämiseen sekä palveluiden lisäämiseen omaishoitajille. Kohdentuminen selvitetään yksilöllisiä tarpeita tukevasti toimintakykymittaria käyttäen. Kunta/perusturvakeskus toimii vähemmän itse palveluiden tuottajana. Sen sijaan kaikin keinoin yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa sekä yhdessä muiden toimijoiden kanssa vaikuttaa palvelurakenteeseen ja elinympäristöön niin, että ikäihmiset selviytyvät elämän arjessa mahdollisimman itsenäisesti. Yhteistyö lähikuntien kanssa ja seutukunnallisesti mahdollistaa joustavamman ja monipuolisemman palvelurakenteen. Kehittämisstrategiat voidaan esittää myös seuraavanlaisena tavoitteiden ja toimenpiteiden yhdistelmänä, jonka avulla voidaan arvioida toiminnan toteutumista.

19 18 (21) EHKÄISEVÄ / KUNTOUTTAVA TYÖ TAVOITE VAIKUTTAMISTAVAT TOIMENPITEET 1. IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄMINEN JA LIIKKUMISEN HELPOTTAMINEN Asuin- ja elinympäristön parantaminen koko kunnassa. Mahdollistetaan vaivaton ja turvallinen liikkuminen. Kotona asumisen esteitä poistetaan. Vaikutetaan rakennetun ympäristön suunnitteluun, mm. vanhojen talojen hissihankkeiden tukeminen. VASTUU- HENKILÖ TAI RYHMÄ Kaikki hallintokunnat, vanhus- ja vammaisneuvosto ARVIO TOTEUTUMI- SESTA JA MUUTOS- EHDOTUKSE T Järjestetään tarkoituksen-mukaisia apuvälineitä liikkumisen helpottamiseksi. Kauppa- ym. asiointipalvelua lisätään. 2. PALVELU- TARPEEN VÄHENTÄMINEN EHKÄISEVÄLLÄ TYÖLLÄ Liikennejärjestelyjen parantaminen. Yksilöllisen ja ohjaavan terveysneuvonnan lisääminen vastaanotoilla ja eri toimintayksiköissä. Julkisten kulkuvälineiden käyttöä helpotetaan. Käynnistetään uusimuotoinen seniorineuvolatyö - vanhusten terveystarkastukset - kotikäynnit - ohjaus, neuvonta mm. tapaturmien ehkäisy. Aloitus veteraaneista. Päiväkeskus-/päiväsairaalatoiminnan kehittäminen. Toiminta-aikojen lisääminen. Päiväsairaala laitoshoitoa korvaavaksi vaihtoehdoksi. 3. KUNTOUTUKSEN LISÄÄMINEN TOIMINTAKYVYN SÄILYTTÄMI- SEKSI 4. VANHUSTEN HYVINVOINTIA LISÄÄVÄN VA- PAAN KANSA- LAISTOIMINNAN TUKEMINEN/ AKTIVOINTI Kuntoutuksen erityistyöntekijöiden työpanos kohdennetaan kuntoutuksesta eniten hyötyville. Palveluista tiedottamista lisätään. Kuntoutus aloitetaan välittömästi vanhuksen jouduttua sairaalaan. Kuntouttava työote koko henkilökunnalle. Veteraanikuntoutusta monipuolistetaantelmat. Yksilölliset kuntoutussuunni- Ikäihmisten arvostaminen. Mahdollistetaan luovuutta lisäävä toimintakulttuuri. Asenteisiin vaikuttaminen. Toiminnassa korostetaan asiakaslähtöisyyttä ja kuntalaisten Osallistumisen lisääminen vaikutusmahdollisuutta. Myönnetään toiminta-avustuksia vanhusjärjestöille. Kuntoutuksen vastuuhenkilöt/työryhmä Vanhus- ja vammaisneuvosto

20 19 (21)

21 20 (21) TOIMIVA JA TULOKSELLISUUTTA EDISTÄVÄ PALVELUJÄRJESTELMÄ TAVOITE VAIKUTTAMISTAVAT TOIMENPITEET 1. PÄÄOSIN YLI 75-VUOTIAAT ASUVAT OMASSA KODISSAAN (VÄHINTÄÄN 90 %) Kehittämisen painopiste kotihoidossa Itsenäistä asumista ja omatoimisuutta tuetaan. Tuetaan erityisesti osa- ja ympärivuorokautista apua tarvitsevien kotona selviytymistä. VASTUU- HENKILÖ TAI RYHMÄ Taataan hoidon jatkuvuus toimintakyvyn muuttuessa. Lisätään tarveharkintaa selvittämällä toimintakykyä RAVA- ja FIM-mittareiden avulla. Palveluasumiseen pääsemisen kriteerejä tiukennetaan. SAS-ryhmä 2. RIITTÄVÄT, MONIPUOLISET JA LAADUKKAAT PALVELUT Kunta/perusturvakeskus keskittyy kokonaisuuden kehittämiseen ja ohjaukseen sekä vaativien palvelujen tuottamiseen Asiakkaan tarpeet ovat palveluiden ohjaajana Lisätään vanhusten avohuollon resursseja tarpeen mukaan. Perustetaan vuosittain vähintään yksi uusi lähi (tai kodinhoitajan) toimi tai lisätään vastaavasti ostopalvelujen käyttöä kotihoitoon ja kotisairaanhoitoon. Kotona annettavan sairaanhoidon vahvistaminen. Lisätään ja monipuolistetaan palvelusetelin käyttöä. Perusturvakeskus vastaa ensisijaisesti laitoshoidon ja raskaan kotihoidon palvelujen tuottamisesta III ja IV korvausluokan asiakkaille. Tehostetaan yksilöllistä palveluohjausta. Palveluja kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden/palveluntuottajien kanssa. Raskaamman hoivan osuutta palvelutaloissa lisätään. SAS-ryhmän roolia palvelusijoitusten järjestäjänä kehitetään. Hoito- ja palveluketjujen toimivuus varmistetaan. Lyhytaikaisen akuutin sairaanhoidon osuutta lisätään terveyskeskussairaalassa ja intervallihoidon osuutta palvelutaloissa. Nopeutetaan laitoshoidosta kotiuttamista, mm. PALKO-projektin avulla SAS-ryhmä/ laatutyöryhmä PALKO-projektin yhdyshenkilö

22 21 (21) ERI TOIMIJOIDEN JOUSTAVA YHTEISTYÖ / MONITOIMIJUUS TAVOITE VAIKUTTAMISTAVAT TOIMENPITEET 1. YKSITYISET PALVELUT KUNNALLISTEN PALVELUJEN TÄYDENTÄJÄNÄ Edistetään/tuetaan palvelu-yritysten tuloa Vihtiin. Varaudutaan tarvittaessa edelleen ostamaan palveluja yksityisiltä palvelu- ja hoivayrittäjiltä ja myös ohjaamaan asiakkaita suoraan yksityisten palvelujen piiriin. VASTUU- HENKILÖ TAI RYHMÄ 2. KUNNALLISTEN JA YKSITYISTEN PALVELUJEN LAADUN JA KÄYTTÖKELPOI- SUUDEN VARMIS- TAMINEN Valvotaan yksityisten palvelujen laatua. Luodaan yhtenäiset laatukriteerit kaikille. Laatukäsikirjat. Parhaiden käytäntöjen ja työtapojen vertaileminen. Laatutyöryhmä 3. OMAISHOIDON MERKITYKSEN KOROSTAMINEN Laajennetaan omaishoidon tukea. Myönnetään tukea joustavasti erilaisia vaihtoehtoja yhdistellen. Tarkistetaan määräraha vuosittain. Kotihoidon esimiehet Tuetaan omaishoitajia tärkeinä yhteistyökumppaneina. Hyödynnetään asiakaspalautetta. Kotihoidon työryhmä 4. VAPAAEHTOIS- TYÖN TUKEMINEN JA AKTIVOIMINEN Erityisesti kunnan, seurakunnan, järjestöjen ja kylien yhteistyötä lisätään. Järjestetään virkistys-, koulutusym. toimintaa omaishoitajille. Omaisten pienryhmätoimintaa aktivoidaan. Nimetään perusturvakeskuksen vapaaehtoistyön yhdyshenkilö/työryhmä tehtävänään pitää yhteyttä vapaaehtoisten toimintaan. Tuetaan vapaaehtoisten ohjaus/koulutustoimintaa. Palveluverkostoa laajennetaan / perhe- ja lähiverkko tärkeäksi. Kotihoito yhdessä vapaaehtoisprojektin ym. kanssa Yhdyshenkilö tai työryhmä

23 22 (21) 8 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Vihdissä on noin asukasta, heistä yli 65-vuotiaita noin 2 700, joista yli 75-vuotiaita Omassa kodissaan yli 75-vuotiaista vihtiläisistä asuu noin 85 %. Tässä suunnitelmassa käytetyn ennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä Vihdissä lisääntyy 10 vuoden aikana keskimäärin 40 henkilöllä vuodessa. Säännöllisten palvelujen piiriin heistä tulee noin neljäsosa. Lisäys on siis lähivuosina vielä aika kohtuullinen. Ikääntyneiden huomattavampi lisäys vuoden 2010 jälkeen on kuitenkin tosiasia ja edellyttää jo nyt rakenteellisten uudistusten jatkamista ja yhä enemmän yhteistyötä koko kunnassa selvitäksemme haasteesta. Ikääntyvän väestönosan kasvua ei välttämättä pidä nähdä vain palvelujen ja hoivantarpeen lisääjänä. Kalliimpien erityispalveluiden tarve vähenee kun kaikille kuntalaisille tarkoitettujen peruspalvelujen suunnittelussa huomioidaan myös tulevan vanhusväestön tarpeet. Ihmisten riippuvuus palvelujärjestelmästä ei saa enää nykyisestään lisääntyä, mutta on tärkeätä ylläpitää turvallisuutta ja luottamusta siihen, että palvelujärjestelmä tarvittaessa auttaa. Vihtiläisillä täytyy olla tunne ja varmuus siitä, että heikoimmista ja ahdinkoon joutuneista huolehditaan. Vanhusten hyvinvoinnin edistämisessä Vihdissä korostetaan etsivän, ennalta ehkäisevän ja kuntouttavan työn merkitystä. Palveluiden tarjonnan johtavana periaatteena on taata toimintakykyä menettäneille ikääntyneille mahdollisuus elää kotonaan tai kodinomaisissa palvelutaloyksiköissä mahdollisimman pitkään. Palvelujen kehittämisen painopiste on siis avopalvelujen ja niitä tukevien toimintojen kehittämisessä. Jo tällä hetkellä, mutta vielä enemmän tulevaisuudessa dementoivat sairaudet ovat suurin pitkäaikaisen hoivan ja hoidon aiheuttaja. Dementiaoireisille ja heidän omaishoitajilleen tarvitaan ja kehitetään useita, myös uusia, tukimuotoja. Monitoimijaista palvelurakennetta hyödynnetään. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa etsitään keinoja ja kehitetään uusia luovia ratkaisuja, kuinka säilytetään hyvät palvelut kohtuullisin kustannuksin vanhusmäärän lisääntyessä. Olemassa olevat ja uudenlaiset mahdollisuudet, osaamisalueet ja toimintamallit yhdistetään käytännössä toimivaksi kokonaisuudeksi. Palveluasumismahdollisuuksien suuri määrä ei sinänsä ratkaise paikkatilannetta. Asiakkaat pitää myös sijoittaa kuntoisuutensa perusteella oikeisiin asumis- tai hoitopaikkoihin. Kunnan tulee tehdä edelleen strategisia valintoja: mikä on palvelutuotannossa julkisen sektorin rooli ja miltä osin voidaan tukeutua yksityisiin palveluihin ja mikä on asiakkaan osuus palvelujen kustannuksista.

24 23 (21) Kuntien vanhustenhoidon valtakunnalliset laatusuositukset ovat valmistumassa. Näiden pohjalta myös Vihti tarkistaa ja määrittelee oman tavoitetasonsa. Täytyy kuitenkin muistaa, että kuntien palvelurakenne on hyvin erilainen ja suositukset ovat keskimääräisiä mitoitustietoja kunnan oman laatutyön tueksi. Vihdin palvelurakenne on poikkeuksellisen palveluasumispainotteinen. Tätä mallia täytyy hyödyntää ja nähdä se rikkautena, jonka vaikutus ulottuu pitkälle tulevaisuuteen.

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN VANHUSPALVELUT HAAPAVEDEN KARTANONVÄKI Rautionkuja 1 Alice Pekkala 050 374 8968, hoitajat p. 043 211 1573 IIN KARTANONVÄKI

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.10.2016 97 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2017 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 165 1 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki perustuu omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005) ja siihen tehtyihin muutoksiin

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT KESÄKUU 2006 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 2 HAKEMISTO A sivu Apuvälineet 3 F Fysioterapia 3 H Hoitotarvikkeet 3 K Kotihoidon

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Vanhusten palvelut Helsinki

Vanhusten palvelut Helsinki Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali

Lisätiedot