KATSAUS. Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä. Magnus Lindroos
|
|
- Ilona Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä Magnus Lindroos Vanhusten sydämen krooninen vajaatoiminta eroaa jonkin verran nuorempien potilaiden vajaatoiminnasta. Sydäninfarktin jälkitilaan ja kardiomyopatiaan liittyvä vasemman kammion systolinen vajaatoiminta ei ole yhtä tavallista. Vanhusten sydämen vajaatoimintaa luonnehtivat vasemman kammion diastolinen täyttymishäiriö, läppäviat, sepelvaltimotauti ja erityisesti verenpainetauti. Taustalla on joskus korjattavissa oleva syy, kuten aorttastenoosi. Sydämen ja verisuonten jäykistyessä iän myötä kaikki painevaihtelut korostuvat ja vanhukset ovat muun muassa sen vuoksi herkkiä lääkkeiden vaikutuksille. Vanhusten sydämen vajaatoiminnan lääkehoidossa seurataan tavanomaisia periaatteita, mutta annostelussa on syytä noudattaa varovaisuutta. Vanhuksillakin sydämen vajaatoiminta on vakava tila, joka vaatii huolellista tutkimusta ja seurantaa. Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jonka esiintyvyys lisääntyy jyrkästi iän myötä. Tämä osoitettiin muun muassa yhdysvaltalaisessa Framinghamin tutkimuksessa (kuva 1) (Kannel ym. 1990). Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös muissa laajoissa väestötutkimuksissa, kuten Göteborgin vuonna 1913 syntyneiden miesten seurantatutkimuksessa (Eriksson ym. 1989) ja Helsingin vanhustutkimuksessa, johon osallistui laaja satunnaisotos vuosina 1904, 1909 sekä 1914 syntyneitä helsinkiläisiä naisia ja miehiä (Lindroos ym. 1993a). Sydämen vasemman kammion toiminnassa tapahtuu suuria muutoksia iän karttuessa. Etenkin vasemman kammion diastolinen täyttyminen hidastuu, ja eräänlainen diastolinen toimintahäiriö kuuluu normaaliin vanhenemiseen. Vanhuksen sairastuessa sydämen vajaatoimintaan diastolisella toimintahäiriöllä onkin erityisen suuri merkitys. Rajanveto normaalin ikääntymismuutoksen ja sydänsairauden välillä saattaa olla vaikeaa. Tässä katsauksessa käsitellään Helsingin vanhustutkimuksen tuloksia ja yleisesti vanhusten sydämen vajaatoiminnan diagnostiikkaan ja hoitoon liittyviä kysymyksiä. Vajaatoiminnan esiintyvyys Helsingin vanhustutkimuksessa Helsingin vanhustutkimuksessa sydämen vajaatoiminnan diagnoosi perustui neljään kriteeriin: 1) rasitushengenahdistus, 2) thoraxkuvassa todettu selvä keuhkolaskimokongestio, suurentunut maksa tai kohonnut kaulalaskimopaine, 3) syketaajuus >90/min tai kuuluva kolmas sydänääni ja 4) selvästi suurentunut sydänvarjo thoraxkuvassa. Vajaatoimintadiagnoosin edellytyksenä oli kolmen kriteerin täyttyminen (Kupari ym. 1997). Taulukko 1 osoittaa sydämen vajaatoiminnan esiintyvyyden lisääntyvän iän myötä, kuten myös Framinghamin tutkimuksessa todettiin (kuva 1). Taulukossa 2 esitetään sydämen vajaatoimintaan liittyvien sairauksien esiintyminen vanhuk- Duodecim 113: ,
2 Sydämen vajaatoiminnan vuosittainen ilmaantuvuus asukasvuotta kohti 100 A 2 S 1 FKG Naiset Miehet E A EKG Ikä, vuosia K u v a 1. Sairastuminen sydämen vajaatoimintaan lisääntyy jyrkästi iän myötä. Kuva on muunneltu Framinghamin tutkimuksesta julkaistuista tiedoista (Kannel ym. 1990). IVRT Mitraaliläppä auki K u v a 2. Sydämen vasemman kammion diastoliset täyttymisvaiheet. Isovolyyminen relaksaatioaika (IVRT) kestää aorttaläpän sulkeutumisesta (A 2 ) mitraalivirtauksen alkuun, tässä tapauksessa noin 110 ms. Mitraalivirtaus on mitattu dopplerpulssitekniikalla sydämen kärjestä, ja se koostuu alkudiastolisesta E-aallosta sekä eteissupistuksen aiheuttamasta loppudiastolisesta A-aallosta. Kuvassa on terveen vanhuksen normaali virtausprofiili, jossa E-aalto on pieni ja A-aalto korkea ja E/A-suhde noin S 1 = ensimmäinen sydänääni. FKG = fonokardiogrammi. silla, joilla todettiin vajaatoiminta. Vajaatoimintaan usein liittyviä sairauksia olivat sepelvaltimotauti, verenpainetauti ja läppäviat; vajaatoiminnan syy jäi epäselväksi vain noin 10 %:ssa tapauksista. Vasemman kammion diastoliset täyttymisvaiheet Loppusystolessa sydänlihas relaksoituu, jolloin kammionsisäinen paine alkaa nopeasti laskea. Tämä on aktiivinen, energiaa vaativa tapahtuma, joka jatkuu diastolen alkuun myös sen jälkeen, kun aorttaläppä on sulkeutunut, hiippaläppä auennut ja vasemman kammion täyttyminen alkanut. Aktiivisen relaksaation jälkeen vasemman kammion täyttyminen on riippuvainen sen venyvyydestä (komplianssista). Diastole koostuu siis kammioseinämän aktiivisesta relaksaatiosta ja passiivisesta venymisestä (Ikäheimo, tässä numerossa). Vasemman kammion täyttymistä diastolen aikana voidaan arvioida mitraaliaukon virtauksesta dopplerpulssitekniikalla (kuva 2). Ensiksi havaitaan hiippaläpän avautuessa nopea alkudiastolinen sisäänvirtaus eli E-aalto. Diastaasivaiheen jälkeen ilmaantuu vasemman eteisen supistuksen aiheuttama loppudiastolinen virtaus eli A-aalto, joka on normaalisti E-aaltoa pienempi: E- ja A- aallon suhde (E/A-suhde) on siis normaalisti >1 nuorilla ja keski-ikäisillä. Isovolyymisena relaksaatioaikana aorttaläppä ja mitraaliläppä ovat kiinni. Tänä aikana vasemman kammion paine laskee jyrkästi, mutta sen tilavuus ei muutu. Isovolyyminen relaksaatioaika voidaan mitata joko sellaisesta dopplersignaalista, johon rekisteröityvät virtaukset sekä aortta- että mitraaliaukoista, tai fonokardiogrammista ja dopplersignaalista toisen sydänäänen alusta diastolisen mitraalivirtauksen alkuun. Ikääntymisen aiheuttamat muutokset diastolisessa toiminnassa Tavanomaisesti siis mitraaliaukossa sisäänvirtaus koostuu suurehkosta alkudiastolisesta E-aallosta ja pienehköstä loppudiastolisesta A-aallosta. Ikääntymiseen liittyvä hidastunut relaksaatio pie- 958 M. Lindroos
3 T a u l u k k o 1. Sydämen vajaatoiminnan esiintyvyys Helsingin vanhustutkimuksen eri ikäryhmissä. Ikä, v Koe- Sydämen Arvioitu henkilöitä vajaatoiminta esiintyvyys väestössä, % T a u l u k k o 2. Sydämen vajaatoimintaan liittyviä sairauksia Helsingin vanhustutkimuksessa. Verenpainetauti 54 % Sepelvaltimotauti 54 % Läppävika 51 % Eteisvärinä 39 % Verenpainetautia, sepelvaltimotautia ja läppävikoja esiintyi Helsingin vanhustutkimuksessa joko yksinään tai eri yhdistelmissä noin 90 %:lla niistä koehenkilöistä, joilla todettiin sydämen vajaatoiminta. Eteisvärinää esiintyi 8 %:lla kaikista koehenkilöistä. nentää kuitenkin vasemman kammion alkudiastolista täyttymistä ja korostaa eteissupistuksen aiheuttamaa loppudiastolista täyttymistä. Näin E/A-suhde <1 on yleensä terveillä vanhuksilla normaali löydös. Kuvassa 3 esitetään, miten Helsingin vanhustutkimuksen valikoimattomilla koehenkilöillä E/A-suhde oli riippuvainen iästä. Myös aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että noin 60 vuoden iässä E-aalto alkaa olla pienempi kuin A-aalto (Galderisi ym. 1996). Sydämen ikääntyessä vasemman kammion relaksaatio hidastuu, ja isovolyyminen relaksaatioaika pitenee normaalisti iän myötä. Transmitraalivirtausprofiilin»pseudonormaalistuminen» vanhusten sydämen vajaatoiminnassa Sydämen vajaatoiminnassa vasemman kammion esikuormitus lisääntyy ja vasemman eteisen paine nousee. Tämän seurauksena hiippaläppä avautuu aikaisemmin, jolloin isovolyyminen relaksaatioaika lyhenee. Isovolyymisen relaksaation jälkeen seuraa sydämen vajaatoiminnassa nopea alkudiastolinen täyttö. Tämä korostaa mitraalivirtauksen E-aaltoa ja suurentaa E/A-suhteen»normaaliksi» (>1), jolloin puhutaan»pseudonormaalistumisesta». Vanhusten sydämen vajaatoiminnan yhteydessä löydökset sydämen kaikukuvauksessa ja dopplertutkimuksessa saattavat tämän johdosta olla harhaanjohtavan»normaaleja»: vasemman kammion systolinen toiminta on hyvä, isovolyyminen relaksaatioaika on lyhyt ja transmitraalivirtauksessa todetaan korkea E-aalto ja mahdollisesti matala A-aalto, niin kuin terveillä nuorilla ja keski-ikäisillä. Jos potilaalla on eteisvärinä, ei A- aaltoa luonnollisesti todeta ollenkaan. Löydökset rajoittuvat näin ollen usein vasemman kammion seinämän paksuuntumiseen, vasemman eteisen laajentumiseen ja mahdollisiin läppävikoihin sekä edellä mainittuun mitraalivirtauksen»pseudonormaalistumiseen», joka vanhuksilla viittaa sydämen vajaatoimintaan. Vasemman kammion systolinen toiminta vanhusten sydämen vajaatoiminnassa Vanhuksilla vasemman kammion systolinen toiminta säilyy yleensä hyvänä. Sen sijaan vasemman kammion seinämän paksuus ja kammion massa kasvavat selvästi iän myötä (Lindroos ym. 1994). Helsingin vanhustutkimuksessa ei todettu ikääntymiseen liittyvää vasemman kammion systolista toimintahäiriötä. Yllättävä havainto oli, ettei myöskään vajaatoimintaryhmässä todettu erityisen paljon vasemman kammion systolista toimintahäiriötä. Kuvassa 4 esitetään vasemman kammion systolisen läpimitan supistumisosuus (fractional shortening) terveillä ja sydämen vajaatoimintaa sairastavilla vanhuksilla. Joillakin vajaatoimintaa potemattomilla on selvä vasemman kammion oireeton toimintahäiriö (supistusosuus <0.25). Vajaatoimintaa potevat näyttävät jakautuvan kahteen ryhmään: noin 30 %:lla on klassinen vasemman kammion systolinen vajaatoiminta, mutta noin 70 %:lla vasemman kammion systolinen toiminta oli normaali vajaatoiminnasta huolimatta. Nuo- Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä 959
4 remmista potilasaineistoista on useimmiten esitetty hyvin säilyneen vasemman kammion systolisen toiminnan pienempiä esiintyvyyslukuja (14 40 %; Cohn ja Johnson 1990, Bonow ja Udelson 1992), mutta vaihteluväli on ollut laaja, jopa % (Vasan ym. 1995). Vanhusten sydämen vajaatoiminnan tutkiminen ja etiologia Itse vajaatoimintadiagnoosi on kliininen ja perustuu tyypillisiin oireisiin ja thoraxkuvaan (Remes, tässä numerossa). Vajaatoiminnan diagnosointi on vanhuksilla usein ongelmallista, koska oireisto on melko epäspesifistä. Esimerkiksi rasitushengenahdistusta ja turvotuksia esiintyy usein ilman sydänsairautta. Sydämen vajaatoiminta on kuitenkin vakava tila, joten se on syytä pitää mielessä sairasta vanhusta tutkittaessa. Oikein suunnattu hoito vaikuttaa edullisesti sekä ennusteeseen että elämänlaatuun. Toisaalta turha lääkehoito aiheuttaa ylimääräisiä riskejä. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan sydämen vajaatoiminnan ylidiagnostiikka on ollut varsin yleistä (Remes 1991). Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, johon on aina pyrittävä löytämään syy (Kupari, tässä numerossa). Taulukosta 2 ilmenee, miten huomattavalla osalla sydämen vajaatoimintaa potevista vanhuksista löydetäänkin selitys vakavaan oireyhtymään. Huolellinen kliininen tutkimus on avainasemassa, ja sydämen kaikukuvaus on syytä suorittaa taustatekijöiden kartoittamiseksi. Hoidon näkökohtia Diastolisen transmitraalivirtauksen E/A-suhde Ikä, vuosia K u v a 3. E/A-suhteen (vrt. kuva 2) riippuvuus iästä Helsingin vanhustutkimuksessa. Suhde pienenee loglineaarisesti iän myötä, ja E/A on yleensä vanhuksilla <1. Osalla iäkkäistä koehenkilöistä oli suuri,»pseudonormaali» E/Asuhde useimmiten sydämen vajaatoiminnan johdosta (oikealla ylhäällä). Sydämen vajaatoiminnan hoidolla pyritään vaikuttamaan edullisesti sekä elämänlaatuun että ennusteeseen. Mikäli taustalla on korjattavissa oleva sydänsairaus, kuten läppävika tai sepelvaltimotauti, saattaa kirurgisella hoidolla olla ratkaiseva vaikutus potilaan ennusteeseen. Vanhuksen sydämen vajaatoiminnan takana voi hyvin olla kirurgisesti korjattavissa oleva rakennevika. Kliiniset löydökset saattavat olla vanhuksilla hyvin harhaanjohtavia, ja kaikukuvaus on näin ollen usein tarpeellinen (Lindroos 1993b). Korkea ikä ei sinänsä ole mikään este sydänleikkaukselle (Freeman ym. 1991), ja on muistettava, että sydänkirurgia saattaa olla hyvin tuloksekasta, vaikka potilas on iäkäs. Sepelvaltimotaudin aiheuttamassa vajaatoiminnassa voi ohitusleikkauksesta tai pallolaajennuksesta olla huomattava apu. Kriittisen aorttaläppäahtauman esiintyvyys yli 75-vuotiailla on suurin piirtein 3 % (Lindroos ym. 1993a), ja tämän hyvin vaarallisen läppävian leikkaushoito on ajoissa suoritettuna oikein valituilla vanhuksilla todettu erittäin menestykselliseksi hengen pelastavaksi hoitomuodoksi (Olsson ym. 1992). Laajoissa lääketutkimuksissa ei ole yleensä tehty prospektiivista jakoa eri ikäluokkiin. Esimerkiksi CONSENSUS-tutkimukseen osallistui hyvinkin iäkkäitä potilaita, joista osalla vasemman kammion systolinen toiminta oli hyvin säilynyt. Tutkimuksessa todettiin kuitenkin, että enalapriililla on selvästi myönteinen vaikutus ennusteeseen (Swedberg ja Kjekshus 1988). Myös pit- 960 M. Lindroos
5 Potilaat, lukumäärä Ei sydämen vajaatoimintaa Sydämen vajaatoimintaa sairastavat Supistumissuhde Supistumissuhde K u v a 4. Sydämen kaikukuvauksen M-kuvasta mitattu vasemman kammion supistumisosuus (fractional shortening, arvo <0.25 viittaa vasemman kammion systoliseen toimintahäiriöön) vanhuksilla, joilla oli tai ei ollut kliinistä sydämen vajaatoimintaa (Lindroos ym. 1993). kävaikutteisilla nitraateilla on todettu olevan edullinen vaikutus sekä elämänlaatuun että ennusteeseen (Cohn ym. 1986). Angiotensiinikonvertaasin (ACE) estäjiä ja nitraatteja voidaan suositella myös sen vuoksi, että vanhusten sydämen vajaatoimintaan liittyy huomattavan usein sepelvaltimotauti, mitraalivuoto ja verenpainetauti. Jo vuosia sitten Framinghamin tutkimuksessa todettiin, että kohonnut verenpaine on hyvin tärkeä tekijä sydämen vajaatoiminnan synnyssä. Verenpainetautipotilaiden keskuudessa sydämen vajaatoiminnan esiintyvyys todettiin moninkertaisesti lisääntyneeksi. Kyseessä oli hyvin huonoennusteinen yhdistelmä, joten tärkeimmäksi sydämen vajaatoiminnan ehkäisyksi ja hoidoksi suositeltiin kohonneen (sekä systolisen että diastolisen) verenpaineen mahdollisimman tehokasta alentamista (Kannel ym. 1972). Uudet tutkimustulokset osoittavat myös kiistattomasti, että vanhusten kohonneen systolisen verenpaineen hoito kannattaa, vaikka diastolinen paine olisikin normaali (Pearson ym. 1991). Spesifiseksi»lusitrooppiseksi» eli relaksaatiota nopeuttavaksi ja venyvyyttä parantavaksi lääkeaineryhmäksi on esitetty kalsiuminestäjiä. Tieteellinen näyttö tämän lääkeaineryhmän kliinisestä tehokkuudesta puuttuu kuitenkin vielä, ja tämän ryhmän lääkkeistä on julkaistu ristiriitaisia tuloksia (Nishimura 1993). Inotrooppisesti vaikuttavia lääkeaineita on syytä käyttää hyvin varovasti, mikäli potilaalla mahdollisesti on diastolinen toimintahäiriö. Niiden vaikutuksesta vasemman kammion ulosvirtauskanavaan voi syntyä ahtautumista, mitä on kuvattu esiintyneen esimerkiksi läppäleikkauksen jälkeen (Chachques ja Pellerin 1994). Lisäksi niiden käyttöön usein liittyvä syketaajuuden kasvu lyhentää diastolen kestoa, mikä puolestaan vaikeuttaa vasemman kammion täyttymistä. Inotrooppisten lääkkeiden pitkäaikainen käyttö lähinnä huonontaa ennustetta (Packer 1993). Digitalisvalmisteet ja diureetit mielletään edelleen eräänlaisiksi hoidon kulmakiviksi, vaikka tutkimushavainnot tämän hoidon tuloksista ovat hyvin puutteellisia. Eteisvärinässä digitalishoito on paikallaan jos syketaajuus on suuri, jolloin hoito pidentää diastolen kestoa. Annostelussa on oltava varovainen. Lyhytvaikutteiset diureetit ovat selvästi hyödyllisiä sydämen äkillisessä vajaatoiminnassa ja keuhkopöhössä. Diureettiannosten määrityksessä on syytä noudattaa varovaisuutta, koska vanhukset ovat herkkiä tilavuusmuutoksille. Heidän sydämensä ja verenkiertonsa venyvyys on alentunut. Tästä syystä liian suuret diureettiannokset johtavat herkästi hypovolemiaan, ja hoidon äkillinen lopettaminen saattaa aiheuttaa keuhkopöhön. Pitkäaikaishoidossa pitää muistaa, että vaikutusta ennusteeseen ei ole osoitettu, joten diureettilääkitys on vain oireenmukainen. Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä 961
6 Vanhusten sydämen vajaatoiminnan ennuste Vasemman kammion systoliseen toimintahäiriöön liittyvän sydämen vajaatoiminnan ennuste on melko hyvin kartoitettu (Kannel ym. 1972, Swedberg ja Kjekshus 1988). Kyseessä on vakava tauti, luonnollisesti myös vanhuksilla. Sen sijaan puhtaaseen diastoliseen tai sekamuotoiseen toimintahäiriöön liittyvän sydämen vajaatoiminnan ennuste on huonommin tunnettu. Kirjallisuudessa on esitetty viitteitä siitä, että puhtaan diastolisen toiminnanhäiriön ennuste olisi parempi kuin puhtaasti systolisen (Cohn ja Johnson 1990, Gaasch 1994). Erityisesti vanhusten diastolisen toimintahäiriön ennustetta ei kuitenkaan vielä tarkoin tunneta (Vasan 1995). Helsingin vanhustutkimuksessakin todettiin, että sydämen vajaatoiminta on vakava tila, jossa kokonaiskuolleisuus oli kaksinkertaistunut ja kuolleisuus sydänja verisuonisairauksiin nelinkertaistunut neljän vuoden seurannassa (Kupari ym. 1997) riippumatta siitä, oliko kyseessä systolinen vai diastolinen häiriö. Lopuksi Ihmisen ikääntyessä sydän ja verisuonet jäykistyvät. Näin ollen niiden venyvyys (komplianssi) heikkenee ja siten painevaihtelut elimistössä korostuvat. Tämän seurauksena terveilläkin vanhuksilla on todettavissa systolisen verenpaineen nousu, vasemman kammion hypertrofia sekä vasemman kammion diastolinen toimintahäiriö. Nämä tekijät toimivat ylimääräisinä modulaattoreina, kun vanhukselle jostakin syystä kehittyy sydämen vajaatoiminta. Vasemman kammion systolinen toimintahäiriö ei ole vanhuksilla samalla tavalla yleisin sydämen vajaatoiminnan muoto kuin nuoremmilla, vaan jopa valtaosassa tapauksista häiriö on lähinnä diastolinen tai sekamuotoinen. Tärkeimmät syysairaudet ovat vanhemmissa ikäryhmissä verenpainetauti, sepelvaltimotauti ja läppäviat, ja puuttumalla näihin voidaan potilaan elämänlaatua ja ennustetta usein ratkaisevasti parantaa. Kirjallisuutta Bonow R O, Udelson J E: Left ventricular diastolic dysfunction as a cause of congestive heart failure. Mechanisms and management. Ann Intern Med 117: , 1992 Chachques J C, Pellerin M: Current status of valvular surgery. Curr Opin Cardiol 9: , 1994 Cohn J N, Archibald D G, Ziesche S, ym.: Effect of vasodilator therapy on mortality in chronic congestive heart failure. Results of a Veterans Administration Cooperative Study. N Engl J Med 314: , 1986 Cohn J N, Johnson G: Heart failure with normal ejection fraction. The V-HeFT Study. Circulation 81: III-48-III-53, 1990 Eriksson H, Svärdsudd K, Larsson B, ym.: Risk factors for heart failure in the general population: the study of men born in Eur Heart J 10: , 1989 Freeman W K, Schaff H V, O Brien P C, ym.: Cardiac surgery in the octogenarian: perioperative outcome and clinical followup. J Am Coll Cardiol 18: 29 35, 1991 Gaasch W H: Diagnosis and treatment of heart failure based on left ventricular systolic or diastolic dysfunction. JAMA 271: , 1994 Galderisi M, Petrocelli A, Alfieri A, ym.: Impact of ambulatory blood pressure on left ventricular diastolic dysfunction in uncomplicated arterial systemic hypertension. Am J Cardiol 77: , 1996 Kannel W B, Castelli W P, McNamara P M, ym.: Role of blood pressure in the development of congestive heart failure. The Framingham study. N Engl J Med , 1972 Kannel W B, Thom T J: Incidence, prevalence and mortality of cardiovascular diseases. Kirjassa: The Heart, s Toim. J W Hurst, R C Schlant. McGraw-Hill, Inc., 1990 Kupari M, Lindroos M, Iivanainen A, ym.: Congestive heart failure in old age: prevalence, mechanisms and 4-year prognosis in the Helsinki Ageing Study. J Intern Med, 1997 (painossa) Lindroos M, Kupari M, Heikkilä J, ym.: Prevalence of aortic valve abnormalities in the elderly: an echocardiographic study of a random population sample. J Am Coll Cardiol 21: , 1993(a) Lindroos M: Clinical signs of aortic valve stenosis in old age. Cardiology in the Elderly 1: , 1993(b) Lindroos M, Kupari M, Heikkilä J, ym.: Echocardiographic evidence of left ventricular hypertrophy in a general aged population. Am J Cardiol 74: , 1994 Nishimura R A, Schwartz R S, Holmes D R, Jr., ym.: Failure of calcium channel blockers to improve ventricular relaxation in humans. J Am Coll Cardiol 21: , 1993 Olsson M, Granström L, Lindblom D, ym.: Aortic valve replacement in octogenarians with aortic stenosis: a case-control study. J Am Coll Cardiol 20: , 1992 Packer M: The development of positive inotropic agents for chronic heart failure: how have we gove astray? J Am Coll Cardiol 22: 119A 126A, 1993 Pearson A C, Gudipati C, Nagelhout D, ym.: Echocardiographic evaluation of cardiac structure and function in elderly subjects with isolated systolic hypertensio. J Am Coll Cardiol 962
7 17: , 1991 Remes J, Miettinen H, Reunanen A, ym.: Validity of clinical diagnosis of heart failure in primary health care. Eur Heart J 12: , 1991 Swedberg K, Kjekshus J: Effects of enalapril on mortality in severe congestive heart failure: results of the Cooperative North Scandinavian Enalapril Survival Study (CONSENSUS). Am J Cardiol 62: 60A 66A, 1988 Vasan R S, Benjamin E J, Levy D: Prevalence, clinical features and prognosis of diastolic heart failure: an epidemiologic perspective. J Am Coll Cardiol 26: , 1995 MAGNUS LINDROOS, LKT, apulaisylilääkäri Vaasan keskussairaala, sydänasema Vaasa 963
Aorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
LisätiedotSydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK
28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotLäppäleikkaukset aloitettiin 1950-luvulla vaikeimmin
Sydänkirurgia Markku Ikäheimo Kroonisten läppävikojen hoito on viime vuosikymmenien aikana valtavasti parantunut tutkimusmenetelmien ja leikkaustekniikan kehittymisen myötä. Kaikukardiografialla voidaan
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotOnko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta
Onko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta Läppävikapotilaan kokemuksia Muutama kuukausi sitten menin lääkäriin, koska minua huimasi ja henkeäni ahdisti. Lääkäri kuunteli sydäntäni stetoskoopilla
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON
LisätiedotSydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus
Sydämen ultraäänitutkimus Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus Miksi sydämen ultraääni? Nopea käsitys sydämen rakenteesta, toiminasta ja hemodynamiikasta Nopea, bed-side tutkimus Ei korvaa anamneesia
LisätiedotSydämen vajaatoiminta miten käytän ultraääntä?
B LUKU 5 Sydämen vajaatoiminta miten käytän ultraääntä? Anu Turpeinen Suvi Tuohinen Kari Ylitalo Yhteenveto Sydämen vajaatoiminnan erotusdiagnostiikassa ultraäänitutkimus on avaintutkimus. Kaikututkimuksella
LisätiedotKELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE
KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET
LisätiedotSYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO
SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO Petri Haataja 20.11.2009 SYDÄMEN VAJAATOIMINTA Sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi verta kudoksiin Systolinen ja diastolinen vajaatoiminta
LisätiedotKATSAUS. Sydämen kroonisen vajaatoiminnan lääkehoito. Juhani Airaksinen ja Kimmo Luomanmäki
KATSAUS Sydämen kroonisen vajaatoiminnan lääkehoito Juhani Airaksinen ja Kimmo Luomanmäki Sydämen vajaatoiminnan hoito alkaa oikeasta diagnoosista, perussairauden ja vajaatoiminnan mekanismin selvittämisestä.
LisätiedotTAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)
TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) Tuomas Mäkelä Anestesiasairaanhoitaja TG4 TYKS Anestesiakurssi 19.- 20.3.2015 Naantali TYKS Leikkausosasto TG4 24/7 12-14 salia 14-19 heräämöpaikkaa AorNaläppävika
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotIÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS
IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotKardiomyopatia haastetta fysioterapiaan
Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Merja Perhonen LT, liikuntalääketiet. erikoislääkäri CorusFit Oy Määritelmät Kardiomyopatiat ovat sairauksia, joissa rakenteen ja toiminnan ensisijainen poikkeavuus
LisätiedotIäkkään potilaan läppäleikkaus yksi vai monta läppää, entä ohitukset?
LUKU 10 Iäkkään potilaan läppäleikkaus yksi vai monta läppää, entä ohitukset? Raimo Kettunen Martti Lepojärvi Markku Salmenperä Tiivistelmä Ikä sinänsä on erittäin harvoin kontraindikaatio läppäleikkaukselle,
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotKoiran sydämen vajaatoiminta
Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon
LisätiedotSYDÄMEN HYPERTROFIAN JA KROONISEN VAJAATOIMINNAN FARMAKOLOGINEN HOITO
SYDÄMEN HYPERTROFIAN JA KROONISEN VAJAATOIMINNAN FARMAKOLOGINEN HOITO Pro gradu tutkielma Heikki Matikainen Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto Joulukuu 2011
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotSydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi
Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO
URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotAorttastenoosin solmuja
LUKU 1 Aorttastenoosin solmuja Muuttuva potilasaineisto Markku Kupari Kuvassa 1 vertaillaan eräitä tunnuslukuja aorttastenoo- AORTTASTENOOSIN SOLMUJA sin vuoksi Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella systolinen verenpaine VERENPAINE korkein verenpaine suurissa valtimoissa
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen
LisätiedotRESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA
RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA Dosentti, sisätautien el Toimialuejohtaja Tyks, Turku SIDONNAISUUDET Advisor/Consultant/Speaker s Bureau Bayer, Boehringer-Ingelheim, Genzyme-Sanofi, Medtronic, Menarini,
LisätiedotSYDÄMEN MAGNEETTITUTKIMUKSELLA MITATTU ISKUVOLYYMI JA EJEKTIO- FRAKTIO KUOLLEISUUDEN ENNUSTAJINA
SYDÄMEN MAGNEETTITUTKIMUKSELLA MITATTU ISKUVOLYYMI JA EJEKTIO- FRAKTIO KUOLLEISUUDEN ENNUSTAJINA Ojalainen Heli Johanna Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotLääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito
Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin
LisätiedotKATSAUS. Sydämen vajaatoiminnan diagnosointi ja siihen liittyvät sudenkuopat. Jouko Remes
KATSAUS Sydämen vajaatoiminnan diagnosointi ja siihen liittyvät sudenkuopat Jouko Remes Fyysisen rasituksen sieto on sydämen vajaatoimintaa potevilla heikentynyt hengenahdistuksen ja lihasten poikkeavan
LisätiedotMORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto
MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotKATSAUS. Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa. Hannu Leinonen ja Hannu Näveri
KATSAUS Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa Hannu Leinonen ja Hannu Näveri Hemodynaamisten muutosten rinnalla neuroendokriinisella aktivaatiolla on tärkeä merkitys sydämen vajaatoiminnan
LisätiedotIkämiesten seksuaalisuus
Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotKATSAUS. Sydämen vajaatoiminnan syyn ja mekanismin tunnistaminen. Markku Kupari
KATSAUS Sydämen vajaatoiminnan syyn ja mekanismin tunnistaminen Markku Kupari Sydämen vajaatoiminnan kattavaan diagnostiikkaan kuuluu paitsi oireyhtymän toteaminen myös sen syyn ja mekanismin selvittäminen.
LisätiedotKohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja
Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotInhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset
Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi
Lisätiedot3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti
MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotSuomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1
Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,
LisätiedotOHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA
OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA Kennelliiton hallituksen 21.11.2014 hyväksymä, voimaan 1.6.2015. Tämä ohje täydentää Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamissääntöä (valtuusto 30.11.2008)
LisätiedotSydänhormonit, niiden esiasteet ja pilkkoontumistuotteet sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa
Labqualityn XXXIII Laaduntarkkailupäivät 9.-10.2.2006, Helsinki Sydänhormonit, niiden esiasteet ja pilkkoontumistuotteet sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto, Farmakologian
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotSydämen vajaatoiminnan lääkkeet. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto
Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto CARDIOVASCULAR CONTINUUM Ravinto Elintavat Perimä Dyslipidemia Hypertensio Lihavuus/
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotKardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna
Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Toimialajohtaja Markku S. Nieminen, Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Johtamisen tuki: Taloussuunnittelija Sihteerit SYDÄN- ja KEUHKOKESKUS toimialajohtaja Johtoryhmä:
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotKomplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia
Tieteessä alkuperäistutkimus Teemu L. Ahola LT, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus THL, Terveysosasto teemu.ahola@tyks.fi Jouni K. Johansson LT, terveydenhuollon erikoislääkäri,
LisätiedotEKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
LisätiedotOSA VI: YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN TOIMISTA VALMISTEITTAIN. Priapismi
OSA VI: YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN TOIMISTA VALMISTEITTAIN VI1 EPAR-yhteenvetotaulukkojen osiot VI1.1 Yhteenvetotaulukko turvallisuustiedoista Yhteenveto turvallisuustiedoista - Priapismi -
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotLIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka
LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotKohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.
Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden
LisätiedotORTOSTAATTISEN HYPOTENSION ESIINTYVYYS JA SEN YHTEYS KUOLLEISUUTEEN IÄKKÄILLÄ HENKILÖILLÄ. Johanna Viskari
ORTOSTAATTISEN HYPOTENSION ESIINTYVYYS JA SEN YHTEYS KUOLLEISUUTEEN IÄKKÄILLÄ HENKILÖILLÄ Johanna Viskari Gerontologian ja kansanterveyden pro gradu - tutkielma Jyväskylän yliopisto Terveystieteen laitos
LisätiedotSydämen vajaatoiminta ja lääkkeet
Sydämen vajaatoiminta ja lääkkeet Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Juha Hyyryläinen Proviisori Sairaala-apteekin luennot 13.11.2018 Sisältö Johdanto Sydämen vajaatoiminta sairautena
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
Lisätiedot