Läppäleikkaukset aloitettiin 1950-luvulla vaikeimmin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Läppäleikkaukset aloitettiin 1950-luvulla vaikeimmin"

Transkriptio

1 Sydänkirurgia Markku Ikäheimo Kroonisten läppävikojen hoito on viime vuosikymmenien aikana valtavasti parantunut tutkimusmenetelmien ja leikkaustekniikan kehittymisen myötä. Kaikukardiografialla voidaan läppävian vaikeusaste määrittää lähes aina riittävän tarkasti ja samalla myös arvioida läpän rakennevaurioita parhaan leikkausmenetelmän valitsemiseksi. Kaikukuvauksen avulla voidaan myös kartoittaa läppävian seurannaisvaikutukset, kuten vasemman kammion koon ja toiminnan muutokset, eteisten suureneminen ja keuhkovaltimopaineen taso, joilla on ratkaiseva merkitys leikkausajankohtaa arvioitaessa. Niinpä leikkauspäätös voidaan tehdä lähes aina riittävän tarkasti huolellisen kliinisen tutkimuksen ja kaikukardiografian perusteella, joten sydämen katetrointia tarvitaan pääasiassa sepelvaltimoiden kuvantamiseen, joskin myös läppävian vaikeusaste vielä varmistetaan sen yhteydessä. Läppäleikkaukset aloitettiin 1950-luvulla vaikeimmin oireisille potilaille ja leikkauskuolleisuus oli suuri. Sydän-keuhkokoneen käyttöönoton ja sydämen suojausmenetelmien kehittymisen myötä voitiin mitä erilaisimpia läppävikoja ruveta hoitamaan kirurgisesti melko hyvin tuloksin luvulla tekoläpät mahdollistivat erityisesti läppävuotojen korjaamisen, mutta kolmikymmenvuotisesta kehitystyöstä huolimatta niihin yhä liittyy ongelmia: kestävyys, tromboemboliset komplikaatiot ja endokardiitin vaara. Niinpä on pyritty kehittämään läppää ja kammiolihastoimintaa säästävämpiä leikkausmenetelmiä, kuten mitraaliläpän eli hiippaläpän korjausleikkaukset ja homograftit. Niissä leikkauskuolleisuus on pienempi kuin tekoläppäleikkauksissa, endokardiitti on harvinaisempi eikä sinusrytminen potilas tarvitse välttämättä elinikäistä antikoagulanttihoitoa. Ahtautunut mitraaliläppä voidaan usein avata perkutaanisella pallolaajennuksella, jolloin sydänkatetrointiin verrattavalla toimenpiteellä saadaan sama tulos kuin operatiivisella sulkeisella kommissurotomialla. Diagnostiikan ja hoitomenetelmien kehittymisestä huolimatta oikean leikkausajankohdan arvioiminen ei edelleenkään ole aina helppoa. Leikkaukseen ja sen jälkeiseen aikaan liittyvät riskit on punnittava sitä vastaan, että vikaa jäädään vielä seuraamaan, jolloin vian pahetessa leikkausriski voi olla myöhemmin suurempi ja leikkauksen jälkeinen ennuste huonompi. Toistaiseksi on varsin vähän keinoja ennustaa tai estää läppävian pahenemista. Toisaalta potilaalla voi olla samanaikaisesti sepelvaltimotauti, jolloin ohitusleikkauksen yhteydessä on harkittava lievemmänkin läppävian korjaamista myöhemmän uuden sydänleikkauksen välttämiseksi. Mikäli läppävika aiheuttaa oireita, leikkaus on aiheellinen, koska se helpottaa tai poistaa oireet ja leikkaamatta taudin ennuste on huono. Potilas voi vähentää aktiivisuuttaan läppävian vaikeutumisen myötä, jolloin hän pysyy oireettomana, vaikka hänen suorituskykynsä on huomattavasti heikentynyt. Tilanne on tällainen etenkin iäkkäämmillä läppäpotilailla. Toisaalta sydän pystyy varsin pitkään kompensoimaan läppävian aiheuttamaa hemodynaamista haittaa pitämällä yllä riittävää minuuttitilavuutta lihashypertrofian ja kammioiden laajentumisen avulla. Tämä voi johtaa kuitenkin ajan mittaan oireettomaan kammiotoiminnan häiriöön, joka ei Duodecim 1999; 115:

2 enää välttämättä häviäkään läpän korjauksen jälkeen. Erityisesti oireettomien läppävuotopotilaiden vasemman kammion tilaa joudutaan seuraamaan säännöllisesti, jotta leikkauspäätös voidaan tehdä tarpeeksi ajoissa. Myös vasemman eteisen koko ja siitä johtuva eteisvärinätaipumus on otettava huomioon leikkausajankohtaa arvioitaessa. Mikäli läppävika on mahdollista hoitaa korjausleikkauksella eikä tekoläppää tarvita, voidaan leikkausta harkita jo aikaisemmassa vaiheessa, koska sen ennuste on parempi kuin tekoläppäleikkauksen. Läppävian pahetessa ei säästävämpää korjausleikkausta ehkä voidakaan enää tehdä myöhemmässä vaiheessa. Seuraavassa käsitellään yksityiskohtaisemmin aikuisten sydämen kroonisten läppävikojen leikkausajankohdan arviointia. Koska oikean puolen läppäviat ovat aikuisilla hyvin harvinaisia ja niistä tavallisin eli trikuspidaaliläppävuoto on useimmiten mitraalivian seurannaisilmiö, keskitytään pelkästään vasemmanpuoleisten läppävikojen ongelmiin. Aorttaläpän ahtauma Läpän degeneroituminen ja kalkkiutuminen on vanhusten aorttaläppästenoosin tavallisin aiheuttaja. Nuoremmilla tauti on harvinaisempi ja sen syynä on tavallisesti kaksiliuskainen läppä. Aorttaläpän reumaattinen ahtauma on nykyisin varsin harvinainen. Ahtauman pahenemista ei voi ennustaa, mutta läppägradientti lisääntyy vuosittain keskimäärin 6 8 mmhg (Davies ym. 1991, Otto ym. 1992). Mikäli potilas on iäkäs tai hänellä on samanaikainen sepelvaltimotauti, läppä ahtautuu vielä nopeammin. Merkittävän läppäahtauman rajana pidetään < 0.8 cm 2 :n suuruista läpän pinta-alaa tai > 50 mmhg:n systolista painegradienttia. Vasemman kammion lisääntyvä jälkikuormitus aiheuttaa kammiolihashypertrofiaa ja johtaa diastoliseen tai systoliseen toimintahäiriöön tai molempiin ja lopulta vajaatoimintaan. Systolisen kammiotoiminnan heikentyessä systolinen painegradientti pienenee, vaikka ahtauma edelleen tiukkenee. Oireettomassa aorttaläppästenoosissa ennuste on hyvä, mikäli kammion toiminta on normaali (Kelly ym. 1988, Pellikka ym. 1990, Carabello 1995)). Vasemman kammion pienentynyt ejektiofraktio (EF) merkitsee yli kaksinkertaista kuolemanvaaraa (Aronow ym. 1993) ja mikäli siihen liittyy vajaatoiminta, jäljellä oleva elinaika on keskimäärin kaksi vuotta. Diastolisessa vajaatoiminnassa se on keskimäärin kolme vuotta. Aorttaläpän ahtauman oireita ovat synkopee, angina pectoris tai sydämen vajaatoiminta, ja oireiden ilmaannuttua elinaikaa on enää vain 2 3 vuotta jäljellä ilman läppäleikkausta. Hyvin vanhoilla potilailla oireiden ennustearvo on pienempi (Iivanainen ym. 1996). Leikkauksessa ahtautunut läppä korvataan proteesilla. Leikkauskuolleisuus on alle 5 % vanhuksilla, sepelvaltimovikaisilla ja vajaatoimintaa sairastavilla jopa 10 % (Mullany ym. 1987, Sethi ym. 1987). Leikkauksen ansiosta kammion jälkikuormitus pienenee lähes normaaliksi, jolloin vasemman kammion hypertrofia vähitellen vähenee 2 8 vuoden kuluessa (Rahimtoola 1983, Monrad ym. 1988). Leikkaus parantaa huomattavasti ennustetta, joka varsinkin vanhuksilla voi olla samanveroinen kuin vastaavanikäisellä normaaliväestöllä. Taulukossa 1 on esitetty aorttaläppästenoosin leikkausaiheet. Mikäli aorttaläpän ahtauma aiheuttaa oireita, on leikkaus aina aiheellinen. Oireettoman potilaan leikkausaiheista ei ole edelleenkään selvää yksimielisyyttä (Carabello 1995). Oireetonta potilasta tulisi seurata vuoden välein kaikukardiografialla, ja oireiden ilmaantuessa hänen tulee heti hakeutua tutkimukseen. Taulukko 1. Aorttaläpän ahtauman leikkausaiheet. Merkittävän läppäahtauman rajana pidetään <0.8 cm 2 :n suuruista läpän pinta-alaa tai >50 mmhg:n systolista painegradienttia. Oireisella potilaalla vasemman kammion toimintahäiriö: leikkaus kiireellinen sydämen vajaatoiminta: leikkaus heti Oireeton potilas leikataan, jos hänellä on vasemman kammion toimintahäiriö samanaikainen ennusteen kannalta merkittävä sepelvaltimotauti Oireettoman potilaan leikkausta on harkittava, jos hän on iäkäs hänellä esiintyy vaikea kammiohypertrofia rytmihäiriötaipumus on merkittävä 180 M. Ikäheimo

3 Aorttaläpän vuoto Taulukko 2. Aorttaläpän oireettoman vuodon ennuste. Kuolema, kammio- toiminnan häiriö tai oireet (% / vuosi) Sydämen kaikukuvaus- löydös Vasemman kammion diastolinen läpimitta 70 mm 10 < 70 mm 2 Vasemman kammion systolinen läpimitta 50 mm mm 6 < 40 mm 0 Aorttaläpän vuoto voi johtua läppävauriosta tai nousevan aortan aneurysmaan liittyvästä läppärenkaan laajenemisesta. Läppävaurion tavallisimpia syitä ovat reumaattinen tai synnynnäinen läppävika ja endokardiitti. Aortan aneurysma johtuu tavallisimmin seinämän mediakerroksen nekroosista. Useimmiten se liittyy Marfanin oireyhtymään. Aorttaläpän ahtauman arviointia vaikeampaa on läppävuodon arvioiminen, joka perustuu kliiniseen tutkimukseen ja kaikukardiografiaan, etenkin väridopplertutkimukseen. Tavallisesti vuodon vaikeusaste selviää kuitenkin noninvasiivisin menetelmin riittävän tarkasti, mutta leikkaukseen ryhdyttäessä tarpeellisen sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen yhteydessä läppävuoto arvioidaan vielä aortografialla. Läppävuodon aiheuttama tilavuuskuormitus laajentaa vasenta kammiota, ja suuresta iskutilavuudesta johtuva raskas jälkikuormitus aiheuttaa kammiolihashypertrofiaa johtaen lopulta kammiotoiminnan systoliseen tai diastoliseen toimintahäiriöön tai molempiin ja vajaatoimintaan. Kuten aorttaläppästenoosissa myös merkittävässä aorttaläpän vuodossa voi olla pitkä oireeton kausi, niin että oireita ilmaantuu 3 6 %:lle potilaista vuosittain (Bonow ym. 1991, Scognamiglio ym. 1994). Oireet ja ennuste riippuvat olennaisesti vasemman kammion laajenemisesta (taulukko 2). Vasodilataattorihoidosta on todettu olevan hyötyä aorttaläpän vuodon hoidossa. Hydralatsiini pienentää kammiotilavuutta, mutta sivuvaikutuksien takia hoito yleensä keskeytyy. Oireettomassa vaikeassa läppävuodossa pitkävaikutteinen nifedipiini vähensi kuuden vuoden seurannassa oireista tai vasemman kammion toimintahäiriöstä johtuvaa läppäleikkauksen tarvetta 34 %:sta 15 %:iin (Scognamiglio ym. 1994). Leikkauksen jälkeen ejektiofraktio palautui normaaliksi, joten lääkehoito todella esti kammiotoiminnan häiriön kehittymistä. Angiotensiinikonvertaasin estäjillä on saatu aikaan samantyyppisiä hemodynaamisia muutoksia kuin nifedipiinillä, mutta oireettomilla potilailla, joilla vasemman kammion systolinen toiminta on normaali, sen ennusteellista hyötyä ei ole osoitettu. Siispä kaikille oireettomille potilaille, joilla on merkittävä aorttaläpän vuoto mutta normaali vasemman kammion systolinen toiminta, on syytä aloittaa pitkävaikutteinen nifedipiinilääkitys. Aorttaläpän vuoto korjataan yleensä tekoläpällä, ja mikäli vuodon syynä on nousevan aortan aneurysma, tämä poistetaan ja korvataan proteesilla, johon tekoläppä ja sepelvaltimot yhdistetään. Leikkauskuolleisuus on 3 8 %. Leikkauksen jälkeinen ennuste riippuu siitä, kuinka paljon vasemman kammion koko on ehtinyt kasvaa ja systolinen toiminta heikentyä (kuva 1). Leikkaus on aiheellinen, mikäli potilaalla esiintyy oireita tai jos kammio on selvästi laajentunut tai systolinen toiminta heikentynyt (taulukko 3). Taulukko 3. Aorttaläpän vuodon leikkausaiheet. Asteen 3 4 / 4 vuoto Oireinen potilas leikataan Oireeton potilas on syytä leikata, jos todetaan jokin seuraavista löydöksistä EF 50 % muu sydänleikkausta vaativa tauti (sepelvaltimotauti, muu läppävika, aortan aneurysma, synnynnäinen kammioväliseinän aukko) vasemman kammion diastolinen läpimitta 70 mm vasemman kammion systolinen läpimitta 50 mm EF = vasemman kammion ejektiofraktio vuodon asteet: 1 lievin, 4 vaikein 181

4 Mitraalistenoosi Mitraalistenoosi on vasemman puolen läppävioista harvinaisin. Potilaat ovat yleensä aika iäkkäitä, poikkeuksena kehitysmaista tulleet pakolaiset. Läpän ahtauman vaikeusaste on varsin helppo määrittää kliinisen tutkimuksen ja kaikukardiografian avulla: jos läppäaukko on alle 1.5 cm 2 (< 1 cm 2 /m 2 ), se on merkittävästi ahtautunut. Läpän ahtautuessa vasemman eteisen ja keuhkoverenkierron paine nousee ja sydämen minuuttitilavuus pienenee varsinkin rasituksessa. Vasen eteinen laajenee ja eteisvärinätaipumus lisääntyy. Toisaalta vasemman kammion toiminta säilyy normaalina. Potilas voi olla varsin pitkään oireeton, etenkin kun iäkkäiden potilaiden liikkuvuus muutenkin vähenee. Oireettoman mitraalistenoosipotilaan kymmenen vuoden ennuste on yli 80 % ja oireisen noin 40 % (Rowe ym. 1960, Olesen 1962, Roy 1968). Kommissurotomiaan liittyvä leikkauskuolleisuus on alle 1 % ja leikkauksen jälkeinen kymmenen vuoden kuolleisuus noin 5 % (Hickey ym. 1991, Scalia ym. 1993). Mikäli läppä on kovin kalkkiutunut, voidaan joutua asentamaan tekoläppä, jolloin leikkauskuolleisuus on suurempi, jopa 5 %, ja kymmenen Taulukko 4. Mitraalistenoosin leikkausaiheet. Läpän pinta-ala 1.5 cm 2 (< 1 cm 2 /m 2 ) Selvästi oireiset (NYHA 3 4) leikataan Vähäoireiset (NYHA 1 2), leikataan, jos todetaan jokin seuraavista löydöksistä toistuvia keuhkopöhökohtauksia keuhkovaltimopaine huomattavan korkea keuhko- tai systeemiverenkierron embolia NYHA = New York Heart Associationin oireluokitus vuoden ennuste 60 %. Mitraalistenoosin leikkausaiheet on esitetty taulukossa 4. Osa mitraalistenooseista voidaan hoitaa perkutaanisella pallolaajennuksella, joka vastaa tuloksiltaan sulkeista kirurgista kommissurotomiaa ja johon liittyy varsin vähäinen komplikaatioriski ja yleensä alle 1 %:n kuolleisuus (Stefanadis ja Toutouzas 1995). Pallolaajennus on mahdollinen, jos läppä ei merkittävästi vuoda, jos se on lähes kalkiton ja liikkuva ja jos potilaalla ei ole ollut tuoretta emboliaa eikä eteisissä näy kaikukardiografiassa trombia. Potilaista elossa, % EF (angio) > 45 % < 45 % EF (sydämen kaikukuvaus) > 60 % < 60 % ESD (sydämen kaikukuvaus) < 55 mm > 55 mm Vuosia leikkauksesta Kuva 1. Ennen tekoläppäleikkausta mitatun vasemman kammion ejektiofraktion (EF) ja loppusystolisen läpimitan (ESD) vaikutus leikkauksen jälkeiseen ennusteeseen aorttaläpän vuodossa. Angio = vasemman kammion kineangiografia. 182 M. Ikäheimo

5 Mitraaliläpän vuoto Mitraaliläpän vuodon tavallisimpia syitä ovat läpän prolapsi ja siihen usein liittyvä myksomatoottinen degeneraatio, reumaattinen läppävika, sepelvaltimotauti ja endokardiitin jälkitila. Myös pelkkä vasemman kammion laajeneminen voi venyttää läppärengasta kuten laajentavassa kardiomyopatiassa tai sydäninfarktin jälkeisessä kammiolaajentumassa, mutta tällöin läppävuoto on useimmiten lievä ja hemodynamiikan häiriö johtuu pääasiassa kammion huonosta pumppauskyvystä. Mitraalivuotoa pidetään vaikeana, jos vuodon aste on vasemman kammion kineangiografiassa on 3 4/4 ja väridopplerissa vuotosuihkun pinta-ala on > 8 cm 2 (Spain ym. 1989) tai kvantitatiivisissa mittauksissa vuotofraktio on > 50 % tai väridopplerin PISAmenetelmällä (proximal isovelocity surface area) mitattu vuotoaukon pinta-ala on > 40 mm 2 (Enriquez-Sarano ym. 1994a). Mahdollisten mittausvirheiden takia saadut tulokset on kuitenkin syytä suhteuttaa kliiniseen kuvaan ja muihin löydöksiin. Usein myös ruokatorven kautta tehty kaikututkimus on tarpeen läpän rakennevaurioiden tarkemmaksi arvioimiseksi ainakin silloin, kun harkitaan läpän korjausleikkausta. Vasemman kammion esikuormitus on suuri ja jälkikuormitus pieni kammion osittain tyhjentyessä matalapaineiseen eteiseen, joten ejektiofraktio voi olla normaali, vaikka kammiolihaksen toimintahäiriö on jo alkanut kehittyä. Krooninen tilavuuskuormitus suurentaa ajan myötä vasenta kammiota ja myös vasenta eteistä ja johtaa lopulta vajaatoimintaan ja eteisvärinään, mikä merkitsee ennusteen selvää huononemista. Merkittävää mitraalivuotoa sairastavista oireettomista potilaista % on kymmenen vuoden kuluttua elossa. Näistä kahdelle kolmasosalle on kehittynyt tänä aikana vajaatoiminta ja kolmasosalle eteisvärinä (Ling ym. 1996). Lisäksi oireita ilmaantuu vuosittain noin 10 %:lle potilaista (Rosen ym. 1994). Huonon ennusteen merkkejä ovat vaikeat oireet, samanaikainen sepelvaltimotauti, keuhkovaltimopaineen nousu, vasemman kammion laajeneminen ja ejektiofraktion pieneneminen. Mitraaliläpän vuodossa ei ole voitu osoittaa Kuoleman tai sydämen vajaatoiminnan todennäköisyys, % Vasemman kammion loppusystolinen läpimitta, mm Kuva 2. Vasemman kammion loppusystolisen läpimitan vaikutus leikkauksen jälkeiseen kuoleman tai sydämen vajaatoiminnan todennäköisyyteen mitraaliläpän vuodossa. vasodilaattorihoidon (esim. angiotensiinikonvertaasin estäjä tai hydralatsiini) estävän kammiotoiminnan häiriön ilmaantumista tai pahentumista toisin kuin aorttaläpän vuodossa. Sinusrytmin palauttaminen ei vaikeammassa läppävuodossa yleensä onnistu ilman läppäleikkausta, ja mikäli eteisvärinä on kestänyt yli vuoden, sinusrytmi palautuu huonommin myös läppäleikkauksen jälkeen. Jopa 90 % mitraalivuotopotilaista voidaan hoitaa läppäplastialla, ja jos kirurgi on kokenut, leikkauskuolleisuus on 1 2 % alle 75-vuotiailla (Enriquez-Sarano ym. 1994c, Reul ja Cohn 1997). Korkea ikä, vaikeat oireet ja samanaikainen sepelvaltimotauti merkitsevät suurempaa leikkauskuolleisuutta, ei niinkään leikkausta ennen mitattu ejektiofraktio. Vasemman kammion toiminta säilyy parempana kuin tekoläpän asentamisen jälkeen, koska jännerihmojen (chordae tendineae) ja papillaarilihasten toiminta säilyy lähes normaalina eikä vasemman kammion jälkikuormitus kasva. Tekoläpän asennuksen jälkeen ejektiofraktio pienenee keskimäärin 10 prosenttiyksikköä (Crawford ym. 183

6 Taulukko 5. Mitraalivuodon leikkausaiheet (asteen 3 4 / 4 vuoto). Vaikeaoireiset (NYHA 3 4) leikataan Oireettomat tai lieväoireiset (NYHA 1 2) leikataan, jos EF 55 % tai vasemman kammion systolinen läpimitta 45 mm (25 mm/m 2 ) (eteisvärinätaipumus ja vasemman eteisen suureneminen lisäaiheita) NYHA = New York Heart Associationin oireluokitus EF = vasemman kammion ejektiofraktio vuodon asteet: 1 lievin, 4 vaikein 1990, Enriquez-Sarano ym. 1994b). Tekoläppäleikkaukseen liittyy 5 10 %:n kuolleisuus, mutta sillä hoidetut ovat yleensä iäkkäämpiä ja läppä on heillä pahemmin vaurioitunut (Kay ym. 1978, Cohn ym. 1985). Leikkauksen jälkeiseen ennusteeseen vaikuttavat potilaan ikä, oireiden vaikeusaste ennen leikkausta, samanaikainen sepelvaltimotauti sekä se, tehdäänkö läppäplastia vai asennetaanko tekoläppä. Preoperatiivisella ejektiofraktiolla on suhteellisen hyvä ennustearvo: kymmenen vuoden kuluttua on elossa 72 %, jos EF on 60 %, 53 % jos EF on %, mutta vain 32 %, jos EF on < 50 % (Enriquez-Sarano ym. 1994c). Vasemman kammion systolinen läpimitta riippuu vähemmän jälkikuormituksesta, ja 45 mm:n raja-arvo näyttää hyvin erottavan hyväennusteiset niistä, jotka menehtyvät tai joille kehittyy sydämen vajaatoiminta läppäleikkauksen jälkeen (Wisenbaugh ym. 1994) (kuva 2). Myös spiroergometriaa on käytetty oireettoman mitraalivuotopotilaan arvioimisessa: kun maksimaalinen hapenkulutus on 18 ml/kg/min, se on merkki sydämen pienentyneestä kapasiteetista ja siten leikkausaihe (Reul ym. 1997). Eteisvärinän ilmaantuminen puoltaa läppäleikkausta, varsinkin jos läppä voidaan korjata plastialla. Läppäleikkauksen aiheet on esitetty taulukossa 5. Mikäli leikkaukseen ei ryhdytä, potilasta on seurattava 1/2 1 vuoden välein. Kirjallisuutta Aronow W S, Ahn C, Kronson I, Nanna M. Prognosis of congestive heart failure in patients aged 62 years with unoperated severe valvular aortic stenosis. Am J Cardiol 1993; 72: Bonow R O, Lakatos E, Maron B J, Epstein S E. Serial long-term assesment of the natural history of asymptomatic patients with chronic aortic regurgitation and normal left ventricular systolic function. Circulation 1991; 84: Carabello B A. Indications for valve surgery in asymptomatic patients with aortic and mitral stenosis. Chest 1995; 108: Cohn L, Allred E, Cohn L, ym. Early and late risk of mitral valve replacement: a 12-year concomitant comparison of the porcine bioprosthetic and prosthetic disc mitral valves. J Thorac Cardiovasc Surg 1985; 90: Crawford M, Souchek J, Oprian C, ym. Determinants of survival and left ventricular performance after mitral valve replacement. Circulation 1990; 81: Davies S W, Gershlick A H, Balcon R. The progression of valvular aortic stenosis: a long-term retrospective study. Eur Heart J 1991; 12: Enriquez-Sarano M, Seward J, Bailey K, Tajik A. Effective regurgitant orifice area: a noninvasive doppler development of an old hemodynamic concept. J Am Coll Cardiol 1994(a); 23: Enriquez-Sarano M, Tajik A, Schaff H, ym. Echocardiographic prediction of left ventricular function after correction of mitral regurgitation: results and clinical implications. J Am Coll Cardiol 1994(b); 24: Enriquez-Sarano M, Tajik A; Schaff H, Orszulak T, Bailey K, Frye R. Echocardiographic prediction of survival after surgical correction of organic mitral regurgitation. Circulation 1994(c); 90: Hickey M S J, Blackstone E H, Kirklin J W, Dean L W. Outcome propabilities and life history after surgical mitral commissurotomy: implications for balloon commissurotomy. J Am Coll Cardiol 1991; 17: Iivanainen A M, Lindroos M, Tilvis R, Heikkilä J, Kupari M. Natural history of aortic valve stenosis of varying severity in the elderly. Am J Cardiol 1996: 78: Kay J, Zubiate P, Mendez M, Vanstrom N, Nokoyama T. Mitral valve repair for significant mitral insufficiency. Am Heart J 1978; 95: Kelly T A, Rothbart R M, Cooper C M, ym. Comparison of outcome of asymptomatic to symptomatic patients older than 20 years of age with valvular aortic stenosis. Am J Cardiol 1988; 61: Ling H, Enriquez-Sarano M, Seward J, ym. Clinical outcome of mitral regurgitation due to flail leaflets. N Engl J Med 1996; 335: Monrad E S, Hess O M, Murakami T, Nogogi H, Corin W J, Krayenbuehl H P. Time course of regression of left ventricular hypertrophy after aortic valve replacement. Circulation 1988; 77: Mullany C J, Elveback E R, Frye R L, ym. Coronary artery disease and its management: influence on survival in patients undergoing aortic valve replacement. J Am Coll Cardiol 1987; 10: Olesen K H. The natural history of 271 patients with mitral stenosis under medical treatment. Br Heart J 1962; 24: Otto D M, Pearlman A S, Kraft C D, ym. Physiologic changes with maximal exercise in asymptomatic valvular aortic stenosis assessed by doppler echocardiography. J Am Coll Cardiol 1992; 20: Pellikka P A, Nishimura R A, Bailey K R, ym. The natural history of adults with asymptomatic, hemodynamically significant aortic stenosis. J Am Coll Cardiol 1990; 15: Rahimtoola S H. Valvular heart disease. A perspective. J Am Coll Cardiol 1983; 1: Reul R M, Cohn L H. Mitral valve reconstruction for mitral insufficiency. Progr Cardiovasc Dis 1997; 39: Rosen S, Borer J, Hochreiter C, ym. Natural history of the asymptomatic/ minimally symptomatic patient with severe mitral regurgitation secondary to mitral valve prolapse and normal right and left ventricular performance. Am J Cardiol 1994; 74: Rowe J C, Bland E F, Sprague H B, White P. The course of mitral stenosis without surgery: ten- and twenty-year perspectives. Ann Intern Med 1960; 52: Roy S B, Gopinath N. Mitral stenosis. Circulation 1968; 38 Suppl 5: Scalia D, Rizzoli G, Campanile F, ym. Long-term results of mitral commissurotomy. J Thorac Cardiovasc Surg 1993; 105: Scognamiglio R, Rahimtoola D S H, Fasoli G, Nistri S, Volta S D. Nifedipine in asymptomatic patients with severe aortic regurgitation and normal left ventricular function. N Engl J Med 1994; 331: M. Ikäheimo

7 Sethi G K, Miller D C, Sonchek J, ym. Clinical, hemodynamic and angiographic predictors of operative mortality in patients undergoing single valve replacement. J Thorac Cardiovasc Surg 1987; 93: Spain M, Smith M, Grayburn P, Harlamert E, DeMaria A. Quantitative assessment of mitral regurgitation by Doppler color flow imaging: angiographic and hemodynamic correlations. J Am Coll Cardiol 1989; 13: Stefanadis C, Toutouzas P. Percutaneous mitral valvuloplasty: a decade of experience. Eur Heart J 1995; 16: Wisenbaugh T, Skudicky D, Sareli P. Prediction of outcome after valve replacement for rheumatic mitral regurgitation in the era of chordal preservation. Circulation 1994; 89: MARKKU IKÄHEIMO, dosentti, osastonylilääkäri OYS:n sisätautien klinikka, kardiologian osasto PL 22, Oulu 185

Aorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta

Aorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Aorttaläpän säästävä kirurgia juontaa juurensa

Aorttaläpän säästävä kirurgia juontaa juurensa Sydänkirurgia Aorttaläpän korjaus ilman tekoläppää Kalervo Verkkala ja Lasse Heikkilä Aorttaläpän vioissa tekoläppäleikkaus on edelleen tärkein kirurginen hoito. Päinvastoin kuin hiippaläpän kirurgisessa

Lisätiedot

KATSAUS. Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä. Magnus Lindroos

KATSAUS. Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä. Magnus Lindroos KATSAUS Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä Magnus Lindroos Vanhusten sydämen krooninen vajaatoiminta eroaa jonkin verran nuorempien potilaiden vajaatoiminnasta. Sydäninfarktin jälkitilaan

Lisätiedot

Iäkkään potilaan läppäleikkaus yksi vai monta läppää, entä ohitukset?

Iäkkään potilaan läppäleikkaus yksi vai monta läppää, entä ohitukset? LUKU 10 Iäkkään potilaan läppäleikkaus yksi vai monta läppää, entä ohitukset? Raimo Kettunen Martti Lepojärvi Markku Salmenperä Tiivistelmä Ikä sinänsä on erittäin harvoin kontraindikaatio läppäleikkaukselle,

Lisätiedot

Mitraalistenoosin arviointi, leikkausindikaatiot ja leikkaustekniikat

Mitraalistenoosin arviointi, leikkausindikaatiot ja leikkaustekniikat LUKU 6 Mitraalistenoosin arviointi, leikkausindikaatiot ja leikkaustekniikat Mikko Savontaus Antti Vento Tiivistelmä Mitraaliläpän stenoosi (MS) aiheutuu pääosin reumakuumeen seurauksena ja muodostaa edelleen

Lisätiedot

Mitraalivuodon vaikeusasteen arviointi ja sudenkuopat

Mitraalivuodon vaikeusasteen arviointi ja sudenkuopat LUKU 3 Mitraalivuodon vaikeusasteen arviointi ja sudenkuopat Petteri Kosonen J a n n e R a p o l a Tiivistelmä Mitraalivuoto on toiseksi yleisin sydänleikkaukseen johtava läppävika Euroopassa. Mitraalivuoto

Lisätiedot

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien

Lisätiedot

KATSAUS. Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito. Markku S. Nieminen

KATSAUS. Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito. Markku S. Nieminen KATSAUS Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito Markku S. Nieminen Sydämen vajaatoiminnan kirurginen hoito on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen ja läppävikojen

Lisätiedot

Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito

Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito LUKU 2 Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito Maija Kaartinen Leo Ihlberg Tiivistelmä Aorttavuodon kehittymisen tavallisimmat syyt ovat nykyisin aortan tyven sairaudet ja kaksiliuskainen aorttaläppä.

Lisätiedot

AORTTALÄPPÄKIRURGIAN PITKÄAIKAISTULOKSET TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA 1985-2011

AORTTALÄPPÄKIRURGIAN PITKÄAIKAISTULOKSET TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA 1985-2011 AORTTALÄPPÄKIRURGIAN PITKÄAIKAISTULOKSET TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA 1985-2011 Laura Hiilinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2013 Tampereen

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Trikuspidaaliläpän vuodon arviointi, leikkausindikaatiot ja leikkaustulokset

Trikuspidaaliläpän vuodon arviointi, leikkausindikaatiot ja leikkaustulokset LUKU 7 Trikuspidaaliläpän vuodon arviointi, leikkausindikaatiot ja leikkaustulokset Janne Rapola Janne J. Jokinen Pekka Jaakkola Tiivistelmä Merkittävä trikuspidaaliläpän vuoto on useimmiten sekundaarinen,

Lisätiedot

Aorttastenoosin solmuja

Aorttastenoosin solmuja LUKU 1 Aorttastenoosin solmuja Muuttuva potilasaineisto Markku Kupari Kuvassa 1 vertaillaan eräitä tunnuslukuja aorttastenoo- AORTTASTENOOSIN SOLMUJA sin vuoksi Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa

Lisätiedot

Ensimmäinen onnistunut mitraaliläppävuodon

Ensimmäinen onnistunut mitraaliläppävuodon Sydänkirurgia Mitraaliläpän korjausleikkaukset Martti Lepojärvi Mitraali- eli hiippaläpän korjausta eli plastiaa pidetään nykyään parempana vaihtoehtona kuin läpän korvaamista tekoläpällä silloin, kun

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä

Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Leikopotilas ja preoperatiivinen anestesiapoliklinikka Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä The impact of a consultant anaesthetist

Lisätiedot

Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta

Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta LUKU 6 Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta JUHA SINISALO Tiivistelmä Koarktaation hoidon aihe kaikenikäisillä potilailla on vähintään 50 %:n kaventuma aortan läpimitassa tai yli 20 mmhg verenpaineero

Lisätiedot

Onko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta

Onko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta Onko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta Läppävikapotilaan kokemuksia Muutama kuukausi sitten menin lääkäriin, koska minua huimasi ja henkeäni ahdisti. Lääkäri kuunteli sydäntäni stetoskoopilla

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta miten käytän ultraääntä?

Sydämen vajaatoiminta miten käytän ultraääntä? B LUKU 5 Sydämen vajaatoiminta miten käytän ultraääntä? Anu Turpeinen Suvi Tuohinen Kari Ylitalo Yhteenveto Sydämen vajaatoiminnan erotusdiagnostiikassa ultraäänitutkimus on avaintutkimus. Kaikututkimuksella

Lisätiedot

Sydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus

Sydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus Sydämen ultraäänitutkimus Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus Miksi sydämen ultraääni? Nopea käsitys sydämen rakenteesta, toiminasta ja hemodynamiikasta Nopea, bed-side tutkimus Ei korvaa anamneesia

Lisätiedot

Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna

Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Toimialajohtaja Markku S. Nieminen, Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Johtamisen tuki: Taloussuunnittelija Sihteerit SYDÄN- ja KEUHKOKESKUS toimialajohtaja Johtoryhmä:

Lisätiedot

Äkilliset sydänläppien toimintahäiriöt ja sydämen rakennevauriot

Äkilliset sydänläppien toimintahäiriöt ja sydämen rakennevauriot LUKU 4 Äkilliset sydänläppien toimintahäiriöt ja sydämen rakennevauriot Anu Turpeinen Antti Saraste Johdanto Akuutit läppien toimintahäiriöt ja jotkut muut sydämen rakennevauriot edellyttävät nopeaa diagnostiikkaa

Lisätiedot

Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla

Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Alkuperäistutkimus Eppu Sainio, Otto Pitkänen ja Tapio Hakala Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Koska sepelvaltimoiden ohitusleikkauksella hoidettavien potilaiden keski ikä

Lisätiedot

Aortan tekoläpän asennus katetrin kautta

Aortan tekoläpän asennus katetrin kautta KATSAUS TIETEESSÄ PANU TASKINEN LT, ERIKOISLÄÄKÄRI OYS, SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGINEN OSASTO panu.taskinen@ppshp.fi MARKKU KUPARI PROFESSORI, YLILÄÄKÄRI HUS MIKKO HIPPELÄINEN DOSENTTI, YLILÄÄKÄRI KYS ILKKA

Lisätiedot

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaalihypertensio perioperatiivisena haasteena PAH potilaan kirurgia Koholla oleva keuhkoverenkierron vastus

Lisätiedot

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2) Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus Ajokykyyn vaikuttava sairaus, vamma tai vika Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 1 () Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 ()

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Hypertrofinen kardiomyopatia (HCM) on. Hypertrofisen obstruktiivisen kardiomyopatian alkoholiablaatio. Katsaus

Hypertrofinen kardiomyopatia (HCM) on. Hypertrofisen obstruktiivisen kardiomyopatian alkoholiablaatio. Katsaus Katsaus Juha Lund, Risto Vesalainen, Juhani Airaksinen ja Antti Ylitalo Hypertrofisen obstruktiivisen kardiomyopatian alkoholiablaatio Hypertrofinen kardiomyopatia on periytyvä sairaus, jonka esiintyvyys

Lisätiedot

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) Tuomas Mäkelä Anestesiasairaanhoitaja TG4 TYKS Anestesiakurssi 19.- 20.3.2015 Naantali TYKS Leikkausosasto TG4 24/7 12-14 salia 14-19 heräämöpaikkaa AorNaläppävika

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

TOF-potilaan seuranta miksi ja miten?

TOF-potilaan seuranta miksi ja miten? LUKU 7 TOF-potilaan seuranta miksi ja miten? ANU TURPEINEN OLLI PITKÄNEN Tiivistelmä Fallot n tetralogia (TOF) -oireyhtymään kuuluu neljä tyyppipiirrettä: perimembranoottisesti sijaitseva kookas kammioväliseinän

Lisätiedot

Aorttaläpän ahtauma. Patogeneesi

Aorttaläpän ahtauma. Patogeneesi Satu Helske ja Markku Kupari KATSAUS Aorttaläpän ahtauma Aorttaläpän ahtauma on tärkein leikkaushoitoa vaativa läppävika. Sen taustalla on ateroskleroosia muistuttava tautitila, jota hallitsevat tulehdussolujen

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Läppäleikkauksen jälkeiset ongelmat ja seuranta

Läppäleikkauksen jälkeiset ongelmat ja seuranta LUKU 9 Läppäleikkauksen jälkeiset ongelmat ja seuranta ANU TURPEINEN PANU TASKINEN Tiivistelmä Oikein ajoitettu läppäleikkaus on merkittävien läppävikojen hoidon kulmakivi. Onnistunutkaan leikkaus ei kuitenkaan

Lisätiedot

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO Petri Haataja 20.11.2009 SYDÄMEN VAJAATOIMINTA Sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi verta kudoksiin Systolinen ja diastolinen vajaatoiminta

Lisätiedot

Kabergoliini ja sydän

Kabergoliini ja sydän Kabergoliini ja sydän Mirja Tiikkainen LT, Sisätautien el, endokrinologian sl HUS, Endokrinologia ENDOPÄIVÄT 30.-31.10.2008 Biomedicum, Helsinki 15.8.2008 PROLAKTINOOMAN HOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT DOPAMIINIAGONISTIT

Lisätiedot

Läppävikojen kehittyvä hoito

Läppävikojen kehittyvä hoito KATSAUS Anu Turpeinen, Panu Taskinen ja Janne Rapola Läppävikojen diagnostiikka ja hoito ovat edistyneet merkittävästi viime vuosina leikkausmenetelmien ja katetriläppähoitojen kehittymisen myötä. Vuotovioissa

Lisätiedot

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet

Lisätiedot

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen

Lisätiedot

KATSAUS. Sydämen vajaatoiminnan syyn ja mekanismin tunnistaminen. Markku Kupari

KATSAUS. Sydämen vajaatoiminnan syyn ja mekanismin tunnistaminen. Markku Kupari KATSAUS Sydämen vajaatoiminnan syyn ja mekanismin tunnistaminen Markku Kupari Sydämen vajaatoiminnan kattavaan diagnostiikkaan kuuluu paitsi oireyhtymän toteaminen myös sen syyn ja mekanismin selvittäminen.

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer

Lisätiedot

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK 28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

NOUSEVAN AORTAN KIRURGIA; BENTALL-DEBONO LEIKKAUKSEEN LIITTYVÄT RISKIT JA VÄLITTÖMIIN LEIKKAUSTULOKSIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

NOUSEVAN AORTAN KIRURGIA; BENTALL-DEBONO LEIKKAUKSEEN LIITTYVÄT RISKIT JA VÄLITTÖMIIN LEIKKAUSTULOKSIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT NOUSEVAN AORTAN KIRURGIA; BENTALL-DEBONO LEIKKAUKSEEN LIITTYVÄT RISKIT JA VÄLITTÖMIIN LEIKKAUSTULOKSIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Nikke Partio Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset

Lisätiedot

Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus

Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Alkuperäistutkimus Timo Mäkikallio, Matti Niemelä, Kari Kervinen, Vesa Jokinen, Kari Ylitalo, Jukka Juvonen ja Heikki Huikuri Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Ohitusleikkauksella

Lisätiedot

Koiran sydämen vajaatoiminta

Koiran sydämen vajaatoiminta Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva

Lisätiedot

Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa

Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa LUKU 2 Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa HETA NIEMINEN E E R O J O K I N E N HEIKKI SAIRANEN Tiivistelmä Suomessa syntyy keskimäärin kymmenen sydänvikaista lasta viikossa.

Lisätiedot

Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä

Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä Alkuperäistutkimus Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä Mika Lehto, Hannu Parikka, Jarmo Simpanen, Juha Virolainen, Kalervo Werkkala ja Lauri Toivonen Sokkeloleikkaus ja sen

Lisätiedot

Aorttastenoosipotilas ja ei-sydänkirurgia riskit vähentyneet?

Aorttastenoosipotilas ja ei-sydänkirurgia riskit vähentyneet? Timo Kaakinen LT, erikoislääkäri Sydänanestesian lisäkoulutus Sydänanestesiajaoksen pj OYS timo.kaakinen[a]fimnet.fi Aorttastenoosipotilas ja ei-sydänkirurgia riskit vähentyneet? Oireetonta aorttastenoosia

Lisätiedot

Nopeasti sydämensiirtoon johtanut trabekuloiva kardiomyopatia

Nopeasti sydämensiirtoon johtanut trabekuloiva kardiomyopatia Tapausselostus Jukka Lehtonen, Mika Laine, Jyri Lommi, Kaisa Salmenkivi ja Markku Kupari Nopeasti sydämensiirtoon johtanut trabekuloiva kardiomyopatia Trabekuloiva kardiomyopatia on periytyvä sydämen kehityshäiriö,

Lisätiedot

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972

Lisätiedot

Päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tulevan sydänsairaan potilaan preoperatiivinen arviointi

Päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tulevan sydänsairaan potilaan preoperatiivinen arviointi Päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tulevan sydänsairaan potilaan preoperatiivinen arviointi Tuula Kurki, oyl HUS, Meilahden sairaala 10.11.06 Luennon sisältö Päiväkirurgia ja riskit Sydänpotilaiden vaaratekijät

Lisätiedot

Ultraääniohjaus invasiivisissa toimenpiteissä

Ultraääniohjaus invasiivisissa toimenpiteissä C LUKU 8 Ultraääniohjaus invasiivisissa toimenpiteissä Janne Rapola Ultraäänikuvantaminen invasiivitoimenpiteiden yhteydessä parantaa onnistumista ja turvallisuutta. Usein läpivalaisun tarve vähenee. Vaikka

Lisätiedot

KATSAUS. Sydämen kroonisen vajaatoiminnan lääkehoito. Juhani Airaksinen ja Kimmo Luomanmäki

KATSAUS. Sydämen kroonisen vajaatoiminnan lääkehoito. Juhani Airaksinen ja Kimmo Luomanmäki KATSAUS Sydämen kroonisen vajaatoiminnan lääkehoito Juhani Airaksinen ja Kimmo Luomanmäki Sydämen vajaatoiminnan hoito alkaa oikeasta diagnoosista, perussairauden ja vajaatoiminnan mekanismin selvittämisestä.

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset Liite IV Tieteelliset johtopäätökset 54 Tieteelliset johtopäätökset 1. - Lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) suositus Taustatietoa Ivabradiini on sykettä alentava aine, jolla on spesifinen

Lisätiedot

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Läppävika (läppävuoto, endokardioosi, myksomatoottinen läppärauppeuma, mitral valve disease = MVD)

Läppävika (läppävuoto, endokardioosi, myksomatoottinen läppärauppeuma, mitral valve disease = MVD) SYDÄN SANOO DUN-LOP Whippet-Harrastajat Ry:n jalostustoimikunta järjesti 13.10. luentotilaisuuden sydänsairauksista ja niiden diagnostiikasta. Luennoitsijaksi oli kutsuttu Pieneläinsisätautiopin dosentti

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla Osastonylilääkäri Sydänyksikkö, KSSHP Aorttastenoosi * Prevalenssi yli 75 v 3% (Bach ym.) * Yli 80 v leikkauskuolleisuus 5,8-6,7% (Vasquez ym. N =13000)

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

KATSAUS. Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen

KATSAUS. Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen KATSAUS Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen Sydämen kroonista vajaatoimintaa sairastavan perusongelma

Lisätiedot

Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten

Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten LUKU 8 Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten jälkeen HENRIK EKBLAD Kuva 1. TGA. Tiivistelmä Suurten suonten transposition insidenssi on 20 30 / 100

Lisätiedot

KATSAUS. Sydämen vajaatoiminnan diagnosointi ja siihen liittyvät sudenkuopat. Jouko Remes

KATSAUS. Sydämen vajaatoiminnan diagnosointi ja siihen liittyvät sudenkuopat. Jouko Remes KATSAUS Sydämen vajaatoiminnan diagnosointi ja siihen liittyvät sudenkuopat Jouko Remes Fyysisen rasituksen sieto on sydämen vajaatoimintaa potevilla heikentynyt hengenahdistuksen ja lihasten poikkeavan

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta. Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta. Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala Katsaus Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala Sydän-keuhkokoneen käyttö sepelvaltimoleikkauksessa on vakiinnuttanut paikkansa viime

Lisätiedot

Suvuittainen trabekuloiva kardiomyopatia

Suvuittainen trabekuloiva kardiomyopatia TAPAUSSELOSTUS Tiina Heliö, Maija Kaartinen, Jukka Luoma ja Jaana Pihkala Trabekuloiva kardiomyopatia on harvinainen, luokittelematon sydänlihassairaus, jonka tyyppipiirteenä on vasemman kammion seinämän

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

KATSAUS. Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa. Hannu Leinonen ja Hannu Näveri

KATSAUS. Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa. Hannu Leinonen ja Hannu Näveri KATSAUS Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa Hannu Leinonen ja Hannu Näveri Hemodynaamisten muutosten rinnalla neuroendokriinisella aktivaatiolla on tärkeä merkitys sydämen vajaatoiminnan

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Alkuperäistutkimus Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Elise Saarela, Virpi Koskela, Marjatta Strandberg, K.E. Juhani Airaksinen, Matti Niemelä ja M.J. Pekka Raatikainen

Lisätiedot