ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN NYKYTILA

Transkriptio

1 2015 Lohjan kaupunki

2 1 Sisällys 1. JOHDANTO ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN NYKYTILA Esiopetus Perusopetus Oppilassuunnitteet Koulurakennusten kunto/toiminnallisuus Kustannukset Perusopetuksen kustannukset Lohjalla Kustannusvertailu Henkilökunta Opetussuunnitelma 2016 (OPS 2016) Koulukuljetukset KEHITTÄMISEHDOTUKSET Malli 1: Koulukeskusten malli Tiivistetty kouluverkko, joka edellyttää investointeja, maankäytön kehityskuvan mukaisesti Malli 2. Tiivistetty kouluverkko Ilman isompia investointeja, maankäytön kehityskuvan mukaisesti Malli 3. Maltillinen tiivistäminen... 26

3 2 1. JOHDANTO Esi- ja perusopetusverkkoselvitys on laadittu sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa Lohjan kaupungin on kyettävä tekemään pysyviä rakenteellisia muutoksia turvatakseen esi- ja perusopetuksen muuttuvia haasteita. Esi- ja perusopetusselvityksen tavoitteena on luoda oppilaille kasvua ja oppimista tukeva ympäristö. Perinteinen kouluympäristö, jossa on vain opetustilat eivät vastaa nykyajan esi- ja perusopetuksen kasvavia vaatimuksia. On helpompaa pohtia 20 vuotta sitten ollutta kouluympäristöä kuin suunnitella 20 vuotta eteenpäin. Vielä suurempi haaste on visioida tulevaisuuden pedagogiikkaa ja pohtia millaisia valmiuksia työelämä tarvitsee. Opetussuunnitelmauudistus asettaa omat haasteensa palveluverkon kehittämiselle. Esi- ja perusopetusselvityksessä ehdotetaan, että Lohjan kaupungin kouluverkkoa tiivistetään ja supistetaan. Koulujen tilavuokrat vastaavat 8 % perusopetuksen vuosikustannuksista. Koulurakennusten ikä ja kunto vaihtelevat ja peruskorjauksen tarpeessa olevia kiinteistöjä on runsaasti. Tilastollisesti opetustiloja on runsaasti enemmän kuin oppilasmäärä tarvitsee. Oppilasmäärät vaihtelevat alueittain ja Lohjan kaupungin nauhataajaman ulkopuolella oleviin kouluihin ei kohdistu samanlaista oppilasmäärien kasvua kuin keskustan alueelle. Vapaana olevat opetustilat eivät kohdistu sinne, missä on pulaa opetustiloista. Henkilöstökulut on kouluverkon suurin kuluerä. Eläköityminen ja henkilöstöresurssien kohdistaminen niihin kouluihin, missä on suurin tarve, on yksi kouluverkon haasteista. Opetusryhmien tiivistämisellä voidaan vaikuttaa henkilöstöresurssien ja tilojen optimaaliseen käyttöön. Jos esim. 51 oppilaan 1-luokkalaiset jaettaan kolmeen 17 oppilaan opetusryhmään, mikä sitoo 3-luokkatilaa (OT2 tai OT3) sekä 3 opettajaa. Opetusryhmiä suurentamalla ja muuttamalla siten, että 51 1-luokkalaista jaettaisiin 2-luokkatilaan (OT3) sitoo 2 opettajaa opetusryhmän ollessa 25 oppilasta. Esi- ja perusopetuksen oppilassuunnitteet jakautuvat ikäryhmien mukaan. Oppilasuunnitteen mukainen oppilasmäärä vuonna 2021 on Koulurakennusten kunto ja toiminnallisuus, eivät kuitenkaan ole kouluilla samanlaista, eikä kasvualueiden kouluissa ole tarvittavaa tilaa. Kouluilla on käytössä yhteensä m 2 kerros-alaa. Kasvualueella olevien koulujen tilakapasiteettia on täydennetty elementeillä. Suurin haaste palveluverkon kannalta onkin tasata ja kohdistaa palveluverkkoon liittyvät toimenpiteet sinne missä tarpeet ovat. Yläkoulujen oppilassuunnitteisiin vaikuttaa nykyisissä alakouluissa olevat suuret ikäluokat, jotka siirtyvät yläkouluun. Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoon on esitetty kolme eri kehittämisvaihtoehtoa, jotka ovat 1. Koulukeskusten malli, 2. Tiivistetty kouluverkko ja 3. Maltillinen tiivistäminen. Kehitysvaihtoehdoissa ei ole tarkasteltu koulujen ja koulualueiden hallinto- ja johtamisjärjestelmiä, ainoastaan oppilaiden sijoittumista kouluverkon kiinteistöihin. Hallinnolliset ja johtamisjärjestelmät ratkaistaan myöhemmin. Selvitykseen täydennetään kaikkiin vaihtoehtoihin oppilassuunnitteet ja lasketaan kustannusvaikutukset.

4 3 2. ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN NYKYTILA 2.1. Esiopetus Esiopetusta annetaan Lohjan kaupungissa 40 opetusryhmässä, joista 16 opetusryhmää sijaitsee kouluissa ja 22 sijaitsee päiväkodeissa ja 2 muualla (Karjalohjan esiopetusryhmä kunnantalon yläkerrassa ja Perttilän luontopainotteinen esiopetus kodassa Perttilässä). Esiopetus noudattaa Lohjan yläkoulujen oppilasalueita, joten sitä tarjotaan viidellä maantieteellisellä suomenkielisellä alueella ja yhdellä, koko Lohjan kattavalla ruotsinkielisellä alueella. Vaikka perheet voivat varhaiskasvatuksessa hakea päivähoitopalvelun asuinpaikastaan riippumatta heille sopivalta alueelta, ohjataan heidät viimeistään esiopetusvuoden alussa oman asuinalueensa esiopetukseen, jotta lapsen yhtenäinen polku esiopetuksen kautta lähikouluun mahdollistuisi. Poikkeuksen tästä muodostavat ne vuorohoidossa olevat lapset, jotka saavat esiopetuksen vuorohoidon puitteissa. Lohjan kaupungin valtuuston periaatepäätöksen palveluverkon kehittämisestä ( ) mukaisesti varhaiskasvatus tuottaa palveluita eri toimintamuodoin: päivähoito, perhepäivähoito, vuorohoito, kotihoito ja avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Päiväkotitoiminnan välttämättömät tilantarpeen lisäykset ratkaistaan aina kun mahdollista siirtämällä esiopetusta alakouluille tai uudisrakentamisella. Ratkaisut sovitetaan yhteen alakoulujen tilatarkastelun kanssa. Esiopetuksen järjestämisen lähtökohta on ollut, että ne esioppilaat, joilla ei ole ollut esiopetuksen lisäksi päivähoidon tarvetta, ovat olleet koulujen yhteydessä; myös päivähoitopalveluita käyttävät päiväkodeissa. Myös päivähoitoa tarvitsevien esioppilaiden osuus on koko ajan noussut, ja nykyään lähes kaikki koulujenkin yhteydessä toimivat esiopetusryhmät tarjoavat lapselle myös päivähoidon Perusopetus Lohjan kaupungin perusopetuksen kouluja on yhteensä 32 peruskoulua, joista alakouluja on 25 yläkouluja 6 ja erityiskouluja 1. Näistä ruotsinkielistä opetusta annetaan kahdessa alakoulussa ja yhdessä yläkoulussa. Lohjan peruskouluissa opiskelee lukuvuonna yhteensä oppilasta, joista alakoulussa on oppilasta ja yläkouluissa oppilasta, sekä Jalavan erityiskoulussa 66. Taulukossa 1 on Lohjan perusopetuksen yksiköt, lukiot ja iltapäiväkerhotoiminta väestöalueittain. ( ) Taulukko 1. Esi- ja perusopetus, lukiokoulutus ja koululaisten iltapäivätoiminta yläkoulualueittain ( tilaston mukaan) Koko kunta yht Anttilan yläkoulualue Harjun yläkoulualue Järnefeltin yläkoulualue Ruotsinkielinen yläkoulualue Mäntynummen yläkoulualue Nummi- Pusulan yläkoulualue Esioppilaita v v v Erityisoppilaita 66 Suomenkielinen 28 perusopetus -1-6 vuosiluokat (1) vuosiluokat Erityiskoulu 1 Ruotsinkielinen 3 perusopetus -1-6 vuosiluokat vuosiluokat 1 1 Lukiot 4 1 Koululaisten ip-toiminta 460

5 4 -suomenkiel ruotsinkiel Lohjan oppilasalueet koostuvat viidestä alueesta suomenkielisten yläkoulujen mukaan. Ruotsinkielisenä oppilasalueena on koko Lohja. Lohja on opetuksen järjestäjänä Inkoon suomenkielisille oppilaille sekä Inkoon, Siuntion ja Vihdin ruotsinkielisille oppilaille. Lohjan suomenkielisistä peruskouluista siirrytään yläkouluihin kuvan 1 mukaisella tavalla. Harmaalla kuvatut koulut ovat alle 100 oppilaan alakouluja, vaaleanvihreällä kuvatut koulut ovat alakouluja joiden oppilasmäärä on alle 200 oppilasta, lilalla kuvatut alakouluja, joiden oppilasmäärä on yli 200 oppilasta ja sinisellä kuvatut ovat yläkouluja. Lohjalla ei ole alakoulukohtaisia oppilaaksiottoalueita. (E) merkintä tarkoittaa, että koulun yhteydessä toimii esikoulu. Kuva 1. Siirtyminen alakouluista yläkouluihin Koulun osalta nykyiset opetustilat riittävät OKM:n suositusten mukaisesti paikkaan. Oppilasuunnitteen mukainen oppilasmäärä vuonna 2021 on 5 694, joten laskennallisesti tilat riittävät koulujen tilantarpeeseen. Koulurakennusten kunto ja toiminnallisuus, eivät kuitenkaan ole kouluilla samanlaista, eikä kasvualueiden kouluissa ole tarvittavaa tilaa. Kouluilla on käytössä yhteensä m 2 kerros-alaa. Kasvualueella olevien koulujen tilakapasiteettia on täydennetty elementeillä. Tilaelementtien kerros-alaa on m 2. Näistä tilaelementeistä kaupunki omistamaa neliötä (Maksjoen (107 m 2 ), Rauhalan (172 m2), Harjun (61), Neitsytlinnan (521 m2), mm Muijalan (156 m2) ja vuokraelementtejä on neliötä Metsolan (262 m2), Ojamon (405 m2), Routio/Jalava (251 m2), Oinolan (402 m2) kouluilla Oppilassuunnitteet

6 5 Taulukossa 2 esitetään peruskoululaisten oppilassuunnitteet vuosille 2014 ja Taulukossa on huomioitu 2014 vuoden mukainen kasvu. Yläkoulujen kasvun tarkoittaa sitä, että nykyisissä alakouluissa olevat suuret ikäluokat siirtyvät yläkouluun. Taulukko 2. Esiopetuksen ja peruskoulun oppilassuunnitteet vuosina 2014 ja Ero Esioppilaat (6 v.) Alakoulut (7-12 -v.) Yläkoulut ( v.) Yhteensä Lohjan kaupungin koulukapasiteetti ja oppilasennusteet OKM:n suosituksen mukainen mitoitus Tilojen mukainen mitoitus (kaikki tilat) Tilojen mukainen mitoitus (pelkät OT) Oppilassuunnitteet yhteensä Kuva 2. Lohjan kaupungin oppialassuunnitteet suhteessa kapasiteettiin vuosina Tilakapasiteettitarkastelussa OKM:n suosituksen mukainen mitoitus tarkoittaa kapasiteettitarkastelua, jossa on laskettu kaikki opetustilat (OT:t, aineopetutilat, liikuntasalit yms. opetukseen käytettävät tilat), jotka ovat mitoitettu OKM:n tilasuosituksen mukaiseksi. Tilojen mukainen mitoitus (kaikki tilat) on tarkoitettu yläkoulujen tilatarkasteluun. Se pitää sisällään kaikki opetustilat mukaanlukien erikoisluokat. Tilojen mukaisessa mitoitus (kaikki tilat) tarkoittavaa perusopetus- ja aineopetustilojen tarkastelua. Tilakapasiteetti lasketaan suhteessa oppilasmääriin esim. OT3 on mitoitettu 25 oppilasta, OT2 on mitoitettu 15 oppilasta, OT1 on mitoitettu 5-10 oppilasta, aineopetustiloihin on mitoitettu 16 oppilasta, liikuntasaliin on mitoitettu 25 oppilasta (yli 500 neliön liikuntasalissa on käytetty 50 oppilaan mitoitusperiaatetta. Tilojen mukainen mitoitus (pelkät OT) tilojen tarkastelu on tarkoitettu alakoulujen tilojen tarkasteluun, nämä tilat sisältävät vain perusopetustilojen tarkastelua. Mitoitusperiaate on se, että OT3 on mitoitettu 25 oppilasta, OT2 on mitoitettu 15 oppilasta, OT1 on mitoitettu 5-10 oppilasta. Alakoulujen opetus tapahtuu suurimmaksi osaksi ns. kotiluokissa. Kotiluokkina käytetään OT2- tai OT3- tiloja.

7 Lohjan kaupungin alakoulukapasiteetti ja oppilasennusteet OKM:n suosituksen mukainen mitoitus Tilojen mukainen mitoitus (kaikki tilat) Tilojen mukainen mitoitus (pelkät OT) Oppilassuunnitteet yhteensä Kuva 3. Alakoulujen oppilasennusteet suhteessa kapasiteettiin vuosina Lohjan kaupungin yläkoulukapasiteetti ja oppilasennusteet OKM:n suosituksen mukainen mitoitus Tilojen mukainen mitoitus (kaikki tilat) Tilojen mukainen mitoitus (pelkät OT) Oppilassuunnitteet yhteensä 1500 Kuva 4. Yläkoulujen oppilasennusteet suhteessa kapasiteettiin vuosina

8 Perusopetuksen 1 ja 7 luokan aloittavien oppilaiden määrät luokkalaisia 7 luokkalaisia Kuva 5. Perusopetuksen 1- ja 7-luokan aloittavien oppilaiden määrät Perusopetuksen 6 ja 9 luokan päättävien oppilaiden määrät luokkalaisia 9 luokkalaisia Kuva 6. Perusopetuksen 6- ja 9-luokan päättävien oppilaiden määrät Kuvien 5 ja 6 kuvien pohjalta voidaan todeta että kokonaisoppilasmäärät tulevat laskemaan. Oppilasmäärien muutos ei ole kovin suuri, vaikka oppilasmäärien aloittavat määrät ovat erilaiset. Oppilaat jakaantuvat epätasaisesti eri asuinalueille Koulurakennusten kunto/toiminnallisuus Palveluverkon kehittämisen keskeinen haaste on nykyisen tilaverkon muuttaminen, siten että teoreettisen kapasiteetin ja käyttökapasiteetin välinen ero saadaan tasattua. Käytännössä koulutilojen nykyiset tilaratkaisut eivät mahdollista OKM:n teoreettisen tilamitoituksen mukaista käyttöä. Lähivuosien keskeinen haaste onkin peruskoulujen nykyisten tilojen muuntaminen siten, että OKM:n mukaisen tilamitoituksen ja tilojen mukainen käyttökapasiteetin välinen varsin suuri ero saataisiin pienenemään. Toinen palveluverkon haaste on peruskoulujen rakennusten huono kunto, joka edellyttää merkittäviä investointeja. Osa rakennuksista arvioidaan sellaisiksi, että uudisrakentaminen tai toiminnan siirto muualle olisi parempi ratkaisu pitemmällä aikavälillä.

9 8 Myös koulukiinteistöistä on tehty salkutus Kuvassa 7 on salkutusmatriisit kouluittain. Salkutusmatriisin tiedot kuvaavat rakennusten toiminnallisuutta ja kuntoa. 100 % kuntoluokka 30 % Salkku 3 Toim tekn/jha Pisteet Solbrinkens skola 3,24 93 % 3,00 Järnefeltin koulu 3,32 86 % 2,86 Metsolan koulu 3,37 82 % 2,75 Virkby skola 3,36 73 % 2,44 Lohjan yhteislyseon 3,44 69 % 2,38 lukio Nummi-Pusulan 2,79 70 % 1,96 koulu ja lukio Lehmijärven koulu 2,56 66 % 1,68 Sammatin koulu 1,80 78 % 1,40 Salkku 4 Toim tekn/jha Pisteet Asemapellon koulu 3,31 62 % 2,07 Routio / Jalavan 3,31 61 % 2,00 koulu Tytyrin koulu 3,22 56 % 1,79 Nummentaustan 2,48 63 % 1,57 koulu TE1 Karstun koulu, 3,31 46 % 1,51 rakennus 1 Harjun koulu 2,97 50 % 1,48 Rauhalan koulu 3,36 41 % 1,37 Ojamon koulu 2,42 55 % 1,33 Karstun koulu, 3,31 38 % 1,25 rakennus 2 Neitsytlinnan koulu 2,53 47 % 1,19 Ristin koulu % Salkku 1 Toim tekn/jha Pisteet Mäntynummen/ 4,48 98 % 4,39 Linderin koulu Oinolan koulu 4,40 81 % 3,58 Muijalan koulu 4,03 85 % 3,43 Ikkalan koulu 3,84 82 % 3,16 Källhagens skola 4,43 70 % 3,09 Anttilan koulu 3,96 73 % 2,87 Pusulan koulu 3,68 74 % 2,71 Virkby gymnasium 3,82 70 % 2,67 Mäntynummen koulu 3,83 70 % 2,67 Pullin koulu 3,74 70 % 2,61 Karjalohjan koulu 3,52 72 % 2,53 Perttilän koulu 3,71 66 % 2,43 Salkku 2 Toim tekn/jha Pisteet Koisjärven koulu 4,49 57 % 2,54 Hiiden koulu 4,37 54 % 2,34 Hyrsylän koulu 4,05 46 % 1,87 Maksjoen koulu 3,53 45 % 1,61 Nummenkylän koulu 3,58 43 % 1,54 2 ka 3,22 4 Kuva 7. Salkutusmatriisit kouluittain Salkussa 1 olevat kohteet ovat sekä toiminnallisesti, että tekniseltä kunnoltaan hyviä rakennuksia. Salkussa 2 olevat kohteet tarvitsevat investointeja jotka ovat lähinnä peruskorjauksia, joissa kohteen teknistä kuntoa tulee nostaa. Salkussa 3 olevissa kohteissa korostuu toiminnalliset muutokset, rakennukset ovat muuten hyvässä kunnossa. Salkku 4 pitää sisällään perusparannettavia kohteita, jotka vaativat sekä teknisen peruskorjauksen, että toiminnallisia muutoksia Kustannukset Perusopetuksen kustannukset Lohjalla Perusopetuksen kustannukset muodostuvat henkilöstökustannuksista, vuokrista, kouluruokailusta, siivouksesta, kuljetus- ja materiaalikustannuksista sekä muista kustannuksista. Lohjan kaupungin perusopetuksen kustannusten jakaantuminen vuonna 2014 on esitetty kuvassa 8.

10 9 Yleissivistäv vä kustannukset TA 2014 ( e) 7 % 6 % 5 % 3 % 5 % 8 % 66 % Henkilöstökustannukset Vuokrat Kouluruokailu Siivous Kuljetus Materiaalit Muutt menot Kuva 8. Perusopetuksen kustannusten jakaantuminen vuonna 2014 Taulukossaa 3 esitetään kustannukset oppilasta kohti: - kaikki kustannukset sisältäen myös pääomavuokrat ja korot - kaikki kustannukset ilman pääomavuokria ja korkoja - kustannukset ilman koulumatkakuljetuskustannuksia - kustannukset ilman toimitilakustannuksia sekä - kustannukset ilman koulumatkakuljetuskustannuksia jaa toimitilakustannuksia.. Taulukko 3. Kustannukset oppilasta kohti vuonna 2014 Koulu Oppilaide Kustannukset/ Kustannukset/ n oppilas oppilas lkm ( ilman (sis. (ilman pääomavuokra pääomavuokr erityis- a) an) opetus- oppilaita) Kustannukse t ilmann kuljetusta/ oppilass Kustannuks et ilman toimitilakust./ oppilas Kustannuks et ilman kuljetusta ja toimitilakust./ oppilas Asemanpellon koulu Hyrsylän koulu Ikkalan kouluu Karjalohjan koulu Karstun kouluu Lehmijärven koulu Maksjoen koulu Metsolan koulu Muijalan koulu Neitsytlinnann koulu Nummenkylän koulu Nummentaustan koulu Oinolan kouluu Ojamon koulu Perttilän koulu Pullin koulu Pusulan koulu Rauhalan koulu Ristin koulu Roution kouluu Sammatin koulu Solbrinkens skola Tytyrin koulu Virkby skola , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,50

11 10 Jalavan koulu , , , , ,76 Anttilan koulu , , , , ,74 Harjun koulu , , , , ,00 Järnefeltin koulu , , , , ,50 Källhagens skola , , , , ,19 Mäntynummen koulu , , , , ,65 Nummi-Pusulan koulu , , , , ,15 Erityisopetus , , , , , , , , , , , , , , ,00 0,00 /OPPILAS, ALAKOULU (2014) Asemanpellon koulu Hyrsylän koulu Ikkalan koulu Karjalohjan koulu Karstun koulu Lehmijärven koulu Maksjoen koulu Metsolan koulu Muijalan koulu Neitsytlinnan koulu Nummenkylän koulu Nummentaustan koulu Oinolan koulu Ojamon koulu Perttilän koulu Pullin koulu Pusulan koulu Rauhalan koulu Ristin koulu Roution koulu Sammatin koulu Solbrinkens skola Tytyrin koulu Virkby skola Keskiarvo 5 582,54 Kustannukset/ oppilas (ilman pääomavuokraa) Kustannukset/ oppilas (sis. pääomavuokran) Keskiarvo 6 469,03 Kuva 9. Alakoulujen kustannukset/oppilas (2014)

12 ,00 /OPPILAS, YLÄKOULU (2014) , , , , , , , , , , , , , , , ,68 Kustannukset/ oppilas (ilman pääomavuokraa) Keskiarvo 7 157,76 Kustannukset/ oppilas (sis. pääomavuokran) Keskiarvo 8 340, ,00 0,00 Anttilan koulu Harjun koulu Järnefeltin koulu Källhagens skola MäntynummenNummi Pusulan koulu koulu Kuva 10. Yläkoulujen kustannukset/oppilas VATT:n Antti Moision tutkimuksen mukaan (aineisto vuosina ) kustannuksia minimoivan kunnan keskimääräinen koulukoko noin oppilasta. Mukana tutkimuksessa olivat manner- Suomen kunnat, joissa tarjotaan perusopetusta 9. luokkaan saakka. (Moisio 2004) Kuvassa 11 on perusopetuksen ja oppilaskohtaisten menojen ja koulukoon välinen yhteys v Kuva 11. Perusopetuksen oppilaskohtaisten menojen ja koulukoon välinen yhteys v. 2004

13 Kustannusvertailu Opetushallinnon perusopetuksen käyttökustannukset keskimääräisen koon kustannusraportissa on koulujen kustannuksia verrattu koulun koon suhteen yksityisten, valtion, kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien koulujen kesken. Kuntien ylläpitämien koulujen vertailussa erottuvat kulurakenteet koulun koon suhteen. Pieni koulu on selvästi kalliimpi isoon kouluun verrattuna. Opetuskustannuksissa oppilasmäärä luokkaa/opettajaa kohden on suurempi, jolloin opettajan pakka jakaantuu useammalle oppilaalle. Kuljetuskustannuksissa suuret koulut ovat asutuskeskuksien tuntumassa, jolloin ei tule niin paljon kuljetuskustannuksia. Oppilasruokailun osalta suoritteiden hinnat putoavat valmistuskeittiön koon kasvaessa. Hallintokuluissa koulun koon kasvaessa yli 200 oppilaan kustannuksissa tulee piikki, koska tuolloin kouluille tulevat hallintoa hoitamaan virkarehtorit, joiden palkkakulut ovat lähes kokonaan hallintokuluja. Kiinteistökuluissa toteutuu myös suuruuden ekonomia. Taulukko 4. Perusopetuksen käyttökustannukset keskimääräisen koon mukaan (Opetushallituksen 2013 kustannusten mukaan) Kokoluok ka Kouluj a Oppilasmä ärä Opetus Majoitus ja kuljetus Kunta Oppila sruoka ilu Muu oppilas huolto Sis. hallinto Kiint. ylläpito Yhteensä (ilman pieniä hankk.) Muutos % ed vuod , , , , , , Kunta , Pien et han kk. Taulukko 5. Käyttökustannusten vertailu kunnittain (Opetushallituksen 2013 kustannusten mukaisesti) KÄYTTÖKUSTANNUKSET OPETUKSENJÄRJESTÄJITTÄIN (EUROA/OPPILAS) ILMAN SAIRAALA- JA VAMMAISOPETUSTA Opetuksen järjestäjä Oppilas- Opetus Majoitus Oppilas- Muu Sis. Kiint. Yhteensä Muutos% Pienet määrä ja ruokailu oppilas hallinto ylläpito (ilman ed vuod hankk. kuljetus huolto pieniä hankk.) Hyvinkään kaupunki 4 600, Järvenpään kaupunki 3 900, Keravan kaupunki 3 365, Kirkkonummen kunta 4 954, Lohjan kaupunki 5 395, Nurmijärven kunta 5 734, Porvoon kaupunki 5 363, Vihdin kunta 3 453, Henkilökunta Perusopetuksen työskentelee lukuvuodelle opettajaa sekä 106 avustajaa. Esiopetuksessa työskentelee lastenhoitaja 8,35 sekä lastentarhanopettajia 31,82. Lähitulevaisuuden eläketapahtumiin ja muihin muutoksiin varaudutaan tehostamalla henkilöstösuunnittelua ja rekrytointia. Taulukossa 6 esitetään perusopetuksen henkilöstön kokonaisvaihtuvuus vuosina ja taulukossa 8 perusopetuksen opetus- ja avustajaresurssit lukuvuonna

14 13 Taulukko 6. Perusopetuksen henkilöstön kokonaisvaihtuvuus vv Ammattinimike Vak. hlö Eläkepoistuma henk. Eläkepoistuma % Muu vaihtuvuus (5,17 %) *) yhteensä henk. % Aineenopettajat ja lehtorit ,2 14, ,4 Luokanopettajat ,8 7, ,0 Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat ,2 5, ,3 Erityisopettajat ,8 2, ,0 Yhteensä ,9 29, ,0 *) Lohjan kaupungin henkilöstökertomus 2009 Koulujen koko vaihtelee 2-opettajaisesta koulusta 45 opettajan yksikköön. Taulukossa 7 on koulut opettajamäärän mukaan jaoteltuna. Taulukko 7. Koulut opettajamäärien mukaan Opettajia Alakoulujen lukumäärä Yläkoulujen lukumäärä

15 14 Taulukko 8. Perusopetuksen opetus- ja avustajaresurssi lukuvuonna Koulu Koulun Opettajia Oppilaita/opettaja Erityisoppilaat Avustajia Oppilaita/avustaja oppilaat (syksy 2014) (syksy 2014) Asemanpellon koulu 127 7,00 18, ,0 Hiiden koulu 25 2,16 11,6 1 0,5 0,5 Hyrsylän koulu 41 3,00 13, ,0 Ikkalan koulu 67 4,00 16, ,5 Karjalohjan koulu 73 6,00 12, ,7 Karstun koulu 39 2,48 15, ,0 Lehmijärven koulu 70 3,58 19, ,0 Maksjoen koulu 58 3,00 19, ,0 Metsolan koulu ,70 15, ,3 Muijalan koulu ,28 12, ,4 Neitsytlinnan koulu 51 3,09 16, ,0 Nummenkylän koulu 63 3,44 18, ,0 Nummentaustan koulu 76 6,00 12, ,0 Oinolan koulu ,76 15, ,3 Ojamon koulu ,50 17, ,3 Perttilän koulu ,50 15, ,6 Pullin koulu 49 2,78 17, ,0 Pusulan koulu ,15 10, ,2 Rauhalan koulu ,00 14, ,3 Ristin koulu ,00 14, ,3 Roution koulu ,04 17, ,3 Sammatin koulu 119 7,00 17, ,3 Solbrinkens skola 59 5,50 10, ,5 Tytyrin koulu ,35 13, ,3 Virkby skola 60 5,50 10, ,0 Alakoulut yhteensä/keskiarvo ,81 15, ,3 Anttilan koulu ,50 12, ,1 Harjun koulu ,40 13, ,1 Järnefeltin koulu ,80 11, ,1 Källhagens skola ,30 9, ,2 Mäntynummen yhtenäiskoulu ,30 9, ,1 Nummi-Pusulan koulu ,22 8, ,1 Yläkoulut yhteensä/keskiarvo ,52 11, ,1 Jalavan koulu 66 10,00 6, , Opetussuunnitelma 2016 (OPS 2016) Opetussuunnitelman perusteet laaditaan perusopetuslain ja asetuksen sekä tavoitteiden ja tuntijaon määrittävän valtioneuvoston asetuksen pohjalta. Perusteasiakirja on Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaisesti paikallinen opetussuunnitelma valmistellaan. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata opetuksen järjestämistä ja koulutyötä sekä edistää yhtenäisen perusopetuksen yhdenvertaista toteutumista.

16 15 Perusopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoitteet liittyvät yhteen ja muodostavat opetuksen ja toimintakulttuurin perustan. Tämän vuoksi opetussuunnitelman perusteet sisältävät tehtäviä ja tavoitteita koskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Perusteasiakirja sisältää tarpeellisilta osin myös viittauksia lainsäädäntöön, johon perusteissa määrättävät asiat perustuvat. Lohjan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa laaditaan parhaillaan. Se on tärkeä osa ohjausjärjestelmää. Sillä on keskeinen merkitys sekä valtakunnallisten tavoitteiden että paikallisesti tärkeänä pidettyjen tavoitteiden ja tehtävien ilmentämisessä ja toteuttamisessa. Opetussuunnitelma luo yhteisen perustan ja suunnan päivittäiselle koulutyölle. Se on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa opetuksen toimintaa kaikilla kouluilla. Opetussuunnitelma liittää koulujen toiminnan kunnan muuhun toimintaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Lohjan kaupungille OPS 2016 tuo haasteita mm. Kielten opetuksen järjestäminen. Esimerkiksi Lohjan tuntijaossa pakollinen ruotsi alkaa jo 6.luokalta, miten opetus järjestetään nykyisellä kouluverkolla, on iso haaste. Valinnaisuuden järjestäminen pienissä kouluissa Tieto- ja viestintätekniikan ja mediakasvatuksen osaamisen vaateet uudessa opetussuunnitelmassa korostetusti esillä: verkot, laitteistot, opettajien osaaminen ajanmukaiseksi tuovat haasteita Ajanmukaiset / monipuoliset oppimisympäristöt; pedagogisesti monipuoliset ja joustavat kokonaisuudet, tilaratkaisut, kalustus, varustus, välineistö 2.7. Koulukuljetukset Koulukuljetukset määräytyvät Lohjalla kasvatus- ja opetuslautakunnan vahvistamien koulumatkakuljetusperiaatteiden mukaisesti. Kuljetukseen tai avustukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan lukuvuodesta alkaen esiopetuksessa ja 1-4 luokilla yli kolmen kilometrin matka ja luokilla 5-9 perusopetuslain 32 :n mukainen yli viiden kilometrin matka. Jos oppilas aloittaa koulun muualla kuin omassa lähikoulussaan, huoltaja vastaa itse kuljetuksesta. Oppilaan kuljetus järjestetään sen huoltajan osoitteesta, jossa lapsi on väestörekisterin mukaan kirjoilla ja kuljetusehdot muutoin täyttyvät. (KHO: 2006:10 / ) Nk. kuljetusten vapaapaikkaoikeus on tarkoitettu haja-asutusalueella asuville oppilaille. Reiteillä, joissa kouluauto kulkee, voidaan myöntää ns. vapaita paikkoja hakemuksesta, mikäli kouluautossa on tilaa. Paikka on maksullinen. Taulukossa 9 esitetään kuljetusoppilaat kouluittain ja prosenttiosuus oppilasmäärästä. Taulukko 9. Kuljetusoppilaat kouluittain ( ) Koulu Oppilaiden Kuljetettavat % lukumäärä oppilaat Asemanpellon koulu ,24 Hyrsylän koulu ,68 Ikkalan koulu ,24 Karjalohjan koulu ,51 Karstun koulu ,05 Lehmijärven koulu ,86 Maksjoen koulu ,17 Metsolan koulu ,00 Muijalan koulu ,80 Neitsytlinnan koulu ,00

17 16 Koulu Oppilaiden Kuljetettavat % lukumäärä oppilaat Nummenkylän koulu ,89 Nummentaustan koulu ,00 Oinolan koulu ,21 Ojamon koulu ,78 Perttilän koulu ,69 Pullin koulu ,02 Pusulan koulu ,60 Rauhalan koulu ,04 Ristin koulu ,00 Roution koulu ,05 Sammatin koulu ,86 Solbrinkens skola ,54 Tytyrin koulu ,04 Virkby skola ,33 Yht ,15 Jalavan koulu Anttilan koulu ,59 Harjun koulu ,89 Järnefeltin koulu ,61 Källhagens skola ,05 Mäntynummen yhtenäiskoulu (alakoulu 103 opp., yläkoulu 330 opp.) ,33 Nummi Pusulan koulu ,68 Yht ,82

18 17 Taulukko 10. Koulujen kapasiteetti ja oppilassuunnitteet LOHJAN KAUPUNGIN KOULUJEN KAPASITEETIT OPPILASMÄÄRÄN (2014) MUKAAN Koulut oppilas- kapasimäärä OKM:n Tilojen mukainen Tilojen mukainen teettia suosituksen mitoitus (kaikki mitoitus (pelkät mukainen mitoitus tilat) OT) jäljellä Järnefeltin koulu Rauhalan + Maksjoen koulu Ristin koulu Karjalohjan koulu yhteensä Harjun koulu Metsola+Nummentausta Ojamo+Neitsytlinna yhteensä Anttilan koulu Tytyrin koulu Roution koulu Karstun koulu Sammatin koulu Jalavan koulu yhteensä Mäntynummen koulu Linderin koulu Perttilän koulu Pullin koulu Nummenkylän koulu Muijalan koulu Asemanpellon koulu Lehmijärven koulu yhteensä Källhagens skola ja gymnasium Virkby skola Solbrinkens skola Ruotsinkieliset alakoulut yhteensä Nummi-Pusulan koulu ja lukio Ikkalan koulu Pusulan koulu Oinolan koulu Hyrsylän koulu Nummi-Pusulan alakoulut Nummi-Pusulan koulut yht Yhteensä

19 18 3. KEHITTÄMISEHDOTUKSET 3.2. Malli 1: Koulukeskusten malli Tiivistetty kouluverkko, joka edellyttää investointeja, maankäytön kehityskuvan mukaisesti. Maankäytön kehittämiskuvan mukaan merkittävin tekijä, joka vaikuttaisi esi- ja opetusverkkoon on ratahankkeet. ESA-radan (Espoon ja Salon välinen oikorata) pysäkit tulisivat Lempolaan ja Tavolaan. Tämä luo kasvupaineita ensisijaisesti Mäntynummen yhtenäiskoulun alueelle. Länsirata ja Hanko Hyvinkää radan mahdollinen toteutuma vaikuttaisi Virkkala Muijala akselissa sijaitsevaan esi- ja opetusverkkoon. Nauhataajama-alueella sijaitsevaan esi- ja opetusverkkoon kohdistuisi laajennuspaineita etenkin Lohjan keskustan, Muijalan ja Perttilän alueen osalta. Maankäytön kehityskuvan mukaisesti erityisesti Muijalan alueelle vaikuttaisi ratahankkeet sekä uusi taajaman läheinen kyläalue. Muijalan alueelle suunniteltu kehityskäytävän mukainen työpaikkaalue vaikuttaisi ainakin liikenteellisesti. Kehitysvaihtoehdossa 1. ei ole tarkasteltu koulujen ja koulualueiden hallinto- ja johtamisjärjestelmiä. Hallinnolliset ja johtamisjärjestelmät ratkaistaan myöhemmin. Esiopetus muutetaan siten, että esiopetusta ei järjestetä päiväkodeissa vaan opetus tapahtuu kouluissa. Päiväkodeissa järjestetty esiopetus muutetaan seuraavanlaisesti: Anttilan päivähoitoalue Moision päiväkodin esiopetus, siirretään Tytyrin kouluun. Roution päiväkodin esiopetus, siirretään Routiomäkeen. Sammatin päiväkodin esiopetus, siirretään Sammatin kouluun. Harjun päivähoitoalue Mäntylän päiväkodin esiopetus, siirretään Ojaniittutaloon. Gunnarlan päiväkodin esiopetus, siirretään Metsolan kouluun. Voudinpuiston päiväkodin esiopetus, siirretään Ojamon kouluun. Järnefeltin päivähoitoalue Maksjoentien päiväkodin esiopetus, siirretään Rauhalan kouluun. Niksulan päiväkodin esiopetus, siirretään Vappulan uudisrakentamisen yhteyteen. Ruotsinkieliset Esiopetus järjestetään ruotsinkielisten koulujen yhteydessä. Mäntynummen päivähoitoalue Mäntynummen päiväkodin esiopetus, siirretään Mäntynummen yhtenäiskouluun. Lehmijärven esiopetus siirretään, Muijalan kouluun. Nummi-Pusulan päivähoitoalue Pusulan päiväkodin esiopetus, siirretään Pusulan kouluun. Saukkolan päiväkodin esiopetus, siirretään Oinolan kouluun. Kouluverkko

20 19 Mallissa 1. pyritään lakkauttamaan Lohjan kaupungissa kaikki alle 100 oppilaan koulut sekä Asemanpellon koulu Ojaniittutalon valmistumisen myötä. Seuraavien koulujen osalta voidaan harkita koulujen muuttamista yhtenäiskouluksi Källhagenin Virkby Solbrinken ja Nummi- Pusulan Oinolan koulu sekä Anttilan Tytyrin koulu. Mallin 1 mukaan seuraavat koulut lakkautetaan Anttilan yläkoulualue Karstun koulu, oppilaat siirretään Routiomäkeen. Harjun yläkoulualue Neitsytlinnan koulu, oppilaat siirretään Ojamon kouluun. Nummentaustan koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon tai Metsolaan. Järnefeltin yläkoulualue Karjalohjan koulun 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun. Rauhalan koulu 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun Maksjoen koulu, oppilaat siirretään Rauhalan kouluun. Mäntynummen yhtenäiskoulun alue Asemanpellon koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon ja Mäntynummen yhtenäiskouluun. Lehmijärven koulu, oppilaat siirretään Mäntynummen yhtenäiskouluun. Pullin koulu, oppilaat siirretään Mäntynummen yhtenäiskouluun Nummenkylän koulu, oppilaat siirretään Muijalan kouluun. Nummi-Pusulan yläkoulualue Hyrsylän koulu, oppilaat siirretään Oinolan kouluun. Ikkalan koulu, oppilaat siirretään Pusulan kouluun.

21 20 Kuva 12. Tiivistetty kouluverkko, joka edellyttää investointeja, maankäytön kehityskuvan mukaisesti Seuraavissa taulukoissa on vaihtoehdon 1 mukaiset oppilassuunnitteet. Anttilan yläkoulualue Routionmäen valmistuttua 2016 Karstun koulun oppilaat siirretään Roution kouluun. Sammatin koulun oppilaat siirtyvät yläkouluun Nummi-Pusulan yläkoulualueelle. Routionmäki Roution koulu Karstun koulu Routiomäki Esiopetus Oppilassuunnite (sis.esiopetuksen) Tilakapasiteetti (sis. esiopetuksen) Tilatarve-/Tilaa Elementtitilat Tilatarve-/Tilaa Tytyrin koulu

22 Tytyri Esiopetus Kaupungin erityisopetus Valmistavan opetus Valmistava opetus S Tilakapasiteetti, koulu Tilakapasiteetti, Rahkila & Moisio Tilatarve-/Tilaa+ (ilman esiopetusta) Tilatarve-/Tilaa+ (sis. esiopetuksen) Anttilan yläkoulu (Roution ja Tytyrin koulun oppilaat, + Ojamon koulun oppilaita n. 15 %) Oppilassuunnite (13 15 vuotiaat) Tilakapasiteetti Tilatarve-/Tilaa Harjun yläkoulualue. Harjun yläkoulualueelle rakennetaan Ojaniittutalo, Nummentaustan koulu lakkautetaan ja oppilaat siirretään Ojaniittutaloon, myös Asemapellon koulu lakkautetaan ja osa oppilaista siirtyy Ojaniittutaloon ja osa Mäntynummen yhtenäiskouluun. Neitsytlinnan koulu lakkautetaan ja oppilaat siirretään Ojamon kouluun. Ojamon kouluun investoidaan ja kirjastotilat muutetaan koulukäyttöön. Metsolan koulu ja Ojaniittutalo (Asemapellon oppilaista n. 50 % siirtyy Ojaniittutaloon) Metsola + Nummentausta Metsola + Ojaniittutalo Asemapelto Esiopetus Oppilassuunnite Tilakapasiteetti Tilatarve-/Tilaa Elementtitilat Tilatarve-/Tilaa Ojamon koulu Ojamo + Neitsytlinna

23 22 Esiopetus Oppilassuunnite Tilakapasiteetti Tilatarve-/Tilaa Elementtitilat Harjun koulu Harjun koulu Tilakapasiteetti Tilatarve-/Tilaa Elementtitilat Tilatarve-/Tilaa Sammatti Esiopetus Oppilassuunnite Tilakapasiteetti Tilatarve-/Tilaa Elementtitilat Tilatarve-/Tilaa Mäntynummen alue Asemapellon koulun oppilaista noin 50 % sijoitetaan Ojaniittutaloon ja loput Mäntynummen yhtenäiskouluun, Lehmijärven ja Pullin koulun oppilaat sijoitetaan Mäntynummen yhtenäiskouluun, Nummenkylän koulun 1-5 luokat siirretään Muijalan kouluun. Muijalan ja Nummenkylän koulun 6- luokkalaiset sijoitetaan Mäntynummen yhtenäiskouluun. Perttilän koulu Perttilä koulu 1-5 lk Esiopetus Oppilassuunnite Tilakapasiteetti Tilatarve-/Tilaa Muijalan koulu Muijalan ja Nummenkylän koulut 1-5 lk. Esiopetus Oppilassuunnite

24 23 Tilakapasiteetti, Muijalan koulu Tilatarve-/Tilaa

25 24 Mäntynummen yhtenäiskoulu vuotiaat (MYK) vuotiaat (MYK) Pullin koulu Asemapelto (50 % oppilaista) Lehmijärven koulu Perttilän ja Muijalan koulun 6 lk Tilakapasiteetti Tilatarve-/Tilaa MYK= Mäntynummen yhtenäiskoulu Ruotsinkielinen opetus Ruotsinkielinen opetus järjestetään Källhagenin koulussa. Solbrinken ja Virkby skola lakkautetaan ja oppilaat käyvät koulua Källhagen skolanissa. Källhagenin kouluun investoidaan ja tehdään toiminnallisia parannuksia Solbrinkens Skola Virkby Skola Källhagens skola Virkby gymnasium Esiopetus Tilakapasiteetti Tilatarve-/Tilaa Järnefeltin alue Maksjoen koulun oppilaat siirretään Rauhalan kouluun. Rauhalan ja Karjalohjan koulun 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun. Ristin koulua peruskorjataan. (oppilassuunnitteet lisätään) Nummi-Pusulan koulun alue Hyrsylän koulun oppilaat siirretään Oinolan kouluun. Ikkalan koulun oppilaat siirretään Ikkalan kouluun. Sammatin koulun oppilaat siirtyvät yläkouluun Nummi-Pusulan yläkoulualueelle. Vaihtoehto edellyttää investointeja Oinolan ja Nummi-Pusulan kouluihin. (oppilassuunnitteet lisätään) Malli 2. Tiivistetty kouluverkko Ilman isompia investointeja, maankäytön kehityskuvan mukaisesti Maankäytön kehittämiskuvan mukaan merkittävin tekijä, joka vaikuttaisi esi- ja opetusverkkoon on ratahankkeet. ESA-radan (Espoon ja Salon välinen oikorata) pysäkit tulisivat Lempolaan ja

26 25 Tavolaan. Tämä luo kasvupaineita ensisijaisesti Mäntynummen yhtenäiskoulun alueelle. Länsirata ja Hanko Hyvinkää radan mahdollinen toteutuma vaikuttaisi Virkkala Muijala akselissa sijaitsevaan esi- ja opetusverkkoon. Nauhataajama-alueella sijaitsevaan esi- ja opetusverkkoon kohdistuisi laajennuspaineita etenkin Lohjan keskustan, Muijalan ja Perttilän alueen osalta. Maankäytön kehityskuvan mukaisesti erityisesti Muijalan alueelle vaikuttaa ratahankkeet sekä uusi taajaman läheinen kyläalue. Muijalan alueelle suunniteltu kehityskäytävän mukainen työpaikkaalue vaikuttaisi ainakin liikenteellisesti. Mallissa 2. tiivistetään kouluverkkoa ilman isompia investointeja. Ruotsinkieliset opetusjärjestelyt voivat edellyttää pientä investointitarvetta, samoin Ojamon koulun kirjastotilojen muuttaminen opetustiloiksi ja kombikirjaston sijoittaminen kokonaisuuteen. Päiväkodeissa järjestetty esiopetus muutetaan seuraavanlaisesti: Anttilan päivähoitoalue Moision päiväkodin esiopetus, siirretään Tytyrin kouluun. Roution päiväkodin esiopetus, siirretään Routiomäkeen. Sammatin päiväkodin esiopetus, siirretään Sammatin kouluun. Harjun päivähoitoalue Mäntylän päiväkodin esiopetus, siirretään Ojaniittutaloon. Gunnarlan päiväkodin esiopetus, siirretään Metsolan kouluun. Voudinpuiston päiväkodin esiopetus, siirretään Ojamon kouluun. Järnefeltin päivähoitoalue Maksjoentien päiväkodin esiopetus, siirretään Rauhalan kouluun. Niksulan päiväkodin esiopetus, siirretään Vappulan uudisrakentamisen yhteyteen. Ruotsinkieliset Esiopetus järjestetään ruotsinkielisten koulujen yhteydessä. Mäntynummen päivähoitoalue Mäntynummen päiväkodin esiopetus, siirretään Mäntynummen yhtenäiskouluun. Lehmijärven esiopetus siirretään, Muijalan kouluun. Nummi-Pusulan päivähoitoalue Pusulan päiväkodin esiopetus, siirretään Pusulan kouluun. Saukkolan päiväkodin esiopetus, siirretään Oinolan kouluun. Mallin 2. mukaan seuraavat koulut lakkautetaan: Anttilan yläkoulualue Karstun koulu, oppilaat siirretään Roution kouluun. Harjun yläkoulualue Neitsytlinnan koulu, oppilaat siirretään Ojamon kouluun. Nummentaustan koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon. Järnefeltin yläkoulualue Karjalohjan koulu 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun. Rauhalan koulu 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun Maksjoen koulu, oppilaat siirretään Rauhalan kouluun.

27 26 Ruotsinkielinen opetus a) Solbrinkkenin koulu, 5-6 luokan oppilaat siirretään Källhageniin. b) Solbrinkenin koulua laajennetaan. Virkby skola, 5-6 luokan oppilaat siirretään Källhageniin. Mäntynummen yhtenäiskoulun alue Asemanpellon koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon ja Mäntynummen yhtenäiskouluun. Lehmijärven koulu, oppilaat siirretään Mäntynummen kouluun. Pullin koulu, oppilaat siirretään Mäntynummen yhtenäiskouluun Nummenkylän koulu, oppilaat siirretään Muijalan kouluun ja osa Muijalan oppilaista Perttilän kouluun. Nummi-Pusulan yläkoulualue Ikkalan koulu, 1-5 luokan oppilaat siirretään Pusulan kouluun. Hyrsylän koulu, 1-5 luokan oppilaat siirretään Oinolan kouluun. Hyrsylän, Oinolan, Pusulan ja Ikkalan koulujen 6. luokkalaiset siirretään Nummi-Pusulan kouluun Kuva 13: Malli 2. Tiivistetty kouluverkkoa, ilman isompia investointeja, maankäytön kehityskuvan mukaisesti 3.3. Malli 3. Maltillinen tiivistäminen

28 27 Kehittämisvaihtoehdossa 3. tiivistetään kouluverkkoa maltillisesti. Päiväkodeissa järjestetty esiopetus muutetaan seuraavanlaisesti: Anttilan päivähoitoalue Moision päiväkodin esiopetus, siirretään Tytyrin kouluun. Roution päiväkodin esiopetus, siirretään Routiomäkeen. Sammatin päiväkodin esiopetus, siirretään Sammatin kouluun. Harjun päivähoitoalue Mäntylän päiväkodin esiopetus, siirretään Ojaniittutaloon. Gunnarlan päiväkodin esiopetus, siirretään Metsolan kouluun. Voudinpuiston päiväkodin esiopetus, siirretään Ojamon kouluun. Järnefeltin päivähoitoalue Maksjoentien päiväkodin esiopetus, siirretään Rauhalan kouluun. Niksulan päiväkodin esiopetus, siirretään Vappulan uudisrakentamisen yhteyteen. Ruotsinkieliset Esiopetus järjestetään ruotsinkielisten koulujen yhteydessä Mäntynummen päivähoitoalue Mäntynummen päiväkodin esiopetus, siirretään Mäntynummen yhtenäiskouluun. Lehmijärven esiopetus siirretään, Muijalan kouluun. Nummi-Pusulan päivähoitoalue Pusulan päiväkodin esiopetus, siirretään Pusulan kouluun. Saukkolan päiväkodin esiopetus, siirretään Oinolan kouluun. Mallin 3. mukaan seuraavat koulut lakkautetaan: Anttilan yläkoulualue Karstun koulu, oppilaat siirretään Routio kouluun. Harjun yläkoulualue Neitsytlinnan koulu, oppilaat siirretään Ojamon kouluun. Nummentaustan koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon. Järnefeltin yläkoulualue Karjalohjan koulu 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun. Rauhalan koulu 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun. Maksjoen koulu, oppilaat siirretään Rauhalan kouluun. Ruotsinkielinen opetus Solbrinkkenin koulu, 5-6 luokan oppilaat siirretään Källhageniin Virkby skola, 5-6 luokan oppilaat siirretään Källhageniin Mäntynummen yhtenäiskoulun alue Asemapellon koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon ja Mäntynummen yhtenäiskouluun. Lehmijärven koulu, oppilaat siirretään Mäntynummen kouluun. Pullin koulu, oppilaat siirretään Mäntynummen yhtenäiskouluun

29 28 Nummenkylän koulu, oppilaat siirretään Muijalan kouluun ja osa Muijalan oppilaista Perttilän kouluun. Nummi-Pusulan yläkoulualue Ikkalan koulu, 1-5 luokan oppilaat siirretään Pusulan kouluun. Hyrsylän koulu, 1-5 luokan oppilaat siirretään Oinolan kouluun. Hyrsylän, Oinolan, Pusulan ja Ikkalan koulujen 6. luokkalaiset siirretään Nummi-Pusulan kouluun Kuva 14: Maltillinen kouluverkon tiivistäminen, nykyisten maankäyttösuunnitelmien mukaisesti

30 29 Kuvat: 1 Kuva 1. Siirtyminen alakouluista yläkouluihin Kuva 2. Lohjan kaupungin oppialassuunnitteet suhteessa kapasiteettiin vuosina Kuva 3. Alakoulujen oppilasennusteet suhteessa kapasiteettiin vuosina Kuva 4. Yläkoulujen oppilasennusteet suhteessa kapasiteettiin vuosina Kuva 5. Perusopetuksen 1- ja 7-luokan aloittavien oppilaiden määrät Kuva 6. Perusopetuksen 6- ja 9-luokan päättävien oppilaiden määrät Kuva 7. Salkutusmatriisit kouluittain Kuva 8. Perusopetuksen kustannusten jakaantuminen vuonna Kuva 9. Alakoulujen kustannukset/oppilas (2014) Kuva 10. Yläkoulujen kustannukset/oppilas Kuva 11. Perusopetuksen oppilaskohtaisten menojen ja koulukoon välinen yhteys v Kuva 12. Tiivistetty kouluverkko, joka edellyttää investointeja, maankäytön kehityskuvan mukaisesti Taulukot 13 Taulukko 1. Esi- ja perusopetus, lukiokoulutus ja koululaisten iltapäivätoiminta yläkoulualueittain ( tilaston mukaan) Taulukko 2. Esiopetuksen ja peruskoulun oppilassuunnitteet vuosina 2014 ja Taulukko 3. Kustannukset oppilasta kohti vuonna Taulukko 4. Perusopetuksen käyttökustannukset keskimääräisen koon mukaan (Opetushallituksen 2013 kustannusten mukaan) Taulukko 5. Käyttökustannusten vertailu kunnittain (Opetushallituksen 2013 kustannusten mukaisesti) Taulukko 6. Perusopetuksen henkilöstön kokonaisvaihtuvuus vv Taulukko 7. Koulut opettajamäärien mukaan Taulukko 8. Perusopetuksen opetus- ja avustajaresurssi lukuvuonna Taulukko 9. Kuljetusoppilaat kouluittain ( ) Taulukko 10. Koulujen kapasiteetti ja oppilassuunnitteet... 17