ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN NYKYTILA

Transkriptio

1 2015 Lohjan kaupunki

2 1 Sisällys 1. JOHDANTO ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN NYKYTILA Esiopetus Perusopetus Tulevaisuuden oppimisen pedagogiset lähtökohdat Opetuksen laatu ja kouluverkko Oppilassuunnitteet Koulurakennusten kunto/toiminnallisuus Rahoitus ja kustannukset Perusopetuksen rahoitus Perusopetuksen kustannukset Lohjalla Kustannusvertailu Henkilökunta Opetussuunnitelma 2016 (OPS 2016) Koulukuljetukset Monitoimijatalo KEHITTÄMISEHDOTUKSET Kouluverkon kehittäminen TOIMENPITEET VUOSILLE

3 2 1. JOHDANTO Esi- ja perusopetusverkkoselvitys on laadittu sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa Lohjan kaupungin on kyettävä tekemään pysyviä rakenteellisia muutoksia turvatakseen esi- ja perusopetuksen muuttuvia haasteita. Esi- ja perusopetusselvityksen tavoitteena on luoda oppilaille kasvua ja oppimista tukeva ympäristö. Perinteinen kouluympäristö, jossa on vain opetustilat eivät vastaa nykyajan esi- ja perusopetuksen kasvavia vaatimuksia. On helpompaa pohtia 20 vuotta sitten ollutta kouluympäristöä kuin suunnitella 20 vuotta eteenpäin. Vielä suurempi haaste on visioida tulevaisuuden pedagogiikkaa ja pohtia millaisia valmiuksia työelämä tarvitsee. Opetussuunnitelmauudistus asettaa omat haasteensa palveluverkon kehittämiselle. Esi- ja perusopetusselvityksessä ehdotetaan, että Lohjan kaupungin kouluverkkoa tiivistetään ja supistetaan. Koulujen tilavuokrat vastaavat 8 % perusopetuksen vuosikustannuksista. Koulurakennusten ikä ja kunto vaihtelevat ja peruskorjauksen tarpeessa olevia kiinteistöjä on runsaasti. Tilastollisesti opetustiloja on runsaasti enemmän kuin oppilasmäärä tarvitsee. Oppilasmäärät vaihtelevat alueittain ja Lohjan kaupungin nauhataajaman ulkopuolella oleviin kouluihin ei kohdistu samanlaista oppilasmäärien kasvua kuin keskustan alueelle. Vapaana olevat opetustilat eivät kohdistu sinne, missä on pulaa opetustiloista. Henkilöstökulut on kouluverkon suurin kuluerä. Eläköityminen ja henkilöstöresurssien kohdistaminen niihin kouluihin, missä on suurin tarve, on yksi kouluverkon haasteista. Opetusryhmien tiivistämisellä voidaan vaikuttaa henkilöstöresurssien ja tilojen optimaaliseen käyttöön. Jos esim. 51 oppilaan 1-luokkalaiset jaettaan kolmeen 17 oppilaan opetusryhmään, mikä sitoo 3-luokkatilaa (OT2 tai OT3) sekä 3 opettajaa. Opetusryhmiä suurentamalla ja muuttamalla siten, että 51 1-luokkalaista jaettaisiin 2-luokkatilaan (OT3) sitoo 2 opettajaa opetusryhmän ollessa 25 oppilasta. Esi- ja perusopetuksen oppilassuunnitteet jakautuvat ikäryhmien mukaan. Oppilasuunnitteen mukainen oppilasmäärä vuonna 2021 on Koulurakennusten kunto ja toiminnallisuus, eivät kuitenkaan ole kouluilla samanlaista, eikä kasvualueiden kouluissa ole tarvittavaa tilaa. Kouluilla on käytössä yhteensä m 2 kerros-alaa. Kasvualueella olevien koulujen tilakapasiteettia on täydennetty elementeillä. Suurin haaste palveluverkon kannalta onkin tasata ja kohdistaa palveluverkkoon liittyvät toimenpiteet sinne missä tarpeet ovat. Yläkoulujen oppilassuunnitteisiin vaikuttaa nykyisissä alakouluissa olevat suuret ikäluokat, jotka siirtyvät yläkouluun. Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoon on esitetty kolme eri kehittämisvaihtoehtoa, jotka ovat 1. Koulukeskusten malli, 2. Tiivistetty kouluverkko ja 3. Maltillinen tiivistäminen, joiden pohjalta on päädytty malliin 4. Kehitysvaihtoehdoissa ei ole tarkasteltu koulujen ja koulualueiden hallinto- ja johtamisjärjestelmiä, ainoastaan oppilaiden sijoittumista kouluverkon kiinteistöihin. Hallinnolliset ja johtamisjärjestelmät ratkaistaan myöhemmin. Selvitystä on käsitelty ns. palveluverkkotyöryhmässä ja kasvatus- ja opetuslautakunnassa sekä ruotsinkielisessä jaostossa ja rehtoriseminaareissa. Lähtökohtana on se, että vastaanottavien koulujen kuntoluokan tulee olla vähintään 75 %, ennen kuin oppilassiirtoja tehdään. Yhtenä lähtökohtana on myös palveluiden keskittäminen koulukampuksille monitoimijataloihin. Kasvatus- ja opetuslautakunta edellyttää, että vastaanottavien kiinteistöjen osalta suoritetaan proaktiivista kunnon tarkastusta ja katselmointia ennakoivasti ja riskinhallintaperiaatteiden mukaisesti, erityisesti liittyen mahdollisiin sisäilmaongelmiin ja kosteusvaurioihin sekä ilmanvaihdon kapasiteettiin käyttäjämäärien lisääntyessä. Lautakunta pyytää tilapalveluilta 15 vuoden suunnitelmaa kustannusarvioineen (sis. korjaukset ja kunnossapito) kouluverkon saattamisesta tavoiteltavaan 75 % tekniseen kuntotasoon. Vuosikorjauksiin pitää varata rahaa, jatkuvasti.

4 3 Korjausvelka on kurottava umpeen sivistystoimen käyttämien kiinteistöjen osalta. Kiinteistömassan hallinnointi pitää olla pro-aktiivista, eikä reaktiivista ei sisäilmayllätyksiä. Selvitykseen on täydennetty oppilassuunnitteet ja laskettu kustannusvaikutukset sekä aikataulutettu kehittämiskohteet.

5 4 2. ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN NYKYTILA 2.1. Esiopetus Esiopetusta annetaan Lohjan kaupungissa 40 opetusryhmässä, joista 16 opetusryhmää sijaitsee kouluissa ja 22 sijaitsee päiväkodeissa ja 2 muualla (Karjalohjan esiopetusryhmä kunnantalon yläkerrassa ja Perttilän luontopainotteinen esiopetus kodassa Perttilässä). Esiopetus noudattaa Lohjan yläkoulujen oppilasalueita, joten sitä tarjotaan viidellä maantieteellisellä suomenkielisellä alueella ja yhdellä, koko Lohjan kattavalla ruotsinkielisellä alueella. Vaikka perheet voivat varhaiskasvatuksessa hakea päivähoitopalvelun asuinpaikastaan riippumatta heille sopivalta alueelta, ohjataan heidät viimeistään esiopetusvuoden alussa oman asuinalueensa esiopetukseen, jotta lapsen yhtenäinen polku esiopetuksen kautta lähikouluun mahdollistuisi. Poikkeuksen tästä muodostavat ne vuorohoidossa olevat lapset, jotka saavat esiopetuksen vuorohoidon puitteissa. Lohjan kaupungin valtuuston periaatepäätöksen palveluverkon kehittämisestä ( ) mukaisesti varhaiskasvatus tuottaa palveluita eri toimintamuodoin: päivähoito, perhepäivähoito, vuorohoito, kotihoito ja avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Päiväkotitoiminnan välttämättömät tilantarpeen lisäykset ratkaistaan aina kun mahdollista siirtämällä esiopetusta alakouluille tai uudisrakentamisella. Ratkaisut sovitetaan yhteen alakoulujen tilatarkastelun kanssa. Esiopetuksen järjestämisen lähtökohta on ollut, että ne esioppilaat, joilla ei ole ollut esiopetuksen lisäksi päivähoidon tarvetta, ovat olleet koulujen yhteydessä; myös päivähoitopalveluita käyttävät päiväkodeissa. Myös päivähoitoa tarvitsevien esioppilaiden osuus on koko ajan noussut, ja nykyään lähes kaikki koulujenkin yhteydessä toimivat esiopetusryhmät tarjoavat lapselle myös päivähoidon Perusopetus Lohjan kaupungin perusopetuksen kouluja on yhteensä 32 peruskoulua, joista alakouluja on 25 yläkouluja 6 ja erityiskouluja 1. Näistä ruotsinkielistä opetusta annetaan kahdessa alakoulussa ja yhdessä yläkoulussa. Lohjan peruskouluissa opiskelee lukuvuonna yhteensä oppilasta, joista alakoulussa on oppilasta ja yläkouluissa oppilasta, sekä Jalavan erityiskoulussa 66. Taulukossa 1 on Lohjan perusopetuksen yksiköt, lukiot ja iltapäiväkerhotoiminta väestöalueittain. ( ) Taulukko 1. Esi- ja perusopetus, lukiokoulutus ja koululaisten iltapäivätoiminta yläkoulualueittain ( tilaston mukaan) Koko kunta yht Anttilan yläkoulualue Harjun yläkoulualue Järnefeltin yläkoulualue Ruotsinkielinen yläkoulualue Mäntynummen yläkoulualue Nummi- Pusulan yläkoulualue Esioppilaita v v v Jalavan 66 Erityisoppilaita Suomenkielinen 28 perusopetus -1-6 vuosiluokat (1) vuosiluokat Erityiskoulu 1 Ruotsinkielinen 3 perusopetus -1-6 vuosiluokat vuosiluokat 1 1 Lukiot 4 1 Koululaisten ip-toiminta 460

6 5 -suomenkiel ruotsinkiel Lohjan oppilasalueet koostuvat viidestä alueesta suomenkielisten yläkoulujen mukaan. Ruotsinkielisenä oppilasalueena on koko Lohja. Lohja on opetuksen järjestäjänä Inkoon suomenkielisille oppilaille sekä Inkoon, Siuntion ja Vihdin ruotsinkielisille oppilaille. Lohjan suomenkielisistä peruskouluista siirrytään yläkouluihin kuvan 1 mukaisella tavalla. Harmaalla kuvatut koulut ovat alle 100 oppilaan alakouluja, vaaleanvihreällä kuvatut koulut ovat alakouluja joiden oppilasmäärä on alle 200 oppilasta, lilalla kuvatut alakouluja, joiden oppilasmäärä on yli 200 oppilasta ja sinisellä kuvatut ovat yläkouluja. Lohjalla ei ole alakoulukohtaisia oppilaaksiottoalueita. (E) merkintä tarkoittaa, että koulun yhteydessä toimii esikoulu. Kuva 1. Siirtyminen alakouluista yläkouluihin Koulun osalta nykyiset opetustilat riittävät OKM:n suositusten mukaisesti paikkaan. Oppilasuunnitteen mukainen oppilasmäärä vuonna 2021 on 5 694, joten laskennallisesti tilat riittävät koulujen tilantarpeeseen. Koulurakennusten kunto ja toiminnallisuus, eivät kuitenkaan ole kouluilla samanlaista, eikä kasvualueiden kouluissa ole tarvittavaa tilaa. Kouluilla on käytössä yhteensä m 2 kerros-alaa. Kasvualueella olevien koulujen tilakapasiteettia on täydennetty elementeillä. Tilaelementtien kerros-alaa on m 2. Näistä tilaelementeistä kaupunki omistamaa neliötä (Maksjoen (107 m 2 ), Rauhalan (172 m2), Harjun (61), Neitsytlinnan (521 m2), mm Muijalan (156 m2) ja vuokraelementtejä on neliötä Metsolan (262 m2), Ojamon (405 m2), Routio/Jalava (251 m2), Oinolan (402 m2) kouluilla Tulevaisuuden oppimisen pedagogiset lähtökohdat

7 6 Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvostonn asetus 422/2012). Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukp kseen valmistavalle opetukselle. Asetus sisältää myös perusopetuksen tuntijaon sekä joukon mm. kielenopetusta ja erityistä tukea koskevia säännöksiä. Kaikilla kouluasteilla uudet perusteet korostavat oppimisen iloa ja oppilaiden omaa aktiivista roolia. Tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot ja yhdessää tekeminenn sekä kasvaminen kestävään elämäntapaan. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista osaamista o vahvistamalla. Koulua ympäröivä maailma muuttunut olennaisesti 2- luvun alun jälkeen globalisoitumisen vaikutus ja kestävän tulevaisuuden haasteet ovat kasvaneet ja lasten ja nuorten kasvuympäristön muutos, tiedon luonteen ja määrän, tiedontuottamisen ja tiedonvälityksen muutos, teknologinen muutos, työn luonteenn muutos, yhteiskunna n kompleksisuus, väestörakenne,, luontoympäristön muutos jne. Kuva 2. Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava t osaaminen on muuttunut ja tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisen taitoja, identiteettiin liittyvät kysymykset, itseohjautuvuus ja vastuullisuus, itsensä ilmaiseminen, vuorovaikutus- ja dialogitaidot t, yhteistyönn ja yhdessä tuottamisen taidot, ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot, tvt:n ja digitaalisten ympäristöjen käyttötaidot, tiedon tuottaminen verkostoissa a, vastuullisuus, kestävä elämäntapa jne. Opetuksen sisältöä, pedagogiikkaa ja koulujen työkäytänteitä on tarpeen tarkastella ja uudistaa suhteessa toiminta-ympäristön ja osaamisen muutoksiin. Tärkeää on, että varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen muodostaa jatkumon. Kasvatuksen ja opetuksen tulee kaikissa yksiköissä antaa valmiuksia selvitä yhteiskunnassa Opetuksen laatu ja kouluverkko Lohjan kaupungin tulevaisuuden laadukas kouluverkkoo huomioi neljä näkökulmaa.

8 7 Kuva 3. Kouluverkon neljä näkökulmaa PEDAGOGINEN NÄKÖKULMA turvattava varhaiskasvatuksen ja opetuksen hyvä niveltäminen varmistetaan erityisten oppilaiden tehokas tukeminen varmistetaan henkilöstön monipuolinen osaaminen ja yhteistyö varmistetaan tarkoituksenmukainen tuntikehyksen ja henkilöstöresurssin käyttö oppimisympäristö huomioi lapsen iänn ja tarpeet, Oppilaan kokoinen TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA kouluverkko mahdollistaaa ryhmäkokojen optimoinnin tilatt ovat tehokkaassa käytössä resurssit ovat tarkoituksenmukaisesti käytössä verkko vahvistaa taloudellista vakautta TEKNINENN NÄKÖKULMA käytössä on tarkoituksenmukainen kiinteistökanta ylläpidettävien kiinteistöjen korjaamistarve vähentyy investoinnit keskitetään pienempäänn kiinteistöverkkoon SOSIAALINEN NÄKÖKULMA koulut toimivatt asuinalueiden yhdistäjänä koulumatkat ja kuljetukset toteutuu kohtuullisina 2.6. Oppilassuunnitteet Esi- ja perusopetuksen 2013 ja 2014 vuosien oppilassuunnitteet perustuvat p rekisteriin syötettyjen oppilasmäärien mukaisesti. Oppilassuunnitteiden 2014 vuoden oppilasmäärät siirtyvät seuraaville vuosille vuosiluokkien mukaisesti. Oppilassuunnitteita on täydennetty niiltä vuosilta, miltä ei tiedetä oppilasmäärää Lohjan kaupunginn Venni-ohjelmalla. Venni on väline kaupungin väkiluvun ja asuntokannan kehityksen ennustamiseen. Ohjelma ennustaa väkiluvun ja asuntokannann kehityksen sekä koko kunnan tasolla että alueittain. Venni tuottaa automaattisesti trendiennusteen. Trendiennuste näyttäää kehityksen, jos perusaineistostaa laskettavat taustamuuttujat säilyvät nykyisellään. Trendiennusteen lisäksi voidaan tuottaa vaihtoehtois sia ennusteita, skenaarioita. Vennissä on kahdenlaisia skenaarioita: väestö- ja asuntoskenaarioita. Väestöskenaarioissa tehdään oletuksia tulevasta syntyvyydestä, kuolleisuudesta, tulo- ja lähtömuutosta. Oletuksilla säädellään ennen kaikkea väkiluvun kokonaistasoa. Asuntoskenaarioissa kuvataan erilaisiin

9 8 kaavoitus- ja rakentamisratkaisuja. Asuntoskenaariot vaikuttavat erityisesti väestön jakaantumiseen osa-alueittain. Taulukossa 2 esitetään peruskoululaisten oppilassuunnitteet vuosille 2014 ja Taulukossa on huomioitu 2014 vuoden mukainen kasvu. Yläkoulujen kasvun tarkoittaa sitä, että nykyisissä alakouluissa olevat suuret ikäluokat siirtyvät yläkouluun. Taulukko 2. Esiopetuksen ja peruskoulun oppilassuunnitteet vuosina 2014 ja Ero Esioppilaat (6 v.) Alakoulut (7-12 -v.) Yläkoulut ( v.) Yhteensä Lohjan kaupungin koulukapasiteetti ja oppilasennusteet OKM:n suosituksen mukainen mitoitus Tilojen mukainen mitoitus (kaikki tilat) Tilojen mukainen mitoitus (pelkät OT) Oppilassuunnitteet yhteensä Kuva 4. Lohjan kaupungin oppialassuunnitteet suhteessa kapasiteettiin vuosina Tilakapasiteettitarkastelussa OKM:n suosituksen mukainen mitoitus tarkoittaa kapasiteettitarkastelua, jossa on laskettu kaikki opetustilat (OT:t, aineopetutilat, liikuntasalit yms. opetukseen käytettävät tilat), jotka ovat mitoitettu OKM:n tilasuosituksen mukaiseksi. Tilojen mukainen mitoitus (kaikki tilat) on tarkoitettu yläkoulujen tilatarkasteluun. Se pitää sisällään kaikki opetustilat mukaanlukien erikoisluokat. Tilojen mukaisessa mitoitus (kaikki tilat) tarkoittavaa perusopetus- ja aineopetustilojen tarkastelua. Tilakapasiteetti lasketaan suhteessa oppilasmääriin esim. OT3 on mitoitettu 25 oppilasta, OT2 on mitoitettu 15 oppilasta, OT1 on mitoitettu 5-10 oppilasta, aineopetustiloihin on mitoitettu 16 oppilasta, liikuntasaliin on mitoitettu 25 oppilasta (yli 500 neliön liikuntasalissa on käytetty 50 oppilaan mitoitusperiaatetta. Tilojen mukainen mitoitus (pelkät OT) tilojen tarkastelu on tarkoitettu alakoulujen tilojen tarkasteluun, nämä tilat sisältävät vain perusopetustilojen tarkastelua. Mitoitusperiaate on se, että OT3 on mitoitettu 25 oppilasta, OT2 on mitoitettu 15 oppilasta, OT1 on mitoitettu 5-10 oppilasta. Alakoulujen opetus tapahtuu suurimmaksi osaksi ns. kotiluokissa. Kotiluokkina käytetään OT2- tai OT3- tiloja.

10 Lohjan kaupungin alakoulukapasiteetti ja oppilasennusteet OKM:n suosituksen mukainen mitoitus Tilojen mukainen mitoitus (kaikki tilat) Tilojen mukainen mitoitus (pelkät OT) Oppilassuunnitteet yhteensä Kuva 5. Alakoulujen oppilasennusteet suhteessa kapasiteettiin vuosina Lohjan kaupungin yläkoulukapasiteetti ja oppilasennusteet OKM:n suosituksen mukainen mitoitus Tilojen mukainen mitoitus (kaikki tilat) Tilojen mukainen mitoitus (pelkät OT) Oppilassuunnitteet yhteensä 1500 Kuva 6. Yläkoulujen oppilasennusteet suhteessa kapasiteettiin vuosina

11 Perusopetuksen 1 ja 7 luokan aloittavien oppilaiden määrät 1 luokkalaisia 7 luokkalaisia Kuva 7. Perusopetuksen 1- ja 7-luokan aloittavien oppilaiden määrät Perusopetuksen 6 ja 9 luokan päättävien oppilaiden määrät 6 luokkalaisia 9 luokkalaisia Kuva 8. Perusopetuksen 6- ja 9-luokan päättävien oppilaiden määrät Kuvien 5 ja 6 kuvien pohjalta voidaan todeta että kokonaisoppilasmäärät tulevat laskemaan. Oppilasmäärien muutos ei ole kovin suuri, vaikka oppilasmäärien aloittavat määrät ovat erilaiset. Oppilaat jakaantuvat epätasaisesti eri asuinalueille Koulurakennusten kunto/toiminnallisuus Palveluverkon kehittämisen keskeinen haaste on nykyisen tilaverkon muuttaminen, siten että teoreettisen kapasiteetin ja käyttökapasiteetin välinen ero saadaan tasattua. Käytännössä koulutilojen nykyiset tilaratkaisut eivät mahdollista OKM:n teoreettisen tilamitoituksen mukaista käyttöä. Lähivuosien keskeinen haaste onkin peruskoulujen nykyisten tilojen muuntaminen siten, että OKM:n mukaisen tilamitoituksen ja tilojen mukainen käyttökapasiteetin välinen varsin suuri ero saataisiin pienenemään. Toinen palveluverkon haaste on peruskoulujen rakennusten huono kunto, joka edellyttää merkittäviä investointeja. Osa rakennuksista arvioidaan sellaisiksi, että uudisrakentaminen tai toiminnan siirto muualle olisi parempi ratkaisu pitemmällä aikavälillä.

12 11 Määritelmällisesti omaisuuden korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksen kunnossapidossa on jouduttu tinkimään, jotta ne olisivat kohtuullisen käyttökelpoisessa kunnossa. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan, kun rakennuksen nykykunto alittaa 60%. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon tulisi investoida, jotta kohde saataisiin alkuperäiseen (peruskorjaus) tai tämän päivän täysin uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan rakennuksen mukaiseen tavoitekuntoon (perusparannus). Peruskorjauksessa tavoitekunto on 90% ja perusparannuksessa yleensä 120%, jolloin täytetään fyysisen kulumisen jälkeen myös ajanmukaistamisen vaatimat investoinnit. Kuntoprofiililuokituksen tulkinta on seuraava: <50% rakennuksen kunto heikko 50% - 60% rakennuksen kunto välttävä 60% - 75% rakennuksen kunto tyydyttävä 75% - 90% rakennuksen kunto hyvä >90% rakennuksen kunto erinomainen (uusi) Koulujen kuntoluokka vaihtelee suuresti Rauhalan koulun 38 % ja Sammatin koulun 98 %:n välillä. Mitä korkeampi prosentti, sitä paremmassa kunnossa koulu on kyseessä. Koulurakennusten keskimääräinen kuntoluokka on 69 % ja arvonmäärityksessä määritelty korjausvelka kuntoluokan 75 % tavoitetasoon on noin 16,1 milj.. Peruskorjaus kuntoluokan 60 % alittanut rakennus peruskorjataan alkuperäiseen kuntoonsa eli fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit. Perusparannus kuntoluokan 60% alittanut rakennus perusparannetaan vastaamaan uutta rakennusta ja nykypäivän vaatimuksia: fyysinen kuluminen ja ajanmukaistaminen. Rakennuksen nimi V hum2 KLA Kvelka Pkatarve Pptarve Anttilan koulu % Asemanpellon koulu % Harjun koulu % Hiiden koulu % Järnefeltin koulu % Karstun koulu, rakennus % Karstun koulu, rakennus % Källhagens skola/gymnasium % Lehmijärven koulu % Mäntynummen koulu/linderin koulu 1964/ % Lohjansaaren koulu % Maksjoen koulu % Maksjoen koulu, tilaelementti % Metsolan koulu % Muijalan koulu % Neitsytlinnan koulu % Nummenkylän koulu % Nummentaustan koulu, TE % Ojamon koulu % Perttilän koulu % Lohjan yhteislyseon lukio % Pullin koulu % Rauhalan koulu % Ristin koulu, rakennus % Ristin koulu, rakennus % Roution- / Jalavan koulu % Solbrinkens skola % Tytyrin koulu % Virkby skola % Kirkniemen entinen koulu, kivikoulu % Kirkniemen entinen koulu, puukoulu % Linnaistenkatu 9, Hiiden Opisto % Sammatin alakoulu + laajennus v %

13 12 Karjalohjan koulu % Nummi-Pusulan koulu ja lukio % Hyrsylän koulu % Ikkalan koulu % Koisjärven koulu % Oinolan koulu % Pusulan koulu % Nummen opistotalo % Pusulan ent. kivikoulu (nuorisotila, kirjasto) % Korjausvelka (tavoitekunto 75 %) tarvittava investointi Peruskorjaukseen (tavoitekunto 90 %) tarvittava investointi Perusparannukseen (tavoitekunto 120 %) tarvittava investointi Kuvassa 7 on salkutusmatriisit kouluittain. Salkutusmatriisin tiedot kuvaavat rakennusten toiminnallisuutta ja kuntoa. Tekninen jälleenhankintakita-arvo (tekn/jha) on päivitetty Trellumin uusimman laskennan mukaan. 100 % kuntoluokka 30 % Salkku 3 Toim tekn/jha Pisteet Solbrinkens skola 3,24 89 % 2,88 Järnefeltin koulu 3,32 83 % 2,76 Metsolan koulu 3,37 81 % 2,73 Virkby skola 3,36 73 % 2,45 Lohjan yhteislyseon 3,44 82 % 2,28 lukio Nummi-Pusulan koulu ja lukio 2,79 67 % 1,87 Salkku 4 Toim tekn/jha Pisteet Asemapellon koulu 3,31 62 % 2,05 Routio / Jalavan 3,31 61 % 2,02 koulu Karstun koulu, 3,31 60 % 1,99 rakennus 1 Ojamon koulu 2,42 71 % 1,72 Tytyrin koulu 3,22 53 % 1,71 Karstun koulu, 3,31 50 % 1,66 rakennus 2 Lehmijärven koulu 2,56 64 % 1,64 Ristin koulu % 1,54 Nummentaustan 2,48 60 % 1,49 koulu TE1 Harjun koulu 2,97 46 % 1,37 Rauhalan koulu 3,36 38 % 1,28 Neitsytlinnan koulu 2,53 45 % 1,14 Salkku 1 Toim tekn/jha Pisteet Sammatin koulu 98 % Mäntynummen/ 4,48 86 % 3,85 Linderin koulu Oinolan koulu 4,40 78 % 3,43 Muijalan koulu 4,03 82 % 3,30 Ikkalan koulu 3,84 79 % 3,03 Källhagens skola / 4,43 67 % 2,97 Virkby gymnasium Anttilan koulu 3,96 69 % 2,73 Pusulan koulu 3,68 70 % 2,58 Pullin koulu 3,74 66 % 2,47 Karjalohjan koulu 3,52 69 % 2,43 Salkku 2 Toim tekn/jha Pisteet Perttilän koulu 3,71 62 % 2,30 Hyrsylän koulu 4,05 43 % 1,74 Nummenkylän koulu 3,58 42 % 1,50 Maksjoen koulu 3,53 42 % 1,48 2 Toiminnallisuus Kuva 9. Salkutusmatriisit kouluittain Salkussa 1 olevat kohteet ovat sekä toiminnallisesti, että tekniseltä kunnoltaan hyviä rakennuksia. Salkussa 1 ovat koulut, joiden tekn/jha on yli 65 % ja toim. yli 3,50. Salkussa 2 olevat kohteet tarvitsevat investointeja jotka ovat lähinnä peruskorjauksia, joissa kohteen teknistä kuntoa tulee nostaa. Salkussa 2 ovat koulut, joiden tekn/jha on alle 65 % ja toim. yli 3,50.

14 13 Salkussa 3 olevissa kohteissa korostuu toiminnalliset muutokset, rakennukser et ovat muuten hyvässä kunnossa. Salkussa 3 on koulut, joiden tekn/jha on yli 65 % ja toim. alle 3,50. Salkku 4 pitää sisällään perusparannettavia kohteita, jotka vaativat sekä teknisen peruskorjauksen, että toiminnallisia muutoksia. Salkussa 4 on koulut, joiden tekn/jhaa on alle 65 % ja toim. alle 3, Rahoitus ja kustannukset Perusopetuksen rahoitus Opetuksen avustus perustuu asukasmääriinn ja oppilasmääriin. Nykyisellä valtion rahoitusjärjestelmällä ei ole vaikutusta palveluverkkoon. OKM myöntää hankerahoitusta valtion talousarvioon myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Hankerahoit ukset ovat enimmäkseen kausiluonteisia. OKM: :n ei myönnä 2015 vuodesta alkaen enää koulujen perustamishankkeisiin määrärahoja Perusopetuksen kustannukset Lohjalla Perusopetuksen kustannukset muodostuvat t henkilöstökustannuksista, vuokrista, kouluruokailusta, siivouksesta, kuljetus- ja materiaalikustannuksista sekä muista kustannuksista. Lohjan kaupungin perusopetuksen kustannusten jakaantuminen vuonna 2014 on esitetty kuvassa 8. Yleissivistäv vä kustannukset TA 2014 ( e) 7 % 6 % 5 % 3 % 5 % 8 % 66 % Henkilöstökustannukset Vuokrat Kouluruokailu Siivous Kuljetus Materiaalit Muutt menot Kuva 10. Perusopetuksen kustannusten jakaantuminenn vuonna 2014 Taulukossaa 3 esitetään kustannukset oppilasta kohti: - kaikki kustannukset sisältäen myös pääomavuokrat ja korot - kaikki kustannukset ilman pääomavuokria ja korkoja - kustannukset ilman koulumatkakuljetuskustannuksia - kustannukset ilman toimitilakustannuksia sekä - kustannukset ilman koulumatkakuljetuskustannuksia jaa toimitilakustannuksia.. Taulukko 3. Kustannukset oppilasta kohti vuonna 2014

15 14 Koulu Oppilaiden lkm (ilman erityisopetusoppilaita) Kustannukset/ oppilas (ilman pääomavuokraa) Kustannukset/ oppilas (sis. pääomavuokran) Kustannukset ilman kuljetusta/ oppilas Kustannukset ilman toimitilakust./ oppilas Kustannukset ilman kuljetusta ja toimitilakust./ oppilas Asemanpellon koulu , , , , ,66 Hiiden koulu , , , , ,52 Hyrsylän koulu , , , , ,85 Ikkalan koulu , , , , ,62 Karjalohjan koulu , , , , ,39 Karstun koulu , , , , ,53 Lehmijärven koulu , , , , ,87 Maksjoen koulu , , , , ,67 Metsolan koulu , , , , ,43 Muijalan koulu , , , , ,38 Neitsytlinnan koulu , , , , ,93 Nummenkylän koulu , , , , ,81 Nummentaustan koulu , , , , ,05 Oinolan koulu , , , , ,22 Ojamon koulu , , , , ,89 Perttilän koulu , , , , ,17 Pullin koulu , , , , ,71 Pusulan koulu , , , , ,92 Rauhalan koulu , , , , ,68 Ristin koulu , , , , ,88 Roution koulu , , , , ,12 Sammatin koulu , , , , ,81 Solbrinkens skola , , , , ,57 Tytyrin koulu , , , , ,77 Virkby skola , , , , ,56 Keskiarvo , , , , ,92 Jalavan koulu , , , , ,96 Anttilan koulu , , , , ,50 Harjun koulu , , , , ,64 Järnefeltin koulu , , , , ,37 Källhagens skola , , , , ,92 Mäntynummen koulu , , , , ,78 Nummi-Pusulan koulu , , , , ,75 Keskiarvo , , , , ,16 Erityisopetus , , , , ,51

16 15 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 /oppilas alakoulu (TP 2014) Asemanpellon koulu Hiiden koulu Hyrsylän koulu Ikkalan koulu Karjalohjan koulu Karstun koulu Lehmijärven koulu Maksjoen koulu Metsolan koulu Muijalan koulu Neitsytlinnan koulu Nummenkylän koulu Nummentaustan koulu Oinolan koulu Ojamon koulu Perttilän koulu Pullin koulu Pusulan koulu Rauhalan koulu Ristin koulu Roution koulu Sammatin koulu Solbrinkens skola Tytyrin koulu Virkby skola Kustannukset/ oppilas (ilman pääomavuokraa) Kustannukset/ oppilas (sis. pääomavuokran) Kuva 11. Alakoulujen kustannukset/oppilas (TP 2014) /oppilas yläkoulu Kustannukset/ oppilas (ilman pääomavuokraa) Kustannukset/ oppilas (sis. pääomavuokran) 8 764, , , , , , , , , , , ,69 Anttilan koulu Harjun koulu Järnefeltin koulu Källhagens skola Mäntynummen koulu Nummi Pusulan koulu Kuva 12. Yläkoulujen kustannukset/oppilas VATT:n Antti Moision tutkimuksen mukaan (aineisto vuosina ) kustannuksia minimoivan kunnan keskimääräinen koulukoko noin oppilasta. Mukana tutkimuksessa olivat manner- Suomen kunnat, joissa tarjotaan perusopetusta 9. luokkaan saakka. (Moisio 2004) Kuvassa 11 on perusopetuksen ja oppilaskohtaisten menojen ja koulukoon välinen yhteys v

17 Kuva 13. Perusopetuksen oppilaskohtaisten menojen ja koulukoon välinen yhteys v

18 Kustannusvertailu Opetushallinnon perusopetuksen käyttökustannukset keskimääräisen koon kustannusraportissa on koulujen kustannuksia verrattu koulun koon suhteen yksityisten, valtion, kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien koulujen kesken. Kuntien ylläpitämien koulujen vertailussa erottuvat kulurakenteet koulun koon suhteen. Pieni koulu on selvästi kalliimpi isoon kouluun verrattuna. Opetuskustannuksissa oppilasmäärä luokkaa/opettajaa kohden on suurempi, jolloin opettajan pakka jakaantuu useammalle oppilaalle. Kuljetuskustannuksissa suuret koulut ovat asutuskeskuksien tuntumassa, jolloin ei tule niin paljon kuljetuskustannuksia. Oppilasruokailun osalta suoritteiden hinnat putoavat valmistuskeittiön koon kasvaessa. Hallintokuluissa koulun koon kasvaessa yli 200 oppilaan kustannuksissa tulee piikki, koska tuolloin kouluille tulevat hallintoa hoitamaan virkarehtorit, joiden palkkakulut ovat lähes kokonaan hallintokuluja. Kiinteistökuluissa toteutuu myös suuruuden ekonomia. Taulukko 4. Perusopetuksen käyttökustannukset keskimääräisen koon mukaan (Opetushallituksen 2013 kustannusten mukaan) Kokoluokk a Kouluja Oppilasmäär ä Opetus Majoitus ja kuljetus Kunta Oppilas ruokailu Muu oppilas huolto Sis. hallinto Kiint. ylläpito Yhteensä (ilman pieniä hankk.) Muutos % ed vuod , , , , , , Kunta , Pien et hank k. Taulukko 5. Käyttökustannusten vertailu kunnittain (Opetushallituksen 2013 kustannusten mukaisesti) KÄYTTÖKUSTANNUKSET OPETUKSENJÄRJESTÄJITTÄIN (EUROA/OPPILAS) ILMAN SAIRAALA- JA VAMMAISOPETUSTA Opetuksen järjestäjä Oppilas- Opetus Majoitus Oppilas- Muu Sis. Kiint. Yhteensä Muutos% Pienet määrä ja ruokailu oppilas hallinto ylläpito (ilman ed vuod hankk. kuljetus huolto pieniä hankk.) Hyvinkään kaupunki 4 600, Järvenpään kaupunki 3 900, Keravan kaupunki 3 365, Kirkkonummen kunta 4 954, Lohjan kaupunki 5 395, Nurmijärven kunta 5 734, Porvoon kaupunki 5 363, Vihdin kunta 3 453, Henkilökunta Perusopetuksen työskentelee lukuvuodelle opettajaa sekä 106 avustajaa. Esiopetuksessa työskentelee lastenhoitaja 8,35 sekä lastentarhanopettajia 31,82. Lähitulevaisuuden eläketapahtumiin ja muihin muutoksiin varaudutaan tehostamalla henkilöstösuunnittelua ja rekrytointia. Taulukossa 6 esitetään perusopetuksen henkilöstön kokonaisvaihtuvuus vuosina ja taulukossa 8 perusopetuksen opetus- ja avustajaresurssit lukuvuonna Taulukko 6. Perusopetuksen henkilöstön kokonaisvaihtuvuus vv

19 18 Ammattinimike Vak. hlö Eläkepoistuma henk. Eläkepoistuma % Muu vaihtuvuus (5,17 %) *) yhteensä henk. % Aineenopettajat ja lehtorit ,2 14, ,4 Luokanopettajat ,8 7, ,0 Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat ,2 5, ,3 Erityisopettajat ,8 2, ,0 Yhteensä ,9 29, ,0 *) Lohjan kaupungin henkilöstökertomus 2009 Koulujen koko vaihtelee 2-opettajaisesta koulusta 45 opettajan yksikköön. Taulukossa 7 on koulut opettajamäärän mukaan jaoteltuna. Taulukko 7. Koulut opettajamäärien mukaan Opettajia Alakoulujen lukumäärä Yläkoulujen lukumäärä

20 19 Taulukko 8. Perusopetuksen opetus- ja avustajaresurssi lukuvuonna Koulu Koulun oppilaat Opettajia (syksy 2014) Oppilaita/opettaja Erityisoppilaat Avustajia (syksy 2014) Oppilaat/opettajat ja avustajat Asemanpellon koulu 127 7,00 18, ,1 Hiiden koulu 25 2,16 11,6 1 0,5 9,4 Hyrsylän koulu 41 3,00 13, ,3 Ikkalan koulu 67 4,00 16, ,4 Karjalohjan koulu 73 6,00 12, ,1 Karstun koulu 39 2,48 15, ,7 Lehmijärven koulu 70 3,58 19, ,3 Maksjoen koulu 58 3,00 19, ,3 Metsolan koulu ,70 15, ,0 Muijalan koulu ,28 12, ,2 Neitsytlinnan koulu 51 3,09 16, ,5 Nummenkylän koulu 63 3,44 18, ,2 Nummentaustan koulu 76 6,00 12, ,9 Oinolan koulu ,76 15, ,0 Ojamon koulu ,50 17, ,1 Perttilän koulu ,50 15, ,7 Pullin koulu 49 2,78 17, ,0 Pusulan koulu ,15 10, ,3 Rauhalan koulu ,00 14, ,2 Ristin koulu ,00 15, ,1 Roution koulu ,04 17, ,5 Sammatin koulu 119 7,00 17, ,2 Solbrinkens skola 59 5,50 10, ,1 Tytyrin koulu ,35 13, ,8 Virkby skola 60 5,50 10, ,0 Alakoulut yhteensä/keskiarvo ,81 15, ,4 Anttilan koulu ,50 12, ,0 Harjun koulu ,40 13, ,3 Järnefeltin koulu ,80 11, ,3 Källhagens skola ,30 9, ,2 Mäntynummen yhtenäiskoulu ,30 9, ,6 Nummi-Pusulan koulu ,22 8, ,2 Yläkoulut yhteensä/keskiarvo ,52 11, ,0 Jalavan koulu 66 10,00 6, , Opetussuunnitelma 2016 (OPS 2016) Opetussuunnitelman perusteet laaditaan perusopetuslain ja asetuksen sekä tavoitteiden ja tuntijaon määrittävän valtioneuvoston asetuksen pohjalta. Perusteasiakirja on Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaisesti paikallinen opetussuunnitelma valmistellaan.

21 20 Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata opetuksen järjestämistä ja koulutyötä sekä edistää yhtenäisen perusopetuksen yhdenvertaista toteutumista. Perusopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoitteet liittyvät yhteen ja muodostavat opetuksen ja toimintakulttuurin perustan. Tämän vuoksi opetussuunnitelman perusteet sisältävät tehtäviä ja tavoitteita koskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Perusteasiakirja sisältää tarpeellisilta osin myös viittauksia lainsäädäntöön, johon perusteissa määrättävät asiat perustuvat. Lohjan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa laaditaan parhaillaan. Se on tärkeä osa ohjausjärjestelmää. Sillä on keskeinen merkitys sekä valtakunnallisten tavoitteiden että paikallisesti tärkeänä pidettyjen tavoitteiden ja tehtävien ilmentämisessä ja toteuttamisessa. Opetussuunnitelma luo yhteisen perustan ja suunnan päivittäiselle koulutyölle. Se on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa opetuksen toimintaa kaikilla kouluilla. Opetussuunnitelma liittää koulujen toiminnan kunnan muuhun toimintaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Lohjan kaupungille OPS 2016 tuo haasteita mm. Kielten opetuksen järjestäminen. Esimerkiksi Lohjan tuntijaossa pakollinen ruotsi alkaa jo 6.luokalta, miten opetus järjestetään nykyisellä kouluverkolla, on iso haaste. Valinnaisuuden järjestäminen pienissä kouluissa Tieto- ja viestintätekniikan ja mediakasvatuksen osaamisen vaateet uudessa opetussuunnitelmassa korostetusti esillä: verkot, laitteistot, opettajien osaaminen ajanmukaiseksi tuovat haasteita Ajanmukaiset / monipuoliset oppimisympäristöt; pedagogisesti monipuoliset ja joustavat kokonaisuudet, tilaratkaisut, kalustus, varustus, välineistö 2.6. Koulukuljetukset Koulukuljetukset määräytyvät Lohjalla kasvatus- ja opetuslautakunnan vahvistamien koulumatkakuljetusperiaatteiden mukaisesti. Kuljetukseen tai avustukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan lukuvuodesta alkaen esiopetuksessa ja 1-4 luokilla yli kolmen kilometrin matka ja luokilla 5-9 perusopetuslain 32 :n mukainen yli viiden kilometrin matka. Jos oppilas aloittaa koulun muualla kuin omassa lähikoulussaan, huoltaja vastaa itse kuljetuksesta. Oppilaan kuljetus järjestetään sen huoltajan osoitteesta, jossa lapsi on väestörekisterin mukaan kirjoilla ja kuljetusehdot muutoin täyttyvät. (KHO: 2006:10 / ) Nk. kuljetusten vapaapaikkaoikeus on tarkoitettu haja-asutusalueella asuville oppilaille. Reiteillä, joissa kouluauto kulkee, voidaan myöntää ns. vapaita paikkoja hakemuksesta, mikäli kouluautossa on tilaa. Paikka on maksullinen. Taulukossa 9 esitetään kuljetusoppilaat kouluittain ja prosenttiosuus oppilasmäärästä. Taulukko 9. Kuljetusoppilaat kouluittain ( ) Koulu Oppilaiden Kuljetettavat % lukumäärä oppilaat Asemanpellon koulu ,24 Hyrsylän koulu ,68 Ikkalan koulu ,24 Karjalohjan koulu ,51 Karstun koulu ,05 Lehmijärven koulu ,86 Maksjoen koulu ,17 Metsolan koulu ,00 Muijalan koulu ,80

22 21 Koulu Oppilaiden Kuljetettavat % lukumäärä oppilaat Neitsytlinnan koulu ,00 Nummenkylän koulu ,89 Nummentaustan koulu ,00 Oinolan koulu ,21 Ojamon koulu ,78 Perttilän koulu ,69 Pullin koulu ,02 Pusulan koulu ,60 Rauhalan koulu ,04 Ristin koulu ,00 Roution koulu ,05 Sammatin koulu ,86 Solbrinkens skola ,54 Tytyrin koulu ,04 Virkby skola ,33 Yht ,15 Jalavan koulu Anttilan koulu ,59 Harjun koulu ,89 Järnefeltin koulu ,61 Källhagens skola ,05 Mäntynummen yhtenäiskoulu (alakoulu 103 opp., yläkoulu 330 opp.) ,33 Nummi-Pusulan koulu ,68 Yht , Monitoimijatalo Lohjan kaupunki on maantieteellisesti laaja joka muodostuu kaupunkimaisesta keskuksesta, kylätaajamista ja harvaan asutuista alueista. Palveluja ja palveluverkkoa kehittäessä asiakaslähtöisesti kestäväksi ja parhaalla mahdollisella tavalla kuntalaisia palvelevaksi, yhtenä toteuttamismallina pidetään monitoimijatalo-mallia. Lohjan monitoimijatalo-mallissa on tarkoitus kehittää koulujen ympärille useimpien toimijoiden yhteisiä palvelukeskuksia/toimintoja toimialasta riippumatta. Monitoimijatalon lähialueen asukkaat saavat joustavasti kaupungin palveluita, kun eri toimijoiden henkilöstöä ja osaamista käytetään ja hyödynnetään joustavasti. Monitoimijatalon lähellä asuvat asukkaat käyttävät monitoimijatalon palveluita monipuolisesti aamusta iltaan.

23 22 Taulukko 10. Koulujen kapasiteetti ja oppilassuunnitteet LOHJAN KAUPUNGIN KOULUJEN KAPASITEETIT OPPILASMÄÄRÄN (2014) MUKAAN Koulut oppilas- kapasimäärä OKM:n Tilojen mukainen Tilojen mukainen teettia suosituksen mitoitus (kaikki mitoitus (pelkät mukainen mitoitus tilat) OT) jäljellä Järnefeltin koulu Rauhalan + Maksjoen koulu Ristin koulu Karjalohjan koulu yhteensä Harjun koulu Metsola+Nummentausta Ojamo+Neitsytlinna yhteensä Anttilan koulu Tytyrin koulu Roution koulu Karstun koulu Sammatin koulu Jalavan koulu yhteensä Mäntynummen koulu Linderin koulu Perttilän koulu Pullin koulu Nummenkylän koulu Muijalan koulu Asemanpellon koulu Lehmijärven koulu yhteensä Källhagens skola ja gymnasium Virkby skola Solbrinkens skola Ruotsinkieliset alakoulut yhteensä Nummi-Pusulan koulu ja lukio Ikkalan koulu Pusulan koulu Oinolan koulu Hyrsylän koulu Nummi-Pusulan alakoulut Nummi-Pusulan koulut yht Yhteensä

24 23 3. KEHITTÄMISEHDOTUKSET kouluverkkotyön pohjaksi laadittiin kolme erilaista kehittämismallia. Palveluverkkotyöryhmän ja lautakunnan käsittelyjen pohjalta on päädytty seuraavaan kehittämisvaihtoehtoon Kouluverkon kehittäminen Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti kokouksessaan seuraavaa.: Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esittää lausuntonaan palveluverkkotyöryhmälle seuraavaa: Kasvatus- ja opetuslautakunta pitää tärkeänä, että palveluverkkotyössä määritellään tavoitteet työlle, jotta voidaan tietää milloin palveluverkkomuutosten vaikutus on riittävä: Mikä on tavoite käyttömenojen (nousun) osalta, esimerkiksi säästötavoite (%) vuoden 2015 rahoissa? Mitkä ovat tulevaisuuden investointimahdollisuudet vuosittain euroissa esimerkiksi kymmenen vuoden osalta? Lautakunta pitää tärkeänä, että jatkotyöskentelyssä Lohjan kasvustrategian arvot avoimuus ja asukaslähtöisyys toteutuvat ja että ne näkyvät työskentelyssä. Kaupungin tulee ottaa haltuun viestintä ja panostaa siihen. Palveluverkkotyötä tukemaan tulee tehdä viestintäsuunnitelma. Viestintää suunniteltaessa huomioidaan tiedottaminen, erilaiset vaikuttajaryhmät, aikataulutus, vaihtoehtoiset viestintäkanavat, vuorovaikutussuunnitelma jne. Viestintää hoitamaan tulee nimetä asiantunteva vastuuhenkilö. Valmistelua tulee jatkaa mallin 2 pohjalta siten, että: Ensisijaisesti huomioidaan, että kiinteistöjen kuntoa, terveyttä ja korjausvelkaa tarkastellaan. Koulurakennuksen tulee olla kunnossa ennen kuin siihen siirretään lisää oppilaita / uusia toimintoja. Lautakunta pyytää tilapalveluilta 15 vuoden suunnitelmaa kustannusarvioineen (sis. korjaukset ja kunnossapito) kouluverkon saattamisesta tavoiteltavaan 75 % tekniseen kuntotasoon. Vuosikorjauksiin pitää varata rahaa, jatkuvasti. Korjausvelka on kurottava umpeen sivistystoimen käyttämien kiinteistöjen osalta. Kiinteistömassan hallinnointi pitää olla pro-aktiivista, eikä reaktiivista ei sisäilmayllätyksiä. Tulevaisuuden oppimisen pedagogiset lähtökohdat tulee kuvata auki. Tilakapasiteettitarkastelu tehdään opetusryhmäpohjalta. Peruskorjattujen ja uusien koulujen (MYK, Ojaniittu, Routionmäki) tilakapasiteetti otetaan täysimääräisesti käyttöön. Sadan oppilaan raja ei ole kriteeri, eikä sen perusteella suoraan tehdä johtopäätöksiä koulujen lakkauttamisesta. Monitoimijatalo- ja kampusajattelua viedään eteenpäin silloin, kun toiminnolle on riittävä väestöpohja. Koulukampuksille keskitetään myös muita palveluja mahdollisuuksien mukaan siten, että tilat ovat mahdollisimman tehokkaasti käytössä ja palvelevat alueen asukkaita. Ensisijaisesti huomioidaan, että kiinteistöjen kuntoa, terveyttä ja korjausvelkaa tarkastellaan. Koulurakennuksen tulee olla kunnossa ennen kuin siihen siirretään lisää oppilaita / uusia

25 24 toimintoja. Lautakunta pyytää tilapalveluilta 15 vuoden suunnitelmaa kustannusarvioineen (sis. korjaukset ja kunnossapito) kouluverkon saattamisesta tavoiteltavaan 75 % tekniseen kuntotasoon. Vuosikorjauksiin pitää varata rahaa, jatkuvasti. Korjausvelka on kurottava umpeen sivistystoimen käyttämien kiinteistöjen osalta. Kiinteistömassan hallinnointi pitää olla pro-aktiivista, eikä reaktiivista ei sisäilmayllätyksiä. Jatkoselvitystä on tehty kasvatus- ja opetuslautakunnan ja ruotsinkielisen jaoston lausuntojen pohjalta. Ruotsinkielisen jaoston esitti linjauksenaan seuraavaa: - Ruotsinkielinen opetus ei saa olla "huonompaa" kuin suomenkielisellä puolella. Tämä käsittää mm o resursointia, ml. investoinnit ja korjaukset o etäisyyksiä o laadullisia seikkoja - ei käy, että perheet joutuvat laittamaan lapset suomenkieliseen kouluun siitä syystä ettei ruotsinkielinen puoli ole "kilpailukykyinen" - Se, että koko Lohja muodostaa yhden ruotsinkielisen alueen, pitää ottaa huomioon - vaikuttaa oleellisesti palvelujen tavoitettavuuteen (etäisyydet, ajat) - Ruotsinkielisten alakoulujen kustannukset sisältävät eräitä lisäkuluja mm. MoFi, A-Fi (suomen kieli) - ei eritysluokkia käytettävissä, toiminta täysin integroitunut - Toimitilaverkoston suunnittelussa voidaan ruotsinkielisiä toimintoja sijoittaa samaan kiinteistöön/kampukseen suomenkielisen toiminnan kanssa - Ruotsinkielinen jaosto ei halua siirtää 5-6 luokkia yläkoulujen yhteyteen - Päivähoito on lähipalvelua, ja sitä pitää tarjota useammasta toimipisteestä - Esikoulutus toimii koulujen yhteydessä. Esikoululaisten päivähoito tarjotaan esikoulutoiminnan (ts. koulujen) lähistöllä - Mikäli yhden ruotsinkielisen alakoulun malliin päädytään, sijainti ei lähtökohtaisesti ole Virkkalassa - Koko ruotsinkielisen esi- ja perusopetuksen oheistoimintoineen keskittäminen yhteen toimipisteeseen (esim. Källhagenin koulun kiinteistöön) ei ole suotavaa yllä olevista seikoista johtuen Tarkastelussa on ollut koulujen kunto. Kasvatus- ja opetuslautakunnan lausunnon mukainen Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti 1. merkitä kouluverkkotyön tilannekatsauksen tiedokseen ja todeta omalta osaltaan, että palveluverkkotyöryhmän päätöksen kohta 4 on tarkkuustasoltaan ennenaikainen; 2. antaa seuraavia ohjeita jatkovalmisteluun: Valmistelussa tehdään koulukiinteistökohtainen tarkastelu kaikkien vastaanottavien koulujen osalta (ei ainoastaan runkokoulujen osalta) - tarkempi opetustilakohtainen tarkastelu - muuntokustannukset kouluittain (mm. laajennukset, tilaelementtiratkaisut, tason nostot/korjaukset 75 %:iin saakka) ja vuositasolle laadittuna (investointisuunnitelma) - vastaanottavien kiinteistöjen osalta suoritetaan pro-aktiivista kunnon tarkastusta ja katselmointia ennakoivasti ja riskinhallintaperiaatteiden mukaisesti, erityisesti liittyen mahdollisiin sisäilmaongelmiin ja kosteusvaurioihin sekä ilmanvaihdon kapasiteettiin käyttäjämäärien lisääntyessä; 3. että ruotsinkielinen jaosto valmistelee ehdotusta ruotsinkielisestä palveluverkosta. Työskentelyyn osallistuvat sivistysjohtaja ja sivistystoimen erikoissuunnittelija, joka toimii ryhmän sihteerinä.

26 25 Ruotsinkielisen jaoston lausunnon mukaan 1. Det grundas ett nytt svenskt daghem som ersätter nuvarande daghemmet Laban för den norra delen av Lojo. Detta adresserar den grundläggande bristen på utrymme inom småbarnsfostran; 2. Solbrinkens skola verkar med åk 1-6 samt förskola i sin nuvarande fastighet i Lojo centrum. De utrymmen som frigörs efter nuvarande Laban ansluts till Solbrinkens skola och erbjuder kombinerade den flexibilitet som behövs för kapacitetsökning på skolsidan samt inom förskolan och eftermiddagsvården av förskolebarn. Eftisverksamheten, som för närvarande verkar i hyrda utrymmen på Åsvalla, flyttar till Solbrinken/Laban och det avstås från de hyrda utrymmena; 3. Virkby skola flyttar från sin nuvarande fastighet till Källhagen. Eftisverksamheten fortsätter i Källhagens fastighet när den inte ryms i Virkby skola/daghemmet Petter. 4. Daghemmet Petter kvarstår i nuvarande utrymmen i Virkby. 5. Källhagens skola åk 7-9 och Virkby gymnasium verkande i nuvarande utrymmen i Virkby. För att möjliggöra att kapaciteten inom svenska småbarnsfostran och den grundläggande utbildningen i Lojo räcker till, kommer gränsen mellan elevupptagningsområdet till Virkby och Lojo centrum att flexa. Gränsen justeras vid behov så, att barn som skulle leda till överskridningar av den maximala kapaciteten i Virkby anvisas plats i Lojo centrum. Det nya svenska daghemmet (punkt 1) kan basera sig på stadens nybygge, kan verka i hyrda utrymmen tillhandahållna exempelvis av en fastighetsinvesterare eller alternativt erbjudas tilläggsutrymmen i centrumkampusen. Möjligheten att uppföra en separat tilläggsvinge eller våning för svenska småbarnsfostran i anslutning till centrumkampusen undersöks aktivt i samband med behovsutredningen och planeringen av saneringen av Tytyri skola och Anttila skola på samma kampus. Som en separat och villkorad åtgärd genomförs en flytt av Virkby skola (punkt 3) i sin helhet till Källhagens fastighet. För att inleda flytten av Virkby skola, vid lämplig tidpunkt, baserad på detta beslut, krävs - detaljerad information över tillgängliga undervisningsutrymmen, där en uppdaterad utredning visar på begränsad negativ inverkan på verksamhetsförutsättningarna för Källhagens skola och Virkby gymnasium samt att ändamålsenliga delutrymmen för Virkby skolas behov kan anvisas - genomförda åtgärder för att säkerställa en konditionsklass på minst 75% hos mottagande utrymmen före flytten, enligt nämndens allmänna principer - goda utsikter att för staden att helt och hållet avstå från Virkby skolas nuvarande byggnad eller ta den i bruk utanför bildningssektorn. Kuva 14. Koulut, joiden tekninen kunto alle on 75 %, oppilassiirtoja tehdään näihin vasta sen jälkeen, kun koulujen tekninen kunto on yli 75 %. Rakennuksen nimi V hum2 KLA Kvelka Pkatarve Pptarve Ojamon koulu % Pusulan koulu % Perttilän koulu % Rauhalan koulu % Korjausvelka (tavoitekunto 75 %) tarvittava investointi Peruskorjaukseen (tavoitekunto 90 %) tarvittava investointi

27 26 Perusparannukseen (tavoitekunto 120 %) tarvittava investointi Päiväkodeissa järjestetty esiopetus muutetaan seuraavanlaisesti: Anttilan päivähoitoalue - Roution päiväkodin esiopetus, siirretään Routiomäkeen. Harjun päivähoitoalue - Mäntylän päiväkodin esiopetus, siirretään Ojaniittutaloon. - Gunnarlan päiväkodin esiopetus, siirretään Metsolan kouluun. - Voudinpuiston päiväkodin esiopetus, siirretään Ojamon kouluun. Järnefeltin päivähoitoalue - Vieremän päiväkodin esiopetus, siirretään Rauhalan kouluun. - Maksjoentien päiväkodin esiopetus, siirretään Vappulan uudisrakentamisen yhteyteen. - Niksulan päiväkodin esiopetus, siirretään Vappulan uudisrakentamisen yhteyteen. - Karjalohjan päiväkodin esiopetus, siirretään Karjalohjan kouluun. Ruotsinkieliset - Esiopetus järjestetään ruotsinkielisten koulujen yhteydessä. Mäntynummen päivähoitoalue - Mäntynummen päiväkodin esiopetus, siirretään Mäntynummen yhtenäiskouluun. - Lehmijärven esiopetus siirretään, Mäntynummen yhtenäiskouluun. - Nummenkylän esiopetus siirretään, Muijalan kouluun. Nummi-Pusulan päivähoitoalue - Pusulan päiväkodin esiopetus, siirretään Pusulan kouluun. - Saukkolan päiväkodin esiopetus, siirretään Oinolan kouluun. Muiden kuin yllä mainittujen esiopetusryhmien osalta tavoitteena on, että esiopetus siirretään kouluun aina, kun se on mahdollista ja siirrossa huomioidaan esioppilaiden päivähoidon tarve. Malli 2:n pohjalta jatkosuunnistellun mallin mukaan seuraavat koulut lakkautetaan: Anttilan yläkoulualue Karstun koulu, oppilaat siirretään Roution kouluun. Harjun yläkoulualue Neitsytlinnan koulu, oppilaat siirretään Ojamon kouluun. Nummentaustan koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon. Järnefeltin yläkoulualue Rauhalan koulu 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun Maksjoen koulu, oppilaat siirretään Rauhalan kouluun. Ruotsinkielinen opetus Virkby skolanin oppilaat siirretään Solbrinkenin kouluun (investoidaan) tai molemmat koulut säilyvät nykyisellään tai Virkby skolan oppilaat siirretään Källhagenin kouluun. Mäntynummen yhtenäiskoulun alue

28 27 Asemapellon, Lehmijärven ja Pullin oppilaat siirretään, koko alueen oppilaaksiottoalueet tarkistetaan; oppilaat jakautuvat Perttilä, Mäntynummi, Ojaniittutalon kouluihin. Jatkosuunnittelussa tehdään tarkemmat suunnitteet. Nummenkylän koulu, oppilaat siirretään Muijalan kouluun (investoidaan). Nummi-Pusulan yläkoulualue Hyrsylän koulu, 1-6 luokan oppilaat siirretään Oinolan kouluun. Kuva 15. Kouluverkko malli 4. Tilakapasiteettitarkastelu Tilakapasiteettitarkastelu on tehty opetusryhmäpohjalta. Kouluverkkoa kehitettäessä huomioidaan kiinteistöjen kunto ja korjausvelka. Koulurakennuksen tulee olla kunnossa ennen kuin siihen siirretään lisää oppilaita / uusia toimintoja. Lautakunta pyytää tilapalveluilta 15 vuoden suunnitelmaa kustannusarvioineen (sis. korjaukset ja kunnossapito) kouluverkon saattamisesta tavoiteltavaan 75 % tekniseen kuntotasoon. Vuosikorjauksiin pitää varata rahaa, jatkuvasti. Korjausvelka on kurottava umpeen sivistystoimen käyttämien kiinteistöjen osalta. Kiinteistömassan hallinnointi pitää olla pro-aktiivista, eikä reaktiivista ei sisäilmayllätyksiä. Anttilan yläkoulualue Routionmäki