Länsialueen palveluverkon jatkotarkastelu - yksi vai kaksi yhtenäiskoulua

Transkriptio

1 Kasvatus- ja opetuslautakunta Länsialueen palveluverkon jatkotarkastelu - yksi vai kaksi yhtenäiskoulua 595/ /2013 KOLA 75 Valmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, puh etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liite: Liite: Työryhmän raportti liitteineen Mielipiteet ja palautteet länsialueen palveluverkon kahden koulun mallista Kaupunginvaltuusto käsitteli länsialueen palveluverkkoselvitystä kokouksessaan Selvitys kattoi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, liikunta- nuoriso- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Selvityksessä tutkittiin 15 erilaista palveluverkkovaihtoehtoa. Nykyvaihtoehtoa lukuunottamatta muista vaihtoehdoista oli aina kaksi versiota, joista toisessa 7-9 vuosiluokat oli sijoitettu Sammonlahteen, toisessa sekä Sammonlahteen että Lappeelle. Kaupunginvaltuusto päätti, että länsialueen palveluverkko rakennetaan vaihtoehdon 1 pohjalta täydennettynä Kuusimäen koululla 1. ja 2. vuosiluokille. Vaihtoehto 1 tarkoitti mm. vuosiluokkien 1-6 koulujen osalta opetuksen keskittämistä em. poikkeusta lukuunottamatta kahteen kouluun eli Sammonlahden koulun yhteyteen rakennettavaan uuteen Sammonlahden kouluun ja Lappeen kouluun. Kaupunginvaltuusto ei kesäkuussa ratkaissut vuosiluokkien 7 9 opetuksen järjestämistä, vaan päätti, että tarkemman pedagogisen arvion ja liikuntatilojen iltakäytön näkökulmasta erikseen ratkaistaan kootaanko kaikki alueen oppilaat yhteen Sammonlahden kouluun vuosiluokkien 7 9 ajaksi (1A) vai muodostetaanko kaksi yhtenäiskoulua, joissa oppilaat käyvät samaa koulua 1-9 vuosiluokkien ajan (1B). Valtuuston päätöksen pohjalta on tehty jatkoselvitys. Selvitystyötä jatkoi kaupunginjohtajan asettama työryhmä, jossa oli edustus toimialoilta. Raportti on luovutettu kaupunginhallitukselle, joka on pyytänyt lautakuntien lausunnot mennessä. Raportti on liitteenä. Raporttiin sisältyy Sammonlahden koulun rehtorin ja Lappeen koulun rehtoreiden tiivistykset vaihtoehtojen 1A ja 1B eduista.

2 Sammonlahden koulun rehtori, koulun opettajat sekä Sammonlahden kouluun yhdistyvien koulujen rehtorit kannattavat vaihtoehtoa 1A ja Lappeen koulun ja Korkea-ahon koulun rehtorit vaihtoehtoa 1B. Raportin liitteinä ovat alueen koulujen rehtoreiden sekä Sammonlahden koulun opettajien näkemykset, jotka puoltavat 1A vaihtoehtoa. Lasten ja nuorten näkemyksiä koottiin palveluverkkotarkastelun ensimmäisessä vaiheessa. Lasten Parlamentin lausunto , Nuorisovaltuuston lausunto 02/2016 sekä tammikuussa 2016 kerättyjä Sammonlahden koulun oppilaiden huomioita ovat myös liitteissä. Lasten ja nuorten näkemykset jakautuivat, mutta Nuorisovaltuusto päätyi helmikuussa kannattamaan yhden yläkoulun vaihtoehtoa. Kuntalaisille on varattu tilaisuus antaa palautetta valmistuneesta raportista. Määräaikaan mennessä kaupungin kirjaamoon on saapunut 3 palautetta, joissa kannatettiin 1A vaihtoehtoa. Palautteet ovat liitteenä. Lisäksi kuntalaisilla oli mahdollisuus antaa palautetta Ota.Kantaa.fi sivuston kautta sekä arvioida kumpi vaihtoehto on parempi. Palautteita tuli yhteensä 95. Vaihtoehtoa 1A kannatti 34 ja vaihtoehtoa 1B kannatti 57 palautteiden antajista. Neljässä palautteessa ei vaihtoehtoa ollut valittu. Palautteet ovat perusteluineen liitteenä. Alueen lapsimäärästä riippuu, mihin kohtaan koulujen välinen oppilasalueiden raja asettuu. Jos jako tehtäisiin nyt alueella asuvien kouluikäisten ja alle kouluikäisten perusteella, jakautuisi Skinnarilan koulun nykyinen oppilasalue raporttiin merkityllä tavalla vaihtoehdossa 1B molempiin kouluihin. Useat perheet muuttavat kerrostaloasunnoista isompiin asuntoihin tai pientaloihin ennen kuin lapset aloittavat koulun. On oletettavaa, että nyt Skinnarilan alueen kerrostaloissa asuvat alle kouluikäisten lasten perheet muuttavat ja oppilasalueen raja muuttuu. Lappeen koulun oppilasalueelle on kaavoitettu runsaasti uutta asutusta. On todennäköistä, että oppilasmäärä tuolla alueella kasvaa ja oppilasalueen raja asettuu Sammonlahden uuden koulun valmistumisen aikaan toiseen paikkaan, lähemmäs Lappeen koulua. Sen vuoksi myös johtopäätöksiä koulujen oppilaiden sosioekonomisesta taustasta on erittäin vaikea tehdä. Oppilaat tulevat molempiin kouluihin pääasiallisesti pientaloalueilta. Kasvatus- ja opetustoimen tekemässä pedagogisessa tarkastelussa on otettu huomioon kansalliset linjaukset yhtenäisestä perusopetuksesta sekä kehittämisen suunnasta. Tarkastelua on tehty myös koulun koon, valinnaisaineiden ja painotetun opetuksen näkökulmista. Myös alueella asuvan oppilasaineksen näkökulmaa on

3 tarkasteltu, mutta tarkastelu ei anna luotettavaa ennakointitietoa kouluvaihtoehdon toteuttamisajankohdasta. On selvitetty myös muiden kuntien linjauksia. Pedagoginen tarkastelu on tehty koko peruskoulun eli vuosiluokkien 1-9 näkökulmasta, ei pelkästään 7 9 vuosiluokkien näkökulmasta. Kummallakin vaihtoehdolla on etunsa, joita on tarkemmin esitelty valtuuston kesäkuun päätöksen liitteenä olevassa tarkastelussa sekä liitteenä olevassa raportissa. Vaihtoehto 1A:n etuna on mm. aineenopettajien keskinäisen yhteistyön olosuhteet, erityisvarusteltujen luokkatilojen keskittäminen vain yhteen rakennukseen, alueen kolmen ikäluokan opiskelu samoissa tiloissa, perinteisen valinnaisuuden ja painotetun opetuksen toteuttamismahdollisuudet sekä kirjaston ja nuorisotilojen läheisyys koulupäivän aikana kaikille 7 9 vuosiluokkien oppilaille. Vaihtoehto 1B:n etu on puolestaan perusopetuslain, opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Kuntaliiton tavoitteiden mukaisen yhtenäisen perusopetuksen tarjoaminen kaikille länsialueen oppilaille. Pedagogisesti yhtenäinen perusopetus on parhaiten toteutettavissa silloin, kun oppilaat opiskelevat koko peruskoulun eli vuosiluokat 1-9 samassa kouluyhteisössä. Silloin yhteinen opetussuunnitelma, toimintakulttuuri ja yhteiset kasvatustavoitteet ovat tehokkaimmin toteutettavissa. Vaihtoehdossa 1B molemmat koulut ovat oppilaan yhteisöjä. Aineenopettajien ja luokanopettajien yhteistyötä ja opetusta joustavasti eri vuosiluokilla perinteisen ala- ja yläkoulun rajan ylittäen voidaan toteuttaa molemmissa kouluissa ja hyödyn saavat kaikki oppilaat. Eri vuosiluokkien yhdessä työskentelyyn on laajemmat mahdollisuudet, kun molemmissa kouluissa on vuosiluokat 1-9. Etuna on myös se, että oppilashuollon palvelujen saatavuus molemmissa kouluissa on päivittäistä. Vaihtoehtojen kustannusvertailu on tehty Opetushallituksen tilamitoitussuositusten pohjalta. Kustannusvertailussa vaihtoehto 1B on kalliimpi kuin vaihtoehto 1A. Kustannusten ero johtuu vaihtoehtoon 1B laajemmista tiloista ja niiden rakentamis- ja ylläpitokustannuksista. Vaihtoehdossa 1B on liikuntatilojen osalta havaittu lähtötiedoissa ollut virhe: Lappeen koulun tarvitsema liikuntatilojen määrä on alkuperäistä laskelmaa 400 m2 pienempi. Liikuntasali on iltakäytön vuoksi kuitenkin tarpeen rakentaa suunnitellun kokoisena. Tämä vaikuttaa koulutilojen vertailulaskelmaan 1B vaihtoehdon kasvatus- ja opetustoimen 30 vuoden kokonaiskustannuksia 2,2 miljoonaa euroa (nykyarvo) pienentävästi. Vastaava lisäys siirtyy iltakäytön kustannuksiin. Ero vaihtoehtojen 1A ja 1B välillä kustannuslaskelmassa on siis kasvatus- ja opetustoimen kustannuksissa 3,4 miljoonaa euroa ja

4 liikuntatilojen iltakäytön vaatimat lisäkustannukset 2,9 miljoonaa euroa. Molemmissa vaihtoehdoissa koulutilat tullaan rakentamaan Opetushallituksen tilasuosituksia pienempänä, sillä uudet opetussuunnitelmat muuttavat koulujen työtapoja, jolloin tiloja voidaan käyttää tehokkaammin. Tämä koskee kaikkia rakennettavia uusia koulutiloja. (TW) Kotj Kola Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää länsialueen palveluverkon jatkotarkasteluun lausuntonaan seuraavaa: Selvitetyllä vaihtoehdolla eli kaikkien alueen oppilaiden kokoamisella yhteen Sammonlahden kouluun vuosiluokkien 7 9 ajaksi (1A) tai kahden yhtenäiskoulun muodostamisella siten, että oppilaat käyvät samaa koulua 1-9 vuosiluokkien ajan Sammonlahdessa tai Lappeelle (1B), on toisistaan poikkeavia etuja. Koska vaihtoehto 1B mahdollistaa paremmin perusopetuslain ja kansallisten perusopetuksen tavoitteiden toteutumisen kaikkien länsialueen oppilaiden osalta eikä ole kustannuksiltaan olennaisesti 1A vaihtoehtoa kalliimpi, kasvatusja opetuslautakunta esittää, että länsialueen palveluverkko toteutetaan vaihtoehto 1B:n mukaisena. Asiasta käydyn keskustelun aikana Ilpo Heltimoinen esitti Jussi Korpisen kannattamana, että kasvatus- ja opetuslautakunta esittää länsialueen palveluverkon jatkotarkasteluun lausuntonaan seuraavaa: Selvitetyllä vaihtoehdolla eli kaikkien alueen oppilaiden kokoamisella yhteen Sammonlahden kouluun vuosiluokkien 7 9 ajaksi (1A). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty kannatettu muutosehdotus ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat kasvatus- ja opetustoimenjohtajan esitystä äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenen Heltimoisen Korpisen kannattamana tekemää ehdotusta äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kaksi (2) kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsentä (Nisonen, Pulli) äänesti JAA ja yksitoista (11) kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsentä (Heilmann, Heltimoinen, Hyvärinen, Jämsén, Korpinen, Manninen, Ryösö, Segerman, Sironen, Tapiola-Huomo, Kailio) EI. Puheenjohtaja totesi kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksyneen kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Heltimoisen ehdotuksen.

5 Puheenjohtaja totesi Heltimoisen ehdotuksen tulleen kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi.