Lohjan kaupunki

Transkriptio

1 Lohjan kaupunki

2 Sisällys 1. Valtion erityisavustus on tarkoitettu erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen 2 2. Lähtötilanne Lohjalla 3 Yleistä 3 Esi- ja perusopetuksen nykytila 5 Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatilanne 8 3. Suunnitelma Hakuvaatimukset Lähtökohdat Lohjalla Vaativaan erityisopetukseen liittyvän opetushenkilöstön ja koulunkäyntiavustajien koulutukseen osallistumisen kustannusten kattamiseen Suunnitelma koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen yleisen, tehostetun tai erityisen tuen piirissä olevien esi- ja perusopetuksen oppilaiden opetuksen järjestämisen tueksi Yhteenveto toimenpideohjelmista 18 1

3 Lohjan kaupungin suunnitelma erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien 1. Valtion erityisavustus on tarkoitettu erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen Hakuohjeet Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosille valtion erityisavustusta koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja vaativaan erityisopetukseen liittyvään opettajien ja koulunkäyntiavustajien koulutukseen. Avustus on tarkoitettu esi- ja perusopetukseen ja aamu- ja iltapäivätoimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi valtion erityisavustusta erityisopetukseen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen vuosille Myönnettävä valtionavustus on yhteensä enintään 10 miljoonaa euroa. Valtionavustus myönnetään opetuksen järjestäjäkohtaisesti, hakemuksen perusteella. Valtion erityisavustusta voidaan myöntää valtionavustuksen hakukriteerit täyttävälle perusopetuslaissa tarkoitetun järjestämisluvan omaavalle opetuksen järjestäjälle esi- ja perusopetukseen, lisäopetukseen sekä niiden yhteydessä järjestettävään aamupäivä/iltapäivätoimintaan. Valtion erityisavustusta voidaan käyttää opetuksen tuen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyen 1) Koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen yleisen, tehostetun tai erityisen tuen piirissä olevien esija perusopetuksen oppilaiden opetuksen järjestämisen tueksi, joilla on esimerkiksi vakavia psyykkisiä pulmia, keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmia, autismin kirjoa tai muuta monitarpeisuutta. Avustus koskee myös aamu- ja iltapäivätoimintaa. 2) Vaativaan erityisopetukseen liittyvän opetushenkilöstön ja koulunkäyntiavustajien koulutukseen osallistumisen kustannusten kattamiseen. Avustus kattaa koulutukseen osallistuvan henkilöstön sijais- ja matkakustannukset. Vaativaa erityistä tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsevat oppilaat, joilla on esimerkiksi vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammaisuutta, tai autismin kirjon diagnoosi. 2

4 2. Lähtötilanne Lohjalla Yleistä Vuoden 2013 alusta Karjalohja ja Nummi-Pusulan kunnat liitettiin Lohjan kaupunkiin. Vuoden 2013 Lohjaan liittyivät Karjalohja ja Nummi-Pusula. Lohja järjestää lisäksi Inkoon ja Karjalohjan yläkouluopetuksen. Lohja järjestää myös Siuntion ruotsinkielisen yläkouluopetuksen. Kuntaliitos tekee Lohjan alueista hyvinkin erilaisia. Liitoskunnat ovat asukasluvultaan pienempiä kuin Lohja, kouluverkko hajanainen ja toimintakulttuurit poikkeavat toisistaan. Kunta on laaja ja välimatkat pitkät. Yksiköt ovat 400 oppilaan kaupunkiympäristöstä hiljaisen maaseudun 20 oppilaan yksikköön. 3

5 Uusi Lohja jatkaa uuden valtuuston päätöksellä kaksikielisenä. Ruotsinkielisten osuus on nykyisellään Lohjalla 3,9 %, Karjalohjalla 2,0 % ja Nummi-Pusulassa 1,3 % väestöstä. Lohjan elinkeinorakenne on perinteisesti ollut teollisuuspainotteinen. Koulutustaso on Uudenmaan vertailussa alhainen tilaston mukaan perusopetuksen jälkeen tutkintoa vailla olevien osuus on 35,9 %. Erityisavustuksella tuetaan mm. sosiaalisesti ja tunne-elämältään haastavien oppilaiden opiskelua lähikouluissa. Valtionavustuksella halutaan tukea lähikoulujen mahdollisuutta tukea omassa koulussa oppilaita, joilla on käyttäytymiseen, uhmakkuuteen ja tunne-elämään liittyviä ongelmia. Nyt Lohjalla on 5 kaupungin yhteistä erityisluokkaa näitä oppilaita varten. Erityisluokat ovat keskittyneet kaupungin keskustaan ja kuntaliitosten myötä matka kunnan reuna-alueilta keskustaan on pitkä, joten erityisluokat eivät palvele tasapuolisesti kaikkia kunnan oppilaita. Uuden opetussuunnitelman astuessa voimaan on tarkoitus rakentaa uusi malli vaativat erityisopetuksen järjestämiseen ja osin purkaa olemassa olevia erityisluokkia. Tämän toiminnan tukemiseksi palkataan avustajia ja järjestetään koulutusta. Toimintaympäristö 4

6 Esi- ja perusopetuksen nykytila Esiopetus Esiopetusta annetaan Lohjan kaupungissa 40 opetusryhmässä, joista 16 opetusryhmää sijaitsee kouluissa ja 22 sijaitsee päiväkodeissa ja 2 muualla (Karjalohjan esiopetusryhmä kunnantalon yläkerrassa ja Perttilän luontopainotteinen esiopetus kodassa Perttilässä). Esiopetus noudattaa Lohjan yläkoulujen oppilasalueita, joten sitä tarjotaan viidellä maantieteellisellä suomenkielisellä alueella ja yhdellä, koko Lohjan kattavalla ruotsinkielisellä alueella. Vaikka perheet voivat varhaiskasvatuksessa hakea päivähoitopalvelun asuinpaikastaan riippumatta heille sopivalta alueelta, ohjataan heidät viimeistään esiopetusvuoden alussa oman asuinalueensa esiopetukseen, jotta lapsen yhtenäinen polku esiopetuksen kautta lähikouluun mahdollistuisi. Poikkeuksen tästä muodostavat ne vuorohoidossa olevat lapset, jotka saavat esiopetuksen vuorohoidon puitteissa. Lohjan kaupungin valtuuston periaatepäätöksen palveluverkon kehittämisestä ( ) mukaisesti varhaiskasvatus tuottaa palveluita eri toimintamuodoin: päivähoito, perhepäivähoito, vuorohoito, kotihoito ja avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Päiväkotitoiminnan välttämättömät tilantarpeen lisäykset ratkaistaan aina kun mahdollista siirtämällä esiopetusta alakouluille tai uudisrakentamisella. Ratkaisut sovitetaan yhteen alakoulujen tilatarkastelun kanssa. Esiopetuksen järjestämisen lähtökohta on ollut, että ne esioppilaat, joilla ei ole ollut esiopetuksen lisäksi päivähoidon tarvetta, ovat olleet koulujen yhteydessä; myös päivähoitopalveluita käyttävät päiväkodeissa. Myös päivähoitoa tarvitsevien esioppilaiden osuus on koko ajan noussut, ja nykyään lähes kaikki koulujenkin yhteydessä toimivat esiopetusryhmät tarjoavat lapselle myös päivähoidon. 5

7 Perusopetus Lohjan kaupungin perusopetuksen kouluja on yhteensä 32 peruskoulua, joista alakouluja on 25 yläkouluja 6 ja erityiskouluja 1. Näistä ruotsinkielistä opetusta annetaan kahdessa alakoulussa ja yhdessä yläkoulussa. Lohjan peruskouluissa opiskelee lukuvuonna yhteensä oppilasta, joista alakoulussa on oppilasta ja yläkouluissa oppilasta, sekä Jalavan erityiskoulussa 66. Taulukossa 1 on Lohjan perusopetuksen yksiköt, lukiot ja iltapäiväkerhotoiminta väestöalueittain. ( ) Taulukko 1. Esi- ja perusopetus, lukiokoulutus ja koululaisten iltapäivätoiminta yläkoulualueittain ( tilaston mukaan) Taulukko 1. Esi- ja perusopetus, lukiokoulutus ja koululaisten iltapäivätoiminta yläkoulualueittain ( tilaston mukaan) Koko kunta yht Anttilan yläkoulualue Harjun yläkoulualue Järnefeltin yläkoulualue 6 Ruotsinkielinen yläkoulualue Mäntynummen yläkoulualue Nummi-Pusula n yläkoulualue Esioppilaita v v v Jalavan koulun 66 erityisoppilaita Suomenkieline 28 n perusopetus -1-6 vuosiluokat (1) vuosiluokat Erityiskoulu 1 Ruotsinkielinen 3 perusopetus -1-6 vuosiluokat vuosiluokat 1 1 Lukiot 4 1 Koululaisten ip-toiminta 460 -suomenkiel ruotsinkiel Yleissivistävään koulutukseen kuuluu suomen- ja ruotsinkielinen perusopetus ja lukiokoulutus. Lohjan alueella toimii 27 alakoulua, 5 yläkoulua, 1, yhtenäiskoulu, 4 lukiota ja 1 erityiskoulu. Oppilaita on yhteensä perusopetuksessa n ja lukioissa n. 943 eli kaikkiaan Henkilökuntaa on 550, joista opettajia 486. Koulutuspalveluja myydään mm. Inkoon, Siuntion ja Vihdin kunnille. Koulumatkakuljetusten piirissä yhteensä n kuljetusoppilasta (n. 29 % oppilaista). Koulualueet Lohjan oppilasalueet koostuvat viidestä alueesta suomenkielisten yläkoulujen mukaan. Ruotsinkielisenä oppilasalueena on koko Lohja. Lohja on opetuksen järjestäjänä Inkoon suomenkielisille oppilaille sekä Inkoon, Siuntion ja Vihdin ruotsinkielisille oppilaille. Lohjan suomenkielisistä peruskouluista siirrytään yläkouluihin kuvan 1 mukaisella tavalla. Harmaalla

8 kuvatut koulut ovat alle 100 oppilaan alakouluja, vaaleanvihreällä kuvatut koulut ovat alakouluja joiden oppilasmäärä on alle 200 oppilasta, lilalla kuvatut alakouluja, joiden oppilasmäärä on yli 200 oppilasta ja sinisellä kuvatut ovat yläkouluja. Lohjalla ei ole alakoulukohtaisia oppilaaksiottoalueita. Anttilan yläkoulualueeseen kuuluvat Hiiden koulu (1-6 lk) Karstun koulu (1-6 lk) Roution koulu (1-6 lk) Sammatin koulu (1-6 lk) Tytyrin koulu (1-6 lk) Anttilan koulu (7-9 lk) Jalavan koulu (erityiskoulu) Harjun yläkoulualueeseen kuuluvat Metsolan koulu (1-6 lk) Neitsytlinnan koulu (1-3 lk) Nummentaustan koulu (1-3 lk) Ojamon koulu (1-6 lk) 7

9 Harjun koulu (7-9 lk) Järnefeltin yläkoulualueeseen kuuluvat (Lohjansaaren koulu (1-2 lk)) Maksjoen koulu (1-6 lk) Rauhalan koulu (1-6 lk) Ristin koulu (1-6 lk) Järnefeltin koulu (7-9 lk) Mäntynummen yläkoulualueeseen kuuluvat Asemanpellon koulu (1-6 lk) Lehmijärven koulu (1-6 lk) Muijalan koulu (1-6 lk) Nummenkylän koulu (1-6 lk) Perttilän koulu (1-6 lk) ja Pullin koulu (1-6 lk) Mäntynummen yhtenäiskoulu (1-9 lk) Nummi-Pusulan yläkoulualueeseen kuuluvat Pohjoinen alue Ikkalan koulu (1-6 lk) Pusulan koulu koulu (1-6 lk) (Koisjärven koulu (1-6 lk)) Eteläinen alue Hyrsylän koulu (1-6 lk) Oinolan koulu (1-6 lk) ja Nummi-Pusulan koulu (7-9 lk) Ruotsinkielisen oppilasalueeseen kuuluvat Solbrinkens skola (1-6 lk) keskustassa Virkby skola (1-6 lk) Virkkalassa sekä Källhagens skola (7-9 lk) Virkkalassa Lukiokoulutus Lohjan Yhteislyseon lukio Lohjan lukion aikuislinja Virkby gymnasium Nummi-Pusulan lukio Liitteessä on 1 yhteenveto oppilasmääristä kouluittain ja luokittain ja liitteessä 2 koulut kartalla. 8

10 Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatilanne Lohjan kaupungissa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyötä varten on perustettu ohjausryhmä, joka suunnittelee, koordinoi, seuraa ja arvioi opetussuunnitelmatyötä. Kasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt tuntijaon ja parhaillaan alatyöryhmät (liitteenä) työstävät ainekohtaisia osuuksia. Opetuksen ja koulunkäynnin tuki osuutta tukee erityisesti suunniteltu lisäresursointi mm. koulutuksiin. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja eheyttäminen oppimismotivaation ylläpitämisessä ja kehittämisessä Jotta kouluissa lähdettäisiin toteuttamaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia sekä kehittämään toimintakulttuuria OPS :aan kirjattujen toimintakulttuuria ohjaavien periaatteiden mukaisesti, tarvitaan koulutusta (sekä kouluttajakoulutusta että koko kunnan yhteisiä koulutustilaisuuksia), osa koulutuksista suunnattaisiin työpareille/pienryhmille, jotta uudet työtavat ja asenteet saataisiin osaksi koulujen toimintakulttuuria 9

11 työaikaa valmiiden mallien tekemiseksi, joissa on otettu mukaan koulun ulkopuoliset toimijat ja yhteistyökumppanit (kirjasto, museo, paikalliset yritykset, kolmannen sektorin toimijat jne. ) Suomen koululaitoksessa on ongelmana nopea oppimismotivaation lasku. Tarvitaan koulutusta, jossa opettajille annetaan keinoja ja välineitä, joiden avulla voidaan vahvistaa oppilaiden oppimismotivaatiota ja kouluviihtyvyyttä (mm. eheyttäminen ja oppilaiden omien vahvuuksien hyödyntäminen oppimisessa ). 3. Suunnitelma 3.1. Hakuvaatimukset Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosille valtion erityisavustusta koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja vaativaan erityisopetukseen liittyvään opettajien ja koulunkäyntiavustajien koulutukseen. Avustus on tarkoitettu esi- ja perusopetukseen ja aamu- ja iltapäivätoimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi valtion erityisavustusta erityisopetukseen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen vuosille Myönnettävä valtionavustus on yhteensä enintään 10 miljoonaa euroa. Valtionavustus myönnetään opetuksen järjestäjäkohtaisesti, hakemuksen perusteella. Valtion erityisavustusta voidaan myöntää valtionavustuksen hakukriteerit täyttävälle perusopetuslaissa tarkoitetun järjestämisluvan omaavalle opetuksen järjestäjälle esi- ja perusopetukseen, lisäopetukseen sekä niiden yhteydessä järjestettävään aamupäivä/iltapäivätoimintaan. Valtion erityisavustusta voidaan käyttää opetuksen tuen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyen 1) Koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen yleisen, tehostetun tai erityisen tuen piirissä olevien esija perusopetuksen oppilaiden opetuksen järjestämisen tueksi, joilla on esimerkiksi vakavia psyykkisiä pulmia, keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmia, autismin kirjoa tai muuta monitarpeisuutta. Avustus koskee myös aamu- ja iltapäivätoimintaa. 2) Vaativaan erityisopetukseen liittyvän opetushenkilöstön ja koulunkäyntiavustajien koulutukseen osallistumisen kustannusten kattamiseen. Avustus kattaa koulutukseen osallistuvan henkilöstön sijais- ja matkakustannukset. Vaativaa erityistä tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsevat oppilaat, joilla on esimerkiksi vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammaisuutta, tai autismin kirjon diagnoosi. Lohjan kaupunki sitoutuu erityisavustuksen ehtoihin Lähtökohdat Lohjalla Tehostettua ja erityistä tukea koskeva laki perusopetuslain muuttamisesta tuli voimaan vuoden 2011 alusta. Tavoitteena on vahvistaa oppilaalle suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti annettavaa varhaista ja ennalta ehkäisevää oppimisen ja kasvun tukea. 10

12 Lohjan kaupunki ja Nummi-Pusulan kunnat ovat olleet useina vuosina mukana Kelpo-hankkeessa, jossa on saatu hyviä erityisopetuksen käytänteitä eri kouluille. Lohjan kaupungissa erityisopetusta toteutetaan lähikouluperiaatteella. Varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa erityisoppilaat pyritään integroimaan olemassa oleviin ryhmiin. Tärkeää on tuolloin panostaa riittävän varhaiseen tukeen ja tukea opettajien työtä. Lisäksi kaupungissa on ns. yhteisiä Y-luokkia Tytyrin ja Ojamon alakoululla. Tytyrin ja Anttilan kouluilla on keskitetty ns. valmistava opetusta ja S2-opetusta. Syksystä 2015 aloittaa koululla maahanmuuttajaopetus, kun kaupunki vastaanottaa pakolaisia. Ojamon koululla on Aurinko-luokka ja ns. etuluokka. Yläkouluopetus toimii pääosin inkluusio-periaatteella. Anttilan koulussa toimiva K-luokka on kaupungin ainut yhteinen luokka. Oppilaat ohjautuvat sinne psykologitiimin kautta, mikä jo kertonee siitä, että luokan oppilaat eivät kehitys- ja oppimisvaikeuksiensa kanssa pärjää edes koulujen erityisopetuksen pienryhmissä. Luokka on tasoltaan tavallisen erityisopetuksen ja varsinaisen erityiskoulun välimaastossa ja oppiminen tapahtuu hyvin moninaisia keinoja käyttäen. Lohjan kaupungissa on lisäksi Jalavan erityiskoulu, jossa on oppilaita 66. Opetusmenetelmiä on hyvin monenlaisia, kaikki menetelmät tukevat toisiaan ja pohjautuvat ensisijaisesti oppilaiden kokemukselliseen oppimiseen. Koulun aikuiset antavat ohjaavaa opetusta. Kaupungin yhteisillä erityisluokilla annetaan pienryhmäopetusta. Opetuksessa korostetaan myönteisiä oppimiskokemuksia ja sosiaalisten taitojen opettelua sekä huomioidaan oppilaan erityistarpeet. Samalla pyritään oppilaan kokonaistilanteen selkiyttämiseen ja mahdollisen ei-toivotun käyttäytymisen pysäyttämiseen. Pidemmän aikavälin tavoitteena on antaa oppilaalle taidot ja edellytykset toimia erilaisten ryhmien jäsenenä sekä tunnistaa omat vahvuutensa ja voimavaransa. Esiopetuksen ja perusopetuksen oppilasmäärät ovat liitteenä ( ). Perusopetuksen oppilastilastossa on eriteltynä myös erityisen tuen ja tehostetun tuen oppilaat. Lohjan kaupunki hakee erityisavustusta vaativaan erityisopetukseen liittyvän opetushenkilöstön ja koulunkäyntiavustajien koulutukseen osallistumisen kustannusten kattamiseen. Avustus kattaa koulutukseen osallistuvan henkilöstön sijais- ja matkakustannukset. Vaativaa erityistä tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsevat oppilaat, joilla on esimerkiksi vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammaisuutta, tai autismin kirjon diagnoosi. Valtion erityisavustuksella katetaan 80 % vaativaan erityisopetukseen liittyvän opetushenkilöstön ja koulunkäyntiavustajien koulutukseen osallistumisen kokonaiskustannuksista (kohta 2). Erityisavustuksen jakoperusteena tullaan käyttämään opetuksen järjestäjien esi- perus- ja 11

13 lisäopetukseen osallistuvien oppilaiden kokonaismääriä sekä vaativan erityisopetuksen tarvetta. Liitteenä ovat esiopetuksen ja perusopetuksen oppilasmäärät ( ). Seuraavassa on suunnitelma kolmen kohdan osalta erikseen Vaativaan erityisopetukseen liittyvän opetushenkilöstön ja koulunkäyntiavustajien koulutukseen osallistumisen kustannusten kattamiseen Erityisopetuksen laadun kehittämiseen Avustus halutaan kohdentaa erityisesti 1. Sosiaalisesti ja tunne-elämältään haastavien oppilaiden tukeminen lähikouluissa Valtionavustuksella halutaan tukea lähikoulujen mahdollisuutta tukea omassa koulussa oppilaita, joilla on käyttäytymiseen, uhmakkuuteen ja tunne-elämään liittyviä ongelmia. Nyt Lohjalla on 5 kaupungin yhteistä erityisluokkaa näitä oppilaita varten. Erityisluokat ovat keskittyneet kaupungin keskustaan ja kuntaliitosten myötä matka kunnan reuna-alueilta keskustaan on pitkä, joten erityisluokat eivät palvele tasapuolisesti kaikkia kunnan oppilaita. Osa oppilaista hyötyy kiinteästä pitkäjänteisestä työstä erityisluokalla, mutta osa luokista on tarkoitus muuttaa tukijaksoluokiksi. Tämän muutoksen tukemiseksi opettajat ja avustajat tarvitsevat koulutusta työparityöskentelystä ja käyttäytymisen, tunne-elämän ja sosiaalisten suhteiden haasteista. Uuden opetussuunnitelman astuessa voimaan on tarkoitus rakentaa uusi malli vaativat erityisopetuksen järjestämiseen ja osin purkaa olemassa olevia erityisluokkia. Tämän toiminnan tukemiseksi järjestetään koulutusta ja palkataan avustajia Jalavan koulun ja kaupungin yhteisten luokkien sekä yleisopetuksen integraation sujumiseksi sekä esiopetuksen ja alkuopetuksen sujumiseksi. 2. Monimuotoiset oppimisvaikeudet / kehitysvammadiagnoosi sekä autisminkirjon ongelmat lähikouluissa Kehitysvammadiagnoosi tehdään nykyään usein vasta koulun alettua ja näin koulun aloituksen kynnyksellä oikeaa koulumuotoa joudutaan tarkasti pohtimaan. Myös laaja-alaiset oppimisvaikeudet edellyttävät opettajailta ja avustajilta osaamista. 3. Luokka-asteiden 7-9 koulunkäynnistä syrjäytyneet KOULUTUS 12

14 Kustannukset muodostuvat koulutuskustannuksista sekä koulutukseen osallistuvan henkilöstön sijais- ja matkakustannuksista AVTEKKI-toimintamalli: Vaativat haastavan käyttäytymisen tilanteet ja niiden turvallinen hallinta 3 AVEKKI-koulutusta (opettaja ja avustaja-pari ja iltapäivätoiminnan ohjaaja) Keskuspuiston ammattiopisto, Savonia, kunkin koulutuksen kesto 2 pv + 1 pv (2 koulutuskokonaisuutta AVEKKI-toimintamallissa annetaan työntekijöille ja työyhteisöille valmiuksia ennakoida ja hallita uhka- ja väkivaltatilanteita. Koulutuksessa hankitaan valmiuksia lapsen haastavan käyttäytymisen ennakointiin ja hallintaan. esiopetus 3 lk lk 6. lk lk koulutukset + matkat ja yöpymiset = Opettaja - avustaja yhteistyö oppilaan tukena Koulutuskeskus Onerva 1 pv Yhteensä Jokaiselle yläkoulualueelle oma koulutus 6 x 1500 = 9000 Koulutusten mm. ratkaisukeskeisen koulutuksen ja kouluchoach järjestäminen Lähtökohtana on, että alueiden koululla olisi valmiuksia ennakkoluulottomasti löytää ratkaisuja haasteellisiin tilanteisiin. Edellä mainittujen alueiden kouluille järjestetään erilaista koulutusta, mm. ratkaisukeskeistä koulutusta jatketaan niin rehtorille kuin henkilökunnallekin. Alustavasti lohjalaiset ovat tutustuneet Lappeenrannan vastaaviin koulutuksiin ja sieltä on saatu ohjeistusta ja kuultu hyvistä kokemuksista. Mari Routti on käynyt esittelemässä Lappeenrannan järjestelyitä myös Lohjalla. Ratkaisukeskeinen työote lapsen ja nuoren kohtaamisessa koulutus järjestetään oman työn tueksi kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville aluksi kahtena osana kolmen alueen kouluille.. Koulutuksesta saa valmiuksia auttaa lasta tai nuorta, jolla on vaikeuksia ohjata omaa toimintaansa. Ratkaisukeskeinen työote on voimaannuttava sekä työntekijän että lasten ja nuorten näkökulmasta. Hahmotelmaa sisällöksi Ratkaisukeskeinen ohjaus 13

15 Ratkaisukeskeinen ohjaus on luonteeltaan voimaannuttavaa ja toiveikasta. Ohjauksessa etsitään voimavaroja ja ratkaisuja. Ohjaustilanteessa ongelma rajataan ratkaistavaksi ja rajauksessa käytetään avoimia kysymyksiä. Ohjattava on subjekti, toimija. Ohjaaja auttaa oppilasta löytämään vahvuutensa ja painotetaan hänen mahdollisuuksia. Ongelmanratkaisu on prosessi, minkä takia luodaan myönteisiä odotuksia. Pieni muutos oppilaan toiminnassa kerrallaan riittää. Ongelman ratkaisu etenee seuraavasti: Tullaan tietoiseksi ongelmasta Puretaan ongelmatilanteen aiheuttamat tunteet Selvitellään ongelman syitä Asetetaan ongelmaratkaisulle tavoite Laaditaan ratkaisusuunnitelma Seurataan ratkaisuprosessia ja ylläpidetään prosessia Arvioidaan prosessia Ongelmia ratkaiseva systeemi Koulun tulisi hyväksyä kaikki jäsenensä ja huolehtia sekä aikuisten että lasten hyvinvoinnista ja kasvusta. Koulua voidaan tarkastella yksilöiden muodostamana kokonaisuutena, jonka tila riippuu yksilöiden välisestä vuorovaikutuksesta. Esim. kiusaaminen on ryhmäilmiö. Kun tarkastellaan koulua systeeminä, tutkitaan kaikkien koulun ihmisten keskinäistä riippuvuutta ja vuorovaikutusta. Koulussa toimivilla ihmisillä pitäisi olla ainakin jossain määrin yhteiset arvot ja tavoitteet sekä tietoisuus kuulumisesta ryhmään. Oireet ja ristiriidat ovat muutoksen edelläkävijöitä ja niitä tulee käyttää hyväksi muutoksen käynnistämiseksi. Tilanteen uudelleen määrittelyssä oirekäyttäytyminen nähdään myönteisenä. Ainoa todellisuus, jonka tiedämme, syntyy havaintojen tekijän ja kohteen vuorovaikutuksessa. "Tee jotakin, että asioissa tapahtuisi käänne parempaan. Toisen tekemä ratkaisu ei ole siirrettävissä toiseen tilanteeseen. Asioihin ei ole vain yhtä oikeaa näkökulmaa. Pieni muutos on riittävä. Ennaltaehkäisevää ohjausta Ennaltaehkäisevän ohjaustyöt tavoitteena on suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia, varmistaa kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus, tukea yksilön ja yhteisön toimintakykyä, oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain ja edistää välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä. 14

16 Ohjaustyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille Kustannukset: RATKES-koulutusta räätälöitynä prosessikoulutuksena avustajille ja erityisluokanopettajille (3 pv) Kouluchoach koulutus Koulutus suunnataan yläkouluissa työskenteleville 6 x 2500, yhteensä Oppilashuolto ja työnohjaus Moniammatilliset seminaaripäivät opetus- ja opiskeluhuollon henkilöstölle (3 pv) x = Mun sieluun sattuu - oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen koulussa Vuorovaikutus ja kommunikointi ovat tie toisen luo (kumppanuudet) Perhekoulun rakentaminen Työnohjaus inklusiivisen opettajuuden tukena (Sanna Alila KM) lk aineenopettajat (10 tapaamista) ja erityisluokanopettajille (10 tapaamista) 3000 sekä Jalavan koulun henkilöstölle (eritysluokanopettajat ja avustajat) 2 ryhmää 20 tapaamista/ryhmä) Verme -ryhmää opettajille ja avustajille (vertaismentorointi-toiminnan käynnistäminen Lohjalla, opettajia on koulutettu vertaismentoroinnin ohjaajiksi 100 x 10 tapaamista = ; 3x3000 = 9000 Yhteesä Opetusta tukevaa muuta koulutusta Taidepedagogiikka-koulutusta (draama, musiikki, kuvataide, liikuntailmaisu) 6 x 3 h = 18 h Laaja-alaiset oppimisvaikeudet / monimuotoiset kehityshäiriöt / kehitysvammaisuus ja onnistuneet opinpolut (1 pv)

17 Työvälineitä Asperger-henkilöiden opetukseen ja kuntoutukseen (2 pv) Visuaalisen hahmottamisen vaikeudet mitä haasteita oppimiselle? (2 pv) 3000 Tukiviittomat ja kuvat kommunikoinnin tukena, esiopetuksen ja alkuopetuksen opettajille (2500 ) Erityistä tukea yleisopetuksen luokassa keinona yhteisopettajuus ja joustava opetusryhmäkoko (NMI-kouluttajaksi ja mallia Muuramen Mäkelänmäen koulun Leikarin yksikössä toteutettavasta Teholuokkamallista) 1500 Laaja-alaiset oppimisvaikeudet / monimuotoiset kehityshäiriöt / kehitysvammaisuus ja onnistuneet opinpolut 3000 Koulutusta aamu- ja iltapäivätoimintaan kokonaiskoulupäivän rakentamiseksi 1500 Yhteensä Siirtymävaiheet sujuviksi (7000 ) Varhaiskasvatuksesta perusopetukseen yhdessä saattaen Koulutus käsittelee pidennettyyn oppivelvollisuuteen ottamista, erityisen tuen prosesseja ja opetuksen järjestelyitä siirryttäessä varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen. Kohderyhmänä on opinpolkua järjestelevä moniammatillinen henkilöstö. Kohti toista astetta erityisopetuksen ja opinto-ohjauksen haasteet Koulutuksessa keskitytään asioihin, jotka pitää ottaa huomioon erityisen tuen piiriin kuuluvan oppilaan valmistelussa toiselle asteelle. Aiheita ovat toisen asteen jatkomahdollisuudet sekä erityisopettajan ja opinto-ohjaajan rooli saattaen vaihtamisessa. Lukuintoa ja mediatietoisuutta kaikille: Tukea kieleen ja kommunikaatioon (3000 ) Kielellisten taitojen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa Koulutuksessa tarkastellaan lapsen kielellisten taitojen kehittymistä ja monipuolista tukemista esi- ja alkuopetuksessa. Kielellisten taitojen tukemista tarkastellaan vuorovaikutuksen, nimeämisen, äidinkielen ja matemaattisten valmiuksien kannalta. Koulutuksessa tutustutaan myös hyviksi havaittuihin materiaaleihin ja menetelmiin toiminnallisesti käytännön harjoittein. Lukusujuvuus ja luetun ymmärtäminen Koulutuksessa tutustutaan lukusujuvuuden ja luetun ymmärtämisen vaikeuksien taustatekijöihin ja ilmenemismuotoihin. Koulutuksessa annetaan osallistujien käyttöön keinoja ja menetelmiä, joiden avulla voidaan tukea oppilaiden lukemisen sujuvuutta sekä luetun ymmärtämisen taitoja esimerkiksi luetun ymmärtämisen strategioiden opettamisen kautta. 16

18 Luetun ymmärtäminen TVT:n keinoin Koulutuksessa käsitellään keinoja, vinkkejä ja strategioita luetun ymmärtämisen tukemiseen sekä keinoja ja menetelmiä tieto- ja viestintätekniikan yhdistämisestä niihin. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä luetun ymmärtämisessä harjoitellaan käytännössä. Tukiviittomat ja kuvat kommunikoinnin tukena Koulutuksessa paneudutaan tukiviittomien opettamiseen ja hyödyntämiseen kommunikaatiossa. Koulutuksessa perehdytään myös kuvakommunikaation mahdollisuuksiin (mm. struktuurista kommunikaatioon, visuaalinen materiaali, kommunikaatiokansiot). Apua käyttäytymiseen ja elämänhallintaan (1500 ) Sosiaalisten ja tunnetaitojen kehittyminen ja opettaminen Koulutuksessa käsitellään sosiaalisten ja tunnetaitojen kehittymistä, opettamista ja tukemista. Lisäksi tutustumme sosiaalisten ja tunnetaitojen harjoittelussa käytettäviin materiaaleihin kuten sosiaalisiin kuvatarinoihin ja sarjakuvitettuun keskusteluun sekä kognitiivis-affektiivisiin harjoituksiin. Neuropsykiatriset erityisvaikeudet NEPSY-pohjaista koulutusta opettajille ja avustajille (2500 ) Yleisimpiä neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia ovat autismikirjon häiriöt kielenkehityksen erityisvaikeus ("dysfasia") Touretten oireyhtymä sekä ADHD ja ADD -häiriöt. Tutustutaan Nepsy-tukitiimin työmuotoihin neuropsykiatrisissa (nepsy) lasten, nuorten ja perheiden pulmatilanteissa. Nepsy-tukitiimi palvelee lapsia, nuoria ja heidän perheitään sekä heidän kanssaan työskenteleviä työntekijöitä. Yhteenveto: Vaativaan erityisopetukseen liittyvän opetushenkilöstön ja koulunkäyntiavustajien koulutukseen osallistumisen kustannusten kattamiseen Koulutukset kokonaiskustannu s ( ) haettu määräraha ( ) omavastuu ( ) AVTEKKI-toimintamalli: Vaativat haastavan käyttäytymisen tilanteet ja niiden turvallinen hallinta Koulutusten mm. ratkaisukeskeisen koulutuksen ja kouluchoach järjestäminen Oppilashuolto ja työnohjaus Opetusta tukevaa muuta koulutusta Siirtymävaiheet sujuviksi Lukuintoa ja mediatietoisuutta kaikille: Tukea kieleen ja kommunikaatioon Apua käyttäytymiseen ja elämänhallintaan

19 Neuropsykiatriset erityisvaikeudet NEPSY-pohjaista koulutusta opettajille ja avustajille Yhteensä Kustannukset muodostuvat koulutuskustannuksista sekä koulutukseen osallistuvan henkilöstön sijais- ja matkakustannuksista 3.4. Suunnitelma koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen yleisen, tehostetun tai erityisen tuen piirissä olevien esi- ja perusopetuksen oppilaiden opetuksen järjestämisen tueksi Hakuvaatimukset 1) Koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen yleisen, tehostetun tai erityisen tuen piirissä olevien esija perusopetuksen oppilaiden opetuksen järjestämisen tueksi, joilla on esimerkiksi vakavia psyykkisiä pulmia, keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmia, autismin kirjoa tai muuta monitarpeisuutta. Avustus koskee myös aamu- ja iltapäivätoimintaa. Suunnitelma koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen Avustajia esitetään palkattavaksi haastaviin nivelkohtiin kaikissa nivelissä, eskari - alkuopetus, alakoulu yläkoulu, yläkoulu II-aste ja yleisopetus haastava erityinen tuki (yhteiset luokat, tukijaksot). Tarvitaan yhteensä 6 avustajaa, palkkakustannukset yhteensä euroa. Avustajat sijoittuvat jokaiselle yläkoulualueelle, eivät sijoitu välttämättä tiettyyn yksikköön, vaan lasten tarpeiden muukaan. Erityisesti avustajia tarvitaan esiopetuksen ja alkuopetuksen jatkumoon, yhteisille y-luokille ja Anttilan koulun K-luokalle, joka on kaupungin ainut yhteinen yläkoululuokka sekä Jalavan kouluun aamu- ja iltapäivätoimintaan. Oppilaat ohjautuvat y-luokille psykologitiimin kautta, mikä jo kertonee siitä, että luokan oppilaat eivät kehitys- ja oppimisvaikeuksiensa kanssa pärjää edes koulujen erityisopetuksen pienryhmissä. Luokka on tasoltaan tavallisen erityisopetuksen ja varsinaisen erityiskoulun välimaastossa ja oppiminen tapahtuu hyvin moninaisia keinoja käyttäen. Omavastuuosuus on 50 % eli euroa, jolloin haettava avustus on euroa. Liitteenä on esi- ja perusopetuksen avustajatilanne Perusteluna Oppimaan oppiminen ja oppimismotivaation kasvattamiseen oppimaan oppimiseen liittyvää koulutusta rehtoreille ja koko opetushenkilöstölle (opettajat, avustajat). On tärkeä saada koulun johto opettajien ohella sisäistämään oppimaan oppimisen merkitys oppilaiden tulevaisuuden kannalta. Myös koulunkäyntiavustajien rooli oppimaan oppimisessa on tärkeä. 18

20 Oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen esiopetuksessa esiopetukseen tarvitaan henkilöä (psykiatrinen sairaanhoitaja), joka on mukana arjessa tukemassa lasta ja henkilöstöä haastavissa tunne-elämään liittyvissä vaikeuksissa sekä tuomassa osaamista psyykkisen tuen järjestämiseen yhteisössä Ohjauksen vahvistaminen koulupudokkuuden ehkäisemiseksi yläkouluille tarvitaan yhteinen ns. koulu coach, joka nopeasti pystyy tarttumaan matalalla kynnyksellä poissaoloihin ja niiden syihin yläkouluissa. Mitä pitempään oppilas on poissa, sitä vaikeampi häntä on saada takaisin kouluun. Ongelma on nopeasti kasvava ja yhteinen kaikille Lohjan yläkouluille. 4. Yhteenveto toimenpideohjelmista Vaativaan erityisopetukseen liittyvän opetushenkilöstön ja koulunkäyntiavustajien koulutukseen osallistumisen kustannusten kattamiseen Kustannukset yhteensä ( ) Haettu avustus ( ) Omavastuu ( ) Koulunkäyntiavustajien palkkaukseen Yhteensä Liitteenä ovat esi- ja perusopetuksen oppilasmäärät ( ), avustajatilanne sekä yksityiskohtaisempi toimenpidesuunnitelma.. 19