Lisämäärärahan myöntäminen kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuntikehystä varten

Transkriptio

1 Kasvatus- ja opetuslautakunta Lisämäärärahan myöntäminen kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuntikehystä varten 316/ /2013 KOPLK Kaupunginvaltuusto on käsitellessään vuoden 2016 talousarviota edellyttänyt, että kaupunginhallitus valmistelee helmikuun 2016 valtuustoon opetustoimen mahdolliset käyttömenojen lisäykset tuntikehyksen osalta. Opetuksessa on eletty tiukan budjettikurin ja tarkan tuntikehyksen vuosia. Sovitut säästöt on pystytty toteuttamaan ja samalla on kyetty ylläpitämään laadukasta opetusta. Tilannetta on helpottanut harkinnanvarainen valtionavustus opetusryhmien pienentämiseen. Pelivaraa ei kouluilla juurikaan ole, mutta toimintaympäristö on pysynyt suhteellisen vakaana. Suurin huolenaihe rahoituksen suhteen on se, että opetusryhmien pienentämiseen tarkoitettua hankerahaa ei enää ole haettavissa. Tällä hankerahalla on pystytty paikkaamaan tilannetta niin, että esimerkiksi epätarkoituksenmukaisia ryhmiä on voitu välttää. Nyt hankerahoituksen poistuminen (254 vuosiviikkotuntia) ja valtuuston päättämä 1,1 %:n säästö (165 vuosiviikkotuntia) tuottaa sen tilanteen, ettei joissakin yksikössä saada opetusvelvollisuuksia täyteen omalla koululla. Jos samaan aikaan oppilasmäärässä tapahtuu laskennan näkökulmasta epäsuotuisaa vaihtelua, voi tilanne olla tuntikehyssuunnittelun kannalta tukala. Esimerkiksi Muijalan ja Nummenkylän koulusta laskennallinen kehys alenee 46,5 tunnilla.muijalan ja Nummenkylän koulujen oppilasmäärä on tulevana lukuvuonna 228. Oppilasmäärä alenee 20 oppilaalla. Nummenkylän koulu tarvitsee kuitenkin nykyisen kehyksen, jolloin tarve kohdistuu Muijalan kouluun. Karstun ja Pullin kouluissakaan opetusta ei saada järjestettyä näiden yksiköiden laskennallisella kehyksellä. Karstun koulun oppilasmäärä on niin pieni, ettei tuota koululle riittävää tuntimäärää opetuksen järjestämiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla. Pullin koulun oppilasrakenne edellyttää kolmatta luokanopettajaa, jolloin tuntikehyksen lisätarve kohdistuu Mäntynummen yhtenäiskouluun. Alakouluissa suurin huoli on tarkoituksenmukaisen ryhmittelyn jatkaminen. Yhdysluokkaopetus ei sinänsä ole ongelma, vaan vaihtuvat perusryhmittelyt. Tuntimäärissä on luokka-asteittaista eroa, mikä vaatii jakotunteja. Koko ajan on huomioitava turvallisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Oppimistilanteet ovat enenevässä määrin toiminnallisia. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat rajaavat luokkakoon 20 oppilaaseen. Tuntijakomuutos tuo alakouluun 6. luokalle ruotsinkielen opetusta 2 tuntia viikko, joka sitoo tuntikehyksen tarkoituksenmukaista käyttöä. Jakotunteja tarvitaan elämänkatsomustiedon opettamiseen ja joissakin kouluissa myös ortodoksiuskonnon opettamiseen. Sujuva ja laadukas opetuksen järjestäminen vaatii tuntien käytössä joustoa ja muuttuvien tilanteiden huomioimista. Suurimmassa osassa alakouluja ei ole riittävästi tunteja tukiopetukseen. Ruotsinkielisessä alakouluopetuksessa on opetussuunnitelman mukaisesti jaettava äidinkielen tunnit a-finska- ja modersmålsinriktad finska- ryhmiin. Yhteisten

2 luokkien puute vaatii erityisopetuksen resurssia kertoimia enemmän. Yläkouluissa opetuksen järjestämisen haasteet tulevat jakotuntien ja tukiopetustuntien vähyydestä. Tämä koskee kaikkia yläkouluja, joissakin 1,1 % säästö lopettaa jaot ja vähentää tukiopetuksen minimiin. Opetuksen turvallisuuden ja laadun takaaminen vaativat jakoja toiminnallisiin aineisiin. Työsuojelu on esimerkiksi Källhagenissa rajannut teknisen luokan ja Nummi-Pusulan yläkoulussa fysiikka-kemialuokan oppilasmäärät työturvallisuussyistä 10 oppilaaseen. Jakotunteina se tarkoittaa 12 tuntia viikossa kummasakin yksikössä. Anttilan koulun S2 ja valmistava opetus, yhteensä 44 tuntia, on rahoitettu opetusryhmän pienentämiseen tarkoitetuilla hankerahoilla. Vuoden 2016 talousarvioon sisältyy uusi S2-luokanopettaja alkaen, mutta se ei kata kokonaan S2-opetuksen lisätarvetta. Lukio-opetuksen kurssimäärissä ei ole opetusryhmien pienentämisrahan tuomaa vääristymää. Haasteet tulevat Lohjan Yhteislyseon lukion suuresta ryhmäkoosta. Opetuksen laadun takaamiseksi oppilasryhmien keskiarvo tulisi olla 28 opiskelijaa nykyisen 30,1 sijaan. 1,1 % säästö tarkoittaa 12 lukion kurssia, joka edelleen kasvattaa ryhmäkokoa. Jos ryhmäkokoa halutaan alentaa, se merkitsisi lisäresurssina 30 kurssia. Virkby Gymnasiumissa saadaan kurssit rakennettua nykyisellä resurssilla kun sisään otettavat opiskelijat muodostavat yhden vuosiluokan. Nummi-Pusulan lukioon ei enää oteta uusia opiskelijoita, jolloin kurssimäärä laskee noin 60 kurssilla ( euroa/5 kk). Opiskelijaryhmät ovat verrattain pieniä. Lohjan lukion aikuislinjalla on tarvetta saada resurssia tukiopetuksen järjestämiseen opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet vanhan opetussuunnitelman mukaisesti. B3 kielen opetukselle on jatkuvaa kysyntää, samoin S2 lukevien määrä kasvaa. Yhteensä nämä aikuislinjan lisäykset ovat 8 kurssia. Rehtorien kanssa on yhdessä valmisteltu näkemys resurssien riittävyydestä tuntikehyskertoimilla. Alla olevassa listassa on rehtorien näkemys siitä paljonko kehystä tarvitaan turvaamaan laadukas opetus ja turvallinen toimintaympäristö. Koulukohtaiset erittelyt esitellään erikseen jaettavissa asiakirjoissa: Koulu Lisäresurssin tarve, tuntia Roution koulu ja Karstun koulu 20 Sammatin koulu 4 Anttilan koulu 61 Jalavan koulu - Tytyrin koulu 24 Metsolan koulu 28 Ojamon koulu 18 Ojaniitun koulu 20 Harjun koulu 20 Rauhalan koulu ja Maksjoen koulu 22

3 Ristin koulu ja Karjalohjan koulu 22 Järnefeltin koulu 20 Perttilän kouluja Asemanpellon koulu 19,5 Muijalan koulu ja Nummenkylän koulu 19 Lehmijärven koulu ja Pullin koulu 32 Mäntynummen yhtenäiskoulu Oinolan koulu 16 Pusulan koulu ja Ikkalan koulu 20 Nummi-Pusulan koulu 35 Solbrinkens skola ja Virkby skola 28 Källhagens skola 21 Yhteensä 449,5 Koulu Lisäresurssin tarve, kurssia Lohjan Yhteislyseon lukio 42 Virkby gymnasium - Nummi-Pusulan lukio -60 Lukion aikuislinja 8 Yhteensä -18 Yleissivistävästä opetusta leikattiin 1,1 % eli euroa (5 kk, koska säästö voidaan toteuttaa alkaen. Vuositasolla säästö on euroa), joka vastaa noin 165 tuntia opetusta. Opetusryhmien pienentämiseen kohdennetun avustuksen lakkaaminen noin euroa merkitsee noin 254 tunnin vähenemistä verrattuna lukuvuoteen Palveluverkkopäätösten seurauksena Karstun, Pullin ja Nummenkylän kouluille tarvitaan 59 tuntia (/5 kk), jotta opetus pystytään järjestämään tarkoituksenmukaisesti ilman, että se vie tuntikehystä isommalta koululta. Nummi-Pusulan lukion 60 kurssin väheneminen tarkoittaa euron säästöä. Tästä säästöstä voidaan osoittaa Lohjan Yhteislyseon lukiolle tunteja siirtyvien Edellä esitetyt rehtorien lisätarpeet (425,5 tuntia) poislukien Karstun, Pullin ja Nummenkylän lisätarve, on366,5 tuntia kustannusvaikutus n euroa. - 1,1 % säästöä ei toteuteta euroa (Juha Lemberg) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Taulukko: tuntikehyslaskentaa TA Oppilasmäärät Koulukohtainen erittely

4 Esitys Sj Esittelijän muutettu päätösesitys - 1,1 % säästöä ei toteuteta euroa Vastaesitys Jäsen Björn Heir teki seuraavan vastaesityksen: -1,1 % säästöä ei toteuteta euroa Lisäys: Opetusryhmien pienentämistä poistuneen valtionavustuksen kompensaatio EUR Yhteensä: EUR Toimintakate: EUR Jäsen Björn Heirin vastaesitystä kannatti jäsen Roger Weintraub ja jäsen Anne-Margit Stranius. Päätettiin suorittaa äänestys: esittelijän muutettu päätösesitys JAA ja Björn Heirin vastaesitys EI. Äänestyksessä annettiin 10 ääntä, 5 JAA (Pekka Luoma, Jari Väre, Tarja Ojanen, Eija Tommila, Mirja Janérus) ja 5 EI (Roger Weintraub, Björn Heir, Gunilla Wikberg, Anne-Margit Stranius, Pekka Ilmarinen). Äänten mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisi (JAA). Päätös: Esittelijän muutetun päätösehdotuksen mukaan; -1,1 % säästöä ei toteuteta euroa

5 Päätös Hyväksyttiin