Hiiden koulun tulevaisuutta koskeva selvitys

Transkriptio

1 2014 Hiiden koulun tulevaisuutta koskeva selvitys Kasvatus- ja opetuslautakunta HIIDEN KOULUN TULEVAISUUTTA KOSKEVA SUUNNITTELMA

2 Selvitys Sivistystoimi Sisällysluettelo 1. JOHDANTO YLEISIÄ LÄHTÖKOHTIA JA NÄKÖKULMIA Yleistä alueesta Kaavoituksen vaikutus Koulualueet Oppilasmäärät sekä lapsi- ja oppilasmäärät Routionmäen suunnitelmat TARKASTELUNÄKÖKULMAT HIIDEN KOULUN OSALTA Nykytilanne Pedagoginen näkökulma Taloudellinen näkökulma Fyysinen näkökulma Sosiaalisesta näkökulmasta PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY KOULUVERKON MUUTOKSISSA Yleistä Vaikutusmahdollisuuksien varaaminen Lohjalla JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET

3 Selvitys Sivistystoimi 1. JOHDANTO Lohjan kaupunginvaltuusto ja yhdistymishallitus ovat kuntaliitossopimuksessa linjanneet niin, että koulun toiminnan jatkaminen otetaan tarkasteluun, jos koulun oppilasmäärä laskee kahtena peräkkäisenä lukuvuonna alle 30 oppilaan tai koulun toiminnan jatkaminen edellyttää normaalia ylläpitokorjausta laajempaa investointia. Kasvatus- ja opetuslautakunta Taulukko 1: Hiiden koulun oppilaat vuosi 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk yht Hiiden koulussa oli lukuvuonna oppilasta ja lukuvuonna oppilasta ja nyt lukuvuonna oppilasta. Kasvatus- ja opetuslautakunta on päättänyt laatia tämän selvityksen Hiiden koulun tulevaisuudesta päättämisen pohjaksi. Mikäli Hiiden koulun toiminta halutaan lakkauttaa lukuvuoden alusta, tulee päätöksenteossa noudattaa lautakunnan laatimaa aikataulua. Tällöin koulun oppilaat ohjataan Roution kouluun. Hiiden koulun oppilaat mahtuvat olemassa oleviin Roution koulun ryhmiin. Aikataulutu Virallinen laskentapäivä oppilasmäärän toteamiseksi: oppilasta ja lukuvuonna oppilasta ja nyt lukuvuonna oppilasta. Kasvatus- ja opetuslautakunta , päätös selvityksen käynnistämisestä Selvitys ja kuulemiset ja Kasvatus- ja opetuslautakunta , päätös esityksestä KH:lle Kaupunginhallitus , päätös esityksestä KV:lle Kaupunginvaltuusto , päätös koulun toiminnasta tulevaisuudessa Kasvatus- ja opetuslautakunta, tammikuu 2015, päätös koulujen tuntikehyksestä lv

4 Selvitys Sivistystoimi 2. YLEISIÄ LÄHTÖKOHTIA JA NÄKÖKULMIA 2.1. Yleistä alueesta Vuoden 2013 alusta Karjalohja ja Nummi-Pusulan kunnat liitettiin Lohjan kaupunkiin. Lohja järjestää lisäksi Inkoon yläkouluopetuksen sekä Siuntion ruotsinkielisille oppilaille yläkouluopetusta. Kuntaliitos teki Lohjan alueista hyvin erilaisia. Kartta 1: Lohjan sijainti vuonna 2012 Kartta 2: Lohjan sijainti Hiiden koulun tarkempi sijainti on esitetty liitteessä olevissa kartoissa. 3

5 Selvitys Sivistystoimi Toimintaympäristö Kuva 1: Hiiden koulu Seuraavissa taulukoissa on esitetty Hiiden koulun lähialueen väestöennuste, väkiluvut sekä alue-, ikä-, sukupuoli- ja kieliosuudet. Liitteenä on kartta Tilastokeskuksen pienaluerajauksista. Pienalueiden nimet eivät vastaa suoraan Lohjan kaava-alueiden nimityksiä. Paloniemen osayleiskaavaluonnos sijoittuu lähinnä Roution ja Rajaportin (käytetty myös Paloniemen kannas -nimitystä) pienalueille. Vastaavasti ns. Rajaportin asemakaavaehdotusalue sijoittuu kokonaan Roution pienalueelle. Rajaportin asemakaava-alueelle (Järventaustantie/Veräjäranta) Karstuntien pohjoispuolelle on kaavaehdotuksessa (ei vielä hyväksytty) esitetty n. 70 omakotitaloa ja pari rivitalokorttelia. Asukkaita sinne sijoittuu arviolta noin Paloniemen asemakaava-alueelle on arvioitu syntyvän noin 2500 asukkaan asuinalue. Nämä eivät vielä sisälly suunnitteisiin. Rajaportin ja Paloniemen kaava-alueet alkavat rakentua arviolta vuoden Kaava-alueiden mahdollistama väestömäärä kasvaa niin suureksi, että se edellyttää merkittävästi Hiiden koulua suuremman koulun rakentamista alueelle. Paloniemen kaavasuunnitelmassa on varaus tällaiselle päiväkoti/koulutontille. Kuva 2: Hiiden koulun piha-aluetta 4

6 Selvitys Sivistystoimi Taulukko 2: Väestöennusteet 2014 Osa-alueittainen väestöennuste, väkiluvut sekä alue-, ikä-, sukupuoli- ja kieliosuudet B Tavoite A Ennuste Karnainen 1 Ikä yhteensä Päivähoito Esikoululainen Alakoululainen Yläkoululainen Lapset Aikuiset/työikäiset Eläkeläiset Karstu-Torhola Ikä yhteensä Päivähoito Esikoululainen Alakoululainen Yläkoululainen Lapset Aikuiset/työikäiset Eläkeläiset Karnainen 2 Ikä yhteensä Päivähoito Esikoululainen Alakoululainen Yläkoululainen Lapset Aikuiset/työikäiset Eläkeläiset Paloniemi Ikä yhteensä Päivähoito Esikoululainen Alakoululainen Yläkoululainen Lapset Aikuiset/työikäiset Eläkeläiset Routio Ikä yhteensä Päivähoito Esikoululainen Alakoululainen Yläkoululainen Lapset Aikuiset/työikäiset Eläkeläiset Taka-Routio Ikä yhteensä Päivähoito Esikoululainen Alakoululainen Yläkoululainen Lapset Aikuiset/työikäiset Eläkeläiset Rajaportti Ikä yhteensä Päivähoito Esikoululainen Alakoululainen Yläkoululainen Lapset Aikuiset/työikäiset Eläkeläiset

7 Selvitys Sivistystoimi Roution sekä Länsi-Lohjan ja Sammatin alueita, johon Hiiden koulu kuuluu, on kuvattu Lohjan kaupungin palveluverkkoselvityksessä 2009 seuraavasti. Routio Väestörakenteen kehitys Ikäryhmien muutos , Routio 100 Lähde: Lohjan kaupunki, väestösuunnite v 7-12-v v v v v v 85+ -v Kuva 3: Ikäryhmien muutos vv ; Routio Roution alueella voimakasta palvelukysyntää tulee jatkossa kohdistumaan kouluverkkoon ja vanhuspalveluihin vuotiaiden osalta väkiluvun kasvu tulee olemaan lohjalaisittain vertailtuna varsin merkittävää. Vanhusten palveluilla kysynnän kasvu ei kuitenkaan ole aivan lohjalaista huippuluokkaa. Väestö ikäryhmittäin Roution alueella v ja 2018 v v Kuva 4: Väestö ikäryhmittäin Roution alueella v ja v

8 Selvitys Sivistystoimi Kuva 5: Roution alueen palvelut Roution alueen perusopetuksen nykytila ja muutostarpeet Taulukko 3: Roution alueen perusopetuspalvelut Koulut Oppilaita lv Oppilaita lv Roution koulu Jalavan koulu Erityisesti, kun Paloniemen ja Hiidensalmen alueet alkavat rakentua, tarvitaan alueelle lisää varhaiskasvatus- ja opetuspalveluja. Alueiden rakentumisen alussa lapset ja oppilaat mahtuvat tulevaan Routionmäkeen. Mikäli alueet rakentuvat nopeasti, tulee 2020-luvulla tarve rakentaa alueelle uusi päiväkoti/koulu. Routionmäen monitoimitalon suunnittelu ja toteutus etenee valtuuston hyväksymän liitteessä olevan hankesuunnitelman pohjalta. 7

9 Selvitys Sivistystoimi Länsi-Lohja ja Sammatti Väestörakenteen kehitys Ikäryhmien muutos , Länsi-Lohja ja Sammatti Lähde: Lohjan kaupunki, väestösuunnite v 7-12-v v v v v v 85+ -v Kuva 6: Ikäryhmien muutos vv ; Länsi-Lohja ja Sammatti Länsi-Lohjan alueella varhaiskasvatuspalveluiden kysyntä tulee jatkossa olemaan hieman nykyistä laimeampaa. Kouluverkon osalta on odotettavissa eniten kehittämispaineita. Vanhuspalveluiden kysyntäkin kasvaa, joskaan ei lohjalaisittain kovin suuressa määrin. Kuva 7: Länsi-Lohjan ja Sammatin alueen palvelut 8

10 Selvitys Sivistystoimi Länsi-Lohjan ja Sammatin alueen perusopetuksen nykytila ja muutostarpeet Sammatin koulun peruskorjaus ja laajennus valmistuu vuoden 2014 lopussa ja Routionmäen rakentaminen käynnistyy vuoden 2015 loppuun mennessä oppilaita oli kouluissa seuraavasti. Taulukko 4: Anttilan yläkoulualueen koulujen oppilasmäärät Koulut Oppilaita Hiiden koulu 25 Karstun koulu 39 Roution koulu 174 Jalavan koulu 66 Sammatin koulu 119 Tytyrin koulu 288 Solbrinkenin koulu 59 Anttilan koulu 383 Anttilan yläkoulualueen oppilaat Anttilan koulu 33 % Hiiden koulu 2 % Karstun koulu 4 % Roution koulu 15 % Jalavan koulu 6 % Solbrinkkens skola 5 % Tytyrin koulu 25 % Sammatin koulu 10 % Kuva 8: Anttilan yläkoulualueen koulujen oppilasmäärät Kaavoituksen vaikutus Järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa, huoltajien näkökulmissa ja aluetoimikunnan tilaisuudessa korostettiin maankäytön suunnittelun tärkeyttä. On esitetty näkemys, että koulun toimintaa jatkamalla saadaan alueelle uusia asukkaita, etenkin lapsiperheitä ja on ennenaikaista lakkauttaa koulua nyt. Päinvastoin toivottiin kaupungin toimia siihen, että alueelle saataisiin uusia asukkaita ja kouluun kuljetettaisiin oppilaita myös muilta alueilta muista kouluista. Väestörekisterin mukaan Roution alueella on vuonna asukasta ja Hiiden koulun alueella 96 sekä Karstun koulun alueella on 406 asukasta. Liitteenä on kartta Hiiden, Karstun ja Roution 9

11 Selvitys Sivistystoimi koulualueiden asukkaista ikäryhmittäin (Venni 2030). Tällä hetkellä suunnitteet eväti sisällä rakentamista Hiiden koulun alueelle, koska Rajaportin ja Paloniemen asemakaavoitus on kesken. Seuraavassa on lyhyt tilannekatsaus yleiskaavoituksen, maakuntakaavoituksen ja Lohjan maankäytön kehityskuvan tilanteesta. Maakuntakaava Uudellamaalla on voimassa useita vahvistettuja maakuntakaavoja: Uudenmaan maakuntakaava Itä-Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava Lisäksi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä Kaavoituskatsaus 2014 ja kaavoitusohjelma Lohjan kaupungissa on tehty kaavoituskatsaus 2014 ja kaavoitusohjelman vuosille (liitteenä). Ohjelma sisältää kolmen seuraavan vuoden merkittävimmät yleis- ja asemakaavoituskohteet sekä niiden aikataulut. Asukas- ja oppilassuunnitteet huomioivat vahvistetun kaavoitustilanteen. Liitteessä on lisätietoa Paloniemen osalta (pöytäkirjaote KASULK ), jossa osayleiskaavaluonnos ja kaavakartta asetetaan nähtäville. Kaavaluonnos mahdollistaa alueelle noin 2500 asukasta (50 k-m 2 /asukas). Asuntomessujen hakemisesta/järjestämisestä tehtyä aloitetta käsiteltiin myös kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa, ja sen yhteydessä tuli esille, että mahdollisesti haettavien messujen realistisin toteutusajankohta Paloniemessä olisi vuosi Messut vaatisivat ainakin n. 30 omakotitonttia ja jonkin verran muuta rakentamista. L2 Hiidensalmen pohjoisosien asemakaavanmuutos on hyväksytty valtuustossa , mutta kaavasta on valitusprosessi kesken. Kaava mahdollistaa alueelle noin 1500 uutta asukasta. Hiidensalmen suunnittelualue sijaitsee Lohjan Hiidensalmen kaupunginosan pohjoiskärjessä Lohjanjärven itärannalla, noin 1,5km etäisyydellä Lohjan keskustasta. Vuonna 2009 valmistuneen E18-tien sisääntuloväylän myötä Hiidensalmi muodostaa pohjoisen sisääntulon Lohjan keskustaalueelle. Hiidensalmen asemakaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa käytöstä poistuneet teollisuusalueet Hiidensalmessa asumiskäyttöön. Samalla rakennusoikeuden määrää kasvatetaan. Alueelle on varattu tontti koulua ja /tai päiväkotia sekä muita julkisia palveluta varten ja siitä on neuvoteltu sivistystoimialan kanssa. Kaavoituskatsauksessa on lisätietoa Hiidensalmeen jatkossa tulevista muutoksista, joiden asukasmääristä tuskin on vielä tietoa. 10

12 Selvitys Sivistystoimi L20 Routio, Taka-Routio Roution Taka-Roution asemakaava sisältää olemassa olevaa pientalorakentamista sekä sitä täydentävää uudisrakentamista Roution palvelukeskuksen pohjoispuolella Routiontien varressa. Asemakaava oli ehdotuksena nähtävillä ja kaava hyväksyttiin ympäristölautakunnassa Kaava viedään kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi, kun yksityisten maanomistajien kanssa on saatu tehtyä tarvittavat maankäyttösopimukset. Sopimusten tekeminen on kesken. Maankäytön rakennemalli Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan maankäytön rakennemallin Lohjan kaupungin maankäytön rakennemalli kuvaa maankäytön tavoitetilaa ja kehitystä Lohjalla vuosina Lohjan kasvustrategian vision mukaan Lohja on kaupunki ja maaseutu yhdessä ja sujuvan arjen kaupunki pääkaupungin lähellä. Maankäytön rakenne tukee kasvustrategian kärkihankkeita, jotka ovat 1) Kasvava Lohja - taajamarata Lohjalle, 2) Tasapainoinen talous, 3) Hyvät peruspalvelut, 4) Laadukas ympäristö ja 5) Toimiva tietoyhteiskunta. Rakennemalli perustuu maankäytön vyöhykkeisiin, joita ovat Lohjan keskusta, Nauhataajama, Nauhataajaman alakeskus, Nauhataajaman lievealue, Palvelutaajama, Palvelutaajaman läheinen maaseutu, KehäV Yrityslohja, E18 Yrityslohja, mahdollinen Yrityslohja, Sininen Lohja, Sininen kylä, Vapaa-ajan Lohja, Metsälohja, Maaseutulohja, Maaseutukylä ja Taajaman läheinen kylä. Kullekin vyöhykkeelle on esitetty suositeltava maankäyttö, suunnittelun reunaehtoja, ohjauskeinot ja alueen kehityksestä kertovia mittareita. Maankäytön kehityskuva ja rakennemalli valmistellaan Lohjan kaupungin ympäristötoimen kaavoitus-tulosalueella. Kyseessä on hyvin yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka pohjautuu mm. Lohjan uusimman strategiatyön (Lohjan kasvustrategia ) yhteydessä maankäyttöön liitettyihin painotuksiin ja tavoitteisiin. Liitteenä on Maankäytön rakenne kartta selityksineen. 11

13 Selvitys Sivistystoimi 2.3. Koulualueet Yleissivistävään koulutukseen kuuluu suomen- ja ruotsinkielinen perusopetus ja lukiokoulutus. Lohjan alueella toimii 26 alakoulua, 5 yläkoulua, 1 yhtenäiskoulu, 4 lukiota ja 1 erityiskoulu. Oppilaita on yhteensä perusopetuksessa n ja lukioissa n Henkilökuntaa on 550, joista opettajia 430. Koulutuspalveluja myydään mm. Inkoon, Siuntion ja Vihdin kunnille. Koulumatkakuljetusten piirissä yhteensä n kuljetusoppilasta (n. 29 % oppilaista). Yläkoulualueet Kasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt tammikuussa 2013 yläkoulujen oppilaaksiottoalueet (liitteenä). Karjalohjan oppilaat menevät Järnefeltin kouluun ja Nummi-Pusulan alue on Nummi- Pusulan yläkoulualueena. Hiiden koulu kuuluu Anttilan yläkoulualueeseen. Lohjan kaupunki on jaettu viiteen yläkoulualueeseen suomenkielisten Anttilan, Harjun, Järnefeltin ja Mäntynummen sekä Nummi-Pusulan yläkoulujen mukaan. Källhagens skola kerää kaikki ruotsinkieliset yläkoululaiset Lohjalta. Alueen alakouluista siirrytään oman alueen yläkouluun, lukuun ottamatta Ojamon koulua, josta siirrytään kolmeen yläkouluun. Anttilan yläkoulualueeseen kuuluvat Hiiden koulu (1-6 lk) Karstun koulu (1-6 lk) Roution koulu (1-6 lk) Sammatin koulu (1-6 lk) Tytyrin koulu (1-6 lk) Anttilan koulu (7-9 lk) Jalavan koulu (erityiskoulu) Harjun yläkoulualueeseen kuuluvat Metsolan koulu (1-6 lk) Neitsytlinnan koulu (1-3 lk) Nummentaustan koulu (1-3 lk) Ojamon koulu (1-6 lk) Harjun koulu (7-9 lk) Järnefeltin yläkoulualueeseen kuuluvat ( Lohjansaaren koulu 1-2 lk) Maksjoen koulu (1-6 lk) Rauhalan koulu (1-6 lk) Ristin koulu (1-6 lk) Järnefeltin koulu (7-9 lk) Mäntynummen yläkoulualueeseen kuuluvat Asemanpellon koulu (1-6 lk) Lehmijärven koulu (1-6 lk) Muijalan koulu (1-6 lk) Nummenkylän koulu (1-6 lk) Perttilän koulu (1-6 lk) ja Pullin koulu (1-6 lk) Mäntynummen yhtenäiskoulu (1-9 lk) 12

14 Selvitys Sivistystoimi Nummi-Pusulan yläkoulualueeseen kuuluvat Ikkalan koulu (1-6 lk) Pusulan koulu koulu (1-6 lk) ( Koisjärven koulu 1-6 lk) Hyrsylän koulu (1-6 lk) Oinolan koulu (1-6 lk) ja Nummi-Pusulan koulu (7-9 lk) Ruotsinkielisen oppilasalueeseen kuuluvat Solbrinkens skola (1-6 lk) keskustassa Virkby skola (1-6 lk) Virkkalassa sekä Källhagens skola (7-9 lk) Virkkalassa Lukiokoulutus Lohjan Yhteislyseon lukio Lohjan lukion aikuislinja Virkby gymnasium Nummi-Pusulan lukio Kuvassa 9 on esitetty miten Lohjan alueella siirrytään yläkouluihin kuvan mukaisella tavalla. Harmaalla kuvatut koulut ovat alle 100 oppilaan alakouluja, vaaleansinisellä kuvatut koulut ovat alakouluja joiden oppilasmäärä on alle 200 oppilasta, lilalla kuvatut alakouluja, joiden oppilasmäärä on yli 200 oppilasta ja sinisellä kuvatut ovat yläkouluja. Koulujen oppilasmäärät perustuvat lukuvuoden oppilasmääriin. Kuva 9: Siirtyminen alakouluista yläkouluihin 13

15 Selvitys Sivistystoimi Huoltajat voivat hakea lapsensa myös toissijaiseen kouluun. Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa. Kouluun voidaan ottaa oppilaita enintään se määrä, mikä mahtuu olemassa oleviin opetusryhmiin. Toissijaisessa oppilaaksiotossa oppilailla ei ole oikeutta koulumatka- tai -kuljetusetuuteen Oppilasmäärät sekä lapsi- ja oppilasmäärät Liitteessä on yhteenveto oppilasmääristä kouluittain ja luokittain ( ). Hiiden koululla on oppilasta. Lohjalla on perusopetuksen oppilaita seuraavasti: alakoulujen oppilaita 3318 yläkoulujen oppilaita 2137 Jalavan erityiskoulun oppilaita 66 yhteensä 5521 lukiokoulutuksessa on 943 oppilasta Peruskoulun osalta nykyiset opetustilat riittävät laskennallisesti 6295 paikkaan. Oppilasennusteen mukainen oppilasmäärä vuonna 2019 on 5066, joten laskennallisesti tilat riittävät tyydyttämään tilatarpeen. Oppilas- ja lapsisuunnitteiden laskeminen Väestösuunnitteet perustuvat Versio Oy:n kehittämään suunnitteluohjelmaan. Suunnitteen lähtötietoina on koko kaupungin väestö ja kasvutavoitetietoina on käytetty kaupungin vuosittaista väestönkasvutavoitetta 1,0 % sekä lisäksi arvioitu väestön kasvua, mikäli kasvutavoite olisi 1,5 %. Lukua on oikaistu hedelmällisyys- ja kuolleisuuskertoimilla sekä nettomuutolla. Näin on saatu koko kaupungin väestömäärät suunnitevuosille. Tässä vaiheessa otetaan huomioon myös rakentaminen näillä yhdeksällä osa-alueella. Suunnitteen heikkoutena on se, että se ei ota huomioon kaupungin sisäistä muuttoa, joka tietyillä alueilla on varsin voimakasta mm. sukupolvenvaihdoksista johtuen. Ruotsinkielisen väestön osalta suunnitteissa on otettu huomioon ne lapset, joiden äidinkieli on ruotsi sekä ne lapset, joiden äidinkieli on suomi ja jommankumman vanhemman äidinkieli on ruotsi. Koulujen kapasiteetit Koulujen rehtorit ovat toimittaneet luokkakohtaisen selvityksen koulun tiloista. Koulujen kapasiteettitiedot on laskettu kolmella tavalla: Laskennallinen kapasiteetti, joka pohjautuu opetusministeriön mitoitusohjeisiin Toiminnallinen kapasiteetti, jossa on otettu huomioon vain perusluokkatilat ja kaikki muut tilat (tekninen työ, käsityö, liikunta, musiikki, kuvataide, atk) on jätetty huomiotta. Tätä kapasiteettitietoa on käytetty tarkasteltaessa alakoulujen kapasiteettia. 14

16 Selvitys Sivistystoimi Toiminnallinen kapasiteetti, jossa on otettu huomioon kaikki opetukseen tarkoitetut tilat, kuitenkin niin, että erikoisluokkien osalta oppilasmäärä on 16, jos perusopetuslaki näin määrää, ja näiden tilojen käyttöasteeksi on laskettu 80 %. Tätä kapasiteettitietoa on käytetty tarkasteltaessa yläkoulujen kapasiteettia. Laskennallisesti tilat riittävät tyydyttämään tilantarpeen, mikä tarkoittaa sitä, että tarkasteltaessa koko kaupungin tilakapasiteettia tilaa on nykyistä isommallekin oppilasmäärälle. Tilakapasiteetti ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti kaupungin eri alueille vaan toisilla alueilla on tilanahtautta ja toisilla väljyyttä. Taulukko 5: Koulujen kapasiteetit ja oppilassuunnitteet Kuvassa 10 on Lohjan kaupungin alakoulujen oppilassuunnitteet vuoteen

17 Selvitys Sivistystoimi Kuva 10: Lohjan kaupungin alakoulujen oppilassuunnitteet vuoteen 2021 Seuraavassa on esitetty Hiiden ja Roution 0-6 vuotiaiden lapsiennusteet. Sen jälkeen on Hiiden koulun ja Roution koulun ennusteet Hiiden ja Roution koulualueiden lapsiennusteet 0-6 vuotiaat Hiiden ja Roution koulualueiden lapsiennusteet 0-6 vuotiaat Osallistumisprosentti 65 % Kuva 11: Hiiden ja Roution koulualueiden lapsiennusteet 0-6 vuotiaat 16

18 Selvitys Sivistystoimi Hiiden koulun oppilasmäärät ja oppilasennusteet Kuva 12: Hiiden koulun oppilasennusteet Hiiden koulun oppilasennusteet Seuraavassa on Hiiden ja Roution koulujen oppilasmäärät ja oppilasennusteet yhdistettynä. Hiiden koulun oppilaat mahtuvat Roution koulun luokkiin. Hiiden ja Roution koulujen oppilasmäärät ja oppilasennusteet Hiiden ja Roution koulun oppilasennusteet Kuva 13: Hiiden ja Roution koulujen oppilasmäärät ja oppilasennusteet 17

19 Selvitys Sivistystoimi 2.5. Routionmäen suunnitelmat Tarveselvitys ja hankesuunnitelma Kaupunginvaltuusto hyväksyi Roution koulun, päiväkodin ja nuorisotilojen tarveselvityksen 152, pidetyssä kokouksessa ja hankesuunnitelman pidetyssä kokouksessa Roution koulu puretaan ja tilalle rakennetaan uusi koulu. Jalavan erityiskoulua laajennetaan ja tehdään tarvittavat muutostyöt. Routionmäen yhteyteen rakennetaan neljäosastoinen päiväkoti yhteensä 84 lapselle, esiopetustilat kahdelle ryhmälle sekä uusi nuorisotila, jossa toimii myös iltapäiväkerho. Lisäksi taloon tulee tilat neuvolatoiminnalle. Hankesuunnitelmassa päätetiin uudisrakentamista hym2, sekä siivoustilaa 21 hym2. Tähän sisältyy yhteisiä tiloja päiväkodin kanssa. Koulu tulee vastaamaan noin 260 oppilaan tarpeisiin. Hankesuunnitelmassa päätettiin päiväkotirakentamisesta 686 hym2 4-ryhmäiseksi päiväkodiksi. Avoin päiväkoti sijoitetaan Roution nykyiseen päiväkotiin. Hankesuunnitelmassa päätettiin rakentaa 150 hym2 nuorisotilat. Routionmäessä tulee olemaan viisi eri toimijaa: yleisopetus, erityiskoulu, varhaiskasvatus ja nuorisotoimi ja neuvola saman katon alla. Rakennuksessa on paljon yhteisiä tiloja kaikille käyttäjille. Routionmäki pyrkii Lohjan kaupungin HINKU-hankkeen mukaiseen ekologisuuteen ja energiatehokkuuteen. Hankesuunnitelman tilaohjelma on yhteensä hym2. Routionmäen kustannusarvio on: rakentamisen suhteen , sekä irtaimiston osalta Toteutussuunnittelun arvioidaan vievän noin 12 kuukautta, Routionmäen rakentaminen aloitetaan marras- joulukuussa 2015 ja rakennus valmistuu joulukuussa Routiomäen visio Routionmäessä eletään yhteisöllistä ekoarkea. Routionmäessä tarjotaan laadukkaita opetuspalveluita kasvavan kaupunginosan lapsille ja nuorille. Routiomäen perusajatuksena on toimia Roution alueen asukkaille monipuolisena kohtaamispaikkana, joka mahdollistaa muitakin kuin päivähoito-, koulu- ja nuorisolle toiminnallisia puitteita. Routionmäen fyysinen oppimisympäristö tulee olemaan käyttäjäläheinen ja innovatiivinen kokonaisuus, jossa huomioidaan Roution alueen ja sitä ympäröivän yhteisö. Rakentaminen tukee kestävää kehitystä ja huomioi ympäröivän luonnon. Yhdessä Routionmäen pedagogisena ajatuksena on koulun, varhaiskasvatuksen ja nuorisotoimen yhteisöllisyys. Monipuoliset, joustavat ja muunneltavat tilaratkaisut mahdollistavat oppimisen yksin ja erilaisissa ryhmissä. Tilat on suunniteltu ja kalustettu siten, että ne innostavat lapsia ja nuoria liikkumaan ja ovat esteettisesti rakennettuina osana Routionmäen taidekasvatusta. Routionmäessä toteutetaan tvt-kasvatusta kaikenikäisten toiminnassa. Laitteistolla ja kalustuksella opetuksessa korostetaan tilojen tarkoituksenmukaisuutta, erilaisten työpisteiden variaatiota, opettajan työpisteen luonnetta ja sijoittelua sekä opetustilan laiteratkaisuja. Informaatioteknologia kuten aktiivitaulu- ja mobiililaitejärjestelmät ovat tärkeä osa luokkahuoneen tai opetustilan kalustuksen lisänä. 18

20 Selvitys Sivistystoimi TARKASTELUNÄKÖKULMAT HIIDEN KOULUN OSALTA Seuraavassa tarkastellaan Hiiden koulua neljästä eri näkökulmasta, jotka ovat pedagoginen, sosiaalinen, fyysinen ja taloudellinen näkökulma. Näkökulmien yhteydessä huomioidaan eri tilaisuuksissa ja eri tahojen lausunnoissaan esittämiä asioita. Pedagoginen Sosiaalinen Fyysinen Taloudellinen Tuttu ja turvallinen ryhmä Kaikki tuntevat toisensa pienessä ryhmässä Miten toteutetaan opetussuunnitelman ja oppilashuollon tavoitteet? Opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen koko kaupungissa OPPINEN TALOUDELLINEN Tehokas tilan käyttö Resurssientasapuolinen ja oikeudenmukainen jakaminen Kustannukset / oppilas FYYSINEN SOSIAALINEN Viihtyisät ja turvalliset tilat Tarkoituksenmukainen kiinteistökanta ja ylläpitokusatannukset kaupungissa? Koulu on asuinalueen sosiaalinen yhdistäjä, alueen keskus Kohtuulliset koulumatkat ja kuljetukset 19

21 Selvitys Sivistystoimi 3.1. Nykytilanne Hiiden koulussa on oppilasta 1-6 luokilta. Koululla on kaksi opettajaa. Lisäksi koululla käy erityisluokanopettaja (5 h/vko) ja kielten lehtori (4 h/vko). Koululla on koulunkäyntiavustaja.. Oppilaiden asuinpaikat on esitetty liitteessä olevassa kartassa. Roution koulussa on oppilaita 174 ja luokanopettajia on yhdeksän ja kaksi erityisluokanopettajaa sekä rehtori (Karstu, Hiisi, Routio). Lisäksi koulussa on neljä koulunkäyntiavustajaa ja koululla käy kouluterveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi. Koulussa on 1-2 luokkien iltapäivätoimintaa. Taulukko 6: Hiiden koulun oppilaat Roution koululla (oppilastilanne ) lk tyttöjä poikia Roution oppilaita yhteensä Luokkien lukumäärä Routiolla ja ryhmä koot Hiiden koulun oppilaita yhteensä Hiiden ja Roution oppilaita yhteensä ryhmiä / / / / / / / / / / / /25 yhteensä / Pedagoginen näkökulma Pedagogisesta näkökulmasta katsoen oppimisympäristö tukee pedagogiikkaa, sosiaalista kasvua ja hyvinvointia. Koulurakennus on vanha, eikä siellä ole erikoisluokkia ja niiden suomia mahdollisuuksia. Pedagoginen osaaminen on pienen opettajakunnan varassa ja toiminta on helposti haavoittuvaa. Vaikka henkilökunta on osaavaa, erityisosaamista on vähemmän kuin useamman opettajan koulussa. Turvallisuusnäkökulmasta riskienhallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Oppimista tukevaa osallisuutta on runsaasti. Huoltajilla on toivomus siitä, että oppilaita saataisiin Roution ja Karstun koulun alueelta. Heidän mielestä yhdysluokka on pedagogisesti yhden ikäluokan ryhmää parempi. Huoltajat korostavat koulun ja opetusryhmän sopivaa kokoa: pienen kyläkoulua pidetään tehokkaana ja hyvänä oppimis- ja kasvuympäristö. Mahdollinen väljyys koulujen tiloissa nähdään viihtyvyys- ja vetovoimatekijänä. Koulu on turvallinen oppimisympäristö, jossa ei ole sisäilmaongelmia. Koulun koko ei ole ainoa laatuun vaikuttava tekijä: oppilasmäärästä riippumatta perusopetusta järjestetään laadukkaasti. Jos todetaan, että pieniä kouluja halutaan ylläpitää ja siihen on taloudelliset edellytykset, on samalla huolehdittava, että on edellytykset pitää myös muiden koulujen ryhmäkoot kohtuullisena. Pienten koulujen ylläpitäminen e i saisi kasvattaa suurempien alakoulujen ja ryhmien kokoa. 20

22 Selvitys Sivistystoimi Tuntikehyksen jakautuminen ja ryhmäkoot Hiiden koulu opetustunteja 2,2 h / oppilas ryhmäkoko k-a 12,5 Roution koulu 1-6 luokat opetustunteja 1,6 h / oppilas ryhmäkoko k-a 19,2 Kuva 14: Hiiden koulun liikuntatila ja opetusluokka Hiiden koulussa opetetaan oppilaat kahdessa yhdysluokassa. Kun opettaja jakaa oppitunnin useamman luokka-asteen kesken, opettaminen on haasteellisempaa kuin yhden luokka-asteen opettaminen- Vaikka pienet kyläkoulut ovat turvallisia, perhemäisiä, yhteisöllisiä ja kylien hyvinvointia tukevia, tämä voi opetuksen kannalta myös olla uhka. Pienten koulujen tarvitsema pedagoginen ja muu tuki on huomattavaa verrattuna suurempiin yksiköihin. Toisaalta yhdysluokat voivat mahdollistaa, silloin kun ne ovat pieniä kooltaan, enemmän opettajan tukea oppilasta kohti, samoin lapset voivat niissä harjoittaa monipuolisesti sosiaalisia taitojaan. Pieniä kouluja ja oppilasmäärältään pieniä yhdysluokkia voidaan hyödyntää myös sellaisen erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetuksessa, joka tarvitsee pienempää opetusryhmää. Yhdysluokkaopetuksen edut ja haitat (Taina Peltosen selvityksen mukaan) 21

23 Selvitys Sivistystoimi Tutkittua tietoa yhdysluokkaopetuksen ja ikäryhmittäisen opetuksesta on vähän. Molemmissa opetusmuodoissa on niin hyötyjä kuin haittoja. Taina Peltonen on selvittänyt yhdysluokkaopetuksen etuja ja haittoja omassa selvityksessään (liite 4) seuraavasti: Pienten koulujen oppimistulokset verrattuna suuriin kouluihin yleisesti ottaen - Pienten koulujen oppimistulokset eivät eroa muiden koulujen oppimistuloksista. Yleensä ottaen vaihtelut oppimistuloksissa koulujen välillä Suomessa ovat kansainvälisesti erittäin pieniä. - Malinin (2005) mukaan maaseudun kouluissa tytöt olivat lukutaidossa parempia kuin kaupunkikouluissa. Poikien kesken ei ollut tällaista eroa. Yhdysluokkaopetuksesta - Yhdysluokkaopetus on monella tavalla hyvä erityisesti lapsen sosiaaliseen kasvuun - Juurtuminen ja oman identiteetin rakentuminen kuuluminen omaan ympäristöön ja yhteisöön - Fyysisen ympäristön edut lapsen kasvuun - Sosiaalisten taitojen harjoittelu monipuolista;sosiaalinen status muuttuu (Peltonen 1998; Brofenbrenner 1970; Derscheid 1997: 150; Lane 1947; Whiting 1963) - Auttamista, jakamista, yhteistyötä ja vastuun kantamista täytyy harjoitella (Parker ja Asher(1987): (Radke-Yarrow, Zahn-Waxler-Chapman 1983; Radke-Yarrow Zahn-Waxler 1986)Eri-ikäiset; yhteistyö ja hienotunteisuus, aivotutkimus vahvistaa (Kandel Hawkins 1992) - Moraalisen kehityksen sopimuksenvarainen taso ylittyy (Kohlberg(1968) ja Derscheid (1997) - Malli- eli simultaanioppiminen korostuu; (French 1984; McClellan 1991) - Itsenäisyyden kasvu yhdysluokissa (Brownell 1990; Goldman 1981; Reuter-Yunik 1973; Ridgeway-Lawton 1965) Kritiikkiä yhdysluokkaopetukseen Mason ja Burns: - yhdysluokissa ahkerammat opettajat - matematiikan ja lukemisen painottaminen syö edut - monta opetussuunnitelmaa, yksilölle jää vähän aikaa - muutenkin ops-ongelmat; sama aines monta kertaa oppilaalle Muuta yhdysluokkaopetuksesta - Yleensä opettajat suhtautuvat kielteisesti alussa yhdysluokkaopetukseen, samoin vanhemmat, koska heillä ei ole tietoa yhdysluokkaopetuksesta - Haaste opettajankoulutukselle - Haaste opetusministeriölle/opetushallitukselle - Haaste maaseutupolitiikalle/kansalliselle identiteetille - Haaste tiedottamiseen 22

24 Selvitys Sivistystoimi 3.3. Taloudellinen näkökulma Suurimpana menoeränä yleissivistävässä koulutuksessa on henkilökustannukset (66 %). Sisäiset vuokrat, kouluruokailu, siivous, kuljetukset ja materiaalihankinnat ym. ovat huomattavasti pienemmät. Yleissivistävä kustannukset v ( e) 7 % 6 % 5 % 3 % 5 % 8 % 66 % Henkilöstökustannukset Vuokrat Kouluruokailu Siivous Kuljetus Materiaalit Muut menot Kuva 15: Yleissivistävän opetuksen kustannukset vuonna 2014 Seuraavissa taulukoissa on esitetty oppilasmäärät ja oppilaskohtaiset kustannukset. Oppilaskohtaiset kustannukset on laskettu Lohjan kaupungin tilinpäätöstietojen 2013 pohjalta. Jokainen yksittäinen koulu on oma tulosyksikkönsä, jonne menot ja tulot kirjautuvat. Erityisopetus on kaupungin tasolla yhteinen tulosyksikkö eikä siitä saa laskettua koulukohtaisia erityisopetuksen kustannuksia. Tästä syystä oppilasmäärä tässä taulukossa poikkeaa mm. taulukon tiedoista. 23