Y-sukupolvi haastaa johtamisen Suomen työelämässä
|
|
- Arto Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 Artikkeleita Y-sukupolvi haastaa johtamisen Suomen työelämässä syrjäytymisen kustannukset ja tulevaisuuden työelämään liittyvät mahdollisuudet Guy Ahonen 1 Tomi Hussi 2 Helka Pirinen 3 Johdanto Viimeaikoina on kiinnitetty huomiota siihen seikkaan, että työmarkkinoille on tullut sukupolvi, joka varsin radikaalisti poikkeaa edellisistä sukupolvista (Haavisto 2010). Tätä tietokoneiden ja matkapuhelimien aikakaudella kasvanutta sukupolvea on alettu kutsua y-sukupolveksi. Y-sukupolvi luo monia haasteita työelämään. Toisaalta, se hallitsee uuden tekniikan paremmin ja on koulutetumpi kuin edeltävät sukupolvet, ja on siten valmiimpi moderniin työelämään. Toisaalta, y-sukupolven edustajien elämäntavat ja arvot ovat sellaisia, että ne eivät aina helposti istu perinteiseen tapaan toimia työelämässä. Nuorten ja vanhempien välisestä ristiriidasta kielii se, että niin monet nuoret aikuiset syrjäytyvät työelämästä. Tämä asettaa erityisiä haasteita esimiestyölle ja johtamiselle. Jollei tähän haasteeseen pystytä vastaamaan tehokkaasti, Suomen kansantaloudelle syntyy suunnattomia kustannuksia menetettynä työpanoksena ja hoitokuluina (Ahonen, Vainio 2010). Tämän artikkelin tarkoituksena on lyhyesti kuvata y-sukupolvea, arvioida nuorten aikuisten syrjäytymisen aiheuttamia kustannuksia, sekä pohtia sitä miten johtamista Suomen työelämässä pitäisi kehittää, jotta y-sukupolven edustajat paremmin voisivat laajemmin osallistua työelämään. Artik- 1 Guy Ahonen, tutkimusprofessori, KTT, Työterveyslaitos 2 Tomi Hussi, erikoistutkija, KTT, VTM, Työterveyslaitos 3 Helka Pirinen, johdon asiantuntija, FK, MBA, KPMG 23
2 Artikkeleita Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 kelissa on käytetty eläköitymistä koskevia tilastoja, alan kirjallisuutta sekä erityisesti kirjoittajien kokemusta ja tietämystä aihepiiristä. Tulevaisuuden mahdollisuuksia pohdittaessa on hyödynnetty aineettoman pääoman teoriaa. Yleisenä johtopäätöksenä on, että osaamiseen perustuva liiketoimintalogiikka on muuttamassa työelämää tavalla, joka on sopusoinnussa monien niiden piirteiden kanssa, jotka ovat ominaisia y-sukupolvelle. Tästä optimistisesta näköalasta huolimatta monia nuoria uhkaa syrjäytyminen työelämästä, jos työpaikkojen johtamisessa ja esimiestoiminnassa ei osata ottaa nuorten aikuisten erityispiirteitä huomioon jo nyt. Y-sukupolven johtaminen Ikäjohtaminen lähtee siitä olettamuksesta, että eri ikäisiä tulee johtaa eri tavalla ja eri lähtökohdista (Ilmarinen 2006, Ilmarinen, Hussi 2009, Ilmarinen et.al. 2004). Y-sukupolven työntekijät haastavat johtamisen ja yrityksen johtamismallit avoimesti. He eivät ota asioita itsestään selvyyksinä. Y- sukupolven työntekijät eivät myöskään pelkää lähestyä esimiestään hierarkian pelossa. He tulevat esimiehensä luokse, vaativat heiltä huomiota, palautetta sekä tasa-arvoista, ei tasapäistävää, kohtelua. Y-sukupolvi haluaa vuorovaikutteisen ja läsnä olevan esimiehen. He ovat tottuneet olemaan vanhempiensa huomion keskipisteenä sitä samaa he vaativat esimiehiltäänkin. He eivät kaipaa pomoja vaan liidereitä. Heille hyvä esimies se, joka laittaa itsensä peliin ja johtaa joukkonsa menestykseen. He haluavat, että esimies johtaa heitä jämäkästi. Malttamattomina he haluavat, että päätökset tehdään nopeasti ja asiat etenevät. Y-sukupolvi on tottunut nopeaa reagointiin ja aktiiviseen asioihin vaikuttamiseen. He vaativat esimiehiltään jatkuvaa palautetta. He pitävät myös julkisesta kiitoksesta. Heille on merkityksellistä tehdä asioita yhdessä. Y-sukupolven työntekijät ymmärtävät, että yhdessä saadaan enemmän aikaan. Kaikkien mielipiteillä on merkitys. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat hyveitä. Y-sukupolven odotukset työelämälle Monella Y-sukupolven työntekijällä ei ole vielä paljon kokemusta työelämästä. Työelämän odotukset saattavat olla usein jopa liian korkeat. Juuri näistä työelämään kohdistuvista suurista odotuksista johtuen nuoret kokevat epäonnistumisia ja tulevaisuutensa hyvin epävarmana. Moni nuori kokee, että tunnelin päässä ei näy valoa ja siitä syystä he myös masentuvat. Monesti lähipiiri ja yhteiskunta asettavat kohtuuttomia odotuksia heitä kohtaan vai asettavatko he niitä itse? Työnantajien haaste on säilyttää hyvä työnantajamaine y-sukupolven sosiaalisissa verkostoissa. Y-sukupolvi sitoutuu työhön, ei niinkään työnantajaan. Kokemukset erilaisista työpaikoista on heidän keskuudessaan arvostettua. Työnantajat tiedostavat, että y-sukupolven työntekijöiden työsuhteet eivät tule olemaan kymmenien vuosien pituisia. Toisaalta jatkuva työpaikan vaihtaminen ei ole enää y- sukupolvelle ainoa vaihtoehto. Enemminkin he haluavat vaikuttaa nykyisen työpaikkansa työkulttuuriin, toimintatapoihin ja johtamiseen. Ideoita heillä kyllä riittää, jos vain johtajat ovat valmiita kuuntelemaan. Nuorten aikuisten syrjäytyminen työelämästä Viime vuosina käydyssä eläkekeskustelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota siihen, 24
3 Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 Artikkeleita miten ikääntyneet työntekijät saataisiin pidettyä pitempään työelämässä. Vähemmän huomiota kiinnitettiin siihen, että aikainen eläköityminen on kaikenikäisiä koskeva ongelma. Kun verrataan keskenään eri ikäryhmissä tapahtuvan eläköitymisen aiheuttamia kustannuksia saadaan häkellyttävä tulos (Kuva 1). Nähdään, että vuosina työpanosmenetys ikäryhmissä alle 35, ja yli 54 menetykset ovat lähes samaa kokoluokkaa. Tämä siitä huolimatta, että alle 35-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä oli vuonna 2008 vain ja yli 54-vuotiaiden Työpanosmenetys on laskettu kertomalla eläketapausten lukumäärä keskimääräisellä työvuosien menetyksellä ja työvuoden hinnalla. keskimääräinen työvuosien menetys on saatu vähentämällä keskimääräinen eläköitymisikä 65:stä. Työvuoden hintana on käytetty vuoden 2008 keskimääräisiä työvoimakustannuksia kokopäiväistä työntekijää kohden ( e). Näin muuttunut ansiotaso ei ole vaikuttanut eri vuosien menetysten suuruuteen. Kuvio 1. Työpanosmenetys ikäryhmittäin vuosina , Me Lähdeaineisto: Eläketurvakeskus Aineisto Aikaisen eläköitymisen työpanosmenetysten arvioimiseksi käytetään kolmea perustilastoa: (a) uudet eläkkeet Suomessa vuosina ikäryhmittäin, (b) eläkevakuuten väestön määrä ikäryhmittäin vuosina sekä (c) työpanoksen arvoa koskevat tilastot. Tarvittavat taulukot on saatu Eläketurvakeskukselta keväällä Työpanoksen arvon määrittämiseen on käytetty Suomen virallisia palkkatilastoja ja EK:n 25
4 Artikkeleita Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 keräämiä tietoja yritysten maksamista henkilösivukuluista. Aikajakso perustuu käytännön syihin. Valituilta vuosilta oli suoraan saatavilla ikään perustuvaa eläketilastoa. Ikäryhmiksi on valittu ryhmät 16 34, ja Ikäryhmien rajat eivät perustu mihinkään määrättyyn teoriaan, vaan on valittu Työter- veyslaitoksen ikäohjelmassa työskentelevän erikoistutkija Tomi Hussin kokemukseen perustuen (ks. Latta et. al. 2010). Taulukossa 1 on esitetty Suomessa vuosina 2003 eläkkeelle siirtyneiden lukumäärät ikäryhmittäin ja eläkkeille siirtyneiden keski-iät eri ikäryhmissä eri vuosina. Taulukko 1. Suomessa vuosina eläkkeelle siirtyneiden lukumäärät eri ikäryhmissä ja eläkkeelle siirtyneiden keski-iät ikäryhmittäin. Vuosi Ikäryhmä , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Yhteensä , , , , , ,0 Lähde: ETK Taulukkoon 2 on kerätty Kelan tiedot eläkevakuutusten ja eläkkeelle siirtyneen väestön määrästä ikäryhmissä, jotka vastaavat edellä mainittuja ikäryhmiä. Taulukko 2. Väestö ja eläkkeelle siirtyneet Suomessa eri ikäryhmissä Eläkkeensaajien luvut sisältävät kaikki Suomessa asuvat työ- tai kansaneläkkeenä omaa eläkettä saavat, pl. osa-aikaeläkkeensaajat. Kelan vakuutettu väestö ja Suomessa asuvat eläkkeensaajat vuonna v-1 Suomessa asuvat eläkkeelle-siirtyneet vuonna v Ikä vuotta (vuoden lopussa) Väestö Ei-eläkkeellä oleva väestö Ikä vuotta (eläkkeen alkaessa) Eläkkeensaajat Eläkkeellesiirtyneet
5 Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 Artikkeleita Kelan vakuutettu väestö ja Suomessa asuvat eläkkeensaajat vuonna v-1 Suomessa asuvat eläkkeelle-siirtyneet vuonna v Kelan vakuutettu väestö ja Suomessa asuvat eläkkeensaajat vuonna v-1 Ikä vuotta (vuoden lopussa) Väestö Ei-eläkkeellä oleva väestö Suomessa asuvat eläkkeelle-siirtyneet vuonna v Ikä vuotta (eläkkeen alkaessa) Lähde: ETK, Kela Ikä vuotta (vuoden lopussa) Väestö Ei-eläkkeellä oleva väestö Ikä vuotta (eläkkeen alkaessa) Eläkkeensaajat Eläkkeellesiirtyneet Eläkkeensaajat Eläkkeellesiirtyneet Työpanosmenetykset Taulukossa 3 on laskettu ennenaikaisen eläköitymisen aiheuttamien työpanosmenetysten kustannukset vuosina edellä mainittujen tilastojen pohjalta. Yhden työvuoden arvo on laskettu vuoden 2008 keskimääräisten työvoimakustannusten perusteella (EK Palkkatilastokatsaus 2009, Tilastokeskus, Palkka-ja työvoimakustannukset 2009). Laskelmassa on käytetty samaa työpanoksen arvoa kaikille vuosille. Näin työvoiman hinnan muutos ei pääse vaikuttamaan esitettyyn kustannuskehitykseen. Laskelma osoittaa, että nuorten aikuisten eläköitymisen kustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin tapausten lukumäärä antaa olettaa. Alle 35-vuotiaiden aiheuttamat kustannukset ovat lähes samaa suuruusluokkaa kuin yli 55-vuotiaiden, vaikka heidän lukumääränsä on lähes 20 kertaa pienempi. Myös menetysten kehitys on nuorten keskuudessa huolestuttavampi kuin muissa ikäryhmissä (Kuva 3). Nuorten kohdalla kehitys näyttää dramaattiselta, osittain koska tämä ikäryhmä on myös kasvanut absoluuttisesti kyseisenä ajanjaksona (Taulukko 2). Jos nuorten työpanosmenetyksen kehityksestä poistettaisiin ikäryhmän koon kasvu, kokonaismuutos vuosina olisi noin 29 %, toteutuneen 37 % sijasta. 27
6 Artikkeleita Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 Taulukko 3. Ennenaikaisen eläköitymisen aiheuttamat työpanosmenetykset eri ikäryhmissä Suomessa vuosina Oletukset: vertailuikä 65 v, keskikuukausipalkka 2008 = henkilösivukulut 26,3 % x 12,5 kk = e Ikä-ryhmä Menetys ME Menetys ME Menetys ME Yhteensä Ikä-ryhmä Menetys ME Menetys ME Menetys ME Yhteensä Kuvio 2. Ennenaikaisen eläköitymisen työpanosmenetyksen kehitys ikäryhmittäin Suomessa vuosina =
7 Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 Artikkeleita Tuottavuuden näkökulma y-sukupolvi ja aineeton pääoma Organisaatioiden kannalta kustannusten vähentämistä olennaisempi näkökulma on tuottavuusvaikutusten ymmärtäminen. Työelämän luonteen muuttuessa perinteisten fyysisten tuotantovälineiden ja aineellisen pääoman merkitys yritysten tuottavuuden kehittämisessä vähenee. Arvonluonti perustuu yhä keskeisemmin tiedon jalostamiseen, uusien ideoiden ja näkökulmien tuottamiseen ja sitä kautta innovaatioiden luomiseen eli aineettomaan pääomaan. Aineeton pääoma koostuu kolmesta elementistä: inhimillinen, rakenne- ja suhdepääoma (Meritum 2002). Inhimillistä pääomaa ovat yksilön tiedot, kokemukset, taidot, edellytykset, luovuus ja innovatiivisuus (Edvinson & Malone 1997). Terveys, työkyky ja toimintaympäristön muutosten havaitsemisen valmiudet kuuluvat myös tähän kategoriaan. Epävarmuus työntekijöiden sitoutumisesta laskee organisaatioiden valmiutta panostaa inhimillisen pääoman kehittämiseen (Albert and Bradley 1997). Toisaalta osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö on kuitenkin välttämätön perusedellytys organisaatioiden liikeidean toteuttamiseen ja kehittämiseen (Hansson 2002; Sveiby 1990). Henkilöstön osaamiseen tehtävät investoinnit ovatkin itseasiassa tietointensiivisessä organisaatiossa yhtä tärkeitä kuin teollisuusyritysten investoinnit aineellisiin tuotantotekijöihin. Rakennepääoma on organisaation tiedollisen infrastruktuurin perusta, tuki ja hyödyntämisen alusta (Sveiby 1997). Sen varassa yksilöt panostavat inhimillistä pääomaansa yhteisen osaamisen rakentamiseen. Voidaan ajatella, että rakennepääoma kattaa organisaation toimintakyvyn informaatio- ja kommunikaatiojärjestelmät, joiden avulla tietoa välitetään ja varastoidaan, mutta myös organisaatiokulttuurin, johtamisjärjestelmät ja ihmisten johtamisen (leadership). Suhdepääoma koostuu tiedosta ja käsityksestä, joka organisaatiolla on sen ulkoisista sidosryhmistä (Sveiby 1997). Asiakkaat, alihankkijat, kilpailijat ja viranomaiset kuuluvat jokaisen organisaation kannalta keskeisiin sidosryhmiin. Myös potentiaaliset tulevat työntekijät voidaan lukea kuuluvaksi organisaation suhdepääomaan. Suhdepääoma laajentaa organisaation tietopohjaa ja sen merkitys on olennainen uuden tiedon luomisessa. Jos uusi tieto ei lisää sidosryhmien merkitykselliseksi katsomaa käyttöarvoa, ei sillä ole kilpailukyvyn kannalta merkitystä. Etenkin maine nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden keskuudessa määrittää heidän valmiuttaan maksaa organisaation tuotteista ja palveluista eli valmiutta olla liikesuhteessa. Suhdepääoma rakentuu suurelta osin kahden edellä kuvatun elementin hyödyntämiseen. Menestyminen tarkoittaa sitä, että yrityksen työntekijöiden omistama ja järjestelmiin valjastettu ylivertainen tietämys ymmäretään markkinoilla ja siitä ollaan valmiita maksamaan tuotantokustannukset ylittävä hinta. Aineettoman pääoman johtamisen keskeinen haaste on siis linkittää eri elementit toisiinsa mahdollisimman tehokkaasti (Sain- Onge et al. teoksessa Edvinsson Malone 1997). Viimeisen vuosikymmenen aikana nähty pankkitoiminnan muutos valottaa hyvin näitä pyrkimyksiä. Kun internetin kautta tapahtuva päivittäisten pankkiasioiden hoitaminen on yleistynyt, muutos on tarkoittanut sitä, että asiakkaiden (suhdepääomaa) palvelemiseen voidaan pankkitoimihenkilöiden (inhimillistä pääomaa) sijasta käyttää rutiininomaisissa perustehtävissä erilaisia järjestelmiä (rakennepääomaa). Tämä kehitys ei tietenkään ole johtanut siihen, että pankeissa ei enää tarvittaisi henkilökuntaa. Nykyisessä toimintamallissa henkilöstön asiantuntemusta voidaan paremmin hyö- 29
8 Artikkeleita Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 dyntää vaativampien asiakastarpeiden täyttämiseen. Asiakkaalle tuotetun käyttöarvon luominen on edelleen jokaisen organisaation perustavoite. Kysymys on pikemminkin siitä, miten käytettävissä olevia resursseja, eli aineetonta pääomaa, voidaan kokonaisuutena hyödyntää mahdollisimman hyvin perustehtävän toteuttamisessa. Y-sukupolven vahvuudet kohdistuvat aineettoman pääoman osa-alueista etenkin rakennepääomaan. Koska koko elämäntyyli on hyvin pitkälle verkosto-orientoitunut, lähtökohtaiset edellytykset yhteisölliselle tiedon tuottamiselle ovat erityisen hyvät. Kun tämä pyrkimys on koko aineettoman pääoman ydin, niin voidaan perustellusti kysyä, suhtaudummeko Y-sukupolveen väärällä tavalla? Entä jos tilanne onkin se, että tämä elämyshakuiseksi ja kärsimättömäksi luonnehdittu nuorisomme vastaa itseasiassa parhaalla mahdollisella tavalla tämän päivän työelämän vaatimuksiin? Inhimilliseen pääomaan liittyy kirjaviisauden ohella keskeisenä elementtinä myös kokemustieto. Kokemus on tärkeä linkki, jonka avulla teoreettista osaamista kyetään soveltamaan erilaisiin käytännön tilanteisiin. Kukaan ei ole seppä syntyessään eikä oikein vielä suoraan koulun penkiltäkään. Siksi onkin luonnollista, että hiljattain työelämään tulleiden Y-sukupolven edustajien inhimillinen pääoma ei voi olla vielä yhtä vahvalla tasolla kuin pidempään töissä olleiden edeltävien sukupolvien. Inhimillinen pääoma on kuitenkin myös monella tapaa helpoin aineettoman pääoman osa-alue kehitettäväksi sen karttumiseen voi eniten vaikuttaa itse omilla tekemisillään. Vastaavasti myös suhdepääoma on vielä tänä päivänä Y-sukupolven edustajien kehittymisalueita. Erilaisia verkostoja on jo toki laajalti, mutta niiden merkitys kytkeytyy vielä tässä vaiheessa enemmän vapaa-ajan toimintoihin kuin organisaatioiden kannalta tärkeisiin sidosryhmiin. Silti tällaisten verkostojen osallisuus on jo itsessään arvokasta, sillä se vahvistaa edellytyksiä toimia erilaisissa rooleissa organisaation suhdepääoman kanssa. Toisaalta ajan myötä nuorten verkostoissa olevat henkilöt etenevät omilla urillaan ja nousevat jatkossa yhä tärkeämpiiin tehtäviin myös sidosryhmäorganisaatiossa. Siksi suhdepääomaa ei voikaan nostaa inhimillisen pääoman rinnalle keskeiseksi kehittämisalueeksi, vaan tämä ulottuvuus on jo ainakin jossain määrin hallussa jo nyt. Pohdintaa Edellä esitetyt luvut osoittavat, että nuorten aikuisten syrjäytyminen työelämästä on taloudellisesti katsoen erittäin kallista ja inhimillisesti katsoen erittäin ikävää. Kehitys on 2000-luvulle erityisesti nuorten kohdalla mennyt huonoon suuntaan. Ilmiön taakse kätkeytyy useita syitä, jotka eivät kaikki ole tiedossamme. Tiedetään, että uuden teknologian aiheuttamat elämäntavan muutokset, kuten runsas ja myöhäinen päätetyöskentely ja siitä seuraava univaje ja -häiriöt (Härmä 2002 ), vääristyneet ruokailutottumukset ja niistä aiheutuvat terveydelliset haitat (Green 2009) sekä perhe-elämän pirstoutuminen (Wilkinson, Pickett 2010) aiheuttavat mielenterveydellisiä häiriöitä. ETK:n mukaan mielenterveyden häiriöt ovat yliedustettuja hyvin koulutettujen keskuudessa (Gould, etal. 2007). Kaikista taustalla olevista syistä huolimatta työelämän pitää pystyä sopeutumaan nuorten aikuisten erityispiirteisiin. Väestömme ikääntyy kovaa vauhtia, joten tulevaisuuden lahjakkuuksilla on yhä enemmän mahdollisuuksia kilpailuttaa työnantajia raha ei enää ratkaise samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kyse on pikemminkin siitä, mikä organisaatio kykenee tarjoamaan työntekijän 30
9 Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 Artikkeleita kannalta mielekkäimmän kokonaisuuden. Toisaalta liiketoiminnan mielekkäiden päämäärien löytäminen korostuu kiristyvässä kilpailutilanteessa, sillä keskinkertainen ei enää riitä markkinoilla pärjäämiseen. Uudistuminen ja innovointi ei onnistu henkilöstöllä, joka on poltettu loppuun. Tässäkin suhteessa tuottavuuden ja hyvinvoinnin välinen yhteys tulee olemaan yhä keskeisempi työelämän kehittämisen elementti. Nuorten vahvuudet ja kehittymisedellytykset aineettoman pääoman kannalta avaavat itse asiassa aivan uudenlaisen näkökulman siihen, mitä annettavaa y-sukupolvella on tulevaisuuden työelämässä, Kuten edellä totesimme, rakenteellinen pääoma on heillä hyvin hallussa jo nyt. Suhde- ja inhimilliseen pääomaan liittyvä kypsyminenkin tapahtuu luontevasti työkokemuksen karttuessa. Y-sukupolveen kohdistamamme huolet saattavatkin siis osaltaan osoittautua aiheettomiksi, sillä heillä onkin laaja-alaisesti juuri sellaisia vahvuuksia, joita työelämässä itseasiassa kipeästi tarvitaan. Erityisesti johtamiselle ja esimiestoiminnalle kehitys asettaa haasteita. Tulevaisuuden työmarkkinoilla menestyminen edellyttää keinoja ja välineitä, joiden avulla organisaatiot kykenevät paremmin johtamaan sekä sisäisesti ja ulkoisesti viestimään vastuullista työnantajaimagoa tai ehkäpä jopa pikemminkin työnantajabrandia. Tarkastelemalla työelämän kehittämisvaatimuksia y-sukupolven näkökulmasta voidaan saada vastauksia siihen miten johtamista pitää kehittää. Lähteet: Ahonen, G. ja Vainio, H. (2010): Työurien pidentäminen vaatii uudenlaista ajattelua. Helsingin Sanomat, Vieraskynä Albert, S. ja Bradley, K. (1997). Managing knowledge: experts, agencies and organisations. Cambridge University press: Cambridge. Edvinsson, L. Malone, M.S. (1997) Intellectual Capital. Realising your company s true value by finding its hidden brainpower. Harper Business: New York. EK Palkkatilastokatsaus 2008, Kesäkuu 2009 ETK (2009), Eläketilastoja vuodelta tilauksen mukaan. Toim. Maija Hiltunen. Green,B. (2009): What s the Point of Nutrition and Mental Health? Review paper presented at Mental Health and Nutrition Conference, Cheadle Royal Hospital, Manchester, February 25th Gould.R: Grönlund,H, Korpiluoma,R, Nyman,H, Tuominen,K. (2007): Miksi masennus vie eläkkeelle? Työkyvyttömyysaisiain neuvottelukunta. Eläketurvakeskuksen raportteja 2007:1. Haavisto,I (2010): Työelämän kulttuurivallankumous, EVA, Helsinki Härmä, M. (2002): Oppiminen edellyttää kunnon yöunia. Promo 24. Lokakuu 4/2002. Ilmarinen, J. (2006), Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan Unionissa Helsinki: Työterveyslaitos. Ilmarinen, J. & Hussi, T.(2008) (toim.), Työhön osallistuminen ja työllisyyden kehitys. Raportti työhön osallistumisen tuloja lähtövirroista sekä Työterveyslaitoksen toiminnasta strategiakaudella Sosiaali- ja terveysministeriö. Ilmarinen, J. & Lähteenmäki, S & Huuhtanen, P. (2004), Kyvyistä kiinni. Ikäjohtaminen yritysstrategiana, Helsinki: Talentum. Meritum project (2002) Guidelines for managing and reporting on intangibles (Intellectual Capital Report). Airtel-Vodafone Foundation: Madrid. 31
10 Artikkeleita Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 Sveiby, K-E- (1997). The New Organisational Wealth. Managing and Measuring Knowledge-Based Assets. Berret-Koehler Publishers, Inc: San Francisco. Tilastokeskus, Työvoimatutkimus (2009), PX-Web-tietokannat. Tilastokeskus Palkka-ja työvoimakustannukset 2009 Wilkinson,R,,Pickett,K. (2010): The Spirit level. Why Equality is Better for Everyone. Penguine Books, London. 32
Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!
Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä HAKU-seminaari 12.4.2011, Kunta-talo, Helsinki Osaamispääomaan perustuvat henkilöstön tunnusluvut arvonluonnin johtamisessa Guy Ahonen KTT, professori Johtaja, tiedolla vaikuttaminen
LisätiedotUudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä
LisätiedotTyöhyvinvoinnin taloudellinen näkökulma
Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät SAKU r.y. 1-2-12.2010 Vierumäki Työhyvinvoinnin taloudellinen näkökulma Guy Ahonen tutkimusprofessori Työtapaturman kustannukset 1 4 Välittömät henkilökulut Välilliset
LisätiedotIkäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen
Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotHyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotTyönilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö
Ahkeruus ei riitä - Työhyvinvointipääomalla tulevaisuuteen Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos Miksi ahkeruus
LisätiedotAjatuksen hiirenkorvat Hospitality Forum 2012
Ajatuksen hiirenkorvat Hospitality Forum 2012 tiistai 22.5. 2012 Royal at Crowne Plaza, Helsinki Hospitality Forum 2012 Tule mukaan matkailu-, majoitusja ravintola-alan huippuseminaariin. Hospitality Forumin
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotMiten jaksamme työelämässä?
Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi
LisätiedotITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ
ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ Jonna Luhtaniemi Taija Rämä 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 3 3 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 4 LOPUKSI...
LisätiedotJohtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt
Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta
LisätiedotErilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café
Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta
LisätiedotAloitustilaisuus
Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita
LisätiedotSuomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?
Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen
LisätiedotTyöelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi
Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012 2017 Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet
LisätiedotValtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari
Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön
LisätiedotTyöympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020
Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998
LisätiedotMonimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä
Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija Ratko-menetelmä tarjoaa keinoja rakentaa monimuotoisuutta arvostavia
LisätiedotHyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen
Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000
LisätiedotOsaamispääoman johtaminen
johtaminen Leenamaija Otala, ProCompetence Oy, Inc Leenamaija Otala DIGITAL COMPETENCE AND LEARNING DCL-KONFERENSSI. 3. 4.11.2009 Hämeenlinna Esityksen sisältö Osaamisesta osaamispääomaa hallinta, kehittäminen
LisätiedotMiten liikuntainvestoinnin taloudelliset hyödyt voidaan kasvattaa viisinkertaiseksi
Miten liikuntainvestoinnin taloudelliset hyödyt voidaan kasvattaa viisinkertaiseksi Ossi Aura Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 26.9.2007 Esityksen sisältöä Liikuntainvestoinnit yleinen taso Investointien
LisätiedotMonimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?
Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? YES -hanke Helsinki 19.05.2010 Aulikki Sippola, KTT, kehityspäällikkö Tapiola-ryhmä 22.6.2010 1 Esityksen sisältö Miksi tasapuolinen
LisätiedotFINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET
FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen 29.03.2012 Aktuaareille 1 FINANSSIALAN HENKILÖSTÖ IÄN MUKAAN 2011 900 800 Vakuutusyhtiöt Pankit 700 600 500 400 300 200 100 0 18
LisätiedotTyöurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet
Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien
LisätiedotSuomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotVerkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?
Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää
LisätiedotMiten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri
Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto TEM/EIO nostaa keskusteluun yrityksille tärkeitä pullonkauloja ja luo edellytyksiä toimivalle toimintaympäristölle jossa yritykset voivat uudistua ja kasvaa. Tunnistamme
LisätiedotTyöelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio
Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio 1. 4.-luokkalaisten haaveammatit, TOP-16 Eläinlääkäri Taiteilija Opettaja
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotY-sukupolvi työelämässä. Kauppatieteiden tohtori Susanna Kultalahti Tutkijatohtori / Johtamisen laitos, Vaasan yliopisto
Y-sukupolvi työelämässä Kauppatieteiden tohtori Susanna Kultalahti Tutkijatohtori / Johtamisen laitos, Vaasan yliopisto Uusi sukupolvi, uudet kujeet? Ennen Eläkevirat Yksi työnantaja Lojaalisuus, vakaus
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO, 2011-2015 Yhteistyöalue: Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen (NUORET)
LisätiedotTyöpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke
Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia
LisätiedotMuuttuva työelämä millainen on työelämän tulevaisuus?
Muuttuva työelämä millainen on työelämän tulevaisuus? Hanna Kankainen, työkykyjohtaja, Varma 21.9.2017 Työ 2040 Skenaarioita työn tulevaisuudesta Työ 2040 Demos Helsingin ja Sitran yhteistyöhanke Kumppaneina:
LisätiedotHelka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana
Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto
LisätiedotAKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605
AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa
LisätiedotTyökyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla
Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL
LisätiedotHyvän työpaikan kriteerit
Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu
LisätiedotTyöelämä toimintaympäristön seuranta
Työelämä 2020 toimintaympäristön seuranta 2012 2015 Maija Lyly-Yrjänäinen & Päivi Järviniemi TE2020 valmisteluryhmä 15.4.2016 Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet
Lisätiedotwww.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1
www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1 Johtamisen kehittämisverkosto - miksi? Hyvällä johtamisella on suuri vaikutus ihmisen työhyvinvointiin ja työurien
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotKuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1
Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotNuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi
Nuoret naiset johtamisurille Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Johtajuus on Tehtäväkokonaisuus, johon liittyy odotuksia, vastuita ja velvollisuuksia Suhde, jossa on määritelty
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00
LisätiedotCase Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen
Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Taustaa Hyvinvointi- ja kuntokartoitukset Seurantamittaus ja kuormituksen sekä palautumisen
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotEläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*
Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä
LisätiedotNuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa
Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016
LisätiedotLuovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011
Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.
Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ
LisätiedotMiten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään
LisätiedotHyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1 Eija Lehto, erityisasiantuntija ATERIA 2012 IKÄYSTÄVÄLLISYYDESTÄ VOIMAA TYÖYHTEISÖÖN 6.11.2012 Eija Lehto, Työterveyslaitos 2 Ikäystävällisyydestä VOIMAA... Elämänkulku
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
LisätiedotTTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut
TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa
LisätiedotParempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa
Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen
LisätiedotSOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä
SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa
LisätiedotIÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli
IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija
LisätiedotPU:NC Participants United: New Citizens
PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn
LisätiedotHYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM
HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT
LisätiedotY-SUKUPOLVI: MINUN URANI
Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan
LisätiedotElämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä
Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä koulutuspäällikkö Tiina Saarelma-Thiel Työstä työhön ~ mielekäs työura -seminaari Kruunupuisto Punkaharju 24.4.2012 Hallitusohjelma Suomessa
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotHenkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotEläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotEri-ikäisten johtamisessa onnistuminen
Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa
LisätiedotLiisa Hakala Johtaja TTO /TY
27.9.2018 Liisa Hakala Johtaja TTO /TY MITEN TYÖN MUUTOS HAASTAA VALTION TYÖNTEKIJÄT SISÄLTÖ Työn muutoksen elementtejä Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko Millaisia työelämävalmiuksia muuttuvassa työelämässä
LisätiedotHyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin
LisätiedotAmmatillisen osaamisen kehittäminen
Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
LisätiedotSISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011
SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,
LisätiedotHyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta
Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-
LisätiedotVisio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020
Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 22 Tilanne 217 neljän mittarin pohjalta Erno Mähönen Suomen työelämä Euroopan paras 22 Visio saavutetaan, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa
LisätiedotTyöpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus
Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotSyrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi
Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotSuomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää
LisätiedotNUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017
NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys
LisätiedotFaktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla
Faktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla Riitta Sauni, dos., lääkintöneuvos STM työsuojeluosasto 1 17.5.2017 2 17.5.2017 3 17.5.2017 Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotNäkökulmia köyhyyteen
Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden
LisätiedotEka kerta, menikö pieleen vai ura putkeen?
Eka kerta, menikö pieleen vai ura putkeen? Nuorten odotuksia johtamiselle ja ensimmäisen työpaikan merkitys työuralle Sanna-Mari Myllynen, työhyvinvointijohtaja, S-ryhmä Nuori Mieli Työssä-ohjelma S-ryhmätasoinen
LisätiedotKOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa
KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin
LisätiedotAktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien
Lisätiedot