Valtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki

Transkriptio

1 Valtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki

2 Pohjois-Savon kuntien valtionosuudet yhteensä vuosina (=peruspalvelujen valtionosuus (ml. valtionosuuden tasaus) sekä muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet) Lähde: VM/Kuntaosasto ja OKM, vuoden 2013 kuntajaolla ( ), v alustava laskelma Suomen Kuntaliitto 1000 euroa muutos % (ennakko- (ennakkotieto) Iisalmi ,0 4,2 0,7-0,9 Juankoski ,5 0,8 2,8 0,5 Kaavi ,3 5,6 5,7 2,5 Keitele ,8 2,0 4,8 0,6 Kiuruvesi ,5 1,4 4,4 0,8 Kuopio ,6 5,3-0,4-1,4 Lapinlahti ,5 2,8 4,0 0,9 Leppävirta ,2 2,9 4,6 1,3 Maaninka ,9 0,6-1,5 1,6 Pielavesi ,9 3,4 2,9 0,7 Rautalampi ,4 8,6 2,6 2,6 Rautavaara ,0 3,3 5,4 4,0 Siilinjärvi ,0-8,6 3,2 3,7 Sonkajärvi ,3 2,6 3,9 3,4 Suonenjoki ,7 5,2-1,4 0,1 Tervo ,8 18,2 2,4 4,0 Tuusniemi ,1 8,4 6,1-0,7 Varkaus ,3 6,6 3,1-0,4 Vesanto ,8 7,3 4,4-0,5 Vieremä ,8 5,9 8,1 4,2 Pohjois-Savo ,9 3,9 2,0 0,3 tieto)

3 Pohjois-Savon kuntien valtionosuudet yhteensä vuosina ( /as.) (=peruspalvelujen valtionosuus (ml. valtionosuuden tasaus) sekä muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet) Lähde: VM/Kuntaosasto ja OKM, vuoden 2013 kuntajaolla ( ), v aslustava laskelma Suomen Kuntaliitto) (ennakkotieto) 2014 (ennakkotieto) /as. /as. /as. /as. /as. (as.luku (as.luku (as.luku 2011) 2011) 2011) Iisalmi Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä Pohjois-Savo

4 Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus vuosina Lähde: VM/Kuntaosasto (vuoden 2013 kuntajaolla) , v alustava laskelma Suomen Kuntaliitto ennakkotieto 2014 ennakkotieto Iisalmi Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä Pohjois-Savo

5 Tiivistelmä valtionosuusuudistuskannanotoista ja Valtionosuuksien lisäleikkaukset ovat kuntien kannalta kohtuuttomia eikä kuntakenttä voi niitä hyväksyä. Valtionosuusjärjestelmää ei saa käyttää vipuvartena minkään muun tarkoitusperän, kuten esimerkiksi kuntaliitosten edistämiseen. Verotulojen tasausrajan nostaminen 100 %:iin on kannatettava tavoite, mutta tasauslisä % on liian alhainen; kunnan omavastuuosuus tulee määritellä 5-10 %:ksi Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitot esittävät, että Itä-Suomen maakuntien osalta selvitetään ikääntyneimmän väestönosan laskennallisen kertoimen alentaminen nykyisestä 85 vuodesta 82 vuoteen (taustalla on se, että Itä-Suomessa yli 50 -vuotiaiden kuolleisuus on ollut korkeampi kuin esim. Läntisessä Suomessa) Sairastavuuskerroin on laskettava yleisten kansantautien esiintymisen pohjalta Itäisen Suomen alueellista rakennetta ja pitkiä välimatkoja koskevat valtionosuuskriteerit uudistetaan niin, että kuntien erityisolosuhteet otetaan nykyistä paremmin huomioon (lisäosat) Työpaikkaomavaraisuus kriteeri korvattava taloudellisella huoltosuhteella Erityisvaltionosuutta yliopistosairaaloille tulee lisätä opetuksen ja tutkimuksen kustannuskehitystä vastaavasti Harkinnanvarainen valtionosuuksien korotus tulee säilyä jatkossakin vähintään nykyisellä tasolla Kunnallisveron vähennysten kompensaatio on irrotettava kokonaan valtionosuusjärjestelmästä ja vähennykset tulee aina ensisijaisesti tehdä valtion verotuksessa Järjestelmämuutokseen tulee varata riittävä siirtymäaika ja mahdolliset valtionosuuksien menetykset on kompensoitava kunnille Kiinteistöveron palauttaminen verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen Kuntien pitää pystyä tekemään uudistuksia, joilla turvataan kansalaisten arjen sujuminen ilman hallinnollista pakkoa (MALPE) Tarveindeksi?

6 Valtionosuusuudistukseen liittyviä vaaramomentteja, Pohjois-Savon näkökulma (Selvitysmiehen alustavat linjaukset ) Nykyjärjestelmässä eri ikäryhmien ja sairastavuuden perusteella määräytyy n. 92 % valtionosuuden laskennallisista kustannuksista Ikärakennetekijä: Mitä vaikuttaa uuden ikäryhmän vuotiaiden ottaminen mukaan ikärakennetekijään? Miten eri ikäryhmiä tullaan painottamaan? (16-18-vuotiaita on esim. Helsingissä henkilöä, Kuopiossa henkilöä ja Suonenjoella 234 henkilöä) Sairastavuuskriteerin uudistaminen: Nykyinen sairastavuuskriteeri lasketaan alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella Kehitellään uutta sairastavuutta kuvaavaa laskentatekijää (Pohjois-Savossa korkea sairastavuus sekä kansantautien esiintyvyys) Vieraskielisyys: Vieraskielisyyden painoa tullaan lisäämään oleellisesti; (esim. Helsingissä vieraskielisten osuus 11,5 % väestöstä, Kuopiossa 2,6 %, Suonenjoella 1,7 %) Työpaikkaomavaraisuus: Nykyinen taajamarakennelisä tullaan korvaamaan uudella työpaikkaomavaraisuus -kriteerillä (Pohjois- Savossa 5 kuntaa, joilla yli 100% työpaikkaomavaraisuus) Ammattikorkeakoulujen rahoitus, järjestämisvastuun siirtäminen valtiolle 2. asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä; rahoituksen vaihtoehdot mm. siirtäminen 2.aste peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmään, jatkaminen nykyisellä järjestelmällä tai kehittämällä nykyistä järjestelmää Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus; tulojen tasauksen painoarvoa lisätään (siirto 0,5-1 mrd euroa kustannusten tasauksesta verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen); Tasausraja nykyisin 91,86, sitä esitetty nostettavaksi100 %:iin, tasauslisä ollut nykyisin 100 %, esitetty % Järjestelmämuutokseen tulee varata riittävän pitkä siirtymäaika