Kainuun jätevesihankkeen loppuraportti

Transkriptio

1 Kainuun jätevesihankkeen loppuraportti Kainuun Nuotta ry

2 JOHDANTO Hajakuormitus on yksi vesistöjen tilaa heikentävä tekijä Suomessa ja jätevesijärjestelmien muutoksilla kotitalouksissa halutaan vaikuttaa tähän. Perinteiset sakokaivot poistavat vain hyvin pienen osan ulosteiden ja virtsan sisältämistä vesistöjä pilaavista ravinteista ja happea kuluttavista aineista sekä ympäristön hygieenistä tilaa heikentävistä taudinaiheuttajista ( Haja-asutuksen jätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä koskeva asetus tuli voimaan vuonna Asetus on ollut myllerryksessä ja siirtymäaikaa on pidennetty kolmesti. Uusin, vuonna 2017 varmistunut muutos on, että vain niillä kiinteistöillä, jotka ovat enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai pohjavesialueella tulisi järjestelmä muuttaa vastaamaan perustason puhdistustasovaatimusta mennessä. Näillä alueilla vapautuksen vaatimuksista voi saada iän, tai vaikean elämäntilanteen vuoksi. Muutoksen myötä niin sanotuilla kuivan maan kiinteistöillä jätevesikäsittelyn tulisi täyttää vaatimus, kun kiinteistöllä tehdään suurempi korjaus- tai muutostyö. Uusien kiinteistöjen tulee kuitenkin aina täyttää perustason puhdistusvaatimus. Kiinteistöjen omistajat eivät useinkaan ole tietoisia nykyisten järjestelmiensä toimivuudesta ja siitä, mikä on jätevesilain tilanne. Ympäristöministeriö onkin todennut, että jätevesijärjestelmän valinta edellyttää aina kiinteistökohtaista arviointia. Lainsäädännön muutokset ja värikäs uutisointi ovat lisänneet epävarmuutta. Vastatakseen näihin haasteisiin, ympäristöministeriö on rahoittanut ELY-keskusten kautta jätevesineuvontaa. Kainuun Nuotta on toteuttanut Kainuun jätevesihanketta vuodesta Neuvontaa on rahoitettu vuoden jaksoissa. Kainuun jätevesihanke on antanut kiinteistökohtaista, puhelin- ja sähköpostineuvontaa, sekä järjestänyt luentoja ja tapahtumia aiheesta.

3 Sisällys JOHDANTO... 2 Tiivistelmä toimintavuodesta KAINUUN JÄTEVESI -HANKE Hankealue ja tavoitteet Hankkeen rahoitus ja kulut Hankkeen hallinnointi ja suunnittelu Ohjausryhmä Yhteistyö kuntien kanssa Muut yhteistyötahot HANKKEEN TYÖNTEKIJÄT Työnjako Neuvojien taustat ja koulutus TIEDOTUS YLEISNEUVONTA Puhelin- ja sähköpostineuvonta Yleisneuvonta ja tilaisuudet KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA Kiinteistökäyntien toteuttaminen Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso Kiinteistökäyntien yhteydessä annetut neuvot Johtopäätökset kiinteistökäyntien pohjalta PALAUTE TULOKSET JA ARVIO ONNISTUMISESTA Liite 1. Kiinteistökäynnillä täytettävä kaavake

4 1 Kainuun jätevesi -hanke Tiivistelmä toimintavuodesta Kainuun jätevesi -hanke teki jätevesineuvontaa Kainuun alueella. Kiinteistökohtaista neuvontaa ei kuitenkaan tehty Puolangalla, joka ei tehnyt päätöstä hankkeeseen osallistumisesta. Hanketta hallinnoi Kainuun Nuotta ry. Työn rahoittamiseen osallistuivat Kainuun ELY-keskuksen lisäksi kunnat. Kainuun ELY-keskuksen osuus oli ja kuntien osuus ELY-keskuksen rahoitusosuutta jää käyttämättä noin x. Hankkeessa työskenteli päätoiminen projektipäällikkö Sari Leinonen ja osa-aikainen projektisihteeri Hilkka Hekkala, myöhemmin Mia Leinonen. Osa Ylä-Kainuun kiinteistökäynneistä hankittiin ostopalveluna suomussalmelaiselta Vesa Heikkiseltä. YLEISNEUVONTA - neuvontapisteet tapahtuminen yhteydessä ja kunnantaloilla 18 kpl, asiakkaita luennot ja muut tilaisuudet 7 kpl, osallistujia neuvonta puhelimitse tai sähköpostitse 32 kpl MARKKINOINTI JA TIEDOTTAMINEN - lehti-ilmoitukset 19 kpl - lehdistötiedotteet 6 kpl - tiedottamista hankkeen Internet- ja Facebook-sivuilla - julisteet ilmoitustauluilla ja bannerit muilla sivustoilla - hanke-esite, SYKE:n ja Huussi ry:n esitteet aiheesta Juttuja kattavasti alueen medioissa 14 kpl: Yle Kajaani, Yle Uutiset Pohjois-Suomi, Ylä-Kainuu, Kainuun Sanomat, Koti-Kajaani, Kuhmolainen, Vuolijoki ja Väylä. KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA Kiinteistökäyntejä tehtiin 83 kpl. Neuvonnan kohteena oli 65 vakituisesti asuttua ja 18 vapaaajankiinteistöä. Käynnit kohdistettiin ranta- ja pohjavesialueille. Suurin osa neuvottujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä koostui kahdesta sakokaivosta, joista vesi johdetaan joko kivipesään tai suoraan ojaan (kaavio 1). Kaavio 1. Kiinteistökäynnit 83 kpl, arvio järjestelmän uudistamistarpeesta 8% 66% 23% 2%

5 2 2 KAINUUN JÄTEVESI -HANKE 2.1 Hankealue ja tavoitteet Kainuun haja-asutuksen vesihuoltoverkosto ei ole alueellisesti kattava, sillä Kainuu on pinta-alaltaan suuri, harvaanasuttu ja välimatkat ovat pitkiä. Noin kainuulaista (24 %) asuu viemäriverkoston ulkopuolella. Haja-asutuksen jätevesihuollon parantaminen ja sekavasta jätevesilaista tiedottaminen edellyttävät panostusta neuvontaan. Kainuun jätevesihankkeen tavoitteena on ollut; Neuvoa ja opastaa puolueettomasti, parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen kiinteistöjä jätevesijärjestelmien parantamistarpeissa. Tiedottaa käyttökelpoisista hajajätevesien käsittelymahdollisuuksista asetuksen tavoitteet ja kuntien määräykset huomioiden. Tavoittaa henkilökohtaisesti 400 kainuulaista jätevesiasioissa. Järjestää kiinteistö- ja yleisneuvontaa kaikissa hanke-alueen kunnissa (8), mieluiten niin yleisötilaisuuden kuin infopöydän muodossa. Tuottaa yhdenmukaista ja rekisteröitävää tietoa hankealueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä. Osallistua alueen vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhuollon kehittämissuunnitelmien toteuttamiseen. Tukea alueelle perustettavien jätevesiosuuskuntien työtä. Saada teemaa esiin paikallisissa ja alueellisissa medioissa. 2.2 Hankkeen rahoitus ja kulut Kainuun jätevesihankkeen rahoitus ( ) koostui ympäristöministeriön Kainuun ELY-keskukselle kohdentamasta avustuksesta ja kuntien rahoituksesta. Kainuun ELY-keskuksen Kainuun Nuotta ry:lle myöntämän avustuksen suuruus oli ja kuntien rahoitus Vaala jäi pois Kainuun neuvonta-alueesta ja Kainuun kunnista Puolanka ei tehnyt päätöstä hankkeeseen osallistumisesta. Taulukossa 1 on esitetty hankkeen kustannusarvio ja toteutuneet kustannukset. Tätä kirjoittaessa osa maaliskuun laskuista on vielä saapumatta.

6 3 Taulukko 1. Hankkeen rahoitus Kustannusarvio Toteutuneet kustannukset Henkilöstökustannukset Palvelujenosto Toimistokulut Tiedotus ja viestintä Matkakulut YHTEENSÄ Hankkeen hallinnointi ja suunnittelu Hankkeen hallinnoija Kainuun Nuotta ry on Kainuun kylätoiminnan kattojärjestö, joka toimii myös maakunnallisena maaseutujärjestönä. Kainuun Nuotta on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten sekä niiden tukijärjestöjen perustama yhdistys. Sen toimintaalueeseen kuuluu noin 150 kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä. Toiminnan tavoitteena on kehittää kylien elinvoimaisuutta ja palveluja. Nuotan rooli kyläyhteisöjen järjestönä luo sille hyvät verkostot jätevesineuvontaan. Yhdistys on kokenut hankehallinnoija ja se hoitaa taloushallinnon omana toimena. Jätevesihankkeen neljän toimintakauden myötä Kainuun Nuotan tunnettavuus jätevesineuvonnan tarjoajana on kasvanut kuntien, yhdistysten ja muiden yhteistyökumppaneiden, sekä tavallisten kainuulaisten silmissä. Kokemuksen myötä tiedämme esimerkiksi, missä on jo neuvottu ja mihin kannattaa keskittyä ja voimme tehdä vaikuttavaa työtä. Jätevesineuvonta toteutettiin ympäristöministeriön yleissuunnitelman pohjalta sekä omaa ja muiden hankkeiden kokemusta ja osaamista hyödyntäen. Hankkeelle ostettiin neuvontaa myös ostopalveluna. Tämä takaa palvelun kohtuullisessa ajassa kaikkialle pitkien välimatkojen Kainuussa.

7 4 2.4 Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmään kuului kuntien rakennus- ja ympäristönsuojelutarkastajia, rahoituksen edustaja Kainuun ELY-keskuksesta ja Kainuun Nuotan väkeä. Ohjausryhmän toive oli kokoontua, kun jätevesiasetuksen muutos on saanut sinetin. Kunnille annettiin mahdollisuus ehdottaa ryhmään uusia henkilöitä. Pääosa ohjausryhmän jäsenistä on myös työnsä puolesta tekemisissä hajajätevesiasioiden kanssa ja yhteistyötä tehtiinkin neuvontaan liittyen. 2.5 Yhteistyö kuntien kanssa Ohjausryhmän jäsenet: Jukka Korhonen, Suomussalmen kunta Risto Saarinen, Kuhmon kaupunki Paula Malinen, Kajaanin kaupunki Jari Hurskainen, Ristijärven kunta Risto Rojo, Kainuun ELY-keskus Veli-Matti Karppinen, Kainuun Nuotta Esa Jaakkola, Kainuun Nuotta Sari Leinonen, Kainuun Nuotta Kuntayhteistyö on jätevesineuvonnan A & O. Osalla kunnista oli esimerkiksi toiveita siitä, mille aluille neuvontaa kannatti kesällä 2016 keskittää. Kuntien nettisivuille saatiin kesäksi bannerit hankkeesta. Hankkeen neuvojat eli projektipäällikkö ja alihankkijat olivat yhteydessä kuntiin varsinkin silloin kun kysymyksiä heräsi. Etenkin Paltamon kunnasta ohjattiin tulleita kyselyjä hankkeelle päin. Ristijärven kunnan kanssa tehtiin yhteistyötä vesiverkostoasioiden selvittämisessä. Kainuun kunnat linjaavat jätevesien käsittelystä joko rakennusjärjestyksessään tai ympäristönsuojelumääräyksissä, jotka on Kuhmolla ja Sotkamolla. Kajaanin kaupungilla ne ovat valmistelussa, mutta laitettu lepäämään ja odottamaan, mitä hajajätevesiasetus tuo tullessaan.

8 5 KUVA. Hankkeen banneri Ristijärven kunnan sivuilla Muut yhteistyötahot Hankkeen tärkeimpiä yhteistyökumppaneja kuntien lisäksi ovat kyläyhdistykset, ELY-keskus ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi. Ekokympin kanssa järjestettiin esimerkiksi Kierrätysnaiset kylässä -tapahtumia, joissa Ekokympin neuvoja Anu Koskela kiersi jätevesihankkeen kanssa kertomassa ajankohtaisista kierrätysasioista. ELY-keskus kutsui Kainuun jätevesihankkeen mukaan Vuolijoki-Ryynäsjoki hajakuormitus- ja kunnostussuunnittelun työryhmään. Yhteistyötä tehtiin myös Kouta-Vuores jätevesiosuuskunnan kanssa, jonka jätevesiverkoston linja suunniteltiin kesällä Yhteistyössä kartoitettiin vielä ne kiinteistöt, jotka eivät olleet ottaneet mitään kantaa osuuskuntaan liittymiseen. Tärkeä viiteryhmä hankkeelle ovat Suomen ympäristökeskus ja muut hankkeet ympäri Suomea. Tässä yhteistyössä hajajätevesiosaajien HARA-verkkofoorumi on tärkeä yhteydenpitoväylä jossa hankkeen neuvoja voi käydä keskustelua ja etsiä yhdessä ratkaisuja ajankohtaisiin kysymyksiin.

9 6 2 HANKKEEN TYÖNTEKIJÄT 3.1 Työnjako Projektipäällikkö hankkeen hallinto sekä osatoimintojen koordinointi toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyöverkoston luominen ja ostopalvelujen kilpailuttaminen raportointi rahoittajalle ja ohjausryhmälle tiedottaminen ja viestintä yleis- ja kiinteistökohtainen jätevesineuvonta rahoituksen hakeminen ja maksatushakemuksien valmistelu Jätevesineuvojat (ostopalvelut) kiinteistökäyntien suunnittelu ja toteuttaminen yleisneuvonta sopimuksen mukaan tuloksien raportointi työn kehittäminen yhdessä projektipäällikön kanssa Projektisihteeri (osa-aikainen) hankkeen kirjanpito ja toimistotyöt sopimuksien ja rekisterin ylläpitäminen 3.2 Neuvojien taustat ja koulutus Jätevesineuvontaa hankkeessa teki projektipäällikkö Sari Leinosen lisäksi alihankintana Vesa Heikkinen Suomusalmelta. Heikkinen teki 19 käyntiä Suomussalmella ja Kuhmossa. Tämä oli hyvä työnjako pitkien välimatkojen Kainuussa. Projektipäälliköllä on neuvonta-alan työkokemusta, korkeakoulututkinto ja ympäristönhoitajan tutkinto. Heikkisellä on insinöörikoulutus. Kumpikin neuvojista on käynyt jätevesineuvonnan koulutuksen.

10 7 4 TIEDOTUS Paikallisen tiedotuksen myötä Kainuussa on joka toimintavuonna saatu lukuisia positiivisia lehti- ja radiojuttuja paikalliseen mediaan. Hankekaudella julkaistiin kainuulaisissa viestimissä 12 näyttävää juttua tiedotteen tai haastattelun pohjalta kattaen kaikki kainuulaiset mediat. Lehti-ilmoituksia laitettiin 21 kpl tiedottaen tapahtumista ja yleisesti neuvonnasta. Lehdistötiedotteita lähetettiin kuusi. Markkinointiin ovat osallistuneet myös kyläyhdistykset ja kunnat esimerkiksi kylä- ja kuntatiedotteiden ja nettisivujensa kautta. Kyläyhdistyksille on lähetetty aktivointi-viestejä esim. Ohjelmaa syyskokoukseen? teemalla. Hankkeella on sivut, joille on aiempina vuosina luotu paljon sisältöä. Nyt keskityttiin lähinnä sivujen päivittämiseen ja toiminnasta kertomiseen hankkeen Facebook-sivun kautta. Hankkeella on oma esite. Tietoa aiheesta levitettiin jakamalla SYKE:n jätevesiesitteitä ja Huussi ry:n kuivakäymälämateriaalia. Ilmoitustauluja varten neuvonnasta tehtiin juliste. Sivun kuvat: Ilmoitus ja hankkeen www-sivut.

11 8 Jutut medioissa 13 kpl Kainuun Sanomat , Apua jätevesien käsittelyyn Kainuun Sanomat , Jätevedet lausuntokierroksella Koti-Kajaani , Jätevesineuvontaa Teppanakeskuksessa Yle Kainuu verkkojuttu , Huussin rakentajan maalaisjärkeen luotetaan Yle Pohjois-Suomen uutiset tv-juttu , huussin rakentamisen säätelystä Kainuun Sanomat , Jätevesineuvontaa haja-asutusalueilla syksyyn saakka Kainuun Sanomat , Kierrätysilta Sotkamossa Väylä , Jätevesineuvoja tavattavissa kunnantaloilla Koti-Kajaani , Jätevesineuvonta kiertää Kainuuta Ylä-Kainuu , kansijuttu Kodin jätevesijärjestelmästä täytyy huolehtia Opi tuntemaan oma kotisi Vuolijoki , Kohtuutta ja lievennyksiä haja-asutusalueiden jätevesiasetukseen Kainuun Sanomat , Huussiasiaa Entringillä Koti-Kajaani , Huussihehkutusta Entringillä Kuhmolainen & Ylä-Kainuu , Kainuun jätevesihanketta aiotaan jatkaa

12 9 5 YLEISNEUVONTA 5.1 Puhelin- ja sähköpostineuvonta Puhelinneuvontaa annettiin 32 ja sähköpostineuvontaa kahdelle kainuulaiselle. Kysymykset koskivat esimerkiksi seuraavia aiheita. Hyrysalmi: -Miten uusitaan vanha maaperäkäsittely pienellä tontilla? -Tuleeko saunakaivon olla `rautakaupparatkaisu vai käykö itse tehty kivipesä? -Kuka suunnittelee järjestelmiä? Kajaani: -Tuleekö vähäisen veden kohteen liittyä viemäröintiin? -Mitä vaihtoehtoja on pelkkien harmaiden vesien käsittelyyn? -Miten vapautus viemäröinnistä? Sotkamo: -Jatkaakko yhteisratkaisua naapurin kanssa vai ei? -Jätevesijärjestelmän uusiminen 70-luvun taloon jossa putkiremontti edessä? -Keitä laki nyt koskee? Puolanka: -Mikä on vähäisen veden kohde? -Maaperäkäsittelykentän oikeat raekoot? -Tuleeko sakokaivot tyhjentää vuoden välein ja kuinka haetaan poikkeusta? Ristijärvi: -Olen ostamassa mökkiä, mitä tulee huomioida jätevesijärjestelmästä? -Jätevesien käsittely haisee, mitä tehdä? -Kuulunko jätevesilain piiriin? Paltamo: -Saahan saarimökki jatkaa kuten tähänkin asti? -Suodatinkenttä on tukkeutunut, mitä tehdä? -Mikä on lain tilanne? -Huussi vuokramökille? Kuhmo: -Mökistä on tulossa vakituinen asunto - eikö ulkowc riitä enää? -Järjestelmän paikan valinta pienellä tontilla? -Voisiko neuvoja katsoa jätevesisuunnitelmani? Suomussalmi: -Voiko umpisäiliön jättää pintaan jos puhkeamisongelmia upotettuna? -Mitä tarkoittavat biomoduulit? -Mikä on uusi siirtymäaika? -Mihin huussin saa tyhjentää? 5.2 Yleisneuvonta ja tilaisuudet Puhelin ja yleisneuvonnan kautta on tavoitettu yhteensä vuosien aikana (vanha luku 1053) 1382 kainuulaista. Kuluneella hankekaudella jätevesineuvontapisteillä eri tapahtumien yhteydessä vieraili 170 henkilöä, katso taulukko 2.

13 10 Taulukko 2. Neuvontapisteet asiakkaita tapahtumaan osallistuneita Ristijärvi, neuvontapiste kunnantalolla Kajaani, neuvontapiste Teppanakeskuksella Kajaani, neuvontapiste Murtomäen kylätalon kierrätyspäivässä Suomussalmi, neuvontapiste 9 rantaongintatapahtumassa Suomussalmi, Pesiön rantakalaillassa Suomussalmi, Köhäkkämarkkinoilla Suomussalmen Juntusrannassa Kuhmo, neuvontapiste Toripäivässä Kuhmo, neuvontapiste Rompetorilla Suomussalmi, Lapinkylän kylätapahtumassa Paltamo, Suomen Luonnon päivässä Suomussalmi, neuvontapiste kunnantalolla Kuhmo, neuvontapiste kunnantalolla Ristijärvi, neuvontapiste kunnantalolla Sotkamo, neuvontapiste kunnantalolla Hyrynsalmi, neuvontapiste kunnantalolla Kajaani, neuvontapiste Vuolijoen kunnantalolla Paltamo, neuvontapiste kunnantalolla 3 3 YHTEENSÄ 18 kpl 170 Kuva ja juliste ovat huussipäivästä, jossa kerrottiin kuivakäymälävaihtoehdoista ja käymälätuotosten käsittelystä. Päivän aikana rakennettiin 20-euron käymälää mallina siitä kuinka edullinen ja yksinkertainen huussi voi olla. Taulukossa 3 on esitetty luennot ja muut tilaisuudet, joissa hanke on ollut järjestäjänä. Niihin osallistui 125 kainuulaista.

14 11 Taulukko 3. Luennot, tilaisuudet Paikka Osallistujia Kajaani, Koski-Kartanon ikäihmisten 9 Tiistaikerhon teema Hyrynsalmi, Väisälän kylän laavuillan teema Sotkamo, luento Sapsonperän kierrätysillassa Paltamo, luento MTK-Paltamon syyskokouksessa Kajaani, luento Kainuun ammattiopiston talonrakentajalinjalle Kajaani, Huussipäivä Entringillä, osallistujat huussirakennustyöpajaan Paltamo, huussi-luento kansalaisopistolla 16 YHTEENSÄ 125

15 12 6 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA 6.1 Kiinteistökäyntien toteuttaminen Kiinteistökäyntejä tehtiin hankekauden aikana vakituisesti asutulla ja vapaaajan kiinteistöillä, yhteensä 83 kiinteistöllä. Vuosina käyntejä on kertynyt yhteensä 620 kpl ympäri Kainuuta (taulukko 4). Käynnit ovat kiinteistönomistajalle maksuttomia. Työssä ei suosita mitään yksittäistä toimijaa, kuten suunnittelijaa, laitevalmistajaa tai urakoitsijaa. Taulukko 4. Kiinteistökohtaiset käynnit kuntakohtaisesti Kunta 2012 Vakit. Mökit 2013 Vakit. Mökit 2014 Vakit. Mökit 2015 Vakit. Mökit 2016 Vakit. Mökit Yht Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo S-salmi Vaala Yhteensä Kun tarkastellaan kaikkia toimintavuosia, isot kunnat; Kajaani, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi nousevat käyntien määrässä kärkeen (kaavio 2). Puolanka ei ole kaikkina vuosina osallistunut hankkeen kiinteistökäyntien rahoitukseen, mikä näkyy käynneissä. Vaala siirtyi hanke-alueen ulkopuolelle Kaavio 2. Kiinteistökäynnit

16 13 Neuvontaa on tehty sulan maan aikaan. Joitakin käyntejä toteutettiin vielä joulukuussa, kun lunta oli Kainuussa vähän. Käynti kesti tyypillisesti noin tunnin mutta joskus tilanne oli niin selvä, että selvittiin pihalla tilanne katsoen lyhyemmässä ajassa ja toisinaan kiinteistöllä olisi mennyt tuntikausia. Neuvontaa on kohdennettu alueille, jotka ovat erityisen herkkiä tai joilla oletetaan olevan kiinteistöjä, joilla on jätevesien puhdistamisen tehostamistarvetta. Kiinteistökäyntejä on tehty mieluusti tarvelähtöisesti Putkimies -mallilla jolloin kiinteistönomistaja ottaa neuvojaan yhteyttä ja pyytää käynnille. Tämän lisäksi Nuohooja -mallilla käydään läpi yhdessä kuntien kanssa valittuja alueita. Putkimies -malli Putkimies-mallissa tiedottamisen ja tilaisuuksien kautta pyritään löytämään ne kiinteistöt, jotka tarvitsevat ja haluavat neuvoja jätevesien käsittelyyn ja pyytävät itse neuvontaa. Kiinteistönomistaja ottaa neuvojaan yhteyttä, jolloin käynnin ajankohta sovitaan. Hankekaudella yhteydenottoja tuli ja käyntejä tehtiin putkimies-mallilla 35 kappaletta. Tämä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna, vaikka käyntien kokonaismäärä taas oli pienempi. Näistä eniten, 12 putkimies-käyntiä tehtiin Suomussalmella. Kyselyt ovat kuitenkin hiljentyneet vuosista Siirtymäajan pidentämisen onkin huomattu vähentävän neuvonnan kysyntää. Nuohooja -malli Kiinteistönomistajalle lähetetään kirje, jossa ehdotetaan neuvonta-aikaa ja pyydetään ottamaan yhteyttä, mikäli ehdotettu ajankohta ei sovi tai muutoin haluaa perua käynnin. Neuvonta-alueiksi valitaan ranta-asutusta ja pohjavesialueita. Nuohooja-mallin käyntejä tehtiin 47 kappaletta. Nuohoojamallin käyntejä saatiin vähemmän kuin edellisenä vuonna ja niiden saaminen tuntui vaikeammalta, vaikka konsepti oli hyvin samanlainen kuin edellisenä vuonna. Verrattuna lähteviin kirjeisiin ja puhelinsoittoihin, ehdotetuista käynneistä toteutui noin puolet. Helpoimmalta käyntien saaminen tuntui Kajaanissa (15 nuohooja-käyntiä), jossa käytiin läpi aluetta, jolla viemäriosuuskunta aloittaa toimintansa pian. Käynneillä haluttiin varmistaa, että myös niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole reagoineet asiaan, on kaikki tarvittava tieto. Käynnit poikkesivat tyypillisestä neuvontakäynnistä koska arviota järjestelmän toimivuudesta ei aina annettu. Tämä johtui siitä, että alussa huomattiin, että arvio voitiin sekoittaa tietoon siitä, voiko kiinteistö saada vapautuksen viemäröinnistä liittymiseen. Osuuskunta sai useita liittyjiä lisää niistä, jotka eivät vain olleet harkinneet asiaa loppuun ja tehneet päätöstään liittymisestä.

17 14 "Nuohooja"-malli "Putkimies"-malli Myönteiset puolet: - matkakustannuksia säästyy - kiinteistönomistajia voidaan helpommin kannustaa yhteishankintoihin - ajankäyttö helpommin hallittavissa - paikallisesti jätevesienkäsittelyyn liittyvät asiat nousevat hyvin esille - tarvittava alueellinen pohjatieto on tehokkaammin käytettävissä (pohjavesialueet, rakennusjärjestys, ympäristönsuojelumääräykset, vesihuollon kehittämissuunnitelma) Myönteiset puolet: - neuvonta kohdentuu vain niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat - neuvontaan suhtaudutaan myönteisemmin - käynti johtaa todennäköisemmin käytännön toimenpiteisiin - neuvonta hajautuu tasapuolisesti ympäri Kainuuta - ei turhaa odottelua neuvojalle Huonot puolet: - kaikki alueella asuvat kiinteistöjenomistajat eivät tarvitse neuvontaa - turhia käyntejä ei voida välttää, koska osa kiinteistön omistajista ei ole paikalla, eikä ilmoita siitä neuvojalle Huonot puolet: - matkakustannukset nousevat, koska käytännössä käyntien kokoaminen alueelta yhdelle päivälle ei usein ole mahdollista - käyntikohtainen valmisteluaika kasvaa 6.2 Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso Neuvonnan kohteena olleista vakituisesti asutuista kiinteistöistä suurin osa oli rakennettu 1980-luvulla, jolta ajalta olivat useimmiten myös niiden jätevesijärjestelmät. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmät arvioitiin seuraavan neliportaisen asteikon mukaan, jota neuvojat käyttävät koko maassa. Kun samaa asteikkoa käytetään kaikkialla, saadaan kerättyä kattavia tilastoja.

18 15 Vähäinen jätevesimäärä, puhdistusvaatimus ei koske tätä kohdetta, siten järjestelmä kunnossa Kiinteistön jätevesijärjestelmä täyttää asetuksen vaatimukset Jätevesijärjestelmän toimivuutta seurattava tai pieniä muutoksia tehtävä (esim. umpisäiliöstä puuttuu hälytin tai maaperäkäsittely mahdollisesti uusittava lähitulevaisuudessa) Jätevesijärjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia, järjestelmä uusittava tai korjattava mennessä Kaavio 3. Kiinteistökäynnit 83 kpl, arvio järjestelmän uudistamistarpeesta 66% 8% 23% Neuvottujen, vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä 66 %, 55 kpl oli korjauksen tarpeessa (kaavio 3). Vaatimusten noudattamisesta ovat automaattisesti vapautettuja ne kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen Kiinteistöistä 15 kpl kuului automaattisen ikävapautuksen piiriin (vakituisesti asuvat ovat täyttäneet 68 vuotta viimeistään ). Näiden kiinteistöjen osalta ei tällä hetkellä ole tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin. Neuvoja annettiin kuitenkin tarvittaessa tulevaisuutta ajatellen, jolloin esimerkiksi kiinteistön omistajuus on siirtynyt seuraavalle sukupolvelle. 18 mökillä tehtiin kiinteistöneuvontaa. Mökeille mentiin pääosin pyynnöstä. Mökeistä seitsemän ei täyttänyt vaatimuksia, ja mökkiläiset olivat yleensä halukkaita muutoksiin ja toimimaan oikein. Mökkineuvonta on sen vuoksi motivoivaa ja tuntuu kovin hyödylliseltä. 2%

19 Kiinteistökäyntien yhteydessä annetut neuvot Neuvontakäynnin aikana kartoitetaan yhdessä kiinteistönomistajan kanssa kiinteistön nykyinen jätevesien käsittelyjärjestelmä, kerrotaan lainsäädännön vaatimuksista ja konkretisoidaan, mitä tämä merkitsee kyseessä olevan kiinteistön osalta. Käynnin tuloksena kiinteistönomistaja on selvillä jätevesijärjestelmänsä nykytilasta. Kiinteistökäynnin yhteydessä täytettävä kaavake on raportin liitteenä. Alkuperäinen, tarvittavilta osin täytetty kaavake jää kiinteistölle ja neuvojalle kopio siitä raportointia varten. Samalla ne kiinteistöt, joilla jätevesimäärä on vähäinen, saavat tiedon siitä, etteivät velvoitteet koske heitä. Näin kullekin neuvotulle kiinteistölle jää lain vaatima jätevesiselvitys. Kaavake on luottamuksellinen ja sitä ei ole toimitettu esimerkiksi kunnan tietoon. Tarpeen mukaan asukkaalle annetaan myös materiaalia kuten: tietoa lainsäädännön tilanteesta, yhteystietoja alueella toimivista suunnittelijoista, yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet, tietoa kuivakäymälöistä, ohjeet sakokaivolietteen käsittelystä jne. Jos todetaan, että jäteveden käsittelyä tulee tehostaa, annetaan kiinteistön omistajalle ohjeita, miten asiassa tulee edetä. Kiinteistöille annettiin neuvoja mahdollisista toimenpiteistä mutta korostettiin että lopullisesti toimenpiteet kannattaa päättää asiantuntevan suunnittelijan kanssa. Yleisimmin neuvot liittyivät siihen, etteivät kaksi saostussäiliötä yksistään riitä jätevesien käsittelyyn. Esimerkiksi kuivakäymälää ehdotettiin, jos se tuntui kiinteistönomistajaa kiinnostavan. 6.4 Johtopäätökset kiinteistökäyntien pohjalta Kun neuvonnan kohteena olleet kiinteistöt jaotellaan sen mukaan, käsitelläänkö kaikki jätevedet samassa järjestelmässä vai onko kyseessä ns. 2-putki järjestelmä (taulukko 5), nähdään että jätevesijärjestelmistä suurin osa on sellaisia, jotka käsittelevät kaikki jätevedet yhdessä. Yleisin vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmä koostuu kahdesta saostuskaivosta, joiden perässä on kivipesä, tai vedet johdetaan suoraan maaperään tai avoojaan.

20 17 Taulukko 5. Yhteenveto kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä. Kiinteistökohtainen jätevesineuvonta, Kainuu 2016, yht. 83 käyntiä Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (sis. vesi-wc) Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä 35 5 Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) 10 Järjestelmä riittämätön - yhteensä 45 5 Vanha maaperäkäsittely 1 Muu (pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu) Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä 1 Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 2 1 Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 4 Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä 6 Neuvottuja kiinteistöjä 52 6 Ikävapautettujen kiinteistöjen määrä 10 Yhteensä 52 6 Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wcvesiä ei ole Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä Järjestelmä riittämätön - yhteensä 3 3 Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä 1 2 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 6 4 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) 1 1 Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä 7 5 Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä 2 4 Neuvottuja kiinteistöjä Ikävapautetut kiinteistöt 5 Yhteensä 13 12

21 18 7 PALAUTE Jätevesineuvontakokemusten mukaan suhtautuminen asiaan voi olla etukäteen hyvinkin negatiivista, mutta usein kuitenkin paranee tai neutralisoituu neuvonnan aikana. Neuvonnasta saatiin usein positiivista palautetta, kun taas negatiivinen palaute koski jätevesiasetusta. Neuvoja saattoi vain vitsailla, että onneksi muuttuva laki ei sentään tiukkene vaan höllenee. Joistakin tämäkin tuntui epäreilulta. Positiivinen palaute hankekaudella Huojentavaa saada neuvoja joltakulta, kun imeytyskenttä on tukkeutunut. Sain varmuutta lähteä toteuttamaan jo olemassa olevaa jätevesisuunnitelmaa. Sain varmuutta päätöksestä liittyäkö viemäröintiin. Huojentavaa kuulla ikävapautuksesta. Huojentavaa kuulla että jätevesilainsäädäntö kevenee. Joudumme siirtämään ehdotettua neuvonta-aikaa mutta olet lämpimästi tervetullut! Yllätyttiin siitä että neuvonta kiinteistöllä oli maksuton palvelu. Negatiivinen palaute hankekaudella Miksi yksittäistä ihmistä jahdataan kun muut (Talvivaara, lehmätilat ym.) saavat jatkaa vapaammin. Jätevesilaki on naurettava ja epäuskottava. Miksi neuvontaa tarjotaan minulle, en halua/tarvitse sitä? Maaliskuussa 2017 lähdimme mukaan kolmessa maakunnassa toteutettavaan jätevesihankkeiden asiakastyytyväisyys- ja vaikuttavuustutkimukseen koskien vuosia. Laura Ahtiainen tekee Suomen ympäristökeskukselle YAMKopinnäytetyötä aiheesta. Postitimme kyselyn 200 satunnaisesti arvotulle jätevesineuvontaa aikana saaneille kiinteistönomistajille. Otannassa otettiin huomioon neuvontamäärien vaihtelut vuosittain ja kuntien välillä. Muut osallistuvat maakunnat olivat Pohjois-Pohjanmaa 200 kyselyllä ja Varsinais- Suomi 500 kyselyllä. Tulokset saadaan Kainuun jätevesihankkeen käyttöön vuonna 2017.

22 19 8 TULOKSET JA ARVIO ONNISTUMISESTA Tehokkaan jätevesineuvonnan lähtökohta on, että se on yksilöllistä ja vaikuttavaa. Vaikka muukin tiedotustyö ja tapahtumat ovat tärkeitä asian herättelemiseksi, niin sanotusti ytimeen päästään kiinteistökäynneillä. Ympäristöministeriö on todennut, että sopivan jäteveden käsittelyjärjestelmän valinta edellyttää aina kiinteistökohtaista arviointia. Kiinteistökohtaisen neuvonnan tarkoituksena on varmistaa asukkaan oikea tieto uusimistarpeesta ja etenemistavasta. Tavoitteena on, että neuvontaa saaneista osa hakee lupaa jätevesijärjestelmänsä saneeraukseen. Taulukossa 6 on esitetty kuntakohtaisesti Kainuussa jätevesijärjestelmien saneeraukseen haetut toimenpideluvat ja arvio rakennusluvan mukaisten hankkeiden yhteydessä saneeratuista järjestelmistä. Taulukko 6. Jätevesijärjestelmiin haetut luvat kunnittain Järjestelmä uusittu + (arvio muun rak. yhteydessä uusia tai saneerattuja) Jos suluissa, arvio yht. Hyrynsalm Tietoja ei ole 2 0 (2) (2) i saatu Kajaani (4) (4) 3 (4) 18+(12) Kuhmo 0 + (5) 5 + (3) 4 (4) 5 (4) 14 +(16) Paltamo ei tietoja ei tietoja 4 (8) (8) Puolanka 1 + (2) 2 + (3) (2) (2) 1 (2) 4 + (11) Ristijärvi (1) 2 (2) 6 + (3) Sotkamo (4) (8) Suomussal mi 3 + (5) (4) 38 + (9) Vaala 0 + (5) 2 + (6) (11) Yhteensä = (16) 49 +(27) 53 +(16) 161+ (80) Viime vuosina jätevesijärjestelmien uusimismäärät Kainuun kunnissa ovat olleet vähäisiä ja ne onkin vähäisen määrän vuoksi yhdistetty ensimmäisessä sarakkeessa. (taulukko 6). Kuntien mukaan monet ovat odottavalla kannalla jätevesiasetuksen suhteen. Samaa neuvontahankkeet ovat raportoineet koko maasta ja tämä on ollut myös neuvontatyön kautta saatu tuntuma. Jätevesijärjestelmän uusimiseksi saattaa olla jopa suunnitelma pöytälaatikossa, mutta halutaan odottaa, että lainsäädäntö selkeytyy.

23 20 Suomen ympäristökeskus on kehittänyt hankkeen tuloksellisuuden arvioimista varten vertailuluvun, jolla voidaan tarkastella neuvonnan kustannustehokkuutta. Mitä pienempi vertailuluku neuvonnalle saadaan, sitä tuloksellisempaa neuvonta on ollut. Pohjois-Suomessa toimivien hankkeiden vertailuluku on ollut suurempi, joka johtuu esimerkiksi harvemmasta asutuksesta, pidemmistä välimatkoista ja siitä, ettei hanke tee pelkkiä nuohooja-käyntejä. Valtakunnallisesti vertailuluvut ovat vaihdelleet 128 ja jopa 1394 välillä. Kainuun jätevesihankkeen vertailuluku hankekaudella oli 496. Se on melko korkea luku, jossa näkyy se, että harvaan asutussa Kainuussa neuvontaa on ollut jo melko pitkään ja niin sanotusti helpot alueet on kierretty. Taulukko 7. Kainuun jätevesihankkeen vertailuluku Hankkeen kokonaiskulut = (ajalle ) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kerroin 10 yht. 248 kpl henkilöitä Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. 94 kpl henkilöitä Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. 110 kpl talouksia Vertailuluku = (248 0,1) (157 0,4) (110) 197,6 = 358 Taulukko 7. Kainuun jätevesihankkeen vertailuluku Hankkeen kokonaiskulut = (ajalle ) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kerroin 10 yht. 141 kpl henkilöitä Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. 170 kpl henkilöitä Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. 83 kpl talouksia Vertailuluku = (141 0,1) (170 0,4) (83) 165,1 = 496 Kiinteistökäyntien (83 kpl) määrä oli aika lailla tasapainoisessa suhteessa edelliseen vuoteen (110) kun kaksi kuntaa tippui pois neuvonta-alueesta. Vaala siirtyi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja Puolanka ei muutaman muun vuoden tavoin tehnyt päätöstä hankkeeseen osallistumisesta. Tapahtumia ja neuvontapöytiä saatiin pidettyä aiempien vuosien tavoin. Kunnantaloilla

24 21 pidetyissä neuvontapisteissä kävi vähiten ihmisiä/tapahtuma mutta niissä päästiin parhaiten henkilökohtaiseen neuvontatilanteeseen, kun asiakas pystyi puhumaan luottamuksellisesti ilman muita samanaikaisia osallistujia. Lainsäädännön varmistumista odotettiin edelleen ja annettava tieto ei ollut aivan varmalla pohjalla. Tärkein jaettava materiaali oli oikeastaan lainsäädännön tilanteesta neuvonnan tueksi tehty A4. Neuvontaa tarjottaessa huomattiin, että moni kiinteistönomistaja halusi odottaa uudistuksia, eikä ollut kiinnostunut palvelusta. Osa kansalaisista koki, että jätevesiuudistukselta on mennyt uskottavuus. Kainuussa vaikuttaa myös asutuksen sijoittuminen. Pitkien välimatkojen vuoksi kuntakeskuksista syrjässä olevissa kylissä ei asu enää paljon vakituista asutusta. Tällaisen kiinteistön omistajalle on vaikeaa perustella muutosten tarpeellisuutta. Oikeastaan Kainuussa vaikeinta onkin saada neuvontakäyntejä sovittua. Ensin saaduista kiinteistötiedoista karsiutuu osa (taajamaan muuttaneet ym.) sitten loput on saatava kiinni ja vakuutettua käynnin hyödyllisyydestä. Kiinteistökäyntejä tehtiin eniten Kajaanissa (21) ja Suomussalmella (18). Kajaanissa käyntien määrään vaikutti se, että käyntikohteita kertyi helpommin, kun nuohous-kohteena oli suhteellisen tiiviisti asuttu kylä. Suomussalmella taas käyntejä sai alueelle tuttu ja supliikki neuvoja. Tiedotus onnistui hankekaudella jälleen hyvin ja huolimatta lainsäädännön tilanteesta, alueellisissa medioissa saatiin läpi 14 kpl positiivisia ja informatiivisiä juttuja aiheesta, kuten uutisklippi Yle Pohjois-Suomen tv-uutisiin. Se, että hanke on toiminut useita vuosia, luo omat rutiininsa työhön. Turvaverkkoa luo kuntayhteistyö, ammattitaitoiset alihankkijat, yhteys SYKE:n ja HARA-foorumi, niin että projektipäällikkö ei tee työtään liian yksin. Kainuun Nuotta on tarjonnut kevätkaudella 2017 jätevesineuvontaa myös videoasioinnin kautta ja on kiinnostunut jatkamaan palvelua myös hankekaudella 201

25 LIITE 1 1/5 TIETOJEN KERÄYS Neuvojan nimi ja puhelinnumero Päivämäärä Neuvontaan osallistunut henkilö / asema (esim. vuokralainen) Olen osallistunut neuvontaan vapaaehtoisesti ja allekirjoituksellani varmistan, että neuvonta on tapahtunut mainittuna ajankohtana TAUSTATIEDOT Kiinteistön omistaja / asukas: Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Kiinteistön osoite Kunta Postinumero ja postitoimipaikka KIINTEISTÖN TIEDOT Rakennusvuosi Pinta-ala Rakennuksen käyttö ympärivuotinen asuminen vapaa-ajan asuminen, käyttö pv/vuosi Tila ja RN:o Tontin koko, m 2 Asukkaita, kpl Jätevesijärjestelmästä on: selvitys/suunnitelma käyttö- ja huolto-ohjeet ikäperusteisen vapautuksen edellytys on olemassa Kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset, joista voi aiheutua jätevesipäästöjä KIINTEISTÖN SIJAINTI normaali haja-asutusalue pohjavesialue, lk. taajaan rakennettu alue ranta-alue, etäisyys vesistöön metriä VEDEN HANKINTA (juomavesi ja pesuvesi) vesihuoltolaitos (kunta/vesiosuuskunta), nimi porakaivo rengaskaivo järvi yhteinen kaivo muu, mikä? Arvioitu etäisyys talousvesikaivolta nykyiseen jätevesien käsittelyjärjestelmään metriä TALOUSVEDEN JOHTAMINEN RAKENNUKSEEN painevetenä (vesijohtoverkosto, pumppu) vesiletku) vesimittari käytössä, arvioitu vedenkulutus/ vuosi kantovesi (tai tilapäinen

26 LIITE 1 2/5 VARUSTELU WC tiskikone pyykkikone suihku sauna Onko tiedossa olevia muutoksia varustelussa/vedenhankinnassa ei kyllä, mitä ja milloin? kuivakäymälä kompostoiva erotteleva muu, mikä? VIEMÄRÖINTI 1 putkiviemäröinti 2 putkiviemäröinti Onko WC:n erillisviemäröinti mahdollista kyllä ei NYKYINEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ KIINTEISTÖLLÄ Järjestelmän rakennusvuosi: Tehdyt muutokset: JÄTEVESIEN KÄSITTELY Vesikäymälävedet johdetaan umpisäiliöön yhteiskäsittelyyn muiden jätevesien kanssa muualle, minne? Muiden jätevesien käsittely umpisäiliö saostussäiliö/saostuskaivo, josta ne johdetaan maasuodattamoon maahanimeyttämöön kivipesään tai imeytyskaivoon avo-ojaan muualla, minne? pienpuhdistamo yksinkertainen maaperäkäsittely kivipesä tai imeytyskaivo muu, mikä UMPISÄILIÖ tilavuus m 3 säiliön ikä vuotta materiaali muovi betoni muu, mikä? onko säiliössä täyttymishälytin? kyllä ei onko säiliö tiivis? kyllä ei säiliön valmistaja ja malli Umpisäiliölietteen käsittely: Kuinka usein umpisäiliö tyhjennetään? kertaa/vuosi Kuka tyhjentää umpisäiliön? Mihin lietteet toimitetaan? Tarkastus 5 vuoden välein SAOSTUSSÄILIÖ/SAOSTUSKAIVO 1-osainen 2-osainen 3-osainen 1-osan vesitilavuus m 3 2-osan vesitilavuus m 3 3-osan vesitilavuus m 3 yhteistilavuus m 3 arvio tilavuudesta

27 LIITE 1 3/5 materiaali muovi betoni muu, mikä? onko kaivojen poistoputkissa T-haarat kyllä ei saostuskaivojen ikä vuotta Saostussäiliölietteen käsittely: Kuinka usein säiliöt tyhjennetään? kertaa/vuosi Kuka tyhjentää saostussäiliöt? Mihin lietteet toimitetaan? Tarkastus 5 vuoden välein VESIEN JOHTAMINEN SAOSTUSSÄILIÖSTÄ maasuodattamoon kentän pinta-ala m 3, imeytysputket kpl, tuuletusputket kpl tehostettu fosforinpoisto maahanimeyttämöön kentän pinta-ala m 3, imeytysputket kpl, tuuletusputket kpl kivipesään tai imeytyskaivoon (alleviivaa), tilavuus m3 avo-ojaan muualla, minne? ei tietoa PIENPUHDISTAMO Valmistaja Malli Prosessi aktiiviliete biosuodin bioroottori Toiminta jatkuvatoiminen panos Ylijäämälietteen tyhjennys krt/vuosi Minne liete toimitetaan Rakenteen ja toiminnan tarkastus 10 vuoden välein Purkujärjestelyt avo-ojaan suoraan järveen/jokeen maaperään AIKATAULU JA ARVIO JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA Jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, ei vaadi toimenpiteitä ei järeitä laitteita, vesien hallittu maahan johtaminen Järjestelmä kunnossa, ei vaadi toimenpiteitä asianmukainen käyttö ja huolto järjestelmä on uusi huolto- ja käyttöohjeiden teko Järjestelmä vaatii seurantaa ja kunnostustoimia tulevaisuudessa, tai pieniä parannuksia heti selvityksen teko ja päivittäminen tuuletusputket T-haarat tiivistykset umpisäiliön täyttymishälytin muut, mikä? Järjestelmä ei täytä vaatimuksia ei minkäänlaista puhdistusjärjestelmää kaikille vesille vain 1-2 saostussäiliötä saostussäiliöt tai umpisäiliö ovat vanhoja saostussäiliöissä ei ole pohjaa jätevedet johdetaan maastoon käsittelemättömänä toimintahäiriöt muu, mikä?

28 LIITE 1 4/5 EHDOTETUT TOIMENPITEET JA VAIHTOEHDOT Jätevesijärjestelmän dokumentointi ja aikataulu laaditaan selvitys laaditaan suunnitelma jätevesien käsittelyn tehostaminen/uusiminen yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet jätetty kiinteistölle jätevesien käsittelyjärjestelmä on kokonaisuudessaan uusimisen tarpeessa Jätevesijärjestelmän kunnostaminen / kuormituksen vähentäminen wc:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäksi saostussäiliöiden kunnostus hälyttimen lisäys umpisäiliöön wc:n uusinta vähävetiseksi huuhtelukäymäläksi saostussäiliöiden lisäys (esim. osaston lisäys) fosforinpoiston lisääminen Jätevesien käsittelyjärjestelmän uudistaminen maapuhdistamo, jonka tyypin suunnittelija valitsee umpisäiliö harmaavesisuodatin laitepuhdistamo saostussäiliöiden uusiminen kunnalliseen viemäröintiin liittyminen imeytyskentän rakentaminen maasuodattamon rakentaminen yhteisratkaisu naapureiden kanssa kannattaisi selvittää muu, mikä? ASEMAPIIRUSTUS: Jos kiinteistöllä on asemapiirustus (kartta kiinteistöstä), jossa käy ilmi jätevesijärjestelmän sijainti kiinteistöllä, laitetaan siitä kopio selvityksen liitteeksi. Jos asemapiirustusta ei ole, tai siihen ei ole merkitty jätevesijärjestelmän sijaintia, niin kiinteistön tilanteesta voi itse laatia piirroksen. Piirroksessa on tarpeen esittää kiinteistöllä olevat rakennukset, salaojat, talousvesikaivot (omat ja lähellä olevat naapurin kaivot), jätevesien käsittelyjärjestelmä, jätevesien purkupaikka, kiinteistön vesistöt ym. niin rajat,

29 LIITE 1 5/5