KUOPION KAUPUNGIN HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESINEUVONTAHANKE. Väliraportti II ( )

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNGIN HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESINEUVONTAHANKE Väliraportti II ( )

2 Sisällysluettelo 1. Yleistä neuvontahankkeesta Hankkeen rahoitus Hankkeen organisaatio, työntekijät ja yhteistyö eri tahojen kanssa Ohjausryhmä Projektiryhmä Tiedotus ja markkinointi Yleinen neuvonta Puhelin ja sähköpostineuvonta Yleisneuvontatilaisuudet Kiinteistökohtainen neuvonta Neuvonta-alueet Kiinteistökohtainen neuvonta Jätevesien käsittely kiinteistöillä Jätevesijärjestelmät ja niiden arviointi Suositellut toimenpiteet Tuloksellisuus Palaute, arvio onnistumisesta ja kehittämisehdotuksia

3 1. Yleistä neuvontahankkeesta Kuopion kaupungin haja-asutusalueiden jätevesineuvontahanke aloitti toimintansa Hankkeen ensimmäisestä toimintavuodesta on tehty erillinen väliraportti. Tämä raportti käsittelee hankkeen toisen vuoden toimintaa ajalta Jätekukko Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tehtävänä on tuottaa kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät osakaskuntiensa puolesta. Yhtenä osana palvelutehtäviin kuuluu jätehuoltoon liittyvä neuvonta. Jätelain mukaan saostus- ja umpikaivolietteet ovat asumisessa syntyvää jätettä, joten hajajätevesineuvontaa voidaan pitää luonnollisena osana jätehuoltoyhtiöiden neuvontapalvelua. Hanke toteutetaan Jätekukko Oy:n ja Pohjois-Savon Martat ry:n yhteishankkeena. Jätevesineuvontahankkeen tavoitteena on edistää talvella 2011 uudistetun, valtioneuvoston asetuksen (209/2011) toimeenpanoa. Neuvontahankkeen tavoitteena on myös ympäristön tilan parantaminen, jätevesijärjestelmien kustannustehokas toteuttaminen, järjestelmien käytön ja huollon edistäminen sekä vastuullisen toiminnan lisääminen jätevesien käsittelyyn liittyen. Hankkeen alkaessa tavoitteiksi asetettiin n. 850 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä/vuosi, järjestää ryhmäneuvontaa n. 90 tilaisuudessa, jotka toteutetaan jätevesi-iltoina ja tietoiskuina eri tapahtumissa sekä olla mukana n. 10 yleisneuvonnan tapahtumassa. 1.1 Hankkeen rahoitus Hankkeen rahoitus on koostunut Pohjois-Savon ELY-keskuksen myöntämästä rahoituksesta (93 %) sekä Jätekukko Oy:n omasta rahoitusosuudesta (7 %). Hankkeen kulut ajalta olivat ,49 e. Hankkeen kulut toteutuivat budjetoitua pienempinä (taulukko 1). Taulukko 1. Hankkeen kustannusvertailu Budjetoitu Toteutuneet Jätekukon palkka- ja sosiaalikulut , ,53 Pohjois-Savon Martat ry:n kulut , ,16 Matkakulut , ,77 Muut kulut , ,03 Yhteensä , ,49 3

4 2. Hankkeen organisaatio, työntekijät ja yhteistyö eri tahojen kanssa Jätevesineuvontahanke toteutetaan Jätekukko Oy:n ja Pohjois-Savon Martat ry:n yhteishankkeena. Hankkeen projektipäällikkönä toimii ympäristöinsinööri (AMK) Mikko Laakso (Jätekukko Oy) ja jätevesineuvojana ympäristöinsinööri (AMK) Linda Luostarinen (Jätekukko Oy). Jätekukko antaa hankkeessa yleisneuvontaa sekä tekee kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä. Pohjois-Savon Martat ry antaa hankkeessa yleisneuvontaa vastuuhenkilönään erikoisneuvoja, järjestökouluttaja Tiina Ikonen. Neuvonta on mm. yleisneuvontaa ympäristöilloissa, tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Hankkeen henkilöstö on suorittanut Suomen ympäristökeskuksen järjestämän jätevesineuvojakoulutuksen. 2.1 Ohjausryhmä Hankepäätöksessä edellytettiin, että hankkeelle perustetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtäviin kuuluvat hankkeen valvonta ja ohjaaminen asetetun tavoitteen saavuttamiseksi, maksatushakemusten käsittely sekä väli- ja loppuraporttien käsittely. Ohjausryhmä voi ehdottaa tarvittaessa muutoksia hankkeen sisältöön. Ohjausryhmä kokoontui välisenä aikana viisi kertaa. Ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat tahot ja niiden edustajat: - Pohjois-Savon ELY-keskus kehitysinsinööri Jarmo Siekkinen vesistöinsinööri Tuulikki Miettinen - Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen vesihuoltoinsinööri Päivi Rissanen - Savo-Pielisen jätelautakunta vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen - Kuopion Vesi (sähköpostijäsen) laatupäällikkö Kirsi Tähti - Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry toiminnanjohtaja Jukka Koski-Vähälä - Pohjois-Savon Martat ry erikoisneuvoja Tiina Ikonen varaedustaja toiminnanjohtaja Anne Matilainen - Jätekukko Oy projektipäällikkö Mikko Laakso logistiikkainsinööri Aki Malinen 4

5 2.2 Projektiryhmä Hankkeelle on perustettu myös projektiryhmä. Projektiryhmän jäsenmäärä on pienempi kuin ohjausryhmän ja on näin ollen helpommin kutsuttavissa koolle. Projektiryhmän tehtävänä on toimia mm. projektihenkilöstön apuna asioiden valmistelussa. Projektiryhmän jäsenet tuovat sekä oman ammattiosaamisensa että edustamansa tahon näkemyksen projektityöskentelyyn. Projektiryhmä kokoontui välisenä aikana kuusi kertaa. Projektiryhmään ovat kuuluneet seuraavat tahot ja niiden edustajat: - Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue vesihuoltoinsinööri Päivi Rissanen ympäristönsuojelusuunnittelija Eila Pulkkinen ympäristötarkastaja Päivi Kauppinen ympäristötarkastaja Pirkko Nevalainen - Pohjois-Savon Martat ry erikoisneuvoja Tiina Ikonen - Jätekukko Oy projektipäällikkö Mikko Laakso jätevesineuvoja Linda Luostarinen 5

6 3. Tiedotus ja markkinointi Hankkeelle on perustettu internet-sivut, osoitteeseen Sivuilta löytyy kattavaa tietoa hankkeesta, hankkeen tapahtumista sekä yleistä informaatiota kiinteistökohtaiseen jätevesienkäsittelyyn liittyen. Hankkeessa ylläpidetään myös listaa lähialueen jätevesiosaajista (suunnittelijat, rakentajat ja huoltopalveluiden tarjoajat). Lista löytyy hankkeen internet-sivuilta sekä sitä jaetaan kiinteistökohtaisilla neuvontakäynneillä kiinteistön omistajille. Hanke on tiedottanut ja ollut mediassa esillä välisenä aikana seuraavasti: - Lehtijuttu jätevesiasetuksesta, jätevesien käsittelystä sekä neuvontahankkeesta, Koillis- Savo (Jätevesiviikko) - Lehtijuttu jätevesiasetuksesta, jätevesien käsittelystä sekä neuvontahankkeesta, Pitäjäläinen (Jätevesiviikko) - Radiohaastattelu jätevesiasetuksesta sekä neuvontahankkeesta, , Yle Radio Savo (Jätevesiviikko) - Lehtijuttu jätevesiasetuksesta, jätevesienkäsittelystä sekä neuvontahankkeesta, Viikkosavo Lehtijuttu Pohjois-Savon ja Etelä-Karjalan jätevesineuvontahankkeista, Martat 4-5/ Radiotiedote, hanketiedote sekä hankkeen tilannekatsaus uutiskatsauksessa , Yle Radio Savo Matti ja Liisa- Lapinlahden paikallislehti, lehtijuttu jätevesilainsäädännöstä ja kuntakohtaisista määräyksistä. Toimittaja paikalla Lapinlahden Marttojen Ympäristöillassa jossa puhumassa Tiina Ikonen Lehdistötiedote: Nyt on aika laittaa jätevesijärjestelmät nykyisten vaatimusten tasolle. Jätevesihanke/Pohjois-Savon Martat ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmen Sanomat : Jätevesien kanssa alkaa jo tulla hoppu Ylä-Savossa Miilu Sonkajärven ja Vieremän pakallislehti, 3 lehtijuttua aiheina: Jätevesien kuntoon laittamisella pian kiire, Kuivakäymälä vähentää vedenkulutusta ja Säästä vettä arkipäivän valinnoilla. Toimittaja paikalla Vieremän Marttojen Ympäristöillassa jossa puhumassa Tiina Ikonen Soisalon Seutu Leppävirran ja Vehmersalmen paikallislehti, lehtijuttu jätevesilainsäädännöstä, veden kulutuksesta ja käymäläjätteen kompostoinnista. Toimittaja paikalla SoisaloMarttojen ympäristöillassa, jossa puhumassa Tiina Ikonen Uutis-Jousi Siilinjärven ja Maaningan paikallislehti, lehtijuttu jätevesilainsäädännöstä ja jätevesihankkeesta. Toimittaja paikalla Pöljän Marttojen ympäristöillassa, jossa puhumassa Tiina Ikonen. - Kiinteistökohtaiset tiedotteet Nilsiän jätevesi-illoista 302 kpl - Kiinteistökohtaiset neuvontakäyntikirjeet 1235 kpl 6

7 4. Yleinen neuvonta 4.1 Puhelin ja sähköpostineuvonta Hankkeen toisena toimintavuotena kiinteistön omistajia neuvottiin puhelimitse ja sähköpostilla 204 kertaa. 4.2 Yleisneuvontatilaisuudet Hankkeen yleistä neuvontaa järjestettiin ryhmäneuvontana eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa sekä hanke oli mukana eri yleisneuvontatilaisuuksissa. Ryhmäneuvontatilaisuuksia järjestettiin koko Pohjois-Savon alueella ja osallistujia niissä oli yhteensä 504 henkilöä (taulukko 2). Yleisneuvontatilaisuudet kohdistuivat Kuopion kaupungin alueelle ja osallistujia niissä oli yhteensä 454 henkilöä (taulukko 3). 7

8 taulukko 2. Ryhmäneuvontatilaisuudet Päivä Tilaisuus Paikka Osallistujia Siikajärven Martat Nuorisoseurantalo, Siikajärvi Niemisen Martat Kirman kyläpirtti, Juurikantie 37, Iisalmi Kuopion Marttayhdistys Haapaniemenkatu 23, Kuopio Pitkälahden Martat Kallaveden kirkko, Kuopio Käärmelahden Martat Käärmelahden koulu Pohjois-Savon Martat/ kuivakäymäläilta Haapaniemenkatu 23, Kuopio Rannankylän Martat Ikälä, Toritie 6, Pielavesi Päivärannan Siirtolapuutarhayhdistys Veteraanitie 6, Kuopio Juankosken Martat POP-pankki kerhohuone, Juankoski Suonenjoen Martat Kaupungintalo kerhotila, Suonenjoki Iisveden Martat Iisakki, Iisvedenraitti 29, Iisvesi Maaningan Martat Osuuspankin kerhohuone, Maaninka Vuorelan Martat Vuorelan kirkko Kiuruveden Martat Optia, kerhohuone Juankosken-Vehkalahden Martat Juutilainen, Juutilantie 224, Kaavi Talluskylän Martat Lintunen, Kiukooahontie Vesamäen Martat Vestori, Keskustie 14, Vesanto Kirma-Ulmalan Martat Kortelainen, Niemisentie 87b, Iisalmi Varkauden Martat Op-kerhotila, Ahlströminkatu, Varkaus Leppävirran Martat Arkikeskus Pellava, Leppävirta Saarelan Martat Pääkkönen, Honkaharjuntie 614, Saarela Kuopion kallaveden rotaryt Kuopio klubi, Kuopio Käpykankaan Martat Gustafsson Ingankuja 2, Varkaus Palokankaan Martat Nissinen, Lammintauksentie 46, Kotalahti Heinämäen Martat Lappalainen, Iisalmentie 872b, Pielavesi Nipasen Martat Parviainen, Joenniementie 122, Nilsiä Säyneisen Martat Säyneisen koulu, Rantalantie Oravikosken Martat Oravikosken koulu, Koulukaarre Sonkajärven Martat Lounaskahvila makumestari, Sonkajärvi Lapinlahden Martat Jussinpiha, Juhani Ahontie 8, Lapinlahti Kauppilanmäen Martat Kyläkeskus, Vieremä Taipaleen Martat Kirman kyläpirtti, Juurikantie 37, Iisalmi Puurtilan Martat Op-kerhotila, Ahlströminkatu, Varkaus Soisalon Martat Leppävirta Könönpellon Martat Könönpellon seurakuntatalo, Varkaus Nerohvirta-Kotikylän Martat Kuivurintupa, Iisalmi Vieremän Marttayhdistys Heiskanen, Reetuntie 8, Vieremä Sankarniemen Martat Iisalmen ladun kerhohuoneisto, Iisalmi Pöljän Martat Pöljän kotiseutumuseo Runnin siirtomarttayhdistys Runnin kylpylä 10 Yhteensä 504 8

9 taulukko 3. Yleisneuvontatilaisuudet Päivä Tilaisuus Paikka Osallistujia Jätevesi-ilta Nilsiä, Murtolahti 34 henkilöä Puutarhapäivä kotipuutarhureille Valtuustovirastotalo, Kuopio 700 (tilaisuudessa neuvottu n. 40 henkilöä jätevesiasioihin liittyen) Rakenna ja asu-messut Kuopiohalli, Kuopio n (tilaisuudessa neuvottu n. 110 henkilöä jätevesiasioihin liittyen) Jätevesineuvontapiste Nilsiä, tori 20 henkilöä Elonkorjuu-juhlat Kuopio, kauppatori tilaisuudessa neuvottu n. 120 henkilöä jätevesiasioihin liittyen Kalaryssäys Kuopio, satamatori tilaisuudessa neuvottu n. 50 henkilöä jätevesiasioihin liittyen Rakenna ja asu-messut Kuopiohalli, Kuopio n (tilaisuudessa neuvottu n. 80 henkilöä jätevesiasioihin liittyen) Yhteensä 454 9

10 5. Kiinteistökohtainen neuvonta 5.1 Neuvonta-alueet Ennen kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien aloittamista hankkeen projektiryhmässä priorisoitiin alueet, minne kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehdään. Vuoden 2013 alusta Nilsiän kaupunki liittyi Kuopion kaupunkiin ja näin ollen Nilsiä otettiin mukaan neuvontahankkeeseen. Neuvontaa jatkettiin ensimmäisen toimintavuoden alueilla sekä Nilsiän priorisoiduilla alueilla. Neuvontakäyntejä pyrittiin tarjoamaan kaikille kiinteistöille, jotka eivät sijainneet yleisen viemäröinnin suunnittelu- tai toiminta-alueilla. 5.2 Kiinteistökohtainen neuvonta Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa käytettiin ns. nuohoojamallia. Kiinteistön omistajia lähestyttiin kirjeellä, jossa oli tietoa hajajätevesiasetuksesta, jätevesineuvontahankkeesta sekä ehdotettiin kiinteistökäyntiaikaa. Kiinteistön omistajia pyydettiin olemaan yhteydessä jätevesineuvojiin, mikäli ehdotettu käyntiaika ei heille sovi tai käynti on heille tarpeeton. Mikäli kiinteistöltä ei oltu oltu yhteydessä ennen ehdotettua kiinteistökäyntiaikaa, jätevesineuvojat pyrkivät vielä tavoittamaan kiinteistönomistajan ennen käyntiä, jotta vältyttäisiin ns. turhilta käynneiltä. Ennen kiinteistökäyntien aloittamista alueille jaettiin yleiset tiedotteet koskien neuvontahanketta ja alueella tehtäviä kiinteistökäyntejä. Tiedotteet jaettiin kylien yleisille ilmoitustauluille sekä kyläkauppojen ilmoitustauluille. Kiinteistökäyntejä tehtiin pääasiassa maanantaista perjantaihin, ja käyntiaikoja ehdotettiin kello 8 ja 16 välille. Mikäli ehdotettu aika ei käynyt kiinteistön omistajalle, tarjottiin kiinteistökäyntiä myös normaalin työajan ulkopuolella. Kiinteistökäynnin aluksi jätevesineuvoja ja kiinteistön omistaja tutustuivat yksityiskohtaisesti kiinteistön nykyiseen jätevesijärjestelmään. Samalla kiinteistön omistajan kanssa keskusteltiin ja ohjeistettiin järjestelmän kunnossapidosta ja huollosta. Kuvassa 1 on erään kiinteistön jätevesijärjestelmä, johon johdettiin kaikki kiinteistöllä syntyvät jätevedet. 10

11 Kuva 1. 3-osainen saostussäiliö ja maasuodattamo tehostetulla fosforinpoistolla. Jätevesijärjestelmään tutustumisen jälkeen kiinteistön omistajalle kerrottiin hajajätevesiasetuksesta ja sen vaatimuksista sekä kunnallisista määräyksistä. Samalla keskusteltiin kiinteistön omistajaa askarruttavista kysymyksistä. Tällaisia kysymyksiä olivat esimerkiksi asetuksen ikävapautus, voiko vanhaa jätevesijärjestelmää hyödyntää uudisrakentamisessa sekä mitä hajajätevesiasetus konkreettisesti tarkoittaa kyseessä olevalla kiinteistöllä. Kiinteistökäynnillä jätevesineuvoja täytti selvitys ja arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta lomakkeen, joka toimitettiin kiinteistön omistajalle. Lomakkeessa on selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä sekä johtopäätös jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta. Mikäli nykyinen jätevesijärjestelmä ei täyttänyt asetuksen vaatimuksia, annettiin lomakkeella suosituksia tarvittavista toimenpiteistä, joilla jätevesijärjestelmä saatetaan vastaamaan asetuksen vaatimuksia. Kiinteistökäynnin lopuksi jätevesineuvoja ja kiinteistön omistaja kävivät läpi kiinteistölle jätettävän infopaketin. Infopaketti sisälsi seuraavaa: - haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon askel askeleelta esite - hyvä jätevesien käsittely esite - kuivakäymälä sopii myös omakotitaloon esite - kuivakäymälästä kompostiin esite - kotikompostointi opas - faktaa, haja-asutuksen jätevesisäädökset uudistuivat vuonna lehtinen - jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto ohjeet sekä käyttöpäiväkirjamalli - ote Kuopion kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä jätevesien osalta - ote Kuopion kaupungin rakennusvalvonnan pientalo-ohjeesta (toimenpidelupa) - lista jätevesijärjestelmien suunnittelijoista - lista asetuksen vaatimuksista jätevesijärjestelmän suunnitelmalle - jätevesineuvojien yhteystiedot 11

12 Aktiivisesti kiinteistökäyntejä tehtiin välisenä aikana. Kiinteistökohtaisia kirjeitä postitettiin yhteensä 1235 kpl. Etukäteen neuvontakäyntejä peruttiin 448 kpl. Tehdyt neuvontakäynnit voitiin jakaa seuraaviin eri kategorioihin. Kiinteistökäynnit, joilla täytettiin jätevesijärjestelmän selvitys- ja arviointilomake (553 kpl) tai kiinteistökäynnillä selvisi, että kiinteistöllä on ikävapautus tai asiat kunnossa (53 kpl), yhteensä 606 kpl. Kiinteistökäyntiä ei ollut peruttu etukäteen, mutta se peruttiin kiinteistöllä (23 kpl). Kiinteistökäyntiä ei ollut peruttu etukäteen eikä kiinteistöllä ollut ketään paikalla ehdotettuna ajankohtana (111 kpl). Kiinteistön omistaja ei halunnut, että jätevesijärjestelmän arviointilomaketta täytetään, mutta kiinteistön omistajan kanssa kuitenkin keskusteltiin jätevesiasioista yleisellä tasolla ja kiinteistön omistaja otti infopaketin (73 kpl). Neuvontakäynneistä 21 kpl oli kiinteistön omistajien pyytämiä. Taulukossa 4 on esitetty kiinteistökohtainen neuvonta alueittain. taulukko 4. kiinteistökohtainen neuvonta kaudella Alue Kirjeitä postitettu Kiinteistökäynnit (täytetyt lomakkeet) Ikävapautus/asiat kunnossa Peruttu etukäteen Peruttu kiinteistöllä Ei ketään paikalla Ei virallinen, mutta ottaneet infopaketin Hietaanpohja/Lähemäki Savujärvi Hirvilahti Hirvilahti Karttula eteläpuoli Karttula pohjoispuoli Mustinlahti-Ukonlahti Pohjois-Soisalo Vehmersalmi Nilsiä, Siikajärvi Nilsiä, Palonurmi Nilsiä, Saarvonmäki Nilsiä, Vuotjärvi Nilsiä, Talvisalo Nilsiä, Pieksä Nilsiä, Murtolahti Kettukankaan pohjavesialue Muut alueet Yhteensä

13 6 Jätevesien käsittely kiinteistöillä 6.1 Jätevesijärjestelmät ja niiden arviointi Neuvontakäynnin yhteydessä jätevesineuvoja teki johtopäätöksen kiinteistön nykyisen jätevesijärjestelmän puhdistusvaatimusten valtioneuvoston asetuksen (209/2011) ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojelumääräysten täyttymisen suhteen. Johtopäätös tehtiin maastotarkastelun, jätevesijärjestelmän pintapuolisen tarkastelun ja kiinteistökäynnillä saatujen tietojen perusteella. Arvioinnissa käytettiin neljää eri vaihtoehtoa: Punainen. Kiinteistön nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia. Järjestelmän kunnostus edellyttää toimenpideluvan hakemista. Jätevesijärjestelmän on täytettävä jätevesiasetuksen vaatimukset viimeistään mennessä. Keltainen. Kiinteistön nykyisessä jätevesijärjestelmässä on pieniä puutteita, jotka on saatettava asetuksen mukaisiksi mennessä. Arviointilomakkeessa suositellut toimenpiteet eivät edellytä toimenpideluvan hakemista. Vihreä. Kiinteistön jätevesijärjestelmä on kunnossa. Järjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää käyttöä ja huoltoa järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Sininen. Kiinteistön jätevesimäärä on vähäinen eikä sisällä vesikäymälän jätevesiä. Puhdistusvaatimus (YSL 86/2000) ei koske tätä kohdetta nykyisellään, joten järjestelmä on tällä hetkellä kunnossa. 13

14 taulukko 5. Yhteenveto kauden 2013 kiinteistökäynneistä. 1) Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (sis. vesi-wc) Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) 11 4 Järjestelmä riittämätön - yhteensä Vanha maaperäkäsittely Muu (pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu) 7 5 Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 34 5 Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 5 4 Kaikki jätevedet umpisäiliöön 1 Muu (järjestelmä kunnossa) 1 Järjestelmä kunnossa - yhteensä Yhteensä ) Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % Järjestelmä riittämätön - yhteensä Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 2 3 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 2 (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely 1 Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 1 10 Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 4 (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely 8 Muu (järjestelmä kunnossa) 1 1 Järjestelmä kunnossa - yhteensä Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä Yhteensä

15 Vakituiseen asutuilla kiinteistöillä järjestelmistä, joissa kaikki jätevedet käsiteltiin yhdessä (sis. vesiwc) 209 kpl (81 %) olivat riittämättömiä. Näillä kiinteistöillä jätevesijärjestelmän saneeraus edellyttää toimenpideluvan hakemista. Jätevesijärjestelmä on saatettava vastaamaan asetuksen vaatimuksia mennessä. 7 kiinteistöllä (3 %) jätevesijärjestelmissä havaittiin pieniä puutteita, jotka on saatettava asetuksen mukaisiksi mennessä. Näiden puutteiden korjaukset eivät edellytä toimenpideluvan hakemista. 41 kiinteistöllä (16 %) jätevesijärjestelmä oli kunnossa (kuva 2). Vakituinen asutus, kaikki jätevedet yhdessä (sis. vesi-wc) 16% 3% Järjestelmä riittämätön Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu Järjestelmä kunnossa 81% Kuva 2. Vakituinen asutus, kaikki jätevedet yhdessä (sis. vesi-wc) v Vapaa-ajan asutuksen kiinteistöillä järjestelmistä, joissa kaikki jätevedet käsiteltiin yhdessä (sis. vesi-wc) 42 kpl (75 %) olivat riittämättömiä. Näillä kiinteistöillä jätevesijärjestelmän saneeraus edellyttää toimenpideluvan hakemista. Jätevesijärjestelmä on saatettava vastaamaan asetuksen vaatimuksia mennessä. 5 kiinteistöllä (9 %) jätevesijärjestelmissä havaittiin pieniä puutteita, jotka on saatettava asetuksen mukaisiksi mennessä. Näiden puutteiden korjaukset eivät edellytä toimenpideluvan hakemista. 9 kiinteistöllä (16 %) jätevesijärjestelmä oli kunnossa (kuva 3). 15

16 Vapaa-ajan asutus, kaikki jätevedet yhdessä (sis. vesi-wc) 16% 9% Järjestelmä riittämätön Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu Järjestelmä kunnossa 75% Kuva 3. Vapaa-ajan asutus, kaikki jätevedet yhdessä (sis. vesi-wc) v Vakituiseen asutuilla kiinteistöillä järjestelmistä, joissa wc-vedet ja muut jätevedet käsiteltiin erikseen tai wc-vesiä ei ollut 23 kpl (55 %) olivat riittämättömiä. Näillä kiinteistöillä jätevesijärjestelmän saneeraus edellyttää toimenpideluvan hakemista. Jätevesijärjestelmä on saatettava vastaamaan asetuksen vaatimuksia mennessä. 12 kiinteistöllä (28 %) jätevesijärjestelmissä havaittiin pieniä puutteita, jotka on saatettava asetuksen mukaisiksi mennessä. Näiden puutteiden korjaukset eivät edellytä toimenpideluvan hakemista. 5 kiinteistöllä (12 %) jätevesijärjestelmä oli kunnossa. 2 kiinteistöllä (5 %) jäteveden määrä oli vähäinen (kuva 4). Vakituinen asutus, wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole 12% 5% Järjestelmä riittämätön Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu 55% Järjestelmä kunnossa 28% Jätevesimäärä vähäinen Kuva 4. Vakituinen asutus, wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole v

17 Vapaa-ajan asutuksen kiinteistöillä järjestelmistä, joissa wc-vedet ja muut jätevedet käsiteltiin erikseen tai wc-vesiä ei ollut 35 kpl (17 %) olivat riittämättömiä. Jätevesijärjestelmä on saatettava vastaamaan asetuksen vaatimuksia mennessä. 12 kiinteistöllä (6 %) jätevesijärjestelmissä havaittiin pieniä puutteita, jotka on saatettava asetuksen mukaisiksi mennessä. 28 kiinteistöllä (13 %) jätevesijärjestelmä oli kunnossa. 134 kiinteistöllä (64 %) jäteveden määrä oli vähäinen (kuva 5). Vapaa-ajan asutus, wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole 17% Järjestelmä riittämätön 64% 6% 13% Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu Järjestelmä kunnossa Jätevesimäärä vähäinen Kuva 5. Vapaa-ajan asutus, wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole v Suurin osa järjestelmistä oli rakennettu vuosien välisenä aikana. Vanhimmat järjestelmät kiinteistöillä oli rakennettu 1950-luvulla. Jätevesijärjestelmien ikäjakauma vuonna 2013 on esitetty kuvassa 6. 17

18 kpl Jätevesijärjestelmien ikäjakauma v kpl % 20 5,8 12,2 21,3 18,9 8,5 8,9 6,2 18,2 0 Kuva 6. Jätevesijärjestelmien ikäjakauma vuonna Suositellut toimenpiteet Mikäli kiinteistön jätevesijärjestelmä ei täyttänyt asetuksen vaatimuksia (punainen tai keltainen), annettiin kiinteistön omistajalle suositeltuja toimenpiteitä, jotka tekemällä kiinteistön jätevesijärjestelmä saatetaan vastaamaan asetuksen vaatimuksia. Jätevesineuvoja ja kiinteistön omistaja kävivät läpi arviointilomakkeessa olevat suositellut toimenpiteet kohta kohdalta. Suositeltaessa toimenpiteitä otettiin huomioon asetuksen vaatimukset, kiinteistöllä vallitsevat olosuhteet sekä kiinteistön omistajan mielipiteet. Yleensä kiinteistöille pystyttiin suosittelemaan muutamaa eri vaihtoehtoa. Kiinteistön omistajia neuvottiin olemaan yhteydessä ammattitaitoisen suunnittelijaan ja rakentajaan jätevesijärjestelmää valittaessa, suunniteltaessa ja toteutettaessa. Mikäli kiinteistön jätevesijärjestelmä oli kunnossa, painotettiin kiinteistön omistajalle järjestelmän hyvää käyttöä ja huoltoa, jotta järjestelmä toimisi asianmukaisesti. 18

19 7 Tuloksellisuus Hankkeen laskennallista tuloksellisuutta voidaan laskea Suomen ympäristökeskuksen laskentamallin mukaisesti seuraavalla kaavalla: Vertailuluku hankkeen kokonaiskulut x 0,1 + y 0,4 + z, jossa x on yleisneuvonnalla tavoitetut henkilöt, y on yksilöllisellä neuvonnalla tavoitetut henkilöt ja z on kiinteistökohtaisella neuvontakäynnillä tavoitetut taloudet. Hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena yleisneuvonnalla tavoitettiin 708 henkilöä. Yksilöllisellä neuvonnalla tavoitettiin 454 henkilöä. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin 606 kpl. Hankkeen kokonaiskulut olivat ,49 e. Sijoittamalla edellä mainitut luvut kaavaan saadaan vertailuluvuksi: Vertailuluku , , , ,4 Pieni vertailuluku indikoi tehokasta neuvontaa. Kuopion jätevesineuvontahankkeen toisen toimintavuoden vertailuluvuksi saatiin 153,4. 19

20 8 Palaute, arvio onnistumisesta ja kehittämisehdotuksia Neuvontahankkeen toisena toimintavuotena kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit kohdistuivat edelleen Kuopion kaupungin haja-asutusalueille. Hanke kävi yhteensä 813 kiinteistöllä, joista 679 käyntiä oli sellaisia, joissa kiinteistön omistajaa neuvottiin kiinteistön jätevesiasioissa tai neuvottiin ja keskusteltiin haja-asutusalueiden jätevesiasioista yleisellä tasolla. 134 kiinteistökäyntiä oli sellaisia, joissa kiinteistöllä ei ollut ehdotettuna ajankohtana ketään paikalla tai neuvontakäynti peruttiin kiinteistöllä ilman sen kummempaa syytä. Yleisneuvontatilaisuudet painottuivat Kuopion alueelle (9 kpl). Ryhmäneuvontatilaisuuksia järjestettiin yhteensä 40 kpl ja ne kohdistuivat koko Pohjois-Savon alueelle. Tilaisuuksissa tavoitettiin ja neuvottiin yhteensä 958 henkilöä. Tilaisuudet onnistuivat hyvin ja vastasivat ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Tilaisuuksien luonne riippui kohderyhmästä, osassa tilaisuuksia ihmisten mielenkiintoa heräteltiin enemmän yleisellä tasolla jätevesiasetusta kohtaan, kun taas osissa tilaisuuksissa mentiin hyvinkin syvälle ja konkreettisiin neuvoihin kiinteistökohtaisen jätevesihuollon järjestämisessä. Hankkeen toisen toimintavuoden vertailuluvuksi saatiin 153,4. Ensimmäisenä toimintavuotena vertailuluku oli vastaavasti 167,8. Valtakunnallisesti neuvontahankkeiden vertailuluku on vaihdellut 137,7 ja 513,9 välillä. Neuvonnasta saatu asiakaspalaute oli positiivista. Pieni vähemmistö kritisoi hajajätevesiasetusta, varsinkin sellaisilla kiinteistöillä, missä kiinteistö ei sijainnut lähellä vesistöjä eikä pohjavesialueita. Neuvonta tehostui verrattuna hankkeen ensimmäiseen toimintavuoteen ja vuoden 2013 neuvontaa voidaan pitää onnistuneena. Hankkeen tarjoamista kiinteistökäynneistä peruttiin etukäteen n. 36 %. Välttämättä kaikilla näillä peruutuksen tehneistä kiinteistöistä jätevesijärjestelmä ei kuitenkaan täytä asetuksen vaatimuksia. Jatkossa kiinteistön omistajan peruessa kiinteistökäyntiä, jätevesineuvoja yrittää saada selville mahdollisimman paljon kiinteistöllä käytössä olevasta järjestelmästä ja tämän jälkeen tarpeen vaatiessa markkinoida kiinteistökäyntiä kiinteistölle mahdollisimman paljon. Vaikka kiinteistön omistajat pyrittiin tavoittamaan ennen ehdotettua kiinteistökäyntiaikaa, kiinteistökäynneistä 134 oli sellaisia, joissa kiinteistöllä ei ollut ehdotettuna ajankohtana ketään paikalla tai neuvontakäynti peruttiin vasta kiinteistöllä. Jatkossa kiinteistölle lähetettävässä neuvontakäyntikirjeessä kerrotaan kiinteistön omistajalle, että mikäli hän ei varmista käyntiä etukäteen tai jätevesineuvoja ei saa kontaktia kiinteistön omistajaan ennen ehdotettua kiinteistökäyntiä, jätevesineuvoja ei tule kiinteistölle ehdotettuna ajankohtana. Tällä toimenpiteellä saadaan poistettua ns. turhat kiinteistökäynnit. 20