Kainuun jätevesi -hanke
|
|
- Helmi Maarit Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kainuun jätevesi -hanke
2 JOHDANTO Valtioneuvosto hyväksyi jätevesiasetuksen, jossa määritellään uudet vähimmäisvaatimukset haja-asutusalueen talousjätevesien puhdistustasolle. Jätevesien puhdistukseen liittyvä ympäristönsuojelulain muutos tuli voimaan Uusi asetus (209/2011) tuli voimaan ja se kumosi aikaisemman valtioneuvoston asetuksen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, joka tuli voimaan Asetuksen siirtymäaika päättyy Jätevesiasetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja näin ehkäistä ympäristön pilaantumista. Uudet vähimmäisvaatimukset vastaavat aiemman jätevesiasetuksen lievempää vaatimustasoa. Puhdistustasovaatimukset on määritelty orgaaniselle aineelle, fosforille ja typelle. Asetuksen mukaan talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Herkästi pilaantuvilla alueilla kuten rannoilla ja pohjavesialueilla, kunta voi ympäristönsuojelumääräyksissään edellyttää ohjeellisia arvoja korkeampaa puhdistustasoa. Asetuksen vaatimukset ovat koskeneet uudisrakentamista vuoden 2004 alusta alkaen. Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen on täytettävä asetuksen puhdistusvaatimukset siirtymäajan päättymisen mennessä. Säädösmuutoksilla kohtuullistettiin jätevesien käsittelyn tehostamiseksi tarvittavia investointeja ja lisäksi pyrittiin varmistamaan iäkkäiden ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien mahdollisuus saada vapautus vaatimuksista. Jätevesien puhdistustasoa koskevien vaatimusten noudattamisesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen Myös erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, esimerkiksi työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada hakemuksesta vapautuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kunnalta ja se voidaan myöntää viideksi vuodeksi kerrallaan. Ympäristöministeriö on todennut, että sopivan jäteveden käsittelyjärjestelmän valinta edellyttää aina kiinteistökohtaista arviointia. Kiinteistönomistajan kannalta tärkeää on ehkäistä lähiympäristön, kuten pohja- tai kaivoveden, pilaantumista ja muita asuinympäristön hygieenisyyshaittoja. Erityisesti rannoilla ja pohjavesialueilla kiinteistökohtainen jätevesien puhdistus voi olla haasteellista.
3 Sisällys 1 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET KAINUUN JÄTEVESI -HANKE Kainuun Nuotta ry Hankkeen rahoitus Hankkeen kulut Yhteistyö kuntien kanssa Ohjausryhmä Muut yhteistyötahot HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT Toimialueet, tehtävät ja työajankäyttö Neuvojien taustat ja koulutus TIEDOTUS JA MARKKINOINTI YLEISNEUVONTA Puhelin- ja nettineuvonta Yleisneuvonta ja tilaisuudet KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA Neuvonnan toteuttaminen Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso Kiinteistökäyntien yhteydessä annetut neuvot PALAUTE TULOKSET NEUVONNAN VAIKUTTAVUUS Liite 1. Kiinteistökäynnillä täytettävä kaavake
4 1 1 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kainuun jätevesi oli Kainuun Nuotta ry:n hallinnoima neuvontahanke, jonka tavoitteena oli antaa puolueetonta tietoa jätevesien käsittelystä ja valtioneuvoston asetuksesta (209/2011) haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille. Hankkeen tarjosi jätevesiä ja niiden käsittelyä koskevaa yleisneuvontaa erilaissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin 156 kpl, joista 34 koski vapaa-ajan kiinteistöä ja 122 vakituisesti asuttua kiinteistöä. Neuvonnan kysyntä lisääntyi vuonna 2013 edelliseen toimintavuoteen verrattuna. Neuvontakäynneistä noin 62 % toteutui niin, että kiinteistönomistaja otti neuvojaan yhteyttä ja pyysi neuvontakäynnille. Vastaava luku vuonna 2012 oli 40 %. Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä noin 78 % eivät täyttäneet hajajätevesiasetuksen vaatimuksia. Vapaa-ajan kiinteistöjen osalta uusimistarve koski 36 % tarkastelluista jätevesijärjestelmistä. Useissa kohteissa käytössä oleva järjestelmä oli jo mm. ikänsä puolesta siinä kunnossa, että tulevassa saneerauksessa ei voida hyödyntää nykyisen järjestelmän osia, kuten saostuskaivoja. Yleisneuvontatilaisuuksia järjestettiin 16, joista 13 osalta yhteistyötä tehtiin paikallisen kyläyhdistyksen kanssa. Kylillä järjestetyt yleisneuvontatilaisuudet lisäsivät kiinteistökohtaisen neuvonnan kysyntää. Kyläyhdistyksien aktiivisuus kertoo osaltaan, että hajajätevesiasiat ovat tulossa myös käytännöntasolla ajankohtaiseksi. Neuvonnan vaikuttavuudesta tehtiin syksyllä 2013 kysely, jonka kohteena olivat vakituisesti asuttujen kiinteistöjenomistajat (64 kpl), jotka eivät kuuluneet ns. ikävapautuksen piiriin. Vastauksia palautui 20 kpl. Lähes jokainen vastannut ilmoitti, että neuvontakäynnillä kiinteistölle jätetty dokumentti on tallessa, mutta itse järjestelmiä oli kyselyn mukaan uusittu vain 4 kpl. Kahden vuoden aikana tehdyn neuvontatyön pohjalta voi sanoa, että jätevesijärjestelmien ajanmukaistamista ei saada toteutettua siirtymäajan päättymiseen mennessä. Kuntiin tehdyn kyselyn pohjalta käy esille, että jätevesijärjestelmien saneeraukset eivät ole merkittävästi lisääntyneet viimeisen kahden vuoden aikana. Valitettavasti useat kiinteistöjen omistajat odottavat vielä asetuksen muuttuvan ja sen varjolla siirtävät asiaa tuonnemmaksi. Jätevesienkäsittelyjärjestelmien suunnittelussa on parantamisen varaa. Neuvonnan yhteydessä kiinteistöjen omistajille on painotettu suunnittelun merkitystä ja sen vaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Toisaalta
5 suunnittelijaresursseja ei kaikin paikoin ole liioin käytettävissä ja asukkaiden valinnanmahdollisuudet ovat vähissä. Tärkeä osa hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanossa on, että päteviä suunnittelijoita on riittävästi. Kainuusta osallistui syksyllä 2013 kaksi henkilöä Hämeenlinnassa järjestettyyn hajaasutusalueen vesihuollonsuunnittelija koulutukseen. 2 2 KAINUUN JÄTEVESI -HANKE 2.1 Kainuun Nuotta ry Kainuun Nuotta ry on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten sekä niiden tukijärjestöjen perustama yhdistys. Kylätoiminnan kattojärjestönä Kainuun Nuotta ry. tukee ja kehittää Kainuun alueella toimivien maaseutujen kyläyhdistyksiä ja taajamien asukasyhdistyksiä. Toiminta-alueeseen kuuluu noin 150 Kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä. Jätevesineuvonta hankkeen toiminta-alueena oli koko Kainuu. Hankkeen pääpaino oli kiinteistökohtaisessa neuvonnassa. Yleisneuvontaa pyrittiin kohdentamaan suoraan Kainuun kylien asukkaille ja kyläyhdistykset aktivoituivatkin yhteistyön tekemiseen. Hankkeen tavoitteet Neuvoa ja opastaa puolueettomasti, parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen viemäröinnin ulkopuolella sijaitsevia haja-asutusalueen kiinteistöjä jätevesijärjestelmien parantamistarpeissa Tiedottaa käyttökelpoisista hajajätevesien käsittelymahdollisuuksista asetuksen tavoitteet huomioiden Auttaa yhdenmukaistamaan hankealueen kuntien määräyksiä hajajätevesien käsittelyvaatimusten osalta Tuottaa yhdenmukaista ja rekisteröitävää tietoa hankealueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä Auttaa alueellisten haja-asutusalueiden vesienhuollon kehittämissuunnitelmien toteuttamisessa 2.2 Hankkeen rahoitus Kainuun jätevesihankkeen rahoitus ( ) koostui Ympäristöministeriön Kainuun ELY-keskukselle kohdentamasta avustuksesta ja kuntien rahoituksesta. Kainuun ELY-keskuksen Kainuun Nuotta ry:lle myöntämän avustuksen suuruus oli ja kuntien rahoitus yhteensä Kainuun kunnat, Puolankaa lukuun ottamatta, osallistuvat neuvontatyön rahoittamiseen.
6 3 2.3 Hankkeen kulut Taulukoista 1. on esitetty hankkeen kustannusarvio ja toteutuneet kulut. Henkilöstön palkkakustannukset muodostivat suurimman menoerän hankkeen kokonais-kustannuksista. Palvelujenostoon varatusta rahoituksesta jäi osa käyttämättä, koska kiinteistökohtaisen neuvonnan tarve oli ennakoitua vähäisempää. TAULUKKO 1. Hankkeen rahoitus Arvio Toteutuneet kustannukset Henkilöstökustannukset Palvelujenosto Toimistokulut Tiedotus ja viestintä Matkakulut YHTEENSÄ Yhteistyö kuntien kanssa Kuntien viranhaltijoiden kanssa tehtiin yhteistyötä mm. kohdennettujen neuvonta-alueiden valinnassa sekä kiinteistökohtaisen neuvonnan järjestelyssä. Vuoden 2013 aikana kohdennetun neuvonnan alueita valittiin Vaalasta, Paltamosta, Hyrynsalmelta ja Ristijärveltä. Useista kunnista ohjattiin neuvoja kysyneitä kuntalaisia kääntymään hankkeen puoleen. Vastavuoroisesti neuvojat kehottivat ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan ns. rajatapauksissa, jolloin vain viranomainen voi tehdä linjauksen miten kannattaa toimia. Yhteistyö eri viranomaisten kanssa oli asiakaslähtöistä ja tähdännyt kiinteistön omistajan/ asukkaan edunmukaiseen toimintaan. Hankkeen toimesta pystyttiin keventämään kuntiin kohdistuvaa neuvontatarvetta. Joissain tilanteissa jätevesineuvoja saattoi joustavammin lähteä kiinteistökäynnille ja tällöin viranhaltijalle jäi paremmin aikaa esim. lupahakemuksien käsittelyyn. Helmikuussa 2014 järjestettiin kuntien viranhaltijoille keskustelutilaisuus, jossa aiheena olivat mm. poikkeuksen myöntäminen ja sen perusteet. Kuntien on hyvä tehdä yhteistyöt, jotta Kainuuseen saadaan yhtenevä käytäntö ja asukkaiden tasapuolinen kohtelu määräaikaisen poikkeuksen myöntämisperusteisiin.
7 4 2.5 Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmään kuului kuntien viranomaisia, rahoituksen valvojan edustaja Kainuun ELY-keskukselta, Kainuun Nuotta ry:n johtoryhmän edustaja, joka toimi kokouksissa puheenjohtajana. Ohjausryhmä kokoontui ja Ohjausryhmän jäsenet: Jukka Korhonen, Suomussalmen kunta Risto Saarinen, Kuhmon kaupunki Paula Malinen, Kajaanin kaupunki Harri Helenius, Ristijärven kunta Risto Rojo, Kainuun ELY-keskus Veli-Matti Karppinen, Kainuun Nuotta ry Esa Jaakkola, Kainuun Nuotta ry Niina Kinnunen, Kainuun Nuotta ry 2.6 Muut yhteistyötahot Hankkeen yhteistyötahoja olivat Kainuun alueella muun muassa Kainuun ELYkeskus, Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Kainuun sote -kuntayhtymä, kylä- ja asukasyhdistykset sekä mökkiläistoimikunnat. Neuvontapalveluiden järjestämisessä ostopalveluina otettiin oppia Pohjois-Pohjanmaalla toimivasta ProAgrian neuvontahankkeesta. Kyläyhdistyksen rooli jätevesineuvonnassa lisääntyi merkittävästi. Kyläyhdistyksien kanssa järjestettiin yleisneuvontatilaisuuksia ja tiedotettiin hajajätevesiasioista yhdessä. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi aloitti keväällä kiinteistökohtaisen rekisterin päivittämisen. Rekisteriin kerättiin tietoja mm. sakokaivolietteen kuljettamisesta. Tietojen päivittämisen seurauksena Ekokymppiin tuli kyselyitä myös hajajätevesiä koskien, jolloin jätehuoltoviranomainen ohjasi asiakkaan jätevesineuvonnan piiriin. Lisäksi Ekokympin jäteneuvojan kanssa yhdessä tarjottiin neuvontapalveluja asukkaille. Keväällä 2014 kylä- ja asukasyhdistyksille markkinoitiin yhteistyössä pakettia, johon sisältyi hajajätevesineuvonnan lisäksi mm. myös energiansäästö- ja jätteidenlajitteluneuvontaa.
8 5 3 HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT 3.1 Toimialueet, tehtävät ja työajankäyttö Projektipäällikkö, kokoaikainen hankkeen hallinto sekä osatoimintojen koordinointi toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyöverkoston luominen ja ostopalvelujen kilpailuttaminen raportointi rahoittajalle ja ohjausryhmälle tiedottaminen ja viestintä yleis- ja kiinteistökohtainen neuvonta rahoituksen hakeminen ja maksatushakemuksien valmistelu Jätevesineuvojat (ostopalvelu) kiinteistökohtainen ja yleisneuvonta sopimuksen mukaan neuvonnan raportointi hankkeen ja neuvonnan kehittäminen yhdessä projektipäällikön kanssa Projektisihteeri, osa-aikainen (n. 30 %) hankkeen kirjanpito ja toimistotyöt sopimuksien ja rekisterin ylläpitäminen kohdennetun ja yleisneuvontakirjeiden valmistelu sekä postitus 3.2 Neuvojien taustat ja koulutus Jätevesineuvontaa hankkeessa tekivät projektipäällikkö Niina Kinnusen lisäksi Antti Vääräniemi, Timo Piirainen ja Risto Manninen. Neuvojista kolmella on insinöörikoulutus ja yhdellä rakennusalan tutkinto. Lisäksi jokaisella on taustalla vesihuollon suunnittelijakoulutus ja kokemusta jätevesijärjestelmien suunnittelusta. Taulukossa 2 on esitetty minkä kuntien alueille kukin neuvoja teki kiinteistökäyntejä. TAULUKKO 2. Neuvojien käynnit kuntakohtaisesti Niina Antti Timo Risto Hyrynsalmi x x Kajaani x x x Kuhmo x Paltamo x x x Puolanka x Ristijärvi x x Sotkamo x x x Suomussalmi x Vaala x x
9 6 4 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Hajajätevesiasioista ja yleisneuvontatilaisuuksista on ilmoitettu seuraavissa lehdissä: - KotiseutuPlus 5.4. ja Vuolijoki lehti Tervareitti Puolanka lehti Kainuun Sanomat 26.5., 1.8. ja Kuhmolainen Sotkamo lehti Jätevesiasioista ja Kainuun Nuotan tarjoamasta neuvontapalvelusta oli artikkelit Vuolijoki lehdessä ( ) ja Sotkamo lehdessä ( ). Paltamon asukaslehdessä no.2. oli kirjoitus jätevesiasioista. Paltamon asukaslehti on luettavissa sähköisesti Paltamon kunnan nettisivuilla. Kainuun Sanomat lehdessä oli ( ) kirjoitus Vuoreslahden koululla pidetystä neuvontatilaisuudesta, joka järjestettiin yhdessä Ekokympin jäteneuvojan kanssa. Keväällä 2014 Kainuun jätevesihankkeen toiminnasta kerrottiin neljän maakunnan yhteisessä verkkolehdessä. Haja-asutusalueille tarkoitettua neuvontaa sekä yleistä tietoa jätevesiasioista markkinoitiin hankkeen internetsivujen ja facebookin kautta. Lisäksi kuntien viranomaiset osallistuivat tiedottamiseen ja jakoivat neuvontahankkeen yhteystietoja kuntalaisille. Lisäksi alueittain jaetut yleisneuvontakirjeet toimivat osaltaan tiedottamis- ja markkinointikanavana (ks. 6.1.). Kuntien viranomaisille lähetettiin säännöllisesti ja tarvittaessa tietoja hankkeen toiminnasta sekä ajankohtaisista asioista. 5 YLEISNEUVONTA 5.1 Puhelin- ja nettineuvonta Hankkeen kautta annettiin puhelimitse neuvontaa 20 kiinteistön omistajalle. Puhelimitse on kyselty mm. seuraavia asioita: - On aloittamassa rakentamisen tänä kesänä ja haluaa tietää onko jätevesisuunnitelma sopiva?
10 7 - Kiinteistön nykyinen järjestelmä on rakennettu 1997 ja siihen on tehty muutoksia Kunnasta on sanottu, että kaikki on kunnossa. Voiko pitää paikkaansa, kun vesistöön on matkaa noin 10 metriä? - Omistaja on laittamassa kiinteistölleen Vestellin järjestelmän. Kyseli suunnitelman teettämisestä ja siitä toimiiko semmoinen järjestelmä? - Haluaisi laittaa kuivakäymälän, mutta mikähän olisi hyvä? - Miten saadaan mangaani pois kaivovedestä? - Miten tehdään jätevesien käsittely pohjavesialueella? - Voidaanko liittyä kunnalliseen viemäröintiin ja milloin? - Saako vapautuksen viemäröintiin liittymisestä? - Voiko taajamassa vaihtaa vesikäymälän kuivakäymälään? Neuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse annettiin vuonna 2013 hieman enemmän kuin edellisenä vuotena. 5.2 Yleisneuvonta ja tilaisuudet Kainuun kylillä järjestettiin yhteistyössä paikallisten kyläyhdistyksien kanssa yleisneuvontatilaisuuksia. Teppanakeskuksessa pidettiin jätevesialan toimijoille tilaisuus huhtikuun alussa. Lisäksi neuvontahanke oli esillä Seppälän maalaismarkkinoilla. Viime vuonna yleisneuvontaa suunnattiin enemmän suoraan kyläläisille sen sijaan, että olisi oltu esillä erilaisissa toritapahtumissa. Taulukossa 3. on esitetty tapahtumien yhteydessä olleet neuvontapisteet ja arvio asiakkaista. TAULUKKO 3. Neuvontapisteet tapahtumien yhteydessä 2013 asiakkaita tapahtumaan osallistuneita Kajaani, Seppälän maalaismarkkinat 40 n YHTEENSÄ 1 40 Yleisneuvontatilaisuuksiin osallistui henkilöitä vaihtelevasti. Niiden kylien osalta, joissa jätevesiasiat olivat jo nousseet esille osallistujia tuli paikalle mukavasti. Kahdelta kylältä on jo pyydetty uusintakäyntiä tulevalle kesälle, koska kaikki asiasta kiinnostuneet eivät päässeet aikaisemmin paikalle. Taulukossa 4. on esitetty yleisneuvonta ja muut tilaisuudet, joissa hanke on ollut järjestäjänä tai vierailijana.
11 8 TAULUKKO 4. Yleisneuvonta ja muut tilaisuudet 2013 Paikka Osallistujia Kajaani, Teppanakeskus 9 Viranomaiskeskustelutilaisuus Suomussalmi, Kiannanniemi 29 Suomussalmen kyläparlamentti, yleisneuvonta Kajaani, Kainuun vesienhoidon yhteistyöryhmän 15 kokous Ristijärvi, kuntakeskus 19 Kyläkierros 2013, yleisneuvonta Ristijärvi, Hiisijärvi 19 Kyläkierros 2013, yleisneuvonta Ristijärvi, Pyhäntä 22 Kyläkierros 2013, yleisneuvonta Paltamo, Vaarankylä 22 yleisneuvontatilaisuus Sotkamo, Pohjois-Tipas 16 yleisneuvontatilaisuus Kajaani, Vuoreslahti 21 yleisneuvontatilaisuus Kainuun jätehuollonkuntayhtymä 8 Hajajätevesiasetus ja vaatimukset Kuhmo, Kalliojoki 45 yleisneuvontatilaisuus Vaala, Enonlahti 6 yleisneuvontatilaisuus Sotkamo, Suovaara 21 yleisneuvontatilaisuus Kajaani, Ojanperä 26 yleisneuvontatilaisuus Suomussalmi, Vääkiö 18 yleisneuvontatilaisuus Kuhmo, Timoniemi 10 yleisneuvontatilaisuus Kajaani, Teppanakeskus 16 tilaisuus jätevesialan toimijoille YHTEENSÄ KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA 6.1 Neuvonnan toteuttaminen Kiinteistökohtaisen neuvonnan järjestelyssä oli käytössä useita toimintatapoja. Osa neuvontakohteista tavoitettiin postittamalla tietylle alueelle yleiskirjeet, joissa kerrottiin jätevesiasetuksesta sekä maksuttomasta ja puolueettomasta neuvontatyöstä. Edellä mainitulla tavalla kirjeitä postitettiin 99 kpl. Kohdennetun
12 9 kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet valittiin yhteistyössä alueen viranomaisten kanssa. Taulukossa 5 on esitetty kuntakohtaisesti kiinteistöille jaetut kirjeet. Paltamossa neuvonta kohdennettiin vakituisesti asuttujen kiinteistöjen lisäksi myös loma-asuntoihin. Käytännössä aluevalinnan jälkeen kukin kunta toimitti kiinteistöjenomistajien yhteystiedot hankkeelle, joka hoiti neuvonnasta tiedottamisen kiinteistölle. Kohdennetussa neuvonnassa kiinteistölle lähetettiin kirje, jossa ehdotettiin kiinteistön omistajalle neuvonta-ajankohtaa. Kiinteistön omistajalla oli mahdollisuus perua aika ja ehdottaa siihen muutosta. Kohdennetun neuvonnan elikkä Nuohooja mallin keinoin tavoitettiin kirjeitse lähestytyistä kiinteistönomistajista noin puolet. Edellisenä kesänä toteutetun kohdennetun neuvonnat tavoittavuus oli samaa luokkaa. Ehdotetun neuvontakäynnin perumisen syinä oli muun muassa, että kiinteistön jätevesijärjestelmä oli jo uusittu tai koettiin, etteivät jätevesiasiat koske heitä tällä hetkellä. TAULUKKO 5. Kirjeet ja toteutuneet neuvontakäynnit 2013 Kunta kirje kiinteistön yleiskirje omistajalle alueella Neuvontakäynnit Putkimies Nuohooja Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala yhteensä Nuohooja -malli Kiinteistönomistajalle lähetettiin kirje, jossa ehdotettiin neuvonta-aikaa ja pyydettiin ottamaan yhteyttä, mikäli ehdotettu ajankohta ei sovi tai muutoin haluaa perua kiinteistökohtaisen neuvontakäynnin. Kohdealue lähdettiin kartoittamaan suunnitelmallisesti yhdellä kertaa. Hyvät ja huonot puolet: + matkakustannuksia säästyy + kiinteistönomistajia voidaan helpommin kannustaa yhteishankintoihin + ajankäyttö helpommin hallittavissa + paikallisesti jätevesien käsittelyyn liittyvät asiat nousevat hyvin esille
13 + neuvontatyössä tarvittava alueellinen pohjatieto on tehokkaammin käytettävissä (mm. pohjavesialueet, rakennusjärjestys, vesihuollon kehittämissuunnitelma) kaikki alueella olevat kiinteistönomistajat eivät tarvitse neuvontaa turhia käyntejä ei voida välttää, koska osa kiinteistön omistajista ei ole paikalla, eikä ilmoita siitä neuvojalle Putkimies -malli Yleisneuvontatilaisuuksien ja muun tiedottamisen kautta pyrittiin löytämään ne kiinteistöt, jotka tarvitsevat ja haluavat neuvoja sekä ohjeita jätevesien käsittelyyn. Kiinteistönomistaja otti neuvojaan yhteyttä, jolloin neuvontaajankohta sovittiin. Putkimies-mallin toimintaa voitiin tehostaa esimerkiksi jakamalla tiedotuskirjeitä jätevesineuvonnasta paikallisesti kiinteistönomistajien postilaatikoihin. Tiedotuskirjeessä muun muassa kerrottiin millä viikoilla jätevesineuvoja on alueella liikenteessä. Hyvät ja huonot puolet: + neuvonta kohdentuu vain niille, jotka tarvitsevat sitä + neuvontaan ja ohjeistukseen suhtaudutaan myönteisemmin + neuvontakäynti johtaa todennäköisemmin käytännön toimenpiteisiin + neuvonta hajautuu tasapuolisesti ympäri Kainuuta matkakustannukset nousevat, koska käytännössä neuvontakäyntien kokoaminen tietyltä alueelta yhdelle päivälle ei aina ole mahdollista neuvontakäyntikohtainen valmisteluaika kasva Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin 156 kpl. Taulukossa 6 on esitetty arvio kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uusimistarpeesta. Kiinteistökohtaiset järjestelmät luokiteltiin ohjeistuksen mukaan: SININEN, vähäinen jätevesimäärä Puhdistusvaatimus (YSL 86/2000) ei koske nykyisellään tätä kohdetta, siten järjestelmä kunnossa VIHREÄ, järjestelmä kunnossa Järjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti KELTAINEN, järjestelmää tehostettava, järjestelmän toimivuutta seurattava PUNAINEN, järjestelmä on uusittava viimeistään mennessä
14 11 TAULUKKO 6. Arvio kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uusimistarpeesta 2013 Vakituisesti asutut kiinteistöt 2013, 122 kpl 9% 13% 78% Vakituisesti asutut kiinteistöt Ikävapautus huomioitu (12 %) 8% 12% 12% 68% Vapaa-ajan kiinteistöt 2013, 34 kpl 36% 25% 18% 21% Vakituisesti asutuista kiinteistöistä noin joka kymmenes kuului automaattisen ikävapautuksen piiriin. Näiden kiinteistöjen osalta ei tällä hetkellä ole tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin. Ohjeita tarvittavista toimista annettiin tulevaisuutta ajatellen, jolloin esimerkiksi kiinteistön omistajuus on siirtynyt seuraavalle sukupolvelle. Taulukossa 7 on jaoteltu 2013 neuvonnan kohteena olleiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmien toimivuus sen mukaisesti, käsitelläänkö kaikki jätevedet samassa järjestelmässä vain onko kyseessä ns. 2-putki järjestelmä. Jaottelussa kohtaan 2. on laitettu lisäksi ne kiinteistöt, joissa on käytännössä yksi jätevesijärjestelmä, mutta ei vesikäymälää. Prosentti-osuus on laskettu kiinteistökäyntien kokonaismäärästä. Kiinteistökohtaisen neuvonnan kohteena olleista jätevesijärjestelmistä suurin osa n. 80 % on sellaisia, että kaikki jätevedet käsitellään yhdessä. Yleisin vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmä koostuu kahdesta saostuskaivosta, joiden perässä on kivipesä tai vedet johdetaan suoraan ojaan.
15 12 TAULUKKO 7. Yhteenveto kiinteistökäynneistä 1) Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (sis. vesi-wc) Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) 1 Järjestelmä riittämätön - yhteensä 91 58,3 10 6,4 Vanha maaperäkäsittely 7 2 Muu (pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu) 5 1 Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht. 12 7,7 3 1,9 Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 5 2 Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 2 Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä 7 4,5 2 1,3 Yhteensä ,5 15 9,6 2) Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % Järjestelmä riittämätön - yhteensä 3 1,9 5 3,2 Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht. 4 2,6 2 1,3 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 5 3 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 3 Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä 5 3,2 6 3,8 Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä 6 3,8 Yhteensä 12 7, ,2 6.3 Kiinteistökäyntien yhteydessä annetut neuvot Neuvontakäynti aloitettiin selvittämällä lähtötiedot, joilla on merkitystä siihen, miten jätevedet tulisi käsitellä, jotta jätevesiasetuksen ja kuntien määräykset sekä velvoitteet täytetään. Sen jälkeen kartoitettiin yhdessä kiinteistönomistajan tai joissain tapauksissa vuokralaisen kanssa kiinteistön nykyinen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Jätevesineuvoja täytti kiinteistöllä taustatietokaavake, johon kirjattiin mm. seuraavia asioita: - kiinteistön omistaja ja yhteystiedot - kiinteistön sijainti (haja-asutusalue, taajama, pohjavesialue, ranta-alue)
16 13 - vedenhankinta ja arvio kulutuksesta (porakaivo, rengaskaivon, joku muu) - varustelutaso (wc, tiskikone, suihku, sauna) - nykyinen jätevesijärjestelmä (kaivot, purkupaikka, rakennusvuosi, huolto ja korjaus) Laki edellyttää, että jokaisella kiinteistöllä tulisi olla laadittuna selvitys jätevesienkäsittelystä, sekä huolto- ja käyttöohjeet. Kiinteistökäyntien yhteydessä tuli selkeästi esille, että vain muutamilla kiinteistöillä oli laadittuna edellä mainittu selvitys. Kiinteistökäynnillä täytettiin kaavake, joka on liitteessä 1. Alkuperäinen (tarvittavilta osin täytetty) kaavake jäi kiinteistölle ja neuvojalle jäi siitä jäljennös raportointia varten. Viime kesänä tehtyjen neuvontakäyntien myötä kiinteistöille jäi ainakin selvitys kiinteistön jätevesienkäsittelystä. Kiinteistökäynnin yhteydessä kerrottiin lainsäädännön vaatimuksista ja konkretisoitiin mitä ne merkitsevät kyseessä olleen kiinteistön osalta. Neuvontatyön tuloksena kiinteistönomistaja oli selvillä oman jätevesijärjestelmänsä nykytilasta. Mikäli todettiin, että jätevesienkäsittelyä tulee tehostaa, annettiin kiinteistönomistajalle ohjeita miten asiassa tulee edetä. Kaaviossa 1 on esitetty kiinteistökäynneillä ehdotetut toimenpiteet. Tapauskohtaisesti kiinteistölle jätettiin mm. seuraavaa aineistoa: - selvityskaavake jätevesienkäsittelystä - käyttö- ja huolto-ohjeet - Hyvä jätevesien käsittely esite - Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon askel askeleelta esite - Kainuun jätevesihankkeen esite - jätevesisuunnittelijoiden yhteystietoja - sakokaivolietteen käsittely ohje - kuivakäymälä esittely ja vertailu - kuntien viranomaisten yhteystietoja
17 14 KAAVIO 1. Kiinteistökäynnillä ehdotetut toimenpiteet Ehdotetut toimet wc:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäksi 2. koko jätevesien käsittelyjärjestelmän uusiminen 3. wc:n uusinta vähävetiseksi huutelukäymäläksi 4. saostussäiliöiden kunnostus 5. saostussäiliöiden lisäys (esim. osasto lisää) 6. umpisäiliö 7. hälyttimen lisäys umpisäiliöön 8. maapuhdistamo, jonka tyypin suunnittelija valitsee 9. imeytyskentän rakentaminen 10. maasuodattamon rakentaminen 11. fosforinpoiston lisääminen 12. harmaavesisuodatin 13. laitepuhdistamo 14. yhteisratkaisu naapureiden kanssa kannattaisi selvittää 15. muu, mikä? Neuvontakäyntien yhteydessä annetut ohjeet, eivät poissulje muita vaihtoehtoja. Joidenkin kiinteistöjen osalta neuvonnan yhteydessä on voitu antaa laaja kirjo eri vaihtoehtoja, joita kiinteistönomistaja on jäänyt harkitsemaan. Esimerkiksi kiinteistönomistajan harkintaan on jäänyt, onko hän valmis luopumaan vesikäymälästä. Kyseisessä tilanteessa lähes kaikki vaihtoehdot ovat vielä käytettävissä.
18 15 7 PALAUTE Jätevesineuvontaan on pääasiallisesti suhtauduttu myönteisesti, vaikka paikoin kiinteistönomistajat eivät näe aiheellisena tehostaa jätevesijärjestelmän toimivuutta siirtymäaikana. Neuvontakäynneistä ei ole kerätty erikseen palautetta kiinteistöjen omistajilta, mutta useat heistä ovat kertoneet, että on todella hyvä asia, kun jätevesineuvojalla on mahdollisuus tulla kiinteistölle kertomaan vaihtoehdoista ja käytännöntoimista, kuten lupien hankinnasta. Elokuussa 2013 kartoitettiin kesällä 2012 tehdyn jätevesineuvonnan vaikuttavuutta. Kyselykirjeitä lähetettiin kaikkiaan 64 kiinteistölle (ks. kohta 9). Kyselyn rajattiin niihin kiinteistöihin, jotka ovat vakituisesti asuttuja ja neuvontakäynnillä arvioitiin järjestelmän olevan kokonaan uusimisen tarpeessa. Kiinteistökäyntien yhteydessä neuvonnasta on annettu myönteistä palautetta. Esim. Nykyaikana kaikesta saa maksaa. On todella hyvä juttu, että Kainuun Nuotalta saa neuvojan kotiin kertomaan, mitä tulisi ja olisi tarpeen tehdä. 8 TULOKSET Suomen Ympäristökeskus kerää tietoja eri puolella Suomea toimivista neuvontahankkeista. Yhtenä seurattava ja vertailussa mukana olevana indikaattorina on hankkeen kustannuksien suhteuttaminen neuvonnan toteutumiseen. Vertailuluku vaihtelee eri neuvontahankkeiden välillä, eikä se yksiselitteisesti kuvaa neuvonnan tehokkuutta tai laadukkuutta. Pääsääntöisesti vertailuluku on niiden hankkeiden osalta pienempi, jotka toteuttavat neuvontaa Nuohooja-mallin mukaisesti. Vuonna 2012 neuvontahankkeiden vertailuluku vaihteli välillä Pohjois-Suomessa toimivien hankkeiden vertailuluku oli suurempi, joka osin johtuu pidemmistä välimatkoista ja Putkimies-mallin käyttämisestä kiinteistökohtaisen neuvonnan lähtökohtana. TAULUKKO 8. Hankkeen kokonaiskulut (ARVIO)= (ajalle ) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) Yksilöllinen neuvonta kerroin 10 yht. 382 kpl henkilöitä kerroin 40 yht. 20 kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. 156 kpl talouksia =,, = 456,50
19 16 Taulukossa 9 on esitetty kuntakohtaisesti jätevesijärjestelmien saneeraukseen haetut toimenpideluvat ja rakennusluvan mukaisten hankkeiden yhteydessä saneeratut järjestelmät. Joidenkin kuntien osalta ei ollut tarkkoja tietoja käytettävissä, että kuinka monta jätevesijärjestelmää on rakennettu muun korjausrakentamisen yhteydessä. Sotkamon ja Suomussalmen kunnissa luvitettavasta jätevesisuunnitelmasta lausunnon antaa myös ympäristönsuojelusihteeri, jolloin sitä kautta saneerauksen kohteeksi tulleet järjestelmät on helpommin löydettävissä. TAULUKKO 9. Jätevesijärjestelmien saneeraukseen haetut luvat jätevesijärjestelmä uusittu 2. muun rakentamisen yht. arvio on (sulkeissa) jätevesijärjestelmä uusittu 2. muun rakentamisen yht. arvio on (sulkeissa) Hyrynsalmi 0 (2) (2) Kajaani 6 (4) 3 (4) 9 +(8) Kuhmo 4 (4) 5 (4) 9 +(8) Paltamo 4 (8) (8) Puolanka 2 (2) 1 (2) 3 +(4) Ristijärvi 1 (1) 2 (2) 3 +(3) Sotkamo Suomussalmi 21 3 (4) 24 +(4) Vaala Yhteensä 57 +(21) = 78 kpl 53 +(16) = 69 kpl 110 +(37) Näyttää sille, että jätevesijärjestelmien uudistaminen ei ole vilkastunut viimeisen kahden vuoden aikana. Kainuussa jätevesijärjestelmien uusiminen oli vilkkainta vuosina , jolloin esimerkiksi Sotkamossa saneerauksen kohteena oli ollut noin 50 järjestelmää vuodessa. Arvion mukaan jätevesisuunnitelmia kuitenkin laadittiin viime vuonna jo enemmän kuin edellisenä vuotena. Kiinteistöjen omistajat eivät välttämättä hae toimenpidelupaa välittömästi suunnitelman saatuaan. Viime kesänä kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien yhteydessä tuli vastaan hieman alle 10 jätevesisuunnitelmaa, jotka oli jo teetetty aikaisempina vuosina, mutta lupaa ei vielä ollut haettu. Kahden neuvontakäynnin perimmäisenä tarkoituksena olikin, että kävisimme vielä yhdessä jätevesisuunnitelman läpi, ennen toimenpideluvan hakemista.
20 17 9 NEUVONNAN VAIKUTTAVUUS Elokuussa 2013 lähetettiin kyselykirje 64 talouteen, joissa oli käyty kiinteistökohtaisella neuvontakäynnillä edellisenä kesänä. Kyselyn kohteeksi valittiin ne vakituisesti asutut kiinteistöt, joiden jätevesienkäsittelyjärjestelmä oli uusimisen tarpeessa (ns. punaiset kohteet). Kyselyn kohteena ei ollut ns. ikävapautuskohteita. Kysely tehtiin SYKE:n kaavakkeella, johon ei ollut lisätty muita kysymyksiä. Vastauksia palautui kaikkiaan 20 kpl (30 %). Kyselyn tuloksia voidaan pitää suuntaa antavana, eivätkä ne kerro kovin tarkkaan kaikilta osin neuvonnan vaikuttavuudesta. Esimerkiksi tiedossa on, että viime kesänä ainakin 5 jätevesijärjestelmää uusittiin neuvontakäynnin jälkeen, mutta kyselyssä tulee esille vain 4 järjestelmän uusimista. On mahdollista, että neuvontakäynti kiinteistölle on johtanut useammankin järjestelmän uusimiseen. Kysymykset Ympyröi sopivin vaihtoehto. Halutessasi voit lopuksi antaa palautetta. 1) Motivoiko neuvontakäynti teitä kunnostustoimenpiteisiin, mikäli sellaisten arvioitiin olevan kiinteistöllänne tarpeellisia? a. kyllä 13 kpl, 65 % vastanneista b. ei 3 kpl c. en osaa sanoa 4 kpl 2) Saitte neuvontakäynnistä kirjallisen dokumentin, jossa arvioitiin nykyisen järjestelmänne riittävyys ja mahdollisten toimien tarpeellisuus. Onko tämä dokumentti teillä tallessa? a. kyllä 18 kpl, 95 % vastanneista b. ei 1 kpl c. en osaa sanoa 3) Onko kiinteistöllänne tehty jätevesineuvojan suosittelemat hoito- ja huoltotoimenpiteet? a. kyllä 3 kpl b. ei 15 kpl c. meille ei ole tehty huoltoon liittyviä suosituksia 1 kpl d. en osaa sanoa Mikäli jätevesijärjestelmänne arvioitiin tarvitsevan saneeraustoimia, mitä seuraavista toimista olette toteuttaneet tähän mennessä? 4) Oletteko tilanneet jätevesijärjestelmän uusimiseen tai saneeraukseen tähtäävän suunnitelman suunnittelijalta? a. kyllä 5 kpl, 28 % vastanneista b. ei 11 kpl c. ei koske minua 2 kpl
21 5) Mikäli olette tilanneet suunnitelman, minkälaiselta suunnittelijalta se tilattiin? Voit valita useamman vaihtoehdon. a. FISE-pätevä haja-asutuksen vesihuollon suunnittelija, 2 kpl b. henkilö jätevesineuvojan antamalta suunnittelijoiden yhteystietolistauksesta, 2 kpl c. kunnan suosittelema suunnittelija d. muu, mikä [avoin vastaus], 2 kpl e. ei koske minua, 2 kpl 6) Oletteko hakeneet toimenpidelupaa jätevesijärjestelmän remontoimiselle tai rakentamiselle? a. kyllä 3 kpl b. ei 14 kpl c. ei koske minua 1 kpl 7) Oletteko rakentaneet tai rakennuttaneet jätevesijärjestelmän (kokonaan uuden tai vanhoja osia hyödyntäen)? a. kyllä 4 kpl b. ei 13 kpl c. ei koske minua 1 kpl 8) Mikäli olette rakentaneet tai rakennuttaneet jätevesijärjestelmän, valittiinko järjestelmäksi jätevesineuvojan suosittelema vaihtoehto? a. kyllä 3 kpl b. ei 1 kpl mikäli ei, miksi? [avoin vastaus] c. ei koske minua 2 kpl 9) Mikäli ette ole vielä ehtinyt tekemään edellä mainittuja toimia, milloin teillä on aikomus viedä asiaa eteenpäin? a. vuonna kpl b. vuonna kpl c. myöhemmin kuin kpl d. aion hakea lykkäystä kunnostustoimiin vuonna kpl e. ei koske minua 1 kpl f. en osaa sanoa 4 kpl 10) Muita kommentteja tai terveisiä 1. Asiantuntijan paikallakäynti ja arviointi ehdottoman tärkeitä! 2. Odottelen kunnallista tai osuuskuntapohjaista jätevesihuoltoa, koska alueella on kymmeniä talouksia ja kesämökkejä, jotka tarvitsevat kyseisen systeemin. Ja koko alue on järvenrantaa! 3. Kesäkuussa 2013 entisten kaivojen tilalle asennettiin LabkoBiokem panospuhdistamo. 4. Tämä jätevesijärjestelmän saneeraus tuntuu niin turhanpäiväiseltä, koska taloudessa asuu vain yksi henkilö. 5. Minkä helvetin takia tänne pitää tehdä mitään uudistuksia, kun paskavedet ei mene mihinkään vesistöön, ei vesistöjä edes lähellä, kun paskakaivo tyhjennetään normaalisti Kyllä Talvivaarasta on enemmän haittaa kun yksittäisestä kaivosta. 6. Jätevesijärjestelmä uusittiin nyt syksyllä 18
22 LIITE 1 1/5 TIETOJEN KERÄYS Neuvojan nimi ja puhelinnumero Päivämäärä Neuvontaan osallistunut henkilö / asema (esim. vuokralainen) Olen osallistunut neuvontaan vapaaehtoisesti ja allekirjoituksellani varmistan, että neuvonta on tapahtunut mainittuna ajankohtana TAUSTATIEDOT Kiinteistön omistaja / asukas: Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Kunta Kiinteistön osoite Postinumero ja postitoimipaikka KIINTEISTÖN TIEDOT Rakennusvuosi Pinta-ala Rakennuksen käyttö ympärivuotinen asuminen vapaa-ajan asuminen, käyttö pv/vuosi Tila ja RN:o Tontin koko, m 2 Asukkaita, kpl Jätevesijärjestelmästä on: selvitys/suunnitelma käyttö- ja huolto-ohjeet ikäperusteisen vapautuksen edellytys on olemassa Kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset, joista voi aiheutua jätevesipäästöjä KIINTEISTÖN SIJAINTI normaali haja-asutusalue taajaan rakennettu alue pohjavesialue, lk. ranta-alue, etäisyys vesistöön metriä VEDEN HANKINTA (juomavesi ja pesuvesi) vesihuoltolaitos (kunta/vesiosuuskunta), nimi porakaivo rengaskaivo järvi yhteinen kaivo muu, mikä? Arvioitu etäisyys talousvesikaivolta nykyiseen jätevesien käsittelyjärjestelmään metriä TALOUSVEDEN JOHTAMINEN RAKENNUKSEEN painevetenä (vesijohtoverkosto, pumppu) kantovesi (tai tilapäinen vesiletku) vesimittari käytössä, arvioitu vedenkulutus/ vuosi
23 LIITE 1 2/5 VARUSTELU WC tiskikone pyykkikone suihku sauna Onko tiedossa olevia muutoksia varustelussa/vedenhankinnassa ei kyllä, mitä ja milloin? kuivakäymälä kompostoiva erotteleva muu, mikä? VIEMÄRÖINTI 1 putkiviemäröinti 2 putkiviemäröinti Onko WC:n erillisviemäröinti mahdollista kyllä ei NYKYINEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ KIINTEISTÖLLÄ Järjestelmän rakennusvuosi: Tehdyt muutokset: JÄTEVESIEN KÄSITTELY Vesikäymälävedet johdetaan umpisäiliöön yhteiskäsittelyyn muiden jätevesien kanssa muualle, minne? Muiden jätevesien käsittely umpisäiliö saostussäiliö/saostuskaivo, josta ne johdetaan maasuodattamoon maahanimeyttämöön kivipesään tai imeytyskaivoon avo-ojaan muualla, minne? pienpuhdistamo yksinkertainen maaperäkäsittely kivipesä tai imeytyskaivo muu, mikä UMPISÄILIÖ tilavuus m 3 säiliön ikä vuotta materiaali muovi betoni muu, mikä? onko säiliössä täyttymishälytin? kyllä ei onko säiliö tiivis? kyllä ei säiliön valmistaja ja malli Umpisäiliölietteen käsittely: Kuinka usein umpisäiliö tyhjennetään? kertaa/vuosi Kuka tyhjentää umpisäiliön? Mihin lietteet toimitetaan? Tarkastus 5 vuoden välein
24 LIITE 1 3/5 SAOSTUSSÄILIÖ/SAOSTUSKAIVO 1-osainen 2-osainen 3-osainen 1-osan vesitilavuus m 3 2-osan vesitilavuus m 3 3-osan vesitilavuus m 3 yhteistilavuus m 3 arvio tilavuudesta materiaali muovi betoni muu, mikä? onko kaivojen poistoputkissa T-haarat kyllä ei saostuskaivojen ikä vuotta Saostussäiliölietteen käsittely: Kuinka usein säiliöt tyhjennetään? kertaa/vuosi Kuka tyhjentää saostussäiliöt? Mihin lietteet toimitetaan? Tarkastus 5 vuoden välein VESIEN JOHTAMINEN SAOSTUSSÄILIÖSTÄ maasuodattamoon kentän pinta-ala m 3, imeytysputket kpl, tuuletusputket kpl tehostettu fosforinpoisto maahanimeyttämöön kentän pinta-ala m 3, imeytysputket kpl, tuuletusputket kpl kivipesään tai imeytyskaivoon (alleviivaa), tilavuus m3 avo-ojaan muualla, minne? ei tietoa PIENPUHDISTAMO Valmistaja Malli Prosessi aktiiviliete biosuodin bioroottori Toiminta jatkuvatoiminen panos Ylijäämälietteen tyhjennys krt/vuosi Minne liete toimitetaan Rakenteen ja toiminnan tarkastus 10 vuoden välein Purkujärjestelyt avo-ojaan suoraan järveen/jokeen maaperään
25 LIITE 1 4/5 AIKATAULU JA ARVIO JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA Jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, ei vaadi toimenpiteitä ei järeitä laitteita, vesien hallittu maahan johtaminen Järjestelmä kunnossa, ei vaadi toimenpiteitä asianmukainen käyttö ja huolto järjestelmä on uusi huolto- ja käyttöohjeiden teko Järjestelmä vaatii seurantaa ja kunnostustoimia tulevaisuudessa, tai pieniä parannuksia heti selvityksen teko ja päivittäminen tuuletusputket T-haarat tiivistykset umpisäiliön täyttymishälytin muut, mikä? Järjestelmä ei täytä vaatimuksia ei minkäänlaista puhdistusjärjestelmää kaikille vesille vain 1-2 saostussäiliötä saostussäiliöt tai umpisäiliö ovat vanhoja saostussäiliöissä ei ole pohjaa jätevedet johdetaan maastoon käsittelemättömänä toimintahäiriöt muu, mikä? EHDOTETUT TOIMENPITEET JA VAIHTOEHDOT Jätevesijärjestelmän dokumentointi ja aikataulu laaditaan selvitys laaditaan suunnitelma jätevesien käsittelyn tehostaminen/uusiminen yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet jätetty kiinteistölle jätevesien käsittelyjärjestelmä on kokonaisuudessaan uusimisen tarpeessa Jätevesijärjestelmän kunnostaminen / kuormituksen vähentäminen wc:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäksi saostussäiliöiden kunnostus hälyttimen lisäys umpisäiliöön Jätevesien käsittelyjärjestelmän uudistaminen maapuhdistamo, jonka tyypin suunnittelija valitsee umpisäiliö harmaavesisuodatin laitepuhdistamo saostussäiliöiden uusiminen wc:n uusinta vähävetiseksi huuhtelukäymäläksi saostussäiliöiden lisäys (esim. osaston lisäys) fosforinpoiston lisääminen kunnalliseen viemäröintiin liittyminen imeytyskentän rakentaminen maasuodattamon rakentaminen yhteisratkaisu naapureiden kanssa kannattaisi selvittää muu, mikä?
26 LIITE 1 5/5 ASEMAPIIRUSTUS: Jos kiinteistöllä on asemapiirustus (kartta kiinteistöstä), jossa käy ilmi jätevesijärjestelmän sijainti kiinteistöllä, niin laitetaan siitä kopio selvityksen liitteeksi. Jos asemapiirustusta ei ole, tai siihen ei ole merkitty jätevesijärjestelmän sijaintia, niin kiinteistön tilanteesta voi itse laatia piirroksen. Piirroksessa on tarpeen esittää kiinteistöllä olevat rakennukset, salaojat, talousvesikaivot (omat ja lähellä olevat naapurin kaivot), jätevesien käsittelyjärjestelmä, jätevesien purkupaikka, kiinteistön rajat, vesistöt ym.
27 Kainuun jätevesi -hanke
28 JOHDANTO Valtioneuvosto hyväksyi jätevesiasetuksen, jossa määritellään uudet vähimmäisvaatimukset haja-asutusalueen talousjätevesien puhdistustasolle. Jätevesien puhdistukseen liittyvä ympäristönsuojelulain muutos tuli voimaan Uusi asetus (209/2011) tuli voimaan ja se kumosi aikaisemman valtioneuvoston asetuksen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, joka tuli voimaan Asetuksen siirtymäaika päättyy Jätevesiasetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja näin ehkäistä ympäristön pilaantumista. Uudet vähimmäisvaatimukset vastaavat aiemman jätevesiasetuksen lievempää vaatimustasoa. Puhdistustasovaatimukset on määritelty orgaaniselle aineelle, fosforille ja typelle. Asetuksen mukaan talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Herkästi pilaantuvilla alueilla kuten rannoilla ja pohjavesialueilla, kunta voi ympäristönsuojelumääräyksissään edellyttää ohjeellisia arvoja korkeampaa puhdistustasoa. Asetuksen vaatimukset ovat koskeneet uudisrakentamista vuoden 2004 alusta alkaen. Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen on täytettävä asetuksen puhdistusvaatimukset siirtymäajan päättymisen mennessä. Säädösmuutoksilla kohtuullistettiin jätevesien käsittelyn tehostamiseksi tarvittavia investointeja ja lisäksi pyrittiin varmistamaan iäkkäiden ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien mahdollisuus saada vapautus vaatimuksista. Jätevesien puhdistustasoa koskevien vaatimusten noudattamisesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen Myös erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, esimerkiksi työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada hakemuksesta vapautuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kunnalta ja se voidaan myöntää viideksi vuodeksi kerrallaan. Ympäristöministeriö on todennut, että sopivan jäteveden käsittelyjärjestelmän valinta edellyttää aina kiinteistökohtaista arviointia. Kiinteistönomistajan kannalta tärkeää on ehkäistä lähiympäristön, kuten pohja- tai kaivoveden, pilaantumista ja muita asuinympäristön hygieenisyyshaittoja. Erityisesti rannoilla ja pohjavesialueilla kiinteistökohtainen jätevesien puhdistus voi olla haasteellista.
29 Sisällys 1 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET KAINUUN JÄTEVESI -HANKE Kainuun Nuotta ry Hankkeen rahoitus Hankkeen kulut Yhteistyö kuntien kanssa Ohjausryhmä Muut yhteistyötahot HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT Toimialueet, tehtävät ja työajankäyttö Neuvojien taustat ja koulutus TIEDOTUS JA MARKKINOINTI YLEISNEUVONTA Puhelin- ja nettineuvonta Yleisneuvonta ja tilaisuudet KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA Neuvonnan toteuttaminen Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso Kiinteistökäyntien yhteydessä annetut neuvot PALAUTE TULOKSET NEUVONNAN VAIKUTTAVUUS Liite 1. Kiinteistökäynnillä täytettävä kaavake
30 1 1 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kainuun jätevesi oli Kainuun Nuotta ry:n hallinnoima neuvontahanke, jonka tavoitteena oli antaa puolueetonta tietoa jätevesien käsittelystä ja valtioneuvoston asetuksesta (209/2011) haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille. Hankkeen tarjosi jätevesiä ja niiden käsittelyä koskevaa yleisneuvontaa erilaissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin 156 kpl, joista 34 koski vapaa-ajan kiinteistöä ja 122 vakituisesti asuttua kiinteistöä. Neuvonnan kysyntä lisääntyi vuonna 2013 edelliseen toimintavuoteen verrattuna. Neuvontakäynneistä noin 62 % toteutui niin, että kiinteistönomistaja otti neuvojaan yhteyttä ja pyysi neuvontakäynnille. Vastaava luku vuonna 2012 oli 40 %. Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä noin 78 % eivät täyttäneet hajajätevesiasetuksen vaatimuksia. Vapaa-ajan kiinteistöjen osalta uusimistarve koski 36 % tarkastelluista jätevesijärjestelmistä. Useissa kohteissa käytössä oleva järjestelmä oli jo mm. ikänsä puolesta siinä kunnossa, että tulevassa saneerauksessa ei voida hyödyntää nykyisen järjestelmän osia, kuten saostuskaivoja. Yleisneuvontatilaisuuksia järjestettiin 16, joista 13 osalta yhteistyötä tehtiin paikallisen kyläyhdistyksen kanssa. Kylillä järjestetyt yleisneuvontatilaisuudet lisäsivät kiinteistökohtaisen neuvonnan kysyntää. Kyläyhdistyksien aktiivisuus kertoo osaltaan, että hajajätevesiasiat ovat tulossa myös käytännöntasolla ajankohtaiseksi. Neuvonnan vaikuttavuudesta tehtiin syksyllä 2013 kysely, jonka kohteena olivat vakituisesti asuttujen kiinteistöjenomistajat (64 kpl), jotka eivät kuuluneet ns. ikävapautuksen piiriin. Vastauksia palautui 20 kpl. Lähes jokainen vastannut ilmoitti, että neuvontakäynnillä kiinteistölle jätetty dokumentti on tallessa, mutta itse järjestelmiä oli kyselyn mukaan uusittu vain 4 kpl. Kahden vuoden aikana tehdyn neuvontatyön pohjalta voi sanoa, että jätevesijärjestelmien ajanmukaistamista ei saada toteutettua siirtymäajan päättymiseen mennessä. Kuntiin tehdyn kyselyn pohjalta käy esille, että jätevesijärjestelmien saneeraukset eivät ole merkittävästi lisääntyneet viimeisen kahden vuoden aikana. Valitettavasti useat kiinteistöjen omistajat odottavat vielä asetuksen muuttuvan ja sen varjolla siirtävät asiaa tuonnemmaksi. Jätevesienkäsittelyjärjestelmien suunnittelussa on parantamisen varaa. Neuvonnan yhteydessä kiinteistöjen omistajille on painotettu suunnittelun merkitystä ja sen vaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Toisaalta
31 suunnittelijaresursseja ei kaikin paikoin ole liioin käytettävissä ja asukkaiden valinnanmahdollisuudet ovat vähissä. Tärkeä osa hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanossa on, että päteviä suunnittelijoita on riittävästi. Kainuusta osallistui syksyllä 2013 kaksi henkilöä Hämeenlinnassa järjestettyyn hajaasutusalueen vesihuollonsuunnittelija koulutukseen. 2 2 KAINUUN JÄTEVESI -HANKE 2.1 Kainuun Nuotta ry Kainuun Nuotta ry on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten sekä niiden tukijärjestöjen perustama yhdistys. Kylätoiminnan kattojärjestönä Kainuun Nuotta ry. tukee ja kehittää Kainuun alueella toimivien maaseutujen kyläyhdistyksiä ja taajamien asukasyhdistyksiä. Toiminta-alueeseen kuuluu noin 150 Kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä. Jätevesineuvonta hankkeen toiminta-alueena oli koko Kainuu. Hankkeen pääpaino oli kiinteistökohtaisessa neuvonnassa. Yleisneuvontaa pyrittiin kohdentamaan suoraan Kainuun kylien asukkaille ja kyläyhdistykset aktivoituivatkin yhteistyön tekemiseen. Hankkeen tavoitteet Neuvoa ja opastaa puolueettomasti, parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen viemäröinnin ulkopuolella sijaitsevia haja-asutusalueen kiinteistöjä jätevesijärjestelmien parantamistarpeissa Tiedottaa käyttökelpoisista hajajätevesien käsittelymahdollisuuksista asetuksen tavoitteet huomioiden Auttaa yhdenmukaistamaan hankealueen kuntien määräyksiä hajajätevesien käsittelyvaatimusten osalta Tuottaa yhdenmukaista ja rekisteröitävää tietoa hankealueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä Auttaa alueellisten haja-asutusalueiden vesienhuollon kehittämissuunnitelmien toteuttamisessa 2.2 Hankkeen rahoitus Kainuun jätevesihankkeen rahoitus ( ) koostui Ympäristöministeriön Kainuun ELY-keskukselle kohdentamasta avustuksesta ja kuntien rahoituksesta. Kainuun ELY-keskuksen Kainuun Nuotta ry:lle myöntämän avustuksen suuruus oli ja kuntien rahoitus yhteensä Kainuun kunnat, Puolankaa lukuun ottamatta, osallistuvat neuvontatyön rahoittamiseen.
32 3 2.3 Hankkeen kulut Taulukoista 1. on esitetty hankkeen kustannusarvio ja toteutuneet kulut. Henkilöstön palkkakustannukset muodostivat suurimman menoerän hankkeen kokonais-kustannuksista. Palvelujenostoon varatusta rahoituksesta jäi osa käyttämättä, koska kiinteistökohtaisen neuvonnan tarve oli ennakoitua vähäisempää. TAULUKKO 1. Hankkeen rahoitus Arvio Toteutuneet kustannukset Henkilöstökustannukset Palvelujenosto Toimistokulut Tiedotus ja viestintä Matkakulut YHTEENSÄ Yhteistyö kuntien kanssa Kuntien viranhaltijoiden kanssa tehtiin yhteistyötä mm. kohdennettujen neuvonta-alueiden valinnassa sekä kiinteistökohtaisen neuvonnan järjestelyssä. Vuoden 2013 aikana kohdennetun neuvonnan alueita valittiin Vaalasta, Paltamosta, Hyrynsalmelta ja Ristijärveltä. Useista kunnista ohjattiin neuvoja kysyneitä kuntalaisia kääntymään hankkeen puoleen. Vastavuoroisesti neuvojat kehottivat ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan ns. rajatapauksissa, jolloin vain viranomainen voi tehdä linjauksen miten kannattaa toimia. Yhteistyö eri viranomaisten kanssa oli asiakaslähtöistä ja tähdännyt kiinteistön omistajan/ asukkaan edunmukaiseen toimintaan. Hankkeen toimesta pystyttiin keventämään kuntiin kohdistuvaa neuvontatarvetta. Joissain tilanteissa jätevesineuvoja saattoi joustavammin lähteä kiinteistökäynnille ja tällöin viranhaltijalle jäi paremmin aikaa esim. lupahakemuksien käsittelyyn. Helmikuussa 2014 järjestettiin kuntien viranhaltijoille keskustelutilaisuus, jossa aiheena olivat mm. poikkeuksen myöntäminen ja sen perusteet. Kuntien on hyvä tehdä yhteistyöt, jotta Kainuuseen saadaan yhtenevä käytäntö ja asukkaiden tasapuolinen kohtelu määräaikaisen poikkeuksen myöntämisperusteisiin.
33 4 2.5 Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmään kuului kuntien viranomaisia, rahoituksen valvojan edustaja Kainuun ELY-keskukselta, Kainuun Nuotta ry:n johtoryhmän edustaja, joka toimi kokouksissa puheenjohtajana. Ohjausryhmä kokoontui ja Ohjausryhmän jäsenet: Jukka Korhonen, Suomussalmen kunta Risto Saarinen, Kuhmon kaupunki Paula Malinen, Kajaanin kaupunki Harri Helenius, Ristijärven kunta Risto Rojo, Kainuun ELY-keskus Veli-Matti Karppinen, Kainuun Nuotta ry Esa Jaakkola, Kainuun Nuotta ry Niina Kinnunen, Kainuun Nuotta ry 2.6 Muut yhteistyötahot Hankkeen yhteistyötahoja olivat Kainuun alueella muun muassa Kainuun ELYkeskus, Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Kainuun sote -kuntayhtymä, kylä- ja asukasyhdistykset sekä mökkiläistoimikunnat. Neuvontapalveluiden järjestämisessä ostopalveluina otettiin oppia Pohjois-Pohjanmaalla toimivasta ProAgrian neuvontahankkeesta. Kyläyhdistyksen rooli jätevesineuvonnassa lisääntyi merkittävästi. Kyläyhdistyksien kanssa järjestettiin yleisneuvontatilaisuuksia ja tiedotettiin hajajätevesiasioista yhdessä. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi aloitti keväällä kiinteistökohtaisen rekisterin päivittämisen. Rekisteriin kerättiin tietoja mm. sakokaivolietteen kuljettamisesta. Tietojen päivittämisen seurauksena Ekokymppiin tuli kyselyitä myös hajajätevesiä koskien, jolloin jätehuoltoviranomainen ohjasi asiakkaan jätevesineuvonnan piiriin. Lisäksi Ekokympin jäteneuvojan kanssa yhdessä tarjottiin neuvontapalveluja asukkaille. Keväällä 2014 kylä- ja asukasyhdistyksille markkinoitiin yhteistyössä pakettia, johon sisältyi hajajätevesineuvonnan lisäksi mm. myös energiansäästö- ja jätteidenlajitteluneuvontaa.
34 5 3 HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT 3.1 Toimialueet, tehtävät ja työajankäyttö Projektipäällikkö, kokoaikainen hankkeen hallinto sekä osatoimintojen koordinointi toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyöverkoston luominen ja ostopalvelujen kilpailuttaminen raportointi rahoittajalle ja ohjausryhmälle tiedottaminen ja viestintä yleis- ja kiinteistökohtainen neuvonta rahoituksen hakeminen ja maksatushakemuksien valmistelu Jätevesineuvojat (ostopalvelu) kiinteistökohtainen ja yleisneuvonta sopimuksen mukaan neuvonnan raportointi hankkeen ja neuvonnan kehittäminen yhdessä projektipäällikön kanssa Projektisihteeri, osa-aikainen (n. 30 %) hankkeen kirjanpito ja toimistotyöt sopimuksien ja rekisterin ylläpitäminen kohdennetun ja yleisneuvontakirjeiden valmistelu sekä postitus 3.2 Neuvojien taustat ja koulutus Jätevesineuvontaa hankkeessa tekivät projektipäällikkö Niina Kinnusen lisäksi Antti Vääräniemi, Timo Piirainen ja Risto Manninen. Neuvojista kolmella on insinöörikoulutus ja yhdellä rakennusalan tutkinto. Lisäksi jokaisella on taustalla vesihuollon suunnittelijakoulutus ja kokemusta jätevesijärjestelmien suunnittelusta. Taulukossa 2 on esitetty minkä kuntien alueille kukin neuvoja teki kiinteistökäyntejä. TAULUKKO 2. Neuvojien käynnit kuntakohtaisesti Niina Antti Timo Risto Hyrynsalmi x x Kajaani x x x Kuhmo x Paltamo x x x Puolanka x Ristijärvi x x Sotkamo x x x Suomussalmi x Vaala x x
35 6 4 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Hajajätevesiasioista ja yleisneuvontatilaisuuksista on ilmoitettu seuraavissa lehdissä: - KotiseutuPlus 5.4. ja Vuolijoki lehti Tervareitti Puolanka lehti Kainuun Sanomat 26.5., 1.8. ja Kuhmolainen Sotkamo lehti Jätevesiasioista ja Kainuun Nuotan tarjoamasta neuvontapalvelusta oli artikkelit Vuolijoki lehdessä ( ) ja Sotkamo lehdessä ( ). Paltamon asukaslehdessä no.2. oli kirjoitus jätevesiasioista. Paltamon asukaslehti on luettavissa sähköisesti Paltamon kunnan nettisivuilla. Kainuun Sanomat lehdessä oli ( ) kirjoitus Vuoreslahden koululla pidetystä neuvontatilaisuudesta, joka järjestettiin yhdessä Ekokympin jäteneuvojan kanssa. Keväällä 2014 Kainuun jätevesihankkeen toiminnasta kerrottiin neljän maakunnan yhteisessä verkkolehdessä. Haja-asutusalueille tarkoitettua neuvontaa sekä yleistä tietoa jätevesiasioista markkinoitiin hankkeen internetsivujen ja facebookin kautta. Lisäksi kuntien viranomaiset osallistuivat tiedottamiseen ja jakoivat neuvontahankkeen yhteystietoja kuntalaisille. Lisäksi alueittain jaetut yleisneuvontakirjeet toimivat osaltaan tiedottamis- ja markkinointikanavana (ks. 6.1.). Kuntien viranomaisille lähetettiin säännöllisesti ja tarvittaessa tietoja hankkeen toiminnasta sekä ajankohtaisista asioista. 5 YLEISNEUVONTA 5.1 Puhelin- ja nettineuvonta Hankkeen kautta annettiin puhelimitse neuvontaa 20 kiinteistön omistajalle. Puhelimitse on kyselty mm. seuraavia asioita: - On aloittamassa rakentamisen tänä kesänä ja haluaa tietää onko jätevesisuunnitelma sopiva?
36 7 - Kiinteistön nykyinen järjestelmä on rakennettu 1997 ja siihen on tehty muutoksia Kunnasta on sanottu, että kaikki on kunnossa. Voiko pitää paikkaansa, kun vesistöön on matkaa noin 10 metriä? - Omistaja on laittamassa kiinteistölleen Vestellin järjestelmän. Kyseli suunnitelman teettämisestä ja siitä toimiiko semmoinen järjestelmä? - Haluaisi laittaa kuivakäymälän, mutta mikähän olisi hyvä? - Miten saadaan mangaani pois kaivovedestä? - Miten tehdään jätevesien käsittely pohjavesialueella? - Voidaanko liittyä kunnalliseen viemäröintiin ja milloin? - Saako vapautuksen viemäröintiin liittymisestä? - Voiko taajamassa vaihtaa vesikäymälän kuivakäymälään? Neuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse annettiin vuonna 2013 hieman enemmän kuin edellisenä vuotena. 5.2 Yleisneuvonta ja tilaisuudet Kainuun kylillä järjestettiin yhteistyössä paikallisten kyläyhdistyksien kanssa yleisneuvontatilaisuuksia. Teppanakeskuksessa pidettiin jätevesialan toimijoille tilaisuus huhtikuun alussa. Lisäksi neuvontahanke oli esillä Seppälän maalaismarkkinoilla. Viime vuonna yleisneuvontaa suunnattiin enemmän suoraan kyläläisille sen sijaan, että olisi oltu esillä erilaisissa toritapahtumissa. Taulukossa 3. on esitetty tapahtumien yhteydessä olleet neuvontapisteet ja arvio asiakkaista. TAULUKKO 3. Neuvontapisteet tapahtumien yhteydessä 2013 asiakkaita tapahtumaan osallistuneita Kajaani, Seppälän maalaismarkkinat 40 n YHTEENSÄ 1 40 Yleisneuvontatilaisuuksiin osallistui henkilöitä vaihtelevasti. Niiden kylien osalta, joissa jätevesiasiat olivat jo nousseet esille osallistujia tuli paikalle mukavasti. Kahdelta kylältä on jo pyydetty uusintakäyntiä tulevalle kesälle, koska kaikki asiasta kiinnostuneet eivät päässeet aikaisemmin paikalle. Taulukossa 4. on esitetty yleisneuvonta ja muut tilaisuudet, joissa hanke on ollut järjestäjänä tai vierailijana.
37 8 TAULUKKO 4. Yleisneuvonta ja muut tilaisuudet 2013 Paikka Osallistujia Kajaani, Teppanakeskus 9 Viranomaiskeskustelutilaisuus Suomussalmi, Kiannanniemi 29 Suomussalmen kyläparlamentti, yleisneuvonta Kajaani, Kainuun vesienhoidon yhteistyöryhmän 15 kokous Ristijärvi, kuntakeskus 19 Kyläkierros 2013, yleisneuvonta Ristijärvi, Hiisijärvi 19 Kyläkierros 2013, yleisneuvonta Ristijärvi, Pyhäntä 22 Kyläkierros 2013, yleisneuvonta Paltamo, Vaarankylä 22 yleisneuvontatilaisuus Sotkamo, Pohjois-Tipas 16 yleisneuvontatilaisuus Kajaani, Vuoreslahti 21 yleisneuvontatilaisuus Kainuun jätehuollonkuntayhtymä 8 Hajajätevesiasetus ja vaatimukset Kuhmo, Kalliojoki 45 yleisneuvontatilaisuus Vaala, Enonlahti 6 yleisneuvontatilaisuus Sotkamo, Suovaara 21 yleisneuvontatilaisuus Kajaani, Ojanperä 26 yleisneuvontatilaisuus Suomussalmi, Vääkiö 18 yleisneuvontatilaisuus Kuhmo, Timoniemi 10 yleisneuvontatilaisuus Kajaani, Teppanakeskus 16 tilaisuus jätevesialan toimijoille YHTEENSÄ KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA 6.1 Neuvonnan toteuttaminen Kiinteistökohtaisen neuvonnan järjestelyssä oli käytössä useita toimintatapoja. Osa neuvontakohteista tavoitettiin postittamalla tietylle alueelle yleiskirjeet, joissa kerrottiin jätevesiasetuksesta sekä maksuttomasta ja puolueettomasta neuvontatyöstä. Edellä mainitulla tavalla kirjeitä postitettiin 99 kpl. Kohdennetun
38 9 kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet valittiin yhteistyössä alueen viranomaisten kanssa. Taulukossa 5 on esitetty kuntakohtaisesti kiinteistöille jaetut kirjeet. Paltamossa neuvonta kohdennettiin vakituisesti asuttujen kiinteistöjen lisäksi myös loma-asuntoihin. Käytännössä aluevalinnan jälkeen kukin kunta toimitti kiinteistöjenomistajien yhteystiedot hankkeelle, joka hoiti neuvonnasta tiedottamisen kiinteistölle. Kohdennetussa neuvonnassa kiinteistölle lähetettiin kirje, jossa ehdotettiin kiinteistön omistajalle neuvonta-ajankohtaa. Kiinteistön omistajalla oli mahdollisuus perua aika ja ehdottaa siihen muutosta. Kohdennetun neuvonnan elikkä Nuohooja mallin keinoin tavoitettiin kirjeitse lähestytyistä kiinteistönomistajista noin puolet. Edellisenä kesänä toteutetun kohdennetun neuvonnat tavoittavuus oli samaa luokkaa. Ehdotetun neuvontakäynnin perumisen syinä oli muun muassa, että kiinteistön jätevesijärjestelmä oli jo uusittu tai koettiin, etteivät jätevesiasiat koske heitä tällä hetkellä. TAULUKKO 5. Kirjeet ja toteutuneet neuvontakäynnit 2013 Kunta kirje kiinteistön yleiskirje omistajalle alueella Neuvontakäynnit Putkimies Nuohooja Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala yhteensä Nuohooja -malli Kiinteistönomistajalle lähetettiin kirje, jossa ehdotettiin neuvonta-aikaa ja pyydettiin ottamaan yhteyttä, mikäli ehdotettu ajankohta ei sovi tai muutoin haluaa perua kiinteistökohtaisen neuvontakäynnin. Kohdealue lähdettiin kartoittamaan suunnitelmallisesti yhdellä kertaa. Hyvät ja huonot puolet: + matkakustannuksia säästyy + kiinteistönomistajia voidaan helpommin kannustaa yhteishankintoihin + ajankäyttö helpommin hallittavissa + paikallisesti jätevesien käsittelyyn liittyvät asiat nousevat hyvin esille
39 + neuvontatyössä tarvittava alueellinen pohjatieto on tehokkaammin käytettävissä (mm. pohjavesialueet, rakennusjärjestys, vesihuollon kehittämissuunnitelma) kaikki alueella olevat kiinteistönomistajat eivät tarvitse neuvontaa turhia käyntejä ei voida välttää, koska osa kiinteistön omistajista ei ole paikalla, eikä ilmoita siitä neuvojalle Putkimies -malli Yleisneuvontatilaisuuksien ja muun tiedottamisen kautta pyrittiin löytämään ne kiinteistöt, jotka tarvitsevat ja haluavat neuvoja sekä ohjeita jätevesien käsittelyyn. Kiinteistönomistaja otti neuvojaan yhteyttä, jolloin neuvontaajankohta sovittiin. Putkimies-mallin toimintaa voitiin tehostaa esimerkiksi jakamalla tiedotuskirjeitä jätevesineuvonnasta paikallisesti kiinteistönomistajien postilaatikoihin. Tiedotuskirjeessä muun muassa kerrottiin millä viikoilla jätevesineuvoja on alueella liikenteessä. Hyvät ja huonot puolet: + neuvonta kohdentuu vain niille, jotka tarvitsevat sitä + neuvontaan ja ohjeistukseen suhtaudutaan myönteisemmin + neuvontakäynti johtaa todennäköisemmin käytännön toimenpiteisiin + neuvonta hajautuu tasapuolisesti ympäri Kainuuta matkakustannukset nousevat, koska käytännössä neuvontakäyntien kokoaminen tietyltä alueelta yhdelle päivälle ei aina ole mahdollista neuvontakäyntikohtainen valmisteluaika kasva Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin 156 kpl. Taulukossa 6 on esitetty arvio kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uusimistarpeesta. Kiinteistökohtaiset järjestelmät luokiteltiin ohjeistuksen mukaan: SININEN, vähäinen jätevesimäärä Puhdistusvaatimus (YSL 86/2000) ei koske nykyisellään tätä kohdetta, siten järjestelmä kunnossa VIHREÄ, järjestelmä kunnossa Järjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti KELTAINEN, järjestelmää tehostettava, järjestelmän toimivuutta seurattava PUNAINEN, järjestelmä on uusittava viimeistään mennessä
40 11 TAULUKKO 6. Arvio kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uusimistarpeesta 2013 Vakituisesti asutut kiinteistöt 2013, 122 kpl 9% 13% 78% Vakituisesti asutut kiinteistöt Ikävapautus huomioitu (12 %) 8% 12% 12% 68% Vapaa-ajan kiinteistöt 2013, 34 kpl 36% 25% 18% 21% Vakituisesti asutuista kiinteistöistä noin joka kymmenes kuului automaattisen ikävapautuksen piiriin. Näiden kiinteistöjen osalta ei tällä hetkellä ole tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin. Ohjeita tarvittavista toimista annettiin tulevaisuutta ajatellen, jolloin esimerkiksi kiinteistön omistajuus on siirtynyt seuraavalle sukupolvelle. Taulukossa 7 on jaoteltu 2013 neuvonnan kohteena olleiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmien toimivuus sen mukaisesti, käsitelläänkö kaikki jätevedet samassa järjestelmässä vain onko kyseessä ns. 2-putki järjestelmä. Jaottelussa kohtaan 2. on laitettu lisäksi ne kiinteistöt, joissa on käytännössä yksi jätevesijärjestelmä, mutta ei vesikäymälää. Prosentti-osuus on laskettu kiinteistökäyntien kokonaismäärästä. Kiinteistökohtaisen neuvonnan kohteena olleista jätevesijärjestelmistä suurin osa n. 80 % on sellaisia, että kaikki jätevedet käsitellään yhdessä. Yleisin vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmä koostuu kahdesta saostuskaivosta, joiden perässä on kivipesä tai vedet johdetaan suoraan ojaan.
41 12 TAULUKKO 7. Yhteenveto kiinteistökäynneistä 1) Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (sis. vesi-wc) Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) 1 Järjestelmä riittämätön - yhteensä 91 58,3 10 6,4 Vanha maaperäkäsittely 7 2 Muu (pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu) 5 1 Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht. 12 7,7 3 1,9 Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 5 2 Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 2 Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä 7 4,5 2 1,3 Yhteensä ,5 15 9,6 2) Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % Järjestelmä riittämätön - yhteensä 3 1,9 5 3,2 Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht. 4 2,6 2 1,3 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 5 3 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 3 Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä 5 3,2 6 3,8 Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä 6 3,8 Yhteensä 12 7, ,2 6.3 Kiinteistökäyntien yhteydessä annetut neuvot Neuvontakäynti aloitettiin selvittämällä lähtötiedot, joilla on merkitystä siihen, miten jätevedet tulisi käsitellä, jotta jätevesiasetuksen ja kuntien määräykset sekä velvoitteet täytetään. Sen jälkeen kartoitettiin yhdessä kiinteistönomistajan tai joissain tapauksissa vuokralaisen kanssa kiinteistön nykyinen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Jätevesineuvoja täytti kiinteistöllä taustatietokaavake, johon kirjattiin mm. seuraavia asioita: - kiinteistön omistaja ja yhteystiedot - kiinteistön sijainti (haja-asutusalue, taajama, pohjavesialue, ranta-alue)
42 13 - vedenhankinta ja arvio kulutuksesta (porakaivo, rengaskaivon, joku muu) - varustelutaso (wc, tiskikone, suihku, sauna) - nykyinen jätevesijärjestelmä (kaivot, purkupaikka, rakennusvuosi, huolto ja korjaus) Laki edellyttää, että jokaisella kiinteistöllä tulisi olla laadittuna selvitys jätevesienkäsittelystä, sekä huolto- ja käyttöohjeet. Kiinteistökäyntien yhteydessä tuli selkeästi esille, että vain muutamilla kiinteistöillä oli laadittuna edellä mainittu selvitys. Kiinteistökäynnillä täytettiin kaavake, joka on liitteessä 1. Alkuperäinen (tarvittavilta osin täytetty) kaavake jäi kiinteistölle ja neuvojalle jäi siitä jäljennös raportointia varten. Viime kesänä tehtyjen neuvontakäyntien myötä kiinteistöille jäi ainakin selvitys kiinteistön jätevesienkäsittelystä. Kiinteistökäynnin yhteydessä kerrottiin lainsäädännön vaatimuksista ja konkretisoitiin mitä ne merkitsevät kyseessä olleen kiinteistön osalta. Neuvontatyön tuloksena kiinteistönomistaja oli selvillä oman jätevesijärjestelmänsä nykytilasta. Mikäli todettiin, että jätevesienkäsittelyä tulee tehostaa, annettiin kiinteistönomistajalle ohjeita miten asiassa tulee edetä. Kaaviossa 1 on esitetty kiinteistökäynneillä ehdotetut toimenpiteet. Tapauskohtaisesti kiinteistölle jätettiin mm. seuraavaa aineistoa: - selvityskaavake jätevesienkäsittelystä - käyttö- ja huolto-ohjeet - Hyvä jätevesien käsittely esite - Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon askel askeleelta esite - Kainuun jätevesihankkeen esite - jätevesisuunnittelijoiden yhteystietoja - sakokaivolietteen käsittely ohje - kuivakäymälä esittely ja vertailu - kuntien viranomaisten yhteystietoja
43 14 KAAVIO 1. Kiinteistökäynnillä ehdotetut toimenpiteet Ehdotetut toimet wc:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäksi 2. koko jätevesien käsittelyjärjestelmän uusiminen 3. wc:n uusinta vähävetiseksi huutelukäymäläksi 4. saostussäiliöiden kunnostus 5. saostussäiliöiden lisäys (esim. osasto lisää) 6. umpisäiliö 7. hälyttimen lisäys umpisäiliöön 8. maapuhdistamo, jonka tyypin suunnittelija valitsee 9. imeytyskentän rakentaminen 10. maasuodattamon rakentaminen 11. fosforinpoiston lisääminen 12. harmaavesisuodatin 13. laitepuhdistamo 14. yhteisratkaisu naapureiden kanssa kannattaisi selvittää 15. muu, mikä? Neuvontakäyntien yhteydessä annetut ohjeet, eivät poissulje muita vaihtoehtoja. Joidenkin kiinteistöjen osalta neuvonnan yhteydessä on voitu antaa laaja kirjo eri vaihtoehtoja, joita kiinteistönomistaja on jäänyt harkitsemaan. Esimerkiksi kiinteistönomistajan harkintaan on jäänyt, onko hän valmis luopumaan vesikäymälästä. Kyseisessä tilanteessa lähes kaikki vaihtoehdot ovat vielä käytettävissä.
44 15 7 PALAUTE Jätevesineuvontaan on pääasiallisesti suhtauduttu myönteisesti, vaikka paikoin kiinteistönomistajat eivät näe aiheellisena tehostaa jätevesijärjestelmän toimivuutta siirtymäaikana. Neuvontakäynneistä ei ole kerätty erikseen palautetta kiinteistöjen omistajilta, mutta useat heistä ovat kertoneet, että on todella hyvä asia, kun jätevesineuvojalla on mahdollisuus tulla kiinteistölle kertomaan vaihtoehdoista ja käytännöntoimista, kuten lupien hankinnasta. Elokuussa 2013 kartoitettiin kesällä 2012 tehdyn jätevesineuvonnan vaikuttavuutta. Kyselykirjeitä lähetettiin kaikkiaan 64 kiinteistölle (ks. kohta 9). Kyselyn rajattiin niihin kiinteistöihin, jotka ovat vakituisesti asuttuja ja neuvontakäynnillä arvioitiin järjestelmän olevan kokonaan uusimisen tarpeessa. Kiinteistökäyntien yhteydessä neuvonnasta on annettu myönteistä palautetta. Esim. Nykyaikana kaikesta saa maksaa. On todella hyvä juttu, että Kainuun Nuotalta saa neuvojan kotiin kertomaan, mitä tulisi ja olisi tarpeen tehdä. 8 TULOKSET Suomen Ympäristökeskus kerää tietoja eri puolella Suomea toimivista neuvontahankkeista. Yhtenä seurattava ja vertailussa mukana olevana indikaattorina on hankkeen kustannuksien suhteuttaminen neuvonnan toteutumiseen. Vertailuluku vaihtelee eri neuvontahankkeiden välillä, eikä se yksiselitteisesti kuvaa neuvonnan tehokkuutta tai laadukkuutta. Pääsääntöisesti vertailuluku on niiden hankkeiden osalta pienempi, jotka toteuttavat neuvontaa Nuohooja-mallin mukaisesti. Vuonna 2012 neuvontahankkeiden vertailuluku vaihteli välillä Pohjois-Suomessa toimivien hankkeiden vertailuluku oli suurempi, joka osin johtuu pidemmistä välimatkoista ja Putkimies-mallin käyttämisestä kiinteistökohtaisen neuvonnan lähtökohtana. TAULUKKO 8. Hankkeen kokonaiskulut (ARVIO)= (ajalle ) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) Yksilöllinen neuvonta kerroin 10 yht. 382 kpl henkilöitä kerroin 40 yht. 20 kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. 156 kpl talouksia =,, = 456,50
45 16 Taulukossa 9 on esitetty kuntakohtaisesti jätevesijärjestelmien saneeraukseen haetut toimenpideluvat ja rakennusluvan mukaisten hankkeiden yhteydessä saneeratut järjestelmät. Joidenkin kuntien osalta ei ollut tarkkoja tietoja käytettävissä, että kuinka monta jätevesijärjestelmää on rakennettu muun korjausrakentamisen yhteydessä. Sotkamon ja Suomussalmen kunnissa luvitettavasta jätevesisuunnitelmasta lausunnon antaa myös ympäristönsuojelusihteeri, jolloin sitä kautta saneerauksen kohteeksi tulleet järjestelmät on helpommin löydettävissä. TAULUKKO 9. Jätevesijärjestelmien saneeraukseen haetut luvat jätevesijärjestelmä uusittu 2. muun rakentamisen yht. arvio on (sulkeissa) jätevesijärjestelmä uusittu 2. muun rakentamisen yht. arvio on (sulkeissa) Hyrynsalmi 0 (2) (2) Kajaani 6 (4) 3 (4) 9 +(8) Kuhmo 4 (4) 5 (4) 9 +(8) Paltamo 4 (8) (8) Puolanka 2 (2) 1 (2) 3 +(4) Ristijärvi 1 (1) 2 (2) 3 +(3) Sotkamo Suomussalmi 21 3 (4) 24 +(4) Vaala Yhteensä 57 +(21) = 78 kpl 53 +(16) = 69 kpl 110 +(37) Näyttää sille, että jätevesijärjestelmien uudistaminen ei ole vilkastunut viimeisen kahden vuoden aikana. Kainuussa jätevesijärjestelmien uusiminen oli vilkkainta vuosina , jolloin esimerkiksi Sotkamossa saneerauksen kohteena oli ollut noin 50 järjestelmää vuodessa. Arvion mukaan jätevesisuunnitelmia kuitenkin laadittiin viime vuonna jo enemmän kuin edellisenä vuotena. Kiinteistöjen omistajat eivät välttämättä hae toimenpidelupaa välittömästi suunnitelman saatuaan. Viime kesänä kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien yhteydessä tuli vastaan hieman alle 10 jätevesisuunnitelmaa, jotka oli jo teetetty aikaisempina vuosina, mutta lupaa ei vielä ollut haettu. Kahden neuvontakäynnin perimmäisenä tarkoituksena olikin, että kävisimme vielä yhdessä jätevesisuunnitelman läpi, ennen toimenpideluvan hakemista.
46 17 9 NEUVONNAN VAIKUTTAVUUS Elokuussa 2013 lähetettiin kyselykirje 64 talouteen, joissa oli käyty kiinteistökohtaisella neuvontakäynnillä edellisenä kesänä. Kyselyn kohteeksi valittiin ne vakituisesti asutut kiinteistöt, joiden jätevesienkäsittelyjärjestelmä oli uusimisen tarpeessa (ns. punaiset kohteet). Kyselyn kohteena ei ollut ns. ikävapautuskohteita. Kysely tehtiin SYKE:n kaavakkeella, johon ei ollut lisätty muita kysymyksiä. Vastauksia palautui kaikkiaan 20 kpl (30 %). Kyselyn tuloksia voidaan pitää suuntaa antavana, eivätkä ne kerro kovin tarkkaan kaikilta osin neuvonnan vaikuttavuudesta. Esimerkiksi tiedossa on, että viime kesänä ainakin 5 jätevesijärjestelmää uusittiin neuvontakäynnin jälkeen, mutta kyselyssä tulee esille vain 4 järjestelmän uusimista. On mahdollista, että neuvontakäynti kiinteistölle on johtanut useammankin järjestelmän uusimiseen. Kysymykset Ympyröi sopivin vaihtoehto. Halutessasi voit lopuksi antaa palautetta. 1) Motivoiko neuvontakäynti teitä kunnostustoimenpiteisiin, mikäli sellaisten arvioitiin olevan kiinteistöllänne tarpeellisia? a. kyllä 13 kpl, 65 % vastanneista b. ei 3 kpl c. en osaa sanoa 4 kpl 2) Saitte neuvontakäynnistä kirjallisen dokumentin, jossa arvioitiin nykyisen järjestelmänne riittävyys ja mahdollisten toimien tarpeellisuus. Onko tämä dokumentti teillä tallessa? a. kyllä 18 kpl, 95 % vastanneista b. ei 1 kpl c. en osaa sanoa 3) Onko kiinteistöllänne tehty jätevesineuvojan suosittelemat hoito- ja huoltotoimenpiteet? a. kyllä 3 kpl b. ei 15 kpl c. meille ei ole tehty huoltoon liittyviä suosituksia 1 kpl d. en osaa sanoa Mikäli jätevesijärjestelmänne arvioitiin tarvitsevan saneeraustoimia, mitä seuraavista toimista olette toteuttaneet tähän mennessä? 4) Oletteko tilanneet jätevesijärjestelmän uusimiseen tai saneeraukseen tähtäävän suunnitelman suunnittelijalta? a. kyllä 5 kpl, 28 % vastanneista b. ei 11 kpl c. ei koske minua 2 kpl
47 5) Mikäli olette tilanneet suunnitelman, minkälaiselta suunnittelijalta se tilattiin? Voit valita useamman vaihtoehdon. a. FISE-pätevä haja-asutuksen vesihuollon suunnittelija, 2 kpl b. henkilö jätevesineuvojan antamalta suunnittelijoiden yhteystietolistauksesta, 2 kpl c. kunnan suosittelema suunnittelija d. muu, mikä [avoin vastaus], 2 kpl e. ei koske minua, 2 kpl 6) Oletteko hakeneet toimenpidelupaa jätevesijärjestelmän remontoimiselle tai rakentamiselle? a. kyllä 3 kpl b. ei 14 kpl c. ei koske minua 1 kpl 7) Oletteko rakentaneet tai rakennuttaneet jätevesijärjestelmän (kokonaan uuden tai vanhoja osia hyödyntäen)? a. kyllä 4 kpl b. ei 13 kpl c. ei koske minua 1 kpl 8) Mikäli olette rakentaneet tai rakennuttaneet jätevesijärjestelmän, valittiinko järjestelmäksi jätevesineuvojan suosittelema vaihtoehto? a. kyllä 3 kpl b. ei 1 kpl mikäli ei, miksi? [avoin vastaus] c. ei koske minua 2 kpl 9) Mikäli ette ole vielä ehtinyt tekemään edellä mainittuja toimia, milloin teillä on aikomus viedä asiaa eteenpäin? a. vuonna kpl b. vuonna kpl c. myöhemmin kuin kpl d. aion hakea lykkäystä kunnostustoimiin vuonna kpl e. ei koske minua 1 kpl f. en osaa sanoa 4 kpl 10) Muita kommentteja tai terveisiä 1. Asiantuntijan paikallakäynti ja arviointi ehdottoman tärkeitä! 2. Odottelen kunnallista tai osuuskuntapohjaista jätevesihuoltoa, koska alueella on kymmeniä talouksia ja kesämökkejä, jotka tarvitsevat kyseisen systeemin. Ja koko alue on järvenrantaa! 3. Kesäkuussa 2013 entisten kaivojen tilalle asennettiin LabkoBiokem panospuhdistamo. 4. Tämä jätevesijärjestelmän saneeraus tuntuu niin turhanpäiväiseltä, koska taloudessa asuu vain yksi henkilö. 5. Minkä helvetin takia tänne pitää tehdä mitään uudistuksia, kun paskavedet ei mene mihinkään vesistöön, ei vesistöjä edes lähellä, kun paskakaivo tyhjennetään normaalisti Kyllä Talvivaarasta on enemmän haittaa kun yksittäisestä kaivosta. 6. Jätevesijärjestelmä uusittiin nyt syksyllä 18
48 LIITE 1 1/5 TIETOJEN KERÄYS Neuvojan nimi ja puhelinnumero Päivämäärä Neuvontaan osallistunut henkilö / asema (esim. vuokralainen) Olen osallistunut neuvontaan vapaaehtoisesti ja allekirjoituksellani varmistan, että neuvonta on tapahtunut mainittuna ajankohtana TAUSTATIEDOT Kiinteistön omistaja / asukas: Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Kunta Kiinteistön osoite Postinumero ja postitoimipaikka KIINTEISTÖN TIEDOT Rakennusvuosi Pinta-ala Rakennuksen käyttö ympärivuotinen asuminen vapaa-ajan asuminen, käyttö pv/vuosi Tila ja RN:o Tontin koko, m 2 Asukkaita, kpl Jätevesijärjestelmästä on: selvitys/suunnitelma käyttö- ja huolto-ohjeet ikäperusteisen vapautuksen edellytys on olemassa Kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset, joista voi aiheutua jätevesipäästöjä KIINTEISTÖN SIJAINTI normaali haja-asutusalue taajaan rakennettu alue pohjavesialue, lk. ranta-alue, etäisyys vesistöön metriä VEDEN HANKINTA (juomavesi ja pesuvesi) vesihuoltolaitos (kunta/vesiosuuskunta), nimi porakaivo rengaskaivo järvi yhteinen kaivo muu, mikä? Arvioitu etäisyys talousvesikaivolta nykyiseen jätevesien käsittelyjärjestelmään metriä TALOUSVEDEN JOHTAMINEN RAKENNUKSEEN painevetenä (vesijohtoverkosto, pumppu) kantovesi (tai tilapäinen vesiletku) vesimittari käytössä, arvioitu vedenkulutus/ vuosi
49 LIITE 1 2/5 VARUSTELU WC tiskikone pyykkikone suihku sauna Onko tiedossa olevia muutoksia varustelussa/vedenhankinnassa ei kyllä, mitä ja milloin? kuivakäymälä kompostoiva erotteleva muu, mikä? VIEMÄRÖINTI 1 putkiviemäröinti 2 putkiviemäröinti Onko WC:n erillisviemäröinti mahdollista kyllä ei NYKYINEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ KIINTEISTÖLLÄ Järjestelmän rakennusvuosi: Tehdyt muutokset: JÄTEVESIEN KÄSITTELY Vesikäymälävedet johdetaan umpisäiliöön yhteiskäsittelyyn muiden jätevesien kanssa muualle, minne? Muiden jätevesien käsittely umpisäiliö saostussäiliö/saostuskaivo, josta ne johdetaan maasuodattamoon maahanimeyttämöön kivipesään tai imeytyskaivoon avo-ojaan muualla, minne? pienpuhdistamo yksinkertainen maaperäkäsittely kivipesä tai imeytyskaivo muu, mikä UMPISÄILIÖ tilavuus m 3 säiliön ikä vuotta materiaali muovi betoni muu, mikä? onko säiliössä täyttymishälytin? kyllä ei onko säiliö tiivis? kyllä ei säiliön valmistaja ja malli Umpisäiliölietteen käsittely: Kuinka usein umpisäiliö tyhjennetään? kertaa/vuosi Kuka tyhjentää umpisäiliön? Mihin lietteet toimitetaan? Tarkastus 5 vuoden välein
50 LIITE 1 3/5 SAOSTUSSÄILIÖ/SAOSTUSKAIVO 1-osainen 2-osainen 3-osainen 1-osan vesitilavuus m 3 2-osan vesitilavuus m 3 3-osan vesitilavuus m 3 yhteistilavuus m 3 arvio tilavuudesta materiaali muovi betoni muu, mikä? onko kaivojen poistoputkissa T-haarat kyllä ei saostuskaivojen ikä vuotta Saostussäiliölietteen käsittely: Kuinka usein säiliöt tyhjennetään? kertaa/vuosi Kuka tyhjentää saostussäiliöt? Mihin lietteet toimitetaan? Tarkastus 5 vuoden välein VESIEN JOHTAMINEN SAOSTUSSÄILIÖSTÄ maasuodattamoon kentän pinta-ala m 3, imeytysputket kpl, tuuletusputket kpl tehostettu fosforinpoisto maahanimeyttämöön kentän pinta-ala m 3, imeytysputket kpl, tuuletusputket kpl kivipesään tai imeytyskaivoon (alleviivaa), tilavuus m3 avo-ojaan muualla, minne? ei tietoa PIENPUHDISTAMO Valmistaja Malli Prosessi aktiiviliete biosuodin bioroottori Toiminta jatkuvatoiminen panos Ylijäämälietteen tyhjennys krt/vuosi Minne liete toimitetaan Rakenteen ja toiminnan tarkastus 10 vuoden välein Purkujärjestelyt avo-ojaan suoraan järveen/jokeen maaperään
51 LIITE 1 4/5 AIKATAULU JA ARVIO JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA Jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, ei vaadi toimenpiteitä ei järeitä laitteita, vesien hallittu maahan johtaminen Järjestelmä kunnossa, ei vaadi toimenpiteitä asianmukainen käyttö ja huolto järjestelmä on uusi huolto- ja käyttöohjeiden teko Järjestelmä vaatii seurantaa ja kunnostustoimia tulevaisuudessa, tai pieniä parannuksia heti selvityksen teko ja päivittäminen tuuletusputket T-haarat tiivistykset umpisäiliön täyttymishälytin muut, mikä? Järjestelmä ei täytä vaatimuksia ei minkäänlaista puhdistusjärjestelmää kaikille vesille vain 1-2 saostussäiliötä saostussäiliöt tai umpisäiliö ovat vanhoja saostussäiliöissä ei ole pohjaa jätevedet johdetaan maastoon käsittelemättömänä toimintahäiriöt muu, mikä? EHDOTETUT TOIMENPITEET JA VAIHTOEHDOT Jätevesijärjestelmän dokumentointi ja aikataulu laaditaan selvitys laaditaan suunnitelma jätevesien käsittelyn tehostaminen/uusiminen yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet jätetty kiinteistölle jätevesien käsittelyjärjestelmä on kokonaisuudessaan uusimisen tarpeessa Jätevesijärjestelmän kunnostaminen / kuormituksen vähentäminen wc:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäksi saostussäiliöiden kunnostus hälyttimen lisäys umpisäiliöön Jätevesien käsittelyjärjestelmän uudistaminen maapuhdistamo, jonka tyypin suunnittelija valitsee umpisäiliö harmaavesisuodatin laitepuhdistamo saostussäiliöiden uusiminen wc:n uusinta vähävetiseksi huuhtelukäymäläksi saostussäiliöiden lisäys (esim. osaston lisäys) fosforinpoiston lisääminen kunnalliseen viemäröintiin liittyminen imeytyskentän rakentaminen maasuodattamon rakentaminen yhteisratkaisu naapureiden kanssa kannattaisi selvittää muu, mikä?
52 LIITE 1 5/5 ASEMAPIIRUSTUS: Jos kiinteistöllä on asemapiirustus (kartta kiinteistöstä), jossa käy ilmi jätevesijärjestelmän sijainti kiinteistöllä, niin laitetaan siitä kopio selvityksen liitteeksi. Jos asemapiirustusta ei ole, tai siihen ei ole merkitty jätevesijärjestelmän sijaintia, niin kiinteistön tilanteesta voi itse laatia piirroksen. Piirroksessa on tarpeen esittää kiinteistöllä olevat rakennukset, salaojat, talousvesikaivot (omat ja lähellä olevat naapurin kaivot), jätevesien käsittelyjärjestelmä, jätevesien purkupaikka, kiinteistön rajat, vesistöt ym.
Jätevesiklinikat. Liite 1.2.
Jätevesiklinikat Liite 1.2. Osallistujien Tilaisuuden Kuvaus tilaisuuden ohjelmasta ja analyysi onnistumisesta (mm. tilaisuudessa tehtyjen yhteydenottojen Tilaisuuden järjestäjä Päivämäärä määrä kustannukset
LisätiedotKainuun jätevesi - hanke
Kainuun jätevesi - hanke 1.4.2014 31.3.2015 Hajajätevesineuvontaa koko Kainuussa JOHDANTO Valtioneuvosto hyväksyi 10.3.2011 jätevesiasetuksen, jossa määritellään uudet vähimmäisvaatimukset haja-asutusalueen
LisätiedotJätevesineuvonnassa huomioitavaa. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus
Jätevesineuvonnassa huomioitavaa Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 17.5.2018 Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella Sanna Laakso Vanhempi jätevesineuvoja 13.3.2017 1 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:
LisätiedotPohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).
1 JOENSUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TARKENTAVA SOVELTA- MISKÄYTÄNTÖ HAJA-ASUTUSALUEEN TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAAN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Lainsäädäntö ja määräykset: Ympäristönsuojelulain
LisätiedotKainuun jätevesihankkeen loppuraportti
Kainuun jätevesihankkeen loppuraportti 1.4.2016 31.3.2017 Kainuun Nuotta ry JOHDANTO Hajakuormitus on yksi vesistöjen tilaa heikentävä tekijä Suomessa ja jätevesijärjestelmien muutoksilla kotitalouksissa
LisätiedotKainuun jätevesihankkeen loppuraportti
Kainuun jätevesihankkeen loppuraportti 1.4.2015 31.3.2016 Kainuun Nuotta ry JOHDANTO Hajakuormitus on yksi vesistöjen tilaa heikentävä tekijä Suomessa ja jätevesijärjestelmien muutoksilla niin kotitalouksissa
LisätiedotJÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES. Henna Ryömä Pyhäjärvi-instituutti. Laura Virtanen Pyhäjärvi-instituutti
JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä Pyhäjärvi-instituutti Laura Virtanen Pyhäjärvi-instituutti Katja Helenius Satafood Kehittämisyhdistys ry JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA - JÄNES Rahoitus:
LisätiedotLänsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeiden tuloksia Virve Ståhl Juhlaseminaari
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeiden tuloksia 2009-2018 Virve Ståhl Juhlaseminaari 27.3.2019 Kiinteistökohtaisia kartoitus- ja neuvontakäynnit Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010: Erityisalueiden
LisätiedotHaja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla
Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2016 Virve Ståhl, LUVY ry Jätevesiseminaari 29.3.2017 Neuvottuja kiinteistöjä Neuvottuja kohteita Kartoitus- ja neuvontakäynnit 2009-2015
LisätiedotKainuun jätevesi-hanke Loppuraportti 1.4.2012 31.3.2013
Kainuun jätevesi-hanke Loppuraportti 1.4.2012 31.3.2013 Sisällys 1 JOHDANTO... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kainuun tilanne... 2 2 YHTEENVETO... 4 3 KAINUUN JÄTEVESI-HANKE... 5 3.1 Hankkeen rahoitus... 5 3.2
LisätiedotJätevesienkäsittely kuntoon
Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet
KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien
LisätiedotHAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA. HAKKU 2015-hankkeen loppuraportti
HAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA HAKKU 2015-hankkeen loppuraportti Hanna Sarkki 2016 Sisällys 1. Yleistä neuvontahankkeesta... 3 2. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi... 3 3. Hankkeen työntekijät...
LisätiedotJÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI
JÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ 13.3.2019 ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI JÄTEVESI-INFO VESIENSUOJELU, HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYLLE ASETETUT VAATIMUKSET JA MÄÄRÄAJAT, POIKKEAMINEN,
LisätiedotHakkapeliitantie Tammela
Uusi jätevesijärjestelmä Vanhan järjestelmän uusiminen Saapunut/Dnro: 1. Nimi KIINTEISTÖN OMISTAJA/ Osoite HALTIJA Sähköposti Puhelin virka-aikana Yhteyshenkilö, jos muu kuin hakija Yhteyshenkilön puhelin
LisätiedotRautjärven Veden toimintaalueiden
Rautjärven Veden toimintaalueiden vesihuolto Infotilaisuus 27.2.2019 Ympäristötoimi Noudatettava lainsäädäntö Vesihuoltolaki Ympäristönsuojelulaki Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen
LisätiedotKAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?
SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain
LisätiedotSELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o
Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesi-ilta
Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon
LisätiedotJÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee
LisätiedotToimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä
LisätiedotDiaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä
Lisätiedothaja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino
Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4
LisätiedotKuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta
Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään
Lisätiedothaja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila
Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien
LisätiedotKIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus
LisätiedotJätevesijärjestelmän suunnitelma
1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta
LisätiedotHAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS-SAVO VÄLIRAPORTTI IV ( )
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS-SAVO VÄLIRAPORTTI IV 11.1.2017 (1.3.2016-31.10.2016) Sisällys 1. Yleistä neuvontahankkeesta... 3 1.1 Hankkeen rahoitus... 3 2. Hankkeen organisaatio, työntekijät
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET HANKEKUNNISSA - Tilannekatsaus 2015
LIITE 1 Pohjanmaan Jässi -jätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET HANKEKUNNISSA - Tilannekatsaus 2015 Arja Lahtinen 2016 1 Johdanto Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n organisoima jätevesineuvontahanke Pohjanmaan
LisätiedotJätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
Ympäristönsuojelulaki 16 luku Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 154 Talousjätevesien käsittelyyn liittyvät määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan: 1) talousjätevedellä
LisätiedotMiten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?
Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman
LisätiedotTOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,
LisätiedotVAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ
VAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ Länsirannikon ympäristöyksikkö Vesihuoltolain (119/2001) 11. :n mukainen hakemus 1. Hakijan yhteystiedot 2. Kiinteistön tiedot Nimi Osoite Postitoimipaikka
LisätiedotJäteveden käsittelyn tilanne Länsi-Uudellamaalla
Jäteveden käsittelyn tilanne Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen alustavat tulokset 2017 Karolina Örnmark, LUVY ry Loppuseminaari 27.3.2018 Kartoitus- ja neuvontakäynnit Neuvottuja kiinteistöjä Neuvottuja
LisätiedotTERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1
TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.
LisätiedotRakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri
VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien
LisätiedotVapautusta haetaan: Vesijohtoon liittymisestä Jätevesiviemäriin liittymisestä Hulevesiviemäriin liittymisestä
KOILLIS-LAPIN Vapautushakemus vesihuoltolaitoksen YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO vesijohtoon ja viemäriin liittämisvelvollisuudesta YMPÄRISTÖNSUOJELU (Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014 11 ) KEMIJÄRVI
LisätiedotJätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä
Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä
LisätiedotLOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO
LOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO 29.8.2019 * kaikki rakennuksessa vakituisesti kirjoilla olevat koskee vain vakituisia asuntoja * ** *** https://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennushanke/talotekniset_jarjestelmat_lvi/kiinteiston_jatevesien_kasittely
LisätiedotJätevesineuvonnan tiivistelmä 2016
1. Taustaa Valtion tukemaa jätevesineuvontaa toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 kolmella pilot-alueella. Vuonna 2012 avustusten käyttö laajennettiin kaikkien ELY-keskusten alueelle, pois lukien
LisätiedotTäytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija
LisätiedotYleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä
Yleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä Helsinki 22.5.2015 Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Mitä järjestelmiä kiinteistöiltä
LisätiedotTilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:
LisätiedotHYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus
HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa
LisätiedotKiinteistökohtainen jätevedenkäsittely
27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotHajajätevesijärjestelmien uudistamistilanne jätevesineuvonnan näkökulmasta. Jätevesineuvonta Keski-Suomessa Hajajätevesiristeily
Hajajätevesijärjestelmien uudistamistilanne jätevesineuvonnan näkökulmasta Jätevesineuvonta Keski-Suomessa Hajajätevesiristeily 20.-21.11.2018 Jätevesineuvonta Keski-Suomessa - hanke Ympäristöministeriön
LisätiedotLINKKI-hankkeen vuoden 2018 tulokset. Hanna Keinänen LINKKI-seminaari
LINKKI-hankkeen vuoden 2018 tulokset Hanna Keinänen LINKKI-seminaari 27.3.2019 Kartoitus- ja neuvontakäynnit 2009-2017 2018 2009-2018 Neuvottuja kiinteistöjä 6 792 742 7 534 Neuvottuja kohteita noin 7
LisätiedotSELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl
Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään
LisätiedotHajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.
Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala
LisätiedotKUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014
KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen
LisätiedotSeinäjoen lausunto koskien HE 128/2016 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta, hajajätevedet
Seinäjoen lausunto koskien HE 128/2016 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta, hajajätevedet Hanna Latva-Kiskola Seinäjoen kaupunki ympäristötarkastaja 5.10.2016 Iso kiitos, että
LisätiedotTERVETULOA JÄTEVESISEMINAARIIN!
1 TERVETULOA JÄTEVESISEMINAARIIN! Muutamme uusiin tiloihin Lohjalla! Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Toiminta
LisätiedotTervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Rakennusvalvonta käsittely ja johtaminen
Tervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Hakija Postiosoite Postinumero ja toimipaikka Kylä Tontin pinta-ala Tilan nimi ja RN:o Rakennuspaikan osoite Kaavatilanne: Asemakaava Yleiskaava kaavaa
LisätiedotRakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä
Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin
LisätiedotPyhäjärvi-instituutti ja Satafood kehittämiskeskus ry, JÄNES-hanke Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Hämeen haja-apu -hanke
1. Taustaa Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla sekä arvioida tapauskohtaisesti tarvitaanko käsittelyn tehostamistoimia. Asukas
LisätiedotTALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)
Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa
LisätiedotYleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä
Yleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä Kiinteistöille, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon, säädetään ympäristönsuojelulaissa (86/2000, sen muutoksessa 196/2011) yleisestä
LisätiedotJÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013
JÄTEVESINEUVONTA - Miten tietoa jalkautetaan Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun
LisätiedotJÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?
Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja
LisätiedotHAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA. HAKKU 2014-hankkeen loppuraportti
HAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA HAKKU 24-hankkeen loppuraportti Hanna Sarkki 25 Sisällys. Yleistä neuvontahankkeesta... 3 2. Hankkeen suunnittelu, RAHOITUS ja hallinnointi... 3 3. Hankkeen jätevesineuvojat
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä
LisätiedotJÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012
JÄTEVESINEUVONTA - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet:
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu
Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton
LisätiedotKARKKILAN RAKENNUSVALVONTA MENOSSA MUKANA HAJAJÄTEVESIVIIKOLLA
KARKKILAN RAKENNUSVALVONTA MENOSSA MUKANA HAJAJÄTEVESIVIIKOLLA Valtakunnallista hajajätevesiviikkoa vietetään 24.-30.4. Kesäsesonki kutsuu, kevät ja kesä ovat rakentamisen aikaa. Hajajätevesiviikko kannustaa
LisätiedotJätevesineuvonnan järjestäminen ja jätevesiasetuksen toimeenpanon edistäminen
Jätevesineuvonnan järjestäminen ja jätevesiasetuksen toimeenpanon edistäminen Erkki Santala, Suomen ympäristökeskus Lammin ympäristönsuojelupäivät, Jätevesineuvonnan rooli - yleistä Tarjota puolueetonta,
LisätiedotHAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen
LisätiedotJätevesien käsittely kuntoon
Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä
LisätiedotJätevesineuvonnan tiivistelmä 2015
1. Taustaa Valtion tukemaa jätevesineuvontaa toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 kolmella pilot-alueella. Vuonna 2012 avustusten käyttö laajennettiin kaikkien ELY-keskusten alueelle, pois lukien
LisätiedotJätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille
Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen
LisätiedotTornionjoen vesiparlamentti
Tornionjoen vesiparlamentti Pello 22.5.2008 Vesihuoltopäällikkö Arto Seppälä 1 ! Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 2004 Orgaaninen
LisätiedotSelvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä
1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja
LisätiedotLiittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin - Vesihuoltolaki: minkälaisista tapauksista on kysytty
Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutusohjelma - lakipäivä SYKE 7.5.2018 Liittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin - Vesihuoltolaki: minkälaisista tapauksista on kysytty Lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen
LisätiedotNEUVO5 -HANKE LOPPURAPORTTI. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 313/2015. Sanna Jattu
NEUVO5 -HANKE LOPPURAPORTTI Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 313/2015 Sanna Jattu SISÄLLYS 1 HANKKEEN TOTEUTTAJA 1 2 HANKKEEN NIMI 1 3 YHTEENVETO HANKKEESTA 1 4 HANKKEEN YKSITYISKOHTAINEN
LisätiedotMillainen remontti laukaisee jätevesijärjestelmän saneerauksen? Jätevesineuvojien lakipäivä Suomen ympäristökeskus 7.4.
Millainen remontti laukaisee jätevesijärjestelmän saneerauksen? Jätevesineuvojien lakipäivä Suomen ympäristökeskus 7.4.2017 Erja Werdi/YM Ympäristönsuojelulaki ja uusi hajajätevesiasetus Uudistunut lainsäädäntö
Lisätiedotjätevesien käsittely
Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely - vesihuollon toiminta-alueen ulkopuolella Jätevesi-info Höljäkän kesätoripäivä, Nurmes 20.7.2019 Pohjois-Karjalan Jässi-jätevesineuvontahanke Hanna-Riikka Ruokolainen
LisätiedotJätevesineuvonta Keski-Suomessa 2018 Loppuraportti
Loppuraportti 1 (21) Jätevesineuvonta Keski-Suomessa 2018 Loppuraportti Mirja Hurskainen Loppuraportti 2 (21) Sisällys 1 Yleistä hankkeesta 3 1.1 Hankkeen rahoitus 3 1.2 Hankkeen kulut 3 1.3 Hankkeen suunnittelu
LisätiedotJätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa
6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien
LisätiedotKesärannan ranta-asemakaavaalueen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotSatavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto
Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja
LisätiedotHAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA. HAKKU 2013-hankkeen loppuraportti
HAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA HAKKU 3-hankkeen loppuraportti Hanna Sarkki 4 Sisällys. Yleistä neuvontahankkeesta... 3. Hankkeen suunnittelu, RAHOITUS ja hallinnointi... 3 3. Hankkeen jätevesineuvojat
LisätiedotJätevesineuvonta Keski-Suomessa 2017 Loppuraportti
Loppuraportti 1 (21) Jätevesineuvonta Keski-Suomessa 2017 Loppuraportti Tuija Manerus Loppuraportti 2 (21) Sisällys 1 Yleistä hankkeesta 3 1.1 Hankkeen rahoitus 3 1.2 Hankkeen kulut 3 1.3 Hankkeen suunnittelu
LisätiedotJätevesihuollon järjestäminen vesihuoltoverkostojen ulkopuolella
Jätevesihuollon järjestäminen vesihuoltoverkostojen ulkopuolella Vesihuoltoseminaari 22.10.2015 Satu Heino, KVVY ry Esityksen sisältö Vesihuollon nykytila haja asutusalueella Pirkanmaan Haja apu hankkeiden
LisätiedotJÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN
JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto
LisätiedotSELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA
K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Kainuun kunnat SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA Selvitys tulee tehdä 1.1.2006 mennessä (kiinteistöt joissa ei ole vesikäymälää 1.1.2008 mennessä)
LisätiedotJÄNES III Jätevesineuvontaa Satakunnassa III. Väliraportti
JÄNES III Jätevesineuvontaa Satakunnassa III Väliraportti 7.. 3.8.04 SISÄLLYSLUETTELO JÄNES III JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA III -HANKE.... Tausta.... Tavoitteet....3 Organisaatio ja yhteistyötahot...
LisätiedotJätevesineuvonnan tiivistelmä 2017
1. Taustaa Valtion tukemaa jätevesineuvontaa toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 kolmella pilot-alueella. Vuonna 2012 avustusten käyttö laajennettiin kaikkien ELY-keskusten alueelle ja muutamia
LisätiedotHarmaan jäteveden käsittely. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus
Harmaan jäteveden käsittely Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 12.5.2017 Jätevesijakeiden erottelun periaate Jätevesijakeiden erottelu on useassa tapauksessa yksinkertaisin
LisätiedotHAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESINEUVONTAHANKE. Väliraportti III ( )
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESINEUVONTAHANKE Väliraportti III 24.3.2015 (1.3.2014-28.2.2015) Sisällysluettelo 1. Yleistä neuvontahankkeesta... 3 1.1 Hankkeen rahoitus... 3 2. Hankkeen organisaatio, työntekijät
LisätiedotLainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa
Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki
Lisätiedotjätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009
Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa
Lisätiedot