Monilukutaito opetussuunnitelman perusteissa 2016 Yhdessä ja erikseen seminaari. Pirjo Sinko Opetusneuvos, Opetushallitus Oulu 3.10.

Transkriptio

1 Monilukutaito opetussuunnitelman perusteissa 2016 Yhdessä ja erikseen seminaari Pirjo Sinko Opetusneuvos, Opetushallitus Oulu

2 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukioon valmistava Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikalliset opsit Taiteen perusopetuksen Paikallinen perusteet ops 2

3 Työn eteneminen VN: asetus Yleisten työryhmien asettaminen Ohjausryhmä n asettaminen Yleisten linjausten valmistelu Avoin kommentointi PALAUTE Oppiainetyöryhmien asettaminen Oppiainetyön aloitus Valmistelu jatkuu 3

4 Avoin ja osallistuva valmisteluprosessi Perusteita laativat monialaiset työryhmät, joista jokaisella on tukenaan sähköiset kommentointiryhmät Opetuksen järjestäjiltä pyydetään palaute ja Opetushallituksen verkkosivuilla on avoin kommentointimahdollisuus kolmesti valmisteluprosessin aikana Marraskuu yleiset linjaukset Syyskuun alku esiopetus Huhtikuu perusopetus ja lisäopetus Keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään viralliset lausunnot uusista opetussuunnitelman perusteista syksyn 2014 aikana 4

5 MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 Paikalliset tarpeet Laatukriteerit ja linjaukset Opetussuunnitelman perusteet 2014 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 422/2012 Perusopetuslaki ja -asetus IRMELI HALINEN

6 Perustetyön toteuttaminen Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa, jolloin niiden palvelevuus ja käyttöjoustavuus kasvaa Teksti jaetaan kahteen osaan tiiviiseen normiosaan, johon voidaan sijoittaa linkit asianomaiseen lainsäädäntöön sekä ns. tukiosaan, jossa voidaan avata normitekstiä, antaa esimerkkejä toteutuksesta sekä rakentaa linkkejä relevanttiin ja opettajien työtä tukevaan aineistoon 6

7 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi 7

8 Perusteiden valmistelua ja kirjoittamista ohjaavat periaatteet Opetussuunnitelman perusteita laadittaessa perusteiden kaikilla osa-alueilla (tavoitteissa, sisällöissä ja käytännöissä) tulee ottaa huomioon seuraavat näkökohdat: kestävä tulevaisuus tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kansainvälisyys, globaali vastuu kieli- ja kulttuuritietoisuus teknologinen muutos, tiedon kanssa työskentely laaja-alaisen lukutaidon haasteet oppilaiden tarpeiden huomioonottaminen, hyvinvoinnin ja muiden oppimisen edellytysten tukeminen perusopetuksen yhtenäisyys, työn jatkumot 8

9 Perusteiden uudistamiselle asetettu tavoite Luodaan paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Uudistuksen ydin MITÄ? MITEN? Koulua kehitetään sekä kasvuyhteisönä että oppimisympäristönä. 9

10 Oppiaineiden perustetyön lähtökohdat Oppiaineosuuksien tulee edistää perusteluonnoksessa määritellyn laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuoda esiin mahdollisuuksia oppiaineiden väliseen yhteistyöhön ja eheyttävien teemojen toteuttamiseen ottaa huomioon oppilaan ikäkausi ja kehitysvaihe Oppiaineosuuden valmistelussa otetaan huomioon toimintaympäristön muutos ja sen myötä oppiaineen taustalla olevan tieteenalan kehitys, uusin tutkimus ja kehittämistyö sekä arviointien tulokset. Oppiaineosuudet sijoittuvat perusopetuksen tuntijaon määrittämien nivelvaiheiden mukaisiin vuosiluokkakokonaisuuksiin, jotka ovat vuosiluokat 1-2, 3-6 sekä

11 Luku 3 Laaja-alainen osaaminen (2) Tarvittavan laaja-alaisen osaamisen alueet (7) Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen, arjenhallinta ja turvallisuus Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen Työskentely, opiskelu- ja työelämässä tarvittava osaaminen Osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus 11

12 Miten luku- ja kirjoitustaito ovat muuttuneet sitten Seitsemän veljeksen lukkarinkoulun? Poristaan hetki ja jaetaan

13 Laaja-alainen osaaminen: monilukutaito Tavoite: kehittää lasten ja nuorten erilaisten viestien tulkitsemisen ja tuottamisen taitoja jatkumona esikoulusta läpi elämän; edetään perustaidoista laaja-alaisuuteen pääkäsitteen etsintää (laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot, monilukutaito, laaja-alaiset tekstikäytänteet, uudet lukutaidot) Monilukutaito-käsitteeseen kuuluu aikamme monet erilaiset lukutaidot, tulkitsemisen ja tuottamisen puoli oltava mukana pohjana laaja tekstikäsitys

14 Monilukutaito (literacy, multi-literacy, multimodala färdigheter) Tietoa voidaan tuottaa ja esittää sanallisten, kuvallisten, äänellisten, numeeristen ja kinesteettisten ja näiden yhdistelmien avulla. Monilukutaito kattaa esimerkiksi kirjoitetun tekstin lukutaidon, numeraalisen lukutaidon (numeracy), kuvanlukutaidon, medialukutaidon ja digitaalisen lukutaidon.

15 Laaja tekstikäsitys Monilukutaito perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jonka mukaan tekstit voivat olla muun muassa kirjoitettuja, puhuttuja auditiivisia visuaalisia audiovisuaalisia painettuja, analogisia digitaalisia.

16 Monilukutaito yläkäsite eri lukutaidoille perusluku- ja kirjoitus kirjoitetun kielen lukutaito kuvanlukutaito auditiivinen/äänellinen lukutaito medialukutaito tietotekninen lukutaito digitaalinen lukutaito informaatiolukutaito numeerinen lukutaito multimodaalinen lukutaito kulttuurinen lukutaito

17 Monilukutaito (jatk.) kuuluu kaikkiin oppiaineisiin, edetään arkikielen hallinnasta kohti tiedonalojen käsitteellistä kieltä liittyy ajatteluntaitoihin: kykyyn hankkia, muokata, tuottaa, arvioida ja arvottaa tietoa uudistuvaa teknologiaa hyödyntäviä mutta myös perinteisiä käsin harjoitettavia viestintätaitoja vapaa-ajan tekstit, informaali oppiminen ja ilo mukaan

18 Monilukutaito ei lokeroidu vain äidinkielen oppiaineeseen vaan on osa laaja-alaista, koko koulun, siis kaikkien oppiaineiden ja tiedonalojen yhteisvastuualuetta, kaikkia oppiaineita koskeva tavoite. Jokaisella oppiaineella on opetettavana oma kielensä ja ilmaisutapansa, omat käsitteensä ja tekstilajinsa. Samalla pyritään varmistamaan, että peruskoululaistemme nyt huononemassa olevat luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen taidot paranisivat.

19 Eri oppiaineissa Oppilasta ohjataan ymmärtämään ja hallitsemaan eri oppiaineille tyypillisiä tapoja käsitteellistää ja ilmaista asioita. Opetuksessa hyödynnetään monimuotoisia ja erikielisiä tekstejä sekä mahdollistetaan niiden kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen.

20 Numeraalinen lukutaito (numeracy) Numeraalisella lukutaidolla tarkoitetaan taitoa käsitellä numeerista informaatiota ja ymmärtää, tuottaa ja arvioida numeerista informaatiota sisältäviä tekstejä, kuten taulukoita, diagrammeja ja kaavioita.

21 Monilukutaidon oppimisella ei ole ala- eikä yläikärajaa Kuvallinen ja äänellinen lukutaito alkavat kehittyä varhaiskasvatuksessa ennen kirjoitetun kielen lukutaitoa, kuullun ymmärtäminen edeltää luetun ymmärtämistä. Opetusneuvostenkin tulisi osata välittää asiansa sekä notkeana blogitekstinä, houkuttelevana ja dialogisena luentona että tiukkana normitekstinä. Monilukutaidon oppiminen on elinikäinen prosessi.

22 Esioppilaan monilukutaito kehittyy Orastava/alkava/sukeutuva luku- ja kirjoitustaito sekä numeraalinen lukutaito ilmenevät symbolien, logojen, tuotemerkkien, lukujen ja kokonaisten tuttujen sanojen ymmärtämisenä. Lapsi alkaa ymmärtää lukumäärien, lukusanojen ja numerosymbolien välisiä suhteita esimerkiksi vertaamalla ja luokittelemalla. Ilmaisun taidot kehittyvät tulkitsemisen taitojen rinnalla. Lapsi saa mahdollisuuksia kysyä, ihmetellä, kertoa tarinoita sekä ilmaista ajatuksiaan monin eri tavoin ja välinein.

23 Monilukutaito on myös tekniikkalaji tvt ja media kuuluvat kuvaan = mediakasvatusta Välineistä on iloa ja hyötyä sekä tuottamisessa että tulkinnassa. Kirjoittajan on hallittava sekä käsin että näppäimistöllä kirjoittaminen. Vanhat tekniikat toimivat rinnan uusien kanssa. monimediaisuus, monikanavaisuus, multimodaalisuus Media auttaa osallistumaan, vaikuttamaan, saamaan äänensä kuuluville

24 Monilukutaitokysymyksiä aineops-ryhmille VALMISTAUTUMISKYSYMYS Millaisessa tekstimaailmassa laajasti ymmärrettynä oppilaat elävät, ja miten tämä maailma voitaisiin tuoda mukaan (hyödyntää, pitää lähtökohtana) oppiaineen opetuksessa? Näkyvätkö nämä tekstit tavoitteissa sisällöissä jossakin muussa? Miten?

25 Kysymyksiä monilukutaidosta (jatkuu) Mitä monilukutaito tarkoittaa oppiaineen kannalta: 1. Millainen on oppiaineen tekstiympäristö (esim. faktatekstit, fiktio, erilaiset mediatekstit, digitaaliset tekstit) ja miten tekstiympäristöä voidaan laajentaa, ajankohtaistaa, monipuolistaa? 2. Pohtikaa, mitkä ovat oppiaineen keskeiset tiedon esittämisen tavat (tekstilajit): esim. kertova, kuvaava, selostava, pohtiva (erittelevä), argumentoiva, luokitteleva, määrittelevä

26 Monilukutaitokysymykset jatkuvat 3. Mitkä ovat oppiaineen tiedon tyypilliset esittämisen muodot: esim. kielellinen, visuaalinen, auditiivinen, numeraalinen, graafinen, non-verbaali, kinesteettinen tai multimodaalisesti näiden yhdistelmät 4. Mitkä ovat oppiaineelle ominaiset tiedonhankinnan ja -välittämisen tavat ja tiedonlähteet? 5. Minkälaisia tulkinnan ja tuottamisen taitoja oppiaineessa kehitetään? (yksin ja yhdessä oppien)

27 Lisää kysymyksiä oppiaineryhmille 6. Miten monilukutaito näkyy oppiaineen arviointikriteereissä (hyvässä osaamisessa)? Miten tekstiteot näkyvät niissä: esim. mitä oppilas osaa kuvata, selostaa, pohtia, raportoida, vertailla, ohjailla, tulkita, arvioida, luoda, kuunnella, tuottaa 7. Pohtikaa, miten monilukutaito kehittyy jatkumona esiopetuksesta läpi perusopetuksen luokkakokonaisuuksien (1 2 luokat, 3 6 luokat, 7 9 luokat)?

28 Monilukutaidon jatkumot kootaan aineksia yhdessä luokka-astekokonaisuus 1 2

29 Monilukutaidon jatkumot kootaan aineksia yhdessä - luokka-astekokonaisuus 3 6

30 Monilukutaidon jatkumot kootaan aineksia yhdessä: luokka-astekokonaisuus 7 9

31 Naapurin lasten lukulistaa opsissa Русская литература: 1. Русские народные сказки: "Василиса Прекрасная", "Финист Ясный Сокол" 2. Жуковский В. "Спящая царевна" 3. Пушкин А. Сказки 4. Гоголь Н. "Майская ночь, или Утопленница" 5. Куприн А. "Чудесный доктор" 6. Зощенко М. "Великие путешественники" 7. Платонов А. "Волшебное кольцо" 8. Паустовский К. "Кот-ворюга" 9. Астафьев В. "Васюткино озеро" 10. Белов В. "Скворцы" Зарубежная литература 1. Легенды и мифы Древней Греции (под редакцией Н.Куна) 2. Андерсен Г.-Х. "Соловей" 3. Гауф В. "Карлик Нос" 4. Дефо Д. "Жизнь и приключения Робинзона Крузо " 5. Киплинг Р. "Кошка, которая гуляла сама по себе" 6. Линдгрен А. "Приключения Калле Блюмквиста" 7. Родари Д. "Сказки по телефону" или "Говорящий сверток" 8. Твен М. "Приключения Тома Сойера" 9. Толкин Д.Р.Р. "Хоббит, или Туда и обратно" 10. Уайльд О. "Соловей и роза"

32 Putinin lukulista Presidentin 100 kirjan lukulistaa laaditaan parhaillaan Venäjällä Mitä vastaavaa Suomessa? - Opsin tukimateriaaliin lukulistaa opettajien tueksi - Jennin 100 kirjan lista kouluille!