opetussuunnitelmassa Helsinki Leena Nissilä ja Pirjo Sinko Opetusneuvokset, Opetushallitus

Transkriptio

1 Kieli- ja kulttuurinäkökulma l opetussuunnitelmassa Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät Helsinki Leena Nissilä ja Pirjo Sinko Opetusneuvokset, Opetushallitus

2 Suomi ÄK ja kirj. PoL 12 1 Ruotsi ÄK mom. ja kirj. PoL 12 1 mom. Saame ÄK ja kirj. PoL 12 1 mom. Viitt.kieli ÄK ja kirj. PoL 12 2mom mom. Romani ÄK ja kirj. PoL 12 2 mom. Muu opp. ÄK PoL 12 2 mom. Toinen kieli ja kirjallisuus oppimäärät (yht. johdantoteksti?) VA 8 2 mom. 2 Äidinkieli ja kirjallisuus oppimäärät, yhteinen johdantoteksti? PoL 10, 12 1 Kieliaineet, yhteinen johdantoteksti, sis. Kielikasvatuksen ajatuksen Suomi/Ruotsi perustuslain mukaisille kielivähemmistöille, yhteinen johdantoteksti? VA 8 3 mom. Englanti 4 Vieraat kielet, yhteinen johdantoteksti PoL 11 3 Toinen kotimainen kieli PoL 11 Muut euroopp. kielet Latina Euroopan ulkop. kielet Saame vk S2 ja kirjall. R2 ja kirjall. Suomi /ruotsi saamenkiel isille Suomi viitt. kielisille Ruotsi viitt. kielisille Ruotsi Finska Saame 2 ja kirjall.

3 Ratkaistavia kysymyksiä Miten eri kielet ja oppimäärät sijoittuvat dispositiossa (esim. A2-oppimäärä, oppilaan oma äidinkieli)? Ovatko nämä ne neljä pääryhmää, joihin kielten oppimäärät jakautuvat? Miten pitkälle pääryhmien sisällä kirjoitetaan yhteistä ja miten pitkälle eriytyvää tekstiä? Esim. ryhmässä Vieraat kielet, toinen kotimainen ja saame vieraana kielenä eriytyviä tekstejä tarvittaneen näissä osioissa: - Tavoitteet ja keskeiset sisällöt - Hyvän osaamisen kuvaus ja päättöarvioinnin kriteerit - Lisäksi on ratkaistava kysymys yy y eripituisista oppimääristä, paljonko niihin tulee eriytyvää tekstiä

4 Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen opetussuunnitelman perusteiden valmisteluprosessi suomi saamenkielisille suomi viittomakielisille ruotsi viittomakielisille ill ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS suomen kieli ja kirjallisuus pj. Pirjo Sinko (Veli-Matti Malinen) modersmål och litteratur pj. Gun Åkerblom (Katarina Rejman) suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus pj. Leena Nissilä (Pirjo Immonen- Oikkonen, Katarina Rejman) muu oppilaan äidinkieli (koko tuntimäärä + maahanmuuttajien oma äidinkieli pj. Leena Nissilä (Terhi Seinä) sisältää myös oppimäärät: saamen kieli ja kirjallisuus saame toisena kielenä ja kirjallisuus romanikieli ja kirjallisuus viittomakieli ja kirjallisuus Leena Nissilä (Pirjo Immonen-Oikkonen, Susanna Rajala, Veli-Matti Malinen)

5 Äidinkielen ja kirjallisuuden ops-ryhmät ERI OPPIMÄÄRÄT työskentelevät paljon yhdessä - oppiaineen tarkoitus ja tehtävä pitkälti yhteinen - oppimäärien nimenmuutos ollut esillä oppiaineen nimenmuutos jäi odotustilaan Äidinkieli ja kirjallisuus Modersmål och litteratur Saamen kieli (ja kirjallisuus?) Romanikieli (ja kirjallisuus?) Viittomakieli (ja kirjallisuus?) Suomi ja ruotsi toisena kielenä (ja kirjallisuus?) Oma äidinkieli 5

6 Oppiaineen koostumus? Kielioppi VAI? Kirjallisuus Keinot ja välineet Puheviestintä Kirjoittaminen Lukeminen Tekstitaidot Käyttö ja käytänteet Mediakasvatus

7 TIETOPOHJA kirjallisuus Rakenteet - kielen - tekstien variaatio kielitieto Taito tuottaa Kielelliset valmiudet / käytänteet kulttuuritieto teatteri media tekstilajit rekisterit Taito tulkita ja käyttää kulttuuriset käytänteet

8 Kirjallisuus & kulttuuri monilukutai to Kielitie to Merkitysten rakentaminen

9 Luku 3 Laaja-alainen osaaminen (2) Tarvittavan laaja-alaisen osaamisen alueet (7) Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen, arjenhallinta ja turvallisuus Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen Työskentely, opiskelu- ja työelämässä tarvittava osaaminen Osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus 9

10 Miten luku- ja kirjoitustaito ovat muuttuneet sitten Seitsemän veljeksen lukkarinkoulun? Pohdintaa pienryhmissä ja koontia

11 Laaja-alainen osaaminen: monilukutaito Tavoite: kehittää lasten ja nuorten erilaisten viestien tulkitsemisen ja tuottamisen taitoja jatkumona esikoulusta läpi elämän; edetään perustaidoista i t laaja-alaisuuteen l pääkäsitteen etsintää (laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot, monilukutaito, laaja-alaiset alaiset tekstikäytänteet, uudet lukutaidot) Monilukutaito-käsitteeseen käsitteeseen kuuluu aikamme monet erilaiset lukutaidot, tulkitsemisen ja tuottamisen puoli oltava mukana pohjana laaja tekstikäsitys

12 Monilukutaito (literacy, multi-literacy, multimodala färdigheter) Tietoa voidaan tuottaa ja esittää sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten ja näiden yhdistelmien avulla. Monilukutaito kattaa esimerkiksi kirjoitetun tekstin lukutaidon, matemaattisen lukutaidon, kuvanlukutaidon, medialukutaidon ja digitaalisen lukutaidon.

13 Laaja tekstikäsitys Monilukutaito perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jonka mukaan tekstit voivat olla muun muassa kirjoitettuja, puhuttuja auditiivisia visuaalisia audiovisuaalisia painettuja, analogisia digitaalisia.

14 Monilukutaito (jatk.) kuuluu kaikkiin oppiaineisiin, edetään arkikielen hallinnasta kohti tiedonalojen käsitteellistä kieltä liittyy ajatteluntaitoihin: kykyyn hankkia, muokata, tuottaa, arvioida ja arvottaa tietoa uudistuvaa teknologiaa hyödyntäviä mutta myös perinteisiä käsin harjoitettavia viestintätaitoja vapaa-ajan tekstit, informaali oppiminen ja ilo mukaan

15 Monilukutaito ei lokeroidu vain äidinkielen oppiaineeseen Vaan on osa laaja-alaista, koko koulun, siis kaikkien oppiaineiden ja tiedonalojen yhteisvastuualuetta, kaikkia oppiaineita koskeva tavoite. Jokaisella oppiaineella on opetettavana oma kielensä ja ilmaisutapansa, omat käsitteensä ja tekstilajinsa. Samalla pyritään varmistamaan, että peruskoululaistemme nyt huononemassa olevat luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen taidot paranisivat.

16 Eri oppiaineissa Oppilasta ohjataan ymmärtämään ja hallitsemaan eri oppiaineille tyypillisiä tapoja käsitteellistää ja ilmaista asioita. Opetuksessa hyödynnetään monimuotoisia ja erikielisiä tekstejä sekä mahdollistetaan niiden kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen.

17 Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus osana toimintakulttuuria TAVOITE: tilan antaminen monimuotoisuudelle, sen näkyväksi tekeminen, dialogin edistäminen ajanmukaisten, aikaa kestävien ja neutraalien pääkäsitteiden valinta, määritteleminen ja avaaminen: kulttuurienvälisyys, kulttuurinen monimuotoisuus, kielitietoinen koulu Asia koskee koko koulua, yhteisön kaikkia jäseniä hyödynnetään ympäristöä Perustuu käsityksen, että oppilas on monikielinen ja hänellä on monta identiteettiä (kerroksisia, ristiriitaisia, muuntuvia) Kulttuurien ja kielten moninaisuutta ei nähdä ongelmana, vaan voimavarana, ilona Ei korosteta erilaisuutta (paljon samanlaisuutta) Kielitietoisuus: kieli on olennainen osa oppimista Kielet eivät kilpaile vaan tuetaan moni- ja rinnakkaiskielisyyttä. Käsitys jokaisesta opettajasta kielellisenä mallina ja kielen opettajana

18 Mitä kielitietoisuus on? Kielitietoisuus on tietoisuutta kielen merkityksestä opetuksessa ja koulun muussa toiminnassa i tiedonalojen yhteisestä kielestä ja eri oppiaineiden erityisistä kielistä, tekstikäytänteistä ja niissä vaadittavista tekstitaidoista omasta itsestä kielen/kielten käyttäjänä (KIELET EIVÄT KILPAILE KESKENÄÄN) kielitaidosta kansalaistaitona kielitaidosta porttina kulttuuriin

19 Kielitietoinen koulu Miksi? Opetuksen kielen, oppitunnin vuorovaikutuksen k ja opetustekstien t ti kielen pedagoginen havainnoinnin tulisi olla osa jokaisen opettajan ammattitaitoa. Kaikkien oppiaineiden opetuksen ytimessä oppiaineelle ominaisen kielen, kielenkäyttötapojen ja tekstitaitojen sekä oppimista edistävien oppimis-strategioiden opettaminen.

20 Kielitietoinen koulu Miksi? Kielen ja sisällön opetusta ei voi erottaa toisistaan: kaikki opettajat opettavat myös suomea. Aineenopettaja on oman oppiaineensa i kielen asiantuntija. tij CLIL = Content and Language Integrated Learning, CBI= Content Based Language g Instruction

21 Kielitietoinen koulu Miksi? akateemisen kielitaidon opettaminen kaikkien aineiden tehtävä sosiaalinen kielitaito BICS (Basic Interpersonal Communication Skills) vs. akateeminen kielitaito CALP (Cognitive Academic Language Proficiency) (Cummins 2000)

22 Kielitietoiset työtavat oppimisen laatu ensisijaista määrään nähden oppimisprosessimahdollistaa opittavan sisällön syvällisen oppimisen: sisältöä tutkitaan laajemmassa yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa kontekstissa ja se liitetään oppijan omaan kokemusmaailmaan avuksi sisällön kolmijako (Aalto & Tukia 2009, 28): 1) välttämätön ydinsisältö (must know) 2) hyödyllistä tietoa (should know) 3) vähemmän keskeistä (nice to know)

23 Kielitietoiset työtavat Kaikkien oppilaiden osallistaminen opetukseen kielitaidosta riippumatta 1. kielen alkeet osaavalle aluksi työtavat, joissa ei tarvita paljon kieltä (kuvat, kuvien yhdistämiset, nimeämiset) 2. ongelmanratkaisutehtävät pienryhmissä 3. käsitteenmäärittely työtavaksi (Kuukka 2009) 4. huomion kiinnittäminen muun muassa opetuksen ennakoitavuuteen, tuttuuteen ja toistoon

24 Havainnollistaminen Kognitiivisesti i vaativa Lukujärjestyksen j k Historian i opettajan suunnittelu opon kanssa puhe Paljon Ei kontekstia kontekstia Juttelu välitunnilla puhelimessa Tapaamisen sopiminen Kognitiivisesti i helppo (Cumminsin mukaan Nissilä et al. 2006, 43.)

25 Kielitietoiset työtavat Scaffolding opetuksen ohjenuoraksi oppimisen oikea-aikainen aikainen tukeminen = vuorovaikutuksellinen tuki oppimiseen rakennustelineet : ajoitus, vaiheet, askeleet kohti itsenäistä suoriutumista Vygotsky: lähikehityksen vyöhyke (aktuaalinen ja potentiaalinen kehitystaso)