HALIKON JÄTEVESIALTAIDEN LINNUSTO 2012

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HALIKON JÄTEVESIALTAIDEN LINNUSTO 2012"

Transkriptio

1 HALIKON JÄTEVESIALTAIDEN LINNUSTO 2012 VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. KARTOITUSALUE JA KARTOITUSMENETELMÄT 3 3. TULOKSET LEVÄHTÄVÄ LINNUSTO PESIMÄLINNUSTO LAJIKOHTAINEN KATSAUS 5 4. TULOSTEN ANALYSOINTI LÄHTEET LIITTEET 22 A. reviirikartta 1 B. reviirikartta 2 C. Halikon-altaiden lintulajiston suojeluarvo D. Altaiden vesi- ja rantalinnusto päivittäin ja altaittain jaoteltuna E. Altaiden muu linnusto päivittäin ja altaittain jaoteltuna F. Poikueet altaittain Kansikuva: liejukana on Varsinais-Suomessa harvinainen pesimälaji. Halikon altailla se pesi onnistuneesti vuonna Halikon altaat, II allas Pekka Alho 1

3 1. JOHDANTO Salon Halikonlahden puhdistamon jätevesialtaat on tunnettu tärkeänä varsinaissuomalaisena lintupaikkana pian altaiden perustamisesta, luvun lopulta lähtien luvulla rakennuttu puhdistamo paransi altaiden vuosien varrella heikentynyttä tilaa ja myös linnusto elpyi. Puhdistamotoiminta kuitenkin loppui altaiden osalta vuonna 2001 ja pudistetut jätevedet on ajettu sittemmin suoraan Halikonjokeen. Myös erillisten lietealtaiden käyttö tuli tiensä päähän 2000 luvun alussa. Puhdistamotoiminnan hiipumisen jälkeen altaiden vesilinnusto alkoi vähin erin vähentyä. Lietealtaiden käytöstä poiston jälkeen myös kahlaajille soveltuvat altaat kasvoivat nopeasti umpeen. Itse altailla särkikalat ottivat ylivallan kilpaillen ravinnosta linnuston kanssa, sekä samentaen veden. Tilanteen korjaamiseksi toteutettiin vuosina mittava poistokalastus, osana kunnostussuunnitelmaa ja lintujen elinolosuhteiden parantamista. Poistokalastuksen aikana altaista poistettiin kymmeniä tonneja kalaa, etupäässä hopearuutanaa. Näkösyvyys parani ja vesilinnustoa alkoi palata altaille. Tehdyn linnustoselvityksen tarkoituksena oli taustoittaa alueelle laadittavaa käyttö- ja hoitosuunnitelmaa, sekä tehtyjen hoitotoimenpiteiden vaikutusten seurantaa ja arviointia. Kartoituksessa selvitettiin altaiden ja niiden välittömän ympäristön pesimälinnustoa, sekä altailla levähtävää linnustoa. Kartoituksen painopiste oli vesi- ja rantalinnustossa, sekä lintudirektiivin mukaisissa lajeissa. Viurilanlahti ja Halikon-altaat muodostavat linnustollisen kokonaisuuden. Toisinaan olikin käytettävä tulkintaa linnuston sijoittumisen suhteen, sillä monet lintulajit käyttivät sekä altaita, että Viurilanlahtea ja sitä ympäröiviä peltoja. Viurilan puolella tehdyt rantaniittyjen kunnostukset ja laidunnuksen laajennukset ovat parantaneet mm. vesilintujen ja kahlaajien elinympäristöä lahdella ja siten tavallaan kilpailevat myös altaiden kanssa. Kartano on lisäksi perustanut Meriniityn peltomailleen metsästystarkoituksessa lintuja houkuttelevia lampareita. Vain ampumakojut näkyvät altaille, eikä linnustoa pystytty näkemään, saatikka laskemaan niiltä. Mm. n. 250 yksilöä käsittävä taviparvi nousi kerran peltolampareilta ja siirtyi paitsi altaille, pääosin Viurilanlahdelle. Edellä mainituista syistä myös Viurilanlahden puolella levähtänyt linnusto on soveltuvin osin yritettävä huomioida kokonaisuudessa. Aiempia selvityksiä altaiden linnustosta ei ollut käytettävissä, mutta havaintomateriaalia altaiden linnustosta on olemassa runsaasti mm. Turun lintutieteellisen yhdistyksen arkistossa ja Tiira -havaintojärjestelmässä. ELY-keskuksen VELHO hanke tilasi vuoden 2012 linnustoselvityksen Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalveluilta. Maastokartoituksesta ja raportoinnista vastasivat kokeneet linnustokartoittajat Markus Lampinen ja Pekka Alho. Hankkeesta kokonaisuutena vastasi ympäristöinsinööri Pekka Alho. Raportin kuvat Pekka Alho. 2

4 2. KARTOITUSALUE JA KARTOITUSMENETELMÄT Tutkimusalue koostuu kolmesta selkeytysaltaasta, joiden yhteispinta-ala on n. 38,5 ha. Alue muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden viereisen Viurilanlahden ja mereen laskevien Salon- ja Halikonjoen kanssa. Myös Wiurilan kartanon laajat pellot täydentävät osaltaan tätä linnustollisesti tärkeää kokonaisuutta. Viurilanlahti ja Halikon altaat muodostavat yhdessä Viurilanlahden Natura-alueen (FI ), johon tosin kuuluu alueita myös näiden ulkopuolelta. Kartta 1: Kartoitusalue piti sisällään entiset puhdistamoaltaat, sekä näiden välittömän lähiympäristön. Pesimälinnustolaskennat toteutettiin yhdistettyä kierto- ja pistelaskentamenetelmää käyttäen 20 laskentakertana, joista kuutena suoritettiin myös yökuuntelua. Laskentapisteinä käytettiin pääasiallisesti kartassa 1. esitettyjä pisteitä, joskin laskentojen edetessä kasvillisuus muuttui siten, että näkyvyyden takaamiseksi jouduttiin joidenkin pisteiden sijaintia hieman hienosäätämään. Alue kierrettiin ympäri kävellen alkaen puhdistamon viereiseltä parkkipaikalta ja kiertäen vastapäivään. Monin kohdin tehtiin pieniä pistoja tarpeen mukaan, jotta koko alue tuli mahdollisimman hyvin katettua. Laskennat pyrittiin ajoittamaan mahdollisimman tasaisin väliajoin, säät huomioiden. Laskennat suoritettiin joka kerta aamulla heti auringonnousun jälkeen, ja yökuuntelut ennen auringonnousua. Pistekohtainen laskenta-aika vaihteli lintumääristä riippuen noin 10 minuutista yli puoleen tuntiin. Myös laskentapisteille siirtymisen aikana tehdyt havainnot kirjattiin muistiin. 3

5 Laskennat pyrittiin toteuttamaan päivinä, jolloin sää oli sateeton ja riittävän heikkotuulinen. Parimäärien arvioinnissa noudatettiin Koskimiehen ja Väisäsen (1988) mukaisia ohjeistuksia ja suosituksia. Taulukko 1: Tehdyt työpäivät Laskennan tyyppi Päivämäärä Kellonaika Laskija Levähtäjälaskenta ML Pesimälinnusto- ja ML levähtäjälaskenta Pesimälinnusto- ja levähtäjälaskenta ML Yökuuntelu Pesimälinnusto- ja levähtäjälaskenta ML Yökuuntelu Pesimälinnusto- ja PA levähtäjälaskenta + yökuuntelu Pesimälinnusto- ja levähtäjälaskenta ML Yökuuntelu Pesimälinnusto- ja levähtäjälaskenta ML Yökuuntelu Pesimälinnusto- ja levähtäjälaskenta ML Yökuuntelu pesimälinnusto- ja ML levähtäjälaskenta Levähtäjälaskenta ML Levähtäjälaskenta ML Levähtäjälaskenta ML Levähtäjälaskenta ML Levähtäjälaskenta PA Levähtäjälaskenta ML Levähtäjälaskenta ML Levähtäjälaskenta PA Levähtäjälaskenta PA Levähtäjälaskenta ML Levähtäjälaskenta ML 4

6 3. TULOKSET Laskentojen tulokset esitellään seuraavissa kappaleissa levähtäjä- ja pesimälinnustoosioihin jaoteltuna. Tämän jälkeen käydään läpi laskennoissa havaitut lajit lajikohtaisesti. Kaikkia peruslajeja ei kuitenkaan käsitellä tarkemmin, vaan ainoastaan tässä selvityksessä erityisen mielenkiinnon kohteena olevat vesi- ja rantalinnusto sekä maalinnuston arvolajit. Laskennoissa altailla havaittiin yhteensä 109 lintulajia, joista n. 43:n voidaan olettaa pesineen tutkimusalueella. Päivittäiset allaskohtaiset lajimäärät ja poikuehavainnot on esitetty raportin lopussa liitetaulukkoina Levähtävä linnusto Halikon jätevesialtaat ovat merkittävä muutonaikainen levähdyskohde monille vesi- ja rantalinnuille. Tämän lisäksi altaille kerääntyy huomattavia määriä pesineitä ja pesimättömiä sorsalintuja kesäisen sulkasadon ajaksi. Kahlaajia altailla ei laskentojen perusteella enää levähdä merkittäviä määriä, sillä sopivat ruokailupaikat, kuten lieterannat, puuttuvat. III-altaan itäosan matala rantakasvillisuus tarjoaa kuitenkin kahlaajille jonkin verran ruokailualuetta. Myös II-altaan itärannalle ajoittain muodostuva matalahko hiekkaranta keräsi ajoittain hieman kahlaajia. Altaita ympäröivät pusikot ja toisaalta altaissa kasvavat ruovikot ja osmankäämiköt tarjoavat levähdyspaikkoja monille varpuslinnuille. Viurilan rantaniityt ja ruovikot, kartanon pellot, sekä Salonjoen rannalla altaiden tuntumassa oleva joutomaa-alue tarjoavat lepäilyaluetta avoimemman maaston lintulajistolle Pesimälinnusto Laskenta-alueen pesimälinnusto käsittää melko monipuolisesti rehevien lintuvesien sorsalintulajeja. Myös rantakanat ovat valtakunnalliseen tasoon nähden hyvin edustettuina. Altaita ympäröivien kasvustojen varpuslintulajistoa voidaan tämän lisäksi pitää kohtuullisen monimuotoisena. III-altaassa muutaman vuoden olleet pesimäsaarekkeet ovat mahdollistaneet elinvoimaisen naurulokkikolonian asettumisen alueelle. Tämä suojaa osaltaan muitakin lintuja petoja vastaan. Laskentakauden pesimämenestys vaihteli lajikohtaisesti. Monilla sorsalinnuilla pesinnät tuntuivat sujuneen melko tavanomaisesti, kun taas esimerkiksi naurulokilla poikastuotto vaikutti olleen erinomainen. Silkkiuikku puolestaan ei saanut montakaan poikasta maailmalle. Liekö tästä syyttäminen vedenkorkeuden vaihtelua vai munarosvoja? Lintulajiston ulkopuolelta mainittakoon havaittu piisami Lajikohtainen katsaus Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) 2 paria Laji pesi I- ja II-altaan välisellä kannaksella sekä III-altaan itärannalla. Näistä edellä mainittu onnistui tuottaen maailmalle kolme poikasta, joista yksi ilmeisesti kuitenkin kuoli kesäkuun aikana, sillä laskentakerrasta alkaen havaittiin ainoastaan kaksi poikasta. Tämä perhekunta viihtyikin altailla viimeiseen laskentakertaan asti. III-altaan pesintä ilmeisesti tuhoutui munavaiheessa. Tämän pesän emoja ei kesäkuun jälkeen enää havaittu. Pesivien parien lisäksi ei muita kyhmyjoutsenia laskennoissa havaittu. 5

7 Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Havaittiin ainoastaan 10.9, jolloin III-altaassa oli 2 vanhaa lintua, sekä 1.10, jolloin IIaltaassa uiskenteli 2 vanhan ja 4 nuoren linnun perhekunta. Metsähanhi (Anser fabalis) Ainoa havainto aamuvarhaisella 10.6, jolloin II-altaan itäpään piilokojun edessä lepäili rossicus-tyyppinen yksilö. Merihanhi (Anser anser) Laji havaittiin altailla ainoastaan 6.8, jolloin II-altaassa kanadanhanhiparvessa oli 2 yksilöä, sekä 10.9, jolloin II-altaassa uiskenteli 4 ja III-altaassa 2 yksilöä. Viurilanlahti puolestaan on merkittävä merihanhien levähdyspaikka, josta laskettiin enimmillään 1650 yksilöä Kanadanhanhi (Branta canadensis) Ensimmäiset kanadanhanhet altailla havaittiin 6.8, jolloin II-altaalle oli kerääntynyt 42 yksilöä. Suurimmat määrät laskettiin 31.8, jolloin II-altaalla oli 278 yksilöä, ja 10.9, jolloin 252 yksilöä oli puolestaan III-altaalla. Viimeisellä laskentakerralla havaittiin vielä 5 yksilöä II-altaalla. Haapana (Anas penelope) 3 paria Kevään levähtäjäsummat jäivät vaatimattomiksi suurimman määrän oltua 18 yksilöä (Iallas 4, II-allas 12, III-allas 2). Tämä luku käsittää ilmeisesti sekä pesiviä lintuja että pesimättömiä, toisen kalenterivuoden koiraita. Varsinaiseen muuttoaikaan huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa ei suurempia kerääntymiä havaittu. Suurin summa tällöin oli havaitut 8 yksilöä (II-allas 6, III-allas 2). Poikueita havaittiin enimmillään kolme (II-allas 5 ja 4 pull, III-allas 5 pull). Keskikesällä kesehtivien haapanoiden määrät kohosivat hetkellisesti 42 yksilöön (II-allas 12, III-allas 30), mutta varsinaiset syyslevähtäjämäärät alkoivat kohota elokuun puolesta välistä alkaen huipun oltua yksilöä (II-allas 119, III-allas 8). Kuva: huolestunut haapananaaras pesimäpaikallaan pienemmällä I-altaalla

8 Tavi (Anas crecca) 6 paria Muutonaikaiset kerääntymät keväällä jäivät verrattain vaatimattomiksi parhaan summan oltua yksilöä (I-allas 3, II-allas 14, III-allas 10). Parimääräarvio on tehty 3.5. laskentakerran koirasluvun perusteella. Erillisiä poikueita ei kuitenkaan havaittu. Syyspuolen kerääntymät alkoivat nousta radikaalisti alkaen, jolloin havaittiin 114 yksilöä (I-allas 21, II-allas 85, III-allas 8). Syyspuolen suurin määrä laskettiin 6.8, jolloin altailla viihtyi yhteensä 253 yksilöä (I-allas 1, II-allas 225, III-allas 27). Vielä havaittiin viimeiset 5 tavia (I-allas 1, II-allas 2, III-allas 2). Harmaasorsa (Anas strepera) 5 paria Kevätpuolella suurin määrä oli havaitut 8 yksilöä (I-allas 2, II-allas 4, III-allas 2). Poikueita havaittiin enimmillään (II-allas 10 ja 4 pull, III-allas (10, 5 ja 9 pull). Syyspuolella suurimmat määrät olivat (II-allas 13, III-allas 11) ja (II-allas 3, IIIallas 21) havaitut 24 yksilöä havaittiin viimeiset 3 harmaasorsaa III-altaassa. Kuva: Harmaasorsan pesä löytyi I-altaan itäreunalta Pekka Alho Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 17 paria Keväällä suurin poikaskauden ulkopuolinen määrä oli havaitut 18 yksilöä (II-allas 8, III-allas 10). Ensimmäinen poikue havaittiin jo 13.5, jolloin naaras uitti seitsemää poikastaan II-altaassa. Suurin määrä poikueita havaittiin 10.7, jolloin ynnättiin 14 poikueessa yhteensä 76 poikasta. Parimäärä on arvioitu lisäämällä poikasten koot huomioon ottaen parhaan päivän poikuemäärään ensimmäisiä poikueita. Syyspuolella suurimmat kerääntymät laskettiin 10.9, jolloin altaille oli kerääntynyt yhteensä 478 sinisorsaa (I-allas 90, II-allas 105, III-allas 283). Jouhisorsa (Anas acuta) Kevään ainoat levähtäjät havaittiin 22.4, jolloin 4 jouhisorsaparia oleskeli II-altaassa. Tämän jälkeen seuraava yksilö havaittiin III-altaassa ja pitkin kesää havaittiinkin yhtä yksilöä. Syksyllä eniten, 5 lintua, havaittiin sekä (III-allas 5) että (I-allas 1, IIIallas 4) oli viimeinen päivä, jona laji laskennoissa havaittiin. 7

9 Heinätavi (Anas querquedula) Laji havaittiin ainoastaan ja 6.8, kun naaraspukuinen lintu oleskeli II-altaassa. Lapasorsa (Anas clypeata) 10 paria Kevään suurin määrä havaittiin 3.5, jolloin altailla oleskeli yhteensä 27 lapasorsaa, kaikki II-altaalla. Parimääräarvio on tehty lasketun koirasmäärän perusteella. Ilmeisesti lajin pesintämenestys oli huono, sillä parhaimmillaan havaittiin ainoastaan kaksi poikuetta (9 ja 7 pull). Syyskauden suurin määrä havaittiin 6.8, jolloin lapasorsia polskutteli altailla yhteensä 32 yksilöä (II-allas 10, III-allas 22). Punasotka (Aythya ferina) 5 paria Kevätkaudella suurin havaittu määrä oli 32 II-altaassa oleillutta yksilöä Tällöin havaitun naarasmäärän perusteella on tehty myös parimääräarvio. Myös punasotkan pesinnät menivät ilmeisen huonosti, sillä laskennoissa havaittiin ilmeisesti vain kaksi eri poikuetta (II-allas 2 pull, III-allas 3 pull). Syksyllä punasotkia havaittiin eniten 15.8, jolloin lintuja oli yhteensä 26 (II-allas 14, III-allas 12). Tukkasotka (Aythya fuligula) 13 paria Eniten tukkasotkia havaittiin kevätpuolella 23.5, jolloin 62 yksilöä (I-allas 6, II-allas 31, IIIallas 25) uiskenteli altaissa. Parimäärä on tehty laskentakerran naarasluvun perusteella. Laskennoissa tulkittiin havaitun yhteensä 7 eri poikuetta (II-allas 3, 4, 5 ja 6 pull, III-allas 2, 4 ja 10 pull). Syyskauden suurin kerääntymä laskettiin 15.8, jolloin altailla oleskeli yhteensä 43 yksilöä (II-allas 26, III-allas 13). Lapasotka (Ayhya marila) Kevätpuolella havaittiin II-altaassa koirasta ja 1 naaraslapasotka sekä koiras. Syyspuolen lapasotkasatoa edustivat II-altaassa uiskennellut yksinäinen yksilö, samassa altaassa oleskelleet 3 yksilöä sekä myöskin II-altaassa viihtyneet 2 yksilöä. Telkkä (Bucephala clangula) 18 paria Kevätkaudella poikueajan ulkopuolella suurin kerääntymä oli laskettu 81 yksilöä (IIallas 75, III-allas 6). Parimäärä on arvioitu laskettujen vanhojen koiraiden määrän perusteella. Eri poikueita havaittiin laskennoissa vähintään 12 (II-allas 14, 8, 7, 7 ja 5 pull), III-allas (2, 4, 3, 7, 7, 12 ja 2 pull). Suurin syyskerääntymä laskettiin 6.8, jolloin II-altaassa oli 132 telkkäyksilöä. Elokuun jälkipuoliskolla telkkämäärät altailla putosivat rajusti. Kuva: Telkkäpoikue II altaassa Pekka Alho 8

10 Mustalintu (Melanitta nigra) Ainoa havaittu oli II-altaassa uiskennellut toisen kalenterivuoden koirasyksilö. Uivelo (Mergus albellus) Uiveloita havaittiin laskennoissa niukanlaisesti tehtiin II-altaalta harvinaisempi kesähavainto yksinäisestä yksilöstä. Syksyllä laji havaittiin sekä (III-allas 3) että (II-allas 1, III-allas 2). Isokoskelo (Mergus merganser) Merkittäviä kerääntymiä altailla ei laskennoissa havaittu. Viurilanlahden puolella sen sijaan kalasteli keväällä monisatapäinen koskelojoukko altailla havaittiin kuitenkin 24 isokoskeloa (II-allas 20, III-allas 4). Myös havaittiin II-altaassa yksinäinen isokoskelo. Tämän jälkeen seuraava lajin edustaja pääsi laskentoihin vasta 24.8, jolloin IIaltaassa oli yksinäinen naaras. Syksyn suurin kerääntymä altailla oli III-altaalla havaitut 35 yksilöä. Tukkakoskelo (Mergus serrator) Ainoa havaittu oli II-altaassa sukellellut yksilö. Fasaani (Phasianus colchicus) Lajia havaitaan altaiden ympäristössä runsaasti läheisen Joensuun kartanon metsästystarkoitukseen vapauttamista linnuista villiintyneen kannan muodostumisesta johtuen. Esimerkkinä mainittakoon altaiden ympäristössä havaitut 50 yksilöä ja tämän lisäksi noin sata lintua näkyvissä selvitysalueen ulkopuolella. Kuva: istutettuja fasaaneja liikkui alueella varsin paljon. Kuva otettu uudemmasta tornista Viurilanlahden laitumen suuntaan. Pekka Alho Pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis) Laji havaittiin III-altaassa 10. ja Kyseessä oli vanha, juhlapukuinen yksilö. Paikalliset lintuharrastajat olivat havainneet edeltävän kuun vaihteessa myös nuoren yksilön. 9

11 Silkkiuikku (Podiceps cristatus) 7 paria Parimääräarvio perustuu matalan kasvillisuuden aikaan laskettujen pesien lukumäärään (II-allas 3 pesää, III-allas 4 pesää). Ilmeisesti lajin pesintä epäonnistui lähes täydellisesti, sillä ainoa havainto minkään pesinnän onnistumisesta oli III-altaassa havaittu yksinäinen poikanen. Pesiviä lintuja havaittiin enimmillään 14 yksilöä, joiden lisäksi ei muita lintuja havaittu. Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) Ainoa havainto oli 6.8. II-altaassa oleskellut nuori yksilö. Merimetso (Phalacrocorax carbo) Laskentojen ainoat havainnot olivat II-altaassa kalastellut toisen kalenterivuoden yksilö sekä III-altaassa oleskellut nuori yksilö. Harmaahaikara (Ardea cinerea) Ensimmäinen lintu havaittiin II-altaalla. Tämän jälkeen harmaahaikaroita havaittiin melko tasaisesti huipun oltua yksilöä (I-allas 9, II-allas 2). Vielä havaittiin IIaltaalla 3 yksilöä. Altailla havaittiin usein myös vanhoja juhlapukuisia lintuja, mikä saattaa viitata pesintään jossain lähiseudulla. Kuva: aamuista auvoa I-altaalla ; vanha ja nuori harmaahaikara. Pekka Alho 10

12 Merikotka (Haliaeetus albicilla) Yksittäisiä lintuja kävi altaiden yllä pyörähtämässä 3.5, 16. ja sekä Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) Laji saattoi pesiä jossain lähistöllä, sillä enimmillään ainakin neljä nuorta lintua havaittiin yhtä aikaa loppukesällä - alkusyksyllä pyörimässä altaiden lähistöllä yhdessä muutaman vanhan linnun kanssa. Kuva: Ruskosuohaukat viihtyivät enemmän Viurilan puolella, mutta myös altailla. Nuori ruskosuohaukka, Timalitorni Pekka Alho Kanahaukka (Accipiter gentilis) Nuori kanahaukka havaittiin 6.8. lähtien viitenä laskentakertana kiertelemässä altaiden lähistöllä. Kyse voi olla samasta, ehkäpä jostain lähialueen pesästä lähteneestä poikasesta. Alueella partioi myös vanhan kanahaukka ja runsas fasaani tarjonta on voinut toki houkutella alueelle useampiakin eri yksilöitä Varpushaukka (Accipiter nisus) Laji havaittiin altaiden liepeillä seitsemällä laskentakerralla. Mainittakoon kerrat ja 16.9, jolloin havaittiin 2 yksilöä molempina päivinä. Sääksi (Pandion haliaetus) välisillä laskentakerroilla laji havaittiin kalastelemassa sekä II- että III-altaalla. Nuolihaukka (Falco subbuteo) Nuolihaukkoja havaittiin enimmillään kaksi kerrallaan saalistelemassa altailla sekä kaikilla laskentakerroilla välillä Muuttohaukka (Falco peregrinus) Nuori muuttohaukka kävi pyörähtämässä III-altaan yllä aiheuttaen vesilinnuissa suunnattoman paniikin. 11

13 Luhtakana (Rallus aquaticus) 1 pari Tämä erityisen piilotteleva ja vähän äänessä ollut III-altaan luhtakanareviiri saatiin mukaan laskentoihin tehdyn äänihavainnon ja 6.8. havaitun nuoren linnun perusteella. Paikalliset lintuharrastajat olivat niin ikään tehneet satunnaisia havaintoja ko. reviiriltä (keskustelut paikan päällä). Luhtahuitti (Porzana porzana) II-altaalla havaittiin 16. ja vaisusti äännellyt huittailija. Sitä ei tulkittu pesinnäksi, koska kyseessä oli todennäköisesti lajille tyypillinen pesimätön kesäkiertelijä, eikä aiempia havaintoja lajista ollut. Liejukana (Gallinula chloropus) 1 pari Laji eli erittäin piilottelevaa elämää koko pesimäkauden, ja ensimmäinen havainto laskennoissa lajista tehtiinkin vasta I-altaassa havaitusta vanhasta yksilöstä. Luultavimmin laji tuli altaille kuitenkin vasta suhteellisen myöhään, sillä keväällä linnut ovat usein aktiivisina helpommin havaittavissa, ja peittävä kasvillisuus oleellisesti vähäisempää. Ensi havainnon jälkeen I-altaan luoteispuolella olevassa pikkualtaassa oleskeli säännöllisesti poikue, jossa oli poikasta vanhempineen. Näiden lisäksi havaittiin II- ja III-altaissa yhtä ylimääräistä vanhaa sekä nuorta lintua. Ei ole täysin poissuljettua, ettei liejukanoja olisi voinut pesiä altaiden alueella toinenkin pari. Enimmillään lintuja havaittiin 10 yksilöä (3 vanhaa ja 7 nuorta) ja viimeinen lintu viihtyi paikalla aina lokakuun loppupuolelle saakka. Nokikana (Fulica atra) 10 paria Keväällä ei merkittävämpiä kerääntyjämääriä havaittu. Laskettujen pesien perusteella I- altaan luoteispuoleisella pikkualtaalla pesi 1, II-altaalla 4 ja III-altaalla 5 paria nokikanoja. Poikueita nähtiin yhteensä 5 (I ja II-allas 6 pull, II-allas 4 ja 5 pull, III-allas 4 ja 5 pull). Syksyn suurin kerääntymä laskettiin (II-allas 1, III-allas 41). Meriharakka (Haematopus ostralegus) Vaikka meriharakat viihtyivät enimmäkseen Viurilan puolen pelloilla ruokailemassa, havaittiin II-altaan itärannalla silti enimmillään 9 yksilöä Pikkutylli (Charadrius dubius) Laji ilmeisesti yritti pesintää Vuohensaarentien eteläpuoleisella kentällä. Tämä lienee kuitenkin epäonnistunut. Pitkin kesää havaittiin 1-2 vanhaa lintua I- ja II-altailla. Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Havaittu vain Viurilan pelloilla, ei altaiden puolella. Kapustarinta (Pluvialis apricaria) Havaittu vain Viurilan pelloilla, ei altaiden puolella. Kuovisirri (Calidris ferruginea) havaittiin III-altaan saarekkeissa paikallisena kolme vanhaa kuovisirriä. Suosirri (Calidris alpina) Suosirrejä havaittiin vanhaa yksilöä III-altaan saarekkeissa yhdessä kuovisirrien kanssa. Lisäksi havaittiin II-altaassa vanha ja 6.8. I-altaassa nuori yksilö. 12

14 Suokukko (Philomachus pugnax) Merkittäviä kerääntymiä ei laskennoissa havaittu. Mainittakoon kuitenkin III-altaan itäpäässä havaitut 28 ja samassa paikassa havaitut 12 yksilöä. Syysmuuttokauden määrät olivat tätäkin vaatimattomampia, parhaina (II-allas 6) ja (II-allas 5, IIIallas 1) havaitut 6 yksilöä. Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Suuremmilta kerääntymiltä vältyttiin III-altaan itäosassa vietti aikaansa 12 yksilön parvi. Muutamia lintuja havaittiin hajanaisesti pitkin syksyä. Altailla laji ei pesinyt, mutta Viurilanlahden puolella oli reviiri. Punajalkaviklo (Tringa totanus) Ainoat havainto lajista laskennoissa tehtiin yksittäisestä linnusta II- ja IIIaltaalla. Valkoviklo (Tringa nebularia) Myöskään valkoviklon kevätmuutosta ei juuri päästy nauttimaan, sillä ainoat havaitut yksilöt olivat ja 3.5. II-altaalla kahlailleet linnut. Syyspuolella havaittiin harvakseltaan yksittäisiä lintuja, mutta 6.8. päästiin jopa kahteen yksilöön, joista toinen oli II- ja toinen III-altaalla. Mustaviklo (Tringa erythropus) Mustaviklon kevätmuutto Halikon jätevesialtailla kutistui laskentojen puitteissa kokonaiseen yhteen yksilöön, joka havaittiin 3.5. II-altaalla. Syyspuolen suurin määrä havaittiin 16.7, jolloin II-allasta miehitti neljä mustavikloa. Kuva: kahlaajista ei juuri päästy nauttimaan laskennoissa. Sopivaa habitaattia ei altailla enää paljoa ole. Tämä nuori mustaviklo lepäili altailla Pekka Alho Metsäviklo (Tringa ochropus) Yksittäiset linnut havaittiin II-altaalla kevätkaudella kahdella, syyskaudella neljällä laskentakerralla. 13

15 Liro (Tringa glareola) Liroja havaittiin kevätkaudella enimmillään yksilöä (I-allas 4, II-allas 3, III-allas 14) ja syyskaudella yksilöä (I-allas 5, II-allas 13, III-allas 10). Rantasipi (Actitis hypoleucos) 2 paria Kevätkaudella havaittiin enimmillään 5 yksilöä 3.5. (I-allas 1, II-allas 2, III-allas 2). Sekä IIettä III-altaalta tulkittiin pesivä pari. Molemmilla altailla havaittiin myös jo lentokykyiset poikueet laskentojen aikana (16.7. III-altaalla 2 juv, 6.8. II-altaalla 2 juv). Muuttoaikaisia lepäilijöitä ei juuri havaittu. Vesipääsky (Phalaropus lobatus) Ainoa laskennoissa havaittu oli II-altaalla ruokaillut vanha lintu. Pikkulokki (Hydrocoeleus minutus) Kevätpuolen mainittavin määrä laskettiin 3.5, jolloin altailla hyönteisiä pyydysteli 300 lintua (I-allas 1, II-allas 295, III-allas 4). Tämän lisäksi Viurilan pelloilla lepäili samana päivänä vielä 70 yksilöä. Muutamia yksilöitä oleskeli altailla ja Viurilanlahdella läpi kesän, mutta varsinainen syyshuippu koettiin 10.7, jolloin havaittiin yhteensä 24 lintua (II-allas 22, III-allas 2). Viimeiset viisi pikkulokkia havaittiin II-altaalla Naurulokki (Larus ridibundus) 550 paria Naurulokki oli selkeästi altaiden näkyvin ja äänekkäin laji laskentojen aikana. Tämä on pitkälti III-altaan saarekkeiden ansiota, joihin pääosa lokeista oli asettunut pesimään. Enimmillään naurulokkeja havaittiin keväällä 2042 yksilöä 22.4, mutta tässä luvussa on katsottu olevan mukana myös vielä muuttomatkalla olevia lintuja. Alueittain jaoteltuna parimääräarvion luku jakautui suurin piirtein seuraavasti: pohjoisin saareke 75 paria keskimmäinen saareke 136 paria eteläisin saareke 60 paria III-altaan pohjoispää 115 paria III-altaan itäranta 55 paria II-altaan kaakkoispää 82 paria II-altaan pohjoispuoleinen kosteikko 12 paria I-allas 15 paria Poikasia laskettiin olevan maastossa 560, joten pesintöjen voidaan katsoa menneen erittäin hyvin. Heinäkuun aikana määrät putosivat rajusti lintujen lähdettyä syysmuutolle. Yksittäisiä naurulokkeja sinnitteli kuitenkin vielä viimeiseen laskentakertaan asti. Kalalokki (Larus canus) Ei merkittäviä määriä. Suurin yhteissumma oli 6.8. havaitut 17 yksilöä. Selkälokki (Larus fuscus fuscus) Mainittavia kerääntymiä ei laskentoihin osunut. Mainittakoon kuitenkin 6.8. II-altaassa olleet 5 yksilöä, joista 3 oli nuoria sekä II-altaassa havaittu selkälokkinuorukainen. Harmaalokki (Larus argentatus) Ei mainittavaa. Suurin määrä oli II-altaassa olleet 9 yksilöä. 14

16 Merilokki (Larus marinus) Suurin määrä oli II-altaassa oleskelleet 6 merilokkia. Kalatiira (Sterna hirundo) 6 paria III-altaan keskimmäisessä saarekkeessa pesi kuusi kalatiiraparia, jotka saivat maailmalle vähintään 10 poikasta. Kuva: keinotekoinen saareke III altaassa on hyvä pesimäpaikka naurulokeille ja kalatiiroille. Molempien lajien pesinnät sujuivat hyvin kesäkaudella Pekka Alho Mustatiira (Chlidonias niger) Heinäkuussa alueella viihtyi vanha mustatiira, joka liikkui sekä Viurilanlahdella että altaiden alueella se saatiin myös mukaan laskentoihin sen saalisteltua jonkin aikaa III-altaalla. Tervapääsky (Apus apus) Enimmillään altailla havaittiin 450 hyönteispyynnissä olevaa tervapääskyä Sään vaikutus tervapääskyn ja pääskyjen runsauteen on merkittävä. Mainittakoon, että jo 3.5. laskennoissa havaittiin tervapääsky. Pikkutikka (Dendrocopos minor) Ainoa havainto altaiden pohjoisrantaa kiertävän polun varrelta. Törmäpääsky (Riparia riparia) Törmäpääskyjä havaittiin altailla ruokailemassa eniten 13.5, jolloin ynnättiin yhteensä 15 yksilöä. Törmäpääskyjä näkyi pitkin kesää aina heinäkuun alkupuolelle, mutta tämän jälkeen niitä ei jostain syystä enää havaittu. Mainittakoon, että 3.5. havaittiin jo 10 törmäpääskyä. 15

17 Haarapääsky (Hirundo rustica) Eniten haarapääskyjä havaittiin 24.8, jolloin altailla ruokaili 400 yksilöä. Myös oli hyvä päivä, jolloin havaittiin 300 haarapääskyä. Räystäspääsky (Delichon urbicum) Paras räystäspääskypäivä oli 10.6, jolloin niitä ruokaili altaiden yllä 40 yksilöä. Räystäspääskyjen määrät olivat järjestäen haarapääskyä pienempiä. Metsäkirvinen (Anthus trivialis) havaittiin 1 paikallinen metsäkirvinen. Lapinkirvinen (Anthus cervinus) Lapinkirviset havaittiin altaiden ympäristössä 10. ja Keltavästäräkki (Motacilla flava) 1 pari Altaiden välittömässä läheisyydessä pesi keltavästäräkkipari, joka sai maailmalle 4 poikasta. Poikue ruokaili mieluusti Viurilan puolen pelloilla. Syyskauden paras päivä oli 24.8, jolloin altaiden ympäristössä havaittiin 15 ja Vuohensaarentien eteläpuoleisella kentällä 30 yksilöä. Västäräkki (Motacilla alba) 3 paria Parimäärä on vähimmäisarvio. Pesintään viittaavaa käyttäytymistä havaittiin ainakin altaiden lounaispuolen parkkipaikan luona, I-altaan ympäristössä sekä uudemman lintutornin lähistöllä. Syyskauden suurin määrä oli Vuohensaarentien eteläpuoleisella kentällä havaitut 70 yksilöä. Rautiainen (Prunella modularis) Syksyn paras määrä altaiden ympäristöstä on havaitut 3 yksilöä. Satakieli (Luscinia luscinia) 3 paria Enimmillään 3 laulavaa yksilöä havaittiin altaiden läheisyydessä (23.5. ja 10.6.) Pensastasku (Saxicola rubetra) Laji pesi ilmeisesti Viurilan puolella, sillä lajista on muutamia havaintoja altaiden välittömästä läheisyydestä pitkin laskentakauden. Kivitasku (Oenanthe oenanthe) Kivitasku pesi luultavasti jätevedenpuhdistamon alueella. Enimmillään altaiden liepeillä havaittiin yksilöä, jotka käsittävät varmasti muuttomatkalla olevia lintuja. Pensassirkkalintu (Locustella naevia) 1 pari Laji havaittiin laulavana ainoastaan yökuuntelussa III-altaan länsipuolella. Viitasirkkalintu (Locustella fluviatilis) Ei havaittu varsinaisesti altaiden alueella, mutta heti Vuohensaarentien toisella puolella, Uskelanjoen varressa oli enimmillään kaksi reviiriä. Rytikerttunen (Acrocephalus scirpaceus) Enimmillään havaittiin 3 laulavaa koirasta (23.5.). 3 paria 16

18 Luhtakerttunen (Acrocephalus palustris) Kaksi laulavaa koirasta havaittiin paria Viitakerttunen (Acrocephalus dumetorum) 2 paria Myös viitakerttusia lauleskeli altaiden ympäristössä enimmillään kaksi (28.5.) Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) 41 paria Suurin määrä laulavia koiraita havaittiin 28.5, minkä perusteella on tehty myös parimääräarvio. Ensimmäiset kaksi yksilöä havaittiin 3.5. ja viimeinen Kuva: Ruokokerttunen on mukavan runsaslukuinen pesimälintu altaiden reunamilla. I altaan seljapuskat Pekka Alho Rastaskerttunen (Acrocephalus arundinaceus) 1 pari Rastaskerttunen piti reviiriä III-altaan pohjoispään ruovikossa. Lisäksi Viurilanlahden puolella, lähellä altaita, oli toinen reviiri. Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) Ensimmäinen yksilö havaittiin 3.5. Enimmillään havaittiin 2 yksilöä Lehtokerttu (Sylvia borin) 2 paria III-altaan ympäristössä oli parhaimmillaan kaksi laulavaa lehtokerttukoirasta. Hernekerttu (Sylvia curruca) Suurin syysmäärä laskettiin 24.8, jolloin altaiden ympäristöstä ilmoitettiin 10 yksilöä. Pensaskerttu (Sylvia communis) 6 paria Enimmillään altaiden ympäristössä havaittiin 6 laulavaa koirasta. Syksyllä nähtiin enimmillään 6 yksilöä (15.8.), jotka käsittävät paikallisen poikueen. Myöhäinen pensaskerttu havaittiin vielä

19 Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Lähinnä Hily-äänisiä tiltaltteja havaittiin syyskaudella, enimmillään 4 yksilöä Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) Melko lähellä altaita pesi ilmeisesti 2 paria pikkulepinkäisiä; Vuohensaarentien eteläpuolella sekä Viurilassa, altaiden pohjoispuolella. Syksyllä nähtiin neljän yksilön pikkulepinkäispoikue altaiden tuntumassa saalistelemassa. Kottarainen (Sturnus vulgaris) 3 paria Altaiden reunustojen puissa oli kolme pönttöä, joissa pesi kussakin kottaraispari. Syksyllä suurin havaittu kottaraismäärä oli laskettu 1500 yksilöä. Linnut yöpyvät kuitenkin pääasiassa Viurilanlahden puolella. Pikkuvarpunen (Passer montanus) Altaiden ympäristön sähkötolpissa pesi melko runsaasti pikkuvarpusia. Mainittakoon III-altaan länsireunalla vastaan tullut pikkuvarpuspoikue sekä altaiden ympäristöstä ja Viurilan puolelta lasketut 200 pikkuvarpusta. Kuva: Pikkuvarpunen tyypillisellä pesäpaikallaan sähköpylvään vaakapalkissa. Halikonaltaat Pekka Alho Pikkuvarpunen (Passer montanus) Altaiden ympäristön sähkötolpissa pesi melko runsaasti pikkuvarpusia. Mainittakoon III-altaan länsireunalla vastaan tullut pikkuvarpuspoikue sekä altaiden ympäristöstä ja Viurilan puolelta lasketut 200 pikkuvarpusta. Tikli (Carduelis carduelis) 0-2 paria Tikliä pesi luultavasti altaiden lähistöllä tai aivan välittömässä tuntumassa, sillä lähes joka laskentakerralla havaittiin joitain yksilöitä. 18

20 Hemppo (Carduelis cannabina) Myös hemppo havaittiin lähes joka laskentakerralla, mitä voidaan pitää vahvana viitteenä pesinnästä lähialueella. Lähinnä jätevedenpuhdistamon puolella viihtyi parvi, jossa oli 150 hemppoa. Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) 6 paria Enimmillään laulavia punavarpuskoiraita havaittiin 10.6, jonka perusteella myös parimääräarvio on tehty. Kuva: Punavarpunen pesii altaiden pusikoissa useamman parin voimin. Laji on sikäli huomion arvoinen, että se nostettiin vuoden 2010 kansallisessa uhanalaisarvioinnissa silmälläpidettäväksi. Pekka Alho Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) 8 paria Pajusirkkujen parimäärä tulkittiin usean käyntikerran perusteella tehtynä arviona reviirien sijoittumisesta. On huomattava, että parimäärä koskee altaita. Heti selvitysalueen rajoilta alkaen pajusirkkuja pesii tavallisena mm. Viurilanlahdella ja jokivarsilla. Muut alueella tai sen välittömässä tuntumassa pesivänä tavatut lajit olivat: punarinta, mustarastas, räkättirastas, punakylkirastas, pajulintu, harmaasieppo, kirjosieppo, sinitiainen, talitiainen, peippo, varis ja harakka. Kiertelijöinä tai muuttajina tavattiin lisäksi: valkoposkihanhi (muutamia yksilöitä levähti syksyllä Viurilan puolella merihanhikertymän joukossa), sepelhanhi, hiirihaukka, kurki, korppi, naakka (10.7. altaiden ympärillä 200 lintua häärimässä, peltojen puolella naakkoja usein) laulurastas, lapinharakka, järripeippo, viherpeippo, vihervarpunen, urpiainen ja keltasirkku 19

21 Kuva: viereinen Viurilanlahti kerää syksyllä mm. runsaasti merihanhia (kuvassa). Myös monet vesilintulajit käyttävät sekä altaita, että Viurilanlahtea. Lintujen liikkuminen näiden välillä tekee tulkinnan osin hankalaksi. Pekka Alho Kuva: syksyllä vesi oli pitkään varsin korkealla Viurilan puolella. Harmaahaikarat laidunsivat tuolloin Highland karjan apuna Pekka Alho 20

22 4. TULOSTEN ANALYSOINTI Vaikka altaiden linnusto on edelleen monipuolista ja runsastakin, jäädään esim. vesilintujen osalta kauas parhaista päivistä. Varsinais-Suomen linnut kirjan mukaan esim. lapasorsan ja haapanan parhaat tunnetut päiväsummat altailta ovat 500 yksilöä ( ) ja 560 yksilöä ( ). Vastaavat maksimit olivat selvitysvuonna 32 ja 127. Hyvin yleisellä tasolla vaihtelut altaiden sorsalintumäärissä näyttäisivät näkyvän käsittelemättömässä havaintoaineistossa selvästi, mm. vesilintujen viimevuosien kato, sekä niiden aiempi runsas esiintyminen. Osa tästä voi tietysti selittyä kannan myös pienentymisellä. Olemassa olevan aiemman, varsin laajan havaintomateriaalin koostaminen raporttiin ei kuulunut tähän toimeksiantoon, eikä valmiita raportteja mahdollisista aiemmista selvityksistä ollut käytettävissä. Muutostrendien analysointi jää näin myöhemmin tehtävään tarkasteluun. Yleisesti ottaen altaiden vesilinnusto näytti selvästi elpyneen ja mitä ilmeisimmin poistokalastustoimenpiteiden ansiosta. Hyvän yleiskuvan alueen linnuston arvosta ja sen suojelustatuksesta vuonna 2012 saa liitteestä C. Huomaa, että vesipääskyn osalta altaat on aikanaan ollut hyvä levähdyspaikka, vaikka laji nyt olikin varsin vähissä. Kuva: Halikon-altaat ovat pitkään olleet yksi tärkeimmistä vähälukuisen harmaasorsan esiintymisaluista Varsinais-Suomessa. Laji ei kuitenkaan kuulu lintudirektiivin, eikä kansallisen uhanalaisluokituksen lajeihin. Pekka Alho 21

23 5. LÄHTEET Koskimies, P. 1994: Linnuston seuranta ympäristöhallinnon hankkeissa. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja B, No s. Mikkola-Roos, M., Niikkonen, T. 2005: Kosteikkojen kunnostuksen ja hoidon parhaat käytännöt kuudella Life-kohteella Suomessa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A s. Lehikoinen, E., Gustafsson, E. ja muut 2003: Varsinais-Suomen linnut. Turun lintutieteellinen yhdistys ry. Turku. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Rassi, P, Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Silvestris luontoselvitys Oy 2010: Viurilanlahden rannat ja puhdistamoaltaat - hoitosuunnitelma 6. LIITTEET A. reviirikartta 1 B. reviirikartta 2 C. Halikon-altaiden lintulajiston suojeluarvo D. Altaiden vesi- ja rantalinnusto päivittäin ja altaittain E. Altaiden muu linnusto päivittäin ja altaittain F. Poikueet altaittain 22

24 Liitteet A) ja B) Reviirikartat 1. (yllä) ja 2. (alla) 23

25 Liite C) HALIKON-ALTAIDEN LINNUSTON SUOJELUARVO 2012 Lintudirektiivi kansallinen luokitus altaat Pesimälajit Kalatiira x Keltavästäräkki VU Kivitasku NT VU Liejukana x VU VU x Naurulokki VU NT x Niittykirvinen NT Pikkulepinkäinen x NT Punavarpunen NT x Punasotka VU Rantasipi NT Rastaskerttunen x VU VU Ruskosuohaukka x NT (x) Tukkasotka VU Levähtäjät Heinätavi VU Isokoskelo NT Jouhisorsa VU Lapasotka VU EN Lapinkirvinen VU Liro x Luhtahuitti x NT Merikotka x VU VU Muuttohaukka x EN VU Mustakurkkuuikku x VU Pikkulokki x x Pikku-uikku x VU NE Selkälokki VU VU Suokukko x NT EN Tukkakoskelo NT Uivelo x Vesipääsky x VU x Taulukon ensimmäinen sarake kertoo lajin kuulumisesta EU:n lintudirektiivin mukaan suojeltaviin lajeihin. Seuraavat kaksi saraketta kertovat kansallisen uhanalaisuusluokituksen mukaisen statuksen vuoden 2000 ja tuoreen vuoden 2010 arvioinnin eli nykyisin käytössä olevan, monen lajin osalta muuttuneen statuksen. Sarake altaat kertoo minkä lajien osalta alue on tai on tunnetusti ollut merkityksellinen pesimä tai levähdysalue. Suojeluarvon kansainvälisesti käytetyt määritteet ovat seuraavat: NT = Silmälläpidettävä VU = Vaarantunut EN = Erittäin uhanalainen CR = Äärimmäisen uhanalainen NE = Arvioimatta jätetty 24

26 Liite D: Altaiden ranta- ja vesilinnusto päivittäin ja altaittain Päivämäärä 22. ja Laji/Allas I II III Yht. I II III Yht. I II III Yht. Kyhmyjoutsen Haapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Jouhisorsa Lapasorsa Punasotka Tukkasotka Telkkä Mustalintu Isokoskelo Tukkakoskelo Silkkiuikku Nokikana Suokukko Mustaviklo Punajalkaviklo Valkoviklo Metsäviklo Liro Rantasipi Pikkulokki Naurulokki Selkälokki Kalatiira Päivämäärä Laji/Allas I II III Yht. I II III Yht. I II III Yht. Kyhmyjoutsen Metsähanhi Haapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Lapasorsa Punasotka Tukkasotka Lapasotka Telkkä Isokoskelo Silkkiuikku

27 Harmaahaikara Nokikana Pikkutylli Suokukko Mustaviklo Punajalkaviklo Liro Rantasipi Pikkulokki Naurulokki Kalatiira Päivämäärä Laji/Allas I II III Yht. I II III Yht. I II III Yht. Kyhmyjoutsen Haapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Jouhisorsa Lapasorsa Punasotka Tukkasotka Telkkä Silkkiuikku Harmaahaikara Luhtakana Nokikana Meriharakka Pikkutylli Kuovisirri Suosirri Suokukko Mustaviklo Valkoviklo Metsäviklo Liro Rantasipi Vesipääsky Pikkulokki Naurulokki Kalalokki Selkälokki Harmaalokki Merilokki Kalatiira Mustatiira

28 Päivämäärä Laji/Allas I II III Yht. I II III Yht. I II III Yht. Kyhmyjoutsen Merihanhi Kanadanhanhi Haapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Jouhisorsa Heinätavi Lapasorsa Punasotka Tukkasotka Telkkä Uivelo Silkkiuikku Mustakurkkuuikku Merimetso Harmaahaikara Luhtakana Luhtahuitti Liejukana Nokikana Meriharakka Pikkutylli Suosirri Suokukko Taivaanvuohi Mustaviklo Valkoviklo Metsäviklo Liro Rantasipi Pikkulokki Naurulokki Kalalokki Selkälokki Harmaalokki Merilokki Kalatiira

29 Päivämäärä Laji/Allas I II III Yht. I II III Yht. I II III Yht. Kyhmyjoutsen Kanadanhanhi Haapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Jouhisorsa Lapasorsa Punasotka Tukkasotka Telkkä Isokoskelo Silkkiuikku Harmaahaikara Liejukana Nokikana Suokukko Taivaanvuohi Mustaviklo Valkoviklo Liro Rantasipi Naurulokki Kalalokki Kalatiira Päivämäärä Laji/Allas I II III Yht. I II III Yht. I II III Yht. Kyhmyjoutsen Laulujoutsen Merihanhi Kanadanhanhi Haapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Jouhisorsa Lapasorsa Punasotka Tukkasotka Lapasotka Telkkä Isokoskelo

30 Pikku-uikku Silkkiuikku Merimetso Harmaahaikara Liejukana Nokikana Taivaanvuohi Naurulokki Harmaalokki Päivämäärä Laji/Allas I II III Yht. I II III Yht. Kyhmyjoutsen Laulujoutsen Kanadanhanhi Haapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Punasotka Tukkasotka Lapasotka Telkkä Uivelo Isokoskelo Silkkiuikku Harmaahaikara Liejukana Nokikana Naurulokki Selkälokki Harmaalokki Merilokki

31 Liite E: Muun linnuston päivittäinen esiintyminen Pvm / Laji Merikotka 1 Ruskosuohaukka 2 Varpushaukka 1 1 Sääksi 1 1 Nuolihaukka 1 Tervapääsky Törmäpääsky Haarapääsky Räystäspääsky Keltavästäräkki Västäräkki Satakieli Pensastasku 1 1 Kivitasku Pensassirkkalintu 1 Viitasirkkalintu 1 1 Ruokokerttunen Rytikerttunen Luhtakerttunen Viitakerttunen Rastaskerttunen Mustapääkerttu 1 Lehtokerttu 2 Pensaskerttu Pikkulepinkäinen Naakka 200 Kottarainen 4 6 Pikkuvarpunen 6 20 Tikli Hemppo Punavarpunen Pajusirkku

32 Pvm / Laji Merikotka Ruskosuohaukka Kanahaukka Varpushaukka Sääksi Nuolihaukka Muuttohaukka 1 Pikkutikka 1 Tervapääsky Haarapääsky Räystäspääsky Metsäkirvinen 1 Lapinkirvinen 1 1 Keltavästäräkki Västäräkki 70 Rautiainen Satakieli 1 Pensastasku 2 1 Kivitasku Ruokokerttunen Rytikerttunen Mustapääkerttu 2 1 Hernekerttu 10 Pensaskerttu Tiltaltti Pikkulepinkäinen Kottarainen Pikkuvarpunen Tikli Hemppo Pajusirkku

33 Liite F: poikueet altaittain Päivämäärä Laji/Allas II P II III P I II III P II III P I II III P I II III P I II III P II III P II III P I II III P Kyhmyjoutsen Haapana pesä Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Lapasorsa Punasotka Tukkasotka Telkkä Silkkiuikku 1 1 Liejukana Nokikana Rantasipi Naurulokki 7 x pesä 336 pull pm pm Kalatiira 10 pull 2 5 pm P = poikueiden määrä pull = poikanen pm = maastopoikanen 32

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013

JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 Ympäristökonsultointi Jynx Oy Kaarinan kaupungin rakennuttama lintulava on hyvin suosittu retkeilykohde. Kuva: Jynx Oy. Johdanto Kaarinan kaupunki tilasi loppuvuodesta

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu

Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu viiksitimali 1,06 0,76 1,10 1,21 0,14 0,01 0,15 0,18 1,21 6,01 1,03 0,77 0,90 1,18 0,29 0,07 0,44 0,35 0,93 3,03 1,03 0,98 1,21 1,03 0,49 0,12 0,35 0,51 1,31 1,98 44 42 52 44 21 5 15 22 56 85 valkoselkätikka

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.

Lisätiedot

K O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A R IS TO VI LÉ N

K O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A R IS TO VI LÉ N K O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A 2 0 1 4 R IS TO VI LÉ N JOHDANTO Sääksjärven linnustoa on laskettu aiemmin vuosina 1992 (Nuotio, K. ym.) ja 2007

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Niemijärvi-Itäjärven

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Mustfinnträsketin alueen pesimälinnusto, le- vähtäjät ja viitasammakot 2011

Länsi-Turunmaan Mustfinnträsketin alueen pesimälinnusto, le- vähtäjät ja viitasammakot 2011 VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2011 Markus Lampinen & Pekka Alho Länsi-Turunmaan Mustfinnträsketin alueen pesimälinnusto, le- vähtäjät ja viitasammakot 2011 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Laskennat...

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti.

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. 9M609216 Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1 Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. Liite 2. Linnustollisesti arvokkaimmat alueet 0 1 1:30 000 2 km Liite 3. Kevätmuuttolaskennan

Lisätiedot

Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä

Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Kesäkuun alussa Nuutilanlahden luoteisosassa on avovettä, mutta heinäkuussa vesialueet ovat

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA Tilaaja Kalajoki Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 15.1.2013 Viite 82143508 KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS

NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS 1 2 Suomen Luontotieto 2003 Sisällys 1. Johdanto...5 2. Tutkimusalue...5 3. Aineisto ja menetelmät...6 4. Tulokset...7

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Timo Metsänen Johdanto Artjärven kirkonkylän tärkeä lintualue on järvien, rantaniittyjen, kosteikkojen ja tulvapeltojen muodostama kokonaisuus

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi 28.5.2007 1. Yleistä...1 2. Tutkimusmenetelmät...2 3. Räskin-Syvälahdenpohjan vesi- ja rantalinnusto 2007...3 4. Soininlaakson

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä

Lisätiedot

Pesimälinnustoselvitys

Pesimälinnustoselvitys Pesimälinnustoselvitys NURMEKSEN KÄNKKÄÄLÄN KAAVA-ALUEEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija KESÄKUU 2014 www.osuuskuntatoimi.fi SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Selvitysmenetelmät... 2 3. Tulokset...

Lisätiedot

Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009

Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2009 Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Tuusulan kunta KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT

Lisätiedot

PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017

PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017 PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017 Pirkka Aalto Johdanto ja selvitysalueen yleiskuvaus Tämä linnustoselvitys on tehty Kemijärven kaupungin tilauksesta Patokankaan (Patovaaran) alueelle suunniteltua

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula) Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy RAAHEN KAUPUNKI ja RAAHEN SATAMA AITTALAHDEN JA SOMERONLAHDEN LINNUSTOSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Aittalahden ja Someronlahden linnustoselvitys P12075 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

16WWE0564 15.9.2010. Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky. Varjakan osayleiskaavan linnustoselvitys

16WWE0564 15.9.2010. Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky. Varjakan osayleiskaavan linnustoselvitys 15.9.2010 ; Sisältö 16WWE0564 1 JOHDANTO... 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1 Olemassa olevat selvitykset ja aineistot... 2 3 LINNUSTOSELVITYKSEN TULOKSET... 2 3.1 Varjakan mantereen puoleiset osat...

Lisätiedot

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011 Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 115/2011 Tuomas Syrjä Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Tutkimusalue

Lisätiedot

Hanhikiven ydinvoimalaitoshanke

Hanhikiven ydinvoimalaitoshanke Hanhikivenydinvoimalaitoshanke PyhäjoenHanhikivenkeväinenmuutonseurantajaNatura alueidennykytilakeväällä2009 SamiLuoma SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 KEVÄTMUUTON SEURANTA JA LEPÄILIJÄT 2.1 Menetelmät 2.2

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Suunnittelualueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja muu eläimistö. Linnustoselvitys

Suunnittelualueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja muu eläimistö. Linnustoselvitys Suunnittelualueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja muu eläimistö Linnustoselvitys Yleiskaava-alueen linnustoselvityksen on laatinut Raimo Laurila Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen toimesta

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liitteessä käytettyjen lyhenteiden selitykset: VU=vaarantunut, RT=alueellisesti uhanalainen NT=silmälläpidetävä,

Lisätiedot

Pieksämäen Vehka- ja Uuhilammen pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2015

Pieksämäen Vehka- ja Uuhilammen pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2015 1 Etelä-Savon ELY-keskus Pieksämäen Vehka- ja Uuhilammen pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2015 Jari Kontiokorpi 30.6.2015 2 Sisältö Tiivistelmä... 2 1 Aineisto ja menetelmät... 4 1.1 Selvitysalueen

Lisätiedot

Nummi-Pusulan lintuvesien pesimälinnuston selvitys 2007

Nummi-Pusulan lintuvesien pesimälinnuston selvitys 2007 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 22 2008 Nummi-Pusulan lintuvesien pesimälinnuston selvitys 2007 Jan Södersved Uudenmaan ympäristökeskus UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 22 2008 Nummi-Pusulan

Lisätiedot

Köyliönjärven linnusto 2010. Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu

Köyliönjärven linnusto 2010. Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu Köyliönjärven linnusto 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu Köyliönjärven linnustoselvitys 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto

Lisätiedot

Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista

Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista 1 Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista Hannu Sarvanne Tein kuluneena keväänä ja kesänä pesimälinnuston seurantalaskentoja Vanhankaupunginlahdella

Lisätiedot

Pyhäjärven linnusto 2010. Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu

Pyhäjärven linnusto 2010. Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu Pyhäjärven linnusto 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu Pyhäjärven linnustoselvitys 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto Rauno

Lisätiedot

Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti

Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 13.10.2013 1. JOHDANTO Lintuharrastusjärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö

Lisätiedot

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä Esko Gustafsson, Kim Kuntze 1. Kaksi artikkelia TLY:n juhlavuonna 2. 1. Kannanarviot Noin 75 tarpeeksi yleistä lajia: vakiolinjat Tarpeeksi

Lisätiedot

Pöyry Finland Oy. Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Pöyry Finland Oy. Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Pöyry Finland Oy Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 19/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä

Lisätiedot

TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto

TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011 Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry Johdanto Tutkimuksen tilaaja oli Ramboll Oy. Kartoituksen kohteena olivat nykyisellä ja suunnitellulla

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTO- SELVITYS JA MERIKOTKA- HAVAINNOINTI 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTO- SELVITYS JA MERIKOTKA- HAVAINNOINTI 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTO- SELVITYS JA MERIKOTKA- HAVAINNOINTI 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Raportista... 4 Selvitysalueen

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVI- ITÄJÄRVEN LINNUSTO- JA VIITASAMMAKKO- SELVITYS 2011 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVI- ITÄJÄRVEN LINNUSTO- JA VIITASAMMAKKO- SELVITYS 2011 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVI- ITÄJÄRVEN LINNUSTO- JA VIITASAMMAKKO- SELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Vesi-

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 18/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät...

Lisätiedot

Ahlaistenjokisuiston ja Mustalahden linnusto- ja viitasammakkoselvitys 2012

Ahlaistenjokisuiston ja Mustalahden linnusto- ja viitasammakkoselvitys 2012 Ahlaistenjokisuiston ja Mustalahden linnusto- ja viitasammakkoselvitys 2012 Risto Vilén Porin Ahlaisten vedet hanke 2012 SISÄLTÖ Tiivistelmä...2 Johdanto...3 Tutkimusalue...5 Menetelmät...5 Vesi- ja lokkilintujen

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Ojakylänlahden, sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Ojakylänlahden, sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Ojakylänlahden, Hailuodon pohjoisrannan sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009 Mustakurkku-uikku kuuluu Akionlahden pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015 Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015 Matti J. Koivula Kannen kuva: nuori aroharmaalokki variksien ja harmaalokkien seurassa. 24.10.2015. Raporttiin viitataan

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta

3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta 3 Tulokset 3.1 Maalintujen linjalaskenta Kesän 2006 linjalaskentojen tulokset ovat taulukossa 5. Taulukossa lajin tiheys on pää- ja apusarkahavainnoista laskettu tiheys (Järvinen & Väisänen 1983). Dominanssi

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS 2001-2003 Järvenpään kaupunki Ympäristötutkimus Metsätähti Oy Juha Honkala, Seppo Niiranen, Ari Lavinto Järvenpään linnustotutkimus 2001-2003 2 TIIVISTELMÄ Järvenpään lintuatlas

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi LUONTO-OSUUSKUNTA AAPA Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi Juha Repo 29.9.2008 2 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1. ALLAS-ALUE... 1 2.1.1. Soiden lintulaskennat...

Lisätiedot

Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012

Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 LIITE2 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen 1 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä...

Lisätiedot

Tampereen Iidesjärven rantametsiköiden ja pensaikkojen linnusto 2013

Tampereen Iidesjärven rantametsiköiden ja pensaikkojen linnusto 2013 Tampereen Iidesjärven rantametsiköiden ja pensaikkojen linnusto 03 Tampereen kaupunki/ympäristönsuojeluyksikkö Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry./pekka Rintamäki . Johdanto Iidesjärven vesi- ja

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry Ilmajoen kunta Linnustoselvitys 2011 Tuomikylä Renko Pojanluoma Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry 1 Sisällysluettelo Johdanto...3 Tutkimusmenetelmät...3 Linnuston yleispiirteet...3

Lisätiedot

RAISIONLAHDEN LINNUSTOSELVITYS

RAISIONLAHDEN LINNUSTOSELVITYS Osuustyö Aura Rauno Laine RAISIONLAHDEN LINNUSTOSELVITYS SAATTEEKSI Tämä selvitys perustuu allekirjoittaneen keväällä ja kesällä vuonna 2000 tekemiin linnustolaskentoihin. Työ on tehty Raision kaupungin

Lisätiedot

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL 20 90571 Oulu www.poyry.fi Päiväys 2.10.2012 Viite 16USP0084 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aappo Luukkonen Puh. 010 3331544 aappo.luukkonen@poyry.com MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN

Lisätiedot

Kauniaisten linnustoselvitys 2005

Kauniaisten linnustoselvitys 2005 Kauniaisten linnustoselvitys 2005 1 Tapio Solonen Luontotutkimus Solonen Oy Helsinki 2005 1. Johdanto Kauniaisten kaupunki tilasi 6.5.2005 Luontotutkimus Solonen Oy:ltä linnustoselvityksen Kauniaisissa

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SUISTON LINNUSTOSELVITYS 2008

KOKEMÄENJOEN SUISTON LINNUSTOSELVITYS 2008 KOKEMÄENJOEN SUISTON LINNUSTOSELVITYS 2008 - Keväällä levähtävän linnuston kartoitus - Pesimälinnustokartoitus - Syksyllä levähtävän linnuston kartoitus VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2008

Lisätiedot

ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS

ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Alvajärven linnustoselvitys

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

TAHKOLUODON MERITUULIPUISTO

TAHKOLUODON MERITUULIPUISTO TAHKOLUODON MERITUULIPUISTO Porin Tahkoluodon edustan merialueen linnusto 2008 Tahkoluodon tuulipuiston YVA:n täydentävä linnustoselvitys Suomen Hyötytuuli Oy Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pori

Lisätiedot

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN YLEISKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 4 TULOKSET... 3 5 LAJILUETTELO... 9 6

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

HEINÄKURPAN ESIINTYMINEN MALMIN

HEINÄKURPAN ESIINTYMINEN MALMIN TUTKIMUSRAPORTTI 25.10.2016 HEINÄKURPAN ESIINTYMINEN MALMIN LENTOKENTÄN ALUEELLA SYKSYLLÄ 2016 Tekijät: Rauno Yrjölä, Hannu Sarvanne Antti Tanskanen ja Jorma Vickholm Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 Menetelmä...

Lisätiedot

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Timo Pylvänäinen Jyväskylän kaupunki kaavoitus 19.8.2011 Tourujoen rantaa kävelysillalta ylävirtaan Johdanto Sappi Oy:n lakkautetun ja etuostoikeuden

Lisätiedot

HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN (VARPUNEVAN) LINTULASKENTA

HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN (VARPUNEVAN) LINTULASKENTA HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN (VARPUNEVAN) LINTULASKENTA 22.6.2016 Ari Pekka Auvinen Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry 1 Johdanto Tässä raportissa esitellään Haapaveden Hankilannevalla 22.6.2016

Lisätiedot

HYVINKÄÄN RITASSAARENSUON VOIMAJOHTOJEN VAIKUTUS LINNUSTOON

HYVINKÄÄN RITASSAARENSUON VOIMAJOHTOJEN VAIKUTUS LINNUSTOON 1/52 HYVINKÄÄN RITASSAARENSUON VOIMAJOHTOJEN VAIKUTUS LINNUSTOON PERTTI KOSKIMIES, VILHO KUNTSI, TIMO METSÄNEN, SEPPO NIIRANEN & PEKKA TOIMINEN Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry. PL

Lisätiedot

KIVITAIPALEEN OSAYLEISKAAVA Tarkennuksia alueen linnustollisiin arvoihin

KIVITAIPALEEN OSAYLEISKAAVA Tarkennuksia alueen linnustollisiin arvoihin Kivitaipaleen osayleiskaava 1 (4) KIVITAIPALEEN OSAYLEISKAAVA Tarkennuksia alueen linnustollisiin arvoihin 1. Aineisto ja menetelmät Kivitaipaleen OYK:n suunnittelualueella ei ole tehty erillisiä linnustoselvityksiä

Lisätiedot

NATURA TARVEARVIOINTI 16USP NAT PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto. Natura tarvearviointi

NATURA TARVEARVIOINTI 16USP NAT PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto. Natura tarvearviointi NATURA TARVEARVIOINTI 16USP0142.6501.NAT 4.10.2013 PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto Natura tarvearviointi 1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Pekka Heikkilä & Miika Suojarinne VESILINTUJEN KIERTOLASKENTA KYYVEDEN NATURA-ALUEELLA 2012

Pekka Heikkilä & Miika Suojarinne VESILINTUJEN KIERTOLASKENTA KYYVEDEN NATURA-ALUEELLA 2012 Pekka Heikkilä & Miika Suojarinne VESILINTUJEN KIERTOLASKENTA KYYVEDEN NATURA-ALUEELLA 2012 Raportti (asianumero 798/2013/04.01) Metsähallitus, Luontopalvelut, Etelä-Suomi 2.4.2013 KUVAILULEHTI JULKAISIJA

Lisätiedot

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT Laji Tieteellinen nimi Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kalalokki Larus canus Rantasipi Actitis hypoleuca Selkälokki Larus fuscus Sinisorsa Anas platyrhynchos Naurulokki

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi 1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2017. Markluhdanlahden luontoselvitys Pekka Rintamäki

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2017. Markluhdanlahden luontoselvitys Pekka Rintamäki NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2017 Markluhdanlahden luontoselvitys 2017 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...

Lisätiedot

Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M

Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M607155 1.10.2007 9M606143 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Kartoituslaskenta 2 3 TULOKSET 3 3.1 Mustasaaren itäpuolinen osa-alue 3 3.2 Säilynneva,

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKI. " '\ i YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VIII-

TURUN KAUPUNKI.  '\ i YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VIII- TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VIII- KUUSISTONLAHTI, RAUVOLANLAHTI JA FRISKALANLAHTI " '\ i JULKAISU 9/86 KUUSISTONLAHDEN,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus. Rauman Saarnijärven pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Varsinais-Suomen ELY-keskus. Rauman Saarnijärven pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Varsinais-Suomen ELY-keskus Rauman Saarnijärven pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 50/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

MUUTTOLINTUSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi

MUUTTOLINTUSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi MUUTTOLINTUSELVITYS 16X290895 8.8.2016 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Vapo Oy SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 MENETELMÄT 1 3 TULOKSET

Lisätiedot

Saba Wind Oy. Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Saba Wind Oy. Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Saba Wind Oy Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 213 AHLMAN GROUP OY Raportteja 67/213 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä

Lisätiedot

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja VAPO Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 31.10.2012 Viite 82143294-01 VAPO OY AHOSUON AHOSUON Päivämäärä 31/10/2012 Laatija Sari Savolainen Tarkastaja Tarja Ojala Kuvaus Ahosuon

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY PAIMION SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA- PUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY PAIMION SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA- PUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY PAIMION SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA- PUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Raportista... 5 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä

Lisätiedot

RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT

RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUOMEN HYÖTYTUULI OY, PVO-INNOPOWER, METSÄHALLITUS RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA, SOMERONKANGAS, YHTEINENKANGAS, ANNANKANGAS JA NIKKARINKAARTO Luonto-

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Raportista... 5 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus

Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki Arktinen keskus Rovaniemen kaupunkilintuatlas- projekti Rovaniemi 2012 1.Johdanto Luonnon tilan

Lisätiedot

Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta Vesa Hyyryläinen

Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta Vesa Hyyryläinen Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta 15.8. -15.10.2013 Vesa Hyyryläinen Tavoitteet Seurannan päätavoitteena oli kerätä aineistoa siitä, miten

Lisätiedot