VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVI- ITÄJÄRVEN LINNUSTO- JA VIITASAMMAKKO- SELVITYS 2011 AHLMAN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVI- ITÄJÄRVEN LINNUSTO- JA VIITASAMMAKKO- SELVITYS 2011 AHLMAN"

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVI- ITÄJÄRVEN LINNUSTO- JA VIITASAMMAKKO- SELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu

2 sisällysluettelo Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Vesi- ja lokkilintulaskennat... 9 Muun kosteikkolinnuston laskennat... 9 Muiden lajien laskennat... 9 Yölaulajalaskennat... 9 Niemijärvi-Itäjärven kosteikkolinnusto Vesi- ja lokkilinnut Muut kosteikkolajit Muut huomionarvoiset lajit Keväiset levähtäjät Lajikohtaista tarkastelua Uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit Viitasammakkoselvitys Viitasammakon tunnistaminen Viitasammakon elinpiiristä Viitasammakko lainsäädännössä Tutkimusmenetelmät Tulokset Sudenkorennot Lähteet ja kirjallisuus Liitteet Liite 1 7. Reviirikartat Liite laskennan kaikki havainnot pistekohtaisesti Liite laskennan kaikki havainnot pistekohtaisesti Liite laskennan kaikki havainnot pistekohtaisesti Liite laskennan kaikki havainnot pistekohtaisesti Liite laskennan kaikki havainnot pistekohtaisesti... 37

3 JOhdanto Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) johtaman ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittaman VELHO-hankkeen (Vesien ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla) tavoitteena on vesien- ja luonnonhoidon yhdistäminen ja kehittäminen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. VELHO-hankkeen toimeksiannosta selvitettiin kosteikkolinnusto Siikaisten kunnan alueella sijaitsevalta Niemijärvi-Itäjärven kosteikkoalueelta vuonna 2011 (kuva 1). Selvitys taustoittaa alueelle laadittavaa hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Linnustoselvityksen tavoitteena oli selvittää Niemijärvi-Itäjärven pesimälinnusto vesi- jakosteikkolinnuston osalta. Lisäksi maalinnuston osalta huomioitiin ns. arvolajistoa. Tehtävänä oli myös keväisten levähtäjämäärien selvitys pesimälaskentakertojen perusteella. Huomiota kiinnitettiin kosteikkolinnuston ohella myös Natura verkoston perusteena olleisiin lajeihin, lintudirektiivin I-liitteen lajeihin sekä Suomessa uhanalaisiksi luokiteltuihin lajeihin. Lintuinventointien ohella havainnoitiin myös viitasammakoita ja merkittävät sudenkorentohavainnot merkittiin myös ylös. Maastotyön suorittivat lintuihin syventyneet luontokartoittajat Sami Luoma, Risto Vilen ja kokenut linnustolaskija Kimmo Nuotio. Raportoinnista vastasivat Vilen ja lintuihin syventynyt luontokartoittaja Santtu Ahlman (Ahlman Konsultointi & suunnittelu). Kuva 1. Niemijärvi-Itäjärven vesistön sijainti (punainen alue). 3

4 TUTKIMUSALUE Tutkimusalueena oli Pohjois-Satakunnassa sijaitsevan Siikaisten kunnan alueella (kuva 2) Natura ohjelmaan kuuluva Niemijärvi-Itäjärven kosteikkokokonaisuus (FI ). Naturaalueen pinta-ala on 738 hehtaaria. Valtaosa kohteesta on aluetyypiltään SCI-aluetta. Kohde on aluetyypiltään SPA-aluetta. Niemijärvi-Itäjärvi kosteikko kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen ja siinä Otamonjoen osa-alueeseen. Kosteikko on vedenlaskun seurauksena yhtenäisestä vesistökokonaisuudesta muodostunut järviketju. Järviketjun pääaltaat ovat Itäjärvi, Luodeslahti, Majanselkä, Niemijärvi, Vähäsalonlahti ja Ritalahti. Järviä yhdistää jokimainen, muutaman metrin levyinen ja luhtien reunustama uoma. Lisäksi kosteikkoon kuuluu Siikaisjoen uoma, joka virtaa Majanselälle. Itäjärvi on ainoa järvimäinen kohde avovesialueineen. Niemijärvi ja Majanselkä ovat nykyisellään vain tuskin havaittavia pääuoman laajentumia ja niiden aiemmasta avovesialasta valtaosa on nykyään eriasteisia umpeen kasvavia ja rahkoittuvia luhtia. Ruoikkorantainen ja lampimainen Vähäsalonlahti on järviketjusta erillinen kokonaisuus. Luodeslahti ja Ritalahti ovat jo lähes täysin umpeutuneita ja eriasteisesti kuivuvia luhtia, eikä avovettä enää käytännössä ole. TUTKIMUSmenetelmät Pesimälinnuston laskennat perustuivat valtakunnallista linnuston seurantaa varten kehitettyihin menetelmiin (Koskimies & Väisänen 1988) sekä tuoreimpiin suosituksiin (Mikkola-Roos & Niikkonen 2005). Kosteikkojen varpuslintujen, käytännössä ruokokerttusen ja pajusirkun, kohdalla menetelmät poikkeavat vakiintuneista menetelmistä. Tätä käsitellään tarkemmin kohdassa Muun kosteikkolinnuston laskennat Pesimälinnustoselvityksen tavoitteena oli inventoida Niemijärvi-Itäjärven vesistöalueen pesimälinnusto viiden pistelaskentakerran menetelmällä. Selvitykseen liittyi myös kolme yöaktiivisten lajien laskentakertaa. Pesimälinnuston inventoinnit suoritettiin klo välisenä aikana ja yöaktiivisten kuuntelut klo välisenä aikana. Laskentapäivät ja työnsuorittajat löytyvät taulukosta 1. Taulukko 1. Maastoinventointien päivämäärät ja työn suorittajat. Päivämäärä Pesimälinnusto Yöaktiiviset Laskijat 5.5. x - Kimmo Nuotio, Risto Vilen x Sami Luoma, Risto Vilen x - Sami Luoma, Risto Vilen x - Sami Luoma, Risto Vilen x Sami Luoma, Risto Vilen 2.6. x - Sami Luoma, Risto Vilen x Sami Luoma, Risto Vilen 9.6. x - Sami Luoma, Risto Vilen Yhteensä 5 3 4

5 Kuva 2. Niemijärvi-Itäjärven tutkimusalue. Natura-alueen raja on merkitty karttaan punaisella. HURSTILAMMI LUODESLAHTI MAJANSELKÄ NIEMIJÄRVI RITALAHTI ITÄJÄRVI OTAMON PATO VÄHÄSALONLAHTI 5

6 Käytännössä selvitys täytyi tehdä veneestä käsin, koska kohteen rannat ovat laajalti umpeenkasvaneet ja ainoa avovesialue on Itäjärvi ja laskentoihin ei sisältynyt yökuunteluita, joten inventointi aloitettiin heti aamun valjettua Otamon padolta. Veneellä siirryttiin kuvan 3 mukaisiin pisteisiin samalla lintuja kuunnellen ja kiikarilla havainnoiden. Reitti eteni kuvan 3 numeroiden mukaisessa järjestyksessä. Myös kaikki pisteiden välillä tehdyt havainnot kirjattiin ylös ja havainnot siirrettiin lähimpään luontevaan pisteeseen. Pistekohtaisesti tehtyjen havaintojen alueellinen jakautuminen selviää kuvasta 3 punaisella viivalla rajattuna. Käytännössä valtaosa havainnoista kertyi kuitenkin itse havaintopisteestä, koska jo pisteiden valinnassa ja sijoittelussa oli kiinnitetty huomiota sekä havaintopaikan laatuun että sen edustavuuteen. Kolme selvityskertaa toteutettiin niin, että yöaktiivisten lajien kuuntelujen jälkeen jatkettiin pesimälinnustolaskennoin heti aamun valjettua. Yökuuntelut toteutettiin kahden henkilön avulla niin, että toinen lähti Otamon padolta veneellä ja suoritti kuuntelut pisteistä edellä mainittua menetelmää noudattaen. Öiden lyhyydestä johtuen jouduttiin veneellä selvitettäviä yöpisteitä vähentämään niin, että vesitse selvitettiin pisteet 1 2, 7 12, ja Toinen inventoija kiersi autolla tätä tarkoitusta varten suunniteltuihin erillisiin yökuuntelupisteisiin. Maalta käsin kuunnelluista pisteistä saatiin selvitettyä katvealueet. Nämä yöpisteet olivat Kaikki yökuuntelupisteet selviävät kuvasta 4. Yökuunteluaamuina pesimälinnustoselvitys toteutettiin niin, että venemies nouti autolla liikkuneen Itäjärven lintutornilta ja tästä jatkettiin havainnointia käänteisessä järjestyksessä alkaen pisteestä 25. Tutkimusalue tuli näin selvitettyä kokonaisuudessaan ja kattoi koko pesivän kosteikkolinnuston. Havaintopisteiden koordinaatit ja tarkoitus löytyvät taulukosta 2. Taulukko 2. Kaikki havaintopisteet koordinaatteineen ja kullakin pisteellä suoritettu toimenpide. Piste N/lat E/lon Aamupiste Yöpiste Piste N/lat E/lon Aamupiste Yöpiste x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x 6

7 Kuva 3. Pesimälinnustoselvityksen havaintopisteet ja pistekohtaiset aluerajaukset. 7

8 Kuva 4. Yökuuntelujen havaintopisteet. 8

9 Vesi- ja lokkilintulaskennat Vesilintulaskennat tehtiin Helsingin yliopiston eläinmuseon vuonna 2007 täydennettyjen laskentaohjeiden mukaisesti. Ohjeistuksen mukaan ensimmäinen laskenta tehdään huhti-toukokuun vaihteessa, toinen toukokuun puolivälissä ja kolmas toukokuun lopussa. Tarkat laskentaajankohdat määräytyivät kevään edistymisen mukaan. Vesilinnut laskettiin jokaisella viidellä käyntikerralla. Parimääräarvio tehtiin kunkin lajin arvioitua pesinnän alkua lähimmän laskentakerran perusteella. Vesilintulaskennat pyritään ajoittamaan siten, että ne tehdään sinä ajankohtana, kun pesivät parit ovat asettuneet tutkimusalueelle, mutta koiraat ovat vielä naaraiden seurana. Haudonnan alettua koiraat lähtevät pois pesimäkosteikoilta. Vesilintujen parimäärän arviointi perustuu hyvin pitkälti havaittujen koiraiden määrään. Pesiviksi pareiksi tulkitaan seuraavat havainnot: yksinäinen koiras tai 2 4 koiraan parvi, pariskunta (puolisukeltajasorsat), juhlapukuinen koiras tai pariskunta (telkkä), yksinäinen lintu lähellä rantaa, pari, reviirikiista ja erikseen ääntelevät linnut (nokikana). Sotkilla tulkinta poikkeaa niin, että parien määrä arvioidaan naaraiden perusteella, mikä johtuu lajien suuresta koirasylijäämästä. Lokkilinnuilla tulkinta perustuu ensisijassa löydettyjen pesien ja hautovien emolintujen määrään. Selvät muuttoparvet eriteltiin pois pesimälinnustosta. Muun kosteikkolinnuston laskennat Kosteikkolintujen osalta havainnot merkittiin ylös jokaisella käyntikerralla pistekohtaisesti. Reviirien määrä tulkittiin pistekohtaisten laskentakertojen suurimman parimäärän mukaan. Pareiksi tulkittiin kartoitusmenetelmäohjeiden mukaisesti seuraavat havainnot: laulava koiras, varoitteleva koiras, nähty koiras, varoitteleva naaras, nähty naaras, varoitteleva pari ja nähty pari. Käytetty menetelmä ei silti ole varsinaisesti kartoituslaskentamenetelmä, koska havaintoja ei ollut mahdollista merkitä kartoille reviirikohtaisesti. Kartoituslaskenta olisi edellyttänyt luhdilla ja rantavyöhykkeellä liikkumista, jotta olisi ollut mahdollista merkitä reviirien täsmällinen sijoittuminen kartalle ja tehdä havaintojen menetelmän mukainen tulkinta. Muiden lajien laskennat Maalinnuston osalta tyydyttiin kirjaamaan ylös pensaikkolajien yksilömääriä. Tavanomaista metsälajistoa ei huomioitu. Erityistä huomiota kiinnitettiin ns. arvolajistoon eli uhanalais- ja erityisvastuulajeihin sekä lintudirektiivin I-liitteen lintuihin. Tulkinnat tehtiin samalla tavalla kuin muun kosteikkolinnuston laskennoissa. Yölaulajalaskennat Yölaulajalaskentojen havainnot on yhdistetty päällekkäisyyksien välttämiseksi muuhun aineistoon ja parit sekä yksilömäärät on sijoitettu aamulaskentojen havaintopisteisiin. 9

10 Niemijärvi-itäjärven kosteikkolinnusto 2011 Vesi- ja lokkilinnut Niemijärvi-Itäjärvellä pesi vuonna 2011 yhteensä 89 vesilintuparia. Pesivän vesilinnuston lajimääräksi tuli 11. Runsain vesilintu oli yllätyksettömästi sinisorsa 26 parilla. Kaikki parimäärät löytyvät taulukosta 3. Havaintoja tehtiin myös heinätavista, lapasorsasta ja tukkasotkasta, mutta lajit eivät pesineet kosteikolla vuonna Lokkilintuja pesi 21 paria ja kaksi lajia. Kalalokki oli runsain kohteella pesinyt lokkilintu 14 parin voimin. Järvillä ruokailee nauru- ja pikkulokkeja, mutta lajit eivät pesi alueella. Kalalokkien pesinnät keskittyivät lähes yksinomaan Itäjärvelle, kalatiiraparit taas olivat asettuneet tasaisesti eri puolille järviketjua. Vesi- ja lokkilintujen parimääräarviot ja parien havaintopistekohtainen jakautuminen löytyvät taulukosta 3. Pesivien parien alueellinen jakautuminen kuvataan liitekartoissa 1 7. Liitteistä 8 12 selviää vesi- ja lokkilintujen kaikki laskentakerta- ja pistekohtaisesti havaitut enimmäisyksilömäärät. Muut kosteikkolajit Pesivästä kosteikkolajistosta ylivoimaisesti runsaimpia lajit olivat ruokokerttunen (179 paria) ja pajusirkku (88 paria). Havaintopistekohtaisiin enimmäismääriin perustuvat parimääräarviot eivät ota huomioon reviirien tarkkaa sijoittumista kohdealueella, joten kartoitusmenetelmän mukainen tarkka parimäärätulkinta ei näin ollen ollut mahdollista. Erityisesti runsaslukuisten ruokokerttusen ja pajusirkun parimäärien kohdalla tulos on suuntaa antava. Luhtakanoja tavattiin neljältä reviiriltä ja taivaanvuohi oli runsain kahlaaja 34 parillaan. Kosteikkojen petolinnuista ruskosuohaukka ja nuolihaukka esiintyivät kahdella reviirillä kumpainenkin. Kaksi vanhaa merikotkaa viihtyi Majanselän tuntumassa Lajista ei tehty lisähavaintoja. Parimääräarviot ja reviirien pistekohtainen jakautuminen löytyvät taulukosta 3. Pesivien parien alueellinen jakautuminen kuvataan myös liitekartoissa 1, 5 ja 6. Havaintopistekohtaiset yksilömäärät on eritelty liitteissä Muut huomionarvoiset lajit Muita huomioarvoisia pesimälajeja olivat muun muassa yökuuntelujen yhteydessä löytyneet kaksi pensassirkkalintureviiriä ja yksi pikkutikkareviiri (taulukko 4). Muita havaittuja lajeja käsitellään tarkemmin lajikohtaisessa tarkastelussa ja uhanalaiset sekä direktiivilajit löytyvät taulukoista 6 ja 7. Lisäksi kaikki kirjatut yksilömäärät löytyvät liitteistä Keväiset levähtäjät Tavoitteena oli selvittää myös keväisten kosteikkolintujen levähtäjämääriä pesimälaskentakertojen yhteydessä. Luhtia alueelta löytyy runsaasti, laajempia avovesialueita löytyy käytännössä ainoastaan Itäjärveltä. Muiden järvialtaiden avovesialueet ovat umpeenkasvun seurauksena varsin pienialaisia. 10

11 Taulukko 3. Vesi- ja lokkilintujen sekä muun kosteikkolajiston parimäärät pistekohtaisesti. Laji Yhteensä Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Kanadanhanhi (Branta canadensis) Haapana (Anas penelope) Tavi (Anas crecca) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Punasotka (Aythya ferina) Telkkä (Bucephala clangula) Tukkakoskelo (Mergus serrator) Isokoskelo (Mergus merganser) Härkälintu (Podiceps grisegena) Vesilinnut yhteensä Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) Nuolihaukka (Falco subbuteo) Luhtakana (Rallus aquaticus) Kurki (Grus grus) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Metsäviklo (Tringa ochropus) Rantasipi (Actitis hypoleucos) Pensastasku (Saxicola rubetra) Ruokokerttunen (A. schoenobaenus) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Muut kosteikkolinnut yhteensä Kalalokki (Larus canus) Kalatiira (Sterna hirundo) Lokkilinnut yhteensä

12 Laji Käenpiika (Jynx torquilla) Palokärki (Dryocopus martius) Pikkutikka (Dendrocopos minor) Pensassirkkalintu (Locustella naevia) Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) Y Käenpiika (Jynx torquilla) Palokärki (Dryocopus martius) Pikkutikka (Dendrocopos minor) Pensassirkkalintu (Locustella naevia) Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) Muut huomionarvoiset lajit yhteensä 9 Taulukko 4. Muuta huomioarvoista lajistoa pistekohtaisesti. Y = yhteensä. Pesimälinnustoselvitysten ajankohta on keväisten levähtäjien selvittämisen kannalta osin myöhäinen. Myöhään muuttavien ja pesintäänsä aloittelevien levähtäjien selvittäminen on vielä mahdollista. Tällaisia ovat tyypillisesti sotkat, tukkakoskelo ja useat kahlaajat. Huomattavin määrä taveja havaittiin 5.5. jolloin tutkimusalueella oleskeli 87 tavia. Samalla kerralla havaittiin haapanan suurin kerääntymä yksilömäärän ollessa 31. Sinisorsan ja telkän levähtäjien osalta jo ensimmäinen laskenta oli liian myöhään, joten havainnot koskevat pääasiassa pesiviä lintuja. Tukkasotkia lepäili neljä yksilöä Kurkia oli järvillä eniten yksilöä, mutta luvussa on mukana kohteella pesivät linnut (kahdeksan yksilöä) Niemijärvellä ruokaili pikkulokkeja enimmillään seitsemän ja naurulokkeja 80 yksilöä. Kaikki havaitut kosteikkolintujen pistekohtaiset yksilömäärät löytyvät liitteissä Laskentakertakohtaiset yhteismäärät on koostettu taulukkoon 5. Valtaosa havainnoista koskee pesivää linnustoa. Natura-tietolomakkeella mainituista lajeista levähtävänä havaittiin 5.5. yksi heinätavikoiras. Lajikohtaista tarkastelua Tässä osiossa esitellään tietoja Niemijärvi-Itäjärven kosteikkolinnustosta ja muusta kohteella tavatusta ns. arvolajistosta. Muuta lajistoa käsitellään tarpeen mukaan. Listasta löytyvät kaikki alueella havaitut lintulajit, mukaan lukien muuttolinnut. Havaittujen lajien kokonaismääräksi muodostui 64. Lajiluettelossa käytetään termeinä sekä pesiviä pareja että reviirejä. Molemmat tarkoittavat kuitenkin pesimähavaintoja. Kosteikkolajiston sijoittuminen kuvataan liitekartoissa 1 7. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Neljä laulujoutsenparia oli levittäytynyt eri puolille järviketjua. Laulujoutsen mainitaan lintudirektiivin I-liitteessä ja se on Suomen erityisvastuulaji. 12

13 Vesilinnut Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Kanadanhanhi (Branta canadensis) Haapana (Anas penelope) Heinätavi (Anas querquedula) Lapasorsa (Anas clypeata) Tavi (Anas crecca) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Punasotka (Aythya ferina) Tukkasotka (Aythya fuligula) Telkkä (Bucephala clangula) Tukkakoskelo (Mergus serrator) Isokoskelo (Mergus merganser) Härkälintu (Podiceps grisegena) Muut kosteikkolinnut Merikotka (Haliaetus albicilla) Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) Sääsksi (Pandion halaietus) Nuolihaukka (Falco subbuteo) Luhtakana (Rallus aquaticus) Kurki (Grus grus) Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Metsäviklo (Tringa ochropus) Liro (Tringa glareola) Rantasipi (Actitis hypoleucos) Pensastasku (Saxicola rubetra) Rytikerttunen (Acrocephalus scirpaceus) Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Lokkilinnut Pikkulokki (Larus minutus) Naurulokki (Larus ridibundus) Kalalokki (Larus canus) Kalatiira (Sterna hirundo) Taulukko 5. Kosteikkolintujen laskentakertojen kokonaismäärät. Suurin määrä on tummennettu. Luvut sisältävät pesivän linnuston. Kanadanhanhi (Branta canadensis) Kanadanhanhipari viihtyi Itäjärvellä. Haapana (Anas penelope) 12 paria haapanoita keskittyivät Itäjärvelle ja Niemijärven alueelle. Kyseessä on Suomen erityisvastuulaji. 13

14 Tavi (Anas crecca) Laji löytyi kaikilta järvialtailta. Parimääräksi tuli 22. Tavi oli toiseksi runsain pesivä vesilintu järvillä tavattiin 87 tavia. Kyseessä on Suomen erityisvastuulaji Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Sinisorsa on joka paikan vaatimaton laji. Niitä pesi 26 paria. Laji oli samalla runsaslukuisin pesivä vesilintu kosteikolla. Heinätavi (Anas querquedula) Lajista tehtiin vain yksi havainto koiraslinnusta Niemijärvellä ensimmäisellä laskentakerralla. Lapasorsa (Anas clypeata) 5.5. havaittu pari ei jäänyt pesimään. Punasotka (Aythya ferina) Rehevien lintuvesien lajia pesi kaksi paria. Molemmat parit asustivat Vähäsalonlahdella. Laji on uhanalaisluokitukseltaan vaarantunut (VU). Tukkasotka (Aythya fuligula) Tukkasotkia havaittiin kolme yksilöä Itäjärvellä ensimmäisen laskentakierroksen aikaan, mutta ne eivät jääneet pesimään. Alli (Clangula hyemalis) yölaskennan aikaan alleja muutti seitsemän parvea. Telkkä (Bucephala clangula) Telkän 18 paria nosti lajin alueen kolmanneksi runsaimmaksi vesilinnuksi. Kyseessä on Suomen erityisvastuulaji Tukkakoskelo (Mergus serrator) Ainoa tukkakoskelon pesintä sijoittui Siponlahden tuntumaan. Kyseessä on Suomen erityisvastuulaji ja uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettävä (NT) laji. Isokoskelo (Mergus serrator) Isokoskelon ainoa reviirihavainto löytyi Otamonjokiniskan tuntumasta. Kyseessä on Suomen erityisvastuulaji ja uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettävä (NT) laji. Pyy (Bonasia bonasia) Muutama pyy havaittiin rannan läheisissä metsiköistä. Pyy kuuluu lintudirektiivin I-liitteessä mainittuihin lajeihin. Teeri (Tetrao tetrix) Teerihavaintoja tehtiin yllättävän niukasti. Muutama puliseva koiras sentään kuului selvitysalueen ulkopuolelta. Fasaani (Phasianus colchicus) 14

15 Härkälintu (Podiceps grisegena) Ainoa härkälintuvesi on Vähäsalonlahti, jossa lajia pesi kaksi paria. Kaulushaikara (Botaurus stellaris) Ajoittain kuului kaulushaikaran puhaltelua, mutta kaukaiset äänet kuuluivat jostain alueen ulkopuoliselta järveltä, todennäköisesti Isojärveltä. Mehiläishaukka (Pernis apivorus) Yksi havainto Otamon tuntumasta kertoo arvoituksellisen lajin oleskelevan alueella. Merikotka (Haliaeetus albicilla) Kaksi pesimäikäistä aikuista lintua oleskeli paikallisen Majanselällä, mutta myöhemmät havainnot jäivät puuttumaan. On mahdollista, että lajilla on reviiri alueen tuntumassa. Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) Ruskosuohaukalle sopivaa ympäristöä riittää umpeen kasvavilla luhdilla, joten kaksi reviiriä ei ole yllättävä havainto. Kyseessä on lintudirektiivin I-liitteen laji, joka kuuluu uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettäviin. Varpushaukka (Accipiter nisus) Pikkuhaukasta tehtiin vain yksittäishavaintoja. Hiirihaukka (Buteo buteo) Hiirihaukkahavainnot jäivät vähiin, mikä ei ollut yllätys, koska laji on pesimäaikaan toukokuussa varsin hankalasti havaittava. Sääksi (Pandion haliaetus) Sääksiä käy alueella saalistamassa. Itäjärveltä eniten havaintoja: yksi ja kaksi sääkseä. Nuolihaukka (Falco subbuteo) Nuolihaukalle riittää ravintoa alueen massiivisesta sudenkorentotarjonnasta. Alueella pesi kaksi paria. Luhtakana (Rallus aquaticus) Pääsääntöisesti yökuuntelujen tuloksena luhtakanareviirejä löytyi neljä. Kurki (Grus grus) Kurjelle sopivaa luhtaa alueella riittää. Parimäärä oli kuusi. Kyseessä on lintudirektiivin I-liitteen laji, joka on myös Suomen erityisvastuulaji. Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Havaintoja tehtiin ensimmäisellä laskentakerralla, mutta yhtään paria ei pesinyt luhdilla. Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Vaikeasti tulkittava taivaanvuohi esiintyi 34 parin voimin. Kuivuvat luhdat ovat lajin suosiossa. Kyseessä on lintudirektiivin I-liitteen laji. 15

16 Lehtokurppa (Scolopax rusticola) Pikkukuovi (Numenius phaeopus) 5.5. luhdalla äännellyt lintu ei jäänyt pesimään, vaan jatkoi muuttoaan. Valkoviklo (Tringa nebularia) Lajista tehtiin kuusi muuttohavaintoa. Metsäviklo (Tringa ochropus) Viisi paria metsävikloja oli odotettu määrä luhtaisella kosteikolla. Liro (Tringa glareola) Lirosta tehtiin muutama muuttohavainto, eikä laji pesinyt sopivista elinympäristöistä huolimatta. Rantasipi (Actitis hypoleucos) Rantasipiparien määrä oli yllättävän vähäinen, vaikka sopivan oloista jokiuomaa löytyy runsaasti. Alueella pesi vain kolme paria. Kyseessä on silmälläpidettävä (NT) uhanalaislaji ja Suomen erityisvastuulaji. Naurulokki (Larus ridibundus) 9.6. tehtiin ainoa havainto paikallisista naurulokeista, kun havaittiin 80 ruokailevaa yksilöä. Kalalokki (Larus canus) Kalalokkipareista valtaosa löytyy Itäjärven vesikiviltä ja saarekkeilta. Harmaalokki (Larus argentatus) Lajista tehtiin vain yksittäishavaintoja. Pikkulokki (Hydrocoloeus minutus) Suurin yksilömäärä oli 9.6. havaitut seitsemän yksilöä. Luhdilta löytyy runsaasti lajin suosimaa hyönteisravintoa. Pikkulokki ei pesi alueella. Kalatiira (Sterna hirundo) Seitsemän paria kalatiiroja oli jakautunut melko tasaisesti eripuolille kosteikkoja. Kalatiira on lintudirektiivin I-liitteen laji ja myös Suomen erityisvastuulaji. Sepelkyyhky (Columba palumbus) Käki (Cuculus canorus) Käkien suurimmaksi määräksi kirjattiin 9.6. kuusi kukkujaa. Tervapääsky (Apus apus) 16

17 Käenpiika (Jynx torquilla) Uhanalaisluokitukseltaan silmälläpidettävää (NT) käenpiikaa tavattiin kaksi paria. Laji on myös Suomen erityisvastuulaji. Palokärki (Dryocopus martius) Lajilta varmistettiin kaksi reviiriä. Palokärki mainitaan lintudirektiivin I-liitteessä ja on myös Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji. Käpytikka (Dendrocopos major) Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) Valkoselkätikan tuoreita ja vanhoja syönnösjälkiä löytyi 5.5. Luodeslahden itäpuolisesta metsiköstä. Lajista ei tehty muita havaintoja. Lajin esiintymisen selvittäminen on loppukeväällä vaikeaa, koska tikat ovat hyvin piilottelevia pesinnän alkuvaiheessa. Pikkutikka (Dendrocopos minor) Pikkutikkareviiri löytyi Hurstilammilta Siikaisten kirkonkylän tuntumasta. Törmäpääsky (Riparia riparia) Haarapääsky (Hirundo rustica) Räystäspääsky (Delichon urbicum) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Niittykirvinen (Anthus pratensis) Lajista tehtiin joitakin havaintoja ensimmäisellä laskentakierroksella 5.5. Laji on viime vuosina taantunut hälyttävästi, mistä kertoo sekin, että runsaasta lajille soveliaiden kuivuvien luhtien tarjonnasta huolimatta Niemijärvi-Itäjärvellä ei pesinyt ainoatakaan niittykirvisparia. Keltavästäräkki (Motacilla flava) Lajista tehtiin yksi muuttohavainto. Västäräkki (Motacilla alba) Kaikenlaisten rantojen peruslintua västäräkkiä esiintyi kosteikoilla harvakseltaan. Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Pari peukaloishavaintoa on piristävä lisä kohteen lajistoon. Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Sinirinta (Luscinia svecica) näyttävä sinirintakoiras ilahdutti kartoittajia laulullaan lajin parhaaseen muuttoaikaan. 17

18 Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Natura-rajauksen tuntumasta tuli pari havaintoa laulavista leppälinnuista Majanlahden ja Luodeslahden väliltä. Leppälintu on Suomen erityisvastuulaji. Pensastasku (Saxicola rubetra) Lajin viisi reviiriä keskittyivät Niemijärven ja Luodeslahden luhdille. Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (Turdus pilaris) Laulurastas (Turdus philomelos) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Kulorastas (Turdus viscivorus) Pensassirkkalintu (Locustella naevia) Yökuuntelujen yhteydessä kuultiin pensassirkkalintuja kahdelta reviiriltä. Toinen sirisijä oli Niemijärvellä ja toinen Kettulahden luhdalla. Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) Ruokokerttusten 179 reviiriä keskittyivät tiheimpiin ruoikoihin. Tulkittuun reviirimäärään tulee suhtautua varauksella, koska käytetty menetelmä ei kerro parien tarkkaa sijoittumista alueella. Varovaisesti arvioiden vaikutelmaksi jäi, että arvioitu reviirimäärä saattaa olla suurempikin, koska laulavien lintujen sijoittuminen kullakin pistealueella vaihteli runsaslukuisilla laskentakerroilla. Mahdollisesti viimeiseen laskentakertaan oli tullut lisää lintuja muutolta ja aiemmin havaitut olivat jo aloittaneet pesinnän ja lopettaneet laulunsa. Rytikerttunen (Acrocephalus scirpaceus) Vain yksi yöhavainto Rimpilahdelta tehtiin lajille epätyypillisessä ympäristössä laulavasta linnusta. Myöhempien havaintojen puutteessa laji ei ilmeisesti pesinyt kohdealueella vuonna Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) Suurin laulajamäärä, 12 yksilöä, kirjattiin Lehtokerttu (Sylvia borin) Lehtokerttujen määrät lisääntyivät kartoitusten loppua kohden ja viimeisellä kerralla 9.6. laulajia oli jo 21. Hernekerttu (Sylvia curruca) ja havaittiin kummallakin kerralla yhdeksän laulavaa hernekerttua. Pensaskerttu (Sylvia communis) Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) 2.6. kirjattiin neljä laulavaa sirittäjää. Se on uhanalaisluokitukseltaan silmälläpidettävä (NT). 18

19 Tiltaltti (Phylloscopus collybita) 2.6. havaittiin peräti 25 tiltalttia. Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Hippiäinen (Regulus regulus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) Hömötiainen (Parus montanus) Töyhtötiainen (Parus cristatus) Kuusitiainen (Parus ater) Sinitiainen (Parus caeruleus) Talitiainen (Parus major) Puukiipijä (Certhia familiaris) Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) Kaksi reviiriä löydettiin, joista toinen Siikaisjoen varrella ja toinen Itäjärveen johtavan uoman tuntumassa. Pikkulepinkäinen on lintudirektiivin I-liitteen laji. Närhi (Garrulus glandarius) Harakka (Pica pica) Varis (Corvus cornix) Korppi (Corvus corax) Peippo (Fringilla coelebs) Viherpeippo (Carduelis chloris) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Urpiainen (Carduelis flammea) Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) Punavarpusia havaittiin huomattavat 24 laulajaa 2.6. Laji on silmälläpidettävä (NT) ja kuuluu Suomen erityisvastuulajeihin. Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Pajusirkkureviirejä oli 88, ja laji oli näin toiseksi runsain kosteikkolaji. Tulkittuun reviirimäärään tulee ruokokerttusen tapaan suhtautua varauksella, koska käytetty menetelmä ei kerro parien tarkkaa sijoittumista alueelle. Varovaisesti arvioiden luku saattaa olla hyvin lähellä todellista pesineiden pajusirkkujen määrää. 19

20 uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit Taulukoissa 6 ja 7 on vuoden 2011 selvityksessä havaitut uhanalaiset ja Suomen kansainväliset erityisvastuulajit sekä lintudirektiivin I- liitteessä mainitut pesimälajit. Taulukko 6. Tutkimusalueella vuonna 2011 pesineet lintudirektiivin I-liitteen lajit ja uhanalaislajit kosteikkolintujen osalta parimäärineen. NT = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut ja EVA = Suomen erityisvastuulaji. Laji Lintudirektiivin I-liite EVA Uhanalaisuusluokka Parimäärä Laulujoutsen (Cygnus cygnus) x x - 4 Haapana (Anas penelope) - x - 12 Tavi (Anas crecca) - x - 22 Punasotka (Aythya ferina) - - x [VU] 2 Telkkä (Bucephala clangula) - x - 18 Tukkakoskelo (Mergus serrator) - x x [NT] 1 Isokoskelo (Mergus merganser) - x x [NT] 1 Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) x - x [NT] 2 Kurki (Grus grus) x x - 6 Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) x Rantasipi (Actitis hypoleuca) - x x [NT] 3 Kalatiira (Sterna hirundo) x x - 7 Yhteensä 5 lajia 9 lajia 5 lajia 112 paria Taulukko 7. Tutkimusalueella vuonna 2011 pesineet lintudirektiivin I-liitteen lajit ja uhanalaislajit muun huomionarvoisen lajiston osalta. NT = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut ja EVA = Suomen erityisvastuulaji. Laji Lintudirektiivin I-liite EVA Uhanalaisuusluokka Pyy (Bonasia bonasia) x - - Käenpiika (Jynx torquilla) - x x [NT] Palokärki (Dryocopus martius) x x - Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) - x - Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) - - x [NT] Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) x - - Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) - x x [NT] Yhteensä 3 lajia 4 lajia 3 lajia 20

21 VIITASAMMAKKOSELVITYS Viitasammakko (Rana arvalis) muistuttaa ulkonäöltään huomattavasti sammakkoa (Rana temporaria), mutta se voidaan erottaa tiettyjen tuntomerkkien avulla. Viitasammakko on teräväkuonoinen ja takajalkojen räpylöiden ulkopuolelle jää 2,5 3 varvasluuta. Sammakolla niitä on korkeintaan kaksi. Lisäksi jalkapohjan sisäsyrjässä on kova ja kookas metatarsaalikyhmy (jalkapöydänluu), joka on vähintään puolet sisimmän varpaan pituudesta. Värituntomerkit ovat haastavampia, mutta kutevilla koirailla on usein sinertävä kurkku. Toisinaan lähes koko ruumis saattaa olla varsin selvästi sinertävän sävyinen. Parhain tuntomerkki on koiraan tunnusomainen soidinääni voup, voup, voup.... Se on hidastempoinen ääni, joka muistuttaa uppoavaa pulloa. Lajin havaitsee parhaiten nimenomaan soidinäänen perusteella, sillä elintavoiltaan se on varsin piilotteleva ja arka. Laji voidaan tunnistaa myös melko luotettavasti mätimunista eli kudusta. Viitasammakolla ne kelluvat välivedessä ja ovat jokseenkin pieniä. Sammakon kutu on tyypillisesti selvästi kookkaampaa ja se on aivan veden pinnassa. Rupikonnan (Bufo bufo) kutu on usean metrin mittaista helminauhaa, joka poikkeaa suuresti viitasammakon ja sammakon mätimunista. Viitasammakon elinpiiristä Viitasammakko on mieltynyt erityisesti reheviin vesistöihin, ja sitä pidetäänkin usein nimenomaan rehevien lintujärvien lajina. Se suosii kuitenkin myös hieman karumpia lampareita, mutta kutupaikaltaan se vaatii riittävästi suojaisaa kasvillisuutta. Pienet kosteat painanteet tai vaikkapa ojat eivät sille kelpaa muuta kuin liikkumisreitiksi. Viitasammakko on hyvin paikkauskollinen laji, joka pysyttelee vain muutaman neliökilometrin alueella läpi vuoden. Talvehtimaan viitasammakot hakeutuvat huomaamattomasti syys-lokakuussa, jolloin ne katoavat sopivien vesistön pohjiin muun muassa kivien alle. Viitasammakot kerääntyvät muiden sammakoiden tavoin ryhmäsoitimelle jo hyvin varhain keväällä, kun jääpeite sulaa ja yöpakkaset laantuvat. Sopivia kutupaikkoja ovat muun muassa rehevät luhtarannat, ilmaversoiskasvillisuuden laiteilla olevat suojaisat sopukat ja muut vastaavat paikat. Mätimunaklimpit ovat usein vesirajalla vesisammalten ja muun kasvillisuuden lomassa. Viitasammakoiden liikehtimistä on tutkittu hyvin vähän, mutta eräiden eurooppalaisten tutkimusten (Kovar ym. 2009) mukaan keskimääräinen liikkumismatka on noin metriä. Liikkumisreitteinä ne käyttävät usein kosteita ja suojaisia ojia, mutta esimerkiksi kuiville mäntykankaille ne nousevat ilmeisesti harvoin. Kesänsä viitasammakot viettävät vesistöjen lähellä rannoilla, rantapensaikoissa, tuoreissa metsissä, soilla ja pelloilla. Ravinnonsaantimahdollisuudet vaikuttavat lajin elinpiirin valintaan. Kutupaikoilta poistuvien ja niillä kesää viettävien yksilöiden prosentuaalisia suhteita ei tiedetä. Todennäköisesti viitasammakot pysyttelevät mahdollisimman lähellä kutu- ja talvehtimispaikkoja jotka voivat sijaita samalla järvellä mikäli ravintoa on riittävästi tarjolla. Viitasammakon kudusta kehittyy toukkia noin kolmessa viikossa. Toukkavaihe kestää keskimäärin 2 3 kuukautta, riippuen kesän sääolosuhteista. Toukkien muodonmuutoksen jälkeen pienet sammakot nousevat yleensä maalle, mutta niiden liikehtimisestä on saatavilla niukasti tietoja. 21

22 Viitasammakko lainsäädännössä Viitasammakko kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. IV(a)-liitteen lajit ja niiden elinympäristöt ovat tiukasti suojeltuja. Luonnonsuojelulain mukaan paikallinen ELYkeskus voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeusluvan, vaikka toiminta aiheuttaisikin varmuudella haittaa direktiivilajille. Edellytyksenä on kuitenkin se, että hanke koskee yleistä etua ja muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokituksessa viitasammakko on elinvoimainen (LC, Least Concern). Suomalaisessa uhanalaisuusluokituksessa viitasammakkoa ei ole luokiteltu uhanalaiseksi tai vaarantuneeksi lajiksi (Rassi ym. 2010). Tutkimusmenetelmät Viitasammakkoselvityksen maastoinventoinnit tehtiin linnustolaskentojen yhteydessä Maastotyöt keskittyivät yöhön ja varhaiseen aamuun ja aamupäivään klo väliseen aikaan. Selvitys tehtiin yksinomaan mahdollisia soidinääniä kuunnellen, eikä lisääntymispaikkojen erillisiä etsintöjä suoritettu. Tulokset Tutkimusalueelta löydettiin soidintavia viitasammakoita yhdeltätoista kohteelta. Havaintopistejako on sama kuin linnustoselvityksen yhteydessä (kuva 3). Taulukkoon 8 on merkitty kaikki viitasammakkohavainnot. Havaintojen jakautuminen pisteiden kesken esitetään kuvassa 5. Taulukko 8. Ääntelevien viitasammakkoyksilöiden pistekohtainen sijoittuminen ja runsaus selvitysalueella vuonna Laji Y Viitasammakkohavainnot yhteensä 98 22

23 Kuva 5. Viitasammakkohavaintojen pistekohtainen sijoittuminen selvitysalueella vuonna

24 Sudenkorennot Selvityksen tavoitteena ei ollut sudenkorentoselvityksen tuottaminen, mutta 9.6. linnustoselvityksen yhteydessä kohteelta havainnoitiin sekä merkittäviä yksilömääriä että arvokkaita lajeja. Lisäksi alkukesän korentolajien määrä oli huomattavan edustava. Varsinaisesti sudenkorennot tulee selvittää useaan kertaan kesän ja syksyn aikana, koska eri lajien lentoajat poikkeavat toisistaan. Linnustolaskentoihin lähdettiin aamun viileydessä Itäjärveltä, joten korentojen lento alkoi varsinaisesti Majanselälle saavuttua ja Itäjärven lajisto jäi näin lähes kokonaan huomiotta. Havaintoja tehtiin peräti 17 eri sudenkorentolajista, Taulukko 9. Huomionarvoisimpana havaintona voidaan pitää luontodirektiivin IV(a) -liitteen lummelampikorennon (Leucorrhinia caudalis) löytymistä. Lummelampikorentoja havaittiin 23 yksilöä. Lummelampikorentohavainnot sijoittuivat havaintopisteiden 2 ja 6 alueille. Laji saattaa esiintyä myös muilla alueilla, koska havaintoaika oli hieman aikainen suhteessa lajin aktiivisimpaan lentoaikaan. Kohteella havaittiin myös huomattavan suuria yksilömääriä useasta muusta lajista. Laji Neidonkorento Hoikkatytönkorento Okatytönkorento Sirotytönkorento Keihästytönkorento Isotytönkorento Vihertytönkorento Siniukonkorento Aitojokikorento Vaskikorento Välkekorento Täpläkiiltokorento Liitokorento Ruskohukankorento Pikkulampokorento Isolampikorento Lummelampikorento Yhteensä Tieteellinen nimi (Calopteryx virgo) (Ischnura elegans) (Enallagma cyathigerum) (Coenagrion pulchellum) (Coenagrion hastulatum) (Erythromma najas) (Coenagrion armatum) (Aeshna juncea) (Gomphus vulgatissimus) (Cordulia aenea) (Somatochlora metallica) (Somatochlora flavomaculata) (Epitheca bimaculata) (Libellula quadrimaculata) (Leucorrhinia dubia) (Leucorrhinia rubicunda) (Leucorrhinia caudalis) 17 lajia Taulukko 9. Kesäkuun 9. päivä havaitut sudenkorentolajit. 24

25 Lähteet ja kirjallisuus Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnuston seurannan havainnointiohjeet. 2. uusittu painos. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Kovar, R., Brabec, M., Vita, R. & Bocek, R. 2009: Spring migration distances of some Central European amphibian species. Amphibia-Reptilia 30: Kwet, A. 2009: European Reptile and Amphibian Guide. New Holland Publishers. United Kingdom. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Mikkola-Roos, M. & Niikkonen, T. (toim.) 2005: Kosteikkojen kunnostuksen ja hoidon parhaat suositukset kuudella Life-kohteella Suomessa Life CO-OP -hankkeen tulokset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 149. Nuotio, K. 2004: Niemijärvi-Itäjärvi luontoselvitys. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Moniste. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 25

26 Liite 1. Laulujoutsenen (mustalla, pallo kuvaa pesälöytöä), kanadanhanhen (punaisella), punasotkan (sinisellä) ja härkälinnun (vihreällä) reviirit ja sijoittuminen kohdealueelle. 26

27 Liite 2. Haapanan (mustalla), tavin (punaisella) ja sinisorsan (sinisellä) reviirit ja sijoittuminen kohdealueelle. 27

28 Liite 3. Telkän (mustalla), tukkakoskelon (punaisella) ja isokoskelon (sinisellä) reviirit sekä sijoittuminen kohdealueelle. 28

29 Liite 4. Taivaanvuohen (mustalla), metsäviklon (punaisella) ja rantasipin (sinisellä) reviirit sekä sijoittuminen kohdealueelle. 29

30 Liite 5. Kurjen (mustalla) ja luhtakanan (punaisella) reviirit sekä niiden sijoittuminen kohdealueelle. 30

31 Liite 6. Kalalokin (mustalla), kalatiiran (punaisella), ruskosuohaukan (sinisellä) ja nuolihaukan (vihreällä) reviirit sekä sijoittuminen kohdealueelle. 31

32 Liite 6. Ruokokerttusen (mustalla), pajusirkun (punaisella) ja pensastaskun (sinisellä) reviirit ja sijoittuminen kohdealueelle. 32

33 Liite laskennan kaikki havainnot pistekohtaisesti ja yksilöiden yhteismäärät. * = syönnösjälkiä. Laji Yhteensä Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Kanadanhanhi (Branta canadensis) Haapana (Anas penelope) Heinätavi (Anas querquedula) Lapasorsa (Anas clypeata) Tavi (Anas crecca) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Punasotka (Aythya ferina) Tukkasotka (Aythya fuligula) Telkkä (Bucephala clangula) Härkälintu (Podiceps grisegena) Vesilinnut yhteensä 207 Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) Sääksi (Pandion haliaetus) Kurki (Grus grus) Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Metsäviklo (Tringa ochropus) Liro (Tringa glareola) Rantasipi (Actitis hypoleucos) Ruokokerttunen (A. schoenobaneus) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Muut kosteikkolinnut yhteensä 79 Pikkulokki (Larus minutus) Kalalokki (Larus canus) Kalatiira (Sterna hirundo) Lokkilinnut yhteensä 16 Palokärki (Dryocopus martius) Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) * Niittykirvinen (Anthus pratensis)

34 Liite laskennan kaikki havainnot pistekohtaisesti ja yksilöiden yhteismäärät. Laji Yhteensä Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Kanadanhanhi (Branta canadensis) Haapana (Anas penelope) Tavi (Anas crecca) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Punasotka (Aythya ferina) Tukkasotka (Aythya fuligula) Telkkä (Bucephala clangula) Isokoskelo (Mergus merganser) Vesilinnut yhteensä 106 Merikotka (Haliaetus albicilla) Sääksi (Pandion haliaetus) Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) Luhtakana (Rallus aquaticus) Kurki (Grus grus) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Metsäviklo (Tringa ochropus) Liro (Tringa glareola) Rantasipi (Actitis hypoleucos) Pensastasku (Saxicola rubetra) Ruokokerttunen (A. schoenobaenus) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Muut kosteikkolinnut yhteensä 138 Pikkulokki (Larus minutus) Kalalokki (Larus canus) Kalatiira (Sterna hirundo) Lokkilinnut yhteensä 42 Teeri (Tetrao tetrix) Käenpiika (Jynx torquilla) Palokärki (Dryocopus martius) Pikkutikka (Dendrocopos minor) Pensastasku (Saxicola rubetra)

35 Liite laskennan kaikki havainnot pistekohtaisesti ja yksilöiden yhteismäärät. Laji Yhteensä Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Kanadanhanhi (Branta canadensis) Haapana (Anas penelope) Tavi (Anas crecca) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Telkkä (Bucephala clangula) Härkälintu (Podiceps grisegena) Vesilinnut yhteensä 85 Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) Sääksi (Pandion haliaetus) Nuolihaukka (Falco subbuteo) Luhtakana (Rallus aquaticus) Kurki (Grus grus) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Metsäviklo (Tringa ochropus) Rantasipi (Actitis hypoleucos) Pensastasku (Saxicola rubetra) Ruokokerttunen (A. schoenobaenus) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Muut kosteikkolinnut yhteensä 179 Kalalokki (Larus canus) Kalatiira (Sterna hirundo) Lokkilinnut yhteensä 26 Käki (Cuculus canorus) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) Punavarpunen (Carpodacus erythrinus)

36 Liite laskennan kaikki havainnot pistekohtaisesti ja yksilöiden yhteismäärät. Laji Yhteensä Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Kanadanhanhi (Branta canadensis) Haapana (Anas penelope) Tavi (Anas crecca) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Telkkä (Bucephala clangula) Tukkakoskelo (Mergus serrator) Isokoskelo (Mergus merganser) Vesilinnut yhteensä 106 Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) Nuolihaukka (Falco subbuteo) Luhtakana (Rallus aquaticus) Kurki (Grus grus) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Metsäviklo (Tringa ochropus) Rantasipi (Actitis hypoleucos) Pensastasku (Saxicola rubetra) Rytikerttunen (Acrocephalus scirpaceus) Ruokokerttunen (A. schoenobaenus) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Muut kosteikkolinnut yhteensä 138 Pikkulokki (Larus minutus) Kalalokki (Larus canus) Kalatiira (Sterna hirundo) Lokkilinnut yhteensä 42 Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Pensassirkkalintu (Locustella naevia) Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) Punavarpunen (Carpodacus erythrinus)

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Niemijärvi-Itäjärven

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti.

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. 9M609216 Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1 Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. Liite 2. Linnustollisesti arvokkaimmat alueet 0 1 1:30 000 2 km Liite 3. Kevätmuuttolaskennan

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 62/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

Megatuuli Oy. Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen. viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Megatuuli Oy. Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen. viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Megatuuli Oy Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lisäalueiden viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 19/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

Pesimälinnustoselvitys

Pesimälinnustoselvitys Pesimälinnustoselvitys NURMEKSEN KÄNKKÄÄLÄN KAAVA-ALUEEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija KESÄKUU 2014 www.osuuskuntatoimi.fi SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Selvitysmenetelmät... 2 3. Tulokset...

Lisätiedot

K O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A R IS TO VI LÉ N

K O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A R IS TO VI LÉ N K O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A 2 0 1 4 R IS TO VI LÉ N JOHDANTO Sääksjärven linnustoa on laskettu aiemmin vuosina 1992 (Nuotio, K. ym.) ja 2007

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula) Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi 1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin

Lisätiedot

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT Laji Tieteellinen nimi Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kalalokki Larus canus Rantasipi Actitis hypoleuca Selkälokki Larus fuscus Sinisorsa Anas platyrhynchos Naurulokki

Lisätiedot

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011 Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 115/2011 Tuomas Syrjä Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Tutkimusalue

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Linnustonselvitys. Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella

Linnustonselvitys. Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella Linnustonselvitys Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella Tarkastus 21/12/2012 Päivämäärä 07/08/2012 Laatija Matti Häkkilä, Ramboll Finland Oy Tarkastaja Kaisa Mustajärvi, Ramboll Finland Oy Hyväksyjä

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteena oli noin kolmen neliökilometrin laajuinen laajennusalue Lehmon kaavaan viitisen

Lisätiedot

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Kangasalan kunta. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki

Lisätiedot

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys TAIPALSAAREN KUNTA Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29913 Raportti 1 (10) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Lähtötiedot

Lisätiedot

Pesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä

Pesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä Punakylkirastaan pesä. Kuva: Jari Venetvaara 24.5.2016 Pesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä Jari Venetvaara Karrakuja 6, 66400 LAIHIA Email: jari.venetvaara(ät)venetvaara.fi

Lisätiedot

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi 28.5.2007 1. Yleistä...1 2. Tutkimusmenetelmät...2 3. Räskin-Syvälahdenpohjan vesi- ja rantalinnusto 2007...3 4. Soininlaakson

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus. Rauman Saarnijärven pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Varsinais-Suomen ELY-keskus. Rauman Saarnijärven pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Varsinais-Suomen ELY-keskus Rauman Saarnijärven pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 50/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT

RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUOMEN HYÖTYTUULI OY, PVO-INNOPOWER, METSÄHALLITUS RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA, SOMERONKANGAS, YHTEINENKANGAS, ANNANKANGAS JA NIKKARINKAARTO Luonto-

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015

Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 APUS RY:N RAPORTTEJA 2 2015 Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT

Lisätiedot

JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013

JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 Ympäristökonsultointi Jynx Oy Kaarinan kaupungin rakennuttama lintulava on hyvin suosittu retkeilykohde. Kuva: Jynx Oy. Johdanto Kaarinan kaupunki tilasi loppuvuodesta

Lisätiedot

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja VAPO Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 31.10.2012 Viite 82143294-01 VAPO OY AHOSUON AHOSUON Päivämäärä 31/10/2012 Laatija Sari Savolainen Tarkastaja Tarja Ojala Kuvaus Ahosuon

Lisätiedot

Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012

Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012 Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012 1 1. Johdanto Porin Ahlaisiin suunnitellun tuulivoimapuiston viitteellinen pinta-ala on noin 6 km 2 ja se sijoittuu meren ja Valtatie 8:n väliin (Liite 1).

Lisätiedot

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA Tilaaja Kalajoki Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 15.1.2013 Viite 82143508 KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009

Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2009 Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Tuusulan kunta KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016

Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2016 Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016 Juha Honkala Jukka Tanner Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Hyvinkään seurakunta KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN

Lisätiedot

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 8.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS

Lisätiedot

Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M

Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M607155 1.10.2007 9M606143 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Kartoituslaskenta 2 3 TULOKSET 3 3.1 Mustasaaren itäpuolinen osa-alue 3 3.2 Säilynneva,

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

16WWE0564 15.9.2010. Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky. Varjakan osayleiskaavan linnustoselvitys

16WWE0564 15.9.2010. Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky. Varjakan osayleiskaavan linnustoselvitys 15.9.2010 ; Sisältö 16WWE0564 1 JOHDANTO... 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1 Olemassa olevat selvitykset ja aineistot... 2 3 LINNUSTOSELVITYKSEN TULOKSET... 2 3.1 Varjakan mantereen puoleiset osat...

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta

3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta 3 Tulokset 3.1 Maalintujen linjalaskenta Kesän 2006 linjalaskentojen tulokset ovat taulukossa 5. Taulukossa lajin tiheys on pää- ja apusarkahavainnoista laskettu tiheys (Järvinen & Väisänen 1983). Dominanssi

Lisätiedot

Ahlaistenjokisuiston ja Mustalahden linnusto- ja viitasammakkoselvitys 2012

Ahlaistenjokisuiston ja Mustalahden linnusto- ja viitasammakkoselvitys 2012 Ahlaistenjokisuiston ja Mustalahden linnusto- ja viitasammakkoselvitys 2012 Risto Vilén Porin Ahlaisten vedet hanke 2012 SISÄLTÖ Tiivistelmä...2 Johdanto...3 Tutkimusalue...5 Menetelmät...5 Vesi- ja lokkilintujen

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi LUONTO-OSUUSKUNTA AAPA Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi Juha Repo 29.9.2008 2 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1. ALLAS-ALUE... 1 2.1.1. Soiden lintulaskennat...

Lisätiedot

PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017

PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017 PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017 Pirkka Aalto Johdanto ja selvitysalueen yleiskuvaus Tämä linnustoselvitys on tehty Kemijärven kaupungin tilauksesta Patokankaan (Patovaaran) alueelle suunniteltua

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2017. Markluhdanlahden luontoselvitys Pekka Rintamäki

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2017. Markluhdanlahden luontoselvitys Pekka Rintamäki NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2017 Markluhdanlahden luontoselvitys 2017 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...

Lisätiedot

Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys

Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys TAMPEREEN KAUPUNKI Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys Raportti ID: 1 576 621 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29253 Raportti 1 (9) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Vapo Oy. Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi

Vapo Oy. Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16.10.2009 67090252 Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 9M609143 1 Vapo Oy: Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LASKENTAMENETELMÄ... 2 2.1 Linjalaskenta... 2 3 TULOKSET...

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS 2001-2003 Järvenpään kaupunki Ympäristötutkimus Metsätähti Oy Juha Honkala, Seppo Niiranen, Ari Lavinto Järvenpään linnustotutkimus 2001-2003 2 TIIVISTELMÄ Järvenpään lintuatlas

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012

Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 LIITE2 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen 1 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä...

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS 9M031128 10.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS 1 Kaatiaisnevan linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA...1

Lisätiedot

Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys

Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A UPM KYMMEN OYJ Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY [Asiakasnro-projektinro] Raportti 1 (9)

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion

Lisätiedot

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko- ja liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 23/2014 sisällysluettelo Johdanto... 4 Raportista... 4 Selvitysalueen

Lisätiedot

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys RAPORTTI 7.10.2011 JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Timo Pylvänäinen Jyväskylän kaupunki kaavoitus 19.8.2011 Tourujoen rantaa kävelysillalta ylävirtaan Johdanto Sappi Oy:n lakkautetun ja etuostoikeuden

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA ONKINEVAN LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA ONKINEVAN LINNUSTOSELVITYS 22.10.2005 VAPO OY ENERGIA ONKINEVAN LINNUSTOSELVITYS 0 Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 MUUTONAIKAINEN LASKENTA... 1 2.2 PESINTÄAIKAINEN LASKENTA... 1 3 TULOKSET...

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16UEC VAPO OY Teerinevan alueen linnustoselvitys, Lestijärvi

LINNUSTOSELVITYS 16UEC VAPO OY Teerinevan alueen linnustoselvitys, Lestijärvi LINNUSTOSELVITYS 16UEC0194 20.12.2012 VAPO OY Teerinevan alueen linnustoselvitys, Lestijärvi 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 LASKENTAMENETELMÄ... 3 3 TULOKSET... 3 3.1 Linnuston yleiskuvaus... 3 3.2 Suojelullisesti

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Liito-oravaselvitys... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 5 Tulokset... 5 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

Jurvan/Teuvan Lintunevan pesimälinnustoselvitys Suomen Luontotieto Oy. Liro. Suomen Luontotieto Oy 43/2008 Jyrki Oja, Satu Oja

Jurvan/Teuvan Lintunevan pesimälinnustoselvitys Suomen Luontotieto Oy. Liro. Suomen Luontotieto Oy 43/2008 Jyrki Oja, Satu Oja Jurvan/Teuvan Lintunevan pesimälinnustoselvitys 2008 Vapo Oy Liro Suomen Luontotieto Oy 43/2008 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja käytetyt menetelmät... 4

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.12.2013 SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUUTON SEURANTA Päivämäärä 02/12/2013

Lisätiedot

Vapo Oy Sievin Tuohinevan linnustoselvitys 9M

Vapo Oy Sievin Tuohinevan linnustoselvitys 9M Vapo Oy Sievin Tuohinevan linnustoselvitys 9M607155 30.11.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 4 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3

Lisätiedot

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015 Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015 Matti J. Koivula Kannen kuva: nuori aroharmaalokki variksien ja harmaalokkien seurassa. 24.10.2015. Raporttiin viitataan

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 18.8.2010 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä

Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Kesäkuun alussa Nuutilanlahden luoteisosassa on avovettä, mutta heinäkuussa vesialueet ovat

Lisätiedot

Mankisennevan linnustoselvitys Vapo Oy Energia

Mankisennevan linnustoselvitys Vapo Oy Energia Mankisennevan linnustoselvitys 1 Mankisennevan linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA... 1 2.2 KARTOITUSLASKENTA... 2 3 TULOKSET... 2 4

Lisätiedot

UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä

UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä RAPORTTI 16USP0037 8.11.2011 UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä Pieksämäki 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 2 2.1 Luonnon yleiskuvaus 2 2.2 Suojelualueet

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS 9M031128 4.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS 1 Matkalamminkurun linnustoselvitys Juha Parviainen, FM Juha Repo, LuK SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 LASKENTAMENETELMÄT...

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion kohteena

Lisätiedot

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Tutkimusraportti 148/2016 31.10.2016 Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Nab Labs Oy Janne Ruuth Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Suojelullisesti

Lisätiedot

Pieksämäen Vehka- ja Uuhilammen pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2015

Pieksämäen Vehka- ja Uuhilammen pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2015 1 Etelä-Savon ELY-keskus Pieksämäen Vehka- ja Uuhilammen pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2015 Jari Kontiokorpi 30.6.2015 2 Sisältö Tiivistelmä... 2 1 Aineisto ja menetelmät... 4 1.1 Selvitysalueen

Lisätiedot

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ-

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- Vastaanottaja Keliber Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- LINNUSTOSELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN

Lisätiedot

Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16WWE

Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16WWE Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16WWE0466 25.5.2011 16WWE0466 Vapo Oy: Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 Kevätmuuttoselvitys... 1

Lisätiedot

Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti

Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 13.10.2013 1. JOHDANTO Lintuharrastusjärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö

Lisätiedot

ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS

ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Alvajärven linnustoselvitys

Lisätiedot

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.

Lisätiedot

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) Teerivaaran tuulivoimahanke 165 (269) 4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) 4.6.8.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Linnusto Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot on kerrottu kappaleessa

Lisätiedot

HYVINKÄÄN RITASSAARENSUON VOIMAJOHTOJEN VAIKUTUS LINNUSTOON

HYVINKÄÄN RITASSAARENSUON VOIMAJOHTOJEN VAIKUTUS LINNUSTOON 1/52 HYVINKÄÄN RITASSAARENSUON VOIMAJOHTOJEN VAIKUTUS LINNUSTOON PERTTI KOSKIMIES, VILHO KUNTSI, TIMO METSÄNEN, SEPPO NIIRANEN & PEKKA TOIMINEN Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry. PL

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO VANTAAN METSÄLINNUSTON MUUTOKSET Palokärki Dryocopus martius menestyy hyvin Vantaan metsissä. JUKKA HAAPALA Vantaan metsälinnuston muutokset kahden

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnustoja liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnustoja liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnustoja liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 17/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista...

Lisätiedot

6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (6) Kuopio 25.9.2013 Samaan aikaan laaditaan UPM Kymmene Oyj:n omistamilla maa-alueilla Tohmajärven kunnan alueella Kannusjärvi,

Lisätiedot

SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO

SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINENERGIES FINLAND OY SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21901 2 (11) Jakostenkallion tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012

MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012 MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012 Terhi Sulonen 13.8.2012 TIIVISTELMÄ Mustfinnträsketin Natura-alueen sudenkorentoselvityksen tavoitteena oli selvittää Mustfinnträsketin Natura-alueen

Lisätiedot

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Sweco Ympäristö Oy Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 27/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Havaintoja Alavuden asemanseudun linnustosta vv. 1944-1946.

Havaintoja Alavuden asemanseudun linnustosta vv. 1944-1946. Havaintoja Alavuden asemanseudun linnustosta vv. 1944-1946. 67 Havaintoja Alavuden asemanseudun linnustosta vv. 1944-1946. AIMO KOMONEN Seutu, jolla minulla oli tilaisuus tehdä lintuhavaintoja 22. Xl.

Lisätiedot