MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 8.10.2013"

Transkriptio

1 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS

2 2 Tehtävä 1 prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 2 Tehtävän pääongelmia ovat osituksen sovittelun materiaaliset edellytykset sekä puolison (Aino, seuraavassa A) mahdollisuudet päästä puuttumaan oikeustoimiin, joihin toinen aviopuoliso (Timo, seur. T) oli ryhtynyt ositustoimituksen jälkeen. Tapaus on laajahko ja koskettaa myös osittain tulkinnanvaraisia kysymyksiä. Sen vuoksi seuraava mallivastaus on normaalia pidempi; läheskään kaikkea siinä esitettyä pohdintaa en edellyttänyt vastaajilta. A:n ja T:n solmiman avioehtosopimuksen mukaan A:lla ei ole lainkaan avio-oikeutta T:n omaisuuteen, kun taas T:llä on avio-oikeus A:n omaisuuteen. Vain euroa omistaneen A:n vaadittua osituksen sovittelua ongelmaksi tulee näin se, onko ositusta mahdollista ja perusteltua sovitella niin, että ainakin osa T:n omaisuudesta (yhteensä euroa) määrätään avio-oikeuden alaiseksi. Pesänjakaja ei ollut tätä vaatimusta hyväksynyt, vaan hän oli määrännyt, että kummankin tuli pitää oma omaisuutensa. Näin menetellessään jakaja itse asiassa oli ilmeisesti tietämättään tullut jo tehneeksi pienen sovittelun A:n hyväksi. Jos nimittäin avioehtoa olisi noudatettu sellaisenaan, A:n olisi pitänyt suorittaa T:lle tasinkona puolet AO-säästöstään eli euroa (T:n AO-säästöhän oli 0 euroa). Vain pari opiskelijaa havaitsi tämän seikan. A:n sovitteluvaatimuksen oikeutusta pitää arvioida AL 103b :ssä osoitettujen harkintakriteereiden perusteella. Joudutaan siis kysymään, onko jakajan määräämää tulosta: A = euroa ja T = euroa pidettävä kohtuullisena kun otetaan huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat. Vaikka avioehtosopimuksesta poikkeamisen kynnystä on oikeuskirjallisuudessa pidetty varsin korkena, näyttäisi siltä, että sovitteluvaatimukselle on tässä tapauksessa hyvät perusteet. A on pitkähkön (14 vuotta kestäneen) avioliiton aikana kotitöitä tekemällä sekä yhteistä taloutta ja lapsia hoitamalla mahdollistanut sen, että T on puolestaan kyennyt runsaalla työnteollaan kartuttamaan merkittävästi omaisuuttaan. Näissä oloissa A:n jättäminen euron varaan vaikuttaa kohtuuttomalta. Oma kysymyksensä on, missä laajuudessa ositusta pitää sovitella. Tähän ei tietysti voida antaa yhtä oikeaa vastausta, vaan olennaista oli, että ongelmaa edes jossain määrin pohdittiin. Sovittelulla tapahtuva VO-omaisuuden siirtäminen AO-omaisuudeksi on yleensä perustelluinta sellaisen omaisuuden osalta, jonka karttumiseen tai säilymiseen toinen puoliso on toimillaan vaikuttanut. Tapauksessa tällaista on koti-irtaimisto, asuinhuoneisto sekä ainakin osittain myös T:n liikeyritys. Sitä vastoin T:n perintönä saama kesämökki ei näyttäisi olleen ainakaan olennaisissa määrin A:n panostusten kohteena. Varteenotettava vaihtoehto onkin osituksen sovitteleminen niin, että koti-irtaimisto, A:n omistama asuinhuoneisto ja liikeyritys katsotaan AO-omaisuudeksi. Tällöin puolisoiden avio-osiksi tulisi euroa, joten T joutuisi suorittamaan tasinkoa euroa. Joudutaan kuitenkin pohtimaan, miten A:n asemaan vaikuttavat tehtävässä kuvatut ositustoimituksen jälkeiset tapahtumat. Ensinnäkin: johtaako T:n omaisuuden huomattava väheneminen siihen, ettei käräjäoikeus voikaan määrätä T:n maksettavaksi edellä mainitun suuruista tasinkoa? Oppikirjan mukaan käräjäoikeuden on pääsääntöisesti arvostettava omaisuus alkuperäisen ositushetken mukaisesti, joten T:n liikeyrityksen (siis sen osakkeiden) arvon romahtaminen ei vaikuta asiaan. Pohdittaessa sitten T:n tekemien oikeustoimien merkitystä on syytä huomata ongelmaa koskeva niin sanottu restituutioperiaate: puolison hukattua omaisuuttaan kyseinen omaisuus on sen puuttumisesta huolimatta otettava osituk-

3 3 sessa huomioon laskennallisena eränä. Näin on selvää, että mikäli T:n omistama kesämökki katsotaan perustelluksi määrätä AO-omaisuudeksi, sen arvo voidaan huomioida osituslaskelmassa, vaikka A onkin lahjoittanut sen veljelleen. Asunto-osakkeen osalta kysymys on vaikeampi. Sen myyminen on tapahtunut käypään hintaan, joten restituutioperiaatteen soveltaminen ei tule ilman muuta kyseeseen. Sitä vastoin restituutioperiaate voisi kyllä soveltua osakkeen sijaan tulleen kauppahinnan käyttämiseen Loistoauto OY:n velkojen maksamiseen. Kyse ei sinänsä ole lahjasta, mutta kuitenkin oikeustoimesta, joka on vähentänyt T:n varallisuutta puoliso A:n vahingoksi. Perustelluinta lienee näin ottaa asuntoosakkeen arvo huomioon osoitettavina varoina. Tässä voidaan käyttää joko ositushetken ( ) tai vaihtoehtoisesti osakkeen myyntihetken (helmikuussa 2013) arvoa. Huomattakoon, että A:n suojaamiseksi T:n disponointien vaikutuksilta ei saanut käyttää AL:n vastikesäännöksiä (esim. AL 94a :ää). Vastikesäännökset soveltuvat vain ennen ositusperusteen syntyhetkeä tehtyihin toimiin, joista ei nyt ollut kysymys. T on tapauskuvauksen perusteella varaton, ja asiantila vallinnee myös käräjäoikeuden antaessa sovitteluasiaa koskevan tuomion. Tämä ei kuitenkaan estä käräjäoikeutta määräämästä T:n maksettavaksi tasinkoa: tasinko voi kuvatunlaisessa tilanteessa jäädä myös velaksi. Osa opiskelijoista jättikin tähän seikkaan vedoten kokonaan käsittelemättä tehtävänannossa osoitetun kysymyksen, onko T:n oikeustoimia mahdollista kumota myös reaalisesti. Näin ei tietenkään saanut tehdä. Jos T nimittäin on pysyvästi maksukyvytön, ei pelkästä häntä vastaan saadusta suoritustuomiosta olisi A:lle paljon iloa. Välttävää korkeampien pistemäärien (6 10) saaminen edellyttikin oikeustoimien tehokkuuskysymyksen käsittelyä. Asunto-osakkeen luovutukseen A saattaa puuttua AL:n vallinnanrajoitussäännösten (erityisesti AL 39 :n 2 kohta) nojalla. AL 86.3 :n mukaan vallinnanrajoitukset pysyvät voimassa osituksen toimittamiseen saakka, mitä on oppikirjan mukaan tulkittava niin, että omaisuus vapautuu vallinnanrajoituksista vasta osituksen tullessa lainvoimaiseksi. Vallinnanrajoituksen loukkaukseen on reagoitava kanteella, joka täytyy nostaa 3 kk kuluessa siitä, kun puoliso on saanut tiedon kyseisestä oikeustoimesta. Näin kaupasta vasta eilen kuulleella A:lla on vielä mahdollisuus kanne nostamalla saada asunto-osake palautumaan T:n varallisuuteen. Osakkeen A:lta ostaneella Tarmolla on kyllä periaatteessa mahdollisuus vilpittömän mielen suojaan, mikäli jokin AL 39 :n 2 kohdassa mainituista kriteereistä toteutuu. Viimeksi mainittu vaikuttaa kuitenkin sopijapuolten läheiset suhteet huomioon ottaen epätodennäköiseltä. A:lla saattaa olla intressiä vaatia kumottavaksi myös T:n tekemän kesämökin lahjoituksen kumoamista. Näin olisi asia ainakin siinä tapauksessa, ettei asunto-osaketta saataisi pois Tarmolta. Kesämökin osalta ei A voi vedota vallinnanrajoituksiin. Myöskään AL 40a :n mukainen kanne, joka sinänsä tarjoaa tasinkoon oikeutetulle puolisolle suojaa lahjoitusten varalta, ei ole nyt A:n käytettävissä. Säännös nimittäin soveltuu vain ennen ositusperusteen syntyhetkeä tapahtuneisiin lahjoituksiin (kanta todetaan oppikirjassa ja ilmenee lakikirjassa olevasta ratkaisusta KKO 1983 II 2). Jäljelle jääkin lähinnä se mahdollisuus, että T:n antama lahja julistetaan pätemättömäksi OikTL 33 :n nojalla. Saatetaan katsoa, että T on ryhtynyt kyseiseen oikeustoimeen häivyttääkseen omaisuuttaan puolisonsa ulottuvilta, jolloin siihen vetoamista voitaisiin pitää lahjansaajankin todennäköisesti oltua tietoinen lahjoitusolosuhteista kunnianvastaisena ja arvottomana. Moni opiskelijoista tarjosi A:n suojakeinoksi kesämökkilahjan tai asuntokaupan peräyttämistä takaisinsaantilain säännösten (esim. TakSL 5 ja 6 ) nojalla. Useimmat näistä kannanotoista oli hyvin huonosti perusteltuja. On ensinnäkin selvää, ettei takaisinsaanti tarjoa puolisolle yleistä keinoa saada hänen kannaltaan haitallista oikeustoimea peräytetyksi, vaan se tulee kysymykseen vain velallisen konkurssissa tai velalliseen kohdistuvassa ulosotossa. Tarkastellussa tilanteessa olikin syytä huomata, että T ei ainakaan toistaiseksi ollut konkurssitilassa, vaan konkurssiin oli asetettu hänen omistamansa osakeyhtiö (siis osakeyhtiö, jonka osakkeet T omisti). Tämä on tietysti kokonaan eri asia kuin T:n henkilökohtainen konkurssi.

4 On toki mahdollista, että A pääsee hyötymään takaisinsaantisäännösten soveltamisesta. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että T joko asetetaan konkurssiin tai T:hen kohdistetaan ulosmittaus. Lisäksi A:n täytyy saada T:tä kohtaan täytäntöönpanokelpoinen tasinkosaatava. Tämä edellyttää hänen hyväkseen annettua pesänjakajan tasinkomääräystä tai tasingon maksamista koskevaa suoritustuomiota. 4 Oikeuskirjallisuus: Tehtävässä esillä olleita asioita käsitellään teoksessa Aarnio Kangas, Perhevarallisuusoikeus sivuilla 125, , ja Tehtävä 3 Ks. Eva Gottberg, Perhesuhteet ja lainsäädäntö, erit. s sekä laki lapsen elatuksesta. Kyseessä oli maksettujen elatusapujen palauttamista koskeva tapaus. X:n ja Y:n osalta tilanne on seuraava: X:lle ja Y:lle A on maksanut 400 euroa kuukaudessa elatusta ja vireille tulleella kanteella A on vaatinut elatuksen muutosta X:lle ja Y:lle lukien 200 euroon. Lisäksi A vaati palauttamaan liikaa maksettu elatusapu Elatusvelvollisuutta voidaan ensinnäkin alentaa vain kanteen vireille tulosta lukien. Elatuslain 12 :n mukaan tuomioistuimen on viran puolesta harkittava, onko kanteen vireille panon jälkeen suoritetut elatusavut tai osa niistä palautetta, jos elatusavun määrää alennetaan. Käytännössä palautusvelvollisuutta ei useinkaan määrätä edes oikeudenkäynnin ajalta. Palautusvelvollisuus olisi usein liian raskas velvoite. A on vaatinut elatusvelvoitteen alentamista ja maksujen palauttamista. Mikäli elatusta alennetaan, niin tuomioistuin voi hankintansa mukaan määrätä palautettavaksi liikaa maksetun osan, enintään 200 euroa, mutta vain lukien. Käytännössä A:n mahdollisuudet ovat varsin heikot, mutta mahdollista se siis olisi em. tavoin. Z:n osalta tilanne on seuraava: Z:lle A on maksanut elatusta vuodesta 2011 lukien 420 euroa kuukaudessa. A on nostanut isyyden kumoamista koskevan kanteen vaatien kaikkien Z:lle maksettujen elatusapujen palauttamista, jos isyys kumotaan. A on lopettanut elatuksen maksamisen Z:lle Isyysasiaa ei ole ratkaistu. Jos isyys kumotaan, niin koko elatusperuste poistuu. Mitään velvollisuutta elatukseen ei ole alun perinkään ollut. Elatuslain 12.2 :ssä on tällaisia tilanteita varten erityinen säännös. Tuomioistuin voi harkintansa mukaan määrätä elatusavut tai osan niistä palautettavaksi, jos lapsen edustaja elatusapua vahvistettaessa tai vastaanottaessaan tiesi, ettei mies ollut lapsen isä. Lisäksi palauttamista on pidettävä lapsen, lapsen edustajan ja elatusapua suorittaneen miehen olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisena. Varsin vahvana pääsääntönä on kuitenkin, että elatusapuja ei palauteta isyyden kumouduttukaan. A on vaatinut isyyden kumoamista. Tämän jälkeen erillisellä kanteella tuomioistuimen harkinnan mukaan hänelle voidaan määrätä palautettavaksi jopa kaikki maksetut elatusavut eli 420 / kk tai vain osa niistä Z:n syntymästä lukien. Tämä on mahdollista, jos B on todella väitteen mukaisesti tiennyt, että A ei ole Z:n isä. Joka tapauksessa palauttamisen kohtuullisuusedellytyksen äidin, lasten ja maksaja-isän on myös täytyttävä.

5 5 Tehtävä 4 a) Alaikäistä ei julisteta vajaavaltaiseksi, sillä alaikäisen edunvalvonta määräytyy suoraan lain nojalla siten, että edunvalvojia ovat pääsääntöisesti hänen huoltajansa (HolhTL 4 ). Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt joille lapsen huolto on uskottu (HTL 3 ) (1 p) b) Asiakirjalla ei sellaisenaan ole oikeudellista merkitystä. Äiti ei pelkästään omalla määräyksellään voi vaikuttaa toisen edunvalvojan tilinkäyttöoikeuksiin. (1 p) (Mikäli kysymys olisi äidin Tepolle testamenttaamista tai lahjoittamista varoista tai elatukseen käytettävistä varoista, tilanne saattaisi olla toinen. Tällaista ei kuitenkaan ilmene kysymyksestä, eikä sen spekuloiminen ole tarpeen.) c) Huoltoa koskeva päätös vaikuttaa edunvalvontaan, sillä edunvalvonta seuraa huoltajuutta. (1p) d) Alaikäisellä on oikeus vallita omia työansioitaan sekä varoja, jotka edunvalvoja on antanut hänen vallittavakseen. (Eri asia kuin alaikäisen tekemien oikeustoimien pätevyys.) Kuukausirahaa, jolla on tarkoitus maksaa esimerkiksi matkakuluja, voidaan kuitenkin pitää ainakin osittain elatuksen piiriin kuuluvana. Huoltajalla on tältä osin oikeus määrätä varojen käytöstä. Edunvalvoja ei kuitenkaan voi ottaa käyttöönsä alaikäisen työansioita ilman holhousviranomaisen suostumusta. (2p) e) Se, että huoltajan toimintakelpoisuutta on rajoitettu määräämällä, että hän voi tehdä tiettyjä oikeustoimia tai vallita tiettyä omaisuuttaan ainoastaan yhdessä edunvalvojan kanssa, ei vaikuta huoltajan kelpoisuuteen toimia lapsensa edunvalvojana. Edellytyksenä on ainoastaan, että edunvalvoja on täysivaltainen. Huoltaja voidaan kuitenkin vapauttaa lapsensa edunvalvojan tehtävästä, jos siihen on erityinen syy. (1 p) f) Vanhempi ei voi vaikuttaa lapsen vajaavaltaisuuden päättymiseen, vaan lapsi tulee täysivaltaiseksi vasta täytettyään 18 vuotta. (1 p) g) Jos molemmat vanhemmat ovat edunvalvojia ja erimielisiä, ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, äiti voi pyytää holhousviranomaisen päätöstä siitä, kenen mielipidettä on noudatettava (HolhTL 30.3 ). Toinen vaihtoehto on hakea muutosta huoltoa koskevaan ratkaisuun. (1 p) h) Testamenttiin tai lahjakirjaan on mahdollista ottaa määräys, jonka mukaan saajalle tuleva omaisuus on uskottava muun henkilön kuin saajan varsinaisen edunvalvojan hoidettavaksi. Kysymyksessä on tällöin erityinen eli ad hoc -edunvalvonta. Tuomioistuimen on tällöin määrättävä edunvalvoja, jos määräys on saajan edun mukainen (HolhTL 10 ). Pelkästään lahjakirjassa oleva määräys ei kuitenkaan perusta edunvalvontaa eikä lahjakirjassa nimetyn henkilön kelpoisuutta toimia edunvalvojana, vaan edunvalvontaa koskeva asia on tuomioistuimen harkinnassa. (2 p)

6 1 PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS Ohjeita: - Pakollisen perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssin suorittaneet vastaavat tehtäviin Peruskurssin tiedot ja sen suoritusaika sekä kurssin pitäjä ilmoitetaan tehtävän KOLME (3) vastauspaperissa esim. nimen yhteydessä. - Tehtävään 5 vastaavat vain ne, jotka ovat saaneet vapautuksen perheoikeuden peruskurssista. - Nimettömiä vastauksia ei oteta huomioon. Opiskelijanumero on merkittävä nimen yhteyteen. - Vastaustila on yksi sivu. Ylimenevää osaa ei lueta eikä vastausta, jossa rivien väliin on kirjoitettu enemmän kuin yksi vastausrivi, arvostella lainkaan. - Vastaus on kirjoitettava selvällä käsialalla. - Jokainen vastaus on kirjoitettava erilliselle arkille. - Tentti on lakikirjatentti. TULOKSET aineen ilmoitustaululla ja internet-sivuilla torstaina klo P kuoli P:n perukirjan mukaan hänen hautauskulunsa olivat euroa, perunkirjoituskustannukset euroa ja pesänselvityksestä aiheutuneet kustannukset euroa. Pesässä on varoja ennen edellä mainittujen velkojen maksamista yhteensä ,00 euroa. Vainajan ja pesän muut velat olivat seuraavat. P:n takausvelka pankille euroa, P:n velka veljelleen euroa, P:n kuolinpesälle määrätty luovutusvoittovero kuolinpesään kuuluneen asunnon myynnistä, määrältään euroa ja P:n antama lahjanlupaus veljenpojalle, jonka mukaan veljenpoika saa euroa, jos hän pääsee oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Poika aloitti oikeustieteen opinnot kuluvana syksynä. Olet pesänselvittäjä P:n kuolinpesässä ja on tullut velkojen maksamisen aika. Mikä on käsityksesi siitä, kuinka paljon kullekin velkojalle on suoritettava heidän saamisistaan.

7 2 2. Aino ja Timo solmivat avioliiton Vuoden 2010 aikoihin puolisoiden välit alkoivat viiletä, ja he jättivät avioerohakemuksen käräjäoikeuteen Avioeroon heidät tuomittiin Syyskuussa 2012 määräsi käräjäoikeus Timon hakemuksesta varatuomari Paavo Paavolan pesänjakajaksi puolisoiden välistä ositusta varten. Osituksessa todettiin, että puolisoilla oli heinäkuussa 1996 solmittu avioehtosopimus, jonka mukaan Ainolla ei ollut lainkaan avio-oikeutta Timon omaisuuteen. Ainolla oli varoina euron arvosta koti-irtaimistoa. Timolla oli puolestaan seuraavat varat: Asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet (asunto Oy Karhutie), arvo euroa. Asuntoa oli käytetty puolisoiden yhteisenä kotina. Koti-irtaimistoa euron arvosta. Kesämökkikiinteistö (Lujakari), arvo euroa. Timo oli saanut sen vanhemmiltaan perintönä vuonna Liikeyritys Loistoauto Oy. Yhtiön arvo oli pesänjakajan arvion mukaan euroa. Puolisoilla ei ollut velkoja. Aino vaati osituksessa avioehtosopimuksen sovittelua. Hän vetosi vaatimuksensa perusteeksi siihen, että hän oli ollut lähes koko avioliiton ajan kotona yhteistä taloutta ja yhteisiä lapsia (syntymävuodet 1997, 2000 ja 2003) hoitamassa eikä hänelle ollut siksi karttunut omaisuutta. Timo oli puolestaan pystynyt hankkimaan omaisuutensa perintökesämökkiä lukuun ottamatta avioliiton aikana pitkää työpäivää tekemällä: kotona ei Timoa ollut juuri näkynyt. Näihin seikkoihin vetoaminen osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä toimittamassaan osituksessa Paavo Paavola päätyi katsomaani, että avioehtosopimusta piti noudattaa sellaisenaan. Osituskirjassa todettiin, että kumpikin puolisoista piti omat varansa eikä kummankaan täytynyt suorittaa toiselle tasinkoa. Toukokuussa 2013 Aino otti yhteyttä juristiserkkuunsa Kaisaan ja kertoi osituksesta. Kaisan mielestä ositus oli toimitettu aivan väärin. Paavo Paavola oli kuulemma tunnettu patavanhoillisena naistenvihaajana, jolta sopikin odottaa jotakin tällaista. Kaisan avustamana Aino nosti kesäkuussa osituksen moitekanteen vaatien käräjäoikeutta sovittelemaan avioehtosopimusta niin, että kaikki omaisuus tulisi puolitettavaksi. Aino piti näin saada tasinkoa euroa. Eilen sai Aino yllättäen puhelinsoiton Timolta. Timo sanoi, että Ainon oli turha haaskata varojaan ositusta koskevaan oikeudenkäyntiin, sillä hän ei tulisi missään tapauksessa saamaan Timolta euroakaan. Timo oli jo helmikuussa 2013 myynyt Asunto Oy Karhutien osakkeet veljelleen Tarmolle ja käyttänyt kauppahinnan yrityksensä velkojen maksamiseen. Tästä huolimatta Loistoauto Oy oli toukokuussa 2013 asetettu konkurssiin. Pian tämän jälkeen Timo oli lahjoittanut Lujakari-kiinteistönsä toiselle veljelleen Sepolle. Näin Timo oli täysin varaton. Osituksen moiteasia on paraikaa käräjäoikeuden käsiteltävänä. Kaisa-serkun ollessa juuri nyt kahden viikon lomamatkalla Aino on kääntynyt sinun puoleesi ja pyytää sinulta arviota tilanteesta. Onko hänen osituksen moitteellaan oikeasti mahdollisuuksia menestyä? Entä voisiko hän jotenkin päästä puuttumaan Timon viime keväänä tekemiin oikeustoimiin (asunto-osakkeiden kauppa ja kesämökin lahjoitus) ja näin saada varoja takaisin hänelle mahdollisesti kuuluvan tasingon suorittamista varten? Anna Ainolle perusteltu vastauksesi.

8 3 3. Mies A oli naimisissa naisen B kanssa vuosina Avioliitto päättyi avioeroon, joka on tullut lopulliseksi Avioliiton aikana syntyi kolme lasta X (v. 2002), Y (v. 2006) ja Z (v. 2011). A on lasten isä isyysolettaman perusteella. A ja B ovat sopineet kunnan sosiaaliviranomaisessa (avioeron ollessa vireillä) vahvistetulla elatussopimuksella, että A maksaa lapsille X ja Y 400 euroa elatusta kummallekin erikseen. Z:n elatuksesta on olemassa annettu lainvoimainen tuomioistuimen tuomio, jonka perusteella A on velvollinen maksamaan Z:lle elatusta 420 euroa kuukaudessa Z:n syntymästä lukien, kunnes Z on täysiikäinen. A oli koko ajan varsin epäileväinen sen suhteen, että onko hän todella Z:n isä. Sittemmin hän nostikin isyyden kumoamista koskevan kanteen ja samalla hän vaatii kaikkien Z:lle maksettujen elatusapujen palauttamista, jos isyys kumotaan. A:n mukaan B tiesi vallan hyvin, että A ei ollut Z:n isä. Z:lle A lopetti elatuksen maksamisen Z:lle oma-aloitteisesti , sillä isyysasiaa ei ole vieläkään ratkaistu. A on toistaiseksi maksanut elatusmaksut X:lle ja Y:lle tunnollisesti, koska hän oli tämän vuoden alkuun saakka työkomennuksella ulkomailla ja hänellä oli erittäin hyvä palkka. Tilanne on kuitenkin hänen tulojen osalta muuttunut pysyvästi huonompaan suuntaan. A onkin nostanut elatusavun muuttamista koskevan kanteen. Kanne on tullut vireille A vaatii kanteessa elatusavun muutosta X:n ja Y:n osalta siten, että elatusavuksi määrätään lukien 200 euroa kuukaudessa kummallekin erikseen ja vaaditaan B:tä (X:n ja Y:n edustajana) palauttamaan kaikki liikaa maksettu elatusapu. Selvitä oikeudellisesti perustellen, mistä hetkestä lukien, kuinka paljon ja millä edellytyksillä A voisi saada maksamiaan elatusapuja takaisin X:n, Y:n ja Z:n osalta. ILMOITA TÄMÄN TEHTÄVÄN KOLME (3) PAPERISSA PERHEOIKEUDEN PERUSKURSSIN SUORITUSAIKA JA LUENNOITSIJA. MIKÄLI OLET SUORITTANUT PERUSKURSSIN ENNEN LUKUVUOTTA , ILMOITA MYÖS SAAMASI HYVITYSPISTEET. 4. Teppo Sillantaus on 13-vuotias nuori mies. Teppo asuu äidin kanssa ja tapaa isäänsä silloin tällöin. Nyt äiti haluaa avata Tepolle käyttötilin Helsingin OK Pankkiin. Tilille äiti maksaisi Tepolle kuukausirahaa, jolla Teppo opettelee hoitamaan menojaan, esim. maksamaan puhelinlaskunsa ja huolehtimaan bussilipustaan. Pankista äidille ja Tepolle kerrotaan, että alaikäisenä Tepolla ei voi olla omaa käyttöoikeutta tiliin, vaan tilin käyttöoikeus on edunvalvojalla. Teppo voi kuitenkin käyttää tiliä käytännössä maksu- ja automaattikortilla ja verkkopankkitunnuksilla. Äiti kääntyy puoleesi seuraavien kysymysten kanssa. a) Mistä Tepolle saadaan edunvalvoja? Tarvitseeko Teppo julistaa vajaavaltaiseksi? (1 p)

9 4 b) Äiti, jonka arvion mukaan isä viettää epämääräistä ja siveetöntä elämää ja on siis kerrassaan epäluotettava, pelkää että isällä on vanhempana mahdollisuus nostaa Tepon tilillä olevat varat omaan käyttöönsä. Niinpä hän laatii asiakirjan, jossa hän määrää, ettei Tepon isällä voi olla käyttöoikeutta tiliin. Asiakirja on allekirjoitettu ja kahden todistajan todistama. Mikä tällaisen asiakirjan oikeudellinen merkitys on? (1 p) c) Tepon huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia on vireillä Helsingin käräjäoikeudessa. Vaikuttaako huoltoa koskeva päätös edunvalvontaan? (1p) d) Teppo tallettaa tilille myös mainoskuvauksista ansaitsemiaan varoja. Kuka määrää tilillä olevien varojen käytöstä? (2p) e) Äidille on kausittain uusiutuvan ja hitaasti pahenevan, henkiseen suorituskykyyn vaikuttavan sairauden vuoksi määrätty HolhTL:n 18 :n 1-kohdan mukaisesti edunvalvoja. Miten edunvalvojan määrääminen äidille vaikuttaa Tepon tilanteeseen? (1 p) f) Äidin mielestä Teppo on parin vuoden päästä, 15 vuotta täytettyään, riittävän kypsä määräämään itse varoistaan. Millaiset mahdollisuudet vanhemmalla on vaikuttaa edunvalvonnan lakkaamiseen? (1 p) g) Isä vastustaa finanssilaitosten toteuttamaa rahavaltaa ideologisin perustein, ja kieltää äitiä avaamasta pankkitiliä Tepolle. Miten äidin kannattaa menetellä? (1 p) h) Tepon isoäiti haluaa antaa Tepolle ennakkoperintönä merkittävän summan ( euroa) rahaa. Äiti ja isoäiti ovat riitautuneet suvussa kuuluisuutta saavuttaneen marjapiirakkareseptin tekijänoikeuksiin liittyvän epäselvyyden vuoksi, ja isoäiti aikoo määrätä Tepon enon hallinnoimaan Tepon ennakkoperintöä kunnes Teppo täyttää 18 vuotta. Äiti haluaa tietää, mikä tällaisen määräyksen oikeudellinen merkitys olisi. (2 p) Huom! Ne opiskelijat, jotka ovat hyväksyttävästi suorittaneet Ahti Saarenpään pitämän edunvalvontaoikeuden luentosarjan, voivat jättää vastaamatta kysymykseen 4 ja käyttää luentosarjalta saamansa pisteet hyväksi tentissä. Tehtävän osalta on tällöin jätettävä vastauspaperi, johon merkitään nimi, ilmoitus luennoista sekä saatu pistemäärä. (5. Milloin holhous päättyy ja mitkä holhoojan velvollisuudet tällöin ovat Caloniuksen mukaan.) Tähän kysymykseen vastaavat vain ne, jotka eivät ole suorittaneet perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssia. Muut eivät jätä vastauspaperia tästä tehtävästä.

10 FAMILJE- OCH KVARLÅTENSKAPSRÄTT Anvisningar - Om du har avlagt den obligatoriska grundkursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt svarar du på uppgifterna Uppgifterna för grundkursen och när du har avlagt kursen, samt vem som har hållit kursen ska du uppge på svarspappret för uppgift TRE (3), t.ex. i samband med ditt namn. - Uppgift 5 besvaras endast av dem som har fått befrielse från den obligatoriska grundkursen. - Anonyma svar beaktas inte. Skriv ditt studentnummer bredvid ditt namn. - Svarsutrymmet är en sida. Den överstigande delen läses inte. Ett sådant svar bedöms överhuvudtaget inte där det mellan raderna har skrivits mer än en textrad. - Du ska skriva dina svar med tydlig handstil. - Du ska skriva varje svar på ett separat ark. - Tentamen är en lagbokstentamen. RESULTATET torsdag kl på ämnets anslagstavla och webbplats. 1. P dog Enligt P:s bouppteckning uppgick kostnaderna för begravningen till euro, för bouppteckningen till euro och för boutredningen till euro. Före dessa kostnader betalas är boets tillgångar euro. Den avlidnes och boets övriga skulder var följande. P:s borgensskuld till banken euro, P:s skuld till sin bror euro, P:s för dödsboet fastställda skatt på överlåtelsevinst som hänför sig till försäljning av en bostad som hör till dödsboet på euro och P:s löfte om gåva till sin brorson, enligt vilket brorsonen får euro om han kommer in till juridiska fakulteten. Brorsonen inledde sina juridikstudier denna höst. Du är boutredningsman för P:s dödsbo och det är nu dags att betala skulderna. Vilken är din uppfattning om hur mycket varje borgenär ska få av sin fordran?

11 2. Aino och Timo ingick äktenskap Runt år 2010 började känslorna svalna och makarna lämnade in en ansökan om äktenskapsskillnad till tingsrätten. De dömdes till äktenskapsskillnad I september 2012 utnämnde tingsrätten, på ansökan av Timo, vicehäradshövding Paavo Paavola till skiftesman för att förrätta avvittring mellan makarna. Vid avvittringen konstaterades att makarna i juli 1996 hade ingått ett äktenskapsförord, enligt vilket Aino saknade giftorätt i Timos egendom. Ainos tillgångar bestod av hemlösöre till ett värde av euro. Timo hade följande tillgångar: Aktier som berättigar till besittningen av en bostadslägenhet (Bostads Ab Björnvägen), värde euro. Bostaden hade använts som makarnas gemensamma hem. Hemlösöre till ett värde av euro. Sommarstugefastighet (Lujakari), värde euro. Timo hade fått den i arv efter sina föräldrar år Affärsföretaget Praktbil Ab. Bolaget var enligt skiftesmannens uppskattning värt euro. Makarna hade inga skulder. Aino yrkade vid avvittringen på jämkning av äktenskapsförordet. Som grund för sitt krav åberopade hon att hon under nästan hela äktenskapet stannat hemma för att sköta det gemensamma hushållet och de gemensamma barnen (födda 1997, 2000 och 2003), varför hennes egendom inte hade ökat. Timo däremot hade kunnat skaffa sig sin egendom med undantag för sommarstugan som han ärvt genom att under äktenskapet arbeta långa dagar: hemma hade han knappt synts till. Det visade sig dock vara fruktlöst att åberopa dessa omständigheter, eftersom Paavo Paavola i den avvittring som han förrättade kom fram till att äktenskapsförordet skulle iakttas som sådant. I avvittringsinstrumentet konstateras att bägge makarna behåller sin egendom och att ingendera är berättigad till utjämning av den andra maken. I maj 2013 kontaktar Aino sin kusin Kaisa som är jurist. Aino berättar om avvittringen och Kaisa anser att den har gjorts på ett helt felaktigt sätt. Paavo Paavola lär vara känd som en sådan gammaldags kvinnohatare som man kan förvänta sig något dylikt av. Med hjälp av Kaisa väcker Aino i juni en klandertalan mot avvittringen och yrkar att tingsrätten jämkar äktenskapsförordet så att all egendom delas jämnt. Aino borde då erhålla euro i utjämning. Aino fick igår överraskande ett telefonsamtal från Timo. Enligt Timo var det onödigt för Aino att ödsla sina tillgångar på en rättegång om avvittringen, eftersom hon oberoende inte skulle komma att få något alls av Timo. Timo hade redan i februari 2013 sålt aktierna i Bostads Ab Björnvägen till sin bror Tarmo och med de pengar som han fått från köpet betalat sitt bolags skulder. Trots detta hade Praktbil Ab försatts i konkurs i maj En kort tid därefter hade Timo gett Lujakari-fastigheten i gåva till sin andra bror Seppo. Timo var därmed helt utan tillgångar. Klandertalan som gäller avvittringen behandlas som bäst i tingsrätten. Eftersom kusin Kaisa just nu är på en två veckor lång semesterresa vänder sig Aino till dig och vill ha din bedömning av situationen. Finns det någon reell möjlighet att hennes klander av avvittringen blir framgångsrik? Kan hon på något sätt påverka de rättshandlingar som Timo företog förra våren (försäljningen av bostadsaktierna och donationen av sommarstugan) och därmed få tillbaka tillgångar som han kan använda för en möjlig utjämning? Ge Aino ditt motiverade svar.

12 3. Mannen A var gift med kvinnan B under åren Äktenskapet slutade med äktenskapsskillnad som blev slutgiltig Under äktenskapet föddes tre barn X (år 2002), Y (år 2006) och Z (år 2011). A är barnens far på grund av faderskapspresumtionen. A och B hade hos kommunens socialmyndigheter genom ett underhållsavtal som fastställts (då äktenskapsskillnaden var anhängig) kommit överens om att A till barnen X och Y i underhåll betalar 400 euro var. I fråga om underhållet för Z finns en dom som givits och som vunnit laga kraft enligt vilken A är skyldig att till Z betala 420 euro i månaden från Z:s födelse tills Z är myndig. A hade hela tiden varit ganska skeptisk till om han faktiskt är Z:s far. Sedermera väckte han också en talan om upphävande av faderskap. Han yrkade samtidigt att allt underhåll som betalats till Z skulle återgå ifall faderskapet upphävdes. Enligt A visste B mycket väl att A inte var far till Z. A slutade på eget initiativ att betala underhåll till Z, eftersom faderskapsärendet inte ännu hade avgjorts. A har tills vidare samvetsgrant betalat underhåll till X och Y, eftersom han ända till början av året var på en ytterst välbetald arbetskommendering utomlands. Läget med hans lön har dock permanent förändrats till det sämre. A har också väckt en talan om ändring av underhåll. Talan har blivit anhängig A kräver här att underhållet i fråga om X och Y ska ändras så att det fr.o.m blir 200 euro i månaden till vartdera barnet. A kräver också att B (i egenskap av representant för X och Y) ska återbetala det i överkant betalade underhållet. Redogör med rättsliga motiveringar för från vilken tidpunkt, hur mycket och under vilka förutsättningar A skulle kunna få tillbaka det underhåll han betalat för X, Y och Z. I DITT SVAR PÅ UPPGIFT TRE (3) SKA DU MEDDELA NÄR DU AVLAGT GRUNDKURSEN I FAMILJERÄTT OCH VEM SOM HÅLLIT DEN. OM DU HAR AVLAGT GRUNDKURSEN FÖRE LÄSÅRET SKA DU OCKSÅ MEDDELA DE BONUSPOÄNG SOM DU FÅTT. 4. Teppo Sillantaus är en ung man på 13 år. Teppo bor med sin mamma och träffar ibland sin pappa. Nu vill mamman öppna ett brukskonto åt Teppo i Helsingfors OK Bank. Tanken är att mamman ska betala in en månadspeng på kontot så att Teppo ska lära sig att sköta sina utgifter, t.ex. betala sin telefonräkning och sin bussbiljett. Från banken berättar man för mamman och Teppo att han som minderårig inte kan ha egna användarrättigheter till kontot, utan att intressebevakaren har dessa rättigheter. Teppo kan ändå i praktiken använda kontot med ett betal- och automatkort samt nätbankskoder. Mamman vänder sig nu till dig med följande frågor: a) Varifrån får man en intressebevakare åt Teppo? Måste Teppo förklaras omyndig? (1 p)

13 b) Mamman, som anser att pappan har en osedlig och diffus livsföring, och därmed helt enkelt är opålitlig, är rädd för att pappan i egenskap av förälder kan lyfta pengarna från Teppos konto för att själv använda dem. Därför upprättar hon en handling där hon bestämmer att Teppos pappa inte kan ha användarrättigheter till kontot. Handlingen är undertecknad och bevittnad av två vittnen. Vilken juridisk relevans har en sådan handling? (1 p) c) Ärendet som rör vårdnaden om och umgängesrätten med Teppo är anhängigt vid Helsingfors tingsrätt. Påverkar ett beslut som rör vårdnaden intressebevakningen? (1p) d) Teppo sätter också in på kontot sådana medel som han tjänat genom reklamfotografering. Vem bestämmer över användningen av medlen på kontot? (2p) e) Mamman lider av en sjukdom som påverkar den mentala kapaciteten och som förnyas periodvis och långsamt förvärras. Till följd av detta har för henne förordnats en intressebevakare i enlighet med 18 1 punkten i lagen om förmyndarverksamhet. Hur inverkar det på Teppos situation att en intressebevakare har förordnats för mamman? (1 p) f) Mamman anser att Teppo efter ett par år, då han fyllt 15, är så pass mogen att han själv kan besluta om sina tillgångar. Vilka möjligheter har en förälder att påverka intressebevakningens upphörande? (1 p) g) Pappan motsätter sig på ideella grunder det penningvälde som finansinrättningarna förverkligar och förbjuder mamman att öppna ett bankkonto åt Teppo. Hur borde mamman agera? (1 p) h) Teppos mormor vill ge Teppo en betydande summa pengar ( euro) som förskott på arv. Mamman och mormodern är oense till följd av oklarheter som har samband med upphovsrätten till ett av släktens välkända recept på bärpaj. Av denna anledning tänker mormodern utse Teppos morbror att förvalta förskottet på arv tills Teppo fyller 18 år. Mamman vill veta vilken juridisk betydelse ett sådant förordnade skulle ha. (2 p) Obs! Om du med godkänt resultat har klarat av Ahti Saarenpääs kurs i intressebevakningsrätt, kan du lämna uppgift 4 obesvarad och använda de poäng som du fått i förhöret såsom poäng i tentamen. För denna uppgift ska du då lämna in ett svarspapper där du antecknat ditt namn, kursen och poängen som du fått. (5. När upphör förmynderskap och vilka är då förmyndarens skyldigheter enligt Calonius.) Denna uppgift besvaras endast av dem som inte har avlagt grundkursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt. Övriga ska inte inlämna ett svarspapper på denna uppgift.

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 17.6.2014 (kesätentti) 2 Tehtävä 1 Tapauksen yleisenä ongelmana on P:n perillisten ja eräiden muiden henkilöiden oikeus nostaa testamentin saajaa vastaan

Lisätiedot

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 303/2003 vp Lesken perintövero Eduskunnan puhemiehelle Suomen perintöverojärjestelmä saattaa asettaa leskeksi jääneen perijän hyvinkin hankalaan tilanteeseen, vaikka läheisen kuolemassa

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto AVIOEHTOSOPIMUKSESTA Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto 27.10.2016 Mikä on avio-oikeus Avioliitossa olevilla puolisoilla on lähtökohtaisesti ns. aviooikeus toistensa

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010.

LAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010. LAPSEN OIKEUDET YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010. (c) Toni Uusimäki 2004 NIMI yksilöi ihmisen Nimellä tunnistetehtävä, osa persoonallisuutta Etunimiä enintään kolme Vanhemmilla yhteinen lapselle automaattisesti

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus kesätentti

Yleinen velvoiteoikeus kesätentti Yleinen velvoiteoikeus kesätentti 14.8.2007 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu I 29.4.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa tuli ensin toimittaa ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Siinä oli puolisoiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 901/2010 vp Ositusperiaatteen kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa avioeroa seuraa omaisuuden ositus, eli puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden jakaminen tasan, ellei

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 528/2010 vp Jacob Söderman /sd SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 528/2010 rd Modernisering av 66 i äktenskapslagen Till riksdagens talman I lagen om införande av jordabalken (541/1995) stadgas i 19 2 mom. följande:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan.

Lisätiedot

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.3.2011 Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa 1. Oikeustieteen maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2007 vp Nuorten leskien perhe-eläketurvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata lesken ja lasten toimeentulo perheen toisen huoltajan kuoltua.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1398/2010 vp Eläkkeensaajien asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeensaajien keskuudessa on koettu ongelmana se, että eläkkeensaajien muuttaessa omasta kodistaan vanhainkotiin tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 875/2001 vp Maatilan luovutusvoiton syntyminen avioeroon liittyvässä osituksessa Eduskunnan puhemiehelle Voimassa olevan lainsäädännön mukaan perinnönjako ja avioeroon liittyvä omaisuuden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Aineopinnot ON, OTM

Aineopinnot ON, OTM Kysymyksiin 1, 2, 3 sekä 4 a ja 4 b on vastattava eri arkeille, joihin on merkittävä nimi, opiskelijanumero ja kysymyksen numero. Kysymyksiin 5 a-c on vastattava kysymyspaperissa annettuun vastaustilaan.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1368/2010 vp Perheen yrittäjyyden vaikutus kotona asuvan aikuisen lapsen työmarkkinatukeen Eduskunnan puhemiehelle Nykyisin elämänvaiheiden muutoskohdissa nuoret aikuiset saattavat

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008 Loppukuulustelujen 18.4. ja 25.4.2008 tulokset Eronen Taisto Färkkilä Maria Huotari Harri Isoahde Henri Jokineva Eeva Kapanen Ritva Ketola Antti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 337/2008 vp Ylimääräisen opintotuen myöhästyneestä takaisinmaksusta perittävän koron alentaminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijat maksavat ylimääräisiä opintotukiaan takaisin vuosi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång]

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång] Tietoa Vakuutuskassalta 1/1 2010 Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång] Jos koulunkäyntisi pitkittyy toimintarajoitteen vuoksi, voit saada aktivointikorvausta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 699/2001 vp Elatusavun määrään ja huoltajuuteen liittyvät ongelmat Eduskunnan puhemiehelle Laissa lapsen elatuksesta todetaan sen 4 pykälässä, että "Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi

Lisätiedot

Riidan sovittelu tuomioistuimessa

Riidan sovittelu tuomioistuimessa Riidan sovittelu tuomioistuimessa Mitä tuomioistuinsovittelu on? Käräjäoikeuksissa voidaan ottaa riita-asioita soviteltavaksi. Sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2011 vp Asuinhuoneistojen vuokrasopimuksia koskevan irtisanomisajan ja sopimusehtojen kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan asuinhuoneistojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus Suomen Senioriliike ry, Pirkanmaan osasto Lielahtikeskus, 6.9.2016 OTM, KTM Tuija Palo / Lakitoimisto Modus Oy Sisältö, edunvalvontavaltuutus Itsemääräämisoikeus Miten eroaa tavallisesta

Lisätiedot

Aineopinnot ON, OTM

Aineopinnot ON, OTM 1 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA FINANSSIOIKEUS Aineopinnot 2.12.2011 ON, OTM Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3 sekä 4 a ja 4 b eri papereille. Kysymykseen 5 vastataan vastauslomakkeelle. Vastauspaperi on

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 140/2007 vp Konkurssipesään peräytettävät velat Eduskunnan puhemiehelle Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 10 :ssä säädetään velan maksun peräytymisestä seuraavasti:

Lisätiedot

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta 1992 vp Kirjallinen kysymys 583 Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle Kiinteistöjen ja osakkeiden arvot ovat laskeneet romahdusmaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 468/2004 vp Kuntalain mukainen valitusoikeus Eduskunnan puhemiehelle Kuntalain mukaan kunnan päätökseen voivat hakea muutosta muun muassa kunnan jäsen ja sellainen henkilö, joka omistaa

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Tietoa avioliittolaista

Tietoa avioliittolaista Tietoa avioliittolaista Avioliiton solmiminen Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan

Lisätiedot

Tehtävä 1 / Uppgift 1

Tehtävä 1 / Uppgift 1 Tehtävä 1 / Uppgift 1 /5 p Arvioi alla esitettyjen väittämien oikeellisuus valintakoetta varten lukemiesi artikkelien perusteella. Merkitse taulukkoon, onko väittämä mielestäsi oikein vai väärin. Bedöm

Lisätiedot

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa:

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa: OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA FINANSSIOIKEUS Julkisoikeuden laitos Aineopinnot OTK, ON täydennystentti 2.12.2004 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 649/2003 vp Ulosmitatun omaisuuden realisointiajankohta Eduskunnan puhemiehelle Yksityisen henkilön tai yrityksen joutuessa maksuvaikeuksiin velkoja hakee usein saatavalleen tuomion,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 918/2008 vp Elatusmaksujen suorittamisen edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Elatusturvalain mukaan kunta maksaa lapselle elatustukea, jos elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus

Yleinen velvoiteoikeus Yleinen velvoiteoikeus 17.12.2007 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1376/2010 vp Byetta-lääkkeen korvattavuus tyypin 2 diabetesta sairastaville Eduskunnan puhemiehelle Byettä on pistettävä inkretiini, joka on ollut helmikuun alusta rajoitetusti peruskorvattava

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 201/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 131 Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen HEL 2016-008895 T 02 07 02 Oike PK20161781 Päätös Päätöksen perustelut päätti ottaa kaupungin

Lisätiedot

Velvoiteoikeus

Velvoiteoikeus Velvoiteoikeus 25.2.2005 Vastaustilaa on yksi sivu kysymyksissä nro. 1 5. Kysymyksen nro. 6 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä yhden ruudun

Lisätiedot

Legaatinsaajan. oikeusasemasta. Tapani Lohi

Legaatinsaajan. oikeusasemasta. Tapani Lohi Legaatinsaajan oikeusasemasta Tapani Lohi TALENTUM Helsinki 2011 2011 Talentum Media Oy ja Tapani Lohi Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1500-5 Kariston Kirjapaino Oy 2011 pääpiirteittäin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää.

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää. Lahjaveroilmoitus -verkkolomake Täyttöohjeet Lomaketta täyttäessäsi etene järjestyksessä täyttäen kaikki pakolliset valkoiset kentät (*) sekä muut ilmoitettavat tiedot. Harmaisiin kenttiin et voi ilmoittaa

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 63/2003 vp Vuosilomapalkan maksatus sairausloman aikana Eduskunnan puhemiehelle Itä-Suomen Kuntoutuspalvelu Oy:n palkkalistoilla oleva työntekijä, joka on pitkäaikaisella sairauslomalla,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Yhteiskuntatieteen valintakoe Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun rakennetun ympäristön hakukohteeseen pyrkiville klo 9-12.

Yhteiskuntatieteen valintakoe Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun rakennetun ympäristön hakukohteeseen pyrkiville klo 9-12. Yhteiskuntatieteen valintakoe Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun rakennetun ympäristön hakukohteeseen pyrkiville 31.5.2016 klo 9-12. Urvalsprovet i samhällsvetenskap för sökande till ansökningsalternativet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 580/2009 vp Eläkkeen karttuminen työsuhteen päättävän tukipaketin aikana Eduskunnan puhemiehelle Monissa yrityksissä tarjotaan YT-neuvotteluissa työsuhteensa päättäville työntekijöille

Lisätiedot

Älä koske tähän kansioon ennen kuin valvoja antaa sinulle luvan aloittaa tehtäviin vastaamisen.

Älä koske tähän kansioon ennen kuin valvoja antaa sinulle luvan aloittaa tehtäviin vastaamisen. Teoreettinen filosofia Älä koske tähän kansioon ennen kuin valvoja antaa sinulle luvan aloittaa tehtäviin vastaamisen. Teoretisk filosofi Rör inte denna pärm förrän övervakaren ger dig tillstånd att börja

Lisätiedot

SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot

SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 22.10.2009 Vastausohjeet Vastaustilaa on yksi sivu kysymyksissä nro 1 3. Tilaa ylittävää vastausta tai sellaista vastausta, jossa on riviä kohden enemmän kuin yksi

Lisätiedot