MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 24.1.2014"

Transkriptio

1 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS

2 2 Tehtävä 1 P:n tekemä testamentti, jossa kaikki omaisuus on määrätty A:lle, näyttäisi loukkaavan toisten rintaperillisten, B:n ja C:n oikeutta lakiosaan. A:lla on kuitenkin lain mukaan mahdollisuus pitää testamentti voimassa maksamalla B:lle ja C:lle heidän lakiosansa tai niistä puuttuva määrä (PK 7:5.1 ja 7:5.2). Tehtävän pääongelmaksi tulikin lakiosien laskeminen P:n jälkeen ja se, miten lakiosat toteutetaan. Erityistä merkitystä oli P:n antamien lahjojen oikeudellisella arvioinnilla: voitiinko niitä ottaa huomioon lakiosalaskelmassa PK 7:3.3:n ja PK 7:7:n nojalla? Kustaalle annetusta lahjasta on helppo todeta, ettei sillä ole merkitystä lakiosien kannalta. Lahjansaaja on vailla perillisasemaa, joten kysymys ei voi olla ennakkoperinnöstä (PK 6:1). Suosiolahjakaan se ei voi olla, sillä Kustaa ei kuulu PK 7:3.3:ssa määritettyyn henkilöpiiriin. Lahjan katsomisen testamenttiin rinnastuvaksi estää puolestaan se, että se on annettu kauan ennen kuolemaa eivätkä olosuhteet ole muutenkaan olleet sellaiset, että lahja tarkoitustensa puolesta rinnastuisi testamenttiin. Moni opiskelija sulki Kustaan lahjan ennakkoperintöluonteen pois sillä perusteella, että kun saajana oli nyt muu perillinen kuin rintaperillinen, PK 6:1.1:n ennakkoperintöolettama ei soveltunut. Tämä perustelu osui harhaan, sillä Kustaa ei tosiaan ollut nyt lainkaan perillisasemassa eikä siksi edes PK 6:1.1:ssä tarkoitettu muu perillinen. Lahja ei siis olisi voinut olla ennakkoperintöä edes P:n antaman nimenomaisen määräyksen nojalla; eihän sitä olisi voitu jaossa vähentää kenenkään osuudesta. B:lle annettu lahja puolestaan toteuttaa selvästi ennakkoperinnön tunnusmerkistön. Saajana on rintaperillinen, eikä mitään merkkejä laissa olevan ennakkoperintöolettaman (PK 6:1.1) kumoamisesta taikka kumoamistarkoituksesta ole. Lahja on myös ns. tavanomaista lahjaa suurempi. C:lle annettua lahjaa ei taas lahjakirjaan otetun määräyksen nojalla voida pitää ennakkoperintönä. Sitä vastoin se tapausselostuksen perusteella toteuttaa PK 7:3.3:ssa tarkoitetun suosiolahjan tunnusmerkit. Saajana on rintaperillinen, ja lahja on sekä suuruutensa että antamisolosuhteittensa perusteella selvästikin sellainen, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Lahja on lisäksi huomattavan suuri, eikä sen antamisen ja P:n kuoleman välille jää kohtuuttoman pitkää aikaa. Sotaveteraanit ry:lle annettu lahja rinnastuu tarkoituksensa puolesta testamenttiin. Se on annettu kuoleman läheisyydessä, melkeinpä kuolinvuoteella. Huomattakoon myös, että testamenttiin rinnastuvan lahjan osalta ei saajien piiriä ole mitenkään rajoitettu vaan myös oikeushenkilölle annettu lahja voi olla tällainen. Näin kyseinen lahja otetaan huomioon lakiosalaskelmassa PK 7:3.3:n nojalla. Näiden kannanottojen jälkeen voidaan laskea lakiosat. Lahjojen arvot lisätään reaaliseen jäämistöön ja luku kerrotaan luvulla 1/6: perillisiähän on kolme ja lakiosa on puolet perintöosasta (PK 7:1.2). Kunkin rintaperillisen lakiosa on siis 1/6 x ( ) = euroa. Jotta rintaperillinen säilyttäisi oikeutensa testamentinsaajaa kohtaan, hänen on tehtävä tälle lakiosailmoitus kuuden kuukauden määräajassa (PK 7:5.3). Tässä tapauksessa ei lakiosailmoituksen tekemisellä ole kuitenkaan merkitystä. A on nimittäin luvannut maksaa B:lle ja C:lle lainmukaiset lakiosat, ja tämä lupaus toki sitoo A:ta yleisten velvoiteoikeudellisten periaatteiden nojalla täysin PK 7:5.3:n määräyksistä riippumatta. A:n suoritettavaksi tulevaan summaan vaikuttaa nyt kuitenkin PK 7:7:n vähennyssääntö. Sen nojalla sekä B:n että C:n lakiosavaateista on vähennettävä ne summat, jotka he ovat saaneet P:ltä PK 7:3.3:n mukaisina lahjoina. B:llä on täten oikeus saada A:lta = euroa, ja C on jo lakiosansa saanut eikä voi vaatia A:lta mitään.

3 3 Huomattakoon, että nämä PK 7:7:n mukaiset vähennykset tulee todellakin tehdä vasta tässä vaiheessa, siis vasta täysien lakiosien määräämisen jälkeen. Osa opiskelijoista teki vähennykset liian aikaisin. Todettuaan, että B:n ja C:n perintöosa oli 1/3 x = , he vähensivät näistä summista B:n ja C:n saamat lahjat ja vasta sitten puolittivat jäljelle jääneet perintöosat. Tällöin B:n lakiosaksi olisi tullut ( ) x ½ = ja C:n ( ) x ½ = euroa. Tämä selvästi virheellinen laskutapa menee vikaan siinäkin suhteessa, että C:n perintöosa on tapauksessa toki täydet euroa; suosiolahjaahan ei voida ennakkoperinnön tavoin vähentää kenenkään perintöosasta. Entä sitten Sotaveteraanit ry:n asema? PK 7:8:sta selviää, että lahjansaaja voi joutua suorittamaan rintaperilliselle lakiosan täydennystä vain siinä tapauksessa, että reaalinen jäämistövarallisuus ei riitä lakiosien täyttämiseen. Käsillä olevassa tapauksessa tällaista täydennystarvetta ei synny, joten Sotaveteraanit ry on maksuvelvollisuuksista vapaa. On syytä yleisemminkin huomata, että testamentinsaajalle ja lahjansaajalle ei oikeutemme mukaan synny rinnakkaista yhteisvastuuta lakiosien täyttämisestä (esimerkiksi niin, kumpikin vastaisi lakiosan jostakin suhteellisesta osasta) vaan testamentti väistyy aina ensin ja vasta jos sen väistyminen ei auta, voidaan puuttua täytettyihin lahjoihin. Tämä lahjansaajan viimesijainen vastuu pätee myös testamenttiin rinnastuvan lahjan saajaa. Kyseinen lahja ei siis lakiosien toteuttamista ajatellen rinnastu testamenttiin. Tenttikirjallisuus: Tehtävän kannalta relevantteja asioita käsitellään oppikirjassa Aarnio Kangas: Perhevarallisuusoikeus s sekä Tehtävä 2 Koska lapsilla on eri isät, heidän huoltoa, asumistaan ja elatustaan koskevat asiat ovat erillisiä. Myös huolto ja asuminen yhtäältä ja elatus toisaalta ovat periaatteessa erillisiä asiakokonaisuuksia. Mikäli suomalaisella tuomioistuimella on toimivalta huoltoa, asumista ja elatusta koskevissa asioissa ja lasten isät suostuvat sopimaan asiat oikeudenkäynnin ulkopuolella, sekä huoltoa ja asumista että elatusta koskevat sopimukset voidaan vahvistaa sosiaalilautakunnassa. Huoltoa ja asumista koskeviin toimivaltakysymyksiin sovelletaan EU-oikeudellista Bryssel IIa -asetusta. D:n osalta huoltoon ja asumiseen saatetaan soveltaa pohjoismaista avioliittokonventiota, mikäli huoltoa ja asumista koskevat asiat tulevat vireille avioeroasian yhteydessä. Pääsääntönä sekä Bryssell IIa:ssa että pohjoismaisessa avioliittokonventiossa on, että toimivalta seuraa lapsen asuinpaikkaa. Merkitystä on kuitenkin sillä, onko lasta koskeva asia jo vireillä toisessa jäsenvaltiossa, sekä sillä, kuinka kauan lapsen muutosta on. Lisäksi on olennaista, että lapsi on muuttanut laillisesti eikä häntä ole kaapattu toiseen jäsenvaltioon. Näistä asioista säädetään yksityiskohtaisesti Bryssell IIa:n 8, 9 ja 10 artikloissa. Bryssell II a:ssa säädetään myös lapsia koskevien päätösten tunnustamisesta. Bryssel II a ei sisällä sovellettavaa lakia koskevia säännöksiä, vaan sovellettava laki määräytyy Haagin lasten suojelusopimuksen perusteella. (HTL 18 ) Pääsääntönä on tällöinkin lapsen asuinpaikan laki. Elatuksen osalta toimivaltaa koskevat kysymykset määrittyvät EU:n elatusapuasetuksen 3 artiklan perusteella, ja ne voidaan ratkaista myös huoltoa ja asumista koskevan asian yhteydessä. Sovellettava laki määräytyy vuoden 2007 Haagin pöytäkirjan mukaan. Pöytäkirjan mukaan elatuksen määräämiseen sovelletaan pääsääntöisesti elatukseen oikeutetun, siis lapsen, asuinpaikan lakia. Huomioita: - Toimivalta, sovellettava laki ja tuomioiden ja päätösten tunnustaminen ovat eri asioita. - EU-oikeuden normeja (esim. Bryssell IIa asetus) tai valtiosopimuksia (esim. pohjoismainen avioliittokonventio) sovelletaan ensisijaisesti kansallisen lain (esim. HTL) normeihin nähden.

4 4 - Tehtävästä ei ilmene, kuinka kauan lapset ovat asuneet Helsingissä, eikä sitä, onko A sopinut lasten muutosta Suomeen lasten isien kanssa. Annetusta informaatiosta ei siten voi päätellä, mikä lasten laillinen asuinpaikka tällä hetkellä on, tai milloin se on muuttunut. Tätä ei myöskään ole tarpeen spekuloida, vaan riittää, että vastauksessa osoitetaan sääntöihin, joiden mukaan toimivalta ja sovellettava laki määräytyy. - Vastauksessa ei tarvitse eikä voi varmasti osoittaa toimivaltaista viranomaista tai sitä, minkä maan lakia sovelletaan. Tehtävä 3 Ks. Aarnio Kangas, Perhevarallisuusoikeus, erit. s ja Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Kyse oli ns. avoliittolain mukaisesta hyvitysasiasta. Hyvitystä voidaan määrätä maksettavaksi pesänjakajan toimin omaisuuden erottelun yhteydessä. Hyvityksen tarkoituksena on korjata omaisuuden täydellisen erillisyyden aiheuttamia lopputuloksia. Tilanne voi olla käsillä esimerkiksi silloin, kun omaisuutta on hankittu yhteisiin nimiin, mutta hankinta on rahoitettu kokonaan toisen puolison varoin. Toisaalta suoran rahankin antaminen avopuolisolle voi johtaa hyvitysvaatimukseen. Hyvityksen edellytykset on kirjattu lakiin, AvoL 8 :ään, eikä muulla perusteella hyvitystä voida maksaa. Hyvitystä voi saada, jos avopuoliso on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta. Yksi keskeinen kriteeri hyvityksen mahdollisuutta ja sen suuruutta punnittaessa on avopuolisoiden panos yhteisen talouden hyväksi. Jos panokset ovat olleet tasapainossa suhteessa käytettäviin resursseihin (eli varoihin ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin), niin hyvityksen antaminen vaatii erityisen painavia perusteita. Tapauksessa oli keskeistä se, että asunto oli ostettu yhteisiin nimiin, mutta sen oli maksanut käytännössä mies yksin. Puolisoiden välisen kauppasopimuksen perusteella mies maksoi rahana naiselle ja otti naisen lainan vastattavaksi. Laskennallisesti nainen sai rahana asunnosta, josta ei kuitenkaan ollut koskaan maksanut mitään. Mies vaati tämän perusteella maksamistaan lainoista puolta, eli , joten arvonnousu jäi naisen hyväksi. Lisäksi mies vaati antamiaan euroa rahaa takaisin. Rahojen osalta jäi epäselväksi se, mihin rahat oli käytetty, kuten käytännössä tällaisissa tapauksissa hyvin tapahtuu. Nainen oli ollut kotona ainakin viisi vuotta hoitaen lapsia. Sovellettavaksi voisi tulla erityisesti se, että mies oli sijoittanut varoja (lainan maksu) naisen omistamaan omaisuuteen eli asunnon puolikkaaseen. Lisäksi euron osalta mies voisi väittää, että sen verran hän on joutunut käyttämään enemmän yhteistalouteen, kun nainen ei niitä käyttänytkään yhteistalouteen. Kuten todettu, niin panokset yhteistalouteen merkitsevät tällaisissa tilanteissa. Nainen on hoitanut kotia, lapsia ja käyttänyt omia pienehköjä tulojaan yhteistalouden menoihin. Mies on ollut ansiotyössä. Tärkeää on, että pariskunta oli sopinut tästä järjestelystä yhteisestä päätöksestä vapaaehtoisesti. Tehtävässä tuli pohtia AvoL 8 :n soveltamista käytännön tapaukseen. Pistehyvityksen kannalta oli tärkeää, että teki pohdinnan oikeudellisesti relevantilla tavalla ja asianmukaisesti argumentoiden. Selvältä vaikuttaa, että miehellä ei ole oikeutta saada ainakaan kaikkea vaatimaansa hyvityksenä. Nainen on panostanut sen, minkä on omasta tilanteestaan käsin kohtuudella voinut. Panokset ovat siten olleet varsin asianmukaisessa tasapainossa. Naisen saamat ei ole iso summa avoliiton aikana, joten niistä ei anneta mitään hyvitystä varsinkin kun naisen tulot olivat pienet. Asunnon osalta todetaan, että nainen on panostanut yhteiseen talouteen konkreettisesti kotitöillä eikä ole voinut maksaa sen johdosta

5 5 omaa osuuttaan asuntolainoista. Nainen ei lähtökohtaisesti ole saanut perusteetonta etua sillä perusteella, että mies on panostanut taloudellisesti naisen omaisuuteen (siis asuntoon). Mitään hyvitystä ei määrätä. Mahdollista oli pohtia sitä, että oliko naisella oikeus saada lopulta koko miehen asunnosta maksama summa itselleen. Hyvitystä olisi voinut määrätä maksettavaksi esim tai , jos arvioidaan, että naisella oli mahdollisuus lähteä työelämään niin halutessaan ja perusteetonta etua syntyi osittain summan suuruuden vuoksi. Vastauksen kannalta tärkeintä oli avoliittolakiin perustuvan argumentaation soveltaminen tapaukseen. Tapauksessa pyydettiin ratkaisemaan hyvitysvaatimus pesänjakajana. Tämä edellytti nimenomaista ratkaisua hyvityssummineen, koska kuten tenttikirjallisuudessa todetaan, jakaja voi velvoittaa maksamaan hyvityksen vain rahassa (tai sitten toteaa, että mitään hyvitystä ei makseta). Vastauksen täsmällisyys oli yksi osa kysymystä, koska pesänjakaja ei voi antaa sellaista ratkaisua, jossa vain yleisellä tasolla pohditaan esimerkiksi sitä, että miehellä ei liene oikeutta hyvitykseen, koska nainen on tehnyt kotitöitä. Hyvitystä joko annetaan tai ei. Ja jos annetaan, niin sitten sitä määrätään tietty euromäärä. Tehtävä 4 prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan.

6 1 PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS Ohjeita: - Pakollisen perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssin suorittaneet vastaavat tehtäviin Peruskurssin tiedot ja sen suoritusaika sekä kurssin pitäjä ilmoitetaan tehtävän KOLME (3) vastauspaperissa esim. nimen yhteydessä. - Tehtävään 5 vastaavat vain ne, jotka ovat saaneet vapautuksen perheoikeuden peruskurssista. - Nimettömiä vastauksia ei oteta huomioon. Opiskelijanumero on merkittävä nimen yhteyteen. - Vastaustila on yksi sivu. Ylimenevää osaa ei lueta eikä vastausta, jossa rivien väliin on kirjoitettu enemmän kuin yksi vastausrivi, arvostella lainkaan. - Vastaus on kirjoitettava selvällä käsialalla. - Jokainen vastaus on kirjoitettava erilliselle arkille. - Tentti on lakikirjatentti. TULOKSET aineen ilmoitustaululla ja internet-sivuilla klo Paavo P (syntynyt 1950) kuoli heinäkuussa 2013 naimattomana. Häneltä jäi kolme täysi-ikäistä lasta: Aatu, Bertil ja Cecilia. Syyskuussa 2013 pidetyssä perunkirjoituksessa todettiin, että P:ltä oli jäänyt omaisuutta velkojen vähentämisen jälkeen euroa. P oli tehnyt eläessään neljä merkittävää lahjoitusta. Vuonna 2007 hän oli lahjoittanut veljelleen Kustaalle euroa, jottei tämän yritys menisi konkurssiin. Vuonna 2011 P oli ilman erityisiä määräyksiä antanut Bertilille lahjaksi euroa. Vuonna 2012 oli ollut vuorossa euron lahjoitus P:n erityisen lempilapsen, Cecilian hyväksi. Lahjakirjassa P oli nimenomaisesti määrännyt, että Cecilialle annettua lahjaa ei pitänyt ottaa millään tavalla huomioon hänen jäämistöään jaettaessa. Keväällä 2013, kuoleman jo häämöttäessä, P oli vielä lahjoittanut Sotaveteraanit Ry:lle euroa. Sairaudestaan huolimatta P oli ollut myös viimeksi mainittua lahjoitusta tehdessään kiistatta oikeustoimikelpoinen. Perunkirjoituksessa annettiin perillisten tiedoksi myös P:n tammikuussa 2013 tekemä pätevä testamentti. Siinä P määräsi kaiken omaisuutensa Aatulle hyvitykseksi siitä, että hän oli aina kohdellut Aatua ankarammin kuin toisia lapsia. Bertil ja Cecilia ovat ilmoittaneet Aatulle vaativansa testamentista huolimatta lakiosiaan. Aatu on puolestaan luvannut maksaa lakiosat, kun hänelle ensin esitetään perintökaaren säännösten mukaisesti tehty laskelma. Aatu on erikseen todennut, että Sotaveteraanit ry:n pitää luonnollisesti osallistua lakiosien maksamiseen lain mukaisella osuudellaan. Sinun tehtäväsi on laatia Aatun edellyttämä laskelma, siihen otetut euromäärät asianmukaisesti perustellen. Ota kantaa myös Sotaveteraanit ry:n asemaan.

7 2 2. Suomalainen rouva A on kansainvälisen kuljetusoikeuden erikoisasiantuntijana asunut uransa aikana useissa Euroopan maissa. Asuessaan Belgiassa A seurusteli belgialaisen herra B:n kanssa, ja suhteesta syntyi tytär C, jonka isäksi B vahvistettiin. Seurustelusuhteen kariuduttua A ja C muuttivat Ruotsiin, ja A rakastui karlstadilaiseen kunnanvaltuutettuun, herra R:ään. A ja R avioituivat, ja heille syntyi poika D. Lyhyeksi jäänyt avioliitto kuitenkin päättyi ristiriitoihin, kun Brysselin kosmopoliittiseen ilmapiiriin tottunut A kyllästyi keskiruotsalaisen pikkukaupungin elämän hyväntahtoiseen tyhjänpäiväisyyteen. A haki avioeroa, pakkasi laukkunsa ja lapsensa ja muutti synnyinkaupunkiinsa Helsinkiin. Helsinkiin hän päätti jäädä pysyvästi, koska siellä asuvat hänen omat vanhempansa ja muu tukiverkko, joiden apu lastenhoidossa on yksinäiselle A:lle tarpeen. Nyt A haluaisi kuitenkin saada lasten huoltoon, asumiseen ja elatukseen liittyvät asiat virallistettua. Hän kääntyy puoleesi kysyen, mikä viranomainen on toimivaltainen käsittelemään lasten asioita ja mitä säännöksiä sovelletaan? Huom! Älä kuluta vastaustilaa säännösten yksityiskohtaiseen selvittämiseen. Perustellut viittaukset olennaisiin lainkohtiin riittävät. 3. Avopuolisot, joihin sovelletaan lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta, omisti kumpikin puoliksi kotinaan käyttämän tontin rakennuksineen Helsingissä. Asunto oli hankittu yhteisissä nimissä olevalla asuntolainalla v Mies oli kuitenkin maksanut kaikki asuntolainan tähänastiset lyhennykset ja korot, yhteensä euroa. Avopuolisoille tuli lopullinen välirikko vuoden 2013 alkupuolella ja asunto myytiin 2013 vuoden kesällä eurolla. Tässä kaupassa mies osti naisen omistaman puolikkaan (siis eurolla). Yhteistä lainaa oli jäljellä yhteensä euroa ja kauppahintaa kuitattiin siten, että mies otti vastattavakseen myös naisen osuuden lainasta, eli euroa, oman osuutensa päälle. Näin ollen mies maksoi naiselle vielä euroa rahana. Koko avoliiton ajan mies oli työskennellyt yksin omistamassaan maansiirtoyrityksessä ja tehnyt todella pitkää päivää. Miehen nettotulot olivat keskimäärin euroa vuodessa. Lainan lisäksi mies oli maksanut talon korjauskustannukset ja kaikki isommat pariskunnan menot. Nainen oli ollut yhteisestä päätöksestä kotona koko avoliiton ajan ja hoitanut pariskunnan kahta lasta ja huolehtinut yhteisestä taloudesta. Naisen nettotulot olivat n euroa vuodessa. Nainen oli maksanut yhteisen talouden ja lasten kuluja omista varoistaan. Mies oli toisaalta siirtänyt naiselle viisi vuotta kestäneen avoliiton aikana yhteensä n euroa rahaa sinänsä täysin vapaaehtoisesti. Avoliiton purkauduttua mies vaati avoliittolain mukaisena hyvityksenä naiselta maksamistaan lainoista puolta eli sekä muista asumiseen ja yhteiseen talouteen pannuista kuluista Tämän hän perusteli sillä, että tämän verran naisen olisi tullut maksaa yhteistalouden kuluja omista varoista, koska se vastasi naiselle siirrettyä summaa. Nainen kiistää vaatimuksen, koska hän ei ole avoliiton aikana

8 3 tullut hyötyneeksi tilanteesta mitenkään. Pikemmin hän kokee pariskunnan järjestelyn johtaneen hänet taloudellisesti hankalaan tilanteeseen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle. Sinut on määrätty pesänjakajaksi suorittamaan erottelu avopuolisoiden välillä. Erottelun olet jo suorittanut. Toimivaltaasi kuuluu ratkaista myös hyvitysvaatimus. Ratkaise oikeudellisesti perustellen esitetty hyvitysvaatimus. ILMOITA TÄMÄN TEHTÄVÄN KOLME (3) PAPERISSA PERHEOIKEUDEN PERUSKURSSIN SUORITUSAIKA JA LUENNOITSIJA. MIKÄLI OLET SUORITTANUT PERUSKURSSIN ENNEN LUKUVUOTTA , ILMOITA MYÖS SAAMASI HYVITYSPISTEET. LUKUVUONNA PERUSKURSSIN SUORITTANEILLE ANNETAAN KAKSI PISTETTÄ VIRAN PUOLESTA. 4. Perittävä oli testamentissaan määrännyt omaisuutensa jaettavaksi lastensa kesken kahteen yhtä suureen osaan seuraavin lisäehdoin. Täysi-ikäisen tyttären lakiosan suorittamisen jälkeen hänelle tuleva vapaaosa oli suoritettava kymmenen vuoden kuluessa tasasuuruisin erin. Kehitysvammainen poika sai koko perintöosansa ehdolla, ettei hän saa lahjoittaa tai testamentata sitä muutoin kuin Kehitysvammaliitolle. Pojalle on määrätty edunvalvoja. Esitä perusteltu käsitykseksi näiden jäämistöoikeudellisten määräysten pätevyydestä. Voidaanko perintö määrätä maksettavaksi vaiheittain? Onko maistraatti toimivaltainen antamaan luvan edunvalvojalle pojan hyväksi tehdyn testamentin hyväksymisestä. Voiko edunvalvoja hyväksyä testamentin? Mikä on Kehitysvammaliiton asema? Huom! Ne opiskelijat, jotka ovat hyväksyttävästi suorittaneet Ahti Saarenpään pitämän edunvalvontaoikeuden luentosarjan, voivat jättää vastaamatta kysymykseen 4 ja käyttää luentosarjalta saamansa pisteet hyväksi tentissä. Tehtävän osalta on tällöin jätettävä vastauspaperi, johon merkitään nimi, ilmoitus luennoista sekä saatu pistemäärä. (5. Laillisen kihlauksen edellytykset Caloniuksen mukaan.) Tähän kysymykseen vastaavat vain ne, jotka eivät ole suorittaneet perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssia. Muut eivät jätä vastauspaperia tästä tehtävästä.

9 1 FAMILJE- OCH KVARLÅTENSKAPSRÄTT Anvisningar - Om du har avlagt den obligatoriska grundkursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt svarar du på uppgifterna Uppgifterna för grundkursen och när du har avlagt kursen, samt vem som har hållit kursen ska du uppge på svarspappret för uppgift TRE (3), t.ex. i samband med ditt namn. - Uppgift 5 besvaras endast av dem som har fått befrielse från den obligatoriska grundkursen. - Anonyma svar beaktas inte. Skriv ditt studentnummer bredvid ditt namn. - Svarsutrymmet är en sida. Den överstigande delen läses inte. Ett sådant svar bedöms överhuvudtaget inte där det mellan raderna har skrivits mer än en textrad. - Du ska skriva dina svar med tydlig handstil. - Du ska skriva varje svar på ett separat ark. - Tentamen är en lagbokstentamen. RESULTATET kl på ämnets anslagstavla och webbplats. 1. Den ogifte Paavo P (född 1950) avled i juli Han lämnade efter sig tre myndiga barn: Aatu, Bertil och Cecilia. Vid bouppteckningstillfället som hölls i september 2013 konstaterades att P hade efterlämnat en egendom som när skulderna hade avdragits var värd euro. P hade gjort fyra betydande donationer under sin livstid. År 2007 hade han gett euro åt sin bror Kustaa, så att dennes företag inte skulle gå i konkurs. År 2011 hade P utan särskilda förordnanden gett euro i gåva åt Bertil. År 2012 var det dags för en donation på euro till förmån för P:s särskilda älsklingsbarn Cecilia. I gåvobrevet hade P uttryckligen föreskrivit att gåvan till Cecilia inte på något sätt skulle beaktas då hans kvarlåtenskap skiftades. Under våren 2013, då döden redan nalkades, hade P donerat euro till Krigsveteranerna r.f. Sin sjukdom till trots hade P, även då han gjorde den sistnämnda donationen, obestridligen varit rättshandlingsförmögen. I samband med bouppteckningen fick arvingarna också kännedom om ett giltigt testamente som P hade upprättat i januari I testamentet hade P föreskrivit att hela hans egendom skulle tillfalla Aatu som gottgörelse för att han alltid varit strängare mot Aatu än mot de övriga barnen. Bertil och Cecilia har meddelat Aatu att de trots testamentet kommer att utkräva sina laglotter. Aatu har för sin del lovat att betala ut laglotterna bara han först får en enligt ärvdabalkens bestämmelser uppgjord kalkyl. Aatu har också särskilt konstaterat att Krigsveteranerna r.f. naturligtvis bör delta i betalningen av laglotterna med sin lagenliga andel. Din uppgift är att uppgöra den kalkyl som Aatu har förutsatt, och vederbörligen motivera de eurobelopp som ingår i kalkylen. Ta också ställning till Krigsveteranerna r.f:s position.

10 2 2. Den finländska fru A har i egenskap av specialist på internationell transporträtt bott i flera europeiska länder under sin karriär. Då A bodde i Belgien sällskapade hon med den belgiske herr B. Till följd av förhållandet föddes en dotter C, och B:s faderskap till C fastställdes. Efter att förhållandet tagit slut flyttade A och C till Sverige, där A förälskade sig i herr R, som var kommunfullmäktig i Karlstad. A och R gifte sig och fick sonen D. Det kortvariga äktenskapet slutade emellertid i konflikter, eftersom A, som blivit van vid den kosmopolitiska stämningen i Bryssel, tröttnade på det mellansvenska småstadslivets gemytliga banalitet. A ansökte om skilsmässa, packade ihop både väskor och barn och flyttade till sin födelsestad Helsingfors. Hon beslöt sig för att stanna permanent i Helsingfors eftersom hennes egna föräldrar och övriga stödnätverk bodde där, och den ensamma A behövde deras hjälp med att sköta barnen. Nu vill A dock göra omständigheterna kring barnens vårdnad, boende och underhåll officiella. Hon vänder sig till dig och frågar vilken myndighet är behörig att behandla barnens angelägenheter och vilka bestämmelser som tillämpas. Obs! Slösa inte bort ditt svarsutrymme med en detaljerad utredning av bestämmelserna. Det räcker med motiverade hänvisningar till de väsentliga lagrummen. 3. Två sambor, på vilka tillämpades lagen om upplösning av sambors gemensamma hushåll, ägde vardera till hälften den tomt jämte byggnad i Helsingfors som de använde som sitt hem. Bostaden hade införskaffats med hjälp av ett bostadslån som de tog gemensamt år Mannen hade dock hittills betalat alla amorteringar och räntor på bostadslånet, sammanlagt euro. I början av år 2013 skedde en slutgiltig brytning mellan samborna, och bostaden såldes på sommaren 2013 för euro. I denna affär köpte mannen den hälft som kvinnan ägde (dvs. för euro). Av det gemensamma lånet återstod sammanlagt euro, och köpeskillingen kvitterades så att mannen utöver sin egen andel av lånet övertog ansvaret också för kvinnans andel, dvs euro. Med andra ord betalade mannen ytterligare euro i pengar till kvinnan. Mannen hade under hela samboförhållandet arbetat i ett schaktningsföretag där han var ensam ägare. Hans arbetsdagar var mycket långa. Mannens nettoinkomster var i medeltal euro per år. Utöver lånet hade mannen betalat reparationsavgifterna på huset och alla större utgifter paret hade. Kvinnan hade enligt parets gemensamma beslut stannat hemma under hela samboförhållandet och haft hand om parets två barn och det gemensamma hushållet. Kvinnans nettoinkomster var ca euro per år. Kvinnan hade betalat barnens och det gemensamma hushållets utgifter ur sina egna medel. Å andra sidan hade mannen i sig helt frivilligt överfört sammanlagt ca euro i pengar till kvinnan under det femåriga samboförhållandets gång. När samboförhållandet hade upphört krävde mannen av kvinnan hälften av vad han betalat för lånet, dvs euro, och euro för övriga utgifter för boende och gemensamt hushåll, som gottgörelse i enlighet med sambolagen. Kravet på euro motiverade mannen med att kvinnan borde ha betalat så mycket av det gemensamma hushållets utgifter ur sina egna medel, eftersom motsvarande summa hade överförts till henne. Kvinnan bestrider kravet eftersom hon inte drog någon som helst nytta av situationen

11 3 under den tid samboförhållandet varade. Hon anser snarare att parets arrangemang har försatt henne i en ekonomiskt besvärlig situation och har lett till att hon har hamnat utanför arbetsmarknaden. Du har blivit förordnad till skiftesman för att förrätta åtskiljandet av sambornas egendom. Detta åtskiljande har du redan gjort. Du är också behörig att avgöra gottgörelseyrkandet. Avgör det framförda gottgörelseyrkandet och ge dina rättsliga motiveringar för avgörandet. I DITT SVAR PÅ UPPGIFT TRE (3) SKA DU MEDDELA NÄR DU AVLAGT GRUNDKURSEN I FAMILJERÄTT OCH VEM SOM HÅLLIT DEN. OM DU HAR AVLAGT GRUNDKURSEN FÖRE LÄSÅRET SKA DU OCKSÅ MEDDELA DE BONUSPOÄNG SOM DU FÅTT. OM DU HAR AVLAGT GRUNDKURSEN UNDER LÄSÅRET FÅR DU TVÅ POÄNG Å TJÄNSTENS VÄGNAR. 4. Arvlåtaren hade i sitt testamente förordnat att hennes egendom skulle delas mellan hennes barn i två lika stora andelar, med följande tilläggsvillkor. Efter att den myndiga dottern fått ut sin laglott skulle den fridel som tillkom henne erläggas i jämnstora delar under en tio års period. Sonen, som var utvecklingsstörd, skulle utfå hela sin arvsandel under villkor att han inte fick donera eller testamentera den till någon annan än Förbundet Utvecklingsstörning. En intressebevakare har förordnats för sonen. Ge din motiverade uppfattning om giltigheten av dessa kvarlåtenskapsrättsliga förordnanden. Kan man förordna att ett arv skall utbetalas stegvis? Är magistraten behörig att ge intressebevakaren tillstånd att godkänna testamentet, som upprättats till förmån för sonen? Kan intressebevakaren godkänna testamentet? Vilken ställning har Förbundet Utvecklingsstörning? Obs! Om du med godkänt resultat har klarat av Ahti Saarenpääs kurs i intressebevakningsrätt, kan du lämna uppgift 4 obesvarad och använda de poäng som du fått i förhöret såsom poäng i tentamen. För denna uppgift ska du då lämna in ett svarspapper där du antecknat ditt namn, kursen och poängen som du fått. (5. Förutsättningarna för en laglig förlovning enligt Calonius.) Denna uppgift besvaras endast av dem som inte har avlagt grundkursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt. Övriga ska inte inlämna ett svarspapper på denna uppgift.

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu I 29.4.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa tuli ensin toimittaa ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Siinä oli puolisoiden

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008 Loppukuulustelujen 18.4. ja 25.4.2008 tulokset Eronen Taisto Färkkilä Maria Huotari Harri Isoahde Henri Jokineva Eeva Kapanen Ritva Ketola Antti

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015 Kurssitehtävät Kaikissa tehtävissä voit lähteä siitä, että perittävän oikeudenomistajat vetoavat osituksessa tai jaossa kaikkiin mahdollisiin lahjoihin

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 25.1.2013

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 25.1.2013 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 25.1.2013 2 Tehtävä 1 Tapauksen yleisenä ongelmana oli perillisten mahdollisuus riitauttaa P:n tekemien testamenttien pätevyys. Kysymys oli paitsi testamentin

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.12.2013

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.12.2013 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.12.2013 2 Tehtävä 1 prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 2 Tapauksessa B:n isyys perustuu isyysolettamaan, koska

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 17.6.2014 (kesätentti) 2 Tehtävä 1 Tapauksen yleisenä ongelmana on P:n perillisten ja eräiden muiden henkilöiden oikeus nostaa testamentin saajaa vastaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 303/2003 vp Lesken perintövero Eduskunnan puhemiehelle Suomen perintöverojärjestelmä saattaa asettaa leskeksi jääneen perijän hyvinkin hankalaan tilanteeseen, vaikka läheisen kuolemassa

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 11.4.2012

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 11.4.2012 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 11.4.2012 2 Tehtävä 1, prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 2 Vastauksessa piti tuoda esille 1990-luvun alussa käydyn

Lisätiedot

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 201/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja 11.1. Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 28.6.2011 / KESÄTENTTI

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 28.6.2011 / KESÄTENTTI 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 28.6.2011 / KESÄTENTTI 2 Tehtävä 1 Tehtävässä oli syytä ottaa ensin kantaa lesken oikeuksiin. Leskelle kuului avio-osana puolet puolisoiden yhteenlasketun

Lisätiedot

Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus

Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus Avoliitossa asuvia on Suomessa yhä enemmän, mutta tilastoja ei ole siitä, kuinka usein avoliitot päättyvät

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 11.10.2010

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 11.10.2010 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 11.10.2010 Tehtävä 1 2 P on tehnyt kaikesta omaisuudestaan omistusoikeustestamentin L:n hyväksi. Testamentti loukkaa näin A:n ja B:n lakiosaoikeutta.

Lisätiedot

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1398/2010 vp Eläkkeensaajien asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeensaajien keskuudessa on koettu ongelmana se, että eläkkeensaajien muuttaessa omasta kodistaan vanhainkotiin tai

Lisätiedot

Varallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa. Keskeinen lainsäädäntö. Avioliittolain peruslähtökohdat

Varallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa. Keskeinen lainsäädäntö. Avioliittolain peruslähtökohdat Varallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa Keskeinen lainsäädäntö Avioliittolaki (234/1929). Laki rekisteröidystä parisuhteesta (950/2001). Laki avopuolisoiden yhteystalouden purkamisesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 27.1.2012 2 Tehtävä 1 Tapauksen yleisenä ongelmana on P:n perillisten ja eräiden muiden henkilöiden oikeus nostaa testamentin saajaa vastaan testamentin

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.4.2014

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.4.2014 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.4.2014 2 Tehtävä 1 prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 2 Vastauksessa piti ottaa kantaa Sirpa-serkun epäilyksiin

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 16.11.2012

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 16.11.2012 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 16.11.2012 2 Tehtävä 1, prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 2 Ongelmana tapauksessa oli omaisuuden osituksen (tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon

Lisätiedot

Kotimaisen kirjallisuuden valintakoe 2015

Kotimaisen kirjallisuuden valintakoe 2015 Sukunimi / Efternamn Kaikki etunimet / Samtliga förnamn Henkilötunnus / Personbeteckning Puhelinnumero / Telefonnummer Valintatoimiston merkintöjä / Urvalsbyråns anteckningar SKO A (B) Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2007 vp Nuorten leskien perhe-eläketurvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata lesken ja lasten toimeentulo perheen toisen huoltajan kuoltua.

Lisätiedot

Teoreettisen filosofian valintakoe 2015

Teoreettisen filosofian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä FTE A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Teoreettisen filosofian valintakoe 2015 Tarkista

Lisätiedot

Älä koske tähän kansioon ennen kuin valvoja antaa sinulle luvan aloittaa tehtäviin vastaamisen.

Älä koske tähän kansioon ennen kuin valvoja antaa sinulle luvan aloittaa tehtäviin vastaamisen. Uskontotiede Älä koske tähän kansioon ennen kuin valvoja antaa sinulle luvan aloittaa tehtäviin vastaamisen. Religionsvetenskap Rör inte denna pärm förrän övervakaren ger dig tillstånd att börja besvara

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

HE 117/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta

HE 117/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta HE 117/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintökaaren lakiosaa koskevia

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.10.2011

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.10.2011 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.10.2011 2 Tehtävä 1, prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 2 Tehtävässä jouduttiin pohtimaan testamentissa ja lahjakirjassa

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 18.11.2011

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 18.11.2011 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 18.11.2011 Tehtävä 1 2 Tapauksessa jouduttiin soveltamaan PK 21 luvun palautusvastuusäännöksiä (PK 21:6, 6a ja 7). Koska perittävän velkojen maksuun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

EIT: Heteroparia ei syrjitty parisuhteen rekisteröinnin epäämisellä

EIT: Heteroparia ei syrjitty parisuhteen rekisteröinnin epäämisellä EIT: Heteroparia ei syrjitty parisuhteen rekisteröinnin epäämisellä Ottaen huomioon, ettei avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen välillä ollut enää merkittäviä eroja Itävallassa, EIT:n 5. jaoston enemmistö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus kesätentti

Yleinen velvoiteoikeus kesätentti Yleinen velvoiteoikeus kesätentti 14.8.2007 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 26.10.2007

Yleinen velvoiteoikeus 26.10.2007 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä

Lisätiedot

V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi?

V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi? V AVOLIITTO Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Omistaja itse on avannut vaaran lähteen ottaessaan asuntoon vieraan ihmisen ja salliessaan hänen tuoda sinne roinansa. (Helsingin yliopiston siviilioikeuden

Lisätiedot

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Otanko perinnön vastaan? Veroedut perinnöstä luopumisessa

Otanko perinnön vastaan? Veroedut perinnöstä luopumisessa Otanko perinnön vastaan? Veroedut perinnöstä luopumisessa lakimies Tero Hämeenaho Veronmaksajain Keskusliitto ry Perinnöstä luopumisen veroedut Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Perinnöstä luopujaa

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Velat osituksessa erityiskysymyksiä - takaus ja välitilan velat Siviilioikeuden dos., OikN Pertti Välimäki Dispositio 1. takaukset osituksessa 2. välitilanaikaiset keskinäiset velat Lähteet Takaus: Välimäki:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

Loviisan kyläfotissarja / Lovisa byaserie i fotis. Nappulat syntyneet 2005 ja myöhemmin (peliaika 2 x 15 min) kentällä

Loviisan kyläfotissarja / Lovisa byaserie i fotis. Nappulat syntyneet 2005 ja myöhemmin (peliaika 2 x 15 min) kentällä Loviisan kyläfotissarja / Lovisa byaserie i fotis Perinteinen kyläjalkapallosarja pelataan myös tänä vuonna. Säännöt ovat ennallaan, eli pelataan kahdessa luokassa: nappulat syntyneet 2004 ja myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi

Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi 1 Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 875/2001 vp Maatilan luovutusvoiton syntyminen avioeroon liittyvässä osituksessa Eduskunnan puhemiehelle Voimassa olevan lainsäädännön mukaan perinnönjako ja avioeroon liittyvä omaisuuden

Lisätiedot

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.3.2011 Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa 1. Oikeustieteen maisterin tutkinnon

Lisätiedot

OTK, ON täydennystentti 11.12.2006

OTK, ON täydennystentti 11.12.2006 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Julkisoikeuden laitos FINANSSIOIKEUS Aineopinnot OTK, ON täydennystentti 11.12.2006 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

Testamentista. Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.

Testamentista. Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Testamentista Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Perintö, jonka jätämme jälkeemme voi olla tärkeä asia lähimmäisillemme.

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksella voit poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Voit halutessasi lahjoittaa testamentilla omaisuuttasi

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen 10 Lag om vattentjänster 119/2001 Vesihuoltolaki 119/2001 Anslutning av fastigheter till vattentjänstverkets

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Aineopinnot ON, OTM

Aineopinnot ON, OTM Kysymyksiin 1, 2, 3 sekä 4 a ja 4 b on vastattava eri arkeille, joihin on merkittävä nimi, opiskelijanumero ja kysymyksen numero. Kysymyksiin 5 a-c on vastattava kysymyspaperissa annettuun vastaustilaan.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 140/2007 vp Konkurssipesään peräytettävät velat Eduskunnan puhemiehelle Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 10 :ssä säädetään velan maksun peräytymisestä seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 118/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi rekisterihallintolain ja eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 12.12.2014 Tehtävä 1 Jos Laura (L) nyt kuolisi, sovellettavaksi tulisivat PK 3 luvun säännökset puolison perintöoikeudesta ja toissijaisesta perimyksestä.

Lisätiedot

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg]

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksetaan, kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkeen peruskoulua jatkavat lapset saavat jatkettua

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 528/2010 vp Jacob Söderman /sd SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 528/2010 rd Modernisering av 66 i äktenskapslagen Till riksdagens talman I lagen om införande av jordabalken (541/1995) stadgas i 19 2 mom. följande:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 8.10.2012 2 Tehtävä 1 Jäämistöomaisuuden jaon perustaksi oli syytä ottaa P:n testamentti, jonka mukaan A ja B saivat kumpikin ½-määräosan Mäkelä-kiinteistöstä.

Lisätiedot

PERINTÖ JA TESTAMENTTI

PERINTÖ JA TESTAMENTTI MATTI NORRI PERINTÖ JA TESTAMENTTI KÄYTÄNNÖN KÄSIKIRJA Talentum Helsinki 2010 Kuudes, uudistettu painos 2010 Talentum Media Oy ja Matti Norri Piirrokset: Ahti Susiluoto ja Markku Annila Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan.

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 442/2003 vp Oikeus irtisanomisajan palkkaan konkurssitilanteissa Eduskunnan puhemiehelle Konkurssitapauksissa irtisanomisajan palkkamääräykset jäävät kuolleeksi kirjaimeksi. Useimmissa

Lisätiedot