Sosiaali- ja terveysministeriön (2002) Valtakunnallinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveysministeriön (2002) Valtakunnallinen"

Transkriptio

1 Katsaus Paula Virkkula, Juhani Rinne ja Adel Bachour Kuorsaajan nenä Nenäoireet ovat säännöllisesti kuorsaavalla tavallisia ja hoidon pääasiallinen syy. Nenähengitystä helpottamalla voidaan usein parantaa unen laatua. Huono nenähengitys saattaa vaikeuttaa uniapneapotilaan CPAP- ja hammaskiskohoidon onnistumista. Uniapneapotilaan nenän limakalvoilla on todettu kuivumisen ja sen seurauksena syntyvän tulehduksen merkkejä. Nämä muutokset johtuvat todennäköisesti suuhengityksen lisääntymisestä, jolloin hengitysteistä palaava kostea lämmin ilma karkaa suun kautta eikä kostutakaan nenää. Nenän limakalvojen lisääntynyt turpeus kuivumisen ja tulehduksen seurauksena saattaa edelleen pahentaa suuhengitystä. Tulehduksen hoidossa nenän kostutus ja paikallinen kortikosteroidi ovat tärkeitä, mutta myös lääkehoitoon reagoimaton kuorikoiden liikakasvu ja rakenteelliset poikkeamat tulisi hoitaa usein kuorsaavalla. Uniapneataudin CPAP-hoidossa sisäänhengitysilman kostutus ja lämmitys sekä parantuneet maskit ovat vähentäneet hoitoon liittyviä haittavaikutuksia. Sosiaali- ja terveysministeriön (2002) Valtakunnallinen uniapneaohjelma pyrkii edistämään uniapneataudin ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Kuorsaus ja uniapneatauti ovat yleisiä väestössä. Kuorsausta esiintyy usein noin 40 %:lla miehistä, 20 %:lla naisista ja vähintään 4 9 %:lla lapsista (Martikainen ym. 1994, Anuntaseree ym. 2001, Young ym. 2001, Kaditis ym. 2004). Uniapneataudin yleisyydeksi aikuisväestössä arvioitiin vuonna 1993 naisilla 2 % ja miehillä 4 % (Young ym.). Lapsilla esiintyvyys on 1 4 %:lla (Anuntaseree ym. 2001, Kaditis ym. 2004). Tässä katsauksessa käsitellään nenän tukkoisuuden yhteyttä kuorsaukseen ja uniapneaan sekä kuorsaajan nenän hoitoa. Nenän tukkoisuus kuorsauksen ja uniapneataudin riskitekijänä Duodecim 2008;124:641 8 Nenän tukkoisuus on kiistatta kuorsauksen ja mitä todennäköisimmin myös uniapneataudin riskitekijä (Young ym. 1997, 2001). Huono nenähengitys voi häiritä yöunta ja vaikuttaa elämänlaatuun (Serrano ym. 2005). Kroonisesta yöllisestä nenän tukkoisuudesta kärsivillä aikuisilla usein esiintyvän kuorsauksen suhteelliseksi riskiksi saatiin Youngin ym. (2001) aineistossa 3,6 ja se kasvoi 4,9:ään viiden vuoden seurannassa verrattuna nenän suhteen oireettomiin. Myös krooninen päiväväsymys ja huonoksi koettu unenlaatu ovat tavallisempia, jos yöllä esiintyy häiritseviä nenäoireita (Young ym. 1997). Allergisen nuhan ja usein esiintyvän kuorsauksen yhteydestä on näyttöä erityisesti lapsilla (Anuntaseree ym. 2001). Aikuisväestössä allergikoilla, joilla esiintyy nenän tukkoisuutta, on 1,8 kertaa suurempi riski saada vähintään keskivaikea uniapneatauti verrattuna nenän suhteen oireettomiin (Young ym. 1997). Nenän tukkoisuus on varsin tavallista väestössä: kyselytutkimuksen perusteella sitä esiintyy peräti 17 %:lla aikuisista usein tai aina (Young ym. 2001). Tupakoinnin ajatellaan pahentavan kuorsausta lisäämällä tulehdusta ja turvotusta ylähengitysteissä sekä virtausvastusta nenässä (Ryan 2005). Tupakoivat näyttävät päätyvän nuorempina tutkimuksiin ja hoitoon nenä- ja kuorsaus- 641

2 ongelmiensa vuoksi (Virkkula ym. 2007). Tupakoijilla on havaittu olevan tavallista enemmän riniittioireita ja suurempi nenän virtausvastus (Benninger ym. 1999), mikä saattaa osaksi selittää kuorsaajalla yleisiä nenäoireita ja löydöksiä. Myös passiivinen tupakointi lisää kuorsausta aikuisella, ja vanhempien tupakoinnin on todettu altistavan lapsen kuorsaukselle (Franklin ym. 2004, Kaditis ym. 2004). Ylälateraaliruston reuna Nenän toiminta hengityksessä Kuorsausta esiintyy noin 40 %:lla miehistä, 20 %:lla naisista ja vähintään 4 9 %:lla lapsista Nenä on terveen ihmisen pääasiallinen hengitysreitti sekä valveilla että unessa (Fitzpatrick ym. 2003a). Nenäsykli eli nenäkäytävien tilavuuden fysiologinen vaihtelu autonomisen hermoston säätelemänä näyttää toimivan myös unessa (Hudgel ja Robertson 1984). Nenä kostuttaa, lämmittää ja puhdistaa sisään hengitettyä ilmaa. Sen katsotaan vaikuttavan myös ylähengitysteiden lihasten toiminnan säätelyyn. Nenän virtausvastus vaikuttaa sisäänhengityksen aikana nielussa syntyvään alipaineeseen, ja tämä taas säätelee ylähengitystielihasten aktivoitumista (Fitzpatrick 2003a). Nenä aiheuttaa kaksi kolmasosaa koko hengitysteiden vastuksesta nenähengityksen aikana (Ferris ym. 1964). Nenän virtausvastukseen vaikuttaa sen paisuvaiskudoksen turpeuden vaihtelu erityisesti nenän etuosassa, jossa sijaitsee nenän kapein kohta valvula noin 1,5 cm:n päässä sierainaukosta (kuva 1). Tätä kudosta esiintyy sekä kuorikoissa että nenän väliseinässä. Sieraimia laajentavat lihakset aktivoituvat sisäänhengityksessä virtauksen kasvaessa ja estävät rustoisen myötäävän valvulaalueen sulkeutumista. Selinmakuulla nenän virtausvastus kasvaa siinä nenäkäytävässä, joka on nenäsyklin vuoksi jo turpeampi. Vain toisella kyljellä tukkoisuuden vuoksi nukkumaan pystyvä kärsii yleensä ylemmän nenäkäytävän rakenteellisesta ahtaudesta, joka häiritsee selvemmin alemman nenäkäytävän turpeuden lisääntyessä. Tulehdusta lisäävien tekijöiden kuten virusnuhan, allergisen nuhan ja tupakoinnin on todettu lisäävän tapahtuvaa Alakuorikko virtausvastuksen kasvua makuulla (Rundcrantz 1969, Hasegawa 1994, Stroud ym. 1999). Allergikolla nenän virtausvastus näyttää kasvavan lähes kolminkertaiseksi makuuasennossa (Rundcrantz 1969). Unen aikana ylähengitysteiden lihastonus heikkenee, jolloin lisääntynyt virtausvastus nenässä voi altistaa ylähengitysteitä kollapsille. Suun avautumisen on todettu lisäävän ylähengitysteiden taipumusta ahtautua unessa (Meurice ym. 1996). Suun ollessa suljettuna pinta-adhesiiviset voimat pitävät kielen paikoillaan suussa ikään kuin imukupissa. Jos nenän ahtaus pakottaa suun aukeamaan, kieli ja suulaki pääsevät painumaan taaksepäin pinta-adheesion hellittäessä ja alaleuan kiertyessä alas ja taakse (Kuna ja Remmers 2000). Unen aikana hengitystievastus onkin suurempi suuhengityksessä kuin nenähengityksessä (Fitzpatrick 2003b). Kuorsaajan nenän erityispiirteitä Nenän väliseinä Kuva 1. Nenän kapeimpaan kohtaan ylälateraaliruston reunan alueella (valve area) voivat vaikuttaa rakenteelliset tekijät, kuten vino väliseinä, limakalvo- ja kuorikkoturvotusta aiheuttavat akuutit ja pitkäaikaiset tulehdukselliset nenän ja sivuonteloiden sairaudet tai nenärustojen painuminen sisäänhengityksessä. Kapeimman kohdan takana olevan limakalvoturvotukselle alttiin kuorikkoalueen ja nenäkäytävän arvioiminen ja polypoosin luotettava pois sulkeminen vaativat nenäkäytävän tutkimusta myös limakalvojen supistamisen jälkeen. Uniapneapotilailla on todettu paljon nenäoireita. Branderin ym. (1999) aineiston suomalaisis- 642 P. Virkkula ym.

3 ta potilaista yli 70 %:lla esiintyi nenän ja nielun limakalvojen kuivumisoireita. Lisäksi aivastelu (53 %), liman valuminen nieluun (51 %), nenän tukkoisuus (45 %) ja nenän vuotaminen (37 %) olivat tavallisia. Myös mitattu nenävirtaus näyttäisi olevan huonompi kuorsaajilla kuin kuorsaamattomilla (Young ym. 1997). Uniapneapotilaalla nenän värekarvallinen epiteeli on vähentynyt ja atrofinen epiteeli lisääntynyt. Näiden muutosten on ajateltu johtuvan muutoksista hengitysreitissä ja nenähengityksen vähenemisestä (Schrödter ym. 2004). Uloshengityksen kostea ja lämmin ilma ei aina palaakaan kostuttamaan nenän ja nenänielun limakalvoja vaan karkaa kuorsaajalla useammin suun kautta ulos. Limakalvon kuivumisen ja jäähtymisen on todettu aiheuttavan tulehduksenvälittäjäaineiden vasoaktiivisten amiinien ja leukotrieenien vapautumista (De Araujo ym. 2000). Uniapneapotilaiden nenästä ja muualta ylähengitysteistä onkin löytynyt verrokkeja enemmän paikalliseen tulehdukseen viittaavia löydöksiä, kuten neutrofiileja, bradykiniiniä ja leukotrieeneja (Bergeron ym. 2005, Goldbart ym. 2006). Nenän tutkiminen Nenän tutkimisesta sekä tukkoisuuden syistä ja hoidosta on aiemmin ilmestynyt perusteellinen katsaus tässä lehdessä (Hytönen 2003). Nenähengitystä voidaan arvioida hengitysääntä kuuntelemalla potilaan sulkiessa vuorotellen ensin vasemmalla peukalolla vasemman nenäkäytävän ja sitten oikealla peukalolla oikean nenäkäytävän ilman että rustoista nenäkäytävää samalla muovaillaan (kuva 2). Lisäksi nenärustojen painumista arvioidaan potilaan hengittäessä tavallisesti ja syvään sisään. Lapsen suuhengitystaipumusta kannattaa tarkkailla jo anamneesia kuunnellessa. Nenän tutkimukseen kuuluu eturinoskopia mieluiten otsalamppua ja nenäspekulaa käyttäen. Nenä tutkitaan myös nenän limakalvojen supistamisen jälkeen, jolloin voidaan nähdä mm. polyypit keskikuorikon seudussa ja nenän takaosissa. Takarinoskopiassa voidaan nähdä peilillä mm. kitarisan koko, valuva erite ja osa nenäpolyypeista. Parhaiten nenän kliininen tutkiminen onnistuu nasoendoskoopilla. Kuorsaajan nenä Kuva 2. Nenähengitystä voidaan arvioida vastaanotolla kuvan osoittamalla tavalla. Potilas sulkee saman puolen peukalolla sieraimen niin, ettei nenän rustoisen osan asento muutu. Arvioidessa on syytä muistaa, että nenän fysiologiaan kuuluu turpeuden vaihtelu nenäkäytävien välillä. Usein kroonisesti tukkoisen potilaan oireiden selvitys vaatii myös allergioiden selvittämistä ja sivuonteloiden kuvantamista (Hytönen 2003). Lapsia tutkittaessa pyritään kuitenkin välttämään sivuonteloiden toistuvaa kuvausta ja arvioimaan kitarisaa oireiden, peilin ja tarvittaessa nasofiberoskoopin avulla. Nenän virtausvastusta voidaan mitata rinomanometrialla, ja nenäkäytävien tilavuutta ja poikkipinta-alaa arvioidaan akustisella rinometrialla. Nämä mittausmenetelmät ovat saatavilla lähinnä korva-, nenä- ja kurkkutautien yksiköissä. Kuorsaajalle nenämittaukset suositellaan tehtäväksi myös makuuasennossa (Pevernagie ym. 2005). Nenän huippuvirtausmittauksia käytetään vielä vähän, vaikka niiden käyttöä kliinisessä työssä on osassa tutkimuksista suositeltu lisättäväksi (Ottaviani ym. 2006). Käyttöä puoltavat edullisuus ja liikuteltavuus. Huippuvirtausmittaus soveltuu parhaiten potilaan seurantaan. Koska kaikkiin kuorsaajan nenäoireisiin ei välttämättä liity nenän ahtautta, saattaisi objektiivisten mittausten lisäämisestä olla apua oireiden syyn arvioinnissa ja hoidon valinnassa. Erityisesti suunniteltaessa hoitoa jatkuvalla positiivisella hengitystiepaineella (CPAP) näyttäisivät objektiiviset mittaukset ennustavan paremmin hoidon onnistumista kuin nenäoireet (Morris ym. 2006). 643

4 Kiireettömään hoitoon lähettämisen aiheita tukkoisuustapauksissa ovat pitkittynyt tukkoisuus konservatiivisesta hoidosta huolimatta ja epäily ahtauttavasta rakenneviasta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005). Taustatekijöiden kuten kuivan limakalvon, allergisen nuhan ja kroonisen sinuiitin selvittely ja hoito aloitetaan perusterveydenhuollossa. Korvalääkärin arvio väliseinä- tai kuorikkoleikkauksen tarpeesta edellyttää lääkehoitoon reagoivien tulehduksellisten syiden hyvää hoitoa. Nenämittaukset ennen ja jälkeen limakalvojen supistamisen auttavat arvioimaan nenän luisen ja rustoisen rakenteen ja lääkehoitoon reagoimattomien limakalvomuutosten osuutta tukkoisuudessa. Kuorsaajan nenän hoito Kuorsaajan nenän tukkoisuutta hoidetaan syynmukaisesti (taulukko). Limakalvon kuivumiseen viittaavien löydösten ja hengitystavan muutosten takia nenän limakalvojen kostutus kannattaa herkästi liittää hoitoon. Kuiva nenä saattaa tuntua tukkoiselta, vaikka se ei olisi varsinaisesti ahdas. Jos nenä karstoittuu helposti, nenän huuhtelukannun käyttö ennen öljypohjaisen valmisteen käyttöä vähentää yleensä parhaiten kuivumisoireita. CPAP-hoidossa sisäänhengitysilman lämmitys ja kostutus on vähentänyt selvästi nenäoireita. Eri syistä johtuva tulehdus lisää nenän ahtautumista erityisesti makuuasennossa, ja se tulisi hoitaa hyvin. Allergisen ja muun yliherkkyysnuhan hoidossa tehokkaimmin tukkoisuuteen vaikuttava pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettu lääke on nenään suihkutettava steroidi (Storms 2004). Sitä voidaan käyttää pitkäänkin yhtäjaksoisesti. Osalle potilaista nenästeroidi aiheuttaa nenän limakalvon kuivumista, joten nenän kostutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Nenästeroidia voidaan ottaa kerran päivässä, ja koska sen vaikutus on hidas, ei ottoajankohdalla ole suurta vaikutusta oireiden esiintymiseen. Hyvän limakalvojen turpeutta vähentävän tehon ja antiinflammatorisen vaikutuksen vuoksi paikallista kortikosteroidia voidaan pitää ensisijaisena lääkehoitona lievästäkin tukkoisuudesta kärsivälle kuorsaajalle. Taulukko. Kuorsaajan nenän hoito. Nenän kostutus: vesi- ja öljypohjaiset kostutusvalmisteet, huuhtelukannu Tupakasta vieroitus (Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot: Käypä hoito suositus 2006) Allergisen ja muun yliherkkyysnuhan lääkehoito (Rinne 2004) Lääkenuhan tunnistaminen ja hoito (erityisesti paikallisesti käytettävät dekongestantit) Rinosinuiitin ja polypoosin lääkehoito (Hytönen 2003, Sivuontelontulehdus: Käypä hoito suositus 2006) Nenän rustoisen rakenteen tukeminen tai vahvistaminen (nenän laajentimet ja nenälihasten harjoitus) (Peltonen ym. 2003) Nenän alakuorikoiden kuumennushoito (radiofrequency ablation, RFA) Leikkaus: nenän väliseinä, rustoinen ja luinen pyramidi, kuorikot, sivuonteloleikkaus, lapsilla risaleikkaus Maskin oikea valinta ja kostutin CPAP-hoidossa Antihistamiinien vaikutus tukkoisuuteen on merkitsevästi vähäisempi kuin steroidin (Storms 2004). Leukotrieenin salpaajista montelukasti on hyväksytty astman ja allergisen nuhan hoitoon, ja sen on osoitettu lievittävän allergisen nuhan oireita sekä päivällä että yöllä (Storms 2004). Päiväannos on suositeltu otettavaksi iltaisin, jolloin lääkevaikutus osuu aamuyöhön, optimaaliseen ajankohtaan astman ja myös allergisen nuhan oirehuippua ajatellen. Nenän verisuonia supistavat lääkkeet avaavat tehokkaasti tukkoista nenää mutta eivät sovi pitkäaikaiseen hoitoon. Ipratropiumbromidi ja kromonivalmisteet eivät ole tehokkaita nenän tukkoisuuden hoidossa. Nenän hoidon vaikutus unen laatuun ja päiväaikaisiin oireisiin. Nenäoireet ja potilaan kokema unen huonontunut laatu ovat tukkoisen nenän hoidon tärkeimmät aiheet (Serrano ym. 2005). Osassa tutkimuksista on havaittu unen laadun selvä paraneminen myös objektiivisesti nenähengityksen helpottuessa uniapneapotilaalla: vilkeuni ja syvä unen osuus ovat lisääntyneet (McLean ym. 2005). Kontrolloituja tutkimuksia oireiden paranemisesta on tehty vielä vähän kuorsaajilla, mutta nenän lääke- ja leikkaushoito näyttäisivät helpottavan myös päiväväsymystä (Verse ym. 2002, Kiely ym. 2004). 644 P. Virkkula ym.

5 Allergisen nuhan oireista nenän tukkoisuutta pidetään eniten yöunta haittaavana muun muassa siksi, että allergisen nuhan oirehuippu osuu useimmilla potilailla varhaisen aamun tunteihin. Yöunen häiriintyminen on allergisessa nuhassa merkittävä elämän laatua huonontava tekijä. Allergiseen nuhaan liittyvän väsymyksen ja unen huonontuneen laadun taustalla on allergiseen tulehdukseen liittyviä mekanismeja hengitysteiden mahdollisen unenaikaisen ahtautumisen lisäksi (Ferguson ym. 2004). Nenän paikallinen kortikosteroidihoito helpottaa väsymystä ja parantaa unenlaatua allergikolla (Ferguson ym. 2004). Nenän hoidon vaikutus kuorsaukseen, suuhengitykseen ja hengityshäiriöihin. Vaikka potilaan ja puolison arvio kuorsauksen helpottumisesta nenän tukkoisuuden hoidolla on usein ollut hyvä kontrolloimattomissa tutkimuksissa, niin mittauksissa todettu kuorsauksen määrän vähenemä on yleensä ollut olematon tai pieni, ja kliinisesti tuskin kovin merkittävä (Virkkula ym. 2006). Uniapneapotilaan suuhengityksen on todettu vähenevän, kun tukkoinen nenä saadaan aukeamaan (McLean ym. 2005). Unenaikaisten hengityshäiriöiden määrä pienenee nenän tukkoisuuden vähentyessä osalla potilaista (Kiely ym. 2004, McLean ym. 2005). Tämä on odotettavaa hoidon kohdistuessa vain pieneen osaan ylähengitysteitä, varsinkin kun pehmytkudosten muutoksia on jo yleensä ehtinyt tapahtua nielussa. Nenän hoidon vaikutus hengityshäiriöiden määrään näyttää paremmalta, jos muualla ylähengitysteissä ei todeta poikkeavia löydöksiä (Sériès ym. 1993). Virkkulan ym. (2006) tutkimuksessa pelkkä rakenteellista ahtautta korjaava kirurginen hoito ei valikoimattomilla kuorsaajilla vähentänyt hengityshäiriöiden määrää, vaikka nenän virtausvastus pieneni. Tämä saattaa johtua tulehduksen CPAP-hoidossa uniapneapotilaan ylähengitystie pysyy tehokkaasti avoimena»ilmalastan» avulla. Tämä menetelmä on ensisijainen hoitomuoto vaikeassa uniapneassa ja osassa keskivaikeaa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002). Hoitomyöntyvyys vaihtelee välillä % (Sin ym. 2002, Bachour ja Maasilta 2004). Hoitomyöny d i n a s i a t riittämättömästä hoidosta. Nenäkuorikoiden liikakasvun hoito radiotaajuushoidolla tai kirurgisesti ja paikallisen kortikosteroidin liittäminen herkästi hoitoon riniittipotilailla todennäköisesti parantaisi leikkaustulosta ja nenän virtausvastusta makuulla. Kortikosteroidisuihkeella onkin saavutettu hengityshäiriöiden kohtalaista vähenemistä riniittioireisilla kuorsaajilla (Kiely ym. 2004). Vaste vaihteli eri potilailla, mutta yhteys nenän virtausvastuksen paranemisen ja hengityshäiriöiden määrän vähenemisen välillä oli em. tutkimuksessa merkitsevä. Myös lapsilla paikallisen nenäkortikosteroidin ja leukotrieeniantagonistien tehosta unenaikaisten hengityshäiriöiden hoidossa on alustavaa näyttöä (Brouillette ym. 2001, Gozal ja Kheirandish-Gozal 2006). CPAP-laite ja hammaskisko nenän toiminnan kannalta Nenän tukkoisuus altistaa kuorsaukselle ja uniapneataudille. Nenän tukkoisuus ja huonontunut unenlaatu ovat kuorsaajan nenän hoidon tärkeimmät aiheet. Kuorsaajan nenässä on todettu kuivumista ja tulehdusta, jotka johtuvat mahdollisesti muuttuneesta hengitystavasta. Tukkoisuus lisääntyy voimakkaammin, kun nenän limakalvo on tulehtunut. Erikoissairaanhoitoon lähettämisen aiheet ovat pitkittynyt nenän tukkoisuus konservatiivisesta hoidosta huolimatta ja epäily ahtauttavasta rakenneviasta. Kuorsaajan nenä 645

6 A B C D Kuva 3. A) Tavallinen nenämaski. B) Pienikokoinen nenämaski. C) Sierainmaski. D) Kokokasvomaski. tyvyyteen vaikuttavat tavallisimmin suuhengityksen määrä, nenän tukkoisuus ja maskiin liittyvät ongelmat. Osalla potilaista ilmavuoto suun kautta nenä-cpap-hoidon aikana lisää limakalvojen kuivumista, jolloin verenkierto nenän limakalvoissa, turpeus ja nenän virtausvastus lisääntyvät (Hayes ym. 1995, Richards ym.1996). Nenän suuren virtausvastuksen ja suulaen aiemman huomattavan lyhennyksen katsotaan lisäävän ilmavuotoa. Yli 60 vuoden ikä, nenän limakalvoja kuivattavien lääkkeiden käyttö, nenän krooninen limakalvosairaus ja aiemmin tehty uvulopalatofaryngoplastia altistavat kuivumisoireille CPAP-hoidon aikana (Rakotonanahary ym. 2001). Sisään hengitetyn ilman kostutuksella ja lämmityksellä on kuitenkin voitu vähentää nenän ja nielun kuivumisesta johtuvia oireita CPAP-hoidossa (Rakotonanahary ym. 2001). Myös kokokasvomaski estää limakalvojen kuivumista CPAP-hoidossa (De Araújo ym. 2000). Nenän kostutus aloitetaan herkästi ennen CPAP-hoidon aloitusta. Allerginen nuha, krooninen rinosinuiitti ja muut nenän limakalvosairaudet hoidetaan myös etukäteen, jotta potilaan CPAP-hoidosta kokema hyöty olisi mahdollisimman hyvä heti alussa. Akuutti hengitystieinfektio, keuhkokuume ja astman pahenemisvaihe häiritsevät CPAP-laitteen käyttöä niihin liittyvän hengenahdistuksen, yskän ja nenän tukkoisuuden vuoksi. Nenän rakenteellinen ahtaus kannattaa myös korjata ennen CPAP-hoidon aloitusta. Leikkaus ja kuorikoiden kuumennushoito (radiofrequency ablation, RFA) voivat vähentää CPAP-hoidossa käytettävää painetta ja parantaa hoitomyöntyvyyttä (Friedman ym. 2000). CPAP-hoidossa käytettävissä maskit ovat viime aikoina kehittyneet merkittävästi (kuvat 3A D). Yleensä nenämaski istuu paremmin kuin kokokasvomaski (nenä-suumaski). Koko- 646 P. Virkkula ym.

7 A B Kuva 4. A) Potilas, jolla on maskin aiheuttama ihovaurio. B) Pehmeä kalvo ihoa vasten CPAP-maskissa vähentää ihovaurioita. kasvomaski voi vuotaa alaleuan rentoutuessa, ja toisaalta liian tiivis maski saattaa työntää alaleukaa taaksepäin, mikä lisää uniapnean riskiä. Yli kymmenen vuotta sitten maskin aiheuttaman ihoallergian esiintyvyydeksi arvioitiin 13 % (Pepin ym. 1995). Iho- ja allergiasairaalassa saadun oman kokemuksemme perusteella maskin aiheuttaman ihoallergian varsinainen esiintyvyys on alle 5 %. Liian tiiviisti painautuva maski ja hikoilu lisäävät ihovaurioita erityisesti nenän tyven alueella (kuva 4A). Jos potilaalla esiintyy iho-ongelmia, voidaan käyttää sisäpuolelta myötäävällä kalvolla vuorattua maskia, jolloin kiinnityshihnaa ei tarvitse kiristää liikaa (kuva 4B). Sierainten sisään sovitettava maski sopii parhaiten potilaille, joilla on taipumusta rustoisen osan kokoon painumiseen sisäänhengityksessä. Se tukee nenän eteistä (kuva 1) ja saattaa pienen koonsa vuoksi helpottaa myös ahtaan paikan kammoa. Kokokasvomaskia käytetään, kun potilaan suu pysyy auki yöllä eikä puhallettu paine tehoa. Lapsuudessa nenän tukkoisuus, suuri risakudoksen määrä ja suuhengitys voivat altistaa leuan kasvun ja purennan poikkeamille (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002). Kasvojen syvyyskasvu jää vajaaksi, ja alaleuan kasvu ohjautuu enemmän alas kuin eteenpäin. Hengitysteille jäävä tila jää pienemmäksi, mikä saattaa altistaa uniapneataudille. Leuan kasvua korjaava ortodonttinen hoito näyttäisi parantavan myös nenän tilavuutta (Kirjavainen ym. 2003). Huono nenähengitys voi vaikeuttaa kuorsauksen tai uniapneataudin hoidoksi asennetun hammaskiskohoidon onnistumista (Marklund ym. 2004). Lopuksi Säännöllisesti kuorsaavalla esiintyy usein nenäoireita. Suuhengitys ja limakalvojen kuivumisesta johtuva tulehdus, tupakointi, allerginen nuha ja lapsella runsas risakudos ovat tavallisempia kuorsaajilla ja rakenteellisen ahtauden lisäksi syitä huonontuneeseen nenähengitykseen. Nenäoireet ja potilaan kokema unen huonontunut laatu tukkoisuuden vuoksi ovat nenäoireiden hoidon tärkein aihe. Suuhengitys ja hengityshäiriöiden määrä näyttää vähenevän ainakin osalla aikuisista potilaista nenän hoidolla, mutta kuorsaus ilmeisesti helpottuu harvoin merkitsevästi. Nenän tukkoisuus altistaa kuorsauksen lisääntymiselle ja uniapneataudille. Hoitamalla aktiivisesti huonoa nenähengitystä jo kuorsausoireilun varhaisvaiheessa voidaan todennäköisesti parhaiten ehkäistä oireiden etenemistä. Lapsella hyvä nenähengitys vähentää alttiutta purennan ja leukojen kasvun poikkeamille. Lämmin kostutus uniapneapotilaan CPAP-hoidossa ehkäisee kuivumisesta johtuvaa limakalvojen tulehdusta ja parantaa hoitomyöntyvyyttä. Lämmin kostutus tulisikin liittää herkästi riniittipotilaan ja limakalvo-oireista kärsivän kuorsaajan CPAPhoitoon. Kuorsaajan nenä 647

8 Kirjallisuutta Anuntaseree W, Rookkapan K, Kuasirikul S, Thongsuksai P. Snoring and obstructive sleep apnea in thai school-age children: prevalence and predisposing factors. Pediatr Pulmonol 2001;32: De Araujo MTM, Vieira SB, Vasquez EC, Fleury B. Heated humidification or face mask to prevent upper airway dryness during continuous positive airway pressure therapy. Chest 2000;117: Bachour A, Maasilta P. Mouth breathing compromises adherence to nasal continuous positive airway pressure therapy. Chest 2004;126: Benninger MS. The impact of cigarette smoking and environmental tobacco smoke on nasal and sinus disease: a review of the literature: Am J Rhinol 1999;13: Bergeron C, Kimoff J, Hamid Q. Images in allergy and immunology. Obstructive sleep apnea syndrome and inflammation. J Allergy Clin Immunol 2005;116: Brander PE, Soirinsuo M, Lohela P. Nasopharyngeal symptoms in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Effect of nasal CPAP treatment. Respiration 1999;66: Brouillette RT, Manoukian JJ, Ducharme FM, ym. Efficacy of fluticasone nasal spray for pediatric obstructive sleep apnea. J Pediatr 2001;138: Ferguson BJ. Influences of allergic rhinitis on sleep. Otolaryngol Head Neck Surg 2004;130: Ferris BG, Mead J, Opie LH. Partitioning of respiratory flow resistance in man. J Appl Physiol 1964;19: Fitzpatrick MF, Driver HS, Chatha N, Voduc N, Girard AM. Partitioning of inhaled ventilation between the nasal and oral routes during sleep in normal subjects. J Appl Physiol 2003(a);94: Fitzpatrick MF, McLean H, Urton AM, Tan A, O Donnell D, Driver HS. Effect of nasal or oral breathing route on upper airway resistance during sleep. Eur Respir J 2003(b); 22: Franklin KA, Gíslason T, Omenaas E, ym. The influence of active and passive smoking on habitual snoring. Am J Respir Crit Care Med 2004;170: Friedman M, Tanyeri H, Lim JW, Landsberg R, Vaidyanathan K, Caldarelli D. Effect of improved nasal breathing on obstructive sleep apnea. Otolaryngol Head Neck Surg 2000;122:71 4. Goldbart AD, Krishna J, Li RC, Serpero LD, Gozal D. Inflammatory mediators in exhaled breth condensate of children with obstructive sleep apnea syndrome. Chest 2006;130: Gozal D, Kheirandish-Gozal L. Sleep apnea in children treatment considerations. Paediatr Respir Rev 2006;7 Suppl:S Hasegawa M. Posture-induced nasal obstruction in patients with allergic rhinitis. Clin Otolaryngol 1994;19: Hayes M, McGregor FB, Roberts DN, Schroter RC, Pride NB. Continuous nasal positive airway pressure with a mouth leak: effect on nasal mucosal blood flux and nasal geometry. Thorax 1995;50: Hudgel DW, Robertson DW. Nasal resistance during wakefulness and sleep in normal man. Acta Otolaryngol 1984;98: Hytönen M. Tukkoinen nenä. Duodecim 2003;119: Kaditis AG, Finder J, Alexopoulos EI, ym. Sleep-disordered breathing on 3,680 Greek children. Pediatr Pulmonol 2004;37: Kiely JL, Nolan P, McNicholas WT. Intranasal corticosteroid therapy for obstructive sleep apnoea in patients with co-existing rhinitis. Thorax 2004;59:50 5. Kirjavainen M, Kirjavainen T. Maxillary expansion in Class II correction with orthopedic cervical headgear. A posteroanterior cephalometric study. Angle Orthod 2003;73: Kuna S, Remmers JE. Anatomy and physiology of upper airway obstruction. Kirjassa: Kryger MH, Roth T, Dement WC, toim. Principles and practise of sleep medicine. Philadelphia: WB Saunders 2000, s Marklund M, Stenlund H, Franklin KA. Mandibular advancement devices in 630 men and women with obstructive sleep apnea and snoring. Tolerability and predictors of treatment success. Chest 2004;125: Martikainen K, Partinen M, Urponen H, Vuori I, Laippala P, Hasan J. Natural evolution of snoring: a 5-year follow-up study. Acta Neurol Scand 1994:90: McLean HA, Urton AM, Driver HS, ym. Effect of treating severe nasal obstruction on the severity of obstructive sleep apnoea. Eur Respir J 2005;25: Meurice JC, Marc I, Carrier G, Series F. Effects of mouth opening on upper airway collapsibility in normal sleeping subjects. Am J Respir Crit Care Med 1996;153: Morris LG, Setlur J, Burschtin OE, Steward DL, Jacobs JB, Lee KC. Acoustic rhinometry predicts tolerance of nasal continuous positive airway pressure: a pilot study. Am J Rhinol 2006;20: Ottaviani G, Scadding GK, Coles S, Lund VJ. Peak nasal inspiratory flow; normal range in adult population. Rhinology 2006;44:32 5. Peltonen L, Simola M, Vento S, Malmberg H. Sierainta laajentavien apuvälineiden vaikutus nenähengitykseen terveiden koehenkilöiden nenän ilmavirtauksen mittaustutkimus. Suom Lääkäril 2003;58: Pepin JL, Leger P, Veale D, Langevin B, Robert D, Levy P. Side effects of nasal continuous positive airway pressure in sleep apnea syndrome: study of 193 patients in two French centera. Chest 1995;107: Pevernagie DA, De Meyer MM, Claeys S. Sleep, breathing and the nose. Sleep Med Rev 2005;9: Rakotonanahary D, Pelletier-Fleury N, Gagnadoux F, Fleury B. Predictive factors for the need for additional humidification during nasal continuous positive airway pressure therapy. Chest 2001;119: Richards GN, Cistulli PA, Ungar RG, Berthon-Jones M, Sullivan CE. Mouth leak with nasal continuous positive airway pressure increases nasal airway resistance. Am J respire Crit Care Med 1996;154: Rinne J. Allergisen nuhan hoito. Suom Lääkäril 2004;59: Rundcrantz H. Postural variations of nasal patency. Acta Otolaryngol 1969;68: Ryan CF. An approach to treatment of obstructive sleep apnoea/hypopnoea syndrome including upper airway surgery. Thorax 2005;60: Schrödter S, Biermann E, Halata Z. Histologic evaluation of nasal epithelium of the middle turbinate in untreated OSAS patients and during ncpap. Rhinology 2004;42: Sériès F, St Pierre S, Carrier G. Surgical correction of nasal obstruction in the treatment of mild sleep apnoea: importance of cephalometry in predicting outcome. Thorax 1993;48: Serrano E, Neukirch F, Pribil C, ym. Nasal polyposis in France: impact on sleep and quality of life. J Laryngol Otol 2005;119: Sin DD, Mayers I, Man GCW, Pawluk L. Longterm compliance rates to continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnea: a population-based study. Chest 2002;121: Sivuontelontulehdus [verkkoversio]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Otolaryngologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006 [päivitetty ]. Sosiaali- ja terveysministeriö. Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet. Oppaita 2005:5. Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtakunnallinen uniapneaohjelma Julkaisuja 2002:4. julkaisu.htm Storms WW. Pharmacologic approaches to daytime and nighttime symptoms of allergic rhinitis. J Allergy Clin Immunol 2004;114: S Stroud R, Wright S, Calhoun K. Nocturnal nasal congestion and nasal resistance. Laryngoscope 1999;109: Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot [verkkoversio]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006 [päivitetty ]. Verse T, Maurer JT, Pirsig W. Effect of nasal surgery on sleep-related breathing disorders. Laryngoscope 2002;112:64 8. Virkkula P, Bachour A, Hytönen M, ym. Snoring is not relieved by nasal surgery despite improvement in nasal resistance. Chest 2006;129:81 7. Virkkula P, Hytönen M, Bachour A, ym. Smoking and improvement after nasal surgery in snoring men. Am J Rhinol 2007;21: Young T, Palta M, Dempsey J, Skatrud J, Weber S, Badr S. The occurence of sleep-disordered breathing among middle-aged adults. N Engl J Med 1993;328: Young T, Finn L, Kim H. Nasal obstruction as a risk factor for sleep-disordered breathing. J Allergy Clin Immunol 1997;99:S Young T, Finn L, Palta M. Chronic nasal congestion at night is a risk factor for snoring in a population-based cohort study. Arch Intern Med 2001;161:

9 PAULA VIRKKULA, LT, erikoislääkäri HYKS:n korva-, nenä ja kurkkutautien klinikka PL 220, HUS JUHANI RINNE, LKT, erikoislääkäri, allergologi HYKS:n iho- ja allergiasairaala PL 160, HUS ADEL BACHOUR, LT, erikoislääkäri Meilahden sairaala, keuhkosairauksien klinikka ja HYKS:n iho- ja allergiasairaala PL 340, HUS Sidonnaisuudet: Paula Virkkula, Adel Bachour: ei sidonnaisuuksia Juhani Rinne: toiminut luennoitsijana, kouluttajana sekä puheenjohtajana useiden eri lääkeyritysten koulutustilaisuuksissa, osallistunut lääkeyritysten järjestämiin kongressimatkoihin, ei työ- tai virkasuhdetta mihinkään yrityksiin 649

uni-info Kuorsaajan nenä s.3 Hengitysteiden kostutus s. 6 Faktaa kosteudesta s.8 nro 1 / 2009 CPAP-klubilehti www.cpap.fi

uni-info Kuorsaajan nenä s.3 Hengitysteiden kostutus s. 6 Faktaa kosteudesta s.8 nro 1 / 2009 CPAP-klubilehti www.cpap.fi uni-info nro 1 / 2009 Kuorsaajan nenä s.3 Hengitysteiden kostutus s. 6 Faktaa kosteudesta s.8 CPAP-klubilehti www.cpap.fi Pääkirjoitus Uni-infon nro 1/09 teemana on CPAP-hoitoon liittyvät nenäoireet ja

Lisätiedot

Tietoisuuden lisääminen

Tietoisuuden lisääminen Tietoisuuden lisääminen Obstruktiivista uniapneaa (OSA) on historiallisesti pidetty miesten sairautena, mutta on esitetty, että miesten ja naisten välinen ero voi johtua siitä, että OSAa ei aina tunnisteta

Lisätiedot

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

!"##$"%&$'(')'*+((!"#""$$%&'()!&*+,-!#-.$"

!##$%&$'(')'*+((!#$$%&'()!&*+,-!#-.$ !"##$"%&$'(')'*+((!"#""$$%&'()!&*+,-!#-.$" Sitratori 3, 00420 Helsinki, puh. (09) 369 7440 Hyvä uni on nektaria keholle ja mielelle Kunnon yöunet Markku Partinen, Maarit Huovinen: UNIKOULU AIKUISILLE

Lisätiedot

Nenällä on monta tehtävää: se kostuttaa,

Nenällä on monta tehtävää: se kostuttaa, Näin hoidan Maija Hytönen Hyvin toimiva nenähengitys on oleellista hyvinvoinnille. Syitä tukkoisuuteen ovat nenän ja sivuonteloiden akuutit ja krooniset tulehdukset, jatkuva tai jaksoittainen allerginen

Lisätiedot

Hengitystukihoidon laitetyypit

Hengitystukihoidon laitetyypit Hengitystukihoidon laitetyypit 11.2.2015 Noninvasiivisen hengityslaitehoidon peruskurssi Ulla Anttalainen, LT, Keuhkosairauksien ja allergologian el. Luennon sisältö Hengityksen vajaatoiminta Laitetyypit

Lisätiedot

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Konkret om sömnapné. Vad bör göras? Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Uniapneassa esiintyy lyhytkestoisia unenaikaisia. Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito. Näin hoidan

Uniapneassa esiintyy lyhytkestoisia unenaikaisia. Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito. Näin hoidan Näin hoidan Juha Seppä, Henri Tuomilehto ja Jouko Kokkarinen Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito Obstruktiivista uniapneaa sairastavia on Suomessa arviolta yli 150 000. Uniapnea on edelleen alidiagnosoitu

Lisätiedot

Lasten kuorsaus ja unenaikainen hengityshäiriö

Lasten kuorsaus ja unenaikainen hengityshäiriö 1 Lasten kuorsaus ja unenaikainen hengityshäiriö Katariina Toni Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Lasten kuorsaustutkimus maaliskuu 2010 TIIVISTELMÄ 2 Tampereen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka Sidonnaisuudet viimeisen 3 v. ajalta Sidonnaisuus Yritys/järjestö Luentopalkkio Koulutustilaisuuden

Lisätiedot

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Vanhusten uniapnea LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Kuka on vanhus? Vanhuus on tila, jossa ruumiilliset ja henkiset voimat alkavat heikentyä. Se johtaa lopulta kuolemaan. Vanhenemiseen liittyy solujen

Lisätiedot

Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa?

Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Timo Erik Helin Erikoislääkäri HYKS/ Iho- ja Allergiasairaala 9.12.2013 1 Vaikean astman määritelmä päivittäiset vaikeat oireet toistuvat pahenemisvaiheet runsas yöoireilu

Lisätiedot

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Nukkuminen ja hengitys Makuuasento Keuhkojen tilavuus pienenee Oikovirtauksen lisääntyminen Nielun läpimitan pieneneminen

Lisätiedot

Nauti taas. kauniista unista. Uniapnea

Nauti taas. kauniista unista. Uniapnea Uniapnea Nauti taas 2015 Koninklijke Philips N.V. Kaikki oikeudet pidätetään. Teknisiä tietoja voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tavaramerkit ovat Koninklijke Philips N.V. (Royal Philips) tai

Lisätiedot

Lasten uniapnea. Näin hoidan. Etiologia. Oireet

Lasten uniapnea. Näin hoidan. Etiologia. Oireet Näin hoidan Peter Nieminen ja Katja Liukkonen Lasten uniapnea Uniapneaa potee 2 3 % lapsista. Lasten uniapnea jää Suomessa edelleen usein vaille asianmukaista hoitoa; se on alidiagnosoitu ja aiheuttaa

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

Kuten tässäkin artikkelissa, uniapneasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä obstruktiivista. ja tällaista apneaa saattaa esiintyä esimerkiksi

Kuten tässäkin artikkelissa, uniapneasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä obstruktiivista. ja tällaista apneaa saattaa esiintyä esimerkiksi 4701 Katsausartikkeli Uniapnea haaste terveydenhuollolle PAULA MAASILTA ANNE PIETINALHO Tärkein tieto Uniapneaa sairastavalla esiintyy yön aikaisia hengityskatkoja runsaasti tai pitkäkestoisina, ja ne

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Valmistaja: ZQuiet 5247 Shelburne Rd., Suite 204 Shelburne, VT 05482 U.S.A.

Valmistaja: ZQuiet 5247 Shelburne Rd., Suite 204 Shelburne, VT 05482 U.S.A. Valmistaja: ZQuiet 5247 Shelburne Rd., Suite 204 Shelburne, VT 05482 U.S.A. Copyright 2012 Sleeping Well, LLC. Kaikki oikeudet pidätetään. Zquiet on Sleeping Well, LLC -yhtiön rekisteröity tavaramerkki.

Lisätiedot

Swift LT Female SIERAINMASKI NAISILLE. Ensimmäinen naisille suunniteltu maski uniapnean hoitoon

Swift LT Female SIERAINMASKI NAISILLE. Ensimmäinen naisille suunniteltu maski uniapnean hoitoon Swift LT Female SIERAINMASKI NAISILLE Ensimmäinen naisille suunniteltu maski uniapnean hoitoon Entä jos yöunien jälkeen olisitkin virkeä ja täynnä energiaa? Uniapnean tehokkaalla hoidolla nukut yösi paremmin

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Joka viidennen aikuisen vaiva

Joka viidennen aikuisen vaiva Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta

Lisätiedot

Nenän rakenteen ja toiminnan tutkiminen

Nenän rakenteen ja toiminnan tutkiminen TIETEESSÄ LOTTA HAAVISTO LL, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri TYKS, Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka lotta.haavisto@tyks.fi Nenän rakenteen ja toiminnan tutkiminen Nenän toiminnan tutkimisessa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Naisten uniapnea tunnistammeko sen erityispiirteet?

Naisten uniapnea tunnistammeko sen erityispiirteet? TIETEESSÄ ULLA ANTTALAINEN LT, osastonlääkäri TYKS, keuhkosairauksien klinikka ulla.anttalainen@tyks.fi Naisten uniapnea tunnistammeko sen erityispiirteet? Uniapnea on kansantauti. Vajaat kymmenen vuotta

Lisätiedot

Hengityselimistön lääkkeet

Hengityselimistön lääkkeet Hengityselimistön lääkkeet Salla Kalsi Proviisori Yskän hoidossa käytettävät lääkkeet Yskä on normaalisti keuhkoja suojeleva refleksitoiminta Tilapäinen yskä ei yleensä vaadi hoitoa Yskänlääkkeiden tehoa

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

Uniapnean CPAP-hoidon seuranta terveyskeskuksessa

Uniapnean CPAP-hoidon seuranta terveyskeskuksessa Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Pirkko Brander dosentti, ylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue, keuhkosairauksien vastuualue ja HYKS, sydän- ja keuhkokeskus, keuhkosairauksien klinikka Juho Lehto

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

MODULAARINEN AEROSOLIHOITOLAITE

MODULAARINEN AEROSOLIHOITOLAITE MODULAARINEN AEROSOLIHOITOLAITE MODULAARINEN NEBULA-JÄRJESTELMÄ TAVOITTEENA TÄYDELLISYYS Marcos Mefar on erikoistunut lääkesumuttimiin ja pyrkii kehittämään laitteita, joilla sisäänhengitettävän lääkkeen

Lisätiedot

Uniapneapotilaiden CPAP-hoidon seuranta siirtyy yhä useammin perusterveydenhuoltoon

Uniapneapotilaiden CPAP-hoidon seuranta siirtyy yhä useammin perusterveydenhuoltoon Katsaus tieteessä Tarja Saaresranta dosentti, osastonylilääkäri TYKS, keuhkosairauksien klinikka tasaare@utu.fi Ulla Anttalainen LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri TYKS, keuhkosairauksien

Lisätiedot

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä 2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA Allergia hallintaan Lääkäri/hoitaja Yhteistyössä Lääkäri/hoitaja tarkistaa listan avulla hoidon ja ohjaa Astma Ylimääräistä avaavaa lääkettä kuluu enintään 2 annosta

Lisätiedot

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Allergia monilla, kesä kaikilla

Allergia monilla, kesä kaikilla Anna Pelkonen TEEMA: KESÄNUMERO 20 Allergia monilla, kesä kaikilla Lumisen talven jälkeen tulee valoisa ja lämmin kesä. Kaikille kesä ei kuitenkaan ole pelkkää riemua. Aivastuttaa, vesi valuu nenästä tai

Lisätiedot

Nenän tukkoisuus on yleinen vaiva, jonka takia potilas. Radiotaajuushoito nenän tukkoisuuden hoidossa. lääketiede. Katsausartikkeli.

Nenän tukkoisuus on yleinen vaiva, jonka takia potilas. Radiotaajuushoito nenän tukkoisuuden hoidossa. lääketiede. Katsausartikkeli. Katsausartikkeli HALO-ryhmä: Maija Hytönen, Leif Bäck, Antti Malmivaara, Risto P. Roine Radiotaajuushoito nenän tukkoisuuden hoidossa Tärkein tieto K Limakalvoturvotuksesta johtuva nenän tukkoisuus on

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Nenän tukkoisuutta, eritystä, kutinaa tai. Pitkittynyt nuha. Näin tutkin. Esitiedot ovat tärkeitä

Nenän tukkoisuutta, eritystä, kutinaa tai. Pitkittynyt nuha. Näin tutkin. Esitiedot ovat tärkeitä Näin tutkin Anne Pitkäranta ja Maija Hytönen Nenän ja sivuonteloiden tulehdukselliset oireet esiintyvät usein yhdessä. Rinosinuiittia pidetäänkin parempana terminä kuin riniittiä tai sinuiittia. Alle kaksi

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) 24.11.2010 Käypä hoito

Lisätiedot

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa Toistuva uloshengityksen vaikeus tai vinkuna Heikentynyt suorituskyky Rasituksessa ilmenevä yskä tai hengenahdistus Yli 6 viikkoa kestävä (limainen) yskä Jatkuva limaisuus, toistuvat bronkiitit Yskä tai

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti

Urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti Urheilijan allergiat ja astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja

Lisätiedot

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n

Lisätiedot

Lasten korvatulehdukset

Lasten korvatulehdukset Lasten korvatulehdukset Tuomo Puhakka Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Lääket.tri, dosentti TYKS Korvaklinikka Ei sidonnaisuuksia Luennon sisältö Syntymekanismi Riskitekijät Diagnostiikka

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Vastasyntyneen ilmatieongelmat

Vastasyntyneen ilmatieongelmat Vastasyntyneen ilmatieongelmat Hanna Soukka Dosentti, neonatologi SULAT-vuosikokous 29.1.2016, Turku Sidonnaisuudet Ei tähän luentoon liittyviä sidonnaisuuksia Ilmatieongelmia Koko Potilaat 500 5000g Epäkypsyys

Lisätiedot

Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Luennon aiheet. Määritelmät 01/04/14. Sidonnaisuudet 2010 2014. Heikki Koskela 27.3.

Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Luennon aiheet. Määritelmät 01/04/14. Sidonnaisuudet 2010 2014. Heikki Koskela 27.3. 0/0/ Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa Heikki Koskela..0 Sidonnaisuudet 00 0 Heikki Koskela Ø Keuhkosairausopin dosentti, työskentelee päätoimisesti osastonylilääkärin virassa KYS

Lisätiedot

Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Heikki Koskela 27.3.2014

Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Heikki Koskela 27.3.2014 Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa Heikki Koskela 27.3.2014 Sidonnaisuudet 2010 2014 Heikki Koskela Ø Keuhkosairausopin dosentti, työskentelee päätoimisesti osastonylilääkärin virassa

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

OPAS UNIAPNEAA SAIRASTAVILLE

OPAS UNIAPNEAA SAIRASTAVILLE OPAS UNIAPNEAA SAIRASTAVILLE Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Mikä on uniapnea? Uniapnea eli ylähengitysteitä ahtauttava uniapneaoireyhtymä on sairaus, jossa esiintyy

Lisätiedot

Pitki%ynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Heikki Koskela Dosen9, Oyl KYS Medisiininen keskus, keuhkosairauksien klinikka

Pitki%ynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Heikki Koskela Dosen9, Oyl KYS Medisiininen keskus, keuhkosairauksien klinikka Pitki%ynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa Heikki Koskela Dosen9, Oyl KYS Medisiininen keskus, keuhkosairauksien klinikka Sidonnaisuudet Heikki Koskela Dosen&, keuhkosairauksien erikoislääkäri

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Sivuontelotulehdus

Käypä hoito -suositus. Sivuontelotulehdus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

LAIHDUTUSLEIKKAUS UNIAPNEAN HOITONA

LAIHDUTUSLEIKKAUS UNIAPNEAN HOITONA Nutrition research/diet and Chronic Diseases LAIHDUTUSLEIKKAUS UNIAPNEAN HOITONA Suomen keuhkolääkäriyhdistyksen syyskokous 7.11.2014, Helsinki Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien

Lisätiedot

Uniapnea ja sydän- ja verisuonisairaudet

Uniapnea ja sydän- ja verisuonisairaudet tieteessä Ulla Anttalainen LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, vt. kliininen opettaja TYKS, medisiininen toimialue, keuhkosairaudet ja kliininen allergologia ja Turun yliopisto, keuhkosairausoppi

Lisätiedot

Uniapneatutkimuksen tulevaisuus. Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

Uniapneatutkimuksen tulevaisuus. Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka Uniapneatutkimuksen tulevaisuus Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka Sidonnaisuudet viim. 2 v. ajalta Sidonnaisuus Yritys/järjestö Saanut luentopalkkion FILHA, Bayer, THL/Petrea, Professio Finland, ResMed,

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

Suunnistajien allergia- ja astmatutkimus

Suunnistajien allergia- ja astmatutkimus Suunnistajien allergia- ja astmatutkimus TAUSTAA Viime aikoina huippu-urheilijoilla yleisesti todettavat hengitysoireet ovat puhuttaneet runsaasti. Toisaalta on puhuttu siitä, että astma sairautena on

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Uniapnean hoito muutti elämäni.

Uniapnean hoito muutti elämäni. OPAS UNIAPNEAA SAIRASTAVILLE Uniapnean hoito muutti elämäni. Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Kyllä elämä on ihanaa. Harvoin tapaa ihmistä, joka

Lisätiedot

Jussi Kettunen UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS

Jussi Kettunen UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS Jussi Kettunen UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS Jussi Kettunen Opinnäytetyö Syksy 2015 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201512152545 Author(s): Lassila, Katariina; Jernman,

Lisätiedot

UNIAPNEAA SAIRASTAVA SUUN TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA

UNIAPNEAA SAIRASTAVA SUUN TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Opinnäytetyö (AMK) Suun terveydenhuollon koulutusohjelma Suuhygienisti (AMK) 2015 Anni-Emilia Salo UNIAPNEAA SAIRASTAVA SUUN TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Allerginen nuha on lapsuusiän yleisimpiä

Allerginen nuha on lapsuusiän yleisimpiä Lasten allergologia Juhani Rinne ja Erkka Valovirta Allerginen nuha on erittäin yleinen vaiva jo lapsuusiällä. Nenäoireiden, tukkoisuuden, aivastelun, kutinan, vuodon ja silmäoireiden ohella siihen liittyy

Lisätiedot

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

UNENSYVYYS ERI AIVOALUEILLA UNIAPNEAA SAIRASTAVILLA LAPSILLA

UNENSYVYYS ERI AIVOALUEILLA UNIAPNEAA SAIRASTAVILLA LAPSILLA UNENSYVYYS ERI AIVOALUEILLA UNIAPNEAA SAIRASTAVILLA LAPSILLA Juha Penttala Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Ohjaaja: Professori Sari-Leena Himanen 05/2015

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

uni-info CPAP-laitteen ja maskien huolto-ohjeet s.6 Tietoa maskeista s.3 nro 4 joulukuu 2007 CPAP-klubilehti www.cpap.fi

uni-info CPAP-laitteen ja maskien huolto-ohjeet s.6 Tietoa maskeista s.3 nro 4 joulukuu 2007 CPAP-klubilehti www.cpap.fi uni-info nro 4 joulukuu 2007 CPAP-laitteen ja maskien huolto-ohjeet s.6 Tietoa maskeista s.3 CPAP-klubilehti www.cpap.fi Pääkirjoitus Tämän kertaiseen Uni-Info lehteen olen kerännyt tietoa maskeista. Katsaus

Lisätiedot

uni-info 2/2011 CPAP-KLUBILEHTI Maailman johtava uniapnea- ja hengityslaitevalmistaja

uni-info 2/2011 CPAP-KLUBILEHTI Maailman johtava uniapnea- ja hengityslaitevalmistaja uni-info CPAP-KLUBILEHTI 2/2011 Maailman johtava uniapnea- ja hengityslaitevalmistaja www.resmed.com Hei Klubilaiset, Minulla on ilo esitellä näin syksyn alussa klubilaisillemme ResMedin uusia, hienostuneita

Lisätiedot

ResMed-kokokasvomaski sairaalakäyttöön

ResMed-kokokasvomaski sairaalakäyttöön ResMed-kokokasvomaski sairaalakäyttöön RESMED-KOKOKASVOMASKI SAIRAALAKÄYTTÖÖN on tarkoitettu yhden potilaan käyttöön aikuispotilaille (> 30 kg), joille on määrätty jatkuva hengitysteiden ylipaine- tai

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

Monikäyttöinen hengityskoulutus

Monikäyttöinen hengityskoulutus Monikäyttöinen hengityskoulutus Yksinkertaista, tehokasta ja mitattavaa hengityshoitoa Yksi liitäntä, useita vaihtoehtoja Pep/Rmt tarjoaa helpon ja todistetun hengityskoulutusmenetelmän, joka voidaan hoitotavoitteiden

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

NIOX VERO. Hengitystietulehdusten mittaamiseen ja hoitoon

NIOX VERO. Hengitystietulehdusten mittaamiseen ja hoitoon NIOX VERO Hengitystietulehdusten mittaamiseen ja hoitoon NIOX VERO NIOX VERO on vieritestauslaite, jolla mitataan astmasta tai muista vastaavista hengitysongelmista kärsivien potilaiden hengitysteiden

Lisätiedot

Mitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Hoito-opas. Opas uniapnean hoidon hallintaan

Hoito-opas. Opas uniapnean hoidon hallintaan Hoito-opas Opas uniapnean hoidon hallintaan Uniapnean hoitoopas: hallitse hoitoa tehokkaasti a Sinulla on diagnosoitu uniapnea b Mikä on uniapnea? c Hoito ja säännöllisen hoidon edut d Tutustuminen laitteeseen

Lisätiedot

Astma on Suomessa lasten yleisin pitkäaikaissairaus:

Astma on Suomessa lasten yleisin pitkäaikaissairaus: Alkuperäistutkimus Minna Ruokonen, Minna Kaila, Riina Haataja, Marita Paassilta Astmaa sairastavan koululaisen allerginen nuha ovatko diagnostiikka ja hoito kohdallaan? Lähtökohdat Suurimmalla osalla astmaa

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Hengityslaitehoito kotioloissa. Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho

Hengityslaitehoito kotioloissa. Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho Hengityslaitehoito kotioloissa Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho Seinäjoella vv 1989-2012 Mekaanista hengitystukea saaneita neurologisia/lihastautipotilaita aineistossa

Lisätiedot

Suulaen radiotaajuushoito kuorsauksen hoidossa

Suulaen radiotaajuushoito kuorsauksen hoidossa KATSAUS TIETEESSÄ HALO-ryhmä LEIF BÄCK LT, erikoislääkäri HYKS, korvaklinikka leif.back@hus.fi, leif.back@helsinki.fi MAIJA HYTÖNEN dosentti, osastonylilääkäri HYKS, korvaklinikka RISTO P. ROINE dosentti,

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

uni-info Kohonnut verenpaine s.3 Henkilökuva s.6 Vinkkejä verenpaineen alentamiseksi s.5 nro 1 maaliskuu 2008 CPAP-klubilehti www.cpap.

uni-info Kohonnut verenpaine s.3 Henkilökuva s.6 Vinkkejä verenpaineen alentamiseksi s.5 nro 1 maaliskuu 2008 CPAP-klubilehti www.cpap. uni-info nro 1 maaliskuu 2008 Kohonnut verenpaine s.3 Vinkkejä verenpaineen alentamiseksi s.5 Henkilökuva s.6 CPAP-klubilehti www.cpap.fi KOHONNUT VERENPAINE Pääkirjoitus Kohonnut verenpaine, hypertensio

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot