Sosiaali- ja terveysministeriön (2002) Valtakunnallinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveysministeriön (2002) Valtakunnallinen"

Transkriptio

1 Katsaus Paula Virkkula, Juhani Rinne ja Adel Bachour Kuorsaajan nenä Nenäoireet ovat säännöllisesti kuorsaavalla tavallisia ja hoidon pääasiallinen syy. Nenähengitystä helpottamalla voidaan usein parantaa unen laatua. Huono nenähengitys saattaa vaikeuttaa uniapneapotilaan CPAP- ja hammaskiskohoidon onnistumista. Uniapneapotilaan nenän limakalvoilla on todettu kuivumisen ja sen seurauksena syntyvän tulehduksen merkkejä. Nämä muutokset johtuvat todennäköisesti suuhengityksen lisääntymisestä, jolloin hengitysteistä palaava kostea lämmin ilma karkaa suun kautta eikä kostutakaan nenää. Nenän limakalvojen lisääntynyt turpeus kuivumisen ja tulehduksen seurauksena saattaa edelleen pahentaa suuhengitystä. Tulehduksen hoidossa nenän kostutus ja paikallinen kortikosteroidi ovat tärkeitä, mutta myös lääkehoitoon reagoimaton kuorikoiden liikakasvu ja rakenteelliset poikkeamat tulisi hoitaa usein kuorsaavalla. Uniapneataudin CPAP-hoidossa sisäänhengitysilman kostutus ja lämmitys sekä parantuneet maskit ovat vähentäneet hoitoon liittyviä haittavaikutuksia. Sosiaali- ja terveysministeriön (2002) Valtakunnallinen uniapneaohjelma pyrkii edistämään uniapneataudin ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Kuorsaus ja uniapneatauti ovat yleisiä väestössä. Kuorsausta esiintyy usein noin 40 %:lla miehistä, 20 %:lla naisista ja vähintään 4 9 %:lla lapsista (Martikainen ym. 1994, Anuntaseree ym. 2001, Young ym. 2001, Kaditis ym. 2004). Uniapneataudin yleisyydeksi aikuisväestössä arvioitiin vuonna 1993 naisilla 2 % ja miehillä 4 % (Young ym.). Lapsilla esiintyvyys on 1 4 %:lla (Anuntaseree ym. 2001, Kaditis ym. 2004). Tässä katsauksessa käsitellään nenän tukkoisuuden yhteyttä kuorsaukseen ja uniapneaan sekä kuorsaajan nenän hoitoa. Nenän tukkoisuus kuorsauksen ja uniapneataudin riskitekijänä Duodecim 2008;124:641 8 Nenän tukkoisuus on kiistatta kuorsauksen ja mitä todennäköisimmin myös uniapneataudin riskitekijä (Young ym. 1997, 2001). Huono nenähengitys voi häiritä yöunta ja vaikuttaa elämänlaatuun (Serrano ym. 2005). Kroonisesta yöllisestä nenän tukkoisuudesta kärsivillä aikuisilla usein esiintyvän kuorsauksen suhteelliseksi riskiksi saatiin Youngin ym. (2001) aineistossa 3,6 ja se kasvoi 4,9:ään viiden vuoden seurannassa verrattuna nenän suhteen oireettomiin. Myös krooninen päiväväsymys ja huonoksi koettu unenlaatu ovat tavallisempia, jos yöllä esiintyy häiritseviä nenäoireita (Young ym. 1997). Allergisen nuhan ja usein esiintyvän kuorsauksen yhteydestä on näyttöä erityisesti lapsilla (Anuntaseree ym. 2001). Aikuisväestössä allergikoilla, joilla esiintyy nenän tukkoisuutta, on 1,8 kertaa suurempi riski saada vähintään keskivaikea uniapneatauti verrattuna nenän suhteen oireettomiin (Young ym. 1997). Nenän tukkoisuus on varsin tavallista väestössä: kyselytutkimuksen perusteella sitä esiintyy peräti 17 %:lla aikuisista usein tai aina (Young ym. 2001). Tupakoinnin ajatellaan pahentavan kuorsausta lisäämällä tulehdusta ja turvotusta ylähengitysteissä sekä virtausvastusta nenässä (Ryan 2005). Tupakoivat näyttävät päätyvän nuorempina tutkimuksiin ja hoitoon nenä- ja kuorsaus- 641

2 ongelmiensa vuoksi (Virkkula ym. 2007). Tupakoijilla on havaittu olevan tavallista enemmän riniittioireita ja suurempi nenän virtausvastus (Benninger ym. 1999), mikä saattaa osaksi selittää kuorsaajalla yleisiä nenäoireita ja löydöksiä. Myös passiivinen tupakointi lisää kuorsausta aikuisella, ja vanhempien tupakoinnin on todettu altistavan lapsen kuorsaukselle (Franklin ym. 2004, Kaditis ym. 2004). Ylälateraaliruston reuna Nenän toiminta hengityksessä Kuorsausta esiintyy noin 40 %:lla miehistä, 20 %:lla naisista ja vähintään 4 9 %:lla lapsista Nenä on terveen ihmisen pääasiallinen hengitysreitti sekä valveilla että unessa (Fitzpatrick ym. 2003a). Nenäsykli eli nenäkäytävien tilavuuden fysiologinen vaihtelu autonomisen hermoston säätelemänä näyttää toimivan myös unessa (Hudgel ja Robertson 1984). Nenä kostuttaa, lämmittää ja puhdistaa sisään hengitettyä ilmaa. Sen katsotaan vaikuttavan myös ylähengitysteiden lihasten toiminnan säätelyyn. Nenän virtausvastus vaikuttaa sisäänhengityksen aikana nielussa syntyvään alipaineeseen, ja tämä taas säätelee ylähengitystielihasten aktivoitumista (Fitzpatrick 2003a). Nenä aiheuttaa kaksi kolmasosaa koko hengitysteiden vastuksesta nenähengityksen aikana (Ferris ym. 1964). Nenän virtausvastukseen vaikuttaa sen paisuvaiskudoksen turpeuden vaihtelu erityisesti nenän etuosassa, jossa sijaitsee nenän kapein kohta valvula noin 1,5 cm:n päässä sierainaukosta (kuva 1). Tätä kudosta esiintyy sekä kuorikoissa että nenän väliseinässä. Sieraimia laajentavat lihakset aktivoituvat sisäänhengityksessä virtauksen kasvaessa ja estävät rustoisen myötäävän valvulaalueen sulkeutumista. Selinmakuulla nenän virtausvastus kasvaa siinä nenäkäytävässä, joka on nenäsyklin vuoksi jo turpeampi. Vain toisella kyljellä tukkoisuuden vuoksi nukkumaan pystyvä kärsii yleensä ylemmän nenäkäytävän rakenteellisesta ahtaudesta, joka häiritsee selvemmin alemman nenäkäytävän turpeuden lisääntyessä. Tulehdusta lisäävien tekijöiden kuten virusnuhan, allergisen nuhan ja tupakoinnin on todettu lisäävän tapahtuvaa Alakuorikko virtausvastuksen kasvua makuulla (Rundcrantz 1969, Hasegawa 1994, Stroud ym. 1999). Allergikolla nenän virtausvastus näyttää kasvavan lähes kolminkertaiseksi makuuasennossa (Rundcrantz 1969). Unen aikana ylähengitysteiden lihastonus heikkenee, jolloin lisääntynyt virtausvastus nenässä voi altistaa ylähengitysteitä kollapsille. Suun avautumisen on todettu lisäävän ylähengitysteiden taipumusta ahtautua unessa (Meurice ym. 1996). Suun ollessa suljettuna pinta-adhesiiviset voimat pitävät kielen paikoillaan suussa ikään kuin imukupissa. Jos nenän ahtaus pakottaa suun aukeamaan, kieli ja suulaki pääsevät painumaan taaksepäin pinta-adheesion hellittäessä ja alaleuan kiertyessä alas ja taakse (Kuna ja Remmers 2000). Unen aikana hengitystievastus onkin suurempi suuhengityksessä kuin nenähengityksessä (Fitzpatrick 2003b). Kuorsaajan nenän erityispiirteitä Nenän väliseinä Kuva 1. Nenän kapeimpaan kohtaan ylälateraaliruston reunan alueella (valve area) voivat vaikuttaa rakenteelliset tekijät, kuten vino väliseinä, limakalvo- ja kuorikkoturvotusta aiheuttavat akuutit ja pitkäaikaiset tulehdukselliset nenän ja sivuonteloiden sairaudet tai nenärustojen painuminen sisäänhengityksessä. Kapeimman kohdan takana olevan limakalvoturvotukselle alttiin kuorikkoalueen ja nenäkäytävän arvioiminen ja polypoosin luotettava pois sulkeminen vaativat nenäkäytävän tutkimusta myös limakalvojen supistamisen jälkeen. Uniapneapotilailla on todettu paljon nenäoireita. Branderin ym. (1999) aineiston suomalaisis- 642 P. Virkkula ym.

3 ta potilaista yli 70 %:lla esiintyi nenän ja nielun limakalvojen kuivumisoireita. Lisäksi aivastelu (53 %), liman valuminen nieluun (51 %), nenän tukkoisuus (45 %) ja nenän vuotaminen (37 %) olivat tavallisia. Myös mitattu nenävirtaus näyttäisi olevan huonompi kuorsaajilla kuin kuorsaamattomilla (Young ym. 1997). Uniapneapotilaalla nenän värekarvallinen epiteeli on vähentynyt ja atrofinen epiteeli lisääntynyt. Näiden muutosten on ajateltu johtuvan muutoksista hengitysreitissä ja nenähengityksen vähenemisestä (Schrödter ym. 2004). Uloshengityksen kostea ja lämmin ilma ei aina palaakaan kostuttamaan nenän ja nenänielun limakalvoja vaan karkaa kuorsaajalla useammin suun kautta ulos. Limakalvon kuivumisen ja jäähtymisen on todettu aiheuttavan tulehduksenvälittäjäaineiden vasoaktiivisten amiinien ja leukotrieenien vapautumista (De Araujo ym. 2000). Uniapneapotilaiden nenästä ja muualta ylähengitysteistä onkin löytynyt verrokkeja enemmän paikalliseen tulehdukseen viittaavia löydöksiä, kuten neutrofiileja, bradykiniiniä ja leukotrieeneja (Bergeron ym. 2005, Goldbart ym. 2006). Nenän tutkiminen Nenän tutkimisesta sekä tukkoisuuden syistä ja hoidosta on aiemmin ilmestynyt perusteellinen katsaus tässä lehdessä (Hytönen 2003). Nenähengitystä voidaan arvioida hengitysääntä kuuntelemalla potilaan sulkiessa vuorotellen ensin vasemmalla peukalolla vasemman nenäkäytävän ja sitten oikealla peukalolla oikean nenäkäytävän ilman että rustoista nenäkäytävää samalla muovaillaan (kuva 2). Lisäksi nenärustojen painumista arvioidaan potilaan hengittäessä tavallisesti ja syvään sisään. Lapsen suuhengitystaipumusta kannattaa tarkkailla jo anamneesia kuunnellessa. Nenän tutkimukseen kuuluu eturinoskopia mieluiten otsalamppua ja nenäspekulaa käyttäen. Nenä tutkitaan myös nenän limakalvojen supistamisen jälkeen, jolloin voidaan nähdä mm. polyypit keskikuorikon seudussa ja nenän takaosissa. Takarinoskopiassa voidaan nähdä peilillä mm. kitarisan koko, valuva erite ja osa nenäpolyypeista. Parhaiten nenän kliininen tutkiminen onnistuu nasoendoskoopilla. Kuorsaajan nenä Kuva 2. Nenähengitystä voidaan arvioida vastaanotolla kuvan osoittamalla tavalla. Potilas sulkee saman puolen peukalolla sieraimen niin, ettei nenän rustoisen osan asento muutu. Arvioidessa on syytä muistaa, että nenän fysiologiaan kuuluu turpeuden vaihtelu nenäkäytävien välillä. Usein kroonisesti tukkoisen potilaan oireiden selvitys vaatii myös allergioiden selvittämistä ja sivuonteloiden kuvantamista (Hytönen 2003). Lapsia tutkittaessa pyritään kuitenkin välttämään sivuonteloiden toistuvaa kuvausta ja arvioimaan kitarisaa oireiden, peilin ja tarvittaessa nasofiberoskoopin avulla. Nenän virtausvastusta voidaan mitata rinomanometrialla, ja nenäkäytävien tilavuutta ja poikkipinta-alaa arvioidaan akustisella rinometrialla. Nämä mittausmenetelmät ovat saatavilla lähinnä korva-, nenä- ja kurkkutautien yksiköissä. Kuorsaajalle nenämittaukset suositellaan tehtäväksi myös makuuasennossa (Pevernagie ym. 2005). Nenän huippuvirtausmittauksia käytetään vielä vähän, vaikka niiden käyttöä kliinisessä työssä on osassa tutkimuksista suositeltu lisättäväksi (Ottaviani ym. 2006). Käyttöä puoltavat edullisuus ja liikuteltavuus. Huippuvirtausmittaus soveltuu parhaiten potilaan seurantaan. Koska kaikkiin kuorsaajan nenäoireisiin ei välttämättä liity nenän ahtautta, saattaisi objektiivisten mittausten lisäämisestä olla apua oireiden syyn arvioinnissa ja hoidon valinnassa. Erityisesti suunniteltaessa hoitoa jatkuvalla positiivisella hengitystiepaineella (CPAP) näyttäisivät objektiiviset mittaukset ennustavan paremmin hoidon onnistumista kuin nenäoireet (Morris ym. 2006). 643

4 Kiireettömään hoitoon lähettämisen aiheita tukkoisuustapauksissa ovat pitkittynyt tukkoisuus konservatiivisesta hoidosta huolimatta ja epäily ahtauttavasta rakenneviasta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005). Taustatekijöiden kuten kuivan limakalvon, allergisen nuhan ja kroonisen sinuiitin selvittely ja hoito aloitetaan perusterveydenhuollossa. Korvalääkärin arvio väliseinä- tai kuorikkoleikkauksen tarpeesta edellyttää lääkehoitoon reagoivien tulehduksellisten syiden hyvää hoitoa. Nenämittaukset ennen ja jälkeen limakalvojen supistamisen auttavat arvioimaan nenän luisen ja rustoisen rakenteen ja lääkehoitoon reagoimattomien limakalvomuutosten osuutta tukkoisuudessa. Kuorsaajan nenän hoito Kuorsaajan nenän tukkoisuutta hoidetaan syynmukaisesti (taulukko). Limakalvon kuivumiseen viittaavien löydösten ja hengitystavan muutosten takia nenän limakalvojen kostutus kannattaa herkästi liittää hoitoon. Kuiva nenä saattaa tuntua tukkoiselta, vaikka se ei olisi varsinaisesti ahdas. Jos nenä karstoittuu helposti, nenän huuhtelukannun käyttö ennen öljypohjaisen valmisteen käyttöä vähentää yleensä parhaiten kuivumisoireita. CPAP-hoidossa sisäänhengitysilman lämmitys ja kostutus on vähentänyt selvästi nenäoireita. Eri syistä johtuva tulehdus lisää nenän ahtautumista erityisesti makuuasennossa, ja se tulisi hoitaa hyvin. Allergisen ja muun yliherkkyysnuhan hoidossa tehokkaimmin tukkoisuuteen vaikuttava pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettu lääke on nenään suihkutettava steroidi (Storms 2004). Sitä voidaan käyttää pitkäänkin yhtäjaksoisesti. Osalle potilaista nenästeroidi aiheuttaa nenän limakalvon kuivumista, joten nenän kostutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Nenästeroidia voidaan ottaa kerran päivässä, ja koska sen vaikutus on hidas, ei ottoajankohdalla ole suurta vaikutusta oireiden esiintymiseen. Hyvän limakalvojen turpeutta vähentävän tehon ja antiinflammatorisen vaikutuksen vuoksi paikallista kortikosteroidia voidaan pitää ensisijaisena lääkehoitona lievästäkin tukkoisuudesta kärsivälle kuorsaajalle. Taulukko. Kuorsaajan nenän hoito. Nenän kostutus: vesi- ja öljypohjaiset kostutusvalmisteet, huuhtelukannu Tupakasta vieroitus (Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot: Käypä hoito suositus 2006) Allergisen ja muun yliherkkyysnuhan lääkehoito (Rinne 2004) Lääkenuhan tunnistaminen ja hoito (erityisesti paikallisesti käytettävät dekongestantit) Rinosinuiitin ja polypoosin lääkehoito (Hytönen 2003, Sivuontelontulehdus: Käypä hoito suositus 2006) Nenän rustoisen rakenteen tukeminen tai vahvistaminen (nenän laajentimet ja nenälihasten harjoitus) (Peltonen ym. 2003) Nenän alakuorikoiden kuumennushoito (radiofrequency ablation, RFA) Leikkaus: nenän väliseinä, rustoinen ja luinen pyramidi, kuorikot, sivuonteloleikkaus, lapsilla risaleikkaus Maskin oikea valinta ja kostutin CPAP-hoidossa Antihistamiinien vaikutus tukkoisuuteen on merkitsevästi vähäisempi kuin steroidin (Storms 2004). Leukotrieenin salpaajista montelukasti on hyväksytty astman ja allergisen nuhan hoitoon, ja sen on osoitettu lievittävän allergisen nuhan oireita sekä päivällä että yöllä (Storms 2004). Päiväannos on suositeltu otettavaksi iltaisin, jolloin lääkevaikutus osuu aamuyöhön, optimaaliseen ajankohtaan astman ja myös allergisen nuhan oirehuippua ajatellen. Nenän verisuonia supistavat lääkkeet avaavat tehokkaasti tukkoista nenää mutta eivät sovi pitkäaikaiseen hoitoon. Ipratropiumbromidi ja kromonivalmisteet eivät ole tehokkaita nenän tukkoisuuden hoidossa. Nenän hoidon vaikutus unen laatuun ja päiväaikaisiin oireisiin. Nenäoireet ja potilaan kokema unen huonontunut laatu ovat tukkoisen nenän hoidon tärkeimmät aiheet (Serrano ym. 2005). Osassa tutkimuksista on havaittu unen laadun selvä paraneminen myös objektiivisesti nenähengityksen helpottuessa uniapneapotilaalla: vilkeuni ja syvä unen osuus ovat lisääntyneet (McLean ym. 2005). Kontrolloituja tutkimuksia oireiden paranemisesta on tehty vielä vähän kuorsaajilla, mutta nenän lääke- ja leikkaushoito näyttäisivät helpottavan myös päiväväsymystä (Verse ym. 2002, Kiely ym. 2004). 644 P. Virkkula ym.

5 Allergisen nuhan oireista nenän tukkoisuutta pidetään eniten yöunta haittaavana muun muassa siksi, että allergisen nuhan oirehuippu osuu useimmilla potilailla varhaisen aamun tunteihin. Yöunen häiriintyminen on allergisessa nuhassa merkittävä elämän laatua huonontava tekijä. Allergiseen nuhaan liittyvän väsymyksen ja unen huonontuneen laadun taustalla on allergiseen tulehdukseen liittyviä mekanismeja hengitysteiden mahdollisen unenaikaisen ahtautumisen lisäksi (Ferguson ym. 2004). Nenän paikallinen kortikosteroidihoito helpottaa väsymystä ja parantaa unenlaatua allergikolla (Ferguson ym. 2004). Nenän hoidon vaikutus kuorsaukseen, suuhengitykseen ja hengityshäiriöihin. Vaikka potilaan ja puolison arvio kuorsauksen helpottumisesta nenän tukkoisuuden hoidolla on usein ollut hyvä kontrolloimattomissa tutkimuksissa, niin mittauksissa todettu kuorsauksen määrän vähenemä on yleensä ollut olematon tai pieni, ja kliinisesti tuskin kovin merkittävä (Virkkula ym. 2006). Uniapneapotilaan suuhengityksen on todettu vähenevän, kun tukkoinen nenä saadaan aukeamaan (McLean ym. 2005). Unenaikaisten hengityshäiriöiden määrä pienenee nenän tukkoisuuden vähentyessä osalla potilaista (Kiely ym. 2004, McLean ym. 2005). Tämä on odotettavaa hoidon kohdistuessa vain pieneen osaan ylähengitysteitä, varsinkin kun pehmytkudosten muutoksia on jo yleensä ehtinyt tapahtua nielussa. Nenän hoidon vaikutus hengityshäiriöiden määrään näyttää paremmalta, jos muualla ylähengitysteissä ei todeta poikkeavia löydöksiä (Sériès ym. 1993). Virkkulan ym. (2006) tutkimuksessa pelkkä rakenteellista ahtautta korjaava kirurginen hoito ei valikoimattomilla kuorsaajilla vähentänyt hengityshäiriöiden määrää, vaikka nenän virtausvastus pieneni. Tämä saattaa johtua tulehduksen CPAP-hoidossa uniapneapotilaan ylähengitystie pysyy tehokkaasti avoimena»ilmalastan» avulla. Tämä menetelmä on ensisijainen hoitomuoto vaikeassa uniapneassa ja osassa keskivaikeaa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002). Hoitomyöntyvyys vaihtelee välillä % (Sin ym. 2002, Bachour ja Maasilta 2004). Hoitomyöny d i n a s i a t riittämättömästä hoidosta. Nenäkuorikoiden liikakasvun hoito radiotaajuushoidolla tai kirurgisesti ja paikallisen kortikosteroidin liittäminen herkästi hoitoon riniittipotilailla todennäköisesti parantaisi leikkaustulosta ja nenän virtausvastusta makuulla. Kortikosteroidisuihkeella onkin saavutettu hengityshäiriöiden kohtalaista vähenemistä riniittioireisilla kuorsaajilla (Kiely ym. 2004). Vaste vaihteli eri potilailla, mutta yhteys nenän virtausvastuksen paranemisen ja hengityshäiriöiden määrän vähenemisen välillä oli em. tutkimuksessa merkitsevä. Myös lapsilla paikallisen nenäkortikosteroidin ja leukotrieeniantagonistien tehosta unenaikaisten hengityshäiriöiden hoidossa on alustavaa näyttöä (Brouillette ym. 2001, Gozal ja Kheirandish-Gozal 2006). CPAP-laite ja hammaskisko nenän toiminnan kannalta Nenän tukkoisuus altistaa kuorsaukselle ja uniapneataudille. Nenän tukkoisuus ja huonontunut unenlaatu ovat kuorsaajan nenän hoidon tärkeimmät aiheet. Kuorsaajan nenässä on todettu kuivumista ja tulehdusta, jotka johtuvat mahdollisesti muuttuneesta hengitystavasta. Tukkoisuus lisääntyy voimakkaammin, kun nenän limakalvo on tulehtunut. Erikoissairaanhoitoon lähettämisen aiheet ovat pitkittynyt nenän tukkoisuus konservatiivisesta hoidosta huolimatta ja epäily ahtauttavasta rakenneviasta. Kuorsaajan nenä 645

6 A B C D Kuva 3. A) Tavallinen nenämaski. B) Pienikokoinen nenämaski. C) Sierainmaski. D) Kokokasvomaski. tyvyyteen vaikuttavat tavallisimmin suuhengityksen määrä, nenän tukkoisuus ja maskiin liittyvät ongelmat. Osalla potilaista ilmavuoto suun kautta nenä-cpap-hoidon aikana lisää limakalvojen kuivumista, jolloin verenkierto nenän limakalvoissa, turpeus ja nenän virtausvastus lisääntyvät (Hayes ym. 1995, Richards ym.1996). Nenän suuren virtausvastuksen ja suulaen aiemman huomattavan lyhennyksen katsotaan lisäävän ilmavuotoa. Yli 60 vuoden ikä, nenän limakalvoja kuivattavien lääkkeiden käyttö, nenän krooninen limakalvosairaus ja aiemmin tehty uvulopalatofaryngoplastia altistavat kuivumisoireille CPAP-hoidon aikana (Rakotonanahary ym. 2001). Sisään hengitetyn ilman kostutuksella ja lämmityksellä on kuitenkin voitu vähentää nenän ja nielun kuivumisesta johtuvia oireita CPAP-hoidossa (Rakotonanahary ym. 2001). Myös kokokasvomaski estää limakalvojen kuivumista CPAP-hoidossa (De Araújo ym. 2000). Nenän kostutus aloitetaan herkästi ennen CPAP-hoidon aloitusta. Allerginen nuha, krooninen rinosinuiitti ja muut nenän limakalvosairaudet hoidetaan myös etukäteen, jotta potilaan CPAP-hoidosta kokema hyöty olisi mahdollisimman hyvä heti alussa. Akuutti hengitystieinfektio, keuhkokuume ja astman pahenemisvaihe häiritsevät CPAP-laitteen käyttöä niihin liittyvän hengenahdistuksen, yskän ja nenän tukkoisuuden vuoksi. Nenän rakenteellinen ahtaus kannattaa myös korjata ennen CPAP-hoidon aloitusta. Leikkaus ja kuorikoiden kuumennushoito (radiofrequency ablation, RFA) voivat vähentää CPAP-hoidossa käytettävää painetta ja parantaa hoitomyöntyvyyttä (Friedman ym. 2000). CPAP-hoidossa käytettävissä maskit ovat viime aikoina kehittyneet merkittävästi (kuvat 3A D). Yleensä nenämaski istuu paremmin kuin kokokasvomaski (nenä-suumaski). Koko- 646 P. Virkkula ym.

7 A B Kuva 4. A) Potilas, jolla on maskin aiheuttama ihovaurio. B) Pehmeä kalvo ihoa vasten CPAP-maskissa vähentää ihovaurioita. kasvomaski voi vuotaa alaleuan rentoutuessa, ja toisaalta liian tiivis maski saattaa työntää alaleukaa taaksepäin, mikä lisää uniapnean riskiä. Yli kymmenen vuotta sitten maskin aiheuttaman ihoallergian esiintyvyydeksi arvioitiin 13 % (Pepin ym. 1995). Iho- ja allergiasairaalassa saadun oman kokemuksemme perusteella maskin aiheuttaman ihoallergian varsinainen esiintyvyys on alle 5 %. Liian tiiviisti painautuva maski ja hikoilu lisäävät ihovaurioita erityisesti nenän tyven alueella (kuva 4A). Jos potilaalla esiintyy iho-ongelmia, voidaan käyttää sisäpuolelta myötäävällä kalvolla vuorattua maskia, jolloin kiinnityshihnaa ei tarvitse kiristää liikaa (kuva 4B). Sierainten sisään sovitettava maski sopii parhaiten potilaille, joilla on taipumusta rustoisen osan kokoon painumiseen sisäänhengityksessä. Se tukee nenän eteistä (kuva 1) ja saattaa pienen koonsa vuoksi helpottaa myös ahtaan paikan kammoa. Kokokasvomaskia käytetään, kun potilaan suu pysyy auki yöllä eikä puhallettu paine tehoa. Lapsuudessa nenän tukkoisuus, suuri risakudoksen määrä ja suuhengitys voivat altistaa leuan kasvun ja purennan poikkeamille (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002). Kasvojen syvyyskasvu jää vajaaksi, ja alaleuan kasvu ohjautuu enemmän alas kuin eteenpäin. Hengitysteille jäävä tila jää pienemmäksi, mikä saattaa altistaa uniapneataudille. Leuan kasvua korjaava ortodonttinen hoito näyttäisi parantavan myös nenän tilavuutta (Kirjavainen ym. 2003). Huono nenähengitys voi vaikeuttaa kuorsauksen tai uniapneataudin hoidoksi asennetun hammaskiskohoidon onnistumista (Marklund ym. 2004). Lopuksi Säännöllisesti kuorsaavalla esiintyy usein nenäoireita. Suuhengitys ja limakalvojen kuivumisesta johtuva tulehdus, tupakointi, allerginen nuha ja lapsella runsas risakudos ovat tavallisempia kuorsaajilla ja rakenteellisen ahtauden lisäksi syitä huonontuneeseen nenähengitykseen. Nenäoireet ja potilaan kokema unen huonontunut laatu tukkoisuuden vuoksi ovat nenäoireiden hoidon tärkein aihe. Suuhengitys ja hengityshäiriöiden määrä näyttää vähenevän ainakin osalla aikuisista potilaista nenän hoidolla, mutta kuorsaus ilmeisesti helpottuu harvoin merkitsevästi. Nenän tukkoisuus altistaa kuorsauksen lisääntymiselle ja uniapneataudille. Hoitamalla aktiivisesti huonoa nenähengitystä jo kuorsausoireilun varhaisvaiheessa voidaan todennäköisesti parhaiten ehkäistä oireiden etenemistä. Lapsella hyvä nenähengitys vähentää alttiutta purennan ja leukojen kasvun poikkeamille. Lämmin kostutus uniapneapotilaan CPAP-hoidossa ehkäisee kuivumisesta johtuvaa limakalvojen tulehdusta ja parantaa hoitomyöntyvyyttä. Lämmin kostutus tulisikin liittää herkästi riniittipotilaan ja limakalvo-oireista kärsivän kuorsaajan CPAPhoitoon. Kuorsaajan nenä 647

8 Kirjallisuutta Anuntaseree W, Rookkapan K, Kuasirikul S, Thongsuksai P. Snoring and obstructive sleep apnea in thai school-age children: prevalence and predisposing factors. Pediatr Pulmonol 2001;32: De Araujo MTM, Vieira SB, Vasquez EC, Fleury B. Heated humidification or face mask to prevent upper airway dryness during continuous positive airway pressure therapy. Chest 2000;117: Bachour A, Maasilta P. Mouth breathing compromises adherence to nasal continuous positive airway pressure therapy. Chest 2004;126: Benninger MS. The impact of cigarette smoking and environmental tobacco smoke on nasal and sinus disease: a review of the literature: Am J Rhinol 1999;13: Bergeron C, Kimoff J, Hamid Q. Images in allergy and immunology. Obstructive sleep apnea syndrome and inflammation. J Allergy Clin Immunol 2005;116: Brander PE, Soirinsuo M, Lohela P. Nasopharyngeal symptoms in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Effect of nasal CPAP treatment. Respiration 1999;66: Brouillette RT, Manoukian JJ, Ducharme FM, ym. Efficacy of fluticasone nasal spray for pediatric obstructive sleep apnea. J Pediatr 2001;138: Ferguson BJ. Influences of allergic rhinitis on sleep. Otolaryngol Head Neck Surg 2004;130: Ferris BG, Mead J, Opie LH. Partitioning of respiratory flow resistance in man. J Appl Physiol 1964;19: Fitzpatrick MF, Driver HS, Chatha N, Voduc N, Girard AM. Partitioning of inhaled ventilation between the nasal and oral routes during sleep in normal subjects. J Appl Physiol 2003(a);94: Fitzpatrick MF, McLean H, Urton AM, Tan A, O Donnell D, Driver HS. Effect of nasal or oral breathing route on upper airway resistance during sleep. Eur Respir J 2003(b); 22: Franklin KA, Gíslason T, Omenaas E, ym. The influence of active and passive smoking on habitual snoring. Am J Respir Crit Care Med 2004;170: Friedman M, Tanyeri H, Lim JW, Landsberg R, Vaidyanathan K, Caldarelli D. Effect of improved nasal breathing on obstructive sleep apnea. Otolaryngol Head Neck Surg 2000;122:71 4. Goldbart AD, Krishna J, Li RC, Serpero LD, Gozal D. Inflammatory mediators in exhaled breth condensate of children with obstructive sleep apnea syndrome. Chest 2006;130: Gozal D, Kheirandish-Gozal L. Sleep apnea in children treatment considerations. Paediatr Respir Rev 2006;7 Suppl:S Hasegawa M. Posture-induced nasal obstruction in patients with allergic rhinitis. Clin Otolaryngol 1994;19: Hayes M, McGregor FB, Roberts DN, Schroter RC, Pride NB. Continuous nasal positive airway pressure with a mouth leak: effect on nasal mucosal blood flux and nasal geometry. Thorax 1995;50: Hudgel DW, Robertson DW. Nasal resistance during wakefulness and sleep in normal man. Acta Otolaryngol 1984;98: Hytönen M. Tukkoinen nenä. Duodecim 2003;119: Kaditis AG, Finder J, Alexopoulos EI, ym. Sleep-disordered breathing on 3,680 Greek children. Pediatr Pulmonol 2004;37: Kiely JL, Nolan P, McNicholas WT. Intranasal corticosteroid therapy for obstructive sleep apnoea in patients with co-existing rhinitis. Thorax 2004;59:50 5. Kirjavainen M, Kirjavainen T. Maxillary expansion in Class II correction with orthopedic cervical headgear. A posteroanterior cephalometric study. Angle Orthod 2003;73: Kuna S, Remmers JE. Anatomy and physiology of upper airway obstruction. Kirjassa: Kryger MH, Roth T, Dement WC, toim. Principles and practise of sleep medicine. Philadelphia: WB Saunders 2000, s Marklund M, Stenlund H, Franklin KA. Mandibular advancement devices in 630 men and women with obstructive sleep apnea and snoring. Tolerability and predictors of treatment success. Chest 2004;125: Martikainen K, Partinen M, Urponen H, Vuori I, Laippala P, Hasan J. Natural evolution of snoring: a 5-year follow-up study. Acta Neurol Scand 1994:90: McLean HA, Urton AM, Driver HS, ym. Effect of treating severe nasal obstruction on the severity of obstructive sleep apnoea. Eur Respir J 2005;25: Meurice JC, Marc I, Carrier G, Series F. Effects of mouth opening on upper airway collapsibility in normal sleeping subjects. Am J Respir Crit Care Med 1996;153: Morris LG, Setlur J, Burschtin OE, Steward DL, Jacobs JB, Lee KC. Acoustic rhinometry predicts tolerance of nasal continuous positive airway pressure: a pilot study. Am J Rhinol 2006;20: Ottaviani G, Scadding GK, Coles S, Lund VJ. Peak nasal inspiratory flow; normal range in adult population. Rhinology 2006;44:32 5. Peltonen L, Simola M, Vento S, Malmberg H. Sierainta laajentavien apuvälineiden vaikutus nenähengitykseen terveiden koehenkilöiden nenän ilmavirtauksen mittaustutkimus. Suom Lääkäril 2003;58: Pepin JL, Leger P, Veale D, Langevin B, Robert D, Levy P. Side effects of nasal continuous positive airway pressure in sleep apnea syndrome: study of 193 patients in two French centera. Chest 1995;107: Pevernagie DA, De Meyer MM, Claeys S. Sleep, breathing and the nose. Sleep Med Rev 2005;9: Rakotonanahary D, Pelletier-Fleury N, Gagnadoux F, Fleury B. Predictive factors for the need for additional humidification during nasal continuous positive airway pressure therapy. Chest 2001;119: Richards GN, Cistulli PA, Ungar RG, Berthon-Jones M, Sullivan CE. Mouth leak with nasal continuous positive airway pressure increases nasal airway resistance. Am J respire Crit Care Med 1996;154: Rinne J. Allergisen nuhan hoito. Suom Lääkäril 2004;59: Rundcrantz H. Postural variations of nasal patency. Acta Otolaryngol 1969;68: Ryan CF. An approach to treatment of obstructive sleep apnoea/hypopnoea syndrome including upper airway surgery. Thorax 2005;60: Schrödter S, Biermann E, Halata Z. Histologic evaluation of nasal epithelium of the middle turbinate in untreated OSAS patients and during ncpap. Rhinology 2004;42: Sériès F, St Pierre S, Carrier G. Surgical correction of nasal obstruction in the treatment of mild sleep apnoea: importance of cephalometry in predicting outcome. Thorax 1993;48: Serrano E, Neukirch F, Pribil C, ym. Nasal polyposis in France: impact on sleep and quality of life. J Laryngol Otol 2005;119: Sin DD, Mayers I, Man GCW, Pawluk L. Longterm compliance rates to continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnea: a population-based study. Chest 2002;121: Sivuontelontulehdus [verkkoversio]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Otolaryngologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006 [päivitetty ]. Sosiaali- ja terveysministeriö. Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet. Oppaita 2005:5. Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtakunnallinen uniapneaohjelma Julkaisuja 2002:4. julkaisu.htm Storms WW. Pharmacologic approaches to daytime and nighttime symptoms of allergic rhinitis. J Allergy Clin Immunol 2004;114: S Stroud R, Wright S, Calhoun K. Nocturnal nasal congestion and nasal resistance. Laryngoscope 1999;109: Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot [verkkoversio]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006 [päivitetty ]. Verse T, Maurer JT, Pirsig W. Effect of nasal surgery on sleep-related breathing disorders. Laryngoscope 2002;112:64 8. Virkkula P, Bachour A, Hytönen M, ym. Snoring is not relieved by nasal surgery despite improvement in nasal resistance. Chest 2006;129:81 7. Virkkula P, Hytönen M, Bachour A, ym. Smoking and improvement after nasal surgery in snoring men. Am J Rhinol 2007;21: Young T, Palta M, Dempsey J, Skatrud J, Weber S, Badr S. The occurence of sleep-disordered breathing among middle-aged adults. N Engl J Med 1993;328: Young T, Finn L, Kim H. Nasal obstruction as a risk factor for sleep-disordered breathing. J Allergy Clin Immunol 1997;99:S Young T, Finn L, Palta M. Chronic nasal congestion at night is a risk factor for snoring in a population-based cohort study. Arch Intern Med 2001;161:

9 PAULA VIRKKULA, LT, erikoislääkäri HYKS:n korva-, nenä ja kurkkutautien klinikka PL 220, HUS JUHANI RINNE, LKT, erikoislääkäri, allergologi HYKS:n iho- ja allergiasairaala PL 160, HUS ADEL BACHOUR, LT, erikoislääkäri Meilahden sairaala, keuhkosairauksien klinikka ja HYKS:n iho- ja allergiasairaala PL 340, HUS Sidonnaisuudet: Paula Virkkula, Adel Bachour: ei sidonnaisuuksia Juhani Rinne: toiminut luennoitsijana, kouluttajana sekä puheenjohtajana useiden eri lääkeyritysten koulutustilaisuuksissa, osallistunut lääkeyritysten järjestämiin kongressimatkoihin, ei työ- tai virkasuhdetta mihinkään yrityksiin 649

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka Sidonnaisuudet viimeisen 3 v. ajalta Sidonnaisuus Yritys/järjestö Luentopalkkio Koulutustilaisuuden

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

Vastasyntyneen ilmatieongelmat

Vastasyntyneen ilmatieongelmat Vastasyntyneen ilmatieongelmat Hanna Soukka Dosentti, neonatologi SULAT-vuosikokous 29.1.2016, Turku Sidonnaisuudet Ei tähän luentoon liittyviä sidonnaisuuksia Ilmatieongelmia Koko Potilaat 500 5000g Epäkypsyys

Lisätiedot

2016 Koninklijke Philips N.V. Kaikki oikeudet pidätetään. Teknisiä tietoja voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tavaramerkit ovat Koninklijke Philips N.V.:n (Royal Philips) tai omistajiensa omaisuutta.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11 maaliskuuta 2016 Desloratadiini Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Heinänuha Pohjoismaiset tutkimukset

Lisätiedot

Allergia monilla, kesä kaikilla

Allergia monilla, kesä kaikilla Anna Pelkonen TEEMA: KESÄNUMERO 20 Allergia monilla, kesä kaikilla Lumisen talven jälkeen tulee valoisa ja lämmin kesä. Kaikille kesä ei kuitenkaan ole pelkkää riemua. Aivastuttaa, vesi valuu nenästä tai

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

ResMed-kokokasvomaski sairaalakäyttöön

ResMed-kokokasvomaski sairaalakäyttöön ResMed-kokokasvomaski sairaalakäyttöön RESMED-KOKOKASVOMASKI SAIRAALAKÄYTTÖÖN on tarkoitettu yhden potilaan käyttöön aikuispotilaille (> 30 kg), joille on määrätty jatkuva hengitysteiden ylipaine- tai

Lisätiedot

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu / Julkaistu

Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu / Julkaistu Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 Reslitsumabi Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu 28.9.2016 / Julkaistu 7.11.2016 Cinqaero 10 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten, Teva Pharmaceuticals

Lisätiedot

Uniapnea ja liitännäissairaudet

Uniapnea ja liitännäissairaudet Uniapnea ja liitännäissairaudet Oyl Marisanna Schwenson Uniyksikkö Keuhkosairauksien klinikka 1 28/11/2014 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sidonnaisuudet Sidonnaisuuden laatu Kaupallinen yritys (ky) Saanut

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto ETA:n jäsenvaltio Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto Chiesi Limited Formodual beklometasonidipropionaatti 100 µg/annos, formoterolifumaraattidihydraatti 6 µg/annos

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Miten valitsen potilaalleni oikean inhalaattorin keuhkoahtaumataudissa

Miten valitsen potilaalleni oikean inhalaattorin keuhkoahtaumataudissa Miten valitsen potilaalleni oikean inhalaattorin keuhkoahtaumataudissa Arja Viinanen El Tyks keuhkosairauksien klinikka Alueellinen COPD-koulutus 21.4.2016 Miten paljon potilasta voidaan auttaa inhalaatiolääkityksellä?

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys uniapneapotilailla

Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys uniapneapotilailla Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys potilailla Tutkimus Alotair ja Bahammam 2008 Arnardottir ym. Billings ym. Bjorvatn ym. Björnsdóttir ym. Björnsdóttir ym. Björnsdóttir ym. 2015 Broström ym. Potilaat (naisia

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

PIENET HENGENAHDISTELIJAT

PIENET HENGENAHDISTELIJAT PIENET HENGENAHDISTELIJAT LL Minna Mecklin 29.9.2016 Ei sidonnaisuuksia Sisältö Alle 3 vuoden ikäiset ahdistelijat Bronkioliitti Obstruktiivinen bronkiitti 1 Sisältö Alle 3 vuoden ikäiset ahdistelijat

Lisätiedot

Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN.

Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN. Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN. Tukisukat eli kompressiosukat ovat tutkittu ja dokumentoitu menetelmä jalkojen verenkierron parantamiseen. Useimmat yhdistävät tukisukat ikääntyneiden ihmisten

Lisätiedot

Vaikean astman hoito. Etelä-Savon Keuhkopäivä Filha ja Essote/keuhkoyksikkö keuhkosairauksien erl Päivi Torkko

Vaikean astman hoito. Etelä-Savon Keuhkopäivä Filha ja Essote/keuhkoyksikkö keuhkosairauksien erl Päivi Torkko Vaikean astman hoito Etelä-Savon Keuhkopäivä 2.2.2017 Filha ja Essote/keuhkoyksikkö keuhkosairauksien erl Päivi Torkko Vaikea astma vaatii korkeaa inhaloitavan kortisonin annosta + jotakin lisälääkettä

Lisätiedot

Uniapnea. Hammaslääkärin näkökulmasta

Uniapnea. Hammaslääkärin näkökulmasta Uniapnea Hammaslääkärin näkökulmasta Uniapnean vaikutuksia Pitkäaikainen unenpuute aiheuttaa aivoissa muutoksia, jotka johtavat loogisen ajattelukyvyn häiriintymiseen, perseptiohäiriöihin ja persoonallisuushäiriöihin

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute ETUKANSI INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA INSTANYL -VALMISTEESTA Tutustu huolellisesti tähän oppaaseen ja lue lääkepakkauksessa

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Päivi Jussila, HLL Suun terveyden tutkimusyksikkö Suun tutkimukseen kutsuttiin 3150 henkilöä, jotka asuivat 100 km säteellä Oulusta

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

SIEDÄTYSHOITO TÄNÄÄN. Rüdiger Schultz, LT Lasten allergologi. Pirkanmaan Allergiakeskus Pihlajalinna OY

SIEDÄTYSHOITO TÄNÄÄN. Rüdiger Schultz, LT Lasten allergologi. Pirkanmaan Allergiakeskus Pihlajalinna OY SIEDÄTYSHOITO TÄNÄÄN Rüdiger Schultz, LT Lasten allergologi Pirkanmaan Allergiakeskus Pihlajalinna OY Development of allergen specific immunotherapy The Lancet June 10, 1911; 1572-1573 Siedätyshoidon kehitys

Lisätiedot

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016 Tupakoimaton KYS Toimenpideohjelma 2016 Laatija: Versionumero: 1.1 Päivämäärä: 6.4.2016 Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtoryhmä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Toimenpideohjelma 1.0 2 (11) Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Spirometria ja keuhkoahtaumataudin varhaistoteaminen

Spirometria ja keuhkoahtaumataudin varhaistoteaminen Spirometria ja keuhkoahtaumataudin varhaistoteaminen 14.9.2011 Jämsä Lauri Lammi LT, erikoislääkäri, Keski-Suomen keskussairaala Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana Sidonnaisuuden

Lisätiedot

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin MISSIOMME Suojaamme ihmisiä, prosesseja ja ympäristöä tuottamalla puhdasta ilmaa. Vietämme 90 % ajastamme sisätiloissa Huono sisäilma alentaa työtehokkuutta

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna Jussi Toppila

APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna Jussi Toppila APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna 24.5.2012 Jussi Toppila Ambulatorinen yöpolygrafia Pt PolAmb Suppea unipolygrafia Embletta tutkimus unipolygrafiaa yksinkertaisempi

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Elidel 10 mg/g emulsiovoide 8.12.2015, Versio 11 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ekseemaa esiintyy lähinnä lapsilla

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Noninvasiivinen ventilaatiohoito

Noninvasiivinen ventilaatiohoito Noninvasiivinen ventilaatiohoito Anestesiasairaanhoitajien syysopintopäivät Turku 9.10.2014 Anest el, LT, Waltteri Siirala Noninvasiivinen ventilaatiohoito Luennon runko 1. Hengityksen fysiologiaa 2. Hengitysvajaus

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000 RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus RAI-seminaari Helsingissä 1..2007 Magnus Björkgren, VTM, FT Projektipäällikkö Chydenius-instituutti Tausta RUG-III/22 luokitus Validoitu Suomessa vuonna 1995/96

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy vaihteleva, ainakin osittain

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

COPD:n hoidon porrastus

COPD:n hoidon porrastus COPD:n hoidon porrastus 21.4.2016 el Riika Liukkonen TYKS/ Keuhkosairauksien klinikka Keuhkoahtaumataudin hoitoketju Perusterveydenhuolto Ennaltaehkäisy ja varhaisdiagnostiikka Hoidon tarpeen arviointi

Lisätiedot

Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Julkaistu Perustuu julkaistuun Käypä hoito -suositukseen

Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Julkaistu Perustuu julkaistuun Käypä hoito -suositukseen Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Julkaistu 6.10.2016 Perustuu 27.9.2016 julkaistuun Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste

Lisätiedot

Silmätautien lääkkeet. Salla Kalsi Proviisori

Silmätautien lääkkeet. Salla Kalsi Proviisori Silmätautien lääkkeet Salla Kalsi Proviisori Silmän paikallishoidoissa huomioitavaa Silmätipat ovat yleensä liuoksia, mutta osa on suspensioita (ravisteltava ennen annostusta) Silmätippojen tiputusjärjestys:

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä

Mielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä Mielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä Annukka Vuorinen Ylihammaslääkäri, terveyspalveluyksikön johtaja YTHS Tampere Silmät ovat sielun peili, ja suu on portti peremmälle. Kuvat Päivi Jääsaari

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot