OPAS UNIAPNEAA SAIRASTAVILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPAS UNIAPNEAA SAIRASTAVILLE"

Transkriptio

1 OPAS UNIAPNEAA SAIRASTAVILLE Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää.

2 Mikä on uniapnea? Uniapnea eli ylähengitysteitä ahtauttava uniapneaoireyhtymä on sairaus, jossa esiintyy toistuvia unenaikaisia hengityskatkoksia. Katkokset syntyvät, kun nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana ja nielun kudokset painuvat kiinni aiheuttaen osittaisen tai täydellisen ylähengitysteiden tukkeuman. Katkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa yli minuuttiin. Se päättyy usein korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen, vaikka hänellä ei ole mielikuvaa havahtumisestaan jälkeenpäin. Toistuvat katkokset häiritsevät syvää unta, heikentävät unen laatua ja saattavat aiheuttaa hapenpuutetta. Seurauksena on päiväaikaista väsymystä, nukahtelutaipumusta ja katkeilevaa kuorsausta. Lisääntyvän tietoisuuden ja tehostettujen tutkimusten myötä uniapnea diagnosoidaan entistä useammin. Uniapnean voidaan sanoa olevan jo kansantaudin luokkaa. Sitä sairastaa Suomessa ainakin henkilöä. 2 Opas uniapneaa sairastaville

3 Opas uniapneaa sairastaville 3

4 Syyt uniapnean taustalla Merkittävin uniapneaa aiheuttava tekijä on ylipaino. Uniapneaa sairastavista prosenttia on ylipainoisia. Ylipainoisilla ylähengitysteiden alueelle kertynyt rasvakudos ahtauttaa selinmakuulla ylähengitysteitä. Keskivartalon rasva painaa ylähengitysteitä ja keuhkoja kasaan. Normaalipainoisilla uniapneaa sairastavilla kasvojen ja kaulan rakenteelliset tekijät voivat altistaa uniapnealle; heillä on usein pieni alaleuka ja kupera kasvojen profiili, heillä esiintyy myös ristipurentaa muita useammin. Muita uniapnealle altistavia tekijöitä ovat rakenteellisesti ahdas nielu, pitkäaikainen nenän tukkoisuus ja suuret nielurisat. Myös kilpirauhasen vajaatoiminta voi altistaa uniapnealle. Unenaikaisia hengityskatkoja esiintyy noin kymmenellä prosentilla kuorsaavista henkilöistä. Ei tiedetä tarkkaan, miksi joillekin kuorsaajille kehittyy uniapnea. Todennäköisesti kyseessä on monen eri tekijän yhteisvaikutus, mutta myös perintötekijöillä on merkitystä. Uniapnea mielletään usein vain keski-ikäisten miesten sairaudeksi. Tämä ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa. Uniapneaa esiintyy niin miehillä kuin naisilla, mutta naissukuhormonit suojaavat naisia osittain. Vaihdevuosien jälkeen uniapnea on yhtä yleistä miehillä ja naisilla. Obstruktiivinen eli ylähengitysteitä ahtauttava uniapnea Obstruktiivinen uniapnea tarkoittaa hengitysilmavirtauksen rajoittumista tai estymistä, joka johtuu ylähengitysteiden unenaikaisesta ahtautumisesta. Sentraalinen uniapnea Sentraalisen uniapnean taustalla on harvinaisempi hengityksen säätelyhäiriö, joka keskeyttää ilmavirtauksen ja hengitysponnistelut. Vain 5 10 prosentilla sairastuneista esiintyy tätä uniapnean muotoa. Uneen liittyvä hypoventilaatio eli vähentynyt keuhkotuuletus Tarkoittaa voimakasta hengityksen vaimenemista ja hapen puutetta unen aikana. Taustalla ovat unenaikaiset muutokset hengityksen säätelyssä ja hengityslihasten toiminnassa yhdessä jo valveilla olon aikana esiintyvän hengityksen vajaatoiminnan kanssa. Hypoventilaatiota esiintyy erityisesti rintakehän seinämän liikkuvuutta rajoittavissa sairauksissa ja vaikeassa keuhkoahtaumataudissa. Yleisintä uniapnea on vuotiailla, mutta sitä voi esiintyä myös lapsilla. 4 Opas uniapneaa sairastaville

5 Uniapnean oireet Uniapnea aiheuttaa unenaikaisia hengityskatkoksia. Ne ovat toistuvia ja kestävät jopa yli minuutin kerrallaan. Hengityskatkos näyttää ulkopuoliselle siltä, että nukkuja pidättää hengitystään. On tavallista, että uniapneatutkimuksiin hakeudutaan sen jälkeen, kun puoliso tai joku muu samassa huoneessa nukkuva henkilö huomauttaa äänekkäästä kuorsauksesta tai huolestuu hengityskatkoksista. Kuorsaus ei aina tarkoita, että henkilöllä on uniapnea, mutta uniapneaa sairastavilla kuorsaus on yleinen oire. Kuorsaus on äänekästä ja katkeilevaa. Sairastunut saattaa heräillä tukehtumisen tunteeseen, lisääntyneeseen virtsaamistarpeeseen tai voimakkaaseen hikoiluun nukkuessa. Hänellä voi olla myös unettomuutta. Uniapnean tavallinen oire on päiväaikainen väsymys, joka voi olla voimakastakin. Hoitamatonta uniapneaa sairastava voi tuntea olonsa herätessään yhä uniseksi ja päivällä uupuneeksi. Paikallaan istuessaan hänen on vaikea pysytellä hereillä ja hän nukahtaa helposti esimerkiksi television ääreen. Tunnista uniapnean oireet Unenaikaiset hengityskatkokset Kuorsaus ja suun kuivuminen Päiväaikainen väsymys ja nukahtelu esimerkiksi television eteen Heräily tukehtumisen tunteeseen, lisääntyneeseen virtsaamistarpeeseen tai voimakkaaseen hikoiluun Aamupäänsärky Ärtyneisyys ja masentuneisuus Sukupuolivietin aleneminen Keskittymiskyvyttömyys ja muistamattomuus Opas uniapneaa sairastaville 5

6 Uniapnean toteaminen Uniapnean tunnistaminen ja hoitaminen on tärkeää, koska hoitamattomana vaikea-asteinen uniapnea altistaa monille muille sairauksille. Se lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3 6-kertaisesti ja lisää riskiä myös tyypin 2 diabetekseen, aivoverenkierronhäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin. Hoitamatonta uniapneaa sairastavilla on tavallista useammin myös masennusta ja mielialasairauksia. Lieväänkin uniapneaan liittyy lisääntynyt verenpainetaudin riski. Hoitamaton uniapnea aiheuttaa univajeen kaltaista väsymystä ja on sen vuoksi turvallisuusriski liikenteessä. Väsyneenä ajamiseen liittyy aina riski joutua liikenneonnettomuuteen, hoitamatonta uniapneaa sairastavilla se on jopa seitsemänkertainen. Riski suurenee, vaikka päiväväsymystä ei esiintyisikään. Uniapnea lisää myös työtapaturmien riskiä. purkaa laitteen sekä tulostaa laitteesta yöllä kertyneet mittaustulokset. Uniapnean vaikeusasteen määrittely riippuu siitä, kuinka paljon hengityskatkoja yön aikana esiintyy. Hengityskatkoja esiintyy normaalisti kaikilla ihmisillä, mutta silloin niiden määrä jää alle viiteen katkoon tunnissa. Määrittelyssä otetaan huomioon myös oireisuus. Uniapnean vaikeusaste 5 15 hengityskatkoa tunnissa > Lievä uniapnea hengityskatkoa tunnissa > Keskivaikea uniapnea Yli 30 hengityskatkoa tunnissa > Vaikea uniapnea Yön kestävä tutkimus Uniapnea todetaan yön yli kestävällä tutkimuksella. Siinä mitataan nukkujan unenaikaisia hengitysliikkeitä, kuorsausta ja veren happipitoisuutta. Tutkimuksiin tarvitaan lääkärin lähete esimerkiksi terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta. Unirekisteröinti voidaan tehdä aivosähkökäyrän (EEG) sisältävänä unipolygrafiana tai suppeampana eli yöpolygrafiana sairaalassa tai kotona. Rekisteröinnistä voidaan päätellä hengityskatkoksien määrä ja pituus, veren happipitoisuus sekä se, missä nukkuma-asennossa katkokset esiintyvät ja kuinka tutkittava liikkuu nukkuessaan. Unitutkimus tehdään useimmiten kotona, jolloin saadaan luotettavampi käsitys normaalista nukkumisesta kuin sairaalassa. Rekisteröintilaite haetaan tutkimusyksiköstä yön ajaksi ja palautetaan aamulla takaisin. Hoitohenkilökunta asettaa rekisteröintilaitteen anturit ja johdot paikalleen iholle tai antaa ohjeet, miten se tehdään kotona. Aamulla hoitohenkilökunta Uniapneaa tutkittaessa selvitetään Painoindeksi Verenpaine Nenän tukkoisuus Kielen ja nielurisojen koko Pehmeän suulaen pituus ja velttous Kasvojen ja leukojen rakenne Seuranta Uniapean seuranta voidaan Suomessa toteuttaa monella eri tavoin. Se voi olla etäseurantaa tai seurantakäyntejä perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Seurannan välin määrittää lääkäri. Tarvittavan seurannan toteuttaa yleensä unihoitaja joko terveyskeskuksesta tai erikoissairaanhoidosta, tarvittaessa lääkäri tai kuntoutusohjaaja. 6 Opas uniapneaa sairastaville

7 Uniapnea ammattiautoilijalla Uniapnean hoitaminen on erityisen tärkeää silloin, kun uniapneaan sairastunut työskentelee ammattikuljettajana. Hoidossa oleva uniapnea ei ole este toimia ammattimaisessa liikenteessä. Autoilijan kannattaa hakeutua tutkimuksiin, kun havaitsee itsessään tiettyjä hälyttäviä merkkejä. Niitä ovat esimerkiksi jatkuva väsymys tai nukahtelu epätavallisissa tilanteissa, kuten liikennevaloissa odottaessa. Hoidettuna uniapnean aiheuttama päiväväsymys häviää ja riski joutua liikenneonnettomuuteen laskee. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan ajokorttiluvan terveysedellytykset eivät täyty ammattikuljettajilla, joilla on hoitoon reagoimaton ja varmistettu uniapneasta johtuva pysyväisluonteinen vireystilan häiriö. Uniapneaa sairastava voi jatkaa ammatissaan, kun hän on hoidon ansiosta oireeton. Opas uniapneaa sairastaville 7

8 Uniapnean hoito Uniapneaan sairastuneella itsellään on suuri vastuu hoidon onnistumisesta. Hänellä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Jos uniapnean pääaiheuttaja on ylipaino, laihduttaminen lieventää oireita huomattavasti tai poistaa ne jopa kokonaan. Hoito uniapneaan valitaan sairauden vaikeusasteen ja sairastuneen kokeman hoidontarpeen mukaan. Uniapnean hoito perustuu uniapneaa aiheuttavien ja pahentavien tekijöiden poistamiseen. Käytännössä se tarkoittaa ylipainon pudottamista tai hengitysteiden tukkeutumisen estämistä apuvälineiden avulla. Hengityskatkoja esiintyy yleisimmin selällään nukuttaessa, jolloin nielu on kapeimmillaan. Jos katkoja esiintyy vain silloin, saattaa hoidoksi riittää se, että henkilö välttää selällään nukkumista. Asentohoitoa voidaan toteuttaa niin sanotulla pallopaidalla, jossa yöpaidan selkämykseen kiinnitetty pallo estää selällään nukkumisen, tai kaupallisella uniapneavyöllä. Hengityskatkoja lisää nenän tukkoisuus. Sen hoito voi usein auttaa etenkin lievää uni apneaa sairastavia. CPAP-laite Yleisin hoito uniapneaan on nenän kautta annettava ylipainehengityshoito eli nenä-cpap (Continuous Positive Airway Pressure) -hoito. CPAP-hoidossa hengitetään huoneilmaa ylipaineella nenämaskin kautta, jolloin CPAPlaitteen puhaltama ilmavirta pitää hengitystiet auki nukkuessa. Sitä käytetään erityisesti keskivaikean ja vaikean uniapnean hoidossa. Hoitomuoto sopii lähes kaikille uniapneaa sairastaville, ja sen vaikutus alkaa nopeasti, jo 1 2 hyvin nukutun yön jälkeen. CPAP-laite ei paranna itse tautia, mutta parantaa unen laatua poistamalla hengityskatkot, jolloin väsymys ja muut oireet jäävät pois. 8 Opas uniapneaa sairastaville

9 Uniapneakisko Vaihtoehtona CPAP-hoidolle voidaan käyttää hampaisiin kiinnitettävää uniapneakiskoa. Kisko laitetaan suuhun illalla ja otetaan herättyä pois. Se tuo alaleukaa eteenpäin ja estää kielen painumista taakse. Kisko auttaa parhaiten lieväoireisia, normaalipainoisia uniapneaa sairastavia, joilla hengityskatkot esiintyvät lähinnä selällä nukkuessa. Sitä käytetään toisinaan myös silloin, jos CPAP-hoito ei jostain syystä onnistu. Haittana hoidosta voi olla leukanivelten kipeytyminen ja lisääntynyt syljen eritys kiskon ollessa suussa. Uniapneakiskon tarpeen arvioi erikoishammaslääkäri. Arvioon pääsee lähetteellä. Kisko sovitetaan ja tehdään yksilöllisesti jokaiselle sopivaksi. Uniapneakiskoa ei yleensä tehdä henkilöille, joilla on merkittävää ylipainoa tai vaikea hampaiden kiinnityskudossairaus. Kisko voi myös pahentaa joitakin purentavirheitä. Leikkaushoito Leikkaushoidosta on apua harvoille ja leikkauksella hoidettavat valikoidaan tarkoin. Leikkaus voidaan tehdä nenän, nielun tai leuan alueelle. Leuan aluetta voidaan operoida tuomalla ylä- ja alaleukaa eteenpäin. Myös lihavuusleikkauksesta voi olla hyötyä uniapneaa sairastavalle, mutta se ei läheskään aina poista esimerkiksi CPAP-hoidon tarvetta. Kuorsauksen hoitoon paljon käytetty ns. RFA (radio frequency ablation) -polttohoito ei ole riittävä hoito uniapnean oireisiin. Sähköstimulaatiohoito Sähköstimulaatiohoito on kokeellista hoitoa tarkoin valikoiduille henkilöille. Siinä solisluun alle asennettava laite stimuloi sähköisesti kielen liikehermoa unen aikana vakauttaen ja laajentaen hengitysteitä ja helpottaen hengittämistä. Stimulaattorilaitteen lisäksi kielen hermoon laitetaan kirurgisesti elektrodi ja kylkilihasten väliin asennetaan hengitystä tarkkaileva mittari. Laitteen voi itse laittaa päälle yöksi. Opas uniapneaa sairastaville 9

10 CPAP-laitteen käyttö ja huolto Uniapneaa sairastava saa CPAP-laitteen lääkärin määräyksellä maksutta lainaksi terveydenhuollosta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Hänelle valitaan sopiva CPAP-laite ja siihen liittyvät tarvikkeet, kuten maski. Hoitohenkilökunta, yleensä unihoitaja, opettaa laitteen ja tarvittaessa kostuttimen käytön, sovittaa oikeanlaisen maskin sekä opastaa niiden huollossa. Jotta laite pysyisi kunnossa, sen oikea käyttö ja säännöllinen huolto on tärkeää. CPAP-hoitoa suositellaan käytettävän koko yön ajan, mutta vähintään neljän tunnin ajan joka yö. Hoito tehoaa vain, kun laitetta käytetään säännöllisesti. Jos laitteen käyttö lopetetaan, oireet palaavat jo 1-2 yön jälkeen. CPAP-laitteen käyttöön tottuminen voi joskus vaatia aikaa. Nenälle unen ajaksi asetettavaan maskiin totuttelu voi vaatia kärsivällisyyttä sairastuneelta ja hänen läheisiltään. Vieressä nukkuvankin on totuttauduttava laitteen ääneen. Kärsivällisyys kuitenkin kannattaa. CPAP-laitteen säännöllisen käytön on todettu parantavan unen laatua ja siten helpottavan uniapnean oireita. Se hoitaa tehokkaasti myös uniapnean liitännäissairauksia. Maski ja laite CPAP-laitteeseen kuuluu maski, josta johtaa letku itse CPAP-laitteeseen. Maski sovitetaan yksilöllisesti. Yleisimmin käytössä on nenämaski, nenä-suumaski tai sierainmaski. Olemassa on myös suumaskeja ja kasvot kokonaan peittäviä maskeja. Maski asetetaan kasvoille remmistön avulla. Hoidon onnistumiseksi on tärkeää, että maski sopii hyvin omille kasvoille. Joskus sopivan maskin löytäminen voi vaatia useita sovituksia ja kokeiluja. Jos jokin malli ei istu käyttäjän kasvoille tai se vuotaa, painaa tai puristaa, on maski vaihdettava. Itse CPAP-laite on kevyt liikutella ja helppo kuljettaa matkoillakin mukana. Laite vaatii toimiakseen sähkövirtaa. Nykyiset CPAP-laitteet ovat hyvin hiljaisia ja pienikokoisia. CPAP-laitteessa voi olla lisäksi lämminvesikostutin. Kaikki eivät tarvitse kostutinta, mutta se voidaan ottaa käyttöön, jos laitehoito aiheuttaa nenän tai suun limakalvojen kuivumisongelmia. Laitemallista riippuen kostutin voi olla laitteessa sisäänrakennettuna tai se voi olla erillinen laite, joka kiinnitetään CPAP-laitteeseen. Kostuttimen käyttö, huolto ja puhdistus neuvotaan sen käyttöönoton yhteydessä. Nenämaski Nenä-suumaski otsatuella 10 Opas uniapneaa sairastaville

11 Kostutinta käytettäessä täytyy varoa erityisesti sitä, ettei siitä pääse vettä CPAP-laitteeseen. Laite ei toimi, jos siihen pääsee vettä. Vesisäiliö pitää ottaa aina pois ennen laitteen liikuttelua. Varsinkin silloin, kun CPAP-laitteessa on kostutin, laite kannattaa asettaa samalle tasolle tai hieman alemmaksi nukkujaan nähden. Lattialle sitä ei kuitenkaan pidä laittaa. Tämä vähentää kondensaatiota ja mahdollista veden hyörystymistä letkuun ja maskiin. Mikäli kondensaatiota kuitenkin esiintyy, kannattaa kokeilla lämpöletkua. Laitteen huolto Laite, kostutin ja maski on puhdistettava ja huollettava säännöllisesti, jotta ne kestävät käytössä paremmin. Maskin huonosta huollosta voi seurata esimerkiksi iho-ongelmia. CPAP-laite toimitetaan tarvittaessa tarkastettavaksi hoitavaan yksikköön mahdollisen seurantakäynnin yhteydessä. CPAP-LAITTEEN HUOLTO Tehtävä päivittäin: Maski ja ilmaletku irrotetaan laitteesta. Maskin tyynyosa pestään miedolla saippuavedellä. Mahdollisen kostuttimen vesi vaihdetaan ja säiliö huuhdellaan. Tehtävä kerran viikossa: Maski ja remmit pestään miedolla saippuavedellä. Ilmaletku ja kostuttimen säiliö pestään laimennetulla astianpesuaineliuoksella. Kostutinkammion voi pestä myös astianpesukoneen ylätasolla. Ilmaletkun annetaan kuivua mahdollisimman suorana. Muu huolto: Suodatin tarkistetaan kuukausittain. Se vaihdetaan vähintään puolen vuoden välein. Maski uusitaan vuoden kahden välein, myös tarvittaessa silloin kun sen ilmatiiviys häviää. Letku vaihdetaan tarvittaessa. Nenä-suumaski Sierainmaski Opas uniapneaa sairastaville 11

12 CPAP-hoidon sivuvaikutusten hallinta Nenäoireet ovat uniapneaa sairastavilla yleisiä ja hoito saattaa lisätä niitä. Jos CPAP-hoidon aikana tapahtuu ilmavuotoa suun kautta, se voi lisätä nenän kuivuutta ja tukkoisuutta. Sitä voidaan vähentää lämminvesikostuttimen tai nenä-suumaskin avulla. Limakalvojen kuivumista voi hoitaa myös esimerkiksi nenää kostuttavilla ja hoitavilla sumutteilla tai nenähuuhtelukannulla. Osalla potilaista CPAP-hoidon aloitusvaiheeseen liittyy vesinuhaa. Se vähenee yleensä hoidon jatkuessa. Mikäli ongelma ei häviä hoidon jatkuessa, kannattaa limakalvoja kosteuttaa, sillä vesinuha on oire nenän limakalvojen kuivumisesta. CPAP-hoito voi johtaa myös suun kuivumiseen. Ongelmaan auttaa usein nenän limakalvojen hoitaminen, koska nenän ollessa avoin hengittäminen sujuu sen kautta. Tällöin suun ja nielun limakalvot eivät kuivu niin voimakkaasti. Myös kostutin ja nenä-suumaski voivat auttaa. Suun limakalvoja voi myös kostuttaa apteekissa myytävillä suuta kostuttavilla geeleillä tai esimerkiksi ruokaöljyllä. Laitehoidon alkuvaiheessa saattaa esiintyä ilman kertymistä vatsaan. Yleensä oireet häviävät laitteeseen tottumisen myötä. Tarvittaessa ilmavaivoja voi hoitaa tilapäisesti apteekista saatavilla ilmavaivalääkkeillä. Usein maskityypin vaihtaminen tai kostutuksen lisääminen laitehoitoon voi vähentää ilman kertymistä. Onnistunut omahoito Uniapnean omahoito on tärkeää, sillä sairastuneella on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Yksi tärkeimmistä asioista omahoidossa on painonhallinta, sillä jo 5-10 kilon laihduttaminen lieventää uniapnean oireita. Painon putoaminen lähelle normaalipainoa voi vähentää CPAP-laitehoidon tarvetta. Myös liikunta on tärkeää sairastuneelle. Se auttaa uniapnean hoidossa ja oireiden hallinnassa, vaikka paino ei sen johdosta putoaisikaan. Osa uniapneaa sairastavista voi hyötyä tukisukkien käytöstä. Päivän mittaan alaraajoihin kertyy nestettä, joka makuuasennossa yön aikana siirtyy ylävartalolle ja saattaa ahtauttaa ylähengitysteitä. Sukat laitetaan jalkaan aamulla ja riisutaan illalla. Painonhallinta Laihduttamisen ja pysyvän painonhallinnan onnistumisessa tärkeää on säännöllinen ateriarytmi. Pitkät välit ruokailujen välillä kasvattavat nälkää ja makeanhimoa. Aterioita suositellaan nautittavaksi kolmen neljän tunnin välein. Osa niistä voi olla välipaloja, jotka sisältävät esimerkiksi täysjyväviljaa, rasvattomia maitotuotteita tai kasviksia ja hedelmiä. Painonhallinnassa auttaa myös annoskoon pienentäminen ja lautasmallin käyttö: puolet lautasesta täytetään vihanneksilla ja toinen puoli muulla ruualla. Kasviksia, juureksia, hedelmiä tai marjoja on hyvä nauttia joka aterialla, koska ne täyttävät vatsaa mutta sisältävät vähän kaloreita. On hyvä valita vähärasvaisia ruokalajeja. Laihduttajakin tarvitsee rasvaa, mutta sen pitää olla pehmeää kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa on hyvä välttää. Lisätietoa painonhallinnasta saa esimerkiksi netistä osoitteesta 12 Opas uniapneaa sairastaville

13 Liikunta Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen kuluttaa kaloreita ja edesauttaa laihtumista ja painonhallintaa. Oleellista ei niinkään ole, millä tavalla liikuntaa saa, vaan miten paljon liikkuu. Terveyden ylläpitämiseksi pitäisi liikkua kohtalaisen rasittavalta tuntuvalla tasolla vähintään 30 minuuttia viikossa, tai mieluummin 20 minuuttia päivittäin. Viikoittaiseksi liikuntaannokseksi suositellaan yhteensä ainakin 2,5 tuntia kestävyyskuntoa parantavaa liikuntaa. Paras vaihtoehto on harjoittaa perus- ja arkiliikuntaa päivittäin ja täydentää sitä muutaman kerran viikossa tapahtuvalla kuormittavammalla kestävyysliikunnalla. Reipas kävely sopii useimmille, sillä sen tehoa voi säädellä helposti ja sitä voi harrastaa lähes missä tahansa. Kestävyyttä harjoittavat hyvin lajit, joissa tarvitaan suuria lihasryhmiä: sauvakävely hiihto pyöräily hölkkä uinti tanssi Päiväannoksen voi jakaa osiin. On tärkeää, että aktiivisuudesta tulee osa päivittäistä arkea. Liikunta-annoksen voi saada harrastamalla hyötyliikuntaa esimerkiksi pihatöissä tai työmatkalla. Rasittava liikuntaa kuluttaa kuitenkin lyhyemmässä ajassa enemmän energiaa. Kannattaa valita itselle mieluinen liikuntamuoto, jota jaksaa harrastaa vielä alkuinnostuksen jälkeenkin. Mielekkyyttä liikkumiseen voi saada siitä, kun harrastaa sitä yhdessä ystävän tai perheenjäsenen kanssa. Parhaaseen tulokseen päästään silloin, kun laihduttamalla saavutettu paino pysyy ja uudet ruokailutottumukset jäävät osaksi elämää. Säännöllisen liikunnan ottaminen elämäntavaksi kaikkina vuodenaikoina auttaa pysymään tavoitteessa. Päihteiden ja lääkkeiden käyttö Tietyt unilääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet lamaavat nielun alueen lihaksistoa ja heikentävät hengitystoimintaa. Koska ne saattavat lisätä hengityskatkoksien määrää ja kestoa, niiden käyttöä tulisi välttää. Lääkitystä ei kuitenkaan tule lopettaa ilman lääkärin lupaa. Myös alkoholi voi lisätä hengityskatkoksia ja sen käyttöä tulisi välttää. Jo yksi annos alkoholia ennen nukkumaan menoa pahentaa uniapneaa. Tupakoinnin on todettu lisäävän ylähengitysteiden limakalvojen turvotusta, ja sen lopettaminen saattaa lievittää uniapnean oireita. Apua tupakoinnin lopettamiseen saa Hengitysliiton Stumppi-neuvontapuhelimesta. Maksuton puhelin palvelee arkisin klo numerossa Lisäksi sivustolla on paljon tietoa tupakoinnin haitoista, savuttomuuden hyödyistä ja neuvoja lopettamiseen. Opas uniapneaa sairastaville 13

14 Kuntoutus Uniapnean hoidon onnistuminen edellyttää, että sairastunut ymmärtää hoidon merkityksen hyvinvoinnilleen ja on valmis hoitamaan itseään kotona itsenäisesti. Se ei aina ole helppoa, sillä elämäntapamuutokset ja CPAP-laitteen käyttöön tottuminen vaativat usein opettelua. Kuntoutuskursseilta uniapneaan sairastunut saa tietoa sairaudestaan, hoidon merkityksestä sekä työkaluja ja motivaatiota elämäntaparemontin aloittamiseen. Kuntoutuskursseja on suunnattu sekä työelämässä oleville että työelämästä poissaoleville. Painonhallinnan opettelu on tärkeä osa kurssien sisältöä. Kursseista hyötyvät eniten ne, joiden uniapnean syynä on ylipaino, joilla on työ- tai toimintakykyä haittaavaa väsymystä, vaikeuksia tottua CPAP-laitteen käyttöön tai muuhun hoitomuotoon. Matkustaminen ja uniapnea CPAP-hoitoa ei kannata keskeyttää lomankaan ajaksi, sillä oireet palaavat jo 1 2 ilman laitetta nukutun yön jälkeen. Tarvittaessa laitteeseen voi hankkia akkumuuntajan esimerkiksi mökkeilyä varten. Lentomatkalle CPAP-laite kannattaa pakata käsimatkatavaroihin, vaikka sitä ei lennon aikana käyttäisikään. Esimerkiksi Finnair suosittelee, että pakattaessa CPAP-laite käsimatkatavaroihin siitä ilmoitetaan lentoyhtiölle ennen matkaa. Ohjeet saattavat vaihdella lentoyhtiöittäin, joten asia kannattaa varmistaa aina ennen matkaa. Neuvoa voi kysyä myös matkanjärjestäjältä. Jos laitetta haluaa käyttää kaukolennolla, mahdollisuudesta pitää kysyä lentoyhtiöltä. Matkustajan pitää olla varautunut lentämään myös ilman laitteen käyttöä. Lentokentän turvatarkastusta varten hoitavasta yksiköstä tai laitevalmistajalta saa matkustustodistuksen, jossa kerrotaan CPAP-laitteen käyttötarkoitus. Laitteen voi läpivalaista turvallisesti. Näin haet kuntoutukseen: Täytä Kelan lomake KU 132. Sen voi täyttää ja tulostaa myös Kelan verkkosivuilla osoitteessa Liitteeksi tarvitaan B-lääkärinlausunto tai vastaavat tiedot sisältävä lääketieteellinen selvitys, josta ilmenee sairaus, suositeltu kuntoutus ja sen tavoitteet. Kelan kuntoutus on kuntoutujalle maksutonta. Lisää tietoa saa Kelan kuntoutuksen asiakasneuvonnasta arkisin kello puhelinnumerosta tai osoitteesta kuntoutuskurssihaku hakusanalla uniapnea. 14 Opas uniapneaa sairastaville

15 Vertaistukea Hengitysliitosta Hengitysliiton ja sen eri puolilla Suomea toimivien paikallisten hengitysyhdistysten yksi keskeisimmistä toimintamuodoista on vertaistuen tarjoaminen. Vertaistuella tarkoitetaan samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten keskinäistä tukea. Se on vuorovaikutuksessa olemista, kokemusten ja tuntemusten vaihtamista sekä oman sairaushistorian tarkastelua ja jakamista toisten kanssa. Ennen kaikkea se on tuen saamista arkielämään. Vertaistuki antaa sairastuneille mahdollisuuden pohtia omaa tilannettaan yhdessä toisten kanssa, vertailla kokemuksia sekä saada ja antaa tukea. Vertaisten välisissä keskusteluissa jokainen voi pohtia, miten oma elämä, voimavarat ja sairaus poikkeavat tai toisaalta ovat samanlaisia toisten kanssa. Sairaus koskettaa myös perhettä ja läheisiä. Monet kokevat, että toisten samassa tilanteessa olevien kanssa sairaudesta keskusteleminen on vapauttavaa, kun ei tarvitse pelätä omien läheisten kuormittamista liikaa omilla huolilla ja sairauskokemuksilla. Vertaistapaamisissa omasta sairaudesta ja vaikeistakin asioista voi puhua avoimesti, huumoriakin viljellen. Parhaimmillaan vertaistuki voimaannuttaa niin tuen antajaa kuin saajaa. Monet hengitysyhdistykset järjestävät uniapneaa sairastaville vertaisryhmiä. Tapaamisissa kuullaan usein asiantuntija-alustuksia, mutta aikaa on aina varattu vertaiskeskustelulle ja ajatustenvaihdolle. Vertaistukea voi hakea myös Hengitysliiton verkkosivujen keskustelupalstoilta. OPPAAN ASIANTUNTIJOINA OVAT TOIMINEET KEUHKO- SAIRAUKSIEN VS. PROFESSORI, OSASTONYLILÄÄKÄRI TARJA SAARESRANTA SEKÄ UNIHOITAJA SARI MELKKO TURUN YLIOPISTOLLISESTA KESKUSSAIRAALASTA. OPAS ON TOTEUTETTU YHTEISTYÖSSÄ RESMED FINLAND OY:N JA PHILIPS OY:N KANSSA. Opas uniapneaa sairastaville 15

16 Tule mukaan toimintaan saat tietoa, tukea ja neuvoja arkeen Jäsenenä saat sekä paikallisen hengitysyhdistyksen että Hengitysliiton palvelut käyttöösi. Yhdistyksestä saat tietoa, tukea ja uusia ystäviä. Tapaat muita samassa tilanteessa olevia, joko verkossa tai vertaisryhmissä. Voit osaltasi vaikuttaa hengityssairauden asioihin ja olla mukana tärkeässä terveydenedistämistyössä. Liity osoitteessa tai tilaa liittymislomake soittamalla Hengitysliittoon, p Tutustu osoitteessa myös muihin Hengitysliiton oppaisiin. Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. p VALOKUVAT: IINA PUOLANNE, RESMED FINLAND OY, PHILIPS OY. PIIRROSKUVAT: MIKKO SALLINEN. TAITTO: VITALE AY. ERWEKO KPL.

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

2016 Koninklijke Philips N.V. Kaikki oikeudet pidätetään. Teknisiä tietoja voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tavaramerkit ovat Koninklijke Philips N.V.:n (Royal Philips) tai omistajiensa omaisuutta.

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Opas korvantauskuulokojeen käyttäjälle

Opas korvantauskuulokojeen käyttäjälle Opas korvantauskuulokojeen käyttäjälle Lapin keskussairaala Kuuloasema PL 8041 96101 ROVANIEMI p. (016) 328 7607 Oppaan tekijät: Assi Perämäki ja Tuulikki Ahola Lapin keskussairaala Kuuloasema 2016 SISÄLLYS

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Johdanto Tämän oppaan tarkoituksena on tukea perheen selviytymistä kotona astman kanssa. Oppaassa käsitellään lasten astmalääkkeiden

Lisätiedot

HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki. Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry

HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki. Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry Harvinaisuuden määrittelyä Euroopan unionin määritelmä: enintään 500

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2016

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2016 Kelan kuntoutus- ja t Kyyhkylässä 2016 Kurssille hakeutuminen Kurssille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella KU132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU104 (vaikeavammaisen kuntoutus). Liitteenä tulee

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi: 1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen

Lisätiedot

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi Esimerkkiraportti 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Esimerkkiraportti 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 09.01.2017 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta.

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Belotero -täyteainehoidot. BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Tyypillisiä Beloteron hoitoalueita. The filler you ll love

Belotero -täyteainehoidot. BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Tyypillisiä Beloteron hoitoalueita. The filler you ll love BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Beloteron sopivat Beloterotuotteet BELOTERO www.global.belotero.com tai Belotero-täyteainehoidot Change the way you age Ikääntymisen myötä ihossa

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Väsymys ja liikenne. Mikael Sallinen

Väsymys ja liikenne. Mikael Sallinen Väsymys ja liikenne Mikael Sallinen 1 1) Ajonaikainen väsymys 2) Keinot vähentää ajonaikaista väsymystä 2 Mitä vireys ja väsymys ovat? Vireys on elimistön ja erityisesti aivojen yleinen aktiivisuustaso.

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

ResMed-kokokasvomaski sairaalakäyttöön

ResMed-kokokasvomaski sairaalakäyttöön ResMed-kokokasvomaski sairaalakäyttöön RESMED-KOKOKASVOMASKI SAIRAALAKÄYTTÖÖN on tarkoitettu yhden potilaan käyttöön aikuispotilaille (> 30 kg), joille on määrätty jatkuva hengitysteiden ylipaine- tai

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Osaamista terveysliikunnan edistämiseen MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Liike on lääke TEMPO- hanke Dosentti, työterveyslääkäri Riitta Luoto riitta.luoto@uta.fi Liikkumisen lisäämisellä voidaan

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kyyhkylässä 2014

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kyyhkylässä 2014 Kelan kuntoutus- ja t Kyyhkylässä 2014 Kurssille hakeutuminen Kurssille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella KU132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU104 (vaikeavammaisen kuntoutus). Liitteenä tulee

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2016

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2016 Kelan kuntoutus- ja t Kyyhkylässä 2016 Kurssille hakeutuminen Kurssille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella KU132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU104 (vaikeavammaisen kuntoutus). Liitteenä tulee

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

. Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kyyhkylässä 2016

. Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kyyhkylässä 2016 . Kelan kuntoutus- ja t Kyyhkylässä 2016 Kurssille hakeutuminen Kurssille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella KU132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU104 (vaikeavammaisen kuntoutus). Liitteenä

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot