Uniapneapotilaiden CPAP-hoidon seuranta siirtyy yhä useammin perusterveydenhuoltoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uniapneapotilaiden CPAP-hoidon seuranta siirtyy yhä useammin perusterveydenhuoltoon"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Tarja Saaresranta dosentti, osastonylilääkäri TYKS, keuhkosairauksien klinikka Ulla Anttalainen LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri TYKS, keuhkosairauksien klinikka Pirkko E. Brander dosentti, johtava lääkäri HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue Jukka Lojander LT, apulaisylilääkäri HYKS, Jorvin sairaala, keuhkosairauksien poliklinikka Olli Polo professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto ja TAYS, keuhkosairauksien klinikka Uniapneapotilaiden CPAP-hoidon seuranta siirtyy yhä useammin perusterveydenhuoltoon Uniapnea on ainoa kansantauti, jota seurataan pääosin erikoissairaanhoidossa. Potilasmäärän jatkuvasti kasvaessa tämä ei ole hoidon porrastuksen kannalta tarkoituksenmukaista. CPAP-hoidon pitkäaikaisseuranta onnistuu yleensä perusterveydenhuollossa. Erityistä vireyttä vaativissa ammateissa toimivien uniapneapotilaiden CPAP-hoidon seuranta kuuluu kuitenkin erikoissairaanhoitoon. Seurannassa tarkastetaan CPAP-laitteen käyttötunnit ja toimivuus sekä naamarin kunto. Lisäksi tulee seurata CPAP-hoidon haittavaikutuksia, uniapnean oireita ja liitännäissairauksia. Uusimmat CPAP-laitteet tallentavat muistiinsa käyttötunnit, hengityskatkosten esiintymisen ja naamarin ilmavuodon. Kirjallisuutta 1 Young T, Shahar E, Nieto FJ ym; Sleep Heart Health Study Research Group. Predictors of sleep-disordered breathing in communitydwelling adults: the Sleep Heart Health Study. Arch Intern Med 2002;162: Saaresranta T, Anttalainen U, Brander P ym. Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Julkaistu terveysportti.fi/media/hoi/ hoi50088.pdf 3 Swedish Sleep Apnea Registry Svenska Sömnapnéregistret. se/register/ovriga_omraden/ swedish_sleep_apnea_registry_-_ svenska_somnapneregistret. Luettu Anttalainen U, Polo O, Vahlberg T, Saaresranta T. Reimbursed drugs in patients with sleep-disordered breathing a static-chargesensitive bed study. Sleep Med 2010;11: Hedner J, Grote L, Bonsignore M ym. The European Sleep Apnea Database (ESADA) report from 22 European sleep laboratories. Eur Respir J 2011;38: Tuomilehto H, Peltonen M, Partinen M ym. Sleep-disordered breathing is related to an increased risk for type 2 diabetes in middle-aged men, but not in women--the FIN- D2D survey. Diabetes Obes Metab 2008;10: Drager LF, Queiroz EL, Lopes HF, Genta PR, Krieger EM, Lorenzi- Filho G. Obstructive sleep apnea is highly prevalent and correlates with impaired glycemic control in consecutive patients with the metabolic syndrome. J Cardiometab Syndr 2009;4: Vertaisarvioitu VV Obstruktiivisen uniapnean hoito jatkuvaa positiivista hengityspainetta ylläpitävällä CPAP-laitteella aloitettiin Suomessa vuonna Hoitomuodon tarjonta lisääntyi 1990-luvulla, kun hoidon vaikuttavuus kävi ilmeiseksi ja laitteita alkoi olla paremmin saatavilla. Hoidon saatavuutta paransi myös Suomessa kehitetty unipatjamenetelmä, joka mahdollisti vaivattoman ja kustannustehokkaan taudinmäärityksen. Suppea unirekisteröinti ja CPAP-hoidon aloittaminen otettiin nopeasti osaksi keuhkosairauksien yksiköiden toimintaa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen tarjonta kääntyi kysynnäksi CPAP-hoitoa ei enää tarvinnut vain tarjota, vaan sitä tultiin aktiivisesti hakemaan. Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä on viime vuosikymmeninä tunnustettu kansantaudiksi. Sen arvioidaan olevan yhtä yleinen kuin diabetes tai astma (1), ja uniapneapotilaita on Suomessa arviolta Valtaosa potilaista on työikäisiä, ja suurimmalla osalla uniapnea on diagnosoimatta (2). Ruotsissa CPAP-laitteen käyttäjiä on arvioitu olevan eli 1,1 % väestöstä (3). Suomessa CPAP-hoitoa käyttää potilasta eli noin 0,5 % väestöstä (kuvio 1), pääsääntöisesti erikoissairaanhoidon seurannassa. Hoidon tarve olisi kuitenkin vähintään potilaalla. Tähän tarpeeseen on vaikea vastata nykyisin resurssein ja keskittämällä seuranta erikoissairaanhoitoon. Uniapneapotilailla on runsaasti liitännäissairauksia, erityisesti sydän- ja verisuonisairauksia (4,5). Runsas liitännäissairastavuus ei johdu vain yhteisistä riskitekijöistä, kuten lihavuudesta, vaan uniapnea näyttää olevan myös muiden sairauksien itsenäinen riskitekijä (6,7). Hoitamattomana vaikea-asteinen uniapnea lisää ennenaikaista kuolleisuutta, ja mm. liikenneonnettomuuksien riski on lisääntynyt (2). Onnettomuuteen joutuminen ei ole suoraan yhteydessä yöllisten hengityskatkosten tiheyteen tai koettuun päiväväsymykseen. Asianmukaisesti hoidettujen uniapneapotilaiden liikenneonnettomuusriski ei oleellisesti eroa muun väestön riskistä (2). Koska lihavuus on uniapnean hoidon tärkein riskitekijä, lihavuuden yleistyminen johtaa vääjäämättä uniapnean esiintyvyyden lisääntymiseen. Laihduttaminen ja painonhallinta onkin liikapainoisen uniapneapotilaan hoidon perusta. Uniapneakiskolla ja leikkaushoidoilla voidaan hoitaa vain määrättyjä potilaita. Uniapnean tehokkain hoitomuoto on edelleen yli 30 vuotta sitten kehitetty ylipainehengityshoito eli nenän kautta naamarin välityksellä toteutettava CPAP-hoito (8), ja hoitoa käyttävien potilaiden määrä lisääntyy koko ajan. CPAP-hoito on kustannustehokasta: siitä aiheutuva lisäkustannus (incremental cost effectiveness ratio, ICER) laatupainotteista elinvuotta (quality-adjusted life years, QALY) kohden laskettuna on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi nivelreuman hoidosta tai hyperkolesterolemian hoidosta primaaripreventiossa aiheutuvat kustannukset (9). Hoitamattomana uniapnea lisää terveydenhuoltopalvelujen käyt- 3001

2 katsaus Kuvio 1. CPAP-hoidossa olevien uniapneapotilaiden määrä :ta asukasta kohti vuosina 2000, 2010 ja Siniset pylväät kuvaavat tilannetta alueellisesti vuonna 2000 valtakunnallisen uniapneaohjelman mukaan (27), punaiset viivat koko maan arvioitua keskiarvoa vuosina 2010 ja CPAP-hoidossa arvioitiin olevan potilasta (0,4 % väestöstä) vuonna 2010 ja (0,5 %) vuonna Alueittain vuonna 2000 HUS Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa CPAP-käyttäjiä / asukasta 8 Sullivan CE, Issa FG, Berthon-Jones M, Eves L. Reversal of obstructive sleep apnoea by continuous positive airway pressure applied through the nares. Lancet 1981;i: Ayas NT, FitzGerald JM, Fleetham JA ym. Cost-effectiveness of continuous positive airway pressure therapy for moderate to severe obstructive sleep apnea/hypopnea. Arch Intern Med 2006;166: Sjösten N, Vahtera J, Salo P ym. Increased risk of lost work days prior to the diagnosis of sleep apnea. Chest 2009;136: Ronald J, Delaive K, Roos L, Manfreda JH, Kryger MH. Health care utilization in the 10 years prior to diagnosis in obstructive sleep apnea syndrome patients. Sleep 1999;22: Albarrak M, Banno K, Sabbagh AA ym. Utilization of healthcare resources in obstructive sleep apnea syndrome: a 5-year follow-up study in men using CPAP. Sleep 2005;28: Banno K, Manfreda J, Walld R, Delaive K, Kryger MH. Healthcare utilization in women with obstructive sleep apnea syndrome 2 years after diagnosis and treatment. Sleep 2006;29: Koko maan keskiarvo vuonna 2010 Koko maan keskiarvo vuonna 2012 töä ja poissaoloa työstä jo vuosia ennen diagnoosia (10,11). CPAP-laitteella hoidettujen uniapneapotilaiden terveyspalvelujen käyttö näyttää vähenevän diagnoosia seuraavien 2 5 vuoden aikana verrattuna diagnoosia edeltävään aikaan (12,13). Miksi uniapnean CPAPhoitoa pitää seurata? Useimmiten uniapnea on koko loppuiän sairaus, joskin huomattava laihtuminen voi johtaa löydösten ja oireiden merkittävään korjaantumiseen (14). Kuten muissakin kroonisissa sairauksissa, uniapneapotilaillakin hoitovasteen ja hoidon haittojen arviointi ja tarvittaessa hoidon tehostaminen sekä hoitoon liittyvien ongelmien ratkaisu edellyttävät seurantaa. Säännölliset seurantakäynnit kannustavat potilasta laitteen säännölliseen käyttöön, jolloin laitehoidosta saadaan paras mahdollinen terveyshyöty (15,16). Painon noustessa uniapnean oireet saattavat palata, koska hoitopaine ei enää ole riittävä estämään yöllisiä hengityskatkoja tai osittaista ylähengitysteiden ahtautumista. Vuosien mittaan potilaalle voi tulla muitakin yöllisiä hengityshäiriöitä, esimerkiksi sydämen vajaatoimintaan, keuhkoahtaumatautiin tai liikapainoon liittyviä, eikä CPAP-hoidon terveyshyöty tällöin ole enää riittävä. Itsesäätyvän CPAP-laitteen käyttö ei vähennä seurannan tarvetta. Painetta säätävän algoritmin toimivuus edellyttää naamarin riittävää tiiviyttä (17). Unenaikainen hengityshäiriö voi myös liitännäissairauksien kehittymisen tai vaikeutumisen takia muuttua niin, että CPAP-hoito ei enää riitä (18). Terveydenhuoltolain mukaan apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta (19). Asetukseen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta liittyvässä muistiossa todetaan, että perusterveydenhuollosta luovutettavat apuvälineet ovat yleensä tavallisimpia perusapuvälineitä (20). CPAP-laite naamareineen on uniapnean perusapuväline ja yksi tavallisimmista käytössä olevista apuvälineistä, ja sitä koskevat säädökset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden laitteiden luovutuksesta (21) ja huollosta sekä käytön opetuksesta ja seurannasta (22). Tämän mukaan terveydenhuollolla on velvollisuus ohjata CPAP-laitteen käyttöön hoitoa aloitettaessa ja myös velvollisuus seurantakäynneillä mm. huolehtia tarvittaessa laitteen säätämisestä ja valvoa, että potilas käyttää laitetta asianmukaisesti. Missä seurataan? Uniapnea on ainoa kansantauti, jota seurataan laajamittaisesti erikoissairaanhoidossa. Tätä on perusteltu mm. CPAP-laitehoidon vaatimalla erityisosaamisella. Kuitenkin esimerkiksi diabeteksen insuliinipumppuhoitoa toteutetaan perusterveydenhuollossa. Nykyiset CPAP-laitteet ovat helppokäyttöisiä eikä niitä tarvitse huoltaa. Näin ollen vaatimus seurannan järjestämisestä erikoissairaanhoidossa ei ole perusteltu (23,24). Useimmissa keuhkoklinikoissa neljännes tai jopa kolmannes lähetteistä on nykyään uniapneaepäilyn takia tehtyjä, joten seurattavien potilaiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Terveydenhuoltolain mukaan perusterveydenhuolto vastaa potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta ja erikoissairaanhoito tarjoaa asian tuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta (19). 3002

3 tieteessä Uniapnea on koko loppuiän sairaus. 14 Tuomilehto H, Gylling H, Peltonen M ym; Kuopio Sleep Apnea Group. Sustained improvement in mild obstructive sleep apnea after a diet- and physical activity-based lifestyle intervention: postinterventional follow-up. Am J Clin Nutr 2010;92: Berg S. Obstructive sleep apnoea syndrome: current status. Clin Respir J 2008;2: Rosenberg R, Doghramji P. Optimal treatment of obstructive sleep apnea and ecessive sleepiness. Adv Ther 2009;26: Teschler H, Berthon-Jones M, Thompson AB, Henkel A, Henry J, Konietzko N. Automated continuous positive airway pressure titration for obstructive sleep apnea syndrome. Am J Respir Crit Care Med 1996;154: Saaresranta T, Anttalainen U, Polo O. Kaksoispaineventilaatio kroonisessa hengitysvajauksessa. Näin hoidan. Duodecim 2011;127: Terveydenhuoltolaki / fi/fi/laki/ajantasa/2010/ Koskela A. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta. Muistio stm.fi/c/document_library/get_fi le?folderid= &name=dl FE pdf 21 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta laki/alkup/2010/ Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista / Epstein LJ, Kristo D, Strollo PJ ym. Clinical guideline for the evaluation, management and long-term care of obstructive sleep apnea in adults. J Clin Sleep Med 2009;5: Martinez-García MA, Catalán Serra P. Is sleep apnoea a specialist condition? The role of general practioners. Breathe 2010;7: Engleman HM, Wild MR. Improving CPAP use by patients with the sleep apnoea/hypopnoea syndrome (SAHS). Sleep Med Rev 2003;7: Brander PE, Hermanson T. Keuhkosairaudet ja ajokyvyn heikentyminen. Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen suositus. Suom Lääkäril 2006;61: Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtakunnallinen uniapneaohjelma Julkaisuja 2002: Dellacà R, Montserrat JM, Govoni L, Pedotti A, Navajas D, Farré R. Telemetric CPAP titration at home in patients with sleep apnea-hypopnea syndrome. Sleep Med 2011;12: Uniapnean valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen mukaan CPAP-hoidon ohjaus, hoitotuloksen arviointi ja alkuvaiheen seuranta toteutetaan erikoissairaanhoidossa (2). Ongelmat ilmaantuvat yleensä ensimmäisten viikkojen tai kuukausien aikana hoidon aloittamisesta, jolloin potilas tarvitsee enemmän tukea ja seurantaa. CPAP-hoidon vakiinnuttua ja hoidon sujuessa hyvin uniapneaa voidaan pääsääntöisesti seurata perusterveydenhuollossa (24) (taulukko 1). Seurannasta huolehtivat yleensä erityiskoulutetut hoitajat lääkäriä tarvittaessa konsultoiden (2,23,25). Uniapnean seuranta voidaan yhdistää potilaan muiden kontrollikäyntien yhteyteen. CPAP-hoidon seurannan keskittämisestä yhden terveyskeskuksen tai kuntainliiton sisällä saattaa olla hyötyä. Tällöin naamarien ja muiden kulutustarvikkeiden jakelu voidaan keskittää yhteen paikkaan ja hoitajalle kertyy laitteista riittävästi kokemusta. Jos potilas toimii erityistä vireyttä vaativassa ammatissa, kuten ammattiautoilijana, veturinkuljettajana, lennonjohtajana tai valvomotyöntekijänä, CPAP-hoidon onnistumista, tehoa ja hoitoon sitoutumista tulee arvioida säännöllisesti erikoissairaanhoidossa (2). Helmikuussa 2012 tehdyssä sähköpostikyselyssä, johon vastasi 20 keuhkosairauksien ylilääkäriä 30:sta kyselyn saaneesta, vastanneiden yksiköistä 40 % oli siirtänyt kriteerit täyttävien potilaiden seurannan perusterveydenhuoltoon tai aluesairaaloihin. Kaksi yksikköä oli siirtänyt kaikki soveltuvat potilaat perusterveydenhuollon seurantaan, ja yksi yksikkö oli siirtänyt osan potilaista aluesairaalan seurantaan, mutta ei terveyskeskuksiin. Alueellisesti siirrosta, koulutuksesta ja käytännön menettelytavoista oli sovittu yhdessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. Kaikki CPAP-hoidossa olevat potilaat olivat erikoissairaanhoidon seurannassa 60 %:ssa vastanneista yksiköistä. Ainoastaan kolme yksikköä ei nähnyt tarvetta siirtää, koska keuhkopoliklinikan resurssit riittivät seurantaan; kaikki muut keuhkosairauksien yksiköt suunnittelivat seurannan siirtoa joko vuonna 2012 tai lähivuosina. Terveyskeskuksissa seurannasta huolehtivat useimmiten erityiskoulutetut uniapneahoitajat. Kahdessa terveyskeskuksessa diabeteshoitajan seurannassa olevien uniapneapotilaiden CPAPhoidon seuranta oli diabeteshoitajien vastuulla. Erityisiä ongelmia ei yleensä kyselyn mukaan ollut ilmennyt niissä paikoissa, joissa seurantaa Taulukko 1. Yleisimmin käytössä olevat ja alueellisesti sovitut kriteerit siitä, milloin uniapneapotilaan CPAP-hoidon seuranta voidaan siirtää erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. AHI = apneahypopneaindeksi. Tasapaineinen tai itsesäätyvä CPAP-laite ollut käytössä vähintään vuoden Käyttötunteja vähintään 4 h/vrk viimeisellä seurantakäynnillä AHI < 10 itsesäätyvää CPAP-laitetta käyttävillä CPAP-hoito sujunut ongelmitta viimeisellä seurantakäynnillä tai mahdolliset ongelmat ratkaistu Potilas ei työskentele erityistä vireyttä vaativassa ammatissa kuten ammattiautoilijana oli siirretty perusterveydenhuoltoon. Yhdessä oli sovittu, milloin potilas voidaan siirtää perusterveydenhuollon seurantaan. Yleisimmin käytetyt kriteerit on esitetty taulukossa 1. Mitä perusterveydenhuollossa tulisi seurata? CPAP-hoitoa käyttävää uniapneapotilasta tulee seurata säännöllisesti, kuten muitakin kansantauteja sairastavia. Kannanotto potilaan työ- ja ajokykyyn kuuluu yleensä perusterveydenhuollon tehtäviin. Erityistä vireyttä vaativassa ammatissa toimivien potilaiden työ- ja ajokyvyn arviointi edellyttää osalla potilaista erikoissairaanhoidon moniammatillista arviointia (26). Jos hoito sujuu hyvin eivätkä liitännäissairaudet vaadi tiheämpää seurantaa, seurantaväliksi riittää kaksi vuotta. Pelkkä käyttötuntien seuranta ei riitä (2). Osalla uniapneapotilaista hoitomotivaatio heikkenee vuosien kuluessa, samoin kuin muissakin kroonisissa sairauksissa, ja tämä voi johtaa hoidon epäonnistumiseen. Asianmukaisista käyttötunneista (vähintään 4 h/vrk) huolimatta potilaan vointi voi eri syistä heiketä niin, että tilanteeseen on puututtava. CPAP-hoitoa käyttävän potilaan seurannan sisältöjä on lueteltu taulukossa 2 (2,23). Uusimmat CPAP-laitteet mahdollistavat myös apneahypopneaindeksin (AHI) ja sentraalisten apneoiden määrän seurannan. CPAP-laitteen tarkistus suositellaan yleensä tehtäväksi viiden vuoden välein. Asianmukaisesti huollettuna naamari kestää tavanomaista käyttöä ainakin kaksi vuotta. 3003

4 katsaus Taulukko 2. CPAP-hoidon seuranta perusterveydenhuollossa lääkärin ja hoitajan vastaanotolla. Lääkäri seuraa potilasta pääsääntöisesti muiden lääkärissäkäyntien, kuten liitännäissairauksien hoidon tai työterveyshuollon tarkastuskäyntien yhteydessä. Seurattava asia Lääkäri Hoitaja Uniapneaoireiden uudelleen ilmaantuminen Muutokset riskitekijöissä: erityisesti painon muutos, muita nenän tukkoisuus, univaje, kilpirauhasen vajaatoiminnan tai muiden uniapnealle altistavien sairauksien oireet, tupakointi, alkoholin ja keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö CPAP-laitteen käyttötunnit CPAP-laitteen ilmoittama AHI ja sentraalisten apneoiden lukumäärä CPAP-hoidon haittavaikutukset Hoitolaitteen kunto Naamarin ja kiinnitysremmien kunto Liitännäissairastavuus: erityisesti sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, masennus, obstruktiiviset keuhkosairaudet Terveyskeskus hankkii seurannassaan oleville potilaille laitehoitoon liittyvät kulutustarvikkeet. Laitteiden uusimisessa on erilaisia käytäntöjä. Osassa maata CPAP-laite siirtyy perusterveydenhuollon omaisuudeksi, kun potilas siirtyy perusterveydenhuollon seurantaan, ja kukin terveyskeskus hankkii rikkoutuneen tilalle sairaanhoitopiirin uuden hankintapäätöksen mu- kaisen laitteen. Toisin paikoin uusittavien laitteiden jakelu on keskitetty. Seurannassa suurena apuna ovat kyselylomakkeet, joilla kartoitetaan uniapnean oireita, CPAP-hoidon haittavaikutuksia ja liitännäissairastavuutta. Jo lähitulevaisuudessa etäseuranta auttanee CPAP-potilaiden seurannassa. CPAPlaite lähettää keräämänsä tiedot hoidosta vastaavaan yksikköön, ja potilas voi täyttää kyselylomakkeita nettiyhteyden kautta. Telemetria mahdollistaa tulevaisuudessa myös kotona olevan potilaan CPAP-laitteen säätämisen hoitavasta yksiköstä käsin (28). Hoito-ongelmien ratkaisu perusterveydenhuollossa Kun hoidon alkuvaiheen ongelmat on saatu ratkaistuksi, hoito sujuu useimmiten hyvin. Ongelmien ilmetessä potilaan tukeminen ja ohjeiden kertaaminen (taulukko 3) onnistuu erityiskoulutetun hoitajan tai perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. CPAP-paineen uudelleenmääritystä tai paineen muuttamista oireiden perusteella voidaan tarvita, jos oireet lisääntyvät uudelleen alkuvaiheen jälkeen tai potilas lihoo tai laihtuu merkittävästi. Myös erityistilanteissa työkyvyn ja ajoterveyden arvioinnin yhteydessä voidaan tarvita paineen säätämistä (2). Mikäli nenän tukkoisuus haittaa CPAP-laitteen käyttöä huolimatta huolellisesta nenän hoidosta, syynä voi olla nenän virtausvastuksen Taulukko 3. Pitkäaikaisen uniapnean CPAP-hoidon aikana ilmeneviä ongelmia ja ehdotuksia niiden hoidosta. Ongelma Nenän tukkoisuus Nenäverenvuoto Ihon painevaurio Suun kuivuminen Naamarin ilmavuoto CPAP-laitteen ääni häiritsevä Paine tuntuu liian pieneltä, ei saa tarpeeksi ilmaa Kuorsaus CPAP-hoidon aikana Käyttötunnit lisääntyneet voimakkaasti Käyttötunnit alle 4 h/vrk Päiväväsymys lisääntynyt hoidon aikana Mahdollisia syitä ja hoitoehdotuksia Nenän kortikosteroidi- ja ipratropiumbromidi-suihkeet, nenän keittosuol ahuuhtelut nenäkannun avulla, kostutin, nenäpolyyppien poisto A-vitamiinitipat, nenäöljy, kostutin Keinoiho, naamarin pukemisen tarkistaminen, naamarin vaihto toisen tyyppiseen Naamarin vaihto nenä-suunaamariin, kostutin; onko hoitopaine riittävä vai kuorsaako potilas? Naamarin pukemisen tarkistaminen (usein liian tiukalla), kostutinkokeilu laitteiden käyntiääni hiljainen; häiritsevä ääni usein seurausta naamarin ilmavuodosta Hoitopaineen nosto; onko potilas lihonut? Hoitopaineen nosto; onko potilas lihonut? onko potilaalla muita väsymystä aiheuttavia sairauksia, mitä oireita potilaalla on? Syiden selvittäminen (muuttunut perhetilanne, masennus, sydämen vajaatoiminnan myötä sentraalinen uniapnea, johon tavallinen CPAP-hoito vaikuttaa huonosti) onko potilas lihonut merkittävästi ja hoitopaine ei riitä, onko muita oireita, onko potilaalla muita väsymystä tai hiilidioksidin kertymistä aiheuttavia sairauksia? 3004

5 tieteessä Taulukko 4. Tilanteita, joissa CPAP-hoidon seurannasta on syytä konsultoida erikoissairaanhoitoa, mikäli oireet jatkuvat tavallisten muiden sairauksien kartoituksesta ja hoidosta huolimatta, ks. myös ongelmanratkaisuehdotuksia taulukossa 3. AHI = apnea-hypopneaindeksi. Tilanne tai oire Mahdollisia syitä Potilas siirtynyt hyvää vireystilaa vaativiin työtehtäviin, esim. ammattiautoilijaksi Päiväväsymyksen lisääntyminen, vaikka CPAP-laitteen raportoima AHI < 10 Sydämen vajaatoimintapotilaalla hoidon aikana Nenän tukkoisuus konservatiivisesta hoidosta (nenäsuihkeet, nenän keittosuolahuuhtelut, lämminvesikostutin) huolimatta Hiilidioksidin kertyminen eli hyperkapnia, syynä esim. lihavuuteen tai keuhko ahtaumatautiin liittyvä ventilaatiovajaus Sydämen vajaatoimintaan liittyvä sentraalinen väsymys lisääntyy ja/tai AHI > 15/h apnea vajaatoiminnan optimaalisesta hoidosta huolimatta ja/tai käyttötunnit alle 4 h/vrk lisääntynyt nenän virtausvastus Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tarja Saaresranta: Matka-, majoitustai kokouskuluja (Astra Zeneca, Boehringer Ingelheim, GSK), luentopalkkioita (Orton-säätiö, Petrea (Kela), Professio Finland, ResMed Finland Oy). Uniapnean Käypä hoito -työryhmä (pj). Ulla Anttalainen: Matka-, majoitustai kokouskuluja (Boehringer Ingelheim), luentopalkkioita (ResMed Finland Oy). Uniapnean Käypä hoito -työryhmä. Pirkko E. Brander: Luentopalkkioita (Astra Zeneca), matka-, majoitustai kokouskuluja (Astra Zeneca, Boehringer Ingelheim, GSK, Pfizer). Uniapnean Käypä hoito -työryhmä. Jukka Lojander: Luentopalkkioita (Astra Zeneca, ResMed Finland Oy), matka-, majoitus- tai kokouskuluja (Eli Lilly Finland Oy, Roche). Uniapnean Käypä hoito -työryhmä. Olli Polo: Lääketieteellinen johtaja Unesta Oy, luentopalkkioita (Res- Med Finland Oy), tekijänpalkkiot (Galenos), osakkeet (Unesta Oy), matka-, majoitus- tai kokouskuluja (Nycomed Oy). Uniapnean Käypä hoito -työryhmä. suureneminen makuulla. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin konsultaatio on tuolloin aiheellinen (taulukko 4). Rutiininomaisia unirekisteröintejä ei seurannassa tarvita. Mikäli oireet eivät vähene CPAP-hoidon aikana tai ne pahenevat alkuvaiheen hyvän vasteen jälkeen, tulee pitää mielessä muiden tavallisten sairauksien mahdollisuus oireiden aiheuttajana; näitä ovat esimerkiksi diabetes, sydämen vajaatoiminta, hypotyreoosi, keuhkoahtaumatauti ja masennus. Tarvittaessa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa (taulukko 4). Lopuksi Uniapnean, kuten muidenkin kansantautien, seurannan tulisi kuulua pääosin perusterveydenhuoltoon riippumatta siitä, hoidetaanko uniapneaa CPAP-laitteella vai ei. Kasvavien potilasmäärien vuoksi kaikkien CPAP-hoidossa olevien uniapneapotilaiden seuranta vaatii hyvää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. Vakiintunutta CPAP-laitehoitoa voidaan hyvin seurata perusterveydenhuollossa, kuten monin paikoin maassamme jo tehdäänkin. n English summary > in english Increasing follow-up of obstructive sleep apnoea patients in primary care 3005

6 english summary Tarja Saaresranta MD, PhD Department of Pulmonary Diseases, Turku University Hospital Ulla Anttalainen Pirkko E. Brander Jukka Lojander Olli Polo Increasing follow-up of obstructive sleep apnoea patients in primary care Obstructive sleep apnoea syndrome (OSAS) is a major public health problem. The number of patients requiring therapy is steadily increasing. In Finland, pulmonologists or trained nurses in pulmonary clinics have traditionally been responsible for the follow-up of OSAS patients treated with nasal continuous positive airway pressure (CPAP) devices. The aim of this article is to encourage primary care clinicians to take an active role in the long-term follow-up of their CPAP-treated patients. However, professional drivers and people in other professions needing high vigilance levels should still be followed-up by the specialized clinics. Regular follow-up visits should include monitoring adherence to therapy (hours of CPAP use) and maintenance of the therapeutic response in terms of symptoms and comorbidity and possible adverse effects of the nasal CPAP therapy. Proper functioning of the CPAP device and interfaces should also be checked. The newest CPAP devices provide not only information on hours of use but also statistics on episodes of hypopnoea or obstructive or central apnoea and mask leak during treatment. 3005a

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka Sidonnaisuudet viimeisen 3 v. ajalta Sidonnaisuus Yritys/järjestö Luentopalkkio Koulutustilaisuuden

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Uniapnea ja liitännäissairaudet

Uniapnea ja liitännäissairaudet Uniapnea ja liitännäissairaudet Oyl Marisanna Schwenson Uniyksikkö Keuhkosairauksien klinikka 1 28/11/2014 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sidonnaisuudet Sidonnaisuuden laatu Kaupallinen yritys (ky) Saanut

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Tutkimuksen

Lisätiedot

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä?

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Sessio 10 Toiminnan hallittu organisoiminen uudessa hallintorakenteessa Terveydenhuollon Atk-päivät Lahden messukeskus 24. - 25.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3)

Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3) Akselin otsikko 70000 66032 Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3) 60000 50000 40000 41000 34207 30000 00 10000 0 30 12326 9 691 7332 7092 5520 4 2204 3 9373 527 4 330

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus Sairaanhoitopiirin vuosi 2016 Kuntatilaisuus 15.11.2016 Vuodesta 2016 Jatkettu rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia Hoidettujen potilaiden määrä kasvanee n. 2,5 % edellisestä vuodesta Hoidon kysynnän

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Kommunerna i sote Kunnat sotessa

Kommunerna i sote Kunnat sotessa Kommunerna i sote Kunnat sotessa Göran Honga CEO, M.Sc., MBA 02.03.2016 HENKILÖSTÖ PERSONAL hlö/10.000 as pers/10.000 inv Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Sairaanhoitopiiri 1990 2000 2010 2013 2014 1990

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon keskustelufoorumi 26.9.2013 Technopolis, Itä-Suomen yliopisto Mikrokatu 1 Kuopio Timo Keistinen, lääkintöneuvos

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK Elektiivisten hoitojaksojen lukumäärä, suhteutus asukaslukuun ja päiväkirurgiassa tehtyjen toimenpiteiden osuus sairaanhoitopiireittäin 2000 2013

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön STESO päivät 20.3.2014 Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL 24.3.2014 1 Ohjelman tausta OHO, olenko omena 24.3.2014 2 1 Lihavuus lisää riskiä

Lisätiedot

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Heikki Suoyrjö LT, Fysiatrian ja työterveyshuollon el, Kuntoutuksen erityispätevyys Toiminta-aluejohtaja Esityksen sisältö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Uudenmaan sosiaali- ja terveystiimin pj., apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen 3.11.2016 SOTE-muutosjohtajan maakuntakierros Uusimaa 3.11.2016 Soten maakunnallinen

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Liite 21 Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Hyvä narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Olen saanut tietooni, että osallistut sairaalassanne

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS 1 HUS-ERVA ALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiiri, Kymenlaakson

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 4468/06.00.00/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 116 22.11.2012 Kaupunginhallitus 375 17.12.2012 24 Valtuustokysymys reumapotilaiden hoidon turvaamisesta Valmistelijat

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA LÄÄNI MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA 1999-2001 20.1.1999 20.9.1999 v. 1999 20.1.2000 20.9.2000 v. 2000 20.1.2001

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori XII Terveydenhuollon laatupäivä Vaikuttavia kohtaamisia ja tehokkaita toimintamalleja Lääkäin dilemma: tutkimusta ja yksilöllisiä valintoja vai liukuhihnaa ja byrokratiaa 25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

Lisätiedot

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö SOTE-toimialan näkymiä Rovaniemi 20.3.2014 Sanna Hartman, toimialapäällikkö Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012 Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut,

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1. Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.2017 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Finlandia-talo 10. 11.11.2016 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot