Uniapneapotilaiden CPAP-hoidon seuranta siirtyy yhä useammin perusterveydenhuoltoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uniapneapotilaiden CPAP-hoidon seuranta siirtyy yhä useammin perusterveydenhuoltoon"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Tarja Saaresranta dosentti, osastonylilääkäri TYKS, keuhkosairauksien klinikka Ulla Anttalainen LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri TYKS, keuhkosairauksien klinikka Pirkko E. Brander dosentti, johtava lääkäri HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue Jukka Lojander LT, apulaisylilääkäri HYKS, Jorvin sairaala, keuhkosairauksien poliklinikka Olli Polo professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto ja TAYS, keuhkosairauksien klinikka Uniapneapotilaiden CPAP-hoidon seuranta siirtyy yhä useammin perusterveydenhuoltoon Uniapnea on ainoa kansantauti, jota seurataan pääosin erikoissairaanhoidossa. Potilasmäärän jatkuvasti kasvaessa tämä ei ole hoidon porrastuksen kannalta tarkoituksenmukaista. CPAP-hoidon pitkäaikaisseuranta onnistuu yleensä perusterveydenhuollossa. Erityistä vireyttä vaativissa ammateissa toimivien uniapneapotilaiden CPAP-hoidon seuranta kuuluu kuitenkin erikoissairaanhoitoon. Seurannassa tarkastetaan CPAP-laitteen käyttötunnit ja toimivuus sekä naamarin kunto. Lisäksi tulee seurata CPAP-hoidon haittavaikutuksia, uniapnean oireita ja liitännäissairauksia. Uusimmat CPAP-laitteet tallentavat muistiinsa käyttötunnit, hengityskatkosten esiintymisen ja naamarin ilmavuodon. Kirjallisuutta 1 Young T, Shahar E, Nieto FJ ym; Sleep Heart Health Study Research Group. Predictors of sleep-disordered breathing in communitydwelling adults: the Sleep Heart Health Study. Arch Intern Med 2002;162: Saaresranta T, Anttalainen U, Brander P ym. Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Julkaistu terveysportti.fi/media/hoi/ hoi50088.pdf 3 Swedish Sleep Apnea Registry Svenska Sömnapnéregistret. se/register/ovriga_omraden/ swedish_sleep_apnea_registry_-_ svenska_somnapneregistret. Luettu Anttalainen U, Polo O, Vahlberg T, Saaresranta T. Reimbursed drugs in patients with sleep-disordered breathing a static-chargesensitive bed study. Sleep Med 2010;11: Hedner J, Grote L, Bonsignore M ym. The European Sleep Apnea Database (ESADA) report from 22 European sleep laboratories. Eur Respir J 2011;38: Tuomilehto H, Peltonen M, Partinen M ym. Sleep-disordered breathing is related to an increased risk for type 2 diabetes in middle-aged men, but not in women--the FIN- D2D survey. Diabetes Obes Metab 2008;10: Drager LF, Queiroz EL, Lopes HF, Genta PR, Krieger EM, Lorenzi- Filho G. Obstructive sleep apnea is highly prevalent and correlates with impaired glycemic control in consecutive patients with the metabolic syndrome. J Cardiometab Syndr 2009;4: Vertaisarvioitu VV Obstruktiivisen uniapnean hoito jatkuvaa positiivista hengityspainetta ylläpitävällä CPAP-laitteella aloitettiin Suomessa vuonna Hoitomuodon tarjonta lisääntyi 1990-luvulla, kun hoidon vaikuttavuus kävi ilmeiseksi ja laitteita alkoi olla paremmin saatavilla. Hoidon saatavuutta paransi myös Suomessa kehitetty unipatjamenetelmä, joka mahdollisti vaivattoman ja kustannustehokkaan taudinmäärityksen. Suppea unirekisteröinti ja CPAP-hoidon aloittaminen otettiin nopeasti osaksi keuhkosairauksien yksiköiden toimintaa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen tarjonta kääntyi kysynnäksi CPAP-hoitoa ei enää tarvinnut vain tarjota, vaan sitä tultiin aktiivisesti hakemaan. Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä on viime vuosikymmeninä tunnustettu kansantaudiksi. Sen arvioidaan olevan yhtä yleinen kuin diabetes tai astma (1), ja uniapneapotilaita on Suomessa arviolta Valtaosa potilaista on työikäisiä, ja suurimmalla osalla uniapnea on diagnosoimatta (2). Ruotsissa CPAP-laitteen käyttäjiä on arvioitu olevan eli 1,1 % väestöstä (3). Suomessa CPAP-hoitoa käyttää potilasta eli noin 0,5 % väestöstä (kuvio 1), pääsääntöisesti erikoissairaanhoidon seurannassa. Hoidon tarve olisi kuitenkin vähintään potilaalla. Tähän tarpeeseen on vaikea vastata nykyisin resurssein ja keskittämällä seuranta erikoissairaanhoitoon. Uniapneapotilailla on runsaasti liitännäissairauksia, erityisesti sydän- ja verisuonisairauksia (4,5). Runsas liitännäissairastavuus ei johdu vain yhteisistä riskitekijöistä, kuten lihavuudesta, vaan uniapnea näyttää olevan myös muiden sairauksien itsenäinen riskitekijä (6,7). Hoitamattomana vaikea-asteinen uniapnea lisää ennenaikaista kuolleisuutta, ja mm. liikenneonnettomuuksien riski on lisääntynyt (2). Onnettomuuteen joutuminen ei ole suoraan yhteydessä yöllisten hengityskatkosten tiheyteen tai koettuun päiväväsymykseen. Asianmukaisesti hoidettujen uniapneapotilaiden liikenneonnettomuusriski ei oleellisesti eroa muun väestön riskistä (2). Koska lihavuus on uniapnean hoidon tärkein riskitekijä, lihavuuden yleistyminen johtaa vääjäämättä uniapnean esiintyvyyden lisääntymiseen. Laihduttaminen ja painonhallinta onkin liikapainoisen uniapneapotilaan hoidon perusta. Uniapneakiskolla ja leikkaushoidoilla voidaan hoitaa vain määrättyjä potilaita. Uniapnean tehokkain hoitomuoto on edelleen yli 30 vuotta sitten kehitetty ylipainehengityshoito eli nenän kautta naamarin välityksellä toteutettava CPAP-hoito (8), ja hoitoa käyttävien potilaiden määrä lisääntyy koko ajan. CPAP-hoito on kustannustehokasta: siitä aiheutuva lisäkustannus (incremental cost effectiveness ratio, ICER) laatupainotteista elinvuotta (quality-adjusted life years, QALY) kohden laskettuna on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi nivelreuman hoidosta tai hyperkolesterolemian hoidosta primaaripreventiossa aiheutuvat kustannukset (9). Hoitamattomana uniapnea lisää terveydenhuoltopalvelujen käyt- 3001

2 katsaus Kuvio 1. CPAP-hoidossa olevien uniapneapotilaiden määrä :ta asukasta kohti vuosina 2000, 2010 ja Siniset pylväät kuvaavat tilannetta alueellisesti vuonna 2000 valtakunnallisen uniapneaohjelman mukaan (27), punaiset viivat koko maan arvioitua keskiarvoa vuosina 2010 ja CPAP-hoidossa arvioitiin olevan potilasta (0,4 % väestöstä) vuonna 2010 ja (0,5 %) vuonna Alueittain vuonna 2000 HUS Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa CPAP-käyttäjiä / asukasta 8 Sullivan CE, Issa FG, Berthon-Jones M, Eves L. Reversal of obstructive sleep apnoea by continuous positive airway pressure applied through the nares. Lancet 1981;i: Ayas NT, FitzGerald JM, Fleetham JA ym. Cost-effectiveness of continuous positive airway pressure therapy for moderate to severe obstructive sleep apnea/hypopnea. Arch Intern Med 2006;166: Sjösten N, Vahtera J, Salo P ym. Increased risk of lost work days prior to the diagnosis of sleep apnea. Chest 2009;136: Ronald J, Delaive K, Roos L, Manfreda JH, Kryger MH. Health care utilization in the 10 years prior to diagnosis in obstructive sleep apnea syndrome patients. Sleep 1999;22: Albarrak M, Banno K, Sabbagh AA ym. Utilization of healthcare resources in obstructive sleep apnea syndrome: a 5-year follow-up study in men using CPAP. Sleep 2005;28: Banno K, Manfreda J, Walld R, Delaive K, Kryger MH. Healthcare utilization in women with obstructive sleep apnea syndrome 2 years after diagnosis and treatment. Sleep 2006;29: Koko maan keskiarvo vuonna 2010 Koko maan keskiarvo vuonna 2012 töä ja poissaoloa työstä jo vuosia ennen diagnoosia (10,11). CPAP-laitteella hoidettujen uniapneapotilaiden terveyspalvelujen käyttö näyttää vähenevän diagnoosia seuraavien 2 5 vuoden aikana verrattuna diagnoosia edeltävään aikaan (12,13). Miksi uniapnean CPAPhoitoa pitää seurata? Useimmiten uniapnea on koko loppuiän sairaus, joskin huomattava laihtuminen voi johtaa löydösten ja oireiden merkittävään korjaantumiseen (14). Kuten muissakin kroonisissa sairauksissa, uniapneapotilaillakin hoitovasteen ja hoidon haittojen arviointi ja tarvittaessa hoidon tehostaminen sekä hoitoon liittyvien ongelmien ratkaisu edellyttävät seurantaa. Säännölliset seurantakäynnit kannustavat potilasta laitteen säännölliseen käyttöön, jolloin laitehoidosta saadaan paras mahdollinen terveyshyöty (15,16). Painon noustessa uniapnean oireet saattavat palata, koska hoitopaine ei enää ole riittävä estämään yöllisiä hengityskatkoja tai osittaista ylähengitysteiden ahtautumista. Vuosien mittaan potilaalle voi tulla muitakin yöllisiä hengityshäiriöitä, esimerkiksi sydämen vajaatoimintaan, keuhkoahtaumatautiin tai liikapainoon liittyviä, eikä CPAP-hoidon terveyshyöty tällöin ole enää riittävä. Itsesäätyvän CPAP-laitteen käyttö ei vähennä seurannan tarvetta. Painetta säätävän algoritmin toimivuus edellyttää naamarin riittävää tiiviyttä (17). Unenaikainen hengityshäiriö voi myös liitännäissairauksien kehittymisen tai vaikeutumisen takia muuttua niin, että CPAP-hoito ei enää riitä (18). Terveydenhuoltolain mukaan apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta (19). Asetukseen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta liittyvässä muistiossa todetaan, että perusterveydenhuollosta luovutettavat apuvälineet ovat yleensä tavallisimpia perusapuvälineitä (20). CPAP-laite naamareineen on uniapnean perusapuväline ja yksi tavallisimmista käytössä olevista apuvälineistä, ja sitä koskevat säädökset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden laitteiden luovutuksesta (21) ja huollosta sekä käytön opetuksesta ja seurannasta (22). Tämän mukaan terveydenhuollolla on velvollisuus ohjata CPAP-laitteen käyttöön hoitoa aloitettaessa ja myös velvollisuus seurantakäynneillä mm. huolehtia tarvittaessa laitteen säätämisestä ja valvoa, että potilas käyttää laitetta asianmukaisesti. Missä seurataan? Uniapnea on ainoa kansantauti, jota seurataan laajamittaisesti erikoissairaanhoidossa. Tätä on perusteltu mm. CPAP-laitehoidon vaatimalla erityisosaamisella. Kuitenkin esimerkiksi diabeteksen insuliinipumppuhoitoa toteutetaan perusterveydenhuollossa. Nykyiset CPAP-laitteet ovat helppokäyttöisiä eikä niitä tarvitse huoltaa. Näin ollen vaatimus seurannan järjestämisestä erikoissairaanhoidossa ei ole perusteltu (23,24). Useimmissa keuhkoklinikoissa neljännes tai jopa kolmannes lähetteistä on nykyään uniapneaepäilyn takia tehtyjä, joten seurattavien potilaiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Terveydenhuoltolain mukaan perusterveydenhuolto vastaa potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta ja erikoissairaanhoito tarjoaa asian tuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta (19). 3002

3 tieteessä Uniapnea on koko loppuiän sairaus. 14 Tuomilehto H, Gylling H, Peltonen M ym; Kuopio Sleep Apnea Group. Sustained improvement in mild obstructive sleep apnea after a diet- and physical activity-based lifestyle intervention: postinterventional follow-up. Am J Clin Nutr 2010;92: Berg S. Obstructive sleep apnoea syndrome: current status. Clin Respir J 2008;2: Rosenberg R, Doghramji P. Optimal treatment of obstructive sleep apnea and ecessive sleepiness. Adv Ther 2009;26: Teschler H, Berthon-Jones M, Thompson AB, Henkel A, Henry J, Konietzko N. Automated continuous positive airway pressure titration for obstructive sleep apnea syndrome. Am J Respir Crit Care Med 1996;154: Saaresranta T, Anttalainen U, Polo O. Kaksoispaineventilaatio kroonisessa hengitysvajauksessa. Näin hoidan. Duodecim 2011;127: Terveydenhuoltolaki / fi/fi/laki/ajantasa/2010/ Koskela A. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta. Muistio stm.fi/c/document_library/get_fi le?folderid= &name=dl FE pdf 21 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta laki/alkup/2010/ Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista / Epstein LJ, Kristo D, Strollo PJ ym. Clinical guideline for the evaluation, management and long-term care of obstructive sleep apnea in adults. J Clin Sleep Med 2009;5: Martinez-García MA, Catalán Serra P. Is sleep apnoea a specialist condition? The role of general practioners. Breathe 2010;7: Engleman HM, Wild MR. Improving CPAP use by patients with the sleep apnoea/hypopnoea syndrome (SAHS). Sleep Med Rev 2003;7: Brander PE, Hermanson T. Keuhkosairaudet ja ajokyvyn heikentyminen. Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen suositus. Suom Lääkäril 2006;61: Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtakunnallinen uniapneaohjelma Julkaisuja 2002: Dellacà R, Montserrat JM, Govoni L, Pedotti A, Navajas D, Farré R. Telemetric CPAP titration at home in patients with sleep apnea-hypopnea syndrome. Sleep Med 2011;12: Uniapnean valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen mukaan CPAP-hoidon ohjaus, hoitotuloksen arviointi ja alkuvaiheen seuranta toteutetaan erikoissairaanhoidossa (2). Ongelmat ilmaantuvat yleensä ensimmäisten viikkojen tai kuukausien aikana hoidon aloittamisesta, jolloin potilas tarvitsee enemmän tukea ja seurantaa. CPAP-hoidon vakiinnuttua ja hoidon sujuessa hyvin uniapneaa voidaan pääsääntöisesti seurata perusterveydenhuollossa (24) (taulukko 1). Seurannasta huolehtivat yleensä erityiskoulutetut hoitajat lääkäriä tarvittaessa konsultoiden (2,23,25). Uniapnean seuranta voidaan yhdistää potilaan muiden kontrollikäyntien yhteyteen. CPAP-hoidon seurannan keskittämisestä yhden terveyskeskuksen tai kuntainliiton sisällä saattaa olla hyötyä. Tällöin naamarien ja muiden kulutustarvikkeiden jakelu voidaan keskittää yhteen paikkaan ja hoitajalle kertyy laitteista riittävästi kokemusta. Jos potilas toimii erityistä vireyttä vaativassa ammatissa, kuten ammattiautoilijana, veturinkuljettajana, lennonjohtajana tai valvomotyöntekijänä, CPAP-hoidon onnistumista, tehoa ja hoitoon sitoutumista tulee arvioida säännöllisesti erikoissairaanhoidossa (2). Helmikuussa 2012 tehdyssä sähköpostikyselyssä, johon vastasi 20 keuhkosairauksien ylilääkäriä 30:sta kyselyn saaneesta, vastanneiden yksiköistä 40 % oli siirtänyt kriteerit täyttävien potilaiden seurannan perusterveydenhuoltoon tai aluesairaaloihin. Kaksi yksikköä oli siirtänyt kaikki soveltuvat potilaat perusterveydenhuollon seurantaan, ja yksi yksikkö oli siirtänyt osan potilaista aluesairaalan seurantaan, mutta ei terveyskeskuksiin. Alueellisesti siirrosta, koulutuksesta ja käytännön menettelytavoista oli sovittu yhdessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. Kaikki CPAP-hoidossa olevat potilaat olivat erikoissairaanhoidon seurannassa 60 %:ssa vastanneista yksiköistä. Ainoastaan kolme yksikköä ei nähnyt tarvetta siirtää, koska keuhkopoliklinikan resurssit riittivät seurantaan; kaikki muut keuhkosairauksien yksiköt suunnittelivat seurannan siirtoa joko vuonna 2012 tai lähivuosina. Terveyskeskuksissa seurannasta huolehtivat useimmiten erityiskoulutetut uniapneahoitajat. Kahdessa terveyskeskuksessa diabeteshoitajan seurannassa olevien uniapneapotilaiden CPAPhoidon seuranta oli diabeteshoitajien vastuulla. Erityisiä ongelmia ei yleensä kyselyn mukaan ollut ilmennyt niissä paikoissa, joissa seurantaa Taulukko 1. Yleisimmin käytössä olevat ja alueellisesti sovitut kriteerit siitä, milloin uniapneapotilaan CPAP-hoidon seuranta voidaan siirtää erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. AHI = apneahypopneaindeksi. Tasapaineinen tai itsesäätyvä CPAP-laite ollut käytössä vähintään vuoden Käyttötunteja vähintään 4 h/vrk viimeisellä seurantakäynnillä AHI < 10 itsesäätyvää CPAP-laitetta käyttävillä CPAP-hoito sujunut ongelmitta viimeisellä seurantakäynnillä tai mahdolliset ongelmat ratkaistu Potilas ei työskentele erityistä vireyttä vaativassa ammatissa kuten ammattiautoilijana oli siirretty perusterveydenhuoltoon. Yhdessä oli sovittu, milloin potilas voidaan siirtää perusterveydenhuollon seurantaan. Yleisimmin käytetyt kriteerit on esitetty taulukossa 1. Mitä perusterveydenhuollossa tulisi seurata? CPAP-hoitoa käyttävää uniapneapotilasta tulee seurata säännöllisesti, kuten muitakin kansantauteja sairastavia. Kannanotto potilaan työ- ja ajokykyyn kuuluu yleensä perusterveydenhuollon tehtäviin. Erityistä vireyttä vaativassa ammatissa toimivien potilaiden työ- ja ajokyvyn arviointi edellyttää osalla potilaista erikoissairaanhoidon moniammatillista arviointia (26). Jos hoito sujuu hyvin eivätkä liitännäissairaudet vaadi tiheämpää seurantaa, seurantaväliksi riittää kaksi vuotta. Pelkkä käyttötuntien seuranta ei riitä (2). Osalla uniapneapotilaista hoitomotivaatio heikkenee vuosien kuluessa, samoin kuin muissakin kroonisissa sairauksissa, ja tämä voi johtaa hoidon epäonnistumiseen. Asianmukaisista käyttötunneista (vähintään 4 h/vrk) huolimatta potilaan vointi voi eri syistä heiketä niin, että tilanteeseen on puututtava. CPAP-hoitoa käyttävän potilaan seurannan sisältöjä on lueteltu taulukossa 2 (2,23). Uusimmat CPAP-laitteet mahdollistavat myös apneahypopneaindeksin (AHI) ja sentraalisten apneoiden määrän seurannan. CPAP-laitteen tarkistus suositellaan yleensä tehtäväksi viiden vuoden välein. Asianmukaisesti huollettuna naamari kestää tavanomaista käyttöä ainakin kaksi vuotta. 3003

4 katsaus Taulukko 2. CPAP-hoidon seuranta perusterveydenhuollossa lääkärin ja hoitajan vastaanotolla. Lääkäri seuraa potilasta pääsääntöisesti muiden lääkärissäkäyntien, kuten liitännäissairauksien hoidon tai työterveyshuollon tarkastuskäyntien yhteydessä. Seurattava asia Lääkäri Hoitaja Uniapneaoireiden uudelleen ilmaantuminen Muutokset riskitekijöissä: erityisesti painon muutos, muita nenän tukkoisuus, univaje, kilpirauhasen vajaatoiminnan tai muiden uniapnealle altistavien sairauksien oireet, tupakointi, alkoholin ja keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö CPAP-laitteen käyttötunnit CPAP-laitteen ilmoittama AHI ja sentraalisten apneoiden lukumäärä CPAP-hoidon haittavaikutukset Hoitolaitteen kunto Naamarin ja kiinnitysremmien kunto Liitännäissairastavuus: erityisesti sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, masennus, obstruktiiviset keuhkosairaudet Terveyskeskus hankkii seurannassaan oleville potilaille laitehoitoon liittyvät kulutustarvikkeet. Laitteiden uusimisessa on erilaisia käytäntöjä. Osassa maata CPAP-laite siirtyy perusterveydenhuollon omaisuudeksi, kun potilas siirtyy perusterveydenhuollon seurantaan, ja kukin terveyskeskus hankkii rikkoutuneen tilalle sairaanhoitopiirin uuden hankintapäätöksen mu- kaisen laitteen. Toisin paikoin uusittavien laitteiden jakelu on keskitetty. Seurannassa suurena apuna ovat kyselylomakkeet, joilla kartoitetaan uniapnean oireita, CPAP-hoidon haittavaikutuksia ja liitännäissairastavuutta. Jo lähitulevaisuudessa etäseuranta auttanee CPAP-potilaiden seurannassa. CPAPlaite lähettää keräämänsä tiedot hoidosta vastaavaan yksikköön, ja potilas voi täyttää kyselylomakkeita nettiyhteyden kautta. Telemetria mahdollistaa tulevaisuudessa myös kotona olevan potilaan CPAP-laitteen säätämisen hoitavasta yksiköstä käsin (28). Hoito-ongelmien ratkaisu perusterveydenhuollossa Kun hoidon alkuvaiheen ongelmat on saatu ratkaistuksi, hoito sujuu useimmiten hyvin. Ongelmien ilmetessä potilaan tukeminen ja ohjeiden kertaaminen (taulukko 3) onnistuu erityiskoulutetun hoitajan tai perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. CPAP-paineen uudelleenmääritystä tai paineen muuttamista oireiden perusteella voidaan tarvita, jos oireet lisääntyvät uudelleen alkuvaiheen jälkeen tai potilas lihoo tai laihtuu merkittävästi. Myös erityistilanteissa työkyvyn ja ajoterveyden arvioinnin yhteydessä voidaan tarvita paineen säätämistä (2). Mikäli nenän tukkoisuus haittaa CPAP-laitteen käyttöä huolimatta huolellisesta nenän hoidosta, syynä voi olla nenän virtausvastuksen Taulukko 3. Pitkäaikaisen uniapnean CPAP-hoidon aikana ilmeneviä ongelmia ja ehdotuksia niiden hoidosta. Ongelma Nenän tukkoisuus Nenäverenvuoto Ihon painevaurio Suun kuivuminen Naamarin ilmavuoto CPAP-laitteen ääni häiritsevä Paine tuntuu liian pieneltä, ei saa tarpeeksi ilmaa Kuorsaus CPAP-hoidon aikana Käyttötunnit lisääntyneet voimakkaasti Käyttötunnit alle 4 h/vrk Päiväväsymys lisääntynyt hoidon aikana Mahdollisia syitä ja hoitoehdotuksia Nenän kortikosteroidi- ja ipratropiumbromidi-suihkeet, nenän keittosuol ahuuhtelut nenäkannun avulla, kostutin, nenäpolyyppien poisto A-vitamiinitipat, nenäöljy, kostutin Keinoiho, naamarin pukemisen tarkistaminen, naamarin vaihto toisen tyyppiseen Naamarin vaihto nenä-suunaamariin, kostutin; onko hoitopaine riittävä vai kuorsaako potilas? Naamarin pukemisen tarkistaminen (usein liian tiukalla), kostutinkokeilu laitteiden käyntiääni hiljainen; häiritsevä ääni usein seurausta naamarin ilmavuodosta Hoitopaineen nosto; onko potilas lihonut? Hoitopaineen nosto; onko potilas lihonut? onko potilaalla muita väsymystä aiheuttavia sairauksia, mitä oireita potilaalla on? Syiden selvittäminen (muuttunut perhetilanne, masennus, sydämen vajaatoiminnan myötä sentraalinen uniapnea, johon tavallinen CPAP-hoito vaikuttaa huonosti) onko potilas lihonut merkittävästi ja hoitopaine ei riitä, onko muita oireita, onko potilaalla muita väsymystä tai hiilidioksidin kertymistä aiheuttavia sairauksia? 3004

5 tieteessä Taulukko 4. Tilanteita, joissa CPAP-hoidon seurannasta on syytä konsultoida erikoissairaanhoitoa, mikäli oireet jatkuvat tavallisten muiden sairauksien kartoituksesta ja hoidosta huolimatta, ks. myös ongelmanratkaisuehdotuksia taulukossa 3. AHI = apnea-hypopneaindeksi. Tilanne tai oire Mahdollisia syitä Potilas siirtynyt hyvää vireystilaa vaativiin työtehtäviin, esim. ammattiautoilijaksi Päiväväsymyksen lisääntyminen, vaikka CPAP-laitteen raportoima AHI < 10 Sydämen vajaatoimintapotilaalla hoidon aikana Nenän tukkoisuus konservatiivisesta hoidosta (nenäsuihkeet, nenän keittosuolahuuhtelut, lämminvesikostutin) huolimatta Hiilidioksidin kertyminen eli hyperkapnia, syynä esim. lihavuuteen tai keuhko ahtaumatautiin liittyvä ventilaatiovajaus Sydämen vajaatoimintaan liittyvä sentraalinen väsymys lisääntyy ja/tai AHI > 15/h apnea vajaatoiminnan optimaalisesta hoidosta huolimatta ja/tai käyttötunnit alle 4 h/vrk lisääntynyt nenän virtausvastus Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tarja Saaresranta: Matka-, majoitustai kokouskuluja (Astra Zeneca, Boehringer Ingelheim, GSK), luentopalkkioita (Orton-säätiö, Petrea (Kela), Professio Finland, ResMed Finland Oy). Uniapnean Käypä hoito -työryhmä (pj). Ulla Anttalainen: Matka-, majoitustai kokouskuluja (Boehringer Ingelheim), luentopalkkioita (ResMed Finland Oy). Uniapnean Käypä hoito -työryhmä. Pirkko E. Brander: Luentopalkkioita (Astra Zeneca), matka-, majoitustai kokouskuluja (Astra Zeneca, Boehringer Ingelheim, GSK, Pfizer). Uniapnean Käypä hoito -työryhmä. Jukka Lojander: Luentopalkkioita (Astra Zeneca, ResMed Finland Oy), matka-, majoitus- tai kokouskuluja (Eli Lilly Finland Oy, Roche). Uniapnean Käypä hoito -työryhmä. Olli Polo: Lääketieteellinen johtaja Unesta Oy, luentopalkkioita (Res- Med Finland Oy), tekijänpalkkiot (Galenos), osakkeet (Unesta Oy), matka-, majoitus- tai kokouskuluja (Nycomed Oy). Uniapnean Käypä hoito -työryhmä. suureneminen makuulla. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin konsultaatio on tuolloin aiheellinen (taulukko 4). Rutiininomaisia unirekisteröintejä ei seurannassa tarvita. Mikäli oireet eivät vähene CPAP-hoidon aikana tai ne pahenevat alkuvaiheen hyvän vasteen jälkeen, tulee pitää mielessä muiden tavallisten sairauksien mahdollisuus oireiden aiheuttajana; näitä ovat esimerkiksi diabetes, sydämen vajaatoiminta, hypotyreoosi, keuhkoahtaumatauti ja masennus. Tarvittaessa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa (taulukko 4). Lopuksi Uniapnean, kuten muidenkin kansantautien, seurannan tulisi kuulua pääosin perusterveydenhuoltoon riippumatta siitä, hoidetaanko uniapneaa CPAP-laitteella vai ei. Kasvavien potilasmäärien vuoksi kaikkien CPAP-hoidossa olevien uniapneapotilaiden seuranta vaatii hyvää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. Vakiintunutta CPAP-laitehoitoa voidaan hyvin seurata perusterveydenhuollossa, kuten monin paikoin maassamme jo tehdäänkin. n English summary > in english Increasing follow-up of obstructive sleep apnoea patients in primary care 3005

6 english summary Tarja Saaresranta MD, PhD Department of Pulmonary Diseases, Turku University Hospital Ulla Anttalainen Pirkko E. Brander Jukka Lojander Olli Polo Increasing follow-up of obstructive sleep apnoea patients in primary care Obstructive sleep apnoea syndrome (OSAS) is a major public health problem. The number of patients requiring therapy is steadily increasing. In Finland, pulmonologists or trained nurses in pulmonary clinics have traditionally been responsible for the follow-up of OSAS patients treated with nasal continuous positive airway pressure (CPAP) devices. The aim of this article is to encourage primary care clinicians to take an active role in the long-term follow-up of their CPAP-treated patients. However, professional drivers and people in other professions needing high vigilance levels should still be followed-up by the specialized clinics. Regular follow-up visits should include monitoring adherence to therapy (hours of CPAP use) and maintenance of the therapeutic response in terms of symptoms and comorbidity and possible adverse effects of the nasal CPAP therapy. Proper functioning of the CPAP device and interfaces should also be checked. The newest CPAP devices provide not only information on hours of use but also statistics on episodes of hypopnoea or obstructive or central apnoea and mask leak during treatment. 3005a

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

!"##$"%&$'(')'*+((!"#""$$%&'()!&*+,-!#-.$"

!##$%&$'(')'*+((!#$$%&'()!&*+,-!#-.$ !"##$"%&$'(')'*+((!"#""$$%&'()!&*+,-!#-.$" Sitratori 3, 00420 Helsinki, puh. (09) 369 7440 Hyvä uni on nektaria keholle ja mielelle Kunnon yöunet Markku Partinen, Maarit Huovinen: UNIKOULU AIKUISILLE

Lisätiedot

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Konkret om sömnapné. Vad bör göras? Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni

Lisätiedot

Uniapnean CPAP-hoidon seuranta terveyskeskuksessa

Uniapnean CPAP-hoidon seuranta terveyskeskuksessa Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Pirkko Brander dosentti, ylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue, keuhkosairauksien vastuualue ja HYKS, sydän- ja keuhkokeskus, keuhkosairauksien klinikka Juho Lehto

Lisätiedot

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka Sidonnaisuudet viimeisen 3 v. ajalta Sidonnaisuus Yritys/järjestö Luentopalkkio Koulutustilaisuuden

Lisätiedot

Tietoisuuden lisääminen

Tietoisuuden lisääminen Tietoisuuden lisääminen Obstruktiivista uniapneaa (OSA) on historiallisesti pidetty miesten sairautena, mutta on esitetty, että miesten ja naisten välinen ero voi johtua siitä, että OSAa ei aina tunnisteta

Lisätiedot

Hengitystukihoidon laitetyypit

Hengitystukihoidon laitetyypit Hengitystukihoidon laitetyypit 11.2.2015 Noninvasiivisen hengityslaitehoidon peruskurssi Ulla Anttalainen, LT, Keuhkosairauksien ja allergologian el. Luennon sisältö Hengityksen vajaatoiminta Laitetyypit

Lisätiedot

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Nukkuminen ja hengitys Makuuasento Keuhkojen tilavuus pienenee Oikovirtauksen lisääntyminen Nielun läpimitan pieneneminen

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

Naisten uniapnea tunnistammeko sen erityispiirteet?

Naisten uniapnea tunnistammeko sen erityispiirteet? TIETEESSÄ ULLA ANTTALAINEN LT, osastonlääkäri TYKS, keuhkosairauksien klinikka ulla.anttalainen@tyks.fi Naisten uniapnea tunnistammeko sen erityispiirteet? Uniapnea on kansantauti. Vajaat kymmenen vuotta

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Uniapnea liikennelentäjällä

Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen syyskokous 18.11.2011. LT, Ulla Anttalainen Keuhkosairauksien ja allergologian el. TYKS/Keuhkoklinikka

Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen syyskokous 18.11.2011. LT, Ulla Anttalainen Keuhkosairauksien ja allergologian el. TYKS/Keuhkoklinikka Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen syyskokous 18.11.2011 LT, Ulla Anttalainen Keuhkosairauksien ja allergologian el. TYKS/Keuhkoklinikka Ollut toistuvasti kutsuttuna luennoitsijana Osallistunut koulutustilaisuuden

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Uniapneatutkimuksen tulevaisuus. Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

Uniapneatutkimuksen tulevaisuus. Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka Uniapneatutkimuksen tulevaisuus Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka Sidonnaisuudet viim. 2 v. ajalta Sidonnaisuus Yritys/järjestö Saanut luentopalkkion FILHA, Bayer, THL/Petrea, Professio Finland, ResMed,

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Nauti taas. kauniista unista. Uniapnea

Nauti taas. kauniista unista. Uniapnea Uniapnea Nauti taas 2015 Koninklijke Philips N.V. Kaikki oikeudet pidätetään. Teknisiä tietoja voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tavaramerkit ovat Koninklijke Philips N.V. (Royal Philips) tai

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Kuten tässäkin artikkelissa, uniapneasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä obstruktiivista. ja tällaista apneaa saattaa esiintyä esimerkiksi

Kuten tässäkin artikkelissa, uniapneasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä obstruktiivista. ja tällaista apneaa saattaa esiintyä esimerkiksi 4701 Katsausartikkeli Uniapnea haaste terveydenhuollolle PAULA MAASILTA ANNE PIETINALHO Tärkein tieto Uniapneaa sairastavalla esiintyy yön aikaisia hengityskatkoja runsaasti tai pitkäkestoisina, ja ne

Lisätiedot

LAIHDUTUSLEIKKAUS UNIAPNEAN HOITONA

LAIHDUTUSLEIKKAUS UNIAPNEAN HOITONA Nutrition research/diet and Chronic Diseases LAIHDUTUSLEIKKAUS UNIAPNEAN HOITONA Suomen keuhkolääkäriyhdistyksen syyskokous 7.11.2014, Helsinki Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Hengityslaitehoito kotioloissa. Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho

Hengityslaitehoito kotioloissa. Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho Hengityslaitehoito kotioloissa Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho Seinäjoella vv 1989-2012 Mekaanista hengitystukea saaneita neurologisia/lihastautipotilaita aineistossa

Lisätiedot

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA YLEISKATSAUS eterveys on täällä nyt Terveys/hyvinvointiteknologian hurja kasvu (Suomi on kärkimaita) Netin käyttö on arkipäivää, myös ikäihmisillä : Yli neljännes 75-89-vuotiaista suomalaisista käyttää

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Vanhusten uniapnea LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Kuka on vanhus? Vanhuus on tila, jossa ruumiilliset ja henkiset voimat alkavat heikentyä. Se johtaa lopulta kuolemaan. Vanhenemiseen liittyy solujen

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta

Lisätiedot

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö 40 vuotta Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö Tutkimuspäällikkö, Kela 14.10.2005 40 vuotta Sairausperusteisia etuuksia Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin Reseptitiedosto Vammaisetuudet Kuntoutus

Lisätiedot

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.-4.2.2011 Ilmo Keskimäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveydenhuollon tutkijan

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Mihin pilotti koneen ohjaa?

Mihin pilotti koneen ohjaa? Mihin pilotti koneen ohjaa? Terveyskeskusten tuottavuus VATT Kati Myllymäki, Kouvola 30.5.2011 Kuolleisuus ja sen syyt vaihtelevat maakunnittain!"#$%&'()*+,-./01,.23./0,45'+4,),3(04()66.,2((204()6.1+/277/01(4++/01++4(//,8+,/0!99:#;

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Potilasturvallisuus 26.3.2014

Potilasturvallisuus 26.3.2014 Potilasturvallisuus Ritva Salmi THL Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelma 26.3.2014 27.03.2014 1 Miten paljon? 700-1700 kuolee hoitovirheisiin Pasternack 2006 Suomessa: 1500 kuolee hoitoon liittyvään

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

Uniapneassa esiintyy lyhytkestoisia unenaikaisia. Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito. Näin hoidan

Uniapneassa esiintyy lyhytkestoisia unenaikaisia. Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito. Näin hoidan Näin hoidan Juha Seppä, Henri Tuomilehto ja Jouko Kokkarinen Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito Obstruktiivista uniapneaa sairastavia on Suomessa arviolta yli 150 000. Uniapnea on edelleen alidiagnosoitu

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

VOIDAANKO UNIAPNEAPOTILAAN SOPEUTUMISTA CPAP-HOITOON ENNUSTAA ESS- KYSELYKAAVAKKEELLA?

VOIDAANKO UNIAPNEAPOTILAAN SOPEUTUMISTA CPAP-HOITOON ENNUSTAA ESS- KYSELYKAAVAKKEELLA? VOIDAANKO UNIAPNEAPOTILAAN SOPEUTUMISTA CPAP-HOITOON ENNUSTAA ESS- KYSELYKAAVAKKEELLA? Raakel Sariola Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ohjaaja: professori

Lisätiedot

Unenaikaiset hengityshäiriöt menopaussissa

Unenaikaiset hengityshäiriöt menopaussissa Unenaikaiset hengityshäiriöt menopaussissa Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka ja Turun yliopisto 14.3.2014 Sidonnaisuudet viimeisen 3 v. ajalta Sidonnaisuus Yritys/järjestö Luentopalkkio FILHA, Turunmaan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 Tässä esityksessä Käyttöönottojen tilanne ja eteneminen ereseptin rahoituksesta eresepti-palvelun käyttöä kuvaavia

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Porvoon malli Allergiaohjelmaa soveltaen

Porvoon malli Allergiaohjelmaa soveltaen Porvoon malli Allergiaohjelmaa soveltaen Olli-Pekka Lehikoinen LL, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri HUS, Porvoon sairaala 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Sidonnaisuudet Luentopalkkio:

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

CPAP-HOITOPOTILAIDEN HOITO JA OHJAUS YLÄ- SAVON SOTE KUNTAYHTY- MÄN ALUEELLA

CPAP-HOITOPOTILAIDEN HOITO JA OHJAUS YLÄ- SAVON SOTE KUNTAYHTY- MÄN ALUEELLA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA CPAP-HOITOPOTILAIDEN HOITO JA OHJAUS YLÄ- SAVON SOTE KUNTAYHTY- MÄN ALUEELLA Potilaiden kokemuksia T E K I J Ä / T : Heidi

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille toteutettiin

Lisätiedot

Uniapnea, minullako?

Uniapnea, minullako? Uniapnea, minullako? Sisällys Hoidon myötä alkaa aivan uusi elämä... 4 Uni... 6 Terve uni... 6 Univaje ja valvominen... 7 Mitä on uniapnea?... 8 Obstruktiivinen uniapnea... 9 Sentraalinen uniapnea... 9

Lisätiedot

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista 1 Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista Tiivistelmä 17.8.2011 Selvitystyön lähtökohdat Terveydenhuoltolain muutos vaikuttaa radikaalisti toimintaympäristöön ensihoitoalalla

Lisätiedot

uni-info CPAP-KLUBILEHTI 1/2013 Uniapnea ja verenpaine

uni-info CPAP-KLUBILEHTI 1/2013 Uniapnea ja verenpaine uni-info CPAP-KLUBILEHTI 1/2013 Uniapnea ja verenpaine Korkean verenpaineen taustalla on jonkinasteinen uniapnea 30 50 %:lla potilaista. Lue lisää s. 4 5. Maailman johtava uniapnea- ja hengityslaitevalmistaja

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Kirurgian tulevaisuus julkisessa erikoissairaanhoidossa

Kirurgian tulevaisuus julkisessa erikoissairaanhoidossa Kirurgian tulevaisuus julkisessa erikoissairaanhoidossa Professori Martti Talja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Tulevaisuuden megatrendejä (1) Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kansantuotetta

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Uniapnea ja sydän- ja verisuonisairaudet

Uniapnea ja sydän- ja verisuonisairaudet tieteessä Ulla Anttalainen LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, vt. kliininen opettaja TYKS, medisiininen toimialue, keuhkosairaudet ja kliininen allergologia ja Turun yliopisto, keuhkosairausoppi

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) 24.11.2010 Käypä hoito

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

1/2006. Unihäiriöt ja diabetes Synnynnäinen diabetes Tyypin 1 diabeteksen uusi hoitosuositus VOL. 35 HELMIKUU SUOMEN DIABETESLIITTO

1/2006. Unihäiriöt ja diabetes Synnynnäinen diabetes Tyypin 1 diabeteksen uusi hoitosuositus VOL. 35 HELMIKUU SUOMEN DIABETESLIITTO 1/2006 VOL. 35 HELMIKUU SUOMEN DIABETESLIITTO Unihäiriöt ja diabetes Synnynnäinen diabetes Tyypin 1 diabeteksen uusi hoitosuositus Kuva: Timo Saaristo Tilauslomake internetissä: www.diabetes.fi 6 18 24

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

UNIAPNEAA SAIRASTAVAN POTILAAN HOITO JA HOIDON ONGELMAKOHDAT

UNIAPNEAA SAIRASTAVAN POTILAAN HOITO JA HOIDON ONGELMAKOHDAT OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA UNIAPNEAA SAIRASTAVAN POTILAAN HOITO JA HOIDON ONGELMAKOHDAT - OPAS SAIRAANHOITAJILLE T E K I J Ä / T : Tiia Liuski Satu Tiilikainen

Lisätiedot

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Toteuttajat Suomen Lääkäriliitto, Kuntoutussäätiö ja Avire-yhtiöt Vastausaika 19.-28.3.2013 Vastauksia 2 226

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot