Urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti

Transkriptio

1 Urheilijan allergiat ja astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti

2 KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen ulottuvuus

3 Mitä astma on? Astma on hengitysteiden pitkäaikainen tulehdustila, joka aiheuttaa limakalvojen turvotusta ja hengitysteitä ympäröivän lihaksiston supistumisherkkyyttä erilaisille sisäisille ja ulkoisille ärsykkeille. Yleisemmin astman oireita provosoivia tekijöitä ovat siite- ja eläinpölyt, muut ilman epäpuhtaudet, kylmän ilman hengittäminen ja infektiot.

4 Mitä astma on? Limanerityksen lisääntyminen ja keuhkoputkien lihaksiston supistuminen aiheuttavat keuhkoputkien ahtautumista ja hengenahdistusoiretta.

5 Astma ja urheilu Rasituksen yhteydessä ilmenevä hengitysteiden supistuminen aiheuttaa valtimoveren happipitoisuuden laskun. Hengitystä avustavien lihasten työ lisääntyy ja energian kulutus lisääntyy. Nämä muutokset aiheuttavat suorituskunnon laskun ja altistavat alipalautumistilan kehittymiselle.

6 Astman oireet urheilijalla 1/2 Pitkittynyt yskänärsytys (yli 4-6 viikkoa) Rasituksen jälkeen esiintyvä yskä, limaisuus Rasituksen yhteydessä esiintyvä hengityksen raskaus, kipu henkitorvessa tai painon tunne rinnassa Toistuvat ja pitkittyvät hengitystieinfektiot Silmin nähtävä lajin suoritusherkkyyden lasku

7 Astman oireet urheilijalla 2/2 Väsyneisyys ja harjoittelun laiminlyönti Hidastunut palautuminen harjoittelusta ja alipalautumistilan kehittyminen (korkeat ylösnousu- ja harjoitussykkeet, ärtyneisyys, alakuloisuus) Kunto ei kehity odotetusti tai suorituskyky laskee Aamuyöllä esiintyvä yskä Korvin kuultava vinkuva hengitys

8 Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista % saa siitepölyaikana nenä- ja silmäoireita. Atooppisen ihottuman yleisyys on %. 4-6 % lapsista sairastuu astmaan.

9 ASTMAN YLEISYYS - TALVIURHEILULAJIT %:lla murtomaahiihtäjistä todettiin astmaoireita tai löydöksiä harjoitusten tai kilpailun yhteydessä (Larsson ym. 1993, Pohjantähti ym. 2005). 35 %:lla huipputason taitoluistelijoista esiintyi hengenahdistusoireita intensiivisen harjoittelun yhteydessä (Mannix ym 1996). 19 %:lla uimareista oli diagnosoitu astma (Helenius ym. 1998)

10 ASTMAN YLEISYYS - KESÄURHEILULAJIT 14% kesälajien urheilijoista kärsi astmaoireista (Helenius ym ja 1998). 9 vuotta kestävyysjuoksua harrastaneista henkilöistä 24%:lla (17/71) oli tutkimuksissa todettu astma (Helenius ym. J Allergy Clin Immunol 1998). Suuri osa urheilijoista ei tiedä hengitysteidensä supistumisherkkyydestä ja astman olemassaolosta (Pohjantähti ym. 2005).

11 Allergia, astma ja urheilu Allergiataustaisella urheilijalla on moninkertainen riski sairastua astmaan. Mitä useampi positiivinen ihoreaktio todetaan allergioita selvittävässä prick-testissä sitä suurempi on astman todennäköisyys urheilijalla: 0 positiivista ihoreaktiota Astman todennäköisyys (OR) (Helenius ym. J Allergy Clin Immunol 1998)

12 Astman diagnostiikka VT-spirometria ja bronkolyyttikoe laboratoriotutkimukset: - muiden sairauksien poissulku: (tvk, EKG, sinus ja thorax-rtg ei rutiinisti) - atooppisuuden tutkiminen (prick-testi tai S-IgE-pse) - hengitysteiden tulehduksen mittaaminen (Pt-Ex-NO) PEF -seuranta 2 viikkoa (aamu-iltavaihtelu, avaavan lääkkeen ja rasituksen jälkeiset virtausarvot) Rasitusspirometria (vapaa ulkojuoksu, spiroergometria, oskillometria) Eukapninen voluntaarinen hyperventilaatiokoe (EVH) Histamiini- tai metakoliinialtistus Ruokatorven refluksin, hyperventiloinnin ja kurkunpään toimintahäiriöiden tutkimukset

13 Keuhkojen toimintakokeet vastaanoton yhteydessä PEF / FEV1 mittaus VT-spirometria (USB-spirometri) Medikro SpiroStar

14 15-vuotias jääkiekkoilija, jolla ollut läpi kesän allergiaoireita. Kiekkokauden alettua alkanut esiintyä lievää yskää ja väsymystä. Tehdään vastaanotolla VT-lepospirometria + bronkolyyttikoe. FEV1: +12% ja +400ml

15 Astman diagnostiikka VT-spirometria ja bronkolyyttikoe laboratoriotutkimukset: - muiden sairauksien poissulku: (tvk, EKG, sinus ja thorax-rtg ei rutiinisti) - atooppisuuden tutkiminen (prick-testi tai S-IgE-pse) - hengitysteiden tulehduksen mittaaminen (Pt-Ex-NO) PEF -seuranta 2 viikkoa (aamu-iltavaihtelu, avaavan lääkkeen ja rasituksen jälkeiset virtausarvot) Rasitusspirometria (vapaa ulkojuoksu, spiroergometria, oskillometria) Eukapninen voluntaarinen hyperventilaatiokoe (EVH) Histamiini- tai metakoliinialtistus Ruokatorven refluksin, hyperventiloinnin ja kurkunpään toimintahäiriöiden tutkimukset

16 14-vuotias kilpauimari. Inhaloitava streroidilääkitys astmaan. Tupakoin päivässä: Ei atopiataustaa. Allergia 1-5 ja savuketta Esiintynyt hankalaa hengityksen tukkoisuutta kilpailuissa. astma urheilijalla yli 20 savuketta Tehdään 2 viikon PEF-seuranta: 13-vuotias kilpauimari. Säännöllinen hoitava lääkitys astmaan. Tänä syksynä esiintynyt hankalaa hengityksen tukkoisuutta kilpailuissa. Tehdään 6 minuutin rasitustesti ja spirometriapuhallukset: 5-20 savuketta en polta Viitearvosta + 5 min PE FVC 120% -25% FEV1 107% -40% PEF 95% -30% Sininen käyrä: puhallus ennen rasitusta Punainen käyrä: puhallus 5 min rasituksen jälkeen

17 Astman diagnostiikka PEF -seuranta 2 viikkoa (aamu-iltavaihtelu, avaavan lääkkeen ja rasituksen jälkeiset virtausarvot) laboratoriotutkimukset: - muiden sairauksien poissulku (tvk, EKG, sinus ja thorax-rtg ei rutiinisti) - atooppisuuden tutkiminen (prick-testi tai S-IgE-pse) - hengitysteiden tulehduksen mittaaminen (Pt-Ex-NO / FENO) Rasitusspirometria (vapaa ulkojuoksu, spiroergometria, impulssioskillometria) Eukapninen voluntaarinen hyperventilaatiokoe (EVH) Histamiini- tai metakoliinialtistus Ruokatorven refluksin, hyperventiloinnin ja kurkunpään toimintahäiriöiden tutkimukset

18 14-vuotias kilpauimari. Säännöllinen inhaloitava steroidilääkitys astmaan. Esiintynyt hankalaa hengityksen tukkoisuutta kilpailuissa. Tehdään 6 minuutin rasitustesti ja VT-spirometriapuhallukset: Ennen rasitusta Viitearvoista: 5 min rasituksen jälkeen FVC 120% -25% FEV1 107% -40% PEF 95% -30% Sininen käyrä: puhallus ennen rasitusta Punainen käyrä: puhallus 5 min rasituksen jälkeen

19 Rasitusspirometria FEV1 -muutos, % Aikaisemmin terveen kilpahiihtäjän ja saman ikäisen opiskelijan FEV1-uloshengitysarvo 5 minuutin mittaisen maksimirasituksen jälkeen Minuuttia rasituksen jälkeen 30 min kohdalla avaava lääke Kilpahiihtäjä Verrokki (Pohjantähti ym. 2005)

20 14-vuotias yleisurheilija. Syyskuun puolivälissä koulun Cooperin testissä 5 minuutin kohdalla hengitys tukkeutunut täysin ja joutunut pysähtymään ja oksentanut limaa. - Nyt pelkoa kilpailemisesta hengityksen takia. Tehdään 6 minuutin rasitustesti ja spirometriapuhallukset: Viitearvosta + 1 min PE FVC 99% -25% FEV1 100% -23% PEF 120% -10% Sininen käyrä: puhallus ennen rasitusta Punainen käyrä: puhallus heti rasituksen jälkeen Avaavan lääkkeen jälkeen

21 Diagnostiikka PEF -seuranta 2 viikkoa (aamu-iltavaihtelu, avaavan lääkkeen ja rasituksen jälkeiset virtausarvot) laboratoriotutkimukset: - muiden sairauksien poissulku (tvk, EKG, sinus ja thorax-rtg ei rutiinisti) - atooppisuuden tutkiminen (prick-testi tai S-IgE-pse) - hengitysteiden inflammaation mittaaminen (Pt-Ex-NO / FENO) Rasitusspirometria (vapaa ulkojuoksu, spiroergometria) Eukapninen voluntaarinen hyperventilaatiokoe (EVH) Histamiini- tai metakoliinialtistus Ruokatorven refluksin, hyperventiloinnin ja kurkunpään toimintahäiriöiden tutkimukset

22 19-vuotias kestävyysjuoksija. Säännöllinen hoitava lääkitys astmaan. Atopiatausta. Siedätetty koivulle ja timoteille. Esiintynyt hankalaa sisäänhengityksen tukkoisuutta kilpailuissa. Ei limaisuutta tai yskää. Tehdään maksimaalinen rasitus 60 s mittaisena (kunnes sisäänhengitys vaikeutuu) tehdään välittömästi VTS, ensin PIF : PIF -27% 2

23 2. puhallus 10 sekuntia edellisen puhalluksen jälkeen, ensin ekspirium: PIF -4%

24 Astman lääkehoito (1/5) Hengitysteitä hoitava kortisonipohjainen lääkitys: astman perushoito kaikissa astman muodoissa sivuvaikutukset vähäisiä, kun lääke inhaloidaan suoraan kohde-elimeen hoitavan lääkityksen annostelussa ja tehokkuuden arvioinnissa uloshengityksen typpioksipitoisuuden määritys (FENO) voi olla hyödyllinen

25 Astman lääkehoito (2/5) 2) Hengitysteitä avaava lääkitys: lyhytvaikutteisena (salbutamoli, terbutaliini) min ennen rasitusta pitkävaikutteisena (formoteroli) min tai (salmeteroli) min ennen rasitusta Obs! differentiaalidiagnostiikka: Sympatomimeetit saattavat pahentaa hyperventilaatiosta, äänihuulteen toimintahäiriöstä ja ruokatorven refluksista johtuvaa astmaa.

26 Astman lääkehoito (3/5) Leukotrieenireseptoriantagonistit (esim. Singulair, Astecon, Montelukast, Accolate ) ovat tablettimuotoisia astma-lääkkeitä, jotka estävät syöttösoluista peräisin olevan leukotrieenitulehdusvälittäjäaineen vaikutusta. Hyvä lääke rasituksessa oireilevassa astmassa. Saattaa toimia ei-atoopikoilla kortikosteroideja paremmin Auttavat myös allergisessa nuhassa.

27 Astman lääkehoito (4/5) Tehokkaimmat lääkemuodot ovat inhaloitavat pitkävaikutteisen avaavan ja kortisonilääkkeen yhdistelmät (Innovair, Seretide, Symbicort ). Toisinaan hengitysteiden oireilu helpottaa, kun otetaan käyttöön pienempipartikkelinen lääke (Asmanex, Alvesco, Innovair, muut aerosolipohjaiset lääkkeet tilajatkeella).

28 Astman lääkehoito (5/5) Nenästeroidit ovat tarpeen astman hoidossa! Nenä on keuhkojen jatke ( united airways ). Nenähengityksen parantuminen vähentää astmaoireilua.

29 Siedätyshoito Mikäli urheilijalla on siitepölyallergia voidaan hänelle antaa siedätyshoitoa. Siedätyshoito voi ehkäistä astman kehittymisen (Jacobsen ym. 2007). Hoidon perusedellytys on allergeenien alhainen lukumäärä ja kahden vuoden ajan jatkuneet oireet. Alkuvaiheessa pistokset annetaan viikon välein 6 viikon ajan ja sen jälkeen 6-7 viikon välein 3 vuoden ajan. Teho säilyy jopa yli 10 vuoden ajan. Tablettimuotoiset siedätyshoidot ovat yleistymässä. Siedätyshoidon aloittaa allergisiin sairauksiin perehtynyt erikoislääkäri.

30 Sääolosuhteiden huomioiminen Kylmä ja kostea ilma muodostavat suurimman riskin saada hengenahdistusoireita. Kovilla pakkasilla ulkona harjoitellessa suositellaan kennoa, joka esilämmittää sisäänhengitysilman. Kesällä voi suodattimella varustettu maski vähentää siitepölyn hengittämistä (erityisesti lehtipuiden siitepölyjen aikana).

31 Astmaatikon alkulämmittely Urheilijan suoritus itse kilpailussa paranee, mikäli hän aiheuttaa itselleen rasitusastmareaktion noin 2-3 tuntia ennen kilpailutapahtumaa. Tällöin hengitysteiden lihaksisto muuttuu vastaanottamattomaksi (refractary period) seuraavan rasituksen aiheuttamalle ärsytykselle.

32 Astmaatikon alkulämmittelyn toteutus Noin 2-3 tuntia ennen kilpailutapahtumaa tehdään sisällä tai ulkona lyhytkestoinen alkulämmittely, jonka aikana hengitys kiihtyy ja nousee lähelle maksimia. Verryttelyn voidaan toteuttaa esim. kolmena tai neljänä sekunnin juoksuspurttina.

33 20-vuotias hiihtäjä. Säännöllinen Symbicort 2x2 ja Montelukast 10mg 1x1 lääkitys. Harjoitellessa hengitys ollut tukkoista. Hengitysteiden limaisuutta rasituksen aikana. Todetaan obstruktio lepospirometriassa. Auskultoiden ekspiratoriset vinkunat. Tehdään 6 minuutin ulkorasitustesti ja VT-spirometriaseuranta.

34 20-vuotias hiihtäjä. Säännöllinen Symbicort 2x2 ja Montelukast 10mg 1x1 lääkitys. Harjoitellessa hengitys tukkoista. Tehdään 6 minuutin rasitustesti ja spirometriapuhallukset. Todetaan obstruktio lepospirometriassa. Auskultoiden ekspiratoriset vinkunat. Rasituksen jälkeen: FEV1 +20% MEF50 +44% MMEF + 62% Rasituksen aikana reilusti hengitysteiden limaisuutta ja jalat menevät alta. Rasituksen jälkeen avautumisreaktio. Vointi paranee. Astmaatikon alkulämmittely on tärkeä toteuttaa!

35 Paperisota Avaavista astmalääkkeistä terbutaliinille tarvitaan erikoislääkärin tekemä erivapaus- eli TUE-hakemus antidoping toimikunnalle (ADT) sekä kansainväliselle lajiliitolle. Salbutamolin, formoterolin ja salmeterolin sekä inhaloitavien glukokortikosteroidivalmisteiden käytöstä riittää ilmoitus dopingtestipöytäkirjaan tai ADAMS-järjestelmään. Urheilijan astmaa ei saa jättää hoitamatta dopingsäännösten takia, vaan se pitää ensin tutkia ja sitten hoitaa niin hyvin, että urheilu huipputasollakin on mahdollista.

36 Yhteenveto (1) Allergia ja astma lisääntyvät etenkin nuorissa ikäryhmissä. Astmaa esiintyy ja myös diagnosoidaan huippuurheilijoilla enemmän kuin muulla väestöllä. Kylmä ja kostea ilma provosoivat rasitusastmaa enemmän kuin lämmin ja kuiva ilma. Mikäli urheilijalla on perusallergia (allerginen ihottuma, siitepöly-, eläin- tai ruoka-aineallergia), on astman rasitusoireiden ilmaantuminen merkittävästi yleisempää.

37 Yhteenveto (2) Astman oireiden tunnistaminen on erittäin tärkeää, koska moni urheilija ei tiedä omasta astmastaan! Astman diagnoosi tehdään objektiivisin mittauksin ja toimintakokein. Rasitusspirometria on spesifisin urheilijan astman tutkimus. Urheilijan astmalääkitys tulee aloittaa varhaisessa vaiheessa ja tehokkaasti. Ei farmakologisten hoitokeinojen, kuten astmaatikon alkulämmittelyn, nenähengityksen parantamisen ja suojautumisen tulee täydentää lääkehoitoa! Mikäli astmaa sairastava urheilija saa oireita rasituksen yhteydessä, on hänen lääkitystään tehostettava.

38 Yhteenveto (3) Urheilijan allerginen ja muu pitkäaikainen nuha on tärkeä hoitaa kuntoon, jotta limakalvotulehdus ei leviä keuhkoputkiin. Siedätyshoitoa käytetään edelleen varsin vähän. Se on toistaiseksi ainoa allergioiden hoitomuoto, jolla voidaan nykytiedon valossa ehkäistä astman kehittymistä (Jacobsen ym. 2007)

39 KIITOS!