ENDOMINES Oy:n RÄMEPURON KAIVOKSEN VESITARKKAILUJEN YHTEENVETO 2017

Transkriptio

1 ENDOMINES Oy:n RÄMEPURON KAIVOKSEN VESITARKKAILUJEN YHTEENVETO 2017 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 10993

2 i ENDOMINES OY RÄMEPURON KAIVOKSEN VESITARKKAILU Satu Ojala Sisällysluettelo: 1. TIIVISTELMÄ YLEISTÄ SÄÄOLOT SÄÄTILA LUMITILANNE, VIRTAAMAT JA POHJAVEDEN PINNANKORKEUS ITÄ-SUOMESSA TARKKAILUN TOTEUTUS TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU JÄTEVESITARKKAILU PINTAVESITARKKAILU Rämepuro 53 ja Ilajanjoki 1, 43 ja Ilajanjärvi 2 ja AVOLOUHOKSEN VESIEN TARKKAILU POHJAVESITARKKAILU LIITTEET LIITTEET Liite 1. Näytepistekartat Liite 2. Tarkkailutulokset vuodelta 2017 Liite 3. Biosaatavan liukoisen nikkelin ja liukoisen lyijyn pitoisuuden tulokset vuonna 2017 Copyright Eurofins Ahma Oy Niemenkatu LAHTI p Pohjakartat: Maanmittauslaitos Kuvat: Eurofins Ahma Oy

3 1 1. TIIVISTELMÄ Rämepuron kaivoksen tarkkailuohjelman mukainen seuranta aloitettiin kesäkuussa Tässä yhteenvedossa on käsitelty tarkkailutuloksia vuodelta Rämepuron selkeytysaltaan purkuvedestä (piste JV1) otettiin näytteitä , , , , , , ja Näytettä ei otettu tai , koska selkeytysaltaalta ei poistunut vesiä. Pitoisuudet olivat lupaehtojen mukaisia muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Nikkelin neljännesvuosikeskiarvon luparaja (500 ) ylittyi kaikilla näytekerroilla, paitsi ja Veden ph-arvot olivat pääosin lupaehdon mukaisia (ph 3,2-9,0), paitsi lupaehto alittui ja Sulfaatin osalta pitoisuudet ylittivät lupaehdot (neljännesvuosikeskiarvo 1000 ). Pintavesituloksia tarkasteltaessa huomioitiin myös ympäristölaatunormit. Nikkelin ja lyijyn osalta ympäristölaatunormi laskettiin myös biosaatavana pitoisuutena BioMet- ohjelman avulla. Nikkelin ympäristölaatunormina käytettiin tässä tarkastelussa Valtioneuvoston 1308/2015 asetuksen mukaista biosaatavan pitoisuuden AA-EQS vuosikeskiarvoa 5 ja lyijyn osalta vuosikeskiarvoa 1,7 virtavesissä ja 1,9 järvessä (runsashumuksinen vesistö). Kadmiumin vuosikeskiarvo, joka on ilmoitettu liukoisena pitoisuutena, on 0,1. Liukoisen nikkelin MAC-EQS sallittu enimmäispitoisuus on 34 ja lyijyn sallittu enimmäispitoisuus on 14. Kadmiumin sallittu enimmäispitoisuus vaihtelee välillä 0,45-1,5 riippuen veden kovuudesta. Biosaatavan nikkelin tai lyijyn vuosikeskiarvo ei ylittynyt vuonna 2017 pintavesipisteillä, paitsi pisteellä Ilaja43 (7,4 ) vuosikeskiarvo 5 ylittyi näytekerralla Liukoisen kadmiumin vuosikeskiarvo oli pisteillä alle raja-arvon. Liukoisen kadmiumin, liukoisen lyijyn tai liukoisen nikkelin sallitut enimmäispitoisuudet eivät ylittyneet pintavesipisteillä vuonna Poikkeuksena liukoisen nikkelin sallittu enimmäispitoisuus 34 ylittyi hieman pisteellä Ilajanjoki 43 näytekerralla Vuonna 2017 Rämepuron pisteiden 53 ja 2 veden laatu oli kokonaisuudessaan hyvin samankaltainen. Vesi oli alapuolisella pisteellä ajoittain hieman rautapitoisempaa, nikkelipitoisempaa, alumiinipitoisempaa ja ravinnepitoisempaa, kun taas happitilanne oli alapuolisella pisteellä 2 hieman parempi. Happitilanne oli alapuolisella pisteellä pääosin tyydyttävä ja yläpuolisella pisteellä pääosin välttävä-huono. Molempien pisteiden vesi oli sameaa, rautapitoista ja sisälsi kiintoainetta ajoittain runsaastikin. Veden ph-arvojen perusteella vesi oli pääosin lievästi hapanta. Veden ph-arvot olivat kesäaikaan alhaisimmillaan, vaikka yleisesti kesäaikainen perustuotanto nostattaa osaltaan ph -arvoja. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet viittasivat rehevään vedenlaatuun ja sähkönjohtavuuden arvot olivat alhaisia. Lyijyn, kadmiumin, arseenin ja nikkelin liukoiset pitoisuudet olivat alhaisia. Nikkelin, kadmiumin ja lyijyn liukoiset pitoisuudet alittivat pääosin pisteellä 2 pintaveden ympäristölaatunormitasot muutamaa poikkeusta lukuunottammatta. Maaliskuussa pisteen Rämepuro 2 nikkelin liukoinen pitoisuus (48 ) ylitti hieman sille määritetyn raja-arvon (34 ), kuten myös syyskuussa liukoisen nikklin pitoisuuden ollessa 48. Arseenille ympäristölaatunormia ei ole annettu. Ilajanjoen pisteiden happitilanne oli pääosin välttävä ja ajoittain tyydyttävä. Happitilanne oli ajoittain heikentynyt myös taustapisteellä 1, joten happitilanteen heikkeneminen ei viittaa selvästi louhosvesien vaikutukseen. Jokivesi oli pääosin lievästi hapanta sekä sähkönjohtavuudet olivat alhaisia ja pintavesille ominaisia. Veden ph-arvot olivat kesäaikaan alhaisimmillaan, vaikka yleisesti kesäaikainen perustuotanto nostattaa ph-arvoja. Ravinnepitoisuudet viittasivat pääosin rehevään vedenlaatuun. Raskasmetalleista liukoisen nikkelin pitoisuudessa oli ajoittain havaittavissa lievää nousua louhoksen alapuolisilla pisteillä 43 ja 7 taustapisteeseen 1 nähden.

4 2 Lokakuun näytekerralla jokipisteiden nikkelipitoisuudet olivat aiempia näytekertoja korkeampia myös taustapisteellä. Ilajanjärven pisteillä 30 ja 2 vesi oli hapanta, runsashumuksista, rautapitoista ja lievästi sameaa. Pinnan- ja pohjanläheinen vedenlaatu ei merkittävästi eronnut pisteiden kesken, mutta ajoittain pintavesi oli hieman rauta- ja ravinnepitoisempaa. Ravinnepitoisuuksien ja klorofylli-a:n pitoisuuksien perusteella Ilajanjärven vesi oli lähinnä rehevällä tasolla. Helmikuun näytekerralla Ilajanjärven vesi oli lämpötilakerrostunut, mikä heikensi osaltaan hieman happitilannetta pisteen 2 alusvedessä. Muilla näytekerroilla happitilanne oli pääosin kaikilla syvyyksillä tasolla hyvätyydyttävä. Raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti pieniä. Pisteen 30 liukoisen nikkelin pitoisuus oli hieman pistettä 2 korkeampi, mutta kaikki pitoisuudet olivat Iljanjärvessä kuitenkin ympäristölaatunormitasoa alhaisemmat. Typen pitoisuudet olivat Ilajanjoen suualueella 30 pistettä 2 suuremmat erityisesti helmikuun näytekerralla. Vesi oli myös pisteellä 30 rautapitoisempaa, sameampaa sekä ajoittain hieman fosforipitoisempaa. Rämepuron louhosvesien selvää kuormittavaa vaikutusta ei kuitenkaan ollut Ilajanjärvessä näytteenottohetkillä havaittavissa. Pohjavesitarkkailussa putkista PVP1, PVP2 ja PVP3 sekä alueelle vuonna 2015 asennetuista uusista putkista (PVP5 ja PVP6) otettiin vesinäytteet kaksi kertaa vuodessa. Putket PVP1, PVP5 ja PVP6 sijaitsevat sivukivialueen vieressä, kun taas putket PVP2, PVP3 ja PVP4 sijaitsevat taustaalueilla. Vuonna 2017 pohjavesipisteellä PVP1 vedenlaatu oli aiempaan tapaan hyvää, hapekasta ja lievästi hapanta. Muissa havaintoputkissa vesi oli vähähappista tai hapetonta, näytteissä oli paljon väriä, humusta sekä rautapitoisuudet olivat korkeita. Vesi oli hyvin edellisvuoden kaltaista muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Toukokuun näytekerralla sähkönjohtavuus kohosi vuoden 2016 tasosta pisteellä PVP5, myös sulfaatin sekä etenkin nikkelin pitoisuudet olivat huomattavasti aiempaa korkeammat, ja nikkelin pitoisuus ylitti pohjavedelle asetetun ympäristölaatunormipitoisuuden. Fosforipitoisuus pisteellä PVP5 oli tarkkailualueen havaintopisteistä korkein. Marraskuussa sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus sekä nikkelipitoisuus olivat kohonneet edelleen edellisen kerran tasosta pisteellä PVP5 ollen vuotta 2016 korkeampia. Nikkelin pitoisuus ylitti pohjavedelle asetetun ympäristölaatunormipitoisuuden. Fosforipitoisuus oli kuitenkin pisteellä PVP5 laskenut toukokuusta. Pisteen PVP6 vedenlaadussa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattaessa vuoden 2016 vedenlaatuun. Tausta-alueiden havaintopisteillä PVP2 ja PVP3 vesi oli niukkahappista/hapetonta. Pisteellä PVP2 vesi oli erittäin hapanta, vedessä oli väriä sekä rauta- sekä nikkelipitoisuudet olivat korkeat, tosin hieman alhaisemmat kuin vuonna Sähkönjohtavuus oli pisteelle ominaisella tasolla, nitraattitypen pitoisuus kohosi toukokuussa vuoden 2016 pitoisuuksiin verrattaessa, mutta laski jälleen marraskuussa. Pisteellä PVP3 vesi oli erittäin sameaa, vedessä tapahtui kemiallista hapenkulutusta sekä raudan ja arseenin pitoisuudet olivat vuoden 2016 tapaan korkeat. Pääosin vedenlaatu pisteessä PVP3 vastasi vuoden 2016 mitattuja pitoisuuksia. Pohjavesiputkien vedenlaatu ollut kuitenkin pääosin hyvin samankaltainen vuodesta 2012 lähtien.

5 3 2. YLEISTÄ Rämepuron kaivosalue sijaitsee Ilomantsissa, noin 4 km Hattuvaaran kylästä etelään, tien 522 (Hatuntie) itäpuolella. Kaivosalueen ympäristö on pääosin metsätalousaluetta. Rämepuron kaivosalueelta vedet johdetaan Rämepuron kautta Ilajanjokeen ja edelleen Ilajanjärveen. Virtausmatka kaivospiiriltä Ilajanjokeen on noin 850 m ja Ilajanjärveen noin 16,6 km. Ilajanjärven alapuolinen Ruukinpohjanjoki laskee noin 1,5 km Ilajanjärven alapuolella Venäjän puolelle. Kaivosalue sijaitsee Vuoksen vesistöalueeseen kuuluvan Koitajoen valuma-alueella ja tarkemmin Ilajanjärven alueella (4.933). Ilajanjoen valuma-alue on joen laskiessa Ilajanjärveen noin 90 km 2. Ilajanjoen lisäksi Ilajanjärveen laskee lounaasta Suojoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 63,2 km 2. Ilajanjärven luusuaan rajattuna järven valuma-alue on noin 200 km 2. Rämepuron valumaalueen pinta-ala on noin 17 km 2. Rämepuron uoma kulki nykyisen avolouhoksen kohdalta, minkä vuoksi puron uoma on siirretty vuonna Uuden uoman mitoitusvirtaamana on käytetty 220 l/s, mikä vastaa arvioitua Rämepuron kokonaisvirtaamaa. Rämepuron kaivosalueella ylimpänä maakerroksena on 0,3-1,7 m paksuinen turvekerros, jonka alla pohjamaassa on lajittuneita hiekka- ja sorakerroksia sekä karkearakeisia hiekka- ja soramoreenikerroksia. Rämepuron kaivosalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kaivosaluetta lähin pohjavesialue sijaitsee noin 4 km hankealueesta luoteeseen (Likolamminkangas, , II-luokan pohjavesialue). Pohjaveden pinta on avolouhosalueella lähellä maanpintaa turvekerroksessa. Kaivoksen toiminta käsittää malmikiven louhinnan avolouhoksessa, malmilouheen välivarastoinnin maanpinnalla läjitysalueella, sivukivien ja poistettavien pintamaiden läjityksen läjitysalueilla, malmin kuljetuksen kaivosalueelta yhtiön Pampalon rikastamolle murskattavaksi ja rikastettavaksi, tarvittaessa tehtävän kiviainesten rikotuksen ja murskauksen kaivosalueella sekä kaivostoiminnassa muodostuvien ylijäämävesien johtamisen käsittelyn jälkeen vesistöön. Kaivoksella tarvittava porausvesi otetaan kaivokseen kertyvistä vesistä. Vettä käytetään myös mm. koneiden ja laitteiden pesuun. Avolouhokseen kertyy vesiä suorasta sadannasta sekä vuotovesiä louhosalueen maa- ja kallioperästä. Kaivosvedet keräillään kaivokseen rakennettaville pumppaamoille, joista vedet pumpataan maan pinnalle. Käsittelyä vaativat vedet pumpataan selkeytysaltaille käsiteltäviksi ennen ympäristöön johtamista. Myös läjitysalueilla muodostuvat valumaja suotovedet sekä muut kaivoksen toiminta-alueiden vedet kootaan ja johdetaan käsiteltäväksi selkeytysaltailla ennen ympäristöön johtamista. Vesienkäsittelyaltaista vedet johdetaan avo-ojaa pitkin Rämepuroon, josta vedet virtaavat edelleen Ilajanjoen kautta Ilajanjärveen. Rämepuron kaivoksen tuotannollinen toiminta päättyi , jolloin myös louhoksen tyhjennyspumppaus lopetettiin. Rämepuron kaivoksella on Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristö- ja vesitalouslupa (nro 36/2014/). Lisäksi Vaasan hallinto-oikeus antoi päätöksen (nro 15/03027/2) , päätöksessä annettiin lupamääräykset mm. kokonaistypelle ja sulfaatille. Tarkkailua tehdään :n laatiman ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Ympäristöluvan mukaan vesienkäsittelyjärjestelmästä juoksutettavan veden ph-arvon on oltava välillä 5,4-9,5.

6 4 Vesienkäsittelyaltaalta vesistöön juoksutettavan veden osalta on saavutettava seuraavat virtaamapainotteiset aineiden pitoisuuksia ja määriä koskevat vaatimukset neljännesvuosikeskiarvona: - Arseenin pitoisuus enintään 500 μg/l - Nikkelin pitoisuus enintään 500 μg/l - Kiintoaineen pitoisuus enintään 30 ja määrä enintään 10 t.v - Kokonaistypen pitoisuus enintään 25 (Vaasan hallinto-oikeus päätös nro 15/0302/2) - Sulfaattipitoisuus enintään 1000 (Vaasan hallinto-oikeus päätös nro 15/0302/2) 3. SÄÄOLOT 3.1 Säätila Tarkkailuvuoden 2017 sääoloja on arvioitu Lieksan Lampelassa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuva 3-1). Sääolot- kappaleen tiedot otettiin pääosin SYKE:n vesitilannekatsauksista ( ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista ( Vuoden 2017 lokakuulta ei ollut käytettävissä lämpötila- tai sadantatietoja. Vuosi 2017 oli tarkasteltavalla alueella keskimäärin hieman tavanomaista lämpimämpi. Keskimääräinen lämpötila oli Lieksassa +2,6 ºC vuosina ja vuonna ,2 ºC. Vuoden 2017 tammi-heinäkuu sekä marras-joulukuu olivat tavanomaista hieman tai jonkin verran lämpimämpiä. Elo-syyskuussa lämpötilat olivat hyvin keskimääräisiä. Vuosi 2017 oli sateisuudeltaan vaihteleva ja keskimääräistä hieman vähäsateisempi. Vuonna 2017 Lieksassa satoi noin 558 mm, kun keskimäärin sademäärä Lieksassa vuosina oli 620 mm. Sateisinta oli Lieksassa heinä-elokuussa ja marras-joulukuussa sekä kuivinta oli tammija kesäkuussa. Kuva 3-1. Lieksan Lampelan kuukausittainen keskilämpötila ja kuukausittainen sademäärä vuonna 2017 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon ( ).

7 5 3.2 Lumitilanne, virtaamat ja pohjaveden pinnankorkeus Itä-Suomessa Lumitilanne Vuoden 2017 alkaessa Länsi- ja Etelä-Suomi olivat lähes lumettomia. Muualla maassa lumikuorma kasvoi tammikuun aikana melko tasaisesti. Lumikuorma kasvoi helmikuun lopulla reilusti Itä- Suomessa. Marraskuu oli Itä-Suomessa tavallista sateisempi. Sateita tuli marraskuussa lähes koko maassa sekä vetenä, räntänä että lumena. Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama Tammikuu 2017 oli Suomessa tavanomaista lauhempi ja monin paikoin keskimääräistä kuivempi. Vedenkorkeudet ja virtaamat olivat Itä-Suomessa tavanomaisia. Lumen sulamisesta aiheutuneet kevättulvat ajoittuivat Itä-Suomessakin monin paikoin jo maaliskuulle ja useasta sulamisjaksosta johtuen ne jäivät tavanomaisia kevättulvia pienemmiksi. Elokuussa vedenpinnat nousivat ja virtaamat kasvoivat kuun alkupuolella runsaiden sateiden seurauksena. Syyskuun runsaat sateet nostivat vedenkorkeudet ja virtaamat paikoin ajankohdan ennätyslukemiin. Esimerkiksi Pohjois- Karjalassa vedenkorkeudet ja virtaamat nousivat useilla seuranta-asemilla yli 40-vuotisen ja paikoin pidemmänkin seurantahistorian korkeimpiin syyskuun lukemiin. Vedenpinnat ja virtaamat nousivat sateiden seurauksena ja erityisesti jokivesistöissä nähtiin hetkellisiä tulvahuippuja. Loppuvuosi oli moninpaikoin erittäin sateinen ja vedenkorkeudet ja virtaamat olivat lähes kaikkialla keskimääräisten arvojen yläpuolella. Pohjaveden korkeus Vuoden 2017 alussa pohjaveden pinnat olivat Itä-Suomessa leudoista säistä huolimatta edelleen hieman laskussa. Lumien sulaessa pohjaveden pinnat kääntyivät nousuun lumen sulamisvesien vaikutuksesta. Elokuun runsaista sateista huolimatta pohjavesivarastot vähenivät edelleen haihdunnan ja kasvukauden jatkumisen myötä. Syyskuun runsaiden sateiden sekä kasvukauden hiipumisen vaikutukset näkyvät koko maassa pohjavesivarastojen täyttymisenä. Maan itäosissa pinnat olivat selvästi ajankohdan keskiarvojen yläpuolella loppuvuodesta. 4. TARKKAILUN TOTEUTUS Tässä raportissa on käsitelty tarkkailutuloksia vuodeltya Näytteet otettiin Eurofin Ahma Oy:n toimesta ja analysoitiin Eurofin Ahma Oy:n laboratorioissa. Havaintopisteet on esitetty kartoissa, jotka ovat liitteenä 1.

8 6 5. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 Jätevesitarkkailu Jätevesien juoksutus ei ollut vuonna 2017 jatkuvaa ja osa näytteistä otettiin altaan puolelta, vaikka vettä ei silloin poistunut. Rämepuron selkeytysaltaan purkuvedestä (piste JV1) otettiin näytteitä , , , , , , ja Näytettä ei otettu tai , koska selkeytysaltaalta ei poistunut vesiä. Kuvassa 5-1 on esitetty vesienkäsittelyaltaasta johdettavien (JV1) vesien kiintoaine-, arseeni ja nikkelipitoisuudet tutkituilta osin. Näytekerroilla 6.11 ja vedenlaatua analysoitiin laajemminkin ja tulokset on esitetty liitteessä 2. Rämepuron selkeytysaltaan purkuveden (piste JV1) kiintoainepitoisuus vaihteli välillä 1,5-18 (ka. 5,7 ). Nikkelipitoisuudet vaihtelivat kyseisenä ajankohta välillä 0,1-11,8 (ka. 3,4 ) ja arseenipitoisuudet välillä <0,5-2,3 (ka. 0,7 ). Kiintoaineen ja arseenin osalta neljännesvuosikeskiarvon luparajat olivat lupaehtojen mukaisia. Nikkelin neljännesvuosikeskiarvon luparaja (500 ) ylittyi kaikilla näytekerroila, paitsi ja Lupaehdot on esitetty kuvaajissa (kuva 5-1). Veden ph-arvot vaihtelivat suuresti näytekerroittain ja olivat pääosin lupaehdon mukaisia (ph 3,2-9,0), paitsi lupaehto alittui ja Fosforipitoisuus ilmensi karua vedenlaatua, kun taas typpipitoisuus oli koholla ja tyypillinen erittäin rehevälle vedenlaadulle. Typen osalta pitoisuus oli lupaehtojen mukainen (neljännesvuosikeskiarvon luparaja ). Sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus olivat hieman korkeita pintavesien yleiseen tasoon nähden osoittaen selvää suolojen vaikutusta. Sulfaatin osalta pitoisuus ylitti lupaehdot (neljännesvuosikeskiarvo 1000 ). Rautaa oli vedessä jonkin verran. Kadmiumin, lyijyn ja elohopean pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Selkeytysaltaan purkuvesi oli suhteellisen kirkasta ja sisälsi vain vähän humusta.

9 Kiintoaine () Lupaehto: virtaamapainotettu neljännesvuosikeskiarvo Nikkeli () Lupaehto: virtaamapainotettu neljännesvuosikeskiarvo ,5 2 1,5 1 0,5 Arseeni () Lupaehto: virtaamapainotettu neljännesvuosikeskiarvo Kuva 5-1. Vesienkäsittelyaltaasta johdettavien (JV1) vesien laatutietoja vuonna 2017.

10 8 5.2 Pintavesitarkkailu Pintavesitarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 2 ja nikkelin biosaatavuus laskelmat liitteessä 3. Nikkelin ja lyijyn osalta ympäristölaatunormi laskettiin myös biosaatavana pitoisuutena BioMetohjelman avulla ja tulokset on esitetty liitteessä 3. Nikkelin ympäristölaatunormina käytettiin tässä tarkastelussa Valtioneuvoston 1308/2015 asetuksen mukaista biosaatavan pitoisuuden AA-EQS vuosikeskiarvoa 5 ja lyijyn osalta vuosikeskiarvoa 1,7 virtavesissä ja 1,9 järvessä (runsashumuksinen vesistö). Liukoisen nikkelin MAC-EQS sallittu enimmäispitoisuus on 34 ja lyijyn sallittu enimmäispitoisuus on 14. Kadmiumin sallittu enimmäispitoisuus vaihtelee välillä 0,45-1,5 riippuen veden kovuudesta. Kuvissa on esitetty liukoisen nikkelin pitoisuudet, ei biosaatavuutta Rämepuro 53 ja 2 Rämepuron piste 53 on kaivosvesien yläpuolinen taustapiste ja piste 2 kaivoksen purkuvesien alapuolinen piste, jossa selkeytysaltaan vedet ovat sekoittuneet Rämepuroon. Rämepuro 2 näytepistettä siirrettiin vuonna 2015 pidemmälle alajuoksulle aiempaan nähden, jotta myös kaivosalueen pintavedet saadaan tarkkailun piiriin. Kuvissa 5-2 ja 5-3 on esitetty vedenlaatukuvaajia Rämepuron pisteiden 53 ja 2 vedenlaadusta. Biosaatavan nikkelin vuosikeskiarvot vaihtelivat Rämepuron pisteillä välillä 0,1-2,0, joten vuosikeskiarvo 5 ei ylittynyt vuonna Vuosikeskiarvo 1,7 ei myöskään ylittynyt biosaatavan lyijyn osalta (<0,02 ). Liukoisen kadmiumin pitoisuudet olivat vuonna 2017 < 0,04, joten sallittu enimmäispitoisuus (0,45-1,5 ) ei ylittynyt millään näytekerralla. Myöskään liukoisen lyijyn sallittu enimmäispitoisuus (14 ) ei ylittynyt vuonna 2017, koska liukoisen lyijyn pitoisuudet olivat < 0,4. Tammikuun 2017 liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat alle sille määritetyn määritetyn raja-arvon (34 ). Helmikuussa Rämepuron pisteiden 53 ja 2 veden laatu oli kokonaisuudessaan hyvin samankaltainen. Vesi oli alapuolisella pisteellä hieman rautapitoisempaa ja ravinnepitoisempaa, kun taas happitilanne oli alapuolisella pisteellä 2 hieman parempi. Happitilanne oli alapuolisella pisteellä tyydyttävä ja yläpuolisella pisteellä huono. Molempien pisteiden vesi oli sameaa, rautapitoista ja sisälsi kiintoainetta jonkin verran. Veden ph-arvojen perusteella vesi oli lievästi hapanta. Ravinnepitoisuudet viittasivat rehevään vedenlaatuun. Lyijyn, kadmiumin, arseenin ja nikkelin liukoiset pitoisuudet olivat alhaisia. Nikkelin, kadmiumin ja lyijyn liukoiset pitoisuudet alittivat pisteellä 2 pintaveden ympäristölaatunormitasot. Arseenille ympäristölaatunormia ei ole annettu. Maaliskuussa pisteen Rämepuro 2 nikkelin liukoinen pitoisuus (48 ) ylitti hieman sille määritetyn raja-arvon (34 ). Huhtikuussa pisteen Rämepuro 2 ja Rämepuro 53 liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat alle sille määritetyn määritetyn raja-arvon (34 ).

11 9 Touko-heinäkuussa Rämepuron näytepisteiden veden laatu oli hyvin samankaltaista, mutta rauta- ja nikkelipitoisuudet nousivat hieman pisteellä 2 taustapisteeseen nähden. Happipitoisuus oli taustapisteellä 53 hieman heikentynyt ja happitilanne oli välttävä. Pisteellä 2 happitilanne oli sen sijaan tyydyttävä. Liukoisen nikkelin, lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet olivat alhaisia eivätkä ylittäneet ympäristölaatunormissa määriteltyjä pitoisuuksia. Vesi oli lievästi hapanta, humus- ja rautapitoista. Sähkönjohtavuuden arvot olivat alhaisia. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi oli lievästi rehevällä tasolla. Elokuussa kiintoainepitoisuus nousi hieman pisteellä 2 taustapisteeseen 53 nähden, mikä nostatti osaltaan myös veden sameutta. Vesi oli alapuolisella pisteellä myös hieman alumiini- ja nikkelipitoisempaa. Rämepuron näytepisteiden vedenlaatu oli muuten hyvin samankaltaista. Nitraatti- ja nitriittitypen osuudet kokonaistypestä olivat pieniä. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi oli pisteillä rehevää. Vesi oli pisteillä lievästi hapanta, humus- ja rautapitoista sekä sameaa. Sähkönjohtavuuden arvot olivat alhaisia ja pintavesille ominaisia. Happipitoisuus oli taustapisteellä 53 heikentynyt ja happitilanne oli huono. Hapettomuutta ei kuitenkaan esiintynyt. Havaintopisteellä 2 happitilanne oli sen sijaan välttävä. Liukoisen nikkelin, lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet olivat alhaisia eivätkä ylittäneet ympäristölaatunormissa määriteltyjä pitoisuuksia. Syyskuussa pisteen Rämepuro 2 nikkelin liukoinen pitoisuus (48 ) ylitti hieman sille määritetyn raja-arvon (34 ). Lokakuussa Rämepuron näytepisteiden veden laatu oli hyvin samankaltaista, mutta fosforiitoisuus oli alapuolisella pisteellä hieman taustapistettä suurempi. Sähkönjohtavuuden arvot olivat alhaisia ja pintavesille ominaisia. Happipitoisuus oli taustapisteellä 53 hieman heikentynyt ja happitilanne oli välttävällä tasolla, kun taas alapuolisen pisteen 2 happitilanne oli tyydyttävä. Ravinnepitoisuudet viittasivat rehevään vedenlaatuun. Nitraatti- ja nitriittitypen osuudet kokonaistypestä olivat pieniä. Liukoisen nikkelin, lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet olivat alhaisia, eivätkä ylittäneet ympäristölaatunormissa määriteltyjä pitoisuuksia. Marraskuussa liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat alle sille määritetyn määritetyn raja-arvon (34 ).

12 10 Kuva 5-2. Rämepuron pisteiden 53 ja 2 vedenlaatu kiintoaineen, ph:n, sähkönjohtavuuden, sulfaatin, kokonaistypen sekä nitraatti- ja nitriittitypen osalta vuonna 2017.

13 11 Kuva 5-3. Rämepuron pisteiden 53 ja 2 vedenlaatu nikkelin, arseenin, lyijyn ja raudan osalta vuonna Metallien pitoisuudet ovat liukoisia. (Nikkelin sallittu enimmäispitoisuus Valtioneuvoston 1308/2015 asetuksesta) Ilajanjoki 1, 43 ja 7 Kuvissa 5-4 ja 5-5 on esitetty vedenlaatukuvaajia Ilajanjoki 1, 43 ja 7 vedenlaadusta. Biosaatavan nikkelin vuosikeskiarvot vaihtelivat Ilajanjoen pisteillä välillä 0,2-7,4. Vuosikeskiarvo 5 ylittyi vuonna 2017 vain pisteellä Ilaja43 näytekerralla (7,4 ). Vuosikeskiarvo 1,7 ei ylittynyt biosaatavan lyijyn osalta (<0,02 ). Liukoisen kadmiumin pitoisuudet olivat vuonna 2017 < 0,02-0,07, joten sallittu enimmäispitoisuus (0,45-1,5 ) ei ylittynyt millään näytekerralla. Myöskään liukoisen lyijyn sallittu enimmäispitoisuus (14 ) ei ylittynyt vuonna 2017, koska liukoisen lyijyn pitoisuudet olivat < 1. Liukoisen nikkelin sallittu enimmäispitoisuus on 34, joka ylittyi pisteellä Ilajanjoki 43 (68 ). Helmikuussa Ilajanjoen pisteiden happitilanne oli lähinnä välttävä. Happitilanne oli hyvin samankaltainen kaikilla pisteillä. Taustapisteeseen 1 nähden louhoksen alapuolisen pisteen 43 vesi oli hieman rautapitoisempaa, mutta muuten pitoisuudet olivat samaa luokkaa tai alhaisempia taustapisteellä. Alempana joessa sijaitsevan louhoksen alapuolisen pisteellä 7 pitoisuudet olivat osittain laimentuneet. Pisteellä 7 veden rauta- ja nitraattipitoisuudet olivat kuitenkin yläpuolisia pisteitä hieman suuremmat. Sähkönjohtavuuden arvot olivat alhaisia. Vesi oli lievästi hapanta, runsashumuksista ja sisälsi runsaasti rautaa. Kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella Ilajanjoen vesi oli rehevällä tasolla.

14 12 Touko-kesäkuussa Ilajanjoen pisteiden happitilanne oli edelleen välttävä. Taustapisteeseen 1 nähden louhoksen alapuolisen pisteen 43 happitilanne oli huonompi sekä rauta-, nitraattityppi- ja nikkelipitoisempaa. Alempana joessa sijaitsevan louhoksen alapuolisen pisteellä 7 pitoisuudet olivat laimentuneet muuten, mutta rautapitoisuus oli korkein pisteellä 7. Muilta osin Ilajanjoen havaintopisteiden vedenlaatu oli hyvin samankaltaista. Vesi oli lievästi hapanta, runsashumuksista ja rautapitoista. Kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Ilajanjoen vesi oli rehevällä tasolla. Sähkönjohtavuuden arvot olivat alhaisia. Elokuussa vesi oli edellisten näytekertojen tavoin pisteillä lievästi hapanta, runsashumuksista ja rautapitoista. Kokonaisfosforipitoisuuksien, kuten kokonaistyppipitoisuuksienkin, perusteella näytepisteiden vesi oli rehevällä tasolla. Sähkönjohtavuuden arvot olivat alhaisia ja pintavesille tyypillisiä. Ilajanjoen näytepisteiden happitilanne oli lähinnä välttävä. Taustapisteeseen 1 nähden louhoksen alapuolisen havaintopisteen 43 happitilanne oli huonompi, vesi oli humuspitoisempaa ja nikkelipitoisempaa sekä rauta- ja typpipitoisempaa. Myös sähkönjohtavuus oli hieman korkeampi, mutta edelleen pintavesien yleisellä tasolla. Alempana joessa sijaitsevalla havaintopisteellä 7 pitoisuudet olivat hieman muita pisteitä korkeampia alumiini ja raudan osalta. Muilta osin Ilajanjoen näytepisteiden vedenlaatu oli hyvin samankaltaista. Lokakuussa sähkönjohtavuudet olivat alhaisia ja pintavesille tyypillisiä. Ilajanjoen näytepisteiden happitilanne oli välttävä, paitsi pisteellä Ilajanjoki 7 tyydyttävä. Taustapisteeseen 1 nähden louhoksen alapuolisen havaintopisteen 43 happitilanne oli huonompi, vesi oli nikkelipitoisempaa sekä rautapitoisempaa. Myös sulfaattipitoisuus ja sähkönjohtavuus olivat hieman taustapistettä korkeampia, mutta edelleen pintavesille ominaisia. Alempana joessa sijaitsevalla havaintopisteellä 7 pitoisuudet olivat laimentuneet, mutta edellä mainitut pitoisuudet olivat edelleen koholla taustapisteeseen 1 nähden. Rautapitoisuudet olivat samaa tasoa kummallakin alemmalla pisteellä. Happitilanne oli kuitenkin paras pisteellä 7. Ilajanjoen pisteillä nikkelipitoisuus oli edellisiä näytekerroja korkeampi, myös taustapisteellä. Muilta osin Ilajanjoen näytepisteiden vedenlaatu oli hyvin samankaltaista. Vesi oli pisteillä lievästi hapanta, runsashumuksista ja rautapitoista. Ravinnepitoisuuksien perusteella Ilajanjoen vesi oli rehevällä tasolla.

15 13 Kuva 5-4. Ilajanjoen pisteiden 1, 43 ja 7 vedenlaatu kiintoaineen, ph:n, sähkönjohtavuuden, sulfaatin, kokonaistypen sekä nitraatti- ja nitriittitypen osalta vuonna 2017.

16 14 Kuva 5-5. Ilajanjoen asemien 1, 43 ja 7 vedenlaatu nikkelin, arseenin, lyijyn ja raudan osalta vuonna Metallien pitoisuudet ovat liukoisia Ilajanjärvi 2 ja 30 Kuvissa 5-6 ja 5-7 on esitetty vedenlaatukuvaajia Ilajanjärven pisteiden 2 ja 30 vedenlaadusta. Biosaatavan nikkelin vuosikeskiarvot vaihtelivat Ilajanjärven pisteillä välillä 0,3-0,9, joten vuosikeskiarvo 5 ei ylittynyt vuonna Vuosikeskiarvo 1,9 ei myöskään ylittynyt biosaatavan lyijyn osalta (<0,02 ). Liukoisen nikkelin ympäristölaatunormina käytettiin Valtioneuvoston 1308/2015 asetuksen mukaista raja-arvoa 34, joka ei ylittynyt vuonna 2017, koska pitoisuudet olivat <9. Liukoisen kadmiumin pitoisuudet olivat vuonna 2017 < 0,03, joten sallittu enimmäispitoisuus (0,45-1,5 ) ei ylittynyt millään näytekerralla. Myöskään liukoisen lyijyn sallittu enimmäispitoisuus (14 ) ei ylittynyt vuonna 2017, koska liukoisen lyijyn pitoisuudet olivat < 1. Ilajanjoen suualueella pisteen 30 vedenlaatu ei merkittävästi eronnut Ilajanjoen pisteen 43 vedenlaadusta vuonna Helmikuussa Ilajanjärvi oli lämpötilakerrostunut, mikä heikensi hieman happitilannetta pisteellä 2. Happitilanne oli pisteen 2 alusvedessä ja pisteellä 30 välttävä. Syvemmällä vesi oli myös hieman typpipitoisempaa. Muutoin pinnan- ja pohjanläheinen vesi olivat laadultaan hyvin samankaltaisia. Vesi oli pääosin hapanta, runsashumuksista, rautapitoista ja lievästi sameaa tai sameaa.

17 15 Sähkönjohtavuuden olivat alhaisia. Ravinnepitoisuuksien perusteella Ilajanjärven vesi oli pääosin rehevällä tasolla. Toukokuussa vesi ei ollut lämpötilakerrostunut. Pisteellä 2 ja 30 happitilanne oli tyydyttävä koko vesipatsaassa. Muutoin pinnan- ja pohjanläheinen vesi olivat laadultaan hyvin samankaltaisia. Ravinnepitoisuuksien perusteella Ilajanjärven vesi oli pääosin rehevällä tasolla. Kokonaisfosforia havaittiin pisteen 2 pohjanläheisessä vedessä hieman enemmän. Vesi oli pääosin hapanta, runsashumuksista, rautapitoista ja lievästi sameaa. Sähkönjohtavuuden olivat alhaisia. Elokuussa järvivedessä ei havaittu lämpötilakerrostuneisuutta ja happitilanne oli hyvä/tyydyttävä pisteillä ja syvyyksillä. Pinnan- ja pohjanläheinen vesi olivat laadultaan hyvin samankaltaisia, mutta vesi oli kuitenkin hieman fosforipitoisempaa pinnan tuntumassa. Ravinnepitoisuuksien ja klorofyllia:n pitoisuuksien perusteella Ilajanjärven vesi oli rehevää. Lokakuussa pinnan- ja pohjanläheinen vesi olivat laadultaan hyvin samankaltaisia ja vesi oli samanlämpöistä. Ilajanjärven happitilanne oli hyvä. Ravinnepitoisuuksien perusteella Ilajanjärven vesi oli rehevällä tasolla. Sähkönjohtavuuden ja sameuden arvot sekä kiintoainepitoisuudet olivat suhteellisen alhaisia. Järvivesi oli lievästi hapanta, runsashumuksista ja rautapitoista. Raskasmetallien pitoisuudet olivat vuonna 2017 alhaisia tai alle määritysrajan. Rämepuron louhosvesien selvää vaikutusta vuonna 2017 ei Ilajanjärvessä ollut näytteenottohetkillä selvästi havaittavissa.

18 16 Kuva 5-6. Ilajanjärven pisteiden 2 ja 30 veden laatutietoja (2/1 = 1 m ja 2/p-1 m = metri pohjan yläpuolelta) vedenlaatu kiintoaineen, ph:n, sähkönjohtavuuden, hapen kyllästysasteen, kokonaistypen sekä nitraatti- ja nitriittitypen osalta vuonna 2017.

19 17 Kuva 5-7. Ilajanjärven pisteiden 2 ja 30 veden laatutietoja (2/1 = 1 m ja 2/p-1 m = metri pohjan yläpuolelta) vedenlaatu nikkelin, arseenin, lyijyn ja raudan osalta vuonna Metallien pitoisuudet ovat liukoisia. 5.3 Avolouhoksen vesien tarkkailu Avolouhosvesien tarkkailu aloitettiin vuoden 2016 keväällä ja vuoden 2017 tulokset löytyvät liitteestä 2. Avolouhoksen vesiä tarkkaillaan louhoksen täyttymisen aikana yhdestä pisteestä pinnasta ja vesikerroksen puolivälistä sekä pohjan tuntumasta. Avolouhoksesta alkoi poistua vettä Helmikuussa 2017 näytteenotto ei onnistunut jäätilanteen vuoksi. Huhti-toukokuussa avolouhoksen normaalin tarkkailun lisäksi avolouhoksesta otettiin lisänäytteitä seuraavasti otettiin näytteet avolouhoksen pinnasta ja avolouhoksen pohjalta sekä avolouhoksen purku-uomasta. Myös näitä tuloksia on tarkasteltu ohessa. Avolouhoksen vesi oli näytekerroilla ympäristöluvan mukaista, paitsi ph-arvot alittivat raja-arvon. Näytteenottokerralla avolouhoksen vesi oli hapanta. Sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus olivat hieman koholla pintavesien yleiseen tasoon nähden. Ravinnepitoisuudet viittasivat karuun vedenlaatuun ja vesi oli rautapitoista. Muuten metallipitoisuudet olivat pieniä, mutta nikkeliä todettiin vedessä jonkin verran. Näytteenottokerralla avolouhoksen kokonaissyvyys oli 40 m. Pintavesi oli hapanta ja rautapitoista. Rautapitoisuus oli alhaisempi syvemmällä. Ravinnepitoisuudet olivat korkeimmillaan pohjan läheisyydessä, mutta pitoisuuserot eivät olleet suuret. Arseeni-, kupari-, sinkki- ja alumiinipitoisuudet olivat hieman korkeampia pintavedessä.

20 18 Sähkönjohtavuuden arvot ja sulfaattipitoisuudet olivat koholla. Kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella avolouhoksen vesi oli karulla tasolla. Vesi oli kirkasta ja kiintoainepitoisuudet alhaisia. Purku-uomassa vesi oli edelleen hapanta ja ph-arvo oli avolouhoksen tasoa. Purku-uoman vesi oli hieman kiintoainepitoisempaa ja fosforipitoisempaa kuin avolouhoksessa 1 metrin syvyydessä. Metallipitoisuudet olivat pääosin samaa tasoa tai alhaisempia purku-uomassa verrattuna avolouhoksen pintaveteen. Avolouhoksen purku-uomassa on v-mittapato, jonka vedenkorkeus oli 15 cm näytekerralla Thomsonin kolmiopadon kaavion perusteella veden virtaus oli arviolta tällöin 12 l/s. Elokuussa avolouhoksesta otettiin näytteitä seuraavasti otettiin näytteet avolouhoksen vedestä eri syvyyksiltä sekä avolouhoksen purku-uomasta. Avolouhoksen vesi oli näytekerroilla ympäristöluvan mukaista, paitsi ph-arvot alittivat raja-arvon osassa syvyyksiä. Näytteenottokerralla kokonaissyvyys oli 45,10 m. Avolouhoksen vesi oli hapanta. Sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus olivat hieman koholla pintavesien yleiseen tasoon nähden. Ravinnepitoisuudet viittasivat karuun vedenlaatuun, paitsi avolouhoksessa noin 44 metrissä vesi oli typpipitoisuuden perusteella rehevää. Pintavesien yleiseen tasoon verrattuna avolouhoksen vesi sisälsi jonkin verran tai runsaasti mm. alumiinia, kobolttia, kuparia, nikkeliä ja sinkkiä. Vesi oli osin myös hyvin rautapitoista. Purku-uomassa vesi oli hapanta ja ph-arvo oli avolouhoksen tasoa. Purku-uoman vesi oli hieman kiintoainepitoisempaa, rautapitoisempaa ja fosforipitoisempaa kuin avolouhoksessa 1 metrin syvyydessä. Metallipitoisuudet olivat pääosin samaa tasoa tai alhaisempia purku-uomassa verrattuna avolouhoksen pintaveteen. Avolouhoksen purku-uomassa on v-mittapato, jonka vedenkorkeus oli 16 cm näytekerralla Thomsonin kolmiopadon kaavion perusteella veden virtaus oli arviolta tällöin noin 15 l/s. Syys-marraskuussa avolouhoksesta ei saatu velvoitetarkkailun näytteitä. Loka- ja marraskuun velvoitetarkkailun näytekerroilla näytteitä ei voinut ottaa, koska allas oli tuolloin jäässä, eikä veneellä tai jalan ollut sinne asiaa. Avolouhoksen purku-uomasta otettiin lisänäytteitä Vesi oli suhteellisen hapanta ja sisälsi jonkin verran tai runsaasti kiintoainesta ja nikkeliä, mutta arseenipitoisuus oli alhainen. Typpipitoisuus viittasi lievään rehevyyteen. Avolouhoksen purkuuoman vedenlaatu tutkittiin lisänäytteitä ottamalla myös Kiintoainepitoisuus ja typpipitoisuus olivat pienentyneet syyskuusta. Muuten vedenlaatu oli hyvin edellisen näytekerran kaltaista. 5.4 Pohjavesitarkkailu Pohjavesiputkista PVP1, PVP2 ja PVP3 sekä alueelle vuonna 2015 asennetuista uusista putkista (PVP5 ja PVP6) otetaan vesinäytteet kaksi kertaa vuodessa, touko- ja marraskuussa. Putket PVP1, PVP5 ja PVP6 sijaitsevat sivukivialueen vieressä, kun taas putket PVP2, PVP3 ja PVP4 sijaitsevat tausta-alueilla. Pohjaveden pinnankorkeudet vuodelta 2017 on esitetty taulukossa 5-1 ja kuvaajia vedenlaadusta kuvissa 5-8 ja 5-9. Tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2. Toukokuun näytekierroksella pohjavesipisteellä PVP1 vesi oli hapekasta ja hapanta sekä vuoden 2016 tapaan vedenlaatu oli hyvää. Havaintoputkissa PVP5 ja PVP6 vesi oli hapetonta, näytteissä oli paljon väriä, humusta sekä rautapitoisuudet olivat korkeita. Sähkönjohtavuus kohosi vuoden 2016 tasosta pisteellä PVP5, myös sulfaatin sekä etenkin nikkelin pitoisuudet olivat huomattavasti aiempaa korkeammat, ja nikkelin pitoisuus ylitti pohjavedelle asetetun ympäristölaatunormipitoisuuden. Fosforipitoisuus pisteellä PVP5 oli tarkkailualueen

21 19 havaintopisteistä korkein. Pisteen PVP6 vedenlaadussa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattaessa vuoden 2016 vedenlaatuun. Tausta-alueiden havaintopisteillä PVP2 ja PVP3 vesi oli niukkahappista/hapetonta. Pisteellä PVP2 vesi oli erittäin hapanta, vedessä oli väriä sekä rauta- sekä nikkelipitoisuudet olivat korkeat, tosin hieman alhaisemmat kuin vuonna Sähkönjohtavuus oli pisteelle ominaisella tasolla, nitraattitypen pitoisuus kohosi vuoden 2016 pitoisuuksiin verrattaessa. Pisteellä PVP3 vesi oli erittäin sameaa, vedessä tapahtui kemiallista hapenkulutusta sekä raudan ja arseenin pitoisuudet olivat vuoden 2016 tapaan korkeat. Pääosin vedenlaatu pisteessä PVP3 vastasi vuoden 2016 mitattuja pitoisuuksia. Marraskuun näytekierroksella pohjavesipisteellä PVP1 vedenlaatu oli aiempaan tapaan hyvää, hapekasta ja lievästi hapanta. Muissa havaintoputkissa vesi oli vähähappista tai hapetonta, näytteissä oli paljon väriä, humusta sekä rautapitoisuudet olivat korkeita. Sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus sekä nikkelipitoisuus olivat kohonneet edelleen edellisen kerran tasosta pisteellä PVP5 ollen vuotta 2016 korkeampia. Nikkelin pitoisuus ylitti pohjavedelle asetetun ympäristölaatunormipitoisuuden. Fosforipitoisuus oli kuitenkin pisteellä PVP5 laskenut edellisestä tarkkailukerrasta. Kokonaisuudessaan pisteen PVP6 vedenlaadussa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia aiempiin näytekertoihin verrattuna, paitsi vesi oli selvästi toukokuuta fosforipitoisempaa. Tausta-alueiden havaintopisteillä PVP2 ja PVP3 vesi oli niukkahappista/hapetonta. Pisteellä PVP2 vesi oli erittäin hapanta, vedessä oli väriä sekä rauta- sekä nikkelipitoisuudet olivat korkeat. Rautapitoisuus oli kohonnut selvästi toukokuusta, mutta nikkelipitoisuus oli laskenut jonkin verran edellisestä näytekerrasta. Sähkönjohtavuus oli pisteelle ominaisella tasolla. Nitraattitypen pitoisuus oli laskenut selvästi toukokuusta. Pisteellä PVP3 vesi oli erittäin sameaa, vedessä tapahtui kemiallista hapenkulutusta sekä raudan ja arseenin pitoisuudet olivat vuoden 2016 ja toukokuun 2017 tapaan korkeat. Pääosin vedenlaatu pisteessä PVP3 vastasi aiempien näytekertojen vedenlaatua. Pohjavesiputkien vedenlaatu ollut pääosin hyvin samankaltainen vuodesta 2012 lähtien.

22 20 Taulukko 5-1. Pohjaveden pinnakorkeudet vuonna Pohjaveden pinnankorkeus Aika Havaintopiste m putken päästä m N PVP1 3,00 166, PVP2 2,27 165, PVP3 1,87 203, PVP4 2,05 166, PVP5 1,15 163, PVP6 2,05 163, PVP1 2,00 167, PVP2 1,32 166, PVP3 1,65 203, PVP PVP5 1,05 163, PVP6 1,96 163, PVP1 1,76 167, PVP2 1,26 166, PVP3 1,66 203, PVP4 1,57 167, PVP5 1,03 163, PVP6 1,93 163, PVP1 1,65 167, PVP2 1,22 166, PVP3 1,52 204, PVP4 1,48 167, PVP5 1,00 163, PVP6 1,95 163,23

23 21 Kuva 5-8. Pohjavesiputkien PVP1- PVP6 veden laatutietoja vuodelta 2017 hapen, ph:n, sähkönjohtavuuden ja sulfaatin osalta.

24 22 Kuva 5-9. Pohjavesiputkien PVP1- PVP6 veden laatutietoja vuodelta 2017 typen sekä liukoisen raudan, nikkelin ja arseenin osalta. LIITTEET

25 Liite 1.1

26 Liite 1.2

27 Eurofins Ahma Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Pampalontie HATTU Liite 2.1 Testausseloste Raporttinumero (1) Rämepuron kaivos, jätevesitarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit Vesistöalue Selite Rämepuro JV1 JV1 Analyysit *ph *Sähkönjohtavuus *Sulfaatti *Kemiallinen hapenkulutus, CODCr *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Arseeni, As *Kadmium, Cd *Rauta, Fe *Nikkeli, Ni *Lyijy, Pb *Elohopea, Hg Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Näyte puuttuu Menetelmä SFS 3021:1979 / SFS-EN 27888:1994 / :2009 / ISO 15705:2002 / 7887:2012(C) / ILM SFS-EN 872:2005 / :1998 / 13395:1997 / :2005 / 11885:2009 / 17852:08 /NAB Mittausepävarmuus Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% >2: ± 4% 1,0 ms/m <2: ± 15% >2: ± 10% 0,20 <50: ± 30% >50: ± 20% 30 mg O2/l <25: ± 35% >25: ± 20% 5 mg Pt/l <10: ± 25% >10: ± 15% 0,50 <0,1: ± 20% >0,1: ± 15% 0,050 <0,02: ± 25% 0,02-0,05: ± 15% >0,05: ± 12% 0,0050 <0,02: ± 35% 0,02-0,05: ± 20% >0,05: ± 10% 0,0030 <0,0002: ± 25% 0,0002-0,002: ± 15% <0,00006: ± 32% 0, ,002: ± 15% 0,00002 <0,1: ± 25% 0,1-2: ± 13% >2: ± 10% 0,015 <0,0003: ± <0,0001: ± 30% 25% 0,0003-0,002: 0,0001-NaN: ± ± 15% 15% JV1 Ei virtaamaa JV1 6,94 1,5 0,0010 0, JV1 3, ,8 2,1 <0, , JV1 3, ,6 2,4 0, , JV1 8, , , JV1 8,82 2,8 0, , JV1 6, ,2 0,75 0,0002 1, JV1 7, <30 5 3,8 1,6 0,022 <0,0030 0, , ,16 1,19 <0,00005 <0,004 3, JV1 9, < ,4 0,021 <0,0030 0, , ,76 1,14 <0,00005 <0,004 0,0001 0, ,004 C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Arseenin määritysrajaa on nostettu matriisihäiriöiden vuoksi Satu Ojala Jakelu Mutanen, Henna Ilomantsin kunta/ympäristösihteeri, Esko Pirinen Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , IlkkaValimaki@eurofins.fi Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , PiiaHiltunen@eurofins.fi Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Seinäjoki): Sari Rinta-Piirto, , SariRinta-Piirto@eurofins.fi Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: ILM = Eurofins Ahma Oy, Oivaltajantie 10, Seinäjoki, p ANAB = Alihankinta, Eurofins Nablabs Oy = Eurofins Ahma Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p = Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

28 Eurofins Ahma Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Pampalontie HATTU Liite 2.2 Testausseloste Raporttinumero (2) Rämepuron kaivos,vesistötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite Rämepuro 2 räme Ilajanjärvi 2 Ilaja2a, Ilaja2b Ilajanjärvi 2 Ilaja2a, Ilaja2b, Ilaja2c Ilajanjoki 43 Ilaja Ilajanjoki 1 Ilaja Tausta-alue Rämepuro 53 räme Tausta-alue, kaivosvesien purkukohdan yläpuolella Ilajanjoki 7 Ilaja Ilajanjärvi 30 Ilaja30a Ilajanjärvi 30 Ilaja30a, Ilaja30b Analyysit *ph *Sähkönjohtavuus *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sulfaatti *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *DOC *Sameus *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Klorofylli a *Typpi *Nitraattityppi *Nitriittityppi *Fosfori *Alumiini, Al (liukoinen) *Arseeni, As (liukoinen) *Kadmium, Cd (liukoinen) *Rauta, Fe (liukoinen) *Nikkeli, Ni (liukoinen) *Nikkeli, Ni (liukoinen) *Lyijy, Pb (liukoinen) Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 3021:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS-EN 25813:1993 / SFS-EN 25813:1993 / :2009 / SFS 3036:1981 / SFS-EN 1484:1997 / :2016:en / SFS-EN SFS-EN 872:2005 / 872:2005 / SFS 5772:1993 / :1998 / 13395:1997 / 13395:1997 / :2005 / Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% >2: ± 4% <2: ± 20% >2: ± 10% <2: ± 15% >2: ± 10% <3: ± 20% >3: ± 10% <1: ± 30% 1-5: ± 15% >5: ± 10% <1: ± 30% >1: ± 20% <10: ± 25% >10: ± 15% <10: ± 25% >10: ± 15% <2: ± 30% >2: ± 18% <100: ± 20% >100: ± 15% <20: ± 30% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <5: ± 35% 5-10: ± 15% >10: ± 8% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <50: ± 20% >50: ± 12% <0,2: ± 25% 0,2-2: ± 15% >2: ± 11% <0,06: ± 32% 0,06-2: ± 15% >2: ± 10% <10: ± 25% 10-25: ± 15% >25: ± 10% <0,3: ± 30% 0,3-2: ± 15% >2: ± 10% <25: ± 25% : ± 15% >100: ± 10% <0,1: ± 25% 0,1-0,5: ± 15% >0,5: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mg O2/l 0,20 0,50 0,5 0,15 FTU räme2 4,8 0, räme2 6,42 6, , ,9 24 7, ,1 38 5,8 <0, ,2 0,18 0, räme2 48, räme2 5, räme2 0,10 6,01 4,2 78 8,9 6, ,3 4,4 4, ,1 19 3,6 0, ,8 0,14 9, räme2 33, räme2 17, räme2 0,20 5,94 3,7 67 7,1 5, ,6 7,2 6, , ,7 0, ,6 0,28 12, räme2 48, räme2 0,10 6,14 4,7 71 8,6 7, ,0 6,3 7, ,4 42 7,8 <0, ,9 0,34 7, räme2 19, räme2 20, Ilaja2a 1,00 5,93 2, ,6 32 1,4 1, ,9 <0, ,1 0,48 0, Ilaja2a 1,00 5,68 2,4 79 8,9 2,4 31 2,0 3, ,7 22 2,6 <0, ,5 0,21 10, Ilaja2a 1,00 5,76 2,3 80 8,2 2,1 34 1,8 3, ,0 3, ,7 <0, ,9 0,28 14, Ilaja2a 5,48 2,5 82 9,7 2,2 81 2,2 2, ,6 45 4,8 0, ,4 0,47 8, Ilaja2b 5,00 5,64 2,7 54 7,2 2,4 33 1,6 1, ,4 44 4,2 <0, ,6 0,50 3, Ilaja2b 4,80 5,66 2,4 75 8,6 2,4 31 1,9 2, ,7 32 2,5 <0, ,5 0,21 9, Ilaja2b 6,50 5,85 2,3 79 8,1 2,1 32 1,5 4, ,5 3, ,8 <0, ,9 0,30 14, Ilaja2b 5,47 2,5 83 9,8 2,2 44 2,1 3, ,8 43 4,8 0, ,4 0,46 8, Ilaja2c 0.0 2, Ilaja43 6,23 6,2 41 5,9 3, ,5 74 7,0 <0, ,1 0,20 0, Ilaja43 1,00 5,82 3,0 67 7,9 3,2 35 2,6 <2, ,7 36 4,1 <0, ,7 0,18 8, Ilaja43 1,00 4,98 6,0 46 5,0 2,2 62 3,8 3, , ,5 0, ,9 0,39 11, Ilaja43 0,40 5,84 5,6 51 6, ,2 6, ,5 62 7,3 0, ,9 0,27 7, Ilaja1 6,34 6,1 53 7,8 2, , ,1 88 7,3 <0, ,4 0,18 0, Ilaja1 0,40 5,81 3,0 76 8,9 2,1 33 2,0 2, ,6 30 4,3 <0, ,4 0,22 8, Ilaja1 0,40 5,81 3,3 60 6,5 1,3 52 4,8 7, , ,8 <0, ,2 0,40 12, Ilaja1 0,20 6,17 3,7 64 7,7 1,7 46 5,4 6, ,4 62 6,3 0, ,8 0,30 7, räme53 0,05 6,26 6,1 38 5,6 2, ,6 28 5,7 <0, ,97 0,15 0, räme53 17, räme53 0,20 5,90 3,1 63 7,3 2,4 28 2,6 2, ,6 22 3,7 <0, ,80 0,16 9, räme53 0,10 4,74 9,2 48 5,2 1,9 49 5,5 2, , ,0 <0, ,2 0,32 12, räme53 0,20 6,09 3,7 50 5,9 2,6 38 6,3 8, ,8 36 7,0 <0, ,4 0,26 7, Ilaja7 0,60 6,30 5,1 61 8,9 2, , ,4 67 6,3 <0, ,8 0,21 0, Ilaja7 0,35 5,70 2,7 78 9,1 2,4 35 1,9 2, ,2 33 3,7 0, ,6 0,19 8, Ilaja7 0,50 5,39 2,8 58 6,2 1,6 53 3,2 2, , ,3 <0, ,5 0,36 11, Ilaja7 0,40 5,83 4,0 77 9,3 7,2 45 4,9 6, ,5 68 6,4 0, ,9 0,29 7, Ilaja30a 1,00 6,20 4,9 55 8,1 2, , ,3 67 6,3 <0, ,4 0,24 0, Ilaja30a 1,00 5,64 2,6 75 8,6 2,4 31 1,8 2, ,6 31 3,0 <0, ,0 0,22 9, Ilaja30a 1,00 5,65 2,4 76 7,8 2,0 38 2,1 2, , ,0 <0, ,4 0,27 14, Ilaja30a 5,71 2,7 82 9,6 2,7 44 2,3 2, ,2 60 5,0 0, ,6 0,45 8, Ilaja30b 0.0 2,00 9,1 1,0 50 5,0 2,0 3,0 5 0,05 0,02 2,5 0,1 5 0,05 C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä.

29 VESISTÖTUTKIMUS Testausseloste Raporttinumero (2) Satu Ojala Jakelu Mutanen, Henna Ilomantsin kunta/ympäristösihteeri, Esko Pirinen Heikkinen, Mari Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka, Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Oulu): Ilkka Välimäki, , IlkkaValimaki@eurofins.fi Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , PiiaHiltunen@eurofins.fi Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Eurofins Ahma Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p = Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

30 Eurofins Ahma Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Pampalontie HATTU Liite 2.3 Testausseloste Raporttinumero (1) Rämepuron kaivos, pohjavesitarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Rämepuro PVP1 PVP Rämepuro PVP2 PVP Rämepuro PVP3 PVP Rämepuro PVP4 PVP Rämepuro PVP5 PVP Rämepuro PVP6 PVP6 Analyysit *ph *Sähkönjohtavuus *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sulfaatti *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Väri *Typpi *Nitraattityppi *Nitraattityppi *Nitriittityppi *Nitriittityppi *Fosfori *Arseeni, As (liukoinen) *Rauta, Fe (liukoinen) *Nikkeli, Ni (liukoinen) Vedenkorkeus Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 3021:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS-EN 25813:1993 / SFS-EN 25813:1993 / :2009 / SFS 3036:1981 / 7887:2012(C) / ILM 7887:2012(C) / :1998 / :2009 / 13395:1997 / :2009 / 13395:1997 / :2005 / Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% >2: ± 4% <2: ± 20% >2: ± 10% <2: ± 15% >2: ± 10% <3: ± 20% >3: ± 10% <25: ± 35% >25: ± 20% <25: ± 35% >25: ± 20% <100: ± 20% >100: ± 15% <81: ± 23% >81: ± 12% <20: ± 30% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <40: ± 20% >40: ± 15% <5: ± 35% 5-10: ± 15% >10: ± 8% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <0,2: ± 25% 0,2-2: ± 15% >2: ± 11% <10: ± 25% 10-25: ± 15% >25: ± 10% <0,3: ± 30% 0,3-2: ± 15% >2: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mg O2/l 0,20 0,50 5 mg Pt/l 5 mg Pt/l PVP , PVP1 4,20 5,81 1, ,0 0,65 <5 <50 <5,0 <2,0 5,9 0,41 <2,5 4, , PVP , PVP1 6,04 2,4 74 9,2 3,0 0,84 9 <50 <5,0 <2,0 5,3 0,46 6,7 8, , PVP , PVP2 5,00 4, ,1 0, , ,9 15 3, , PVP , PVP2 4, ,4 <0, <5,0 <2,0 7,9 9, , PVP , PVP3 8,30 6,66 30 <1,0 <0,20 0, <10 <5, , , , PVP , PVP3 6,77 28 <1,0 <0,20 0,90 9, <5, , , , PVP , PVP , PVP , PVP , PVP , PVP5 6,40 3,49 54 <1,0 <0, <10 <5, , , PVP , PVP5 3,49 77 <1,0 <0, <5,0 7, , , PVP , PVP6 9,00 5,99 11 <1,0 <0,20 < <5,0 3,7 40 1, , , PVP , PVP6 6,16 12 <1,0 <0,20 < <10 <5, , , , ,0 5,0 2,0 3,0 0,05 2,5 0,1 cm C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä Satu Ojala Jakelu Mutanen, Henna Ilomantsin kunta/ympäristösihteeri, Esko Pirinen Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , IlkkaValimaki@eurofins.fi Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , PiiaHiltunen@eurofins.fi Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Seinäjoki): Sari Rinta-Piirto, , SariRinta-Piirto@eurofins.fi Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: ILM = Eurofins Ahma Oy, Oivaltajantie 10, Seinäjoki, p = Eurofins Ahma Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p = Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

31 Eurofins Ahma Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Pampalontie HATTU Liite 2.4 Testausseloste Raporttinumero (2) Rämepuron kaivos, avolouhoksen ja purku-uoman tarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Rämepuro avolouhosvesi avoa Rämepuro avolouhosvesi avoa, avob, avoc Purku-uoma p-uoma Analyysit *ph *Sähkönjohtavuus *Kloridi *Sulfaatti *Kemiallinen hapenkulutus, CODCr *TOC *DOC *Sameus *Väri *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori Red/Ox *Alumiini, Al *Alumiini, Al (liukoinen) *Arseeni, As *Arseeni, As (liukoinen) *Boori, B *Barium, Ba *Beryllium, Be *Kadmium, Cd Menetelmä SFS 3021:1979 / SFS-EN 27888:1994 / :2009 / :2009 / ISO 15705:2002 / SFS-EN 1484:1997 / SFS-EN 1484:1997 / :2016:en / 7887:2012(C) / 7887:2012(C) / ILM SFS-EN 872:2005 / :1998 / 13395:1997 / :2005 / sisäinen menetelmä / Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% >2: ± 4% <1: ± 20% >1: ± 10% <2: ± 15% >2: ± 10% <50: ± 30% >50: ± 20% <1: ± 30% 1-5: ± 15% >5: ± 10% <1: ± 30% 1-5: ± 15% >5: ± 10% <1: ± 30% >1: ± 20% <25: ± 35% >25: ± 20% <25: ± 35% >25: ± 20% <10: ± 25% >10: ± 15% <100: ± 20% >100: ± 15% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <50: ± 20% >50: ± 12% <50: ± 20% >50: ± 12% <0,2: ± 25% 0,2-2: ± 15% >2: ± 11% <0,2: ± 25% 0,2-2: ± 15% >2: ± 11% <2: ± 33% 2-5: ± 20% >5: ± 12% <2: ± 15% >2: ± 10% <0,2: ± 40% <0,06: ± 32% 0,2-0,5: ± 17% 0,06-2: ± 15% >0,5: ± 10% >2: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) 1,0 ms/m 0,10 0,20 30 mg O2/l 0,5 0,5 0,15 FTU 5 mg Pt/l 5 mg Pt/l avoa 4, < , ,4 2,2 0, avoa 1,00 4, < , , ,1 2,0 39,6 0,24 0, avoa 1,00 4, < , ,2 2,3 42,1 0,29 0, avoa 4, ,2 77 3,6 3,5 14 5, ,6 0, avoa avob 20,00 4, <30 <5 1, , ,41 2,6 41,5 0,22 0, avob 22,00 4, < , , ,32 3,2 42,9 0,24 0, avoc 39,00 4, <30 <5 2, , ,33 3,8 38,3 0,12 0, avoc 44,10 6, <5, ,3 2,5 10,6 31,1 <0,05 0, p-uoma 4, , , p-uoma 4, , , p-uoma 4, , , p-uoma 4, , , p-uoma 4, , ,7 0, ,0 3,0 mv 5,0 5 0,05 0,05 0,25 0,3 0,05 0,02 Analyysit *Koboltti, Co *Kromi, Cr *Kupari, Cu *Rauta, Fe *Rauta, Fe (liukoinen) *Elohopea, Hg *Magnesium, Mg *Magnesium, Mg (liukoinen) *Mangaani, Mn *Mangaani, Mn (liukoinen) *Molybdeeni, Mo *Natrium, Na *Natrium, Na (liukoinen) *Nikkeli, Ni *Nikkeli, Ni (liukoinen) *Lyijy, Pb *Antimoni, Sb *Seleeni, Se *Tina, Sn *Strontium, Sr *Tallium, Tl *Uraani, U *Vanadiini, V Menetelmä 11885:2009 / 11885:2009 / 11885:2009 / 11885:2009 / Mittausepävarmuus <0,1: ± 25% 0,1-1: ± 12% >1: ± 9% <0,2: ± 30% 0,2-2: ± 15% >2: ± 10% <0,2: ± 30% 0,2-2: ± 15% >2: ± 10% <10: ± 25% 10-25: ± 15% >25: ± 10% <10: ± 25% 10-25: ± 15% >25: ± 10% <0,1: ± 30% 0,1-0,5: ± 20% >0,5: ± 12% <0,5: ± 25% 0,5-2: ± 15% >2: ± 10% <0,5: ± 25% 0,5-2: ± 15% >2: ± 10% <1: ± 20% 1-5: ± 10% >5: ± 8% <1: ± 20% 1-5: ± 10% >5: ± 8% <0,2: ± 30% 0,2-1: ± 15% >1: ± 10% <5: ± 20% >5: ± 12% <5: ± 20% >5: ± 12% <0,3: ± 30% 0,3-2: ± 15% >2: ± 10% <0,3: ± 30% 0,3-2: ± 15% >2: ± 10% <0,1: ± 25% 0,1-0,5: ± 15% >0,5: ± 10% <0,5: ± 20% >0,5: ± 11% <0,5: ± 35% 0,5-2: ± 20% >2: ± 12% <0,5: ± 25% 0,5-1: ± 15% >1: ± 10% <1: ± 20% >1: ± 9% <0,1: ± 20% 0,1-0,5: ± 15% >0,5: ± 8% <1: ± 15% >1: ± 10% <0,2: ± 25% 0,2-1: ± 15% >1: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) 0,05 0,2 0,15 2,5 2,5 0,1 0, avoa 1700 < ,32 0,025 0,2 0, avoa 1,00 81,5 0, < ,34 <0.05 <0.1 < ,9 0,11 1,4 0, avoa 1,00 97,0 0, < , ,48 0,053 0,90 < ,9 0,15 1,8 0, avoa ,28 4, ,50 4, avoa avob 20,00 90,5 0,29 66, < ,17 <0.05 <0.1 < ,073 0,97 < avob 22,00 96,3 0,33 63,7 423 < < ,13 <0.05 0,85 < ,067 0,96 < avoc 39,00 77,1 <0.2 32, < ,059 <0.05 <0.1 < ,060 0,39 < avoc 44,10 24,0 0,49 3, < ,28 71,0 0,13 <0.05 0,25 < <0.01 0,13 0, p-uoma p-uoma p-uoma p-uoma p-uoma 247 0,05 0,25 0,25 0,1 0,1 0,05 0,05 0,1 0,05 0,1 0,01 0,01 0,15 Analyysit *Sinkki, Zn *Elohopea, Hg *Rauta, Fe 2+ liukoinen Rauta, Fe 3+ liukoinen Kokonaissyvyy s Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Näyte puuttuu Menetelmä EN ISO / AALS DIN / ASGS Laskennallinen / Mittausepävarmuus <2: ± 30% 2-20: ± 15% >20: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R Päivämäärä Näytepaikka avoa N.ottosyv. (m) 0,5 0, avoa 1, <0,01 40,00 10,9 20 m C

32 Analyysit *Sinkki, Zn *Elohopea, Hg *Rauta, Fe 2+ liukoinen Rauta, Fe 3+ liukoinen Kokonaissyvyy s Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Näyte puuttuu VESISTÖTUTKIMUS Testausseloste Raporttinumero (2) Menetelmä EN ISO / AALS DIN / ASGS Laskennallinen / Mittausepävarmuus <2: ± 30% 2-20: ± 15% >20: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) 0,5 0, avoa 1, <0,01 45,10 14, avoa avoa Muu syy avob 20, <0,01 4, avob 22, <0,01 4, avoc 39,00 72,7 <0,01 4, avoc 44,10 11,9 <0,01 4, p-uoma p-uoma p-uoma p-uoma p-uoma 20 m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Pintanäyte R : Näytettä ei voinut ottaa, allas jäässä mutta veneellä/jalan ei asiaa sinne Satu Ojala Jakelu Mutanen, Henna Ilomantsin kunta/ympäristösihteeri, Esko Pirinen Heikkinen, Mari Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka, Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Oulu): Ilkka Välimäki, , IlkkaValimaki@eurofins.fi Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , PiiaHiltunen@eurofins.fi Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Seinäjoki): Sari Rinta-Piirto, , SariRinta-Piirto@eurofins.fi Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: AALS = ALS Finland Oy ILM = Eurofins Ahma Oy, Oivaltajantie 10, Seinäjoki, p = Eurofins Ahma Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p = Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p ASGS = Alihankinta, SGS Finland Oy Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p