LOURAN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro

Transkriptio

1 LOURAN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro

2 2010-luvun aluerakenteen muutoksen keskeiset ajurit 1. Kaupungistuminen. Metropolialueen ja suurten kasvukeskusten vaikutusalueiden laajeneminen etenee alue- ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla. Etelä-Suomi vähitellen yhtenäistä työssäkäyntialuetta 2. Aluekehityksen ekonomisaatio : Suuruuden ekonomia ja talous keskiössä kaikessa ja kaikkialla. 3. Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus lisääntyvät edelleen: Kaupunkiseutujen sisäisten ja välisten muuttojen sekä maahanmuuton merkitys kasvaa 4. (Suur)kaupunki- ja kilpailukykypolitiikka: Sopimukselliset järjestelyt korostavat toiminnallisten alueiden merkitystä. Kaupunkipolitiikka ja kaupunkiseutulähtöisyys keskiössä. 5. Kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu suurten kaupunkiseutujen välillä: Osaaminen, innovaatiot, osaajat, investoinnit ja luovuus

3 Kohti metropolivaltiota HAJAUTETTU HYVINVOINTIVALTIO Hajautettu aluepolitiikka - Tasapainoinen aluerakenne - Syrjäisyyslisät - Teollistava aluepolitiikka - Koheesiopolitiikka keskiössä keskittymää HAJAUTETTU KILPAILUVALTIO Ohjelmaperustaisuus - Osaamiskeskuspolitiikka - Elinkeino- ja kehitysyhtiöt - Koheesio- ja kilpailukykypolitiikan tasapainossa keskittymää METROPOLIVALTIO Sopimusperustaisuus - Suuret kaupunkiseudut - Kasvusopimukset, INKA jne. - Kunta-, sote- ja muut reformit - Kehityskäytävät ja vyöhykkeet - Kilpailukyky keskiössä 5-15 keskittymää Lähde: mukaillen Sami Moisio 2012: Valtio, alue, politiikka. Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään

4 Ennakointiteemat tai muutostekijät, jotka vaikuttavat keskeisesti aluerakenteen kehitykseen 2010-luvulla

5 Muutostekijä 1. Kaupungistuminen jatkuu Teemat Keskittymiskehitys suurille kaupunkiseuduille Metropolialueen kasvu ja laajeneminen Seutuistuminen Monikeskuksisuus Ilmiön lyhyt kuvaus Kuntien välinen muuttoliike ja maahanmuutto suuntautuu suurille kaupunkiseuduille Metropolialue houkuttelee vetovoimaisen työmarkkinoiden ansiosta muuttovirtoja koko maasta ja laajenee pendelöintietäisyyksien kasvaessa Kaupunkien työssäkäynti-, asiointi- ja asuntomarkkinat laajenevat Keskusverkko rakentuu vahvojen suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen varaan Merkitys aluerakenteen kannalta Suuret kaupungit ja kaupunkiseudut kasvavat. Polarisoituminen maan eri osien välillä Metropolialueen vaikutusalue ulottuu koko Etelä-Suomeen liikenneyhteyksien ohjaamina ja koko Etelä-Suomeen muodostuu vähitellen yhtenäinen työssäkäyntialue Kaupunkiseutujen merkitys kasvaa edelleen toiminnallisten alueiden laajentuessa ja uudistusten perustuessa toiminnallisiin alueisiin Muodostuu uusi aluehierarkia suurten kaupunkien, seutukaupunkien ja muiden keskusten varaan Lähde: mukaillen ALLI-kartasto Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus Merkitys Louran kannalta Louran kaupunkiseudut ja keskuskaupungit vahvistuvat suhteessa omaan vaikutusalueeseensa. Turun ja Porin merkitys kasvaa omien vaikutusalueidensa keskuksina. Turun seutu kiinnittyy pohjoisen kasvukäytävän ja hyvien yhteyksien ansiosta kiinteämmin metropolialueeseen ja Etelä-Suomen työssäkäyntialueeseen. Muilla Louran seuduilla korostuvat aikaisempaa enemmän liikenneverkkoon ja liikenneyhteyksiin liittyvät tekijät Louran keskuskaupungit muodostuvat oman toiminnallisen alueen ytimen. Turun seudulla kuntauudistus kiireellisin vahvojen kehyskuntien vuoksi. Muilla seuduilla kasvupaine kohdistuu enemmän keskuskaupunkeihin kuin niiden kehyskuntiin. Turun ja Porin seutu yli asukkaan suuria kaupunkiseutuja. Rauman seutu vahvimpien seutukaupunkien joukossa. Vakka-Suomen tiukempi kiinnittyminen Turun ja/tai Rauman seutuun

6 Muutostekijä 2. Asuminen ja muuttoliike Teemat Ilmiön lyhyt kuvaus Merkitys aluerakenteen kannalta Muuttoliike nopeuttaa kaupungistumista Maahanmuutto, monikulttuurisuus Monipaikkaisuus Elinympäristön laatu vahvuustekijänä Seutujen välinen muuttoliike kohdistuu suurimmille kaupunkiseuduille. Neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita. Nettomaahanmuutto kasvaa edelleen ja maahanmuutosta tulee väestönkehityksen dynaamisin osatekijä Ihmisten elämä ja arki jakautuvat yhä enemmän eri asuinpaikkojen välille: kesämökit, kakkosasunnot, matkailukohteet jne. Viihtyisien asuin- ja elinympäristöjen merkitys korostuu ihmisten tehdessä valintoja paikkojen välillä Muuttoliike muovaa aluerakennetta valikoivuuden vuoksi entistä polarisoidummaksi: suurten kaupunkiseu-tujen ikärakenne ja huolto-suhde kehittyvät merkittävästi parempaan suuntaan kuin muualla maassa. Maahanmuutto tasapainottaa väestön supistumista tai vähentymistä koko maassa. Suurin osa vieraskielisistä keskittyy suurimpiin kaupunkeihin. Lisää suurten kaupunkien asuinalueiden eriytymistä Ihmisten sijoittuminen eri alueille vaihtelee merkittävästi alueellisesti. Vapaa-ajan asutus tukee useiden maaseutupaikkakuntien palveluiden säilymistä Laadukkaiden asuin- ja elinympäristöjen merkitys korostuu alueiden välisessä kilpailussa. Paikan laatu ratkaisee Lähde: mukaillen ALLI-kartasto Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus Merkitys Louran kannalta Turun kaupunkiin ja Turun seudulle kohdistuu koko maan ja lähialueiden muuttovirtoja. Turun kaupungin muuttovoitot kasvavat kehyskuntien kustannuksella urbanisoitumiseen liittyvien arvojen korostuessa. Sama ilmiö tulee esiin pienemmässä mittakaavassa Porissa. Rauman ja Vakka-Suomen tilanteen tasapainottuminen riippuvainen työllisyyskehityksestä. Maahanmuutto kohdistuu ensisijaisesti Louran keskuskaupunkeihin. Louran kannalta iso mahdollisuus merellisyyden ja merkittävien matkailukohteiden vuoksi. Runsaasti olemassa olevaa vapaa-ajanasutusta ja matkailuliiketoiminnan puitteet je edellytyset vahvassa kasvussa. Louran alueella useita kilpailuetua tuottavia asioista: meri ja merellisyys, matkailukohteet, vanhat kaupungit ja alan potentiaali. Vanhojen rannikkokaupunkien identiteetti, historia ja kohentuva mainekuva

7 Muutostekijä 3. Ikärakenne muuttuu ja palvelutarve kasvaa Teemat Ilmiön lyhyt kuvaus Merkitys aluerakenteen kannalta Ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen Palvelurakenne Vapaa-ajan lisääntyminen Seutujen väliset erot kasvavat merkittyvästi väestöllisessä ja taloudellisessa huoltosuhteessa. Seutujen välinen valikoiva muuttoliike lisää entisestää eroja Palvelut keskittyvät muun väestön ja työpaikkojen lailla suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille. Maaseutumaisille seuduille jää iäkkäämpi väestö, joka tarvitsee peruspalveluita. Ikääntyminen lisää erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää. Vapaa-ajan määrä ja arvostus lisääntyy ikärakenteen muutoksen ja eri ikäryhmien arvostukseen liittyvien valintojen seurauksena Vanhempien ikäluokkien suhteellinen osuus kasvaa. Palvelu- ja asuntomarkkinoilla tapahtuu merkittäviä muutoksia ikääntyneiden valintojen korostuessa Julkisten ja yksityisten palveluiden sijoittuminen eri alueille vaikuttaa alueiden houkuttelevuuteen ja vetovoimaan. Saattaa lisätä entisestään alueiden välisiä eroja. Alueelliset erot lisääntyvät sosiaali- ja terveyssektorin työvoiman saatavuudessa. Matkailukohteiden paikallinen ja alueellinen merkitys lisääntyy. Matkailuliiketoiminta kasvaa ja vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen useilla alueilla. Merkitys Louran kannalta Louran alueella väestö valmiiksi keskimääräistä iäkkäämpää, mutta samalla terveempää. Louralla potentiaalia olla lisääntyvien seniorimuuttojen kohdealueena. Erityisesti alueen keskuskaupungit hyötyvät Julkiset ja yksityiset palvelut keskittyvät erityisesti maakuntien keskuskaupunkeihin. Turkuun keskittyy suuren väestöpeiton edellyttämiä erityispalveluita koko länsirannikon alueelta. Louran kannalta suuri potentiaali ja korostaa alueellista ja ylialueellista yhteistyötä Lähde: mukaillen ALLI-kartasto Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus

8 Muutostekijä 4. Ympäristö, vähähiilisyys ja vihreä talous veturina Teemat Ilmiön lyhyt kuvaus Merkitys aluerakenteen kannalta Vähähiilisyys Ekosysteemipalvelut Resurssitehokkuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia Ilmastomuutoksen torjuminen ja muutokseen sopeutuminen muuttaa luonnonvarojen käyttöön ja energiatuotantoon liittyviä reunaehtoja, mutta sisältää myös merkittäviä mahdollisuuksia Luontoon liittyviä aineellisia ja aineettomia hyötyjä tunnistetaan ja otetaan huomioon aikaisempaa paremmin. Kasvillisuus, eläimet, maisema, vesi ja lumi ovat perustana suuressa osassa matkailualaa. Matkailu on riippuvainen ekosysteemien toiminnasta. Tuotannossa minimoidaan ympäristöhaitat ja resurssien epätarkoituksenmukainen käyttö Alueellisesti hajautetun uusiutuvan energian tuotanto ja kulutus lisää mahdollisuuksia alueellisesti ja paikallisesti merkittäviin uusiin liiketoimintaratkaisuihin Matkailukeskusten ja muiden matkailupalvelujen sijoittamisessa ja toiminnassa joudutaan ottamaan huomioon matkailun ja muiden alueidenkäyttömuotojen vaikutukset ekosysteemeihin. Luontoon ja ekosysteemiin liittyvät asiat otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa ja luontoarvot ohjaavat alueiden kehittämiseen liittyviä valintoja Hyödynnetään luonnonvarojen uusia käyttötapoja. Korostaa koulutukseen ja osaamiseen liittyviä uusia menetelmiä ja ratkaisuja Lähde: mukaillen ALLI-kartasto Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus Merkitys Louran kannalta Louran alueella poikkeuksellisen vahvan merkityksen omaava energiasektori. Monipuolinen ja hajautunut energiasektori. Esim. HINKU-kunnat mainekuvan korostajina jne. Alueen korkeakoulut nostaneet keskeisesti esiin strategisissa valinnoissaan.

9 Muutostekijä 5. Tuotanto ja palvelut jakautuvat uudelleen Teemat Ilmiön lyhyt kuvaus Merkitys aluerakenteen kannalta Merkitys Louran kannalta Metsäteollisuus uudistuu Kotimaisen paperiteollisuuden kysynnän ennakoidaan vähenevän Euroopan taantuvan talouskehityksen ja globaalin kilpailutilanteen vaikutuksesta. Uusia seutuja ajautuu rakennemuutosalueiksi. Metsäteollisuuden keskittymisen ennakoidaan kohdistuvan rannikoille. Keskeinen merkitys varsinkin Rauman seudulla Metalliteollisuus erikoistuu ja verkottuu Jalostavat yritykset, erityisesti konepajateollisuus, pyrkii erottautumaan kilpailijoistaan ja luomaan erikoistumalla kilpailuetuja. Yritykset muodostavat tuotanto- ja arvoverkostoja, jotka kilpailevat globaalisti. Yritysverkostojen merkitys kasvaa erityisesti kokoonpanoteollisuudessa, mikä saattaa nostaa kartalle uusia alueellisten osaamiskeskittymiä. IT-sektorin rakennemuutos jatkuu Siirrytään palvelutuotantoon. Asiantuntijatyön merkitys korostuu Tuotantopaikkojen hajautuminen heikentää IT-sektorista riippuvaisten alueiden elinvoimaa Salon seutu hyvä esimerkki. Elintarviketeollisuus tarvitsee kotimaista maataloutta Kotimaisen raaka-aineen saanti korostuu Elintarviketeollisuus keskittynyt alueellisesti Varsinais-Suomeen, Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle Keskeinen merkitys alueen tuotannossa ja työllisyydessä. Paikallinen merkitys erittäin suuri. Palveluvaltaistuminen Työpaikkojen ja yritysten määrä lisääntyy palvelusektorilla. Palveluliiketoiminta ja palveluvienti korostuvat teollisuuden toimialoilla. Palveluvaltaistuminen lisää osaltaan kaupunkiseutujen kasvua, sillä palvelut keskittyvät tyypillisesti sinne missä asukkaat ovat. Palveluiden etätarjonta ja - käyttö, esimerkiksi etädiagnostiikka, mahdollistaa globaalin toiminnan paikallisesti järjestettynä. Lähde: mukaillen ALLI-kartasto Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus Alueen keskuskaupungit ja alueen elinkeinoelämän ja osaamisen kannalta tärkeimmät keskittymät avainroolissa.

10 Louran kaupunkiseudut kuntineen TURUN SEUTUKUNTA (asukasluku) PORIN SEUTUKUNTA (asukasluku) RAUMAN SEUTUKUNTA (asukasluku) VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA (asukasluku) TURKU ( ) PORI (83 285) RAUMA (39 842) UUSIKAUPUNKI (15 499) KAARINA (31363) HARJAVALTA (7486) EURA (12 406) KUSTAVI (889) LIETO (17 023) HUITTINEN (10 623) EURAJOKI ( 5 922) LAITILA (8460) MASKU (9 671) KOKEMÄKI (7 893) KÖYLIÖ (2750) PYHÄRANTA ( 2 199) MYNÄMÄKI (7 978) LUVIA (3 360) SÄKYLÄ (4 631) TAIVASSALO (1 682) NAANTALI (18 824) MERIKARVIA (3 269) -- VEHMAA ( 2 324) NOUSIAINEN (4 846) NAKKILA (5 747) PAIMIO (10 591) POMARKKU (2 373) RAISIO (24 562) ULVILA ( ) RUSKO (5 907) SAUVO (3 033) TURUN SEUTU/ PORIN SEUTU/ RAUMAN SEUTU/ VAKKA-SUOMEN SEUTU/

11 Louran kaupunkiseutujen osuus koko maan volyymistä eri muuttujilla 9,3 % 10 % 10,5 % 10,4 % Väkiluku Työlliset Työttömät Yrityskanta 90,7 % 90 % 89,5 % 89,6 % 10,7 % 9,7 % 10,2 % 9,2 % Eläkeläiset BKT-osuus Tutkinnon suorittaneet Akateemiset 89,3 % 89,3 % 89,8 % 90,8 % 7,3 % 9,3 % 9,3 % 14,5 % T&K-menot T&K-henkilöstö Haetut patentit Teollisuuden tuotannon bruttoarvo* 92,7 % 90,7 % 90,7 % 86,5 %

12 Lounaisrannnikon elinvoima ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa 3. Mainekuva (Kolmannet tekijät) 1. Ulkoinen elinvoima (Kovat tekijät) 2. Sisäinen elinvoima (Kovat ja pehmeät tekijät)

13 Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Lounaisrannikon elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Alue- ja kuntatalousdynamiikka Työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka

14 Vertailu muihin keskisuuriin ja suuriin kaupunkiseutuihin vuosina (yli asukkaan seudut)

15 Saavutettavuusdynamiikka Koulutusdynamiikka Lounaisrannikon elinvoima ja kilpailukyky TKIdynamiikka Alue- ja kuntatalousdynamiikka Työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Väestödynamiikka Muu dynamiikka

16 Kotimaan tiekuljetusten tavaravirrat vuosina Saavutettavuus vaikuttaa keskeisesti yritysten, työpaikkojen ja asukkaiden sijoittumiseen Lähde: Tilastokeskus

17 Rautatiekuljetusten tavaravirrat Suomessa vuonna 2011 Rautateiden tavaravirroilla vahva yhteys tuotantorakenteeseen Lähde: Tavaravirtatietojen lähde: Liikennevirasto

18 Rautatie-, lento ja laivaliikenteen kotimaan matkat liikenneverkolla vuonna 2011 Henkilöliikenteen muutossuunnat: -Ajankäyttö- ja asumispreferenssien muutokset -Vapaa-ajan liikkuminen -Työssäkäyntialueiden laajeneminen -Matkailun lisääntyminen Lähde: Liikennevirasto, Finavia, Tilastokeskus

19 Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Lounaisrannikon elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka 1. Alue- ja kuntatalousdynamiikka Työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka

20 Bruttokansantuotteen kehitys vuosina Rauman seudun BKT 3:nneksi korkein asukasta kohden 2011: muutos % 6:nneksi korkein vertailu-joukossa Turun seudun BKT 6:nneksi korkein asukasta kohden 2011: muutos % keskitason yläpuolella Porin seudun BKT asukasta kohden hieman vertailujoukon ja koko maan indeksin alapuolella Vakka-Suomen BKT koko maan keskiarvon alapuolella. Tilanne heikentynyt 2000-luvulla, mutta

21 Kunnallisverojen kehitys vuosina Seutukunta Kunnallisverot 2000 Kunnallisverot 2012 Muutos /as. Indeksi 2000 (100=koko maa) Helsingin 2439, ,6 Tampereen 1835,6 3027, Rauman ,9 Vaasan 1829,8 2989, ,1 Turun 1870,6 2929, ,8 Oulun 1918,8 2906, ,6 Hämeenlinnan 1729, ,5 Vakka-Suomen ,5 Kuopion 1695,7 2871, ,7 Lappeenrannan , ,6 Lahden 1663,1 2807, ,3 Jyväskylän 1746,9 2738, ,6 Porin 1616,5 2730, ,2 Seinäjoen 1586,9 2610, ,8 Joensuun 1538,3 2466, ,1 Indeksi 2012 (100=koko maa) Kunnallisveroje n määrä oli koko maassa 1868 vuonna 2000 ja vuonna 2012 Rauman seudun kunnallisverot asukasta kohden 3:nneksi korkeimmat ja nousivat eniten Turun seudun kunnallisverot asukasta kohden 5:nneksi korkeimmat 2012 Vakka-Suomen kunnallisverot nousivat määrällisesti toiseksi eniten vuosien välillä

22 Kuntalainojen määrän kehitys vuosina Seutukunta Kuntalainat 2000 Kuntalainat 2012 Muutos /as. Indeksi 2000 (100=koko maa vuonna 2000) Rauman ,2 52,1 Joensuun 640,7 1495, ,9 200,5 Tampereen 408, ,8 210,1 Vakka-Suomen 436,3 1578, ,3 211 Porin , ,8 225,8 Vaasan 720,1 1748, ,5 234,4 Seinäjoen 916,2 1815, ,8 243,4 Oulun 653, ,6 249,7 Kuopion 444,9 1874, ,6 251,2 Turun 816,8 1885, ,5 252,8 Helsingin 531,4 2064, ,2 276,8 Jyväskylän 844,1 2169, ,2 290,9 Hämeenlinnan 506,9 2439, ,9 327 Lappeenrannan ,8 328,4 Lahden 1194,6 2761, ,1 370,1 Indeksi 2012 (100=koko maa vuonna 2000) Kuntalainojen määrä 3 x vuosien välisenä aikana Rauman seudun kuntalainojen määrä kasvoi +44 vuosien välillä Vakka-Suomen, Porin ja Turun seudun kuntalainat koko maan keskiarvon alapuolella Usean seudun kuntalainojen määrä kasvoi 4-5 kertaiseksi vuosikymmenes -sä

23 Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Lounaisrannikon elinvoima ja kilpailukyky TKIdynamiikka Alue- ja kuntatalousdynamiikka Työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Väestödynamiikka Muu dynamiikka

24 Työpaikkakehitys seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä Koko maassa 2,4 miljoonaa työpaikkaa vuoden 2011 lopussa Helsingin seudulla 31,6 % ja 15 suurimmalla seudulla 73 % kaikista työpaikoista Turun seudulla työpaikkojen määrä kasvoi 4:nneksi eniten kaikista seuduista

25 Kaupunkiseutujen keskustaajamiin suuntautuvan työssäkäynnin osuus vuosina 1990 ja 2009

26 Työpaikkojen määrän kehitys vuosina Turun seudulla työpaikkojen määrä nousi noin 9 000:lla vuosien välisenä aikana Rauman ja Porin seudulla työpaikkojen määrä nousi noin 1000:lla Vakka-Suomen seudun työpaikat vähenivät noin 1100:lla Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Jyväskylän seudulla

27 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) kaikista työpaikoista vuosina Seutukunta Yksityisen sektorin %-osuus 2000 Yksityisen sektorin %-osuus 2011 Muutos %-yksikköä Rauman 63,7 64,9 1,2 111,1 Helsingin 62,9 63,8 0,9 109,2 Tampereen 60,4 61,6 1,2 105,5 Vakka-Suomen Turun 59,7 58,8-0,9 100,7 Vaasan 53,6 57,9 4,3 99,1 Oulun 56,3 57,7 1,4 98,8 Lappeenrannan 56,6 56,5-0,1 96,7 Porin 53,3 56,5 3,2 96,7 Jyväskylän 53,6 56 2,4 95,9 Seinäjoen 51,2 54,2 3 92,8 Hämeenlinnan 51,8 54 2,2 92,5 Lahden 61,5 52,4-9,1 89,7 Joensuun 47,9 52,3 4,4 89,6 Kuopion 46,7 51,3 4,6 87,8 Indeksi 2011 (100=koko maa vuosi 2011) Koko maassa yksityisen sektorin osuus työpaikoista 58,4 % Rauman seudulla yksityisen sektorin osuus työpaikoista vertailujoukon korkein Vakka-Suomen seudulla yksityisen sektorin osuus joukon 4:nneksi korkein Turun seudulla yksityisen sektorin osuus laski hieman 2000-luvulla. Porin seudulla osuus kasvussa.

28 Työllisyysasteen kehitys vuosina Seutukunta Työllisyys- Työllisyys- Muutos Indeksi 2000 Indeksi 2012 aste % 2000 aste % 2012 %-yks. Helsingin 74,3 74,4 0,1 107,7 107,8 Vaasan 69,8 74,4 4,6 101,2 107,8 Hämeenlinnan 67,1 72 4,9 97,2 104,3 Vakka-Suomen ,3 Seinäjoen 67,5 71,9 4,4 97,8 104,2 Rauman 66,2 71,3 5,1 95,9 103,3 Turun 68,3 69,9 1, ,3 Tampereen 67,5 69,7 2,2 97,8 101 Kuopion 62 67,9 5,9 89,9 98,4 Porin 62,7 67,9 5,2 90,9 98,4 Oulun 66,1 67,4 1,3 95,8 97,7 Lahden 65,3 67,4 2,1 94,6 97,7 Lappeenrannan 63,6 67,4 3,8 92,2 97,7 Jyväskylän 63,6 67 3,4 92,2 97,1 Joensuun 59,2 63,3 4,1 85,8 91,7 Vakka-Suomen työllisyysaste oli 3:nneksi korkein vuonna 2012 Rauman seudun työllisyysaste oli 6:nneksi korkein vuonna 2012 ja noussut ripeästi luvulla Turun työllisyysaste oli koko maan keskiarvon yläpuolella. Muutos vähäinen luvulla. Porin työllisyysaste oli koko maan keskiarvon alapuolella, mutta parannus toiseksi paras vertailujoukosta

29 Työttömyysasteen kehitys vuosina Seutukunta Työttömyysaste % 2000 Työttömyysaste % 2012 Muutos %-yks. Indeksi 2000 (100=koko maa vuonna 2000) Vaasan 9,9 6,6-3,3 78,6 52,4 Helsingin 7,4 7-0,4 58,7 55,6 Seinäjoen 11,2 8,1-3,1 88,9 64,3 Vakka-Suomen 12 8,1-3,9 95,3 64,3 Hämeenlinnan 12,9 8, ,4 70,6 Rauman 13,8 9,5-4,3 109,5 75,4 Turun 11,4 10-1,4 90,5 79,4 Kuopion 15,4 10-5,4 122,2 79,4 Tampereen ,2 87,3 Porin 17,2 11,7-5,5 136,5 92,9 Oulun 13,1 11,8-1, ,7 Lappeenrannan 15,1 12, ,8 96 Lahden 15,1 12,4-2,7 119,8 98,4 Jyväskylän 15,5 12, ,2 Joensuun 18,2 14, ,7 Indeksi 2012 (100=indeksi koko maa vuonna 2000) Vakka-Suomen työttömyysaste 3:nneksi alhaisin vertailujoukosta vuonna 2012 Rauman työttömyysaste 6:nneksi alhaisin. Työttömyysaste laski kolmanneksi ripeimmin. Turun työttömyysaste koko maan keskiarvoa parempi, mutta parannus vähäinen Porin (ja Kuopion) työttömyysasteet alentuivat eniten vertailujoukosta 2000-luvulla.

30 Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Lounaisrannikon elinvoima ja kilpailukyky TKIdynamiikka Alue- ja kuntatalousdynamiikka Työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Väestödynamiikka Muu dynamiikka

31 Väestönmuutos seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä Väkiluku kasvoi 22 seudulla ja väheni 47 seudulla vuosien välisenä aikana Väkiluku kasvoi yli henkilöllä vain viidellä seudulla Helsingin seutu Tampereen seutu Oulun seutu Turun seutu Jyväskylän seutu Viiden em. kaupunkiseudun väestönlisäys yhteensä henkilöä Väestö väheni Porin, Rauman ja Vakka-Suomen seuduilla vuosina : Porin seutu Rauman seutu Vakka-Suomen seutu Väestö vähentyi 6 seudulla yli henkilöä: Imatran, Kehys-Kainuun, Pielisen Karjalan, Ylä- Savon, Itä-Lapin ja Savonlinnan seuduilla

32 Väestönlisäys tuhatta asukasta kohden vuosina Turun seudun väestönlisäys oli henkilöä vuosina Rauman seudun väkiluku väheni hlöllä vuosina Vakka-Suomen väkiluku väheni henkilöllä vuosina Porin seudun väkiluku väheni henkilöllä vuosina

33 Eri ikäryhmien ennustettu muutos väestöennusteiden mukaan vuosina (2)

34 Eri ikäryhmien ennustettu muutos väestöennusteiden mukaan vuosina (2)

35 Kaupunkiseutujen välinen muuttoliike ikäryhmittäin vuosina

36 Muuttovetovoima tuhatta asukasta kohden vuosina (kuntien välinen nettomuutto maan sisäisestä muuttoliikkeestä) Turun seutu sai muuttovoittoa henkilöä vuosina Porin seutu sai muuttotappiota noin hlöä, mutta käänne Vaasan jälkeen toiseksi paras Vakka-Suomen muuttotappiot hlöä. Muuttotappio oli suurin asukaslukuun suhteutettuna) Rauman seudun muuttotappiot olivat hlöä vuosina )

37 Turun seudun nettomuutto seuduittain vuosina sekä

38 Porin seudun nettomuutto seuduittain vuosina Porin seutu sai muuttovoittoa: -Rauman seutu Pohjois-Satak Lounais-Pirkanmaa Vakka-Suomen +90 -Salon +71 -Loimaan 64 Porin seutu sai muuttotappiota: - Tampereen seutu Turun Helsingin Jyväskylän Vaasan -34

39 Louran kaupunkiseutujen väestönkehitys osatekijöittäin Turun seudulla kaikki väestönkehityksen osatekijät positiivisia vuosina Porin seutu Rauman seutu Porin seudulla maan sisäinen muuttoliike tasapainottunut ja maahanmuutto positiivinen Turun seutu Rauman seudulla luonnollinen väestönlisäys positiivinen, mutta maan sisäinen muuttoliike negatiivinen Vakka-Suomen seutu

40 Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Lounaisrannikon elinvoima ja kilpailukyky TKIdynamiikka Alue- ja kuntatalousdynamiikka Työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Väestödynamiikka Muu dynamiikka

41 Seutujen väliset erot yritysdynamiikassa Analyysin kohteeksi valittiin kaikki Manner-Suomen seutukunnat (67) alueluokituksella Yritysdynamiikkaa mittaaviksi muuttujiksi valittiin: 1. Aloittaneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina : tulos ilmaistiin promilleina tuhatta asukasta kohden 2. Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina : tulos ilmaisiin promilleina tuhatta asukasta kohden 3. Yritysperustannan (aloittaneet lopettaneet) osuus yrityskannasta vuosina : tulos ilmaistiin prosenttiosuutena yrityskannasta 4. Yritysten uusiutumisaste ( Luova tuho) eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärä suhteessa yrityskantaan vuosina : tulos ilmaistiin prosenttiosuutena yrityskannasta 5. Yrityskannan muutos vuosien välisenä aikana: tulos ilmaisiin prosenttiosuutena 6. Osaamisintensiivisten yritysten (toimialat K, M ja N) osuus kaikista aloittaneista yrityksistä vuosina : tulos ilmaistiin prosentteina aloittaneista yrityksistä Kaikki seudut jaettiin jokaisen muuttujan osalta perusteella viiteen tasasuuruiseen viidennekseen: parhaassa viidenneksessä olivat kyseisen muuttujan osalta yritysdynaamisimmat seudut ja heikoimmassa viidenneksessä alhaisimman arvon saaneet seudut Lopuksi tehtiin yhteenveto, johon kerättiin viidenneksittäin seudut niiden saamien kuuden muuttujan arvojen mukaan

42 Aloittaneet yritykset suhteessa keskiväkilukuun vuosina Aloittaneiden yritysten määrä korkein Helsingin, Turun ja Tampereen vaikutusalueella Turun seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 7. kaikkien seutujen joukossa Vakka-Suomen seutu toisessa (14.) sekä Porin (30.) ja Rauman (32.) seudut kolmannessa viidenneksessä

43 TOP 15 aloittaneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina (promillea per vuosi) Luoteis-Pirkanmaan Vakka-Suomen Sydösterbottenin Salon Pohjois-Satakunnan Tampereen Turun Koillis-Savon Loimaan Loviisan Porvoon Raaseporin Åboland-Turunmaan Helsingin Tunturi-Lapin

44 Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa keskiväkilukuun vuosina Yrityskanta korkein pienillä noin alle asukkaan seuduilla ja kasvukeskusten ulkopuolella Vakka-Suomi parhaassa viidenneksessä: sijoitus 8. kaikkien seutujen joukossa Turun seutu toisessa (25.) sekä Rauman (30.) ja Porin (34.) seudut kolmanneksi parhaassa viidenneksessä

45 TOP 15 yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina (promillea per vuosi) Pohjois-Lapin Suupohjan Joutsan Raaseporin Järviseudun Kyrönmaan Loimaan Vakka-Suomen Loviisan Luoteis-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Koillis-Savon Åboland-Turunmaan Sydösterbottenin Tunturi-Lapin

46 Yritysperustannan osuus yrityskannasta vuosina Yritysperustanta vilkkainta suurimmilla kaupunkiseuduilla ja Pohjanmaan seuduilla Turun seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 5. kaikkien seutujen joukossa Vakka-Suomi toisessa (22.), Porin (39.) kolmannessa ja Rauman (46.) seutu neljännessä viidenneksessä

47 TOP 15 yritysperustanta suhteessa yrityskantaan vuosina (%-osuus yrityskannasta) Åboland-Turunmaan. Riihimäen. Seinäjoen Loimaan Lappeenrannan Porvoon Salon Jakobstadsregionens Ylivieskan Rovaniemen Turun Helsingin Jyväskylän Tampereen Oulun

48 Yritysperustanta vuosina ja (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten nettomäärä suhteessa yrityskantaan) Turun seudun yritysperustanta 3:nneksi suurinta vuosina : muutos oli vertailujoukon suurin Vakka-Suomen seudun yritysperustanta oli keskitason ylä- puolella ja keskitasoa Porin seudun yritysperustanta oli keskitason alapuolella : nousua 2000-luvun aikana Rauman seudun yritysperustanta oli vertailujoukon toiseksi heikoin vuosina

49 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset ( luova tuho ) suhteessa yrityskantaan vuosina Yritysten uusiutuminen eli luova tuho oli vilkkainta korkeakouluseuduilla ja yksittäisillä teollisuusseuduilla Turun seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 7. kaikkien seutujen joukossa Porin seutu toisessa (22.), Rauman seutu kolmannessa (30.) ja Vakka-Suomen seutu heikoimmassa viidenneksessä (57.)

50 TOP 15 yritysten uusiutumisaste eli "luova tuho" yrityskannasta vuosina (%-osuus yrityskannasta) Porvoon Hämeenlinnan Lahden Riihimäen. Varkauden Kouvolan Kotkan-Haminan Äänekosken Turun Rovaniemen Kuopion Tampereen Jyväskylän Oulun Helsingin 14, , , , , ,5

51 Yrityskannan uusiutumisaste (luova tuho) ja (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärä suhteessa yrityskantaan) Turun seudun yrityskannan uusiutuminen 5:nneksi tehokkainta vertailuseutujen joukossa Porin seudun yrityskannan uusiutuminen keskimääräistä hitaampaa vuosina Rauman seudun yrityskannan uusiutuminen keskimääräistä hitaampaa vuosina Vakka-Suomen yrityskannan uusiutuminen vertai-lujoukon heikointa ja edelleen hidastunut luvun kuluessa

52 Yrityskannan muutos (%) vuosien välisenä aikana Yritysten määrä lisääntyi vähintään neljänneksellä kahdeksalla seudulla: lähinnä suuret kaupunkiseudut Turun ja Vakka- Suomen seudut parhaassa viidenneksessä: Turun seudun sijoitus 4. ja Vakka-Suomen 11. Porin ja Rauman seudut kolmannessa viidenneksessä: Porin seudun sijoitus 33. ja Rauman 36.

53 TOP 15 yrityskannan muutos vuosina (%-osuus yrityskannasta) Raaseporin Jakobstadsregionens Ylivieskan Hämeenlinnan Vakka-Suomen Loimaan Rovaniemen Salon Jyväskylän Riihimäen. Porvoon Turun Helsingin Tampereen Oulun

54 Osaamisintensiivisten yritysten osuus (%) kaikista aloittavista yrityksistä vuosina Osaamisintensiiviksi yrityksiksi luokiteltiin toimialojen K, M ja N aloittaneet yritykset Turun seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 7. kaikkien seutujen joukossa Rauman seutu toisessa (14.), Porin seutu kolmannessa (32.) ja Vakka-Suomen seutu neljännessä viidenneksessä (49.)

55 TOP 15 osaamisintensiivisten yritysten osuus kaikista aloittaneista yrityksistä vuosina (%-osuus) Raaseporin Åboland-Turunmaan. Rauman Riihimäen. Itä-Lapin Seinäjoen Oulun Loimaan Lahden Lappeenrannan RovaniemenPorvoon Jyväskylän Salon Jakobstadsregionens Vaasan TurunYlivieskan Tunturi-Lapin Rovaniemen Turun Porvoon Helsingin Kuopion Jyväskylän Tampereen Tampereen Pohjois-Lapin Oulun Helsingin

56 YHTEENVETO YRITYSDYNAAMISIMMISTA SEUDUISTA KUUDEN MUUTTUJAN PERUSTEELLA VUOSINA Parhaassa viidenneksessä suuret kaupunkiseudut vaikutusalueineen + Lapin seutuja Kahdessa heikoimmassa viidenneksessä maakuntien reunaalueiden maaseutumaisia seutuja ja teollisuusseutuja P Turun 1. Turun seutu ensimmäisessä, Vakka-Suomen ja Porin seutu toisessa ja Rauman seutu kolmannessa viidenneksessä

57 Yritysdynaamisimmat seudut viidenneksiin luokiteltuna kuuden yritysdynamiikkamuuttujan perusteella VIIDENNES Paras viidennes SEUTUKUNNAT Turun, Helsingin, Tampereen, Porvoon, Salon, Rovaniemen, Jyväskylän, Oulun, Tunturi-Lapin, Raaseporin, Turunmaan, Riihimäen, Loviisan, Loimaan Toiseksi paras viidennes Kolmanneksi paras viidennes Toiseksi heikoin viidennes Heikoin viidennes Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Kuopion, Lahden, Kokkolan, Pietarsaaren, Vakka-Suomen, Seinäjoen, Forssan, Vaasan, Pohjois- Lapin, Porin, Lounais-Pirkanmaan ja Koillis-Savon Rauman, Kotka-Haminan, Mikkelin, Sydösterbottens, Ylivieskan, Pohjois-Satakunnan, Jämsän, Etelä-Pirkanmaan, Kyrönmaan, Keski-Karjalan, Äänekosken, Suupohjan, Kajaanin, Pieksämäen ja Kajaanin Joensuun, Imatran, Kouvolan, Kemi-Tornion, Koillismaan, Kaustisen, Savonlinnan, Varkauden, Raahen, Oulunkaaren, Ylä-Pirkanmaan, Keuruun ja Nivala-Haapajärven Saarijärvi-Viitasaaren, Tornionlaakson, Kuusiokuntien, Joutsan, Järviseudun, Itä-Lapin, Haapaveden-Siikalatvan, Pielisen Karjalan, Ylä- Savon, Sisä-Savon ja Kehys-Kainuun.

58 Saavutettavuus -dynamiikka Osaamisdynamiikka Lounaisrannikon elinvoima ja kilpailukyky TKI-dynamiikka Alue- ja kuntatalousdynamiikka Työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Väestödynamiikka Muu dynamiikka

59 Uusien opiskelupaikkojen muutos eri koulutusasteilla seutukunnittain vuosien välisenä aikana

60 Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä vuosina Turun seudulla tutkinnon suorittaneiden osuus oli 6:nneksi korkein vuonna 2011 Porin seudulla tutkinnon suoritt-aneiden osuus oli 2011 sama kuin suurissa korkeakoulukaupungeissa 2000-luvun alussa Rauman ja Vakka-Suomen seuduilla tutkinnon suorittaneiden osuus oli alhaisempi kuin vertailuseuduilla Tutkinnon suorittaneiden osuus nousi eniten Joensuun ja Seinäjoen seuduilla

61 Akateemisen osuus väestöstä vuosina Turun seudulla akateemisten osuus oli 3:nneksi korkein vuonna 2000 ja 4:nneksi korkein vuonna 2011 Porin ja Rauman seudulla akateemisten osuus oli vuonna 2011 sama kuin koko maassa vuonna 2000 Vakka-Suomen seudulla akateemisten osuus oli 4 x alhaisempi kuin Helsingin seudulla Akateemisten osuus nousi eniten Tampereen seudulla

62 Summa summarum

63

64 Muuttavatko ihmiset Louran alueelle työn vai jonkun muun syyn vuoksi?

65

66 Ulkoinen elinvoima/ kovat tekijät Aluetalouden dynamiikka Elinkeino- ja toimialarakenteen dynaamisuus Työpaikkakehitys Koulutustarjonta Saavutettavuus, yhteydet Sisäinen elinvoima/ pehmeät tekijät Perhe ja ystävät Henkilöhistoriaan liittyvät kytkökset Kotiseutuidentiteetti Mieli- ja mainekuva Oletettu potentiaali Ilmapiiri ja elämäntyyli Mainekuva/ kolmannet tekijät Kodin ja työpaikan väliin jäävät tekijät: merkityksellisiä oman elämäntyylin kannalta Houkuttelevia kohtaamispaikkoja: harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapaikat, galleriat, kahvilat jne.

67 Paikan laatu ratkaisee tulevan menestymisen: 1. Mitä siellä on? 2. Keitä siellä on? 3. Mitä siellä tapahtuu 4. Miten sinne pääsee? Lähde: Richard Florida

68 K I I T O S!!! VTT Timo Aro timokaro@gmail.com Timo Aro 2013