MONISTE 16/2006 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNOSSA

Transkriptio

1 MONISTE 16/2006 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNOSSA

2 Opetushallitus ja tekijä Taitto: Tmi Eija Högman ISBN (nid.) ISBN (pdf) Edita Prima Oy, Helsinki 2006

3 SISÄLLYS JOHDANTO 5 1 TYÖSSÄOPPIMINEN ON OSA AMMATILLISTA PERUSKOULUTUSTA 7 2 KOULUTUKSEN, TYÖSSÄOPPIMISEN JA TYÖTURVALLISUUDEN SANASTOA 9 3 TYÖTURVALLISUUS OSANA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEITA 13 4 TYÖTURVALLISUUSLAKI 17 5 NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJELUA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ Opiskelijan oikeus turvalliseen työympäristöön Nuorille työntekijöille erityisen haitalliset työt Nuorille työntekijöille vaaralliset työt Nuorille työntekijöille sopivia kevyitä töitä Ilmoitus nuoren työntekijän käyttämisestä vaarallisiin töihin Opastus ja perehdytys nuorille työntekijöille erityisen haitallisiin ja vaarallisiin töihin Erityisen haitallisia ja vaarallisia töitä koskevat poikkeusluvat Työaika 23 6 TYÖSSÄOPPIMISEN OSAPUOLTEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET Työssäoppimisen työturvallisuusvastuulliset osapuolet Koulutuksen järjestäjän velvollisuudet Ohjaavan opettajan velvollisuudet Työnantajan velvollisuudet Työpaikkaohjaajan velvollisuudet Työssäoppijan velvollisuudet Verkostoituneiden työssäoppimispaikkojen ja yhteisten työpaikkojen vastuukysymykset Työsuojeluyhteistoiminta työpaikoilla Opiskelijan työterveyshuolto ja ensiapu 30 7 VAATIMUKSET LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN TYÖSSÄOPPIMIS- PAIKOILLE 31 8 TYÖSSÄOPPIJOIDEN VAKUUTTAMINEN Opiskelijan vakuutusturva Vahingonkorvausvelvollisuus Työssäoppiminen ulkomailla 34 3

4 9 LUONTO-JA YMPÄRISTÖALAN VAAROJEN KARTOITUS JA TORJUNTA Lakisääteiset vaatimukset vaarojen kartoitukselle Riskien arviointiprosessi Riskien arviointi käytännössä Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen riskien arvioinnissa Riskien arviointi laatu- ja työturvallisuusjärjestelmissä Turvallisuusasiakirja ja turvallisuussuunnitelma Työtapaturmat ja ammattitaudit luonto- ja ympäristöalalla Työtapaturmavaaroja ja vaarojen torjunta luonto- ja ympäristöalan töissä ja toiminnoissa Työoloihin liittyviä vaaroja ja kuormitustekijöitä VAAROILTA SUOJAUTUMINEN Suojainten hankinta ja kustannusten jako Henkilönsuojainten rakenteelliset perusominaisuudet Luonto- ja ympäristöalan töissä tarvittavia suojaimia Suojainten käyttö ja käytön valvonta OPISKELIJAN VALMIUDET TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLE TYÖSSÄOPPIJAN PEREHDYTTÄMINEN ERILAINEN OPPIJA TYÖSSÄOPPIJANA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT 73 TYÖSSÄOPPIMISEN TURVALLISUUTTA KOSKEVIA LAKEJA JA ASETUKSIA 75 LÄHDELUETTELO 76 LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN TYÖSSÄOPPIMISEN JA TYÖTURVALLISUUDEN INTERNET-OSOITTEITA 77 LIITTEET 79 Liite 1. Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa 79 Liite 2. Työssäoppijan perehdyttämisohje 87 Liite 3. Työsuojelun toimintaohjelma pienyrityksille 89 Liite 4. Työturvallisuuden tarkistuslista ja riskien arviointi 91 Liite 5. Tapahtuman turvallisuussuunnitelma 95 Liite 6. Vaaratilanneilmoitus 97 Liite 7. Nostolaitteiden ja eräiden muiden työvälineiden tarkastukset laiteryhmittäin 98 4

5 JOHDANTO Työssäoppiminen on oleellinen osa ammatillisen perustutkinnon suorittamista ja tulevan ammatin hallintaa. Työssäoppimisen tulee olla tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppi misjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Opintojen alussa jaksojen voivat olla lyhyitä, mutta tietojen ja taitojen kartuttua mahdollisimman pitkiä ja monipuoli sia, jotta opiskelija saa tilaisuuden oppia työelämän kannalta riittävän suuria kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Jokaisella opiskelijalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Näin ollen ennen työssäoppi misjaksoa oppilaitoksen, työnantajan sekä opiskelijan on perehdyttävä työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyviin vastuukysymyksiin ja vakuutuksiin. Työnantajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Tämän oppaan tarkoituksena olikin koota kaikki oleellisesti luonto- ja ympäristöalan työturvalli suuteen liittyvät kysymykset samoihin kansiin, sillä työssäoppimisen työturvallisuuteen liittyy lu kuisa määrä eri lähteissä esiintyviä säädöksiä ja ohjeistuksia. Opas on tarkoitettu opettajien, työn antajien sekä työpaikkaohjaajien tueksi tavoitteena laadukas luonto- ja ympäristöalan työssäoppi misjakso ilman tapaturmia. Tämä luonto- ja ympäristöalan työssäoppimisen työsuojelun opas on syntynyt Euroopan sosiaalira haston (ESR) rahoittamassa Luonnonvara-alan työssäoppimisverkoston projektissa Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan toimipisteessä. Oppaan on kirjoittanut Tuomo Hannukkala. Opasta suunni teltiin ja valmisteltiin työryhmässä, johon kuuluivat: Diplomi-insinööri Seija Karevaara Ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koikkalainen Tarkastaja Asko Ojala Yrittäjä Jukka Vesanen Projektikoordinaattori Jari Laine Opettaja Jarno Räsänen Suunnittelija Tuomo Hannukkala Opetusneuvos Susanna Tauriainen Tmi: Seija Karevaara Heinolan kaupunki Ympäristötoimisto Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri Taivasalla Oy Koulutuskeskus Salpaus Asikkala Koulutuskeskus Salpaus Asikkala Koulutuskeskus Salpaus Asikkala Opetushallitus Kiitämme myös seuraavia työryhmän ulkopuolelta oppaan kommentointiin sekä kirjoitustyössä tar vittavien tietojen toimittamiseen osallistuneita henkilöitä: Opettaja Helena Ailunka, Lapin ammattioppilaitos; Lehtori Paul Carrol, Koulutuskeskus Salpaus; Toimistopäällikkö Erkki Eskola, Maatalousyrittäjien eläkelaitos; Yksikönpäällikkö Janne Eskola, Lassila & Tikanoja Ongelmajätteet; Opettaja Marika Hugg, Koulutuskeskus Salpaus; Kehityspääl likkö Jyrki Hämäläinen, Outward Bound Finland ry/setla; Opettaja Virpi Kokkinen, Koulutus keskus Salpaus; Yrittäjä Pertti Liukkonen, Howling Dogs koiravaljakkosafarit; Johtaja Tomi Lou nema, Kuluttajavirasto; Lehtori Veikko 5

6 Maijala, Rovaniemen ammattikorkeakoulu; Opettaja Paavo Nevalainen sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon vuosikurssien ja opiskelijat, Saamelaisalueen koulutuskeskus; Yrittäjä Tuomas Ollikainen, Fishing Lords Oy; Kehityspäällikkö Markus Pyykkönen, Sosiaali- ja terveysministeriö; Lehtori Rainer Rajahalme, Lapin ammattikoulu; Projektipäällikkö Juha Rutanen, Ruralia-instituutti; Opettaja Timo Töyri, Koulutuskeskus Salpaus; Opettaja Heini Vauhkonen, Koulutuskeskus Salpaus Helsingissä Susanna Tauriainen opetusneuvos 6

7 1 TYÖSSÄOPPIMINEN ON OSA AMMATILLISTA PERUSKOULUTUSTA Ammatillisen peruskoulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle ammatissa tarvittava teo reetti nen ja käytännön osaaminen. Oppilaitoksessa tapahtuvan ope tuksen sekä harjoitustöi den ja ammat tiosaamisen näyttöjen lisäksi koulutukseen si sältyy kiinteänä osana työssäoppiminen. Perustutkin not ovat laajuudel taan 120 opintoviik koa eli kolme vuotta, josta työssäoppimisen osuus on vähin tään 20 opintoviik koa. Yksi opin toviikko vastaa opiskelijan 40 tunnin työpanosta. Työssäoppiminen on työpaikalla aidossa työympäristössä tapahtuva osa koulutuksesta. Sen tarkoi tuksena on antaa opiskelijalle tule vassa ammatissa tarvittavia valmiuksia, opettaa työelä män toimin tatapoja sekä harjaannuttaa opiskelijaa soveltamaan oppilai toksessa opittuja asioita käytännön työ tehtäviin. Hy vässä työssäoppimistilanteessa sekä työnantaja että työssäoppija hyötyvät toisis taan. Työssäoppi misen yksi tarkoitus onkin lähentää työelämää ja koulutusta toisiinsa. Työssäoppiminen on suunniteltua, ohjattua, tavoitteellista ja arvioitua opiskelua. Työssäoppi minen perustuu kirjallisiin sopimuksiin oppilaitoksen ja työssäoppimispaikan välillä. Yleensä sopimuksia tehdään kaksi, joista toinen on toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen puite sopimus ja toinen on opiskelijasopi mus, joka tehdään erikseen jokaista työssäoppimis jaksoa varten. Työssäoppimis paikkojen ja oppi laitosten välillä on kiinteä suhde eli pu hutaan ns. työssäoppimisverkostoista. Näin työssäoppiminen on helpompi toteuttaa suunnitelmallisesti ja turvallisesti. Opetushallitus on määritellyt työssäoppimisen perustavoitteet vahvistamissaan opetussuunni telman perusteissa. Oppilaitokset tekevät tältä pohjalta kukin oman opetussuunnitelmansa. Luonto- ja ym päristöalan ammateissa työskennellään usein itsenäisenä yrittäjänä, joten opintoihin sisältyy myös yrit täjävalmennusta. Työssäoppimisen tavoitteet kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) ja työssäoppimissuunnitelmaan (TOPS). Työssäoppimisen ja oppilaitoksessa suori tettavien opinto jen tulee täydentää toisiaan tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelijan tavoittei den toteutumista seu rataan työssäoppimisen aikana ja sen jälkeen. Opiskelijalle annetaan ohja usta ja palautetta edistymi sestään. Työssäoppiminen tapahtuu pääsääntöisesti ilman palkkaa, eikä opiskelija ole työsuhteessa työssä oppimispaikkaan. Tällöin opiskelijalla säilyy hänelle opiskelupaikan myötä kuuluvat etuudet, ku ten terveydenhoito, ruokailu ja vakuutukset. Työssäoppiminen rinnastetaan työtur vallisuuslaissa (738/2002) vuokratyöhön, joten työturvallisuusmääräykset si tovat työssäoppi mis paikkaa samalla tavoin kuin työsuhteessa olevien työnteki- 7

8 jöiden työnantajaa. Ammatillisen peruskoulutuksen aloit taessaan opiskelijat ovat usein alle 18-vuotiaita, jolloin heihin sovelle taan soveltuvin osin nuoria työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä. 8

9 2 KOULUTUKSEN, TYÖSSÄOPPIMISEN JA TYÖTURVALLISUUDEN SANASTOA Ammattiosaamisen näyttö Todellisen ammattitaidon osoittamistapa. Nuorten koulutuksessa ammattiosaamisen näyttö on työ elämän kanssa yh teistyössä suunniteltu ja mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä järjestetty ti lanne, jossa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttä män ammattitaidon. Ergonomia Työpisteen rakenteiden, työvälineiden, kalusteiden ja työmenetelmien kehittäminen ihmisten omi naisuuksien, toimintojen ja kykyjen mukaisiksi. HOJKS Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Perusopetuslain mu kaan HOJKS tulee laatia erityisopetukseen siirretylle tai otetulle oppilaalle. HOPS Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. HOPS on opiskelijan tekemä suunnitelma siitä, mitä opin toja hän suorittaa ja miten, milloin ja missä järjestyksessä. Koulutuksen järjestäjä Tässä opaskirjassa ammatillinen oppilaitos. Koulutusala Yläkäsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu erilaisille yhteiskunnan ja työ elämän aloille. Koulutusohjelma Koulutusohjelmalla tarkoitetaan monitieteistä opintojen kokonaisuutta, jolla on tieteelliset tai tai teelliset ja usein myös ammatilliset tavoitteet. Luontaistalousyrittäjä Luontaistalousyrittäjä hankkii toimeentulonsa monista eri lähteistä. Hän yhdistelee sopivasti vuo denaikojen mukaan esim. poronhoitoa, kalastusta, riistataloutta, keruutuotteita, matkailua oheis tuotteineen sekä pienimuotoista maa- ja metsätaloutta. Luontoyrittäjä Luontoyrittäjä toimii luontomatkailualalla. Hän opastaa erityyppisiä luontoretkiä, suunnittelee luontopolkuja ja ulkoilureittejä, rakentaa erilaisia ulkoilureittien rakenteita. Luontoyrittäjä voi työs kennellä myös luonnontuotteiden jalostuksessa eli kerää, jalostaa ja markkinoi luonnon tuotteita. Luontoyrittäjä toimii itsenäisenä yrittäjänä, alihankkijana tai työntekijänä yrityksissä. 9

10 Luovuttaja Valmistaja, maahantuoja, myyjä tai henkilö, joka luovuttaa tuotteen myytäväksi tai käytettä väksi. Jos työssä oppija työssäoppimispaikassa käyttää toisen yrittäjän konetta, on tämä toinen yrittäjä lain säädännön tarkoittama luovuttaja. MATA Maatalousyrittäjien lakisääteinen tapaturmavakuutus. Mela Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Mela hoitaa maanviljelijöiden, kalastajien ja poronhoitajien sosiaa livakuutusta. Metsäluonnonhoitaja Metsäluonnonhoitaja tekee metsätöitä useimmiten erityiskohteissa, kuten kaupunkien ja taajamien virkistys-, maisema- ja puistometsissä. Lisäksi hänen ominta tehtäväkenttäänsä ovat luontomatkai luun liittyvät tehtävät, kuten retkeilyreittien rakentaminen, ylläpito ja huolto sekä luontomatkailun opastehtävät. Myel Maa- ja metsätalousyrittäjien, kalastajien ja poronhoitajien sekä heidän perheenjäsen tensä työeläkevakuutus. Nuori työntekijä Alle 18-vuotias työntekijä. Pelastussuunnitelma Pelastuslain (468/2003) ja pelastustoimesta annetun asetuk sen (787/2003) mukainen suunnitelma, jonka tarkoituksena on ehkäistä vaaratilanteiden syntymistä toiminnassa, varautua henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa ja varautua sellaisiin pelastustoimenpitei siin, jotka omatoimisesti ovat mahdollisia. Perustutkinto Toisen asteen ammatillinen tutkintona on osoitus lähinnä suoritustason ammattitaidosta. Tutkintoon johtava koulutus on joko laaja-alaista tai eriytyvää. 120 opintoviikon laajuinen koulutus antaa ylei sen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Yhden perustutkinnon sisällä voi olla useita koulutusohjelmia. Porotalousyrittäjä Porotalousyrittäjä hankkii toimeentulonsa pääosin poronhoidolla. Lisäksi osa tuloista tulee sopivista liitännäiselinkeinoista, kuten esim. matkailusta ja siihen liittyvien tuotteiden valmistuksesta sekä kalastuksesta. Riski Haitallisen tapahtuman todennäköisyys ja vakavuus. Riskin arviointi Arviointiprosessi, jossa arvioidaan työpaikalla ilmenevästä vaarasta työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuva riski. 10

11 Riskien hallinta Tarkoittaa systemaattista toimintaa riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja pienentämiseksi. TOPS Henkilökohtainen työssäoppimisen suunnitelma. Suunnitelmassa määritellään kunkin jakson ta voitteet, oppimistehtävät, kesto ja ajoitus sekä opiskelija-arvioinnin menettelytavat. Turvallisuus Tarkoittaa yhteisön tai järjestelmän tilaa silloin, kun siihen liittyvät riskit ovat hyväksyttäviä. Turvallisuusasiakirja Toiminnanharjoittajan laatima kirjallinen asiakirja, jossa määritellään palveluun liittyviä turvalli suusasioita, kuten henkilöstön tehtäväjako, riskien arviointi, turvallisuussuunnitelmat ja avunhälyt tämisjärjestelyt erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Turvallisuussuunnitelma Turvallisuussuunnitelma tarkoittaa yksittäisille toiminnoille, kuten retkille, leireille ja vaelluksille tehtyjä toimintaohjeita. Sen tarkoituksena on ennaltaehkäistä vaaratilanteiden syntymistä ja antaa ohjeet erilaisiin onnettomuus- ja vaaratilanteisiin.turvallisuus suun nitel ma on osa turvallisuusasia kirjaa. Työnantaja Työn teettäjä, joka oman johtonsa ja valvontansa alaisena käyttää palveluksessaan ole vaa työ voi maa. Työturvallisuuslakia (738/2002) sovellettaessa työnantajan velvollisuudet koskevat samalla tavoin työn teettäjää, joka oman johtonsa ja valvontansa alaisena käyttää toisen työn antajan palve luksessa olevaa työvoimaa. Työturvallisuuslain soveltamisalueeseen sisältyvät vuokratyössä olevat sekä työssäoppijat. Työntekijä Henkilö, joka työskentelee työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työturvallisuus lain (738/2002) mukaan työssäoppija on vuokratyössä oleva työntekijä. Työpaikkaohjaaja Työnantajan nimeämä henkilö, jonka tehtävänä on mm. perehdyttää opiskelija työyhteisöön ja työ turvallisuuteen liittyviin asioihin sekä ohjata turvallisiin työtapoihin. Työpaikkaohjaaja toi mii työn antajan edustajana. Työssäoppija Opiskelija, joka koulutuksen yhteydessä työskentelee työssäoppimispaikassa työnantajan joh don ja valvonnan alaisena olematta välttämättä työsuhteessa työnantajaan. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työssäoppija on vuokratyössä oleva työntekijä. Työssäoppimispaikka Työssäoppimispaikka on työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työssäoppijan työnantaja. 11

12 Työtapaturma Työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa tapahtuva äkillinen, ennalta arvaamaton ja ulkoisen tekijän aiheuttama tapahtuma, josta on seurauksena vamma tai sairaus. Työturvallisuuskortti Työturvallisuuskortti on työturvallisuuden parantamiseksi erityisesti yhteisillä työpaikoilla ke hitetty valtakunnallinen menettelytapa. Työturvallisuuskortti osoittaa, että sen haltija on saanut yleisen pe rehdyttämiskoulutuksen työturvallisuusasioihin. Työturvallisuuspassi Työturvallisuuspassi on oppilaitoksen antama todistus, joka kertoo opiskelijan työturvallisuusosaa misen tason ja mihin koneisiin, laitteisiin, ja työturvallisuuden kannalta tärkeisiin kohteisiin hän on saanut opastusta. Vaara Tekijä tai olosuhde, joka voi aikaansaada haitallisen tai vaarallisen tapahtuman. Vakava työtapaturma Yli 1 kuukauden työkyvyttömyyden aiheuttanut vahinko (Kuolemaan johtaneet vahin got tilas toi daan erikseen eikä niitä lueta näihin tapauksiin.). Tapaturma katsotaan vakavaksi myös sil loin, kun siitä aiheutunut seuraus jää todennäköisesti pysyväksi. Yhteinen työpaikka Työpaikka, jolla työskentelee oman työnjohtonsa alaisena joko kahden työnantajan työnteki jöitä tai yhden työnantajan työntekijöitä (työntekijä) ja vähintään yksi itsenäinen työnsuo rittaja. Yhteinen työpaikka syntyy vain, jos näiden suorittama työ tapahtuu samanaikaisesti tai peräkkäin siten, että työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. Jos työpaikalla kaksi yrittäjää tekee yh teistyötä, joista vähintään toisella on työpaikassa työssäoppija, syntyy yhteinen työpaikka, jossa molemmat yrittäjät ovat velvollisia noudattamaan työturvallisuusla kia. Ympäristönhoitaja Ympäristönhoitajan työnantaja on useimmiten kunta tai iso yritys. Tehtävät liittyvät kestävään ke hitykseen, kierrätykseen, vesihuoltoon, jätehuoltoon ja energiansäästöasioihin. Ympäristönhoitaja voi olla suunnittelu-, neuvonta-, valvonta- tai käytännön kenttätehtävissä. 12

13 3 TYÖTURVALLISUUS OSANA OPETUS- SUUNNITELMAN PERUSTEITA Työturvallisuuden osalta ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman perustavoitteena on, että opiskelijan oikeus ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/ 1998) mukaiseen turvalli seen opiskeluympäristöön toteutuu sekä oppilaitoksessa, että työssäoppimispaikassa. Lisäksi op pilaitos antaa opiskelijalle valmiuksia työturval lisuuden ja työterveyden omatoimi seen ylläpitämi seen ja kehittämiseen tulevassa työ elämässään. Ope tushallituksen v päättämissä luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon opetussuunnitelman perus teissa (Dnro 25/011/2001) työturvalli suus on esillä useissa kohdissa. Työsuojelusta ja työterveydestä huolehtiminen on otettu opetussuun ni telmassa tavoitteeksi ja yhdeksi painopiste alueeksi. Sen lisäksi, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa on säädetty, on työssäoppimi sessa opetussuunnitelman mukaan noudatettava seuraavaa: kaikkien työssäoppimisen osapuolten on oltava selvillä työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista tarvittaessa vastuista voidaan sopia erikseen ennen työssäoppimisen aloittamista on työnantajan ja oppilaitoksen yhdessä varmis tettava, että työssäoppija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuo jeluohjeita Opetussuunnitelmassa on huomioitu nuorten työntekijöiden suojelemiseksi annettu lainsää däntö. Siinä mainittuja nuoria työntekijöitä koskevia säädöksiä ovat mm. laki nuorista työnte kijöistä (998/1993) ja sen perusteella annetut säädökset: työmi nisteriön päätös nuo rille sopi vista kevyistä töistä (1431/1993), työministeriön päätös nuorille työntekijöille vaarallisista töistä 1432/1993 ja vahin gonkorvauslaki (412/1974). Lisäksi opetussuunnitel massa mainitaan asetus nuorten työnteki jäin suojelusta (508/1986, korvattu asetuksella 475/2006). Opetushallituksen v päättämissä luonto- ja ympäristöalan opetussuunnitelman perus teissa tode taan, että koulutuksen tulee antaa opiskelijoille valmiuksia työsuojelusta ja terveydestä huolehtimiseen: Työsuojelusta ja terveydestä huolehtimisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa alansa työ suojelumääräykset ja -ohjeet ja noudattaa niitä. Hän osaa arvostaa turvallista, terveellistä ja viih tyisää työympäristöä ja kehittää sitä. Hän osaa tunnis taa työhön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautua niiltä ja torjua niitä. Hän osaa suunnitella itselleen ergonomisesti terveellisen työ ympäristön. Hän osaa pitää huolta terveydestään ja ylläpitää työ- ja toimintakykyään. 13

14 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon ja koulutusohjelmien työturvallisuusosaamisen tavoitteena on: Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon suorittaneen on osattava huolehtia omasta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan ja osata noudattaa omaan työhönsä liittyviä työturvallisuuden ja ergonomian vaatimuksia. Hänen on osattava kehittää taitojaan ja tietojaan jatkuvasti. Opetushallitus tulee tarkistamaan valtioneuvoston asettaman Terveyttä edistävän liikunnan neuvot telukunnan kehittämisesityksen mukaisesti kaikkien toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteet siten, että opiskelija voi koulutuksensa aikana saada viimeisimmän tiedon oman tervey tensä edistämiseen ja terveysliikuntaan. Suurin osa kehittämisesityksistä voidaan ottaa huomioon jo nykyisten opetussuunnitelmien mukaisessa koulutuksessa. Esityksen mukaan luonto- ja ympäristöalan opetuksessa terveyttä edistävän liikunnan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt ovat: Luonto- ja ympäristöalan osaaminen -opintojen yhteydessä tavoitteena on, että opiskelija osaa ot taa huomioon luonnossa liikkumisen merkityksen ihmisen kokonaisvaltaiselle terveydelle ja hyvinvoinnille. Terveyttä edistävän liikunnan keskeinen sisältö on luonnossa liikkuminen terveyttä ja hyvinvointia edistävällä tavalla. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon yhteisten opintojen ja eri koulutus ohjelmien tavoitteet työturvallisuusosaamiselle: Yhteisten opintojen sekä yhteisten ammatillisten opintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt: osattava liikkua maastossa turvallisesti erilaisia paikannuslaitteita käyttäen osattava käyttää ja huoltaa työssään tarvitsemiaan peruskoneita ja laitteita työturvallisuusvaatimusten mukaisesti osattava suojautua oman alansa työympäristönsä vaaroilta ja terveyshaitoilta ja torjua niitä hänen on osattava säilyttää, käyttää sekä hävittää asianmukaisesti luonto- ja ympäristö alalla tarvittavia aineita ja materiaaleja ja tunnistaa merkinnöistä niiden terveyteen ja turvallisuu teen vaikuttavia tekijöitä osattava toimia tilanteen edellyttämällä tavalla niin, ettei vaaranna omaa, muiden eikä ympäristön turvallisuutta hänen tulee asiakaspalvelutilanteissa osata kertoa työturvallisuuteen kuuluvista asioista 14

15 hänen on osattava työskennellä ergonomisesti ja tunnettava ammattialansa keskeiset kuor mi tustekijät ja työnsä ergonomiset vaatimukset sekä ergonomiaan liittyvää fysiikkaa osattava hyödyntää liikuntaa oman terveytensä, hyvinvointinsa, toiminta- ja työkykynsä yl lä pitäjänä ja edistäjänä ja osattava tunnistaa työn ja terveyden väliset yhteydet ja ke hittää työskentelytapojaan ja työympäristöään turvalliseksi ja terveelliseksi yhteistyössä muiden kanssa osattava vaikuttaa aktiivisesti vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin, ylläpitää omaa fyysistä ja psyykkistä työ- ja toimintakykyään ja hakea apua ongelmiin osattava käyttää työterveyshuollon palveluja osattava ottaa huomioon oman ammattialansa keskeinen työlainsäädäntö ja sopimukset osattava antaa perusensiapua ja toimia oikein hätätilanteissa Ympäristöalan koulutusohjelma: hänen on osattava toimia ympäristölainsäädännön ja toimialaan kuuluvien turvallisuus- ja muiden määräysten ja sopimusten mukaisesti tunnettava ja osattava käsitellä, säilyttää ja hävittää erilaisia kemiallisia aineita ja materi aa leja turvallisesti, jolloin hänen on osattava aineiden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet sekä niihin liittyvät työturvallisuusasiat osattava käyttää turvallisesti tarvittavia työvälineitä osattava suojautua oikein ja noudattaa työsuojelua koskevia lakeja ja määräyksiä osattava soveltaa työsuojelua koskevia määräyksiä ja ohjeita ja järjestää työsuojeluun liittyvää neuvontaa toimia hätätilanteissa ja hallita ensisammutustaidot Luontoalan koulutusohjelma: liikkua luonnossa eri vuodenaikoina ja suunnitella ja toteuttaa eripituisia retkiä erilai sille koh deryhmille ympäristövastuullisesti ja turvallisesti osattava käyttää turvallisesti tavallisimpia ulkoilureittirakentamisessa tarvittavia työvälineitä osattava tunnistaa myrkylliset kasvit ja toimia hygieenisesti ja työsuojelumääräyksiä noudattaen Poro- ja luontaistalouden koulutusohjelma: hänen tulee osata kulkea päämäärätietoisesti maastossa sekä vesillä vaihtelevissa olosuhteissa käyttää maastoajoneuvoja ja muita ammattialan koneita ympäristö- työ- ja lii ken neturvalli suus huomioon ottaen hänen tulee osata käyttää, huoltaa ja korjata alalla tarvittavia pientyökaluja, koneita, lait teita sekä muita teknisiä apuvälineitä turvallisesti ja ympäristövastuullisesti käyttää turvallisesti yleisimpiä ja laitteita ja menetelmiä huolto-, korjaus ja rakentamistöissä osattava rakentaa porotaloudessa tarvittavia koneita, laitteita ja rakenteita ja toimia turvallisesti osattava käyttää, ja huoltaa metsien monikäytön tehtävissä tarvittavia koneita ja laitteita työ turvallisuusvaatimusten mukaisesti harjoittaa porotaloutta turvallisesti ja ympäristövastuullisesti osattava poronlihan ja kalan hygieeninen käsittely ja valmistus 15

16 osattava kalastaa turvallisesti eri pyyntimenetelmillä osattava toimia metsästys- ja aselain mukaisesti Opiskelijan osaamistason arvioinnissa työturvallisuuden ja turvallisten työtapojen hallitsemi nen sekä työturvallisuuden kehittämisen taidot sisältyvät arvioitaviin asioihin. Työturvallisuusasioiden hallinta on oleellinen osa ammattiosaamista. 16

17 4 TYÖTURVALLISUUSLAKI Työturvallisuuslain (738/2002) lähtökohtina ovat vaarojen poistaminen ja työturvallisuuden jat kuva parantaminen. Työturvallisuuslaki tukee siten nolla tapaturmaa -periaatetta. Tässä aja tusmal lissa yhtään tapaturmaa ei pidetä hyväksyttävänä, vaan pyrkimys on jatkuvan parantamisen kautta kohti nollaa tapaturmaa. Työnantajalle on työturvallisuuslain (738/2002) 8 :ssä säädetty yleinen huolehtimisvelvoite. Työn an tajan on tarpeellisin toimenpitein huolehdittava työntekijöiden työturvallisuudesta ja työter veydestä. Huolehtimisvelvoitetta rajaavat vain ylivoimaiset ja ennalta arvaamat tomat tekijät, joihin ei voida kohtuudella varautua. Työturvallisuuslaki (738/2002) painottaa työpaikan omaa osuutta sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteis työtä työturvallisuuden ja työtervey den ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Myös työntekijän on osaltaan kaikin käytettävissään olevin keinoin huolehdittava omasta sekä mui den työntekijöiden tur vallisuudesta ja terveydestä. Työturvallisuuslaki (738/2002) korostaa tapaturmien ja työstä aiheutuvien haittojen ja vaaro jen en naltaehkäisyä. Työturvallisuuslain 10 :ssä on säädetty työn vaarojen arvioinnista ja selvittä mi sestä. Työnantaja on velvoitettu tunnistamaan ja arvioimaan työympäristön riskit ja mahdol li suuk sien mukaan poistamaan ne. Työnantajalla on velvollisuus tehdä työturvalli suus lain 9 :n tar koit tama työsuojelun toimintaohjelma. Se sisältää työtur vallisuustoimenpi teiden yleiset linjaukset ja toimintatavat sekä yksityiskohtaisemman työsuojelun toimintasuunnitelman. Työsuojelun toimintaohjelman laatimisvelvoite koskee kaikkia työpaikkoja. Tämän kir jan liiteosuudessa on malli pien yrityksille so veltuvasta työsuojelun toimintaohjelmasta (Liite 3). Henkisen työsuojelun asiat sekä ergonomia on työturvallisuuslaissa nostettu perinteisen fyysisen työturvallisuuden ja tapaturmien torjunnan rinnalle. 17

18 5 NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJELUA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ 5.1 Opiskelijan oikeus turvalliseen työympäristöön Ammatillisesta koulutuksesta säädetyn lain mukaan (630/1998) opiskelijalla on oikeus turvalli seen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on selvittää opetussuunnitel man laatimi sen yhteydessä, miten tämä voidaan toteuttaa sekä oppilaitoksessa opiskelun, että työssäoppimisen aikana. 5.2 Nuorille työntekijöille erityisen haitalliset työt Nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) mukaan työnantajan on huolehdittava, että työ ei ole nuoren työntekijän (alle 18-vuotiaan) ruu miilli selle tai henkiselle kehitykselle vahingollista, eikä vaadi häneltä suurempaa ponnis tusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista. Valtioneuvoston asetuksessa nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) on säädetty edellytyksistä, joilla nuorilla työntekijöillä voidaan teettää nuorista työnte kijöistä annetun lain (998/1993) tarkoittamia erityisen haitallisia tai vaarallisia töitä. Asetuksen 475/2006 mukaan nuori työntekijä voi tehdä työssäoppimispaikassa seuraavan taulukon 1. kohdissa 3-5 mainittuja töitä kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön jatkuvassa valvonnassa. Tällöin on työssäoppimissopimuksen liitteeksi tehtävä selvitys valvonnan ja perehdyttämisen jär jestämisestä. Selvitys lähetetään myös tiedoksi asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Työhön, johon nuorella on jo ammatillinen perustutkinto, sovelletaan vain asetuksen 475/2006 opetusta ja ohjausta koskevaa kohtaa (5 ). Ohjausta ja opetusta koskevat vaatimukset on selvitetty myöhemmin kohdassa

19 Taulukko1. Valtioneuvoston asetuksessa 475/2006 mainitut nuorille työntekijöille erityisen haitalliset työt. 1) työt, joissa esiintyy ikään ja kokemukseen nähden liiallista rasitusta tai huomattavaa vastuuta omasta tai toisten turvallisuudesta, huomattavaa taloudellista vastuuta tai erityisiä vaaroja, joita nuoret eivät kykene tunnistamaan tai vält tämään 2) yksintyöskentely silloin kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara 3) psykiatristen potilaiden ja psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden henkilöiden hoito ja huolto 4) kuolleiden käsittely ja kuljetus 5) teurastus 6) työt, jossa altistutaan haitallisesti myrkyllisille aineille tai syöpää, perinnöllisiä perimävaurioita taikka sikiövaurioita aiheuttaville aineille tai aineille, jotka jollakin muulla tavalla voivat vaikuttaa ihmisen terveyteen pysyvästi 7) palo- ja räjähdysvaarallisten aineiden ja erittäin helposti syttyvien nesteiden käsit tely ilmeisen vaarallisissa olosuhteissa 8) työ, jossa altistutaan haitallisesti säteilylle 5.3 Nuorille työntekijöille vaaralliset työt Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerk kiluet telosta (128/2002) on kuvattu nuorille työntekijöille vaarallisia töitä. Luettelossa mainit tuihin töihin ei saa käyttää alle 16-vuotiasta työntekijää. 16 vuotta täyttänyt työntekijä saa tehdä luettelossa mai nittua työtä, jos suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu, että työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista tai aineista tai työolosuhteista ei aiheudu hänelle tai työstä johtuen muille henkilöille eri tyistä ta paturman- tai terveyden vaurioitumisen vaaraa. Luonto- ja ympäristöalalla on toiminnan monipuolisuudesta johtuen runsaasti asetuksessa 128/2002 lueteltuja nuorille työntekijöille vaaralli sia töitä. Taulukko 2. Sosiaali- ja terveysministeriön esimerkkiluettelossa 128/2002 esiintyviä luonto- ja ympäristöalan vaarallisia töitä: Vaaratekijät STM:n esi merkkiluet te lossa (128/2002) 1. Mekaaniset vaa ratekijät Mekaanisten vaaratekijöiden aiheuttama erityinen vaara voi olla työssä seuraavilla koneilla, laitteilla ja työvälineillä: 1) 3 A, 3 B ja 4 luokkaan kuuluvalla laserlaitteella, sirkkelillä, pyö rösahalla, van nesahalla, höyläkoneella, moottorisahalla, jyrsinkoneella, levyleikkurilla ja muulla vastaavalla konevoimalla toimivalla leikkurilla, avonieluisella murskauskoneella, hie kansirotuslaitteella, pylväsporako neella, kulmahiomakoneella, metallisorvilla, kaasu hitsaus- ja kaasuleik kauslaitteella, paineilmalla tai vastaavalla toimivalla naulaimella ja muulla vastaavalla koneella, laitteella ja työvälineellä, jolla omalla va romattomuu della voi aiheuttaa vakavan työtapaturman, 2) traktorilla, jossa ei ole turvaohjaamoa tai joka on varustettu vinssillä, kuormaus nosturilla, kaivinkoneella tai etu- tai takakuormaimella taikka johon on liitetty erillistä voimansiirtoa tarvitseva työkone, trukilla lukuun ottamatta hidasta tavaran siirtoon käytettävää niin sanottua mata lanostotrukkia, maansiirtokoneella, metsätyökoneella, leikkuupuimurilla, turpeennostokoneella, sekä vaativissa olosuhteissa moottorikel kalla ja mönkijällä, 3) konekäyttöisellä nosto- ja siirtolaitteella kuljettajana, merkinantajana tai hoitajana lukuun ottamatta kiinteästi asennetun painonappiohjauk sella varustetun hissin oh jaamista sekä nostimella, taljalla tai vastaa valla laitteella oman työkappaleen nosta misessa sekä 4) henkilönostolaitteella ja henkilönostimella. Vaa ratekijöitä saat taa esiintyä mm. seuraavissa luonto- ja ympäristö alan töissä: Koneiden huolto- ja kunnossapito työt Ympäristönhoito työt Ulkoilureittien ym. ra kennus- ja kun nossapitotyöt Monet luonto- ja ympäristöalan ko netyöt Poronhoitotyöt Maastoajoneuvoilla liikkuminen vaati vissa olosuhteissa 19

20 Vaaratekijät STM:n esi merkkiluet te lossa (128/2002) 2. Kemialliset vaaratekijät Työssä voi olla erityinen kemiallinen vaara, kun altistutaan haitallisessa määrin seu raaville aineille ja valmisteille: 1) Aine ja valmiste, joka luokitellaan kemikaalilain (744/1989) 19 :ssä tarkoitetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen tai 11 :ssä tarkoitetun vaarallisten ainei den luettelon mukaisesti: a) erittäin myrkylliseksi ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavilla lausek keilla R26 (Erittäin myrkyllistä hengitettynä.), R27 (Erittäin myrkyllistä joutuessaan iholle.), R28 (Erittäin myrkyllistä nieltynä.) tai R39 (Erittäin vakavien pysyvien vauri oiden vaara.); b) myrkylliseksi ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavilla lausekkeilla R23 (Myrkyllistä hengitettynä.), R24 (Myrkyllistä joutuessaan iholle.), R25 (Myrkyllistä nieltynä.), R39 (Erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara.) tai R48 (Pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle.); c) haitalliseksi ja merkitään varoitusmerkillä Xn ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R48 (Pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle.); d) syövyttäväksi ja merkitään varoitusmerkillä C ja vaaraa osoittavilla lausekkeilla R35 (Voimakkaasti syövyttävää.) tai R34 (Syövyttävää.); e) räjähtäväksi ja merkitään varoitusmerkillä E ja vaaraa osoittavilla lausekkeilla R2 (Räjähtävää iskun, hankauksen, avotulen tai muun sytytyslähteen vaikutuksesta.) tai R3 (Erittäin helposti räjähtävää iskun, hankauksen, avotulen tai muun sytytyslähteen vaikutuksesta.); Vaa ratekijöitä saat taa esiintyä mm. seuraavissa luonto- ja ympäristö alan töissä: Ongelmajätteiden kä sittely Ympäristökemiaan liit tyvät tehtävät f) haitalliseksi ja merkitään varoitusmerkillä Xn ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R39 (Erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara.); g) haitalliseksi ja merkitään varoitusmerkillä Xn ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R40 (Pysyvien vaurioiden vaara.); h) herkistäväksi ja merkitään varoitusmerkillä Xn ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R42 (Altistuminen hengitysteitse voi aiheuttaa herkistymistä.); i) herkistäväksi ja merkitään varoitusmerkillä Xi ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R43 (Ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä.); j) syöpää aiheuttavaksi ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavalla lausek keella R45 (Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa.); k) perimää vaurioittavaksi ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavalla lau sekkeella R46 (Saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita.); l) lisääntymiselle vaaralliseksi (vaikutukset hedelmällisyyteen) ja merkitään varoitus merkillä T ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R60 (Voi heikentää hedelmällisyyttä.); m) lisääntymiselle vaaralliseksi (kehityksen häiriöt) ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R61 (Vaarallista sikiölle.) ja n) ärsyttäväksi ja merkitään varoitusmerkillä Xi ja jollakin vaaraa osoittavista lausek keista R12 (Erittäin helposti syttyvää.), R42 (Altistuminen hengitysteitse voi aiheuttaa herkistymistä.) tai R43 (Ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä.). 2) Aine ja valmiste, jota tarkoitetaan valtioneuvoston asetuksessa työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000). 3) Lyijy ja sen yhdisteet sikäli kuin ne imeytyvät ihmisen elimistöön. 4) Asbesti ja 5) Ympäristön tupakansavu. 3. Fysikaaliset vaaratekijät Seuraavissa töissä voi olla erityinen fysikaalinen vaara: a) työt, joissa voimakas melu voi aiheuttaa kuulovaurion vaaraa, b) työt voimakkaasti tärisevillä työkoneilla, c) työt, joissa voi altistua terveydellisille vaaroille kylmyyden tai kuumuuden vuoksi ja d) työt erityisen korkeassa tai matalassa ilmanpaineessa. 4. Sähköiset vaaratekijät Erityinen sähköinen vaara voi olla jännitetyössä ja työssä paljaiden jännitteisten osien läheisyydessä sekä vahvavirtalaitteiden ja hissien huolto- ja korjaustyössä. Mönkijällä tai moottorikelkalla ajo Ulkotyöt kylmällä säällä Sähkölaitteiden käyttö ulkona ja kosteissa tiloissa Sähkökalastus 20