eksote ARVIOI NTI KERTOM US 2OT4

Transkriptio

1 # ekste ARVIOI NTI KERTOM US 2OT4

2 Eteld-Ka rjalan ssiaal i- ja terveyspiirin tarkastuslautaku nta TIIVISTELMA Tarkastuslautakunnan tehtdvii n arviida valtuustn asettamien tavitteiden tteutumista. Tarkastuslautakunnan niik6kulma Eksten timintaan n sama kuin kuntalaisen. Kuntalaista kiinnstaa tietdd kuinka hyvin Ekste n nnistunut jdrjestiimdiin ja tuttamaan ssiaali- ja terveyspalveluita. Eksten valtuust n talusarvissa asettanut hallitukselle taludelliset ja timinnalliset tavitteet, jiden tteutumista tarkastuslautakunta vusittain arvii. Tilikauden tiirkein tehtiivii n llut taluden tasapainttaminen ja alijddmiiisen tulskehityksen suunnan muuttaminen. Eksten rahitusta lis6ttiin ja tuttavuushjelma (palvelurakenneuudistus) laadittiin lppuvudesta Tilinpiiiits 2014 sittaa, ettd krjausliike n nnistuttu tekemiidn. Timintakatetta jiii niin paljn, ettd kertyneit6 edellisten vusien alijddmid vidaan kattaa jpa suunniteltua enemm;in. Talussuunnitelman mukaan tasapain menissa ja tulissa n saavutettu mys tulevina vusina. Niin kauan kuin kuntien maksukyvyssii ei tapahdu lennaista heikentymistd, ssiaali- ja terveyspalvelut pystytddn siis jatkssakin jdrjestdmiiiin nykyiselld taslla. Ekste ptirjdii edelleen hyvin suurten kuntien keskindisessii tehkkuusvertailussa, mistd vi pddtell6 sen ettii jiisenkuntien taludellisen lisdanstuksen tarve ei le seurausta ainakaan Eksten timinnan merkittdvdstd tehttmuudesta. Kuntalaisen turvallisuuden tunne mudstuu suurelta sin siitd, ettd hdn kkee saavansa kntaktin palveluntuttajaan sillin kun hdn sitd tarvitsee. Vaikka yhteiskunta tietkneistuu ja kansalaisen matimisuutta halutaan vahvistaa, kestdd vieli jnkun aikaa ennen kuin puhelimen asema tdrkeimpiinii yhteydenttviilineend vidaan krvata jllakin muulla. Sumen suurimpien kaupunkien ja kuntien avterveydenhullsta tehdyn laajan kyselytutkimuksen perusteella puhelinpalvelut eivdt le kuntien ydinsaamista; kansalaiset antivat hunt arvsanat puhelinyhteyden saamisesta. Miksi Sneran O2O202 vastaa viidessd sekunnissa kun kunnan puhelimeen vastaaminen kestdd viisi minuuttia? Kska Snera ei halua etta 15 sekunnin piiiistii asiakas valitsee kilpailijan numern 0100L00. Luurin nstamisen npeus kert siiti kuinka paljn asiakkaasta vdlittiiii. On tiirkeiid kiinnstua asiakkaan tuntemuksista, keriitii palautetta ja analysida siti. Eksten yleisarvsana li mainitussa 12 suurinta kuntaa kiisittdvdssd kyselytutkimuksessa sieltd heikimmasta piiiistii, jskin vaihteluviili li kapea. Tisaalta Eksten palvelut pdrjiiiiviit suurten kuntien kustannusvertailussa ja laatu ja hinta liittyvet erttamattmasti tisiinsa. Liikkuvat terveyspalvelut laajenivat tilikauden aikana labratripalveluja pyrien pddlld tarjavan Malla -autn avulla. Haja-asutusalueiden ngelma n kiinteiden timipisteiden viihiiinen kdyttbaste eli kiiiintiien ngelma n krkeat yksikk6kustannukset. Palvelujen keskittiiminen taas vie palveluita etaelle asukkaista. Palvelupisteiden viihentdmisestd aiheutuvaa haittaa pyritddn lievittdmddn liikkuvien palvelujen avulla. On tdrkedii etsis Malla-autn kaltaisia uusia timintamalleja, kska vanhalla tavalla ei vida kustannussyistd jatkaa. Uusia menetelmid pitdd alusta pitden arviida kuitenkin my6s taludellisen kannattavuuden ndkkulmasta j pilttivaiheessa. Laskelmien tulksia lisi hyvti avata mys valtuustn suuntaan. Kuinka muuten vi valtuust varmistua siita, ette Mallun ja Mallan kdyttdm i n en siiiistd ii ra h aa ki i ntedd n pa lvel uverkkn verrattu na? Valtuustn niihden sitvien tavitteiden tteumaraprtinti saa tiinii vunna tarkastuslautakunnalta mitteita. Tilinpliiitksen keskeinen tehtave n antaa valtuustlle tieta siitd kuinka hyvin Eksten timinnalliset ja taludelliset tavitteet n saavutettu kska kuntalain mukaan kuntayhtymdn timinnasta ja taludesta vastaa valtuust. Tarkastuslautakunta ei vi arviida tavitteiden saavuttamista, js tulksista raprtidaan puutteellisesti. ja riskienhallinnan kehittamiseen n kiinnitettiivii humita. Hyvin dkumentidun valvntajdrjestelmiin avulla valtuust vi varmistua siitii, ettd kuntayhtyma saavuttaa sille asetetut tavitteet ja systemaattisen riskienhallinnan avulla vidaan varautua mahdllisiin uhkakuviin. Valvnta ja riskienhallinta alkaa Sisdisen valvnnan yllmmiiltii taslta; valtuustn n syyte ryhtyd timenpiteisiin timivaltansa palauttamiseksi asettamalla talusarvissa varjen kiiytdlle selke6 katt. Vuden 2014 talusarvissa sellaista ei llut, sitvana tavitteena li vain tuls. Valtuustn tehtava n pdiittdd menkehyksestii eli timinnan laajuudesta. ARVIOINTIKERTOM U5 2O],4

3 Eteld-Karjalan ssiaal i- ja terveyspiirin ta rkastuslautakunta Eksten Taluden tasapain ja edellisten vusien kertyneet alijiimdt...6 ARVIOINTI KERTOM US 2014

4 Eteld-Karjalan ssiaal i- ja terveyspiirin ta rkastuslautakunta KOKOONPANO Tarkastuslautakunnan varsinaisia j6seniii vat lleet Heikki Lhi (puheenjhtaja), Esk ljiis (varapuheenjhtaja), Piiivi Sivenius, Anneli Mylldrinen ja Jarm Semi. Heiddn varajdseninddn vat timineet Asm Karhu, Juhani Liimatta, Titta Miikkulainen, Virpi Trniainen ja Esa Hirvnen. Tilintarkastuksesta n vastannut JHTT-yhteis BDO Audiatr Oy ja piiiivastuullisena tilintarkastajana n timinut JHTT, KHT Ulla-Maija Tumela ja L6.6.20t4liihtien JHTT, HTM Jhanna Lundstrm. TEHTAVAT Tarkastuslautakunnan tehtave kuntalain mukaan n arviida, vatk valtuustn asettamat timinnalliset ja taludelliset tavitteet tteutuneet. Valtuust n hyvdksynyt timinnalliset ja taludelliset tavitteet talusarvissa. Tarkastuslautakunnan muut tehtiivdt n yksityiskhtaisesti miiiiritetty Eksten tarkastussiiinndsss. TOIMINTA Tarkastuslautakunta kkntui tilikauden aikana ll kertaa. Tarkastuslautakunnan tarkastuskhteet perustuivat vusisuunnitelmaan ja sisdlsivit seuraavat timinnan sa-alueet ja erityiskysymykset: r. dihdekuntutus liikkuvatpalvelutavterveydenhullssa lgistiikka sis6ltiien kuljetukset, varastinnin, materiaali, kalust- ja palveluhankinnat Parikkalan, Rautjdrven ja Ruklahden kunnat stpalvelut Saimaan tukipalvelut Oy Terveys- ja vanhustenpalvelut -vastuualue taluskatsaukset ja tilintarkastajan vdliraprtinnit Timinnan tavitteet asetetaan strategian mukaisesti neljdstii nikkulmasta: 1) asiakas ja palvelut, 2) timintamallit ja prsessit, 3) henkilst6 sekri 4) talus ja tulksellisuus. Eksten valtuust n vahvistanut Eksten timinnalle vudelle 2014 sitvat tavitteet, jiden tteutumista lautakunta arvii niik6kulmittain. ASIAKAS JA PALVELUT Asiakkaan ja palvelujen ndkdkulmasta seurataan palvelujen laatua, saatavuutta seki asiakkaan valinnanmahdllisuuksien lisiidmistii. Palvelujen saatavuutta ja laatua arviidaan hit- ja palvelutakuun tteutumisella siiddsten mukaisesti sekii ensikntaktin saamisella keskeisimpien palvelujen salta. Aikarajissa pysyminen n tiirkeii mittari. Palvelutarpeen arviinnin ja itse palvelun saamisen npeus vat tiirkeitd laatumittareita, sen hella ettii palvelu itsessiidn n laadukasta. Resurssien kasvattaminen npeuttaa palvelun saatavuutta mutta lis55 samalla kustannuksia. Prsessien kehittiimisellii hyddynnetiidn lemassa levat resurssit mahdllisimman hyvin, mutta jssain vaiheessa tehstamisellekin tulee raja vastaan.

5 Eteld-Karjalan ssiaal i- ja terveyspiirin ta rkastuslautakunta hit- ja palvelutakuun tteutuminen (%) ensikntaktin saaminen keskeisimpien palveluiden salta / terveyskeskusten pu helinvastausaika (%l asi akastyytyvdisyysky sely svitun hjelman mukaisesti palvelusetelien kdytt ja laajuus (palveluiden lukumddrd ja eurmddrd ) matalan kynnyksen pa lvelukeskittvmdt liikkuvat palvelut mnipalvelu pisteet 100 % sdddksien rajissa L00 % siiddksien mukaisissa rajissa (<5 min tai ta ka isi nsitt) yksittdisen kyselyn tulksen keskiarv > 3,5 pa lveluseteli kdytcissd vdhintssn kuudessa palvelussa ja L palvelussa he nki lkhta i nen budjetti, eurmddrd kasvaa vusittain ja krvaa nykyisid palveluja pa lveluneuvnnan ja hjauksen kiyttdjien mdiird kasvaa tetaan kewtn vdhintddn kahdessa merkittdvdssd pa lvelu ssa hyvinvintiasem apil ttien (3) yhteydessi kkeillaan mnipalvelu pisteide n timintamallia 74,2% - 100,0% vastaus alle 5 min:80% Callback:94% ei raprtitu 7L,4%- 100,0% vastaus alle 5 min: 85% Callback:94% Hitnpddsy lasten ja nurten psykiatriassa n parantunut leellisesti edeltivistd vudesta. Heikin tuls n vammaispalveluissa, jssa asian vireille tul kesti jka neljiinnessii tapauksessa yli sdddetyt 7 vrk. Tilastjen laskentatapa ei le lspindkyvds. Vuden 2013 arviintikertm uksessa n tettu yksityiskhtaisemmin kantaa tdhdn asiaan. Jllei laskentaperusteita avata, menettae mittari merkityksensd. Tavitteen tteutumista ei vi arviida. kska siti ei raprtitu. t t2s3 466 Eurmddrd n kasvanut yli 200 tuhatta "Malla" liikkuva labratri tettiin kayttn rppuvunn a Hammashu It Nuli, Hyvinvintia semapiltit eu ra tavitteen m ukaisesti. Henkil<ikhtaisen budjetin salta tulsta ei le raprtitu eikd myciskdin sitd miten palvelusetelit vat krvanneet nykyisis palveluita. Tteutunutta kdyttdjdmidrdd ei le raprtitu. Tavite n sittain saavutettu, kska liikkuva labratri n tettu kawtn. Ei raprtitu. Taulukk 1. Palvelujen stvuus -tavitteen tteutuminen TOI M I NTAMALLIT JA PROSESSIT Timintamallien ja prsessien niikkulmasta seurataan palvelurakenteen muutsta laitshidsta avpalveluihin seka rsessien sdh k6istdmistd. Arviintikert mus 2014

6 Eteld-Karjalan ssiaali- ja terveyspiirin tarkastuslautakunta lkdihmisten ymperivurka utisten pitkdaikaishitpaikkjen lukumddrd suhteessa yli 75- vutiaaseen vdestcin pl. lmatra Laitshidn netttimintamenjen suus Eksten netttimintamenista (%). LAhttas vunna 2011 n Laskee vudesta 20L3 Laskee 27 %:iin vunna ,6% (=tl7t paikkaa / 1r.136 hl6a) t,7 % (=1168 paikkaa / 109s0 hl6e) tavite saavutettiin Muuts li ikean suuntainen mutta tavitteesta jeatiin. Sdhk6isen asiinnin prtaalin kewtiijet (lkm) Sdhkdisten palveluiden kayttaktiivisuus ja laajuus (%-suus kdyttdjistii, timintjen lukumddrd) Rekisterciityneet kdyttdjdt 5% vdestcistd. Prtaalin aktiiviset keyttejet 100/kk Keytta ktiivisu us kknaisuutena lisddntyy 70%:iin ja k6yttri laajenee uusiin timintihin. Itseilmittautuminen: kaikki EKKS:n yksikcit ja Armilan terveysasema mukana itseilmittautumisessa. Turvallinen viestinvelitys: Tavitetas n 500 kiiyttajaa. Yksikiden lisddminen L5:een. ei raprtitu ei raprtitu Ti mi nta kertm uksessa raprtidaan kirjautumiskertjen llsddntyneen 6375:std 18420:een. Tavitteena li rekisterciityneide n Ei le raprtitu livatk kaikki EKKS:n yksik6t ja Armilan terveysasema mukana itseilmittaut umisessa. Turvallinen v iestinvalitys: 1905 kdyttdjdd. Yksikciiden mddrdd ei raprtitu. Turvallinen v iestinvdlitys: 710 kdyttdjdd. Yksikiden mddrdd ei raprtitu. kdyttdj i en I uku m dii rd n kasvu. Tavitteen saavuttamista ei vi arviida. Sdhkciisten alveluiden kdyt6n lisddntymiselle asetettujen tavitteiden tteutumista ei vi arviida, kska se n puutteellisesti raprtitu. Talusarvissa n asetettu selkedt tavitteet, jtka tulee raprtida timinta kertmu ksessa. Ainastaan turvallisen viestinvdlityksen salta n kdyttdjien meere ilmitettu selkedsti ja sen salta tavite n saavutettu. Ajanvaraus: Kaikki Eksten yksinkertaiset ajanvaraukset vat palvelun piirissd Osa palveluista n timintakert muksen mukaan ajanvarauksen piirisse, mutta tavitteen tteutumista ei le sel kedsti Taulukk 2. Timintmallit ja prsessit -tqvitteen tteutuminen Arviintikertmus 20L4

7 Etelii-Karjalan ssiaal i- ja terveyspiirin ta rkastuslautakunta HENKILOSTO Henkil6st mudstaa suurimman san Eksten kustannuksista ja n siten tdrkein tutannntekijd. Tytyytyvdisyydellii n vaikutusta tyn tuttavuuteen. On tdrkedd selvittiiii henkilstn hyvinvintia sddnn6llisesti, jtta mahdllisiin epdkhtiin vidaan puuttua ajissa. Tycityytyvd i syys kyse ly Vastausprsentti 73 ja tulsten keskiarv paranee kaikilla sa-alueilla Jhtaminen 3,2; ty6yhteiscin timivuus 3,32; ty6lt ja saaminen 3,19; mat vimavarat a a1. Jhtaminen 3,2; tydyhteisn timivuus 3,36; tylt ja saaminen 3,2; mat vimavarat 3,72; palkkaus2,64 Pa I kkatyytyviiisyyttii ei raprtitu. Vastausprsentti li 60. Viidestd sa-alueesta vain yksi ei laskenut. Tavitetta ei saavutettu. palkkaus ei Henkikitycivusien vertailukelpinen midrd Vakiintuu 4000 henki ltyrivuden taslle tavite saavutettiin T u I u kk 3. H e n ki I st6 -tavitte e n tte utu m i n e n Valtuustn niihden sitvat tavitteet tteutuivat investinteja tasapainssa ja lainja n vehennetty suunniteltua npeammin. sairaa lahan kkeen viivdstymisestd. lukuun ttamatta. Taluden tult ja ment vat Investinnin jdivdt saksi tteutumatta, mikd jhtui Investinnit Tilikauden tuls Lainjen lisbys Lainjen lyhennys talusarvi (MEUR) L4,9 8,3 1,8 4,L tteuma (MEUR) 10,6 tt,4 0,0 5,4 TALOUS JA TULOKSELLISUUS Taluden ja tulksellisuuden niikkulmasta seurataan kustannustehkkuutta. Palvelujen hinta n kuntalaisille yhtii tdrkeiiii kuin niiden saatavuus ja laatu.

8 Eteld-Ka rjalan ssiaali- ja terveyspiirin ta rkastuslautakunta Tarvevakiidut netttiminta me nt pl. lmatra ( /asukas), Tammi-Elkuu 3r.r ,7 (ka 3013,0 ) r,2% (ka 2012->2013 4,9%l Raprtintikausi n vuden ensi mmdinen klmannes, mikd sisdltdd paljn epdvarmuustekijitd. Raprtinnissa tulisi kiiyttdd ajallisesti kattavampaa aineista. Ainakin tammi-elkuun tilast n llut iivissd tilinpiiatksen ten aikana. Raprtintikausi n vuden ensimmeinen klmannes, mikd sisiiltdd paljn epdvarmuustekijitd. Raprtinnissa tulisi talusarvin tteutuminen Talusarvin tteutumi nen n ettti mi nta me n jen salta li 100,5% (tteuma ja talusarvi ). Mittarit n syyta nimete selkeesti, ette tulkinnan varaa ei jea siitd, minkd tlusarvin ercin tteutuminen n tavitteena. Esimerkiksi tessa tapauksessa svelias nimi lisi N ettti mi nta m e n j e n tte utu m i n en tl usrvin mukisena. Tavite saavutettiin. Taulukk 4. Talus j tulksellisuus -tavitteen tteutuminen EKSOTEN VERTAILU MUIHIN KUNTIIN JA KUNTAYHTYMIIN Ainut kattavan vertailutiedn lehde n Kuntaliitn kehityspiiiillikkd Heikki Punnsen laatima pikkileikkaus alustavista tilinpiidtstiedista (tammi-julukuu 2014). Punnnen tdhdentiiii, ettii tiedt sisdltdvdt mnia epevarmuustekij6itd ja niiden tulkinnassa n humiitava mnia selittdvid syit6. Kska parempaakaan tietlahdette ei le kdytettdvissd arviintikertmuksen laatimisajankhtana, n tiissiikin kertmuksessa Eksten timintaa arviitu mainittujen vertailulukujen valssa. Kuv L. Ekste kestiiii kustnnustehkkuusvertilun suurten kuntien kesken. Vihreiit tlpat sittavt, kuinka paljn kunnn (kuntayhtymdn) ste-kustannus li henkeii khden kun humiidn kuntlisten ika i sirastavuus. Kdyrti sitta ku n na n vdest mdd rd n. Ste-ment asukasta khden 2014 (g x (g (H.) (u P buu C -c s00 ; : j 400 :6(u?nn -:z f 200,! :::FUAggJat i.i99c*ru g;gsiif*p lil /asukas -35Lrk35luku

9 Eteld-Karjalan ssiaali- ja terveyspiirin ta rkastuslautakunta TALOUDEN TASAPAINO JA EDELLISTEN VUOSIEN KERTYNEET ALIJAAMAT Jdsenkunnat spivat vunna 20L3 taluden tasapainttamistimista, jiden avulla velkaantumiskehitys pysaytetaan ja kertyneet alijdiimiit maksetaan hallitusti pis liihivusina. Ratkaisuna n sekii lisiitd kuntien rahitusta etta tehstaa Eksten timintaa. Rahituksen lisiiiiminen edellytti jdsenkunnilta vernkrtuksia ja Ekstelta knkreettista suunnitelmaa siiistdjen aikaansaamiseksi. Timintakatetta jdi vunna 2014 niin paljn, ettii sillii pystyttiin rahittamaan pistt ja rahituskulut sekd kattamaan aiempien vusien aikana syntynyttii taluden alijiiiimiiii jpa suunniteltua enemmen. Tarkastuslautakunta pitdii taluden tasapainttamistimia nnistuneena. Eksten talus n vakaalla phjalla keskipitkdlld tiihtiiimellii edellyttiien ettd jdsenkuntien maksukyvyssd ei tapahdu lennaista heikentymistd. kuv 2. Alijtidmiin kasvu n pysiihtynyt ja timintktteen tas sittqa taluden levn tspainss. Taluden tasapain ( 5 CJ G -c f s t suunnitelma suunnitelma suunnitelma L r Pistt, TEUR mtimintakate, TEUR Tilinpiiiit6ksen ldhtkhta n valtuustn hyviiksymd talusarvi ja siind asetetut tavitteet. Tilinpddtksessii ja timintakertmuksessa tulee tavitteiden tteutuminen esittiiii selkedsti kiiyttdmdllii jhdnmukaisesti samaa esitystapaa kuin talusarvissa n keytetty. Js tavitteeksi n asetettu siihkdisen prtlin kiiyttiijien miiiirii, niin ei tule raprtida tiimiin sijasta kirjautumiskertjen miiiiriiii kska tdmd n eri asia. Tarkastuslautakunta ei vi tdeta saavutetun sellaisia tavitteita, jiden tteumaa ei raprtida ikein tai jdtetean kknaan raprtimatta. Raprtimatta jiittiimiselle tulee esittiid aina syy. Tavitteiden tteutumisen tdsmiilliseen raprtintiin n kiinnitetteve humita. Ekste n pyrkinyt tehstamaan avterveydenhulln palveluverkn timintaa karsimalla haja-asutusalueiden kiinteita palvelupisteitd. Palvelutarvetta n pyrittytyydyttdmiiiin liikkuvilla palveluilla kuten Mallu -autlla, jka n matkailuautn alustalle riiitiility terveydenhulln palvelupiste. Tilikauden aikana n liikkuvia palveluita laajennettu uuden labratriautn, nimeltddn Malla, mytii. Vuden 2013 arviintikertmuksessa tarkastuslautakunta halusi

10 Etelii-Ka rjalan ssiaali- ja terveyspiirin tarkastuslautakunta ldpindkyvyyttd liikkuvien terveyspalvelujen kustannuksiin, jtta lisi mahdllista arviida niiden taludellista jdrkevyyttii vaihtehtna kiinteiden timipaikkjen ylliipitdmiseen tai asiakkaiden kuljettamiseen. Lautakunnan mielestd kustannuslaskentaa li tdltd sin kehitettiivd. Ekste n pyrkinyt kehittemaan kustannuslaskentaa siten kuin lautakunta n esittdnyt. Tieta n systemaattisesti kerdtty niin suritteista kuin kustannuksistakin, mutta valmiita kustannusvertailuja tai niistii tehtyjd jhtpiiiitdksiii ei le. Timintakertmuksessa ei le tettu kantaa liikkuvien palveluiden kustannustehkkuuteen. Kannattavuusvertailun tekeminen kiinteiin timipaikan palvelun ja Mallu -autn viilillii n vaikeaa, kska Mallu -autn palvelut pikkeavat kiintedn timipaikan palveluista; pii6pain n llut sairaanhitajan ja suuhygienistin palveluissa mutta niiiden lisdksi n tarjttu labratripalveluita sekii palvelunhjausta. Liikkuva palvelupiste n uudentyyppistd timintaa, jlle ei le lemassa valmista mallia ja siksi Ekste n edennyt erilaisten kkeilujen kautta. Kdytdnniin haasteista hulimatta lautakunta pitee tarkeene ette liikkuvia palveluja samin kuin kaikkea muutakin timintaa arviidaan muiden kriteerien lisdksi aina my<is palvelun taludellisen tehkkuuden kautta. Oman timinnan yksikk6kustannusten selvittdminen ja vertailu muiden ste -piirien yksikkkustannuksiin kannattaa, kska se antaa tdrkedd tieta man timinnan laadusta. Laadukas timinta n aina kustannustehkasta. Tilikaudella kahdeksantista hanketta sai ulkpulista rahitusta. Niiden yhteissumma li 12,9 MEUR ja hankkeiden kestt vaihtelivat kahdesta klmeen vuteen. Valtasa hankkeista piiiittyi tilikaudella siten, etta vunna 2015 kdynnissii levien hankkeiden arv li endd 7,9 MEUR. Tyypillisesti Eksten rahitussuus li nin pulet hankkeen kkn aiskusta n nu ksista. Tarkastuslautakunta kiinnitti humita vuden 2013 arviintikertmuksessa 3 MEUR suuruiseen klmevutiseen tutkimushankkeeseen (nimetty myohemmin "KauklKA"), jhn sallistumisesta hallitus piiiitti ilman valtuustn hyviiksyntiiii. Arviintikertmukseen antamassaan vastineessa hallitus tteaa, etti "hallint- tai timintasssnndssd ei hallitukselle le asetettu eurmdiiriiisi6 rajja pidtksenten katiksi." Pciytiikirjan mukaan valtuust ei reaginut asiaan, mistd vinee pii2itellii sen hyviiksyneen menettelyn. Alustavan suunnitelman mukaan 3 MEUR laajuinen hanke lisi aiheuttanut Ekstelle 1,5 MEUR kustannukset (50% rahitussuus). Vuden 2014 hankeraprtinnista ilmenee ettd hankkeen kknaiskustannus n kasvanut 4,3 MEUR:n ja Eksten rahitussuus n kasvanut 2,7 MEUR:n (63%1. Timintasiiiintijn n kirjattu ettii hallituksen tulee timia talusarvin asetettujen rajjen puitteissa. Kska valtuust n hyvdksynyt talusarvin, jssa valtuustn niihden sitvat tavitteet eiviit rajaa varjen kiiytt6ii (menjen yldrajaa ei le asetettu), se n kdytinn6ssi luvuttanut piiiitsvaltansa hallitukselle. Jtta valtuust vi tsiasiassa vastata Eksten timinnasta ja taludesta kuten kuntalaki miiiiriiii, n valtuustn syyta asettaa hallitukselle valtuustn ndhden sitvaksi tavitteeksi tilikauden menille katt ia siten asettaa vervarjen kiytiille selkedt rajat. Kuntaliitn teettdmdssd asiakastyytyviiisyystutkimuksessa haastateltiin 7700 asiakasta terveyskeskuskdynnin yhteydessii. Tutkimuksessa livat mukana Helsinki, Esp, Jyviiskyld, Kuvla, Kupi, Lahti, Oulu, Turku, Vantaa, Hdmeenlinna, Tampere ja Ekste. Suurten kaupunkien yleisarvsana li 4,3 asteiklla 1 (heikin) - 5 (paras). Alhaisimmat yleisarvsanat saivat Ekste ja Lahti. Hiimeenlinna li paras liihes kaikilla sa-alueilla. Asiakkaat livat erityisen tyytyvdisiii henkil6kunnan ammattitaitn. Viihiten tyytyvaisia ltiin puhelinyhteyden saamiseen. Eksten tulee edelleen kehittiii palvelujen saatavuutta helpttamalla asiakaskntaktin saamista puhelimitse, se npeasti etenevdstd ICT -alan kehityksestd hulimatta n kuitenkin viel6 piidasiallinen yhteydentttapa. kska

11 Etelii-Karjalan ssiaali- ja terveyspiirin tarkastuslautakunta Lppuvudesta 2013 Ekste teki suunnitelman palvelurakennemuutksen timeenpansta ja siihen liittyen suunnitelman palveluverkn uudistamisesta vusina 2Ol Palvelurakennemuutksen nnistuminen n taluden pysyvdn tasapainttamisen edellytys, mutta sen tteutus edellyttiiii pitkajenteiste ja suunnitelmallista timintaa. Kska pulet Eksten kustannuksista mudstuu palkista, npeiden siiiist6timenpiteiden tekeminen ei le kunnallisen tyvimaplitiikan asettamien reunaehtjen vuksi mahdllista; palkat eivdt justa alaspdin eikd irtisanminen taludellisista syistd le kdytiinnssd mahdllista. Kuntayhtymiin n kaikissa lsuhteissa lisiiksi pystyttdvd hitamaan sille asetetut lakisdsteiset velvitteet, mikii edellyttiiii miiiirdttyd henkiliityvusimidrdd. Lautakunta tteaa, ette Ekste n timinut palvelurakenneuudistuksen tavitteiden mukaisesti. Hyvinvintiasemia n kdynnistetty Lemille, Ruklahdelle ja Lauritsalaan, sdhkistd ajanvarausta n hyddynnetty, yhteyskeskuksen avulla n kehitetty ajanvaraustimintaa ja hidntarpeenarviintia ja laitshidn vudesastjen paikkja n vdhennetty. Uudistusten taludellisten vaikutusten arviiminen n vaikeaa, kska Eksten palvelukknaisuus mudstuu mnesta eri tekijiistii, jtka kaikki vat keskindisessd riippuvuussuhteessa. Palvelujen saatavuuden parantaminen lisdd palvelujen kysyntdd, mikli pulestaan kasvattaa kustannuksia ainakin lyhyellii aikaviilillii. Pitkin aikav6lin vaikutuksia ei vida ennustaa. Lisdiintynyt ste-palvelujen kdytt6 vi ehkiiistii syrjdytymisestii kituvia kustannuksia, jllin pulestaan n mahdllista saada aikaan sdiistii. Esimerkiksi siihkinen ajanvaraus ja hidntarpeen arviinnin integraati useiden timipaikkjen kesken tehstavat Eksten timintaa ja parantavat palvelua mikd n jka tapauksessa kuntalaisen edun mukaista. Vaikka mainittujen esimerkkien khdalla Eksten kulut pysyisiviitkin alkuvaiheessa ennallaan (tai jpa kasvaisivat tarvittavien investintien ja kulutuksen vuksi), niin timinnan laatu paranee ja suritteet lisaentwat. Kun uusi timintamalli vakiintuu, vidaan timinnan laajuutta speuttaa vastaamaan kuntien maksukykyii henkil6kunnan lunnllisen pistuman mytii ja vasta sillin rahitustarvekin pienenee. Laitshidn purkaminen n timinnan tehstamisen niik6kulmasta ngelmallinen tavite. Ei le lainkaan itsestaen selviiii, etta ktiin vietdviit hit- ja hivapalvelut lisivat taludellisesti edullisin vaihteht erityisesti hajaasutusalueella. On muistettava, ettd Eksten palvelurakenneuudistus lijhti liikkeelle nimenmaan timinnan tehstamistarpeista kuntien maksu kyvyn hei ketessd. Sisiiinen valvnta n lennainen sa pdivittdistd jhtamista, jnka tarkitus n asetettujen tavitteiden saavuttaminen. Valvnta- ja raprtintivelvitteet sitetaan selvdsti, tiet ja tietjdrjestelmdt sujataan ja maisuus turvataan. Spimushallinta n kunnssa ja vddrinkiiytkset estetii6n. Talusarviprsessin yhteydessd analysidaan riskeji, jtka uhkaavat asetettuja tavitteita. Riskienhallinta tulee ulttua kaikkeen piiivittdiseen timintaan ja se tulee dkumentida. Kaikista merkitteviste piiiitksistd n tehtiivii riskiarvi. Sisiiisen valvnnan ja riskienhallinnan timivuudesta n rartitava timintakertmuksessa. Kuntalain mukaan kunnan (kuntayhtymiin) valtuustn n tehteve pddtds sisdisen valvnnan ja riskienhallinnan perusteista. Tilintarkastaja n tilintarkastuskertmuksessaan ilmittanut havainneensa, ette mainittu pddts n tekemdtt6. Hallituksen tulee ryhtye vdlitttimlisti timenpiteisiin, jtta sisiinen valvnta ja riskienhallinta saatetaan kuntalain edellyttemelle taslle.

12 EtelS-Karjalan ssiaali- ja terveyspiirin tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta esittdd valtuustlle, ettii se mydntae tilivelvllisille vastuuvapauden tilikaudelta20t4. Tarkastuslautakunta jettea arviintikertmuksen vudelta 2014 valtuustlle kdsiteltdviiksi ja esittiiii, ettd valtuust pyytdd arviintikertmuksessa esitetyistd havainnista hallituksen selvitykset niin, ettii ne vidaan kiisitelld valtuustssa vuden lppuun mennessai ja timittaa selvitykset mys tarkastuslautakunnalle. Lappeenranna,r^ //' 6',* Eteld-Karjalan ssiaal i- ja terveyspiirin,/,/ Heikki Lhi puheenjhtaja ku ntayhtymdn tarkastuslautakunta era*- Esk ljds I varapuheenjhtaja &'6'"u"r^ Piiivi Sivenius jdsen