(51) Kv.lk.5 Int.c1.5 C 12P 21/00, C 12N 15/38. (41) Tullut julkiseksi - Blivit offentlig (32) (33) (31) Etuoikeus - Prioritet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "(51) Kv.lk.5 Int.c1.5 C 12P 21/00, C 12N 15/38. (41) Tullut julkiseksi - Blivit offentlig 21.01.84. (32) (33) (31) Etuoikeus - Prioritet"

Transkriptio

1 (B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT C (51) Kv.lk.5 Int.c1.5 C 12P 21/00, C 12N 15/38 (21) Patenttihakemus - Patentansökning SUOMI-FINLAND (FI) Patentti- ja rekisterihallitus Patent - och registerstyrelsen (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag (24) Alkupäivä - Löpdag (41) Tullut julkiseksi - Blivit offentlig (44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (32) (33) (31) Etuoikeus - Prioritet US P US P US P (71) Hakija - Sökande 1. Molecular Genetics, Inc., Bren Road East, Minnetonka, Minn., USA, (US) (72) Keksijä - Uppfinnare 1. Watson, Roger John, 3300 Emerson Avenue South, Minneapolis, Minn., USA, (US) 2. Weis, John Haynes, 33 Pond Avenue, Apt. B606, Brookline, Mass., USA, (US) 3. Enquist, Lynn William, 5691 Zumbra Drive, Excelsior, Minn., USA, (US) (74) Asiamies - Ombud: Berggren Oy Ab (54) Keksinnön nimitys - Uppfinningens benämning Herpes simplex-viruksen gd-glykoproteiinin valmistus Framställning av Herpes simplex-virusets gd-glykoprotein (56) Viitejulkaisut - Anförda publikationer Science 209 (1979) p , Chemical Abstracts 95 (1981) t, Chemical Abstracts 96 (1982) e, Science 218 (1982) p , Proc. Natl. Acad. Sci. USA 79 (1982) p , Nature 302 (1983) p (57) Tiivistelmä - Sammandrag Keksintö tarjoaa menetelmiä ja seoksia Herpes simplex-viruksen (HSV tyyppi 1 tai tyyppi 2) glykoproteiinigeenin (gd-geenin) kloonaamiseksi ja ilmentämiseksi yksisoluisissa isäntäorganismeissa. Myös selostetaan menetelmiä, joilla näitä uusia yksisoluisia organismeja viljellään HSV-geenituotteiden tuottamistarkoituksessa. HSV-gD:lle sukua olevat polypeptidit, joita tuotetaan tässä kuvatulla yhdistelmä-dna-tekniikalla, voidaan formuloida käytettäviksi immunogeeneinä rokotteissa, jotka antavat suojan HSV-1- ja HSV-2-tartuntoja vastaan. Förfaranden och kompositioner beskrives för kloning och uttryckande av Herpes simplex-virusecs (HSV typ 1 eller typ 2) glykoproteingen (gd-gen) i encelligavärdorganismer. Ytterliare heskrivs förfaranden tör kultiverimi av dessa nya encelliga organismer för bildandc av HSV-genprodukler. HSV-gD-bestade polypeptider producerade genom den hår beskrivna rekombinerings-dua- 47ekniken kan formuleras för användning som immunogener i vacciner för skydd mot HSV-1- och HSV-2-infektioner.

2 Herpes simplex-viruksen gd-glykoproteiinin valmistus 1. Keksinnön ala Keksintö koskee menetelmiä sellaisten proteiinien valmistamiseksi, jotka ovat Herpes simplex-viruksen (HSV) gd-glykoproteiinin kaltaisia. Keksinnössä käytetään yhdistelmä-dna-tekniikkaa, jonka avulla glykoproteiini D:tä (gd) tai sen osaa koodittava DNA-sekvenssi liitetään DNA-vektoriin, joka on virus-dna:ta, plasmidi-dna:ta tai bakteriofagi-dna:ta niin, että vektori kykenee toisiintumaan ja ohjaamaan gd-geenin ilmentymistä bakteeri-isännässä tai muussa yksisoluisessa systeemissä. Saatu yhdistelmä-dna-molekyyli siirretään isäntäsoluihin niin, että isäntäsolut kykenevät tuottamaan gd:tä tai sen osaa tai sen jollakin tavalla muuntunutta molekyyliä. Sitten tuotettu proteiini eristetään, puhdistetaan ja muunnetaan käytettäväksi immuunisuutta aiheuttavana aineena rokotteessa sekä HSV-tyypin 1 (HSV-1) ja tyypin 2 (HSV-2) aiheuttamaa tartuntaa vastaan. 2. Keksinnön tausta 2.1. Yhdistelmä-DNA-tekniikka ja geenien ilmentäminen Yhdistelmä-DNA-tekniikassa liitetään tiettyjä DNA-sekvenssejä DNA-apuvälineeseen (vektoriin) niin, että muodostuu yhdistelmä-dna-molekyyli, joka kykenee toisiintumaan isäntäsolussa. Yleensä liitetty DNA-sekvenssi on vieras vastaanottajana toimivalle DNA-apuvälineelle, so. liitetty DNAsekvenssi ja DNA-vektori on johdettu organismeista, jotka eivät vaihda keskenään geneettistä informaatiota luonnossa, tai liitetty DNA-sekvenssi voi olla täysin tai osittain synteettisesti valmistettu. Viimevuosina on kehitetty useita yleisiä menetelmiä, joilla on mandollista rakentaa yhdistelmä-dna-molekyylejä. Esimerkiksi US-patentissa

3 kuvataan tällaisten plasmidien tuotantoa käyttämällä restriktioentsyymejä ja yhteenliittämismenetelmiä. Sitten nämä yhdistelmäplasmidit siirretään yksisoluisiin organismeihin, joissa ne toisiintuvat, josta siirtämisestä käytetään nimitystä transformointi. Koska tekniikan yleinen soveltaminen on selostetty US-patenttijulkaisussa , se sisällytetään viitteeksi nyt käsillä olevaan selostukseen. Vielä erästä menetelmää yhdistelmä-dna-molekyylien siirtämiseksi yksisoluisiin organismeihin on kuvattu US-patenttijulkaisussa , joka myös sisällytetään viitteeksi tässä. Kyseisessä menetelmässä käytetään bakteriofagivektoreilla tapahtuvaa pakkaus/transduktiosysteemiä. Huolimatta rakentamismenetelmästä pitää yhdistelmä-dna-molekyylin olla yhteensopiva isäntäsolun kanssa, so. sen pitää kyetä toisiintumaan autonomisesti isäntäsolussa. Yhdistelmä-DNA-molekyylin pitäisi myös sisältää sellainen merkki, joka mandollistaa yhdistelmä-dna-molekyylillä transformoituneiden isäntäsolujen valitsemisen. Lisäksi, jos blasmidissa on tarvittavat toisiintumis-, transkriptio- ja luentasignaalit oikein ryhmittyneinä, vieras geeni ilmentyy transformoituneissa soluissa ja niiden jälkeläisissä oikein. Kuten kaikille viruksille, jotka infektoivat eukaryoottisia soluja, on myös Herpes simplex-virukselle ominaista se, että se vaatii eukaryoottisen isäntäsolusysteemin voidakseen replikoida perimänsä, ilmentää virusperäisiä geenejänsä ja luoda jälkeläisiä. Eukaryooteissa esiintyvä virusjoukko ja geenin ilmentymisen ja DNA:n toisiintumisen signaalit ja ohjausyksiköt eroavat prokaryoottien vastaavista. Tämä on erittäin tärkeätä, kun prokaryoottisissa isäntäsoluissa halutaan ilmentää geeni, joka luonnossa ilmentyy vain eukaryoottisissa soluissa. Nämä erilaiset geneettiset signaalit ja prosessointitapahtumat ohjaavat monia geenin ilmentymisen tasoja, kuten DNA-transkriptiota

4 ja lähetti-rna:n luentaa. DNA:n transkriptio on riippuvainen promoterin läsnäolosta, joka on DNA-sekvenssi, joka ohjaa RNApolymeraasin sitoutumista ja näin ollen vauhdittaa transkriptiota. Eukaryoottisten promoterien DNA-sekvenssit eroavat prokaryoottisten promoterien vastaavista. Lisäksi saattaa olla niin, että prokaryoottiset systeemit eivät tunnista eukaryoottisia promotereja ja niihin liittyviä geneettisiä signaaleja tai ne eivät toimi prokaryoottisissa systeemeissä. Vastaavasti lähetti-rna:n (mrna) luenta prokaryooteissa riippuu sopivien prokaryoottisten signaalien läsnäolosta, jotka eroavat eukaryoottien vastaavista. mrna:n tehokas luenta prokaryooteissa vaatii sen, että mrna:ssa on ribosomaalinen sidoskohta, jonka nimi on Shine Dalgarno-sekvenssi (SD). Tämä sekvenssi on mrna:ssa oleva lyhyt nukleotidisekvenssi, joka sijaitsee ennen alkukodonia (AUG), joka koodittaa proteiinin aminopään metioniinia. SD-sekvenssit ovat komplementaarisia 16S-rRNA:n (ribosomi-rna) 3'-pään suhteen ja luultavasti edistävät mrna:n sitoutumista ribosomeihin pariutumalla rrna:n kanssa niin, että tapahtuu oikea asettuminen ribosomille. Geenien ilmentämisen maksimoinnista ovat Roberts ja Lauer esittäneet katsauksen julkaisussa Methods in Enzymology, 68: 473, Monet tekijät vaikeuttavat eukaryoottisten geenien ilmentymistä prokaryooteissa vielä senkin jälkeen, kun signaalit on liitetty ja saatu oikeisiin asemiin. Selkeä tieto näiden tekijöiden luonteesta ja niiden toimintamekanismeista puuttuu tällä hetkellä. Yksi tällainen tekijä on aktiivisen proteolyyttisen systeemin läsnäolo E.colissa ja muissa bakteereissa. Tämä proteiineja hajottava järjestelmä näyttää selektiivisesti tuhoavan "epänormaalit" tai vieraat proteiinit, kuten eukaryoottiset proteiinit. Näin ollen olisi erittäin hyödyllistä, jos löytyisi tapa suojella bakteereissa ilmentyneitä eukaryoottisia proteiineja proteolyyttiseltä hajoamiselta. Yksi lähestymistapa on rakentaa yhdistelmägeenejä, joissa eukaryoottinen sekvenssi on liitettynä vaiheeseen (so. oikeaan lukukehykseen)prokaryoottisen geenin

5 kanssa niin, että syntyy yhdysproteiinituote (proteiini, joka on prokaryoottisten ja eukaryoottisten aminohappojärjestysten yhdistelmä). Yhdistelmägeenien rakentaminen oli lähestymistapa, jota käytettiin eukaryoottisia proteiineja, kuten somatostatiinia, rotan proinsuliinia, kasvuhormonia ja ovalbumiinin kaltaista proteiinia, koodittavien geenien molekulaarisessa kloonauksessa. Lisäksi prokaryoottisia promotereja on liitetty tällaisiin yhteenliittyneisiin geenisekvensseihin ovalbumiinin ja 13-globiinin ollessa kyseessä (Guarente et al., 1980, Cell 20:543). Guarente et al:n järjestelmässä liitetään lac-promoteri, SD-sekvenssi mukaanluettuna, eri etäisyyksille yhdistelmägeenin ATG:n eteen. Vaikka useiden eukaryoottisten geenien molekulaarinen kloonaus ja ilmentäminen onkin saatu aikaan, näin ei ole vielä tapahtunut gd-geenin kohdalla. Tekniikan tasokaan ei liioin ole tällä hetkellä sellainen, että vieraiden tai eukaryoottisten geenien ilmentäminen prokaryoottisissa isäntäsoluissa voitaisiin suorittaa rutiininomaisesti Rokotteet Virusinfektioiden hallinnassa ja hoidossa on olemassa kolme perustapaa: (1) rokotteet, jotka antavat aktiivisen immuunireaktion; (2) kemoterapeuttiset aineet, jotka estävät virusten lisääntymisen; ja (3) aineet, jotka saavat aikaan interferonisynteesin. Kaikkia kolmea tapaa voidaan käyttää tartunnan saannin ehkäisyssä, mutta ne ovat tehokkaampia tartunnan alkuvaiheessa käytettyinä. Rokottaminen tai aktiivinen immuuniksitekeminen ovat tavallisesti tehottomia sen jälkeen, kun tartunta on jo saatu. Rokotteet valmistetaan yleensä tekemällä virus haitattomaksi sen immunologisia ominaisuuksia tuhoamatta. Perinteisesti tämä tehdään joko inaktivoimalla viruksen tarttuvuus (so. "tappamalla" virus tavallisesti käsittelemällä erilaisilla kemiallisilla aineilla, kuten formaldehydillä), jonka jälkeen sitä voidaan käyttää inaktivoiduissa rokotteissa, tai valitsemalla avirulentti tai heikentynyt (muunnettu) virus käytettäväksi elävissä rokot-

6 teissa (heikennetyt rokotteet). Heikentyminen saadaan aikaan sopeuttamalla virus epätavallisiin olosuhteisiin (eri eläinisäntiin ja soluviljelmiin) ja käymällä läpi useita suuria virussiirrosteita sellaisten mutanttien valitsemiseksi, jotka ovat menettäneet virulenttisuutensa ja näin ollen eivät aiheuta lainkaan oireita tai aiheuttavat vain vähäisiä oireita. Muutamat vieläkin eläinten lääkityksessä käytetyt rokotteet sisältävät täysin virulenttia, tarttuvaa virusta, joka injektoidaan kohtaan, jossa viruksen lisääntymisellä on vain vähäisiä vaikutuksia. Tämä menettely on katsottu liian vaaralliseksi ihmisen kohdalla. Elävissä rokotteissa käytetyt heikennetyt virukset ovat yleensä erinomaisia immunogeenejä, koska heikentynyt virus lisääntyy isäntäsolussa antaen pitkäaikaisen immuunisuuden. Heikennetyt rokotteet aikaansaavat nesteen mukana kulkevia vasta-aineita, jotka kohdistuvat kaikkiin virusantigeeneihin, sekä virionin pinnassa että sisällä oleviin antigeeneihin. Kuitenkin elävien rokotteiden käyttöön liittyy lukuisia vaikeuksia, kuten viruksen riittämätön heikentyminen, viruksen geneettinen epästabiilisuus, satunnaisten virusten aiheuttama kontaminoituminen soluviljelmissä, joita käytetään rokoteviruksen kasvattamisessa, ja lopuksi rokotteen epästabiilisuus (esim. lämpölabiilisuus). Vaikka inaktivoiduilla rokotteilla (käyttämällä "tapettua" tai inaktivoitua virusta, joka ei lisäänny) vältetään elävien rokotteiden käytössä kohdatut vaikeudet, eivät tapetut virukset lisäänny immunisoitavassa eläimessä ja tavallisesti ne tuottavat vasta-aineita, jotka kohdistuvat vain pintakomponentteihin. Inaktivoitujen rokotteiden kohdalla on kuitenkin päävaikeutena se, miten tuottaa riittävästi virusta, jotta saataisiin aikaan riittävä määrä relevanttia antigeeniä. Muita inaktivoitujen rokotteiden käyttöön liittyviä vaikeuksia ovat ne, että saavutettu immuniteetti on lyhytaikainen ja vaatii usein lisärokotuskertoja, antigeeniset kohdat saattavat muuttua inaktivoivassa kemiallisessa käsittelyssä ja olla näin vähemmän immunogeenisiä tai ne voivat saada aikaan vasta-aineita, jotka ovat vähemmän

7 tehokkaita virusinfektioiden neutraloinnissa, eivätkä rokotteet useinkaan aikaansaa tyydyttäviä IgA-pitoisuuksia. Osarokotteet sisältävät vain tarpeellisen ja tarkoitukseen sopivan immunogeenisen materiaalin, kuten koteloitumattomien ikosahedraalivirusten kapsidiproteiinit tai koteloituneiden virusten peplomeerit (glykoproteiinipiikit). Osarokotteet voidaan valmistaa eristämällä tarkoitukseen sopiva alayksikkö erittäin hyvin puhdistetuista virusjakeista tai syntetisoimalla tarkoitukseen sopiva polypeptidi. Osarokotteisiin liittyvä pääetu on siinä, että voidaan sulkea pois virusperäinen geneettinen materiaali ja isännästä tai luovuttajasta peräisin olevat haittaavat aineet. Kuitenkin näillä menetelmillä tapahtuva osarokotteiden valmistus on liian kallista laajaa kaupallista käyttöä ajatellen. Yhdistelmä-DNA-tekniikalla on paljon tarjottavaa osarokotteiden valmistukselle, sillä sellaisten virusgeenien molekulaarinen kloonaus ja ilmentäminen isäntäsoluissa, jotka koodittavat tarkoitukseen sopivia viruksen immunogeenisiä osia tai proteiineja, voi tuottaa riittäviä määriä sopivaa immunogeeniä osarokotteessa käytettäväksi. Rokotteet annetaan usein erilaisia apuaineita sisältävinä emulsioina. Apuaineet auttavat siten; että saavutetaan kestävämpi ja suurempi vastustuskyky käyttämällä pienempiä määriä antigeeniä vähempinä annoksina kuin olisi laita, jos immunogeeni annettaisiin sellaisenaan. Apuaineiden toimintamekanismi on monimutkainen, eikä sitä ymmärretä vielä täysin. Kuitenkin kyseessä saattaa olla fagosytoosin stimuloituminen tai muut retikuloendoteliaalisen järjestelmän toiminnat sekä antigeenin viivästynyt vapautuminen ja hajoaminen. Esimerkkeinä apuaineista voidaan mainita Freund'in apuaine (täydellisenä tai epätäydellisenä), Adjuvant 65 (sisältää maapähkinäöljyä, mannidimono-oleaattia ja alumiinimonostearaattia) ja mineraaligeelit, kuten alumiinihydroksidi, alumiinifosfaatti ja aluna. Freund'in apuainetta ei enää käytetä rokoteformulaatioissa ihmisillä tai ravinnoksi käytetyillä eläimillä, koska se sisältää aineenvaihdunnassa hajoamatonta mineraaliöljyä ja se on mandollinen syöpääaiheuttava aine;

8 kuitenkin mineraaligeelejä käytetään laajasti kaupallisissa eläinten rokotteissa Herpesvirukset Herpesvirukset (herpetoviridiae) ovat suuria DNA-viruksia, joille on ominaista se, että ne saavat aikaan latentteja infektioita, jotka voivat säilyä isännän koko elinajan. Esi-infektion, joka saattaa olla huomaamaton, jälkeen virus säilyy lepotilassa siihen asti, kunnes se aktivoituu uudestaan erilaisten stimuloivien vaikutusten vuoksi, joiksi epäillään sellaisia kuin säteily tai immunosuppressio. Aktiivisessa tilassa tai infektion akuutissa muodossa on tyypillistä produktiivisen tai lyyttisen infektion esiintyminen, so. virus lisääntyy, valtaa isäntäsolun toimintamekanismin, tuottaa kypsiä, tarttuvia virioneja ja aiheuttaa solun kuoleman. Lepovaiheessa virus taas säilyy isännän ganglioissa, eikä ole juuri lainkaan todisteita siitä, että tartuttavia viruksia valmistuisi lepovaiheen aikana. Useimmat esi-infektiot tapahtuvat lapsuudessa ja ne voivat olla huomaamattomia. Tartunta voi aiheutua viruksen siirtymisestä limakalvoon tai viruksen joutumisesta ihoon epidermikerroksen pinnassa olevan haavan kautta. Näin ollen virus voi siirtyä läheisessä kosketuksessa. Kun HSV kerran on saatu, se säilyy kehossa koko elinajan ja uhri joutuu sen toistuvien hyökkäysten kohteeksi, jotka voivat olla oireettomia tai johtaa erilaisiin kliinisiin ilmenemismuotoihin, kuten ihon limakalvon sairauksiin, joita ovat mm. herpes labialis (haavoja huulessa, joita usein nimitetään "kylmärakoiksi"), gingivostomatitis (suu ja ikenet peittyvät rakkuloilla, jotka puhkeavat ja muuttuvat haavoiksi), pharyngitis, tonsillitis, keratoconjuctivitis (keratitis tai silmän sarveiskalvon tulehdus, joka etenee haaraiseksi haavaksi, ja voi lopulta johtaa sarveiskalvon arpeutumiseen ja sokeuteen) ja sukuelinherpes. Harvemmin HSV-tartunta voi aiheuttaa sairauksia, joiden nimet ovat encephalitis, eczema herpeticum, traumaattinen herpes, hepatitis ja vastasyntyneen herpes.

9 Aktiivisten puhkeamisten aikana voidaan tartunnan aiheuttanut virus eristää haavoista tai niitä ympäröivistä nesteistä, esim. syljestä, kun kyseessä on herpes labialis. Näiden vammojen, jotka ovat taipuvaisia puhkeamaan kyseisen yksilön samoissa kohdissa, syntymistä edesauttavat lukuisat ärsykkeet, kuten menstruaatio, pitkä altistuminen auringonvalolle tai kylmälle tuulelle, aivolisäke- ja lisämunuaishormonit, allergiset reaktiot tai erittäin tavallisesti kuume. Tällaisten puhkeamisten aikana sairastuneet levittävät virusta ja voivat aiheuttaa tartunnan muille kosketuksen välityksellä. Tutkimuksissa on osoitettu,että infektion latentin vaiheen aikana virus pesii muussa paikassa kuin mihin vammat myöhemmin muodostuvat. Lepovaiheessa virus on paikannettu tuntoganlioiden neuroneista (kasvovammojen ollessa kyseessä, usein mukana on kolmihaarainen ganglio) eikä sitä voida eristää tavallisista vaikutusalueista. Vaikka useimmat lapset toipuvat nopeasti esi-infektiosta, joskus saattaa käydä niin, että hepatiitille ominainen hajapesäkkeinen vastasyntyneen herpestartunta valtaa koko vastasyntyneen. Kohtalokkaimmat tartunnat saadaan synnytyksen yhteydessä tartuntaa kantavilta apuhenkilöiltä tai tavallisemmin tartuntaa kantavalta äidiltä, kun lapsi joutuu kosketukseen synnytyskanavassa olevan sukuelinherpeksen kanssa. Vulvovaginitis naisilla ja lapsilla ja penisinfektiot miehillä katsottiin aikaisemmin HSV-2:n aiheuttamiksi, mutta viimeaikaiset tulokset osoittavat, että joko HSV-1 tai HSV-2 voi olla syyllinen; lisäksi herpeksen aiheuttaman veneerisen tartunnan on naisilla katsottu olevan yhteydessä kohdunkaulan syöpään. Herpeksen aiheuttamat tartunnat ovat saavuttaneet epidemian mittasuhteet nyky-yhteiskunnassa. Tällä hetkellä ei ole olemassa parantavaa hoitoa HSV-tartunnoille ja käytössä olevissa hoidoissa käytetään yhdisteitä, jotka estävät DNA-synteesiä. Nämä yhdisteet ovat tietysti epäspesifisiä siten, että ne estävät jakautuvien solujen solu-dna:n synteesiä ja virus-dna:n synteesiä.

10 Lisäksi nämä yhdisteet ovat hyödyllisiä vain infektion aktiivisessa vaiheessa eikä niillä ole tähän mennessä osoitettu olevan vaikutusta lepovaiheessa. Herpesvirukset ovat eukaryoottien viruksia ja ne sisältävät lineaarisen, kaksisäikeisen DNA-perimän, jonka koko on 80 x x 10 6 daltonia. Jokaisella virionilla on ikosahedraalinen nukleokapsidi ja kalvokuori, joka muodostuu ottamalla isännästä solun lipidikaksoiskerrosta kypsymisen ja silmikoitumisen aikana. Viruksen kuori on lipidikaksoiskerros, joka sisältää useita virukselle ominaisia spesifisiä proteiineja, jotka osaksi tunkeutuvat kalvon ulkopuolelle, vaikka ovatkin osaksi kalvon ympäröimiä. Kalvokuorta tarvitaan esi-infektion yhteydessä, jotta virushiukkanen pystyy tehokkaasti tunkeutumaan soluun. Vasta-aineet, jotka spesifisesti sitoutuvat lipidikaksoiskerroksen ulkopuolella oleviin virusproteiineihin, kykenevät neutraloimaan viruksen tarttuvuuden. Ne viruksen proteiinit, jotka ovat oleellisimpia viruksen soluuntunkeutumiselle, ovat glykoproteiineja (proteiinimolekyylejä, joihin on liittyneinä sokerimolekyylejä). Herpes simplex-viruksen tyypit 1 (HSV-1) ja 2 (HSV-2) tuottavat kukin vähintään neljää erilaista glykoproteiinia, jotka eroavat toisistaan antigeeniominaisuuksiltaan. Eräillä näistä HSV-1- ja HSV-2-proteiineista on samoja epitooppeja (so. antigeenikohtia tai vasta-aineen kiinnittymiskohtia). Yksi esimerkki tällaisista proteiineista on glykoproteiini, jolle on annettu nimitys gd, ja jonka koko on daltonia. Polyvalenttinen HSV-1- gd:n vastainen antiseerumi kykenee neutraloimaan sekä HSV-1- että HSV-2-infektioita (Norrild, 1979, Current Topics'in Microbiol. and Immunol. 19: 67). 3. Yhteenveto keksinnöstä Keksintö tarjoaa menetelmiä ja seoksia HSV-glykoproteiinin geenin kloonaamiseksi ja ilmentämiseksi yksisoluisessa isäntäorganismissa. Myös kuvataan menetelmiä näiden yksisoluisten organismien viljelemiseksi niin, että saadaan HSV-geenituote, ja menetelmiä geenituotteen puhdistamiseksi. Tässä kuvatuilla yhdistelmä-dna-menetelmillä valmistettu gd:n kaltainen proteiini

11 voidaan formuloida käytettäväksi vastustuskyvyn aiheuttavana aineena rokotteissa antamaan suoja HSV-1- ja HSV-2-infektioita vastaan. Keksinnön oleelliset tunnusmerkit on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa. HSV-1:n gd-geeni (eristetty HSV-1 Patton-kannasta) identifioitiin viruksen perimästä tyyppienvälisellä yhdistelmäanalyysillä (intertypic recombinational analysis) ja mrnakartoituksella. Kun kyseessä oleva DNA-jakso oli paikannettu, geenin nukleotidijärjestys määritettiin ja sen perusteella voitiin ennustaa gd-proteiinin aminohappojärjestys. HSV-2:n gd-geeni (eristetty HSV-2-kannasta G) identifioitiin viruksen perimästä vastaavasti kuin gd paikannettiin HSV- 1:n perimästä ja hybridisaatioanalyysillä. Sitten eristetyt gd-geenit tai geenijaksot (tyyppi 1 tai tyyppi 2) liitettiin plasmidivektoreihin niin, että saatiin yhdistelmäplasmideja, jotka toimivat biologisina replikoitumisyksikköinä. Nämä yhdistelmäplasmidit rakennettiin siten, että gd-geenit pystyivät sekä replikoitumaan että ilmentymään sen jälkeen, kun sopivat isäntäsolut olivat transformoituneet. Lisäksi plasmidit ovat sellaisia, että niillä voidaan yksivaiheisella toimenpiteellä identifioida sellaiset transformoituneet mikro-organismit, jotka ilmentävät gd-geenejä aktiivisesti. Lopuksi kuvataan menetelmiä ilmentyneiden geenituotteiden eristämiseksi ja käyttämiseksi rokotteen formuloinnissa. 4. Liitteenä olevat kuvat Keksintö voidaan ymmärtää täydellisemmin seuraavan yksityiskohtaisen selostuksen, keksinnön toteutustapaesimerkkien ja liitteenä olevien kuvien avulla, joista: Kuva la esittää HSV-1:n perimää ja osoittaa yhden ainoan lyhyen alueen (Us) paikan, jossa HSV-1:n gd-geeni sijaitsee (käytetään tästä lähtien nimitystä gd-1-geeni).

12 Kuva lb esittää lambda gtwes::ecori-h:ssa olevan liitetyn HSV-1- EcoRI-H-palasen restriktiokarttaa. Vain selostuksen kannalta oleelliset katkaisukohdat on merkitty kuvaan. Restriktioentsyymien tunnistuskohdat on lyhennetty seuraavalla tavalla: BamHI (Ba4-Ba8); BglII (Bg2); BstEII (Bs); EcoRI (RI); HindIII (H3); KpnI (Kp); PvuII (Pv); SacI (Sc); SalI (Sa) ja XhoI (Xh). Kuva lc esittää plasmidin prwf6 rakentamista, jossa lambda gtwes:ecori-h:n BamHI-8-BamHI-7-palanen liitetään plasmidiin pbr322. Kuva ld esittää psc3o-4:ään liitetyn HSV-1-Sac I-DNA-palasen restriktiokarttaa. Paksunnettu alue kuvaa gd-1-mrna:ta koodittavan sekvenssin sijaintia ja asemaa. Kuva 2 esittää gd-l-geenin sekvenssinmääritystapaa ja restriktiokarttaa. Koodittava alue on merkitty paksunnettuna ja koodittamaton alue pelkällä ohuella viivalla. Palasten eristämisessä, radioaktiivisessa merkitsemisessä ja sekundäärisessä hajotuksessa käytetyt restriktioendonukleaasien katkaisukohdat on merkitty. Vaakasuorat nuolet edustavat niitä alueita, joiden DNA-sekvenssi on määritetty: restriktiokartan yläpuolella olevat nuolet merkitsevät, että koodittamattoman säikeen sekvenssi määritettiin; restriktiokartan alapuolella olevat nuolet merkitsevät, että templaattisäikeen sekvenssi määritettiin. Kuva 3 esittää gd-l-geenin nukleotidisekvenssiä ja gd-l-proteiinin ennustettua aminohapposekvenssiä. Relevantit restriktiokohdat on merkitty kuvaan ja numeroidut pystysuorat nuolet gd-1:n aminoa koodittavassa päässä osoittavat kohtaa, jossa gd-l:n aminoa koodittava pää on liittynyt pjs413:een seuraavissa yhdistelmäplasmideissa: peh51, peh6o, peh62, peh66, peh71, peh73 ja peh74, jotka sisältävät loput gd-l-sekvenssistä sen luonnolliseen TAG:hen asti; ja peh4-2, peg82, peh3-25 ja peh9o-n-sarja, jotka koodittavat Cro/gD-1/f3-galaktosidaasiyhdys - proteiineja. gd-l:n karboksipäässä olevat numeroidut pystysuorat nuolet tarkoittavat kohtia, joissa gd-l:n karboksia

13 koodittava pää on liittynyt (1) pjs413:n P.-galaktosidaasigeeniin (z-geeni) seuraavissa yhdistelmäplasmideissa: peh4-2, peh82, peh3-25; tai (2) phk414:n z-geeniin peh9o-n-sarjan plasmideissa. Kuva 4 (ei ole piirretty mittakaavaan) esittää peh25:n rakentamista, joka on yhdistelmäplasmidi, joka on johdettu gd-l-geenin osasta ja E. colin ilmentämisvektorista pjs413. Yhdistelmäplasmidi peh25 ohjaa HSV-1-gD:lle sukua olevan proteiinin tuotantoa, jota koodittaa noin 87 % gd-l:tä koodittavasta sekvenssistä, joka on liitetty ilmentämisvektorista johdettuun "johtosekvenssiin" (cro). Kuva 5 esittää peh25:ssä olevan Cro/gD-1-liitoksen DNA-sekvenssiä ja ennustettua aminohapposekvenssiä. Kuva 6 esittää peg25-gd-tuotteen immuunisaostumisen inhiboitumista, kun lisätään HSV:llä infektoituneiden HeLa-solujen lysaateissa olevia kilpailevia antigeenejä. Avoimet ympyrät edustavat infektoitumattomien HeLa-solujen lysaatteja (verrokit); avoimet neliöt edustavat HSV-l:llä infektoituneiden HeLa-solujen lysaatteja. Kuva 7 (ei ole piirretty mittakaavaan) esittää peh4-2:n rakentamista, joka on peh25:stä johdettu gd-l:n ilmentämisplasmidi, jossa gd-l:tä koodittavan sekvenssin 3'-päästä on poistettu 205 nukleotidia (69 aminohappoa) ja korvattu noin 3000 lisänukleotidilla, jotka koodittavat E. colin 13-galaktosidaasiproteiinia. Tällä yhdistelmäplasmidilla voidaan tuottaa "voileipäproteiinia" (tai yhdysproteiinia), jossa E. coliin liittyviä polypeptidejä (so. Cro ja (3-galaktosidaasi) on liittynyt gd-1-spesifisen proteiinin päihin vastaavasti. Kuva 8 (ei ole piirretty mittakaavaan) esittää menetelmää useiden gd-l:tä ilmentävien plasmidien, pehso+x, tuottamiseksi, joista kukin sisältää eripituisen jakson gd-geenin aminoa koodittavasta päästä.

14 Kuva 9 (ei ole piirretty mittakaavassa) esittää menetelmää, jolla peh4-2:n gd-l-geenin aminoa koodittava pää rekonstruoidaan niin, että plasmidilla peh82 transformoituneet isäntäsolut ilmentävät gd-l-proteiinia, joka on liittynyt 8-galaktosidaasiin. Kuva 10 (ei ole piirretty mittakaavassa) esittää peh9o-loamplasmidin rakentamista, joka on peh3-24:stä ja phk414:stä johdettu gd-1:n ilmentämisplasmidi. Yhdistelmäplasmidi peh90-10am tekee mandolliseksi sekä erillisen että 8-galaktosidaasiin liittyneen gd-l:n valmistamisen E.coli-transformanteilla, jotka sisältävät kullanruskean (amber) suppressori-trna:ta. Kuva lla esittää HSV-2-perimää ja siihen on merkitty BglII-palasen sijainti ainoassa, lyhyessä alueessa (Us), joka sisältää HSV-2:n gd-geenin (käytetään tästä lähtien nimitystä gd-2-geeni). BglII-katkaisukohdista, jotka määrittelevät L-palasen, on käytetty merkintää Bg. Kuva llb esittää phv1:een liitetyn BglII L-palasen restriktiokarttaa. Ainoastaan relevantit restriktioendonukleaasien tunnistuskohdat on merkitty esiin. Restriktioentsyymien tunnistuskohdat on lyhennetty seuraavasti: BamHI (Ba); BglII (Bg); ClaI (C); HindIII (H3); PvuII (Pv); SalI (Sa); SacI (Sc); SphI (Sp) ja XhoI (Xh). Paksunnettu alue tarkoittaa gd-2-mrna:ta koodittavan sekvenssin sijaintia ja asemaa. Kuva llc esittää phv2:n liitännäisen HSV-2-XhoI-DNA-palasen restriktiokarttaa. Kuva 12 esittää gd-2-geenin nukleotidisekvenssiä ja ennustettua gd-2-proteiinin aminohapposekvenssiä. Relevantit restriktiokohdat on merkitty ja numeroidut pystysuorat nuolet gd-2-geenin aminoa koodittavassa päässä tarkoittavat kohtia, joissa gd-2:n aminoa koodittava pää on liittynyt pjs413:een yhdistelmäplasmideissa phv5 (joka sisältää gd-2:n karboksia koodittavan pään kokonaan) ja phv6. BamHI-kohta on se kohta, jossa gd-2:n

15 karboksia koodittava pää on liittynyt phk414:n z-geeniin phv6:ssa. Kuva 13 esittää gd-1:n ja gd-2:n ennustettujen aminohapposekvenssien vertailua. Aminohappotähteet on merkitty yhden kirjaimen koodilla. Ne aminohappotähteet, jotka ovat homologisia gd-1- ja gd-2-sekvenssissä on merkitty viivoilla gd-2-sekvenssiin. gd-2-sekvenssi on yhtä aminohappotähdettä lyhempi kuin gd-1- sekvenssi. gd-2:sta "puuttuva" aminohappo on merkitty tähdellä (*). Kuva 14 (ei ole piirretty mittakaavassa) esittää phv5:n rakentamista, joka on gd-2-geenin osasta ja pjs413:sta johdettu yhdistelmäplasmidi. Yhdistelmäplasmidi phv5 ohjaa HSV-2:n gd:lle sukua olevan proteiinin tuotantoa, jota proteiinia koodittaa noin 90 % gd-2:ta koodittavasta sekvenssistä, joka on liitetty ilmentämisvektorista johdettuun "johtosekvenssiin" (Cro). Kuva 15 esittää phv6:n rakentamista, joka on phv5:stä johdettu gd-2:n ilmentämisplasmidi, josta on poistettu 259 nukleotidia (86 aminohappoa) gd-2:ta koodittavan sekvenssin 3'-päästä ja korvattu noin 3000 lisänukleotidilla, jotka on johdettu ilmentämisplasmidista phk414 ja koodittavat E.colin B-galaktosidaasiproteiinia. Yhdistelmäplasmidi phv6 tekee mandolliseksi yhdysproteiinin ("sandwich" protein, fusion protein) tuotannon, jossa E. colille sukua olevat polypeptidit (so. Cro ja 3-galaktosidaasi) on liitetty gd-2:lle sukua olevan proteiinin päihin vastaavasti. 5. Keksinnön kuvaus Tämä keksintä koskee yhdistelmä-dna-tekniikan käyttöä HSV-proteiineille sukua olevien proteiinien valmistamiseksi, joita voidaan käyttää vastustuskyvyn aiheuttavina aineina rokotteissa. Tarkemmin sanottuna tässä kuvataan gd:lle sukua olevien proteiinien valmistus. Koska polyvalenttinen antiseerumi, joka kohdistuu HSV-1-gD:hen, kykenee neutraloimaan sekä HSV-1:n että HSV-2:n, voidaan puhdasta gd-proteiinia tai sen antigeenisesti merkittävää

16 osaa käyttää osarokotteessa, joka suojaa rokotteen saajan tehokkaasti sekä HSV-1:n että HSV-2:n aiheuttamilta primäärisiltä infektioilta. Yhdistelmäplasmidit, jotka on rakennettu tässä selostetulla tavalla, saavat aikaan sen, että isäntäsolu tuottaa proteiinia, joka on gd:lle sukua oleva polypeptidi, ja joka on stabiili eikä hajoa isäntäsolun vaikutuksesta; tällaiset plasmidit tekevät mandolliseksi tuottaa suuria määriä gd:lle sukua olevaa proteiinia tai yhdysproteiinia, jolla on gd:n immunologiset ja antigeeniset ominaisuudet. Kuitenkaan tässä kuvatut DNA-rakenteet eivät rajoitu pelkästään gd:lle sukua olevien proteiinien valmistamiseen, vaan niitä voidaan käyttää mille tahansa HSVproteiineille sukua olevien polypeptidien valmistamiseen. On helposti ymmärrettävissä, että erilaisia immunogeenejä ja rokotteita voidaan valmistaa. Selostuksen kannalta tämän keksinnön kohteena oleva menetelmä voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin: (1) HSV-glykoproteiinigeenin tai -geenijakson identifiointi ja eristäminen, (2) geenin tai geenijakson liittäminen kloonauksessa käytettyyn ilmentämisvektoriin niin, että saadaan yhdistelmä-dna-molekyyli, jolla transformoidaan yksisoluiset organismit, (3) sellaisten transformoituneiden yksisoluisten organismien tunnistaminen ja kasvatus, jotka kykenevät replikoimaan ja ilmentämään geenin, (4) geenituotteen identifiointi ja puhdistus ja (5) geenituotteen immuunisuutta aiheuttavan tehon määrittäminen mittaamalla sen kyky herättää neutraloivien vasta-aineiden tuotanto. Selvyyden vuoksi koko menetelmää selostetaan gd-geeniä käyttäen. Kuitenkin samoja menetelmiä voidaan käyttää vastaavalla tavalla mille tahansa HSV-glykoproteiinille sukua olevan polypeptidin valmistamiseksi HSV-glykoproteiinigeenien identifiointi ja eristäminen HSV-glykoproteiinigeeni (gd) voidaan saada mistä tahansa HSVtyypin 1 tai 2 kannasta. HSV-geenin (tai sen osan) eristämisessä eristetään ensin HSV-DNA, aikaansaadaan HSV-DNA-palaset ja tunnistetaan ne palaset, jotka sisältävät glykoproteiinigeeni-

17 sekvenssejä. Ennen tunnistamista HSV-DNA-palaset tavallisesti liitetään kloonausvektoreihin, joilla transformoidaan isäntäsolut; näin on mandollista valmistaa suuri määrä HSV-DNA-palasten kopioita niin, että niitä on tarjolla runsas määrä analyysin ja tunnistamisen suorittamista varten. HSV-DNA voidaan saada joko (1) eristämällä suoraan viruksesta, joka on puhdistettu viruksella infektoiduista eukaryoottisista soluista, tai (2) bakteriofageista tai plasmideista, joihin sisältyy osa viruksen perimää, jossa on gd-geeni. HSV-DNA-palasten aikaansaamiseksi voidaan DNA katkaista tietyistä kohdista restriktioentsyymejä käyttämällä; vaihtoehtoisesti voidaan käyttää DNAasia mangaanin läsnäollessa DNA:n katkomiseksi; tai DNA voidaan leikata fysikaalisesti esim. sonikaatiolla. Sitten lineaariset DNA-palaset voidaan erottaa koon mukaan tavanomaisilla menetelmillä, kuten esim. agaroosi- tai polyakryyliamidigeelielektroforeesilla ja pylväskromatografisesti. Mitä tahansa restriktioentsyymiä tai restriktioentsyymiyhdistelmää voidaan käyttää gd-sekvenssin sisältävän HSV-DNA-palasen aikaansaamiseksi edellyttäen, että entsyymit eivät tuhoa gd-geenituotteen immuunisuutta aiheuttavaa tehoa. Proteiinin antigeeninen kohta voi sisältää noin 7 - noin 14 aminohappoa. Näin ollen proteiini, joka on gd:n kokoa, voi sisältää monia erillisiä antigeenisiä kohtia, mandollisesti tuhansia, kun otetaan huomioon päällekkäiset sekvenssit, sekundääriset rakenteet ja prosessointitapahtumat, kuten asetylointi, glykosylointi ja fosforylointi. Näin ollen monet osittaiset gd-geenin sekvenssit voivat koodittaa antigeenistä kohtaa. Siksi voidaan käyttää monia restriktioentsyymiyhdistelmiä sellaisten DNA-palojen aikaansaamiseksi, jotka sopivaan vektoriin liitettyinä kykenevät yksisoluisessa organismissa ohjaamaan spesifisten gd-aminohapposekvenssien tuotantoa, joilla on erilaisia antigeenisiä ominaisuuksia. Kun isäntäsolut transformoidaan näillä yhdistelmä-dna-molekyyleillä, jotka sisältävät HSV-DNA-palaset, voidaan tuottaa suuri

18 määrä virus-dna:n kopioita, jotka voidaan analysoida sen palasen tunnistamiseksi, joka sisältää gd-geenisekvenssin. HSV-DNArestriktiopalasten liittäminen kloonausvektoriin voidaan suorittaa helposti, jos vektorilla on komplementaariset kohesiiviset päät. Kuitenkin, jos niitä kompelementaarisia katkaisukohtia, jotka aiheutuivat HSV-DNA:n katkaisussa, ei ole läsnä kloonausvektorissa, voidaan HSV-DNA:n tai kloonausvektorin päät muuntaa. Näissä muutostoimenpiteissä mm. muodostetaan tylppiä päitä hajottamalla pois yksisäikeisiä DNA-päitä tai täyttämällä yksisäikeisiä päitä niin, että päät voidaan liittää yhteen tylppinä. Vaihtoehtoisesti voidaan muodostaa mikä tahansa haluttu katkaisukohta liittämällä DNA:n päihin nukleotidisekvenssejä (sidoksenmuodostajia); nämä liitetyt sidoksenmuodostajat voivat olla erityisiä kemiallisesti syntetisoituja oligonukleotideja, jotka koodittavat restriktioentsyymien tunnistussekvenssejä. Toisten menetelmien mukaan voidaan katkaistu vektori ja HSV-DNA-jakso modifioida homopolymeerisilla hännillä (vrt. Morrow'n esittämää katkaisua julkaisussa Methods in Enzymology, 1979, 68:3). gd-geenin sisältävän erityisen DNA-palasen identifiointi voidaan suorittaa eri tavoin. Ensinnäkin on mandollista määrittää viruksen DNA-palasten emäsjärjestys (Maxam and Gilbert, 1980, Methods in Enzymology 65:499) ja sen jälkeen identifioida gdgeenin sekvenssin sisältävä palanen vertaamalla ennustettua aminohappojärjestystä gd-proteiinin aminohappojärjestykseen. Toisaalta gd-geenin sisältävä palanen voidaan identifioida mrna-valinnalla. HSV-DNA-palasia käytetään komplementaarisen mrna:n eristämiseen, joka tapahtuu hybridisoinnilla. Eristettyjen mrna-laatujen in vitro-luentatuotteiden immuunisaostusanalyysi identifioi mrna:n ja näin ollen komplementaariset HSV-DNA-palaset, jotka sisältävät gd-geenisekvenssejä. Vielä eräs mandollisuus valita gd:n suhteen spesifiset mrna:t on suorittaa HSV:llä infektoiduista soluista eristettyjen polysomien adsorptio immobilisoituihin monoklonaalisiin vasta-aineisiin, jotka kohdistuvat gd-proteiiniin. Radioaktiivisesti merkitty gd-mrna tai -cdna voidaan syntetisoida käyttämällä valittua mrna:ta (adsorboituneista polysomeista) templaattina. Radioaktiivisesti merkittyä mrna:ta tai cdna:ta voidaan

19 sen jälkeen käyttää koettimena niiden HSV-DNA-palasten identifioimiseksi, joissa on gd-sekvenssejä (Southern, 1975, J.Mol.Biol. 98: 503; Alwine et al., 1979, Methods in Enzymology, 68:220). Sopivia tapoja gd-geenin eristämiseksi ovat mm. itse geenin kemiallinen syntetisointi (edellyttäen, että sekvenssi tunnetaan) tai cdna:n (komplementaarinen DNA) tekeminen mrna:lle, joka koodittaa gd-geeniä. Tätä varten gd:n suhteen spesifinen mrna eristetään viruksella infektoiduista soluista. Eristetty mrna muunnetaan sen jälkeen tavanomaisilla menetelmillä cdna-kopioksi ja liitetään suoraan kloonausvektoriin. Kun isäntäsolut transformoidaan yhdistelmä-dna-molekyyleillä, jotka sisältävät eristetyn geenin, cdna:n tai syntetisoidun DNAsekvenssin, voidaan saada aikaan suuri määrä geenin kopioita. Näin ollen geeniä voidaan saada mikrogrammojen luokassa olevina määrinä, kun transformantteja kasvatetaan, eristetään yhdistelmä- DNA-molekyylit transformanteista ja otetaan liitetty geeni eristetystä yhdistelmä-dna:sta. Vaihtoehtoisesti voidaan gd-geeniä saada mikrogrammojen luokassa olevina määrinä gd-geenin lähteestä, esim. herpes simplex-viruksen infektoimista eläinsoluista tai sellaisista bakteereista tai fageista, joissa on virusgeeni yhdistemäplasmideissa. Viruksen tai plasmidin DNA eristetään, katkotaan paloiksi, fraktioidaan ja määritetään palojen koko samoilla menetelmillä, kuin käytettiin geenin paikantamisessa HSV-glykoproteiinigeenin liittäminen kloonauksessa käytettyyn ilmentämisvektoriin Kun gd-geeni tai sen palanen on saatu eristetyksi, se liitetään sopivaan ilmentämisvektoriin, so. vektoriin, joka sisältää kaikki liitetyn geenin transkription ja luennan kannalta tarpeelliset elementit (ks. Roberts and Lauer, 1979, Methods in Enzymology, 68: 473). Jotta gd-geeni (tai sen osa) ilmentyisi tehokkaasti, pitää ilmentämisvektorissa olla promoottori. RNA-polymeraasi sitoutuu tavallisesti promoottoriin ja aloitaa geenin tai yhteenliittyneiden geenien ja ohjauselementtien (nimeltään operoni)

20 transkription. Promottorien "vahvuus" vaihtelee eli ts. niiden kyky edesauttaa transkriptiota. Kun on kyseessä molekulaarinen kloonaus, on edullista käyttää vahvoja promoottoreita, jotta saadaan tapahtumaan suuri määrä transkriptiota ja sen seurauksena suuri määrä ilmentynyttä geeniä. Käytetystä isäntäsolusta riippuen voidaan valita joku lukuisista sopivistapromoottoreista. Esimerkiksi kloonattaessa E. coli-isäntäsolu voidaan käyttää mitä tahansa pro moottoria, joka on eristetty E. colista, sen bakteriofageista tai plasmideista (esim. lac-promottori). Liitetyn geenin transkription aikaansaamiseksi voidaan myös käyttää sellaisia E. colin promottoreita, jotka on saatu aikaan yhdistelmä-dna-tekniikalla tai muilla synteettisillä DNA-menetelmillä. Tarkemmin sanottuna kolifagi lambdan PR- ja PL-promottorit ohjaavat niihin liittyneiden DNA-palasten transkriptiota niin, että syntyy suuria määriä. Myös E. colin rec-prorroottori saa aikaan liittyneiden palasten geenitranskription suurina määrinä. Jotta geenin transkriptio ja luenta tapahtuisi tehokkaasti prokaryoottisissa ja eukarvoottisissa soluissa, tarvitaan tietyt aloitussignaalit. Nämä transkription ja luennan aloitussignaalit voivat vaihdella "vahvuudeltaan", kun mitataan geenin suhteen spesifisen mrna:n ja syntetisoituneen proteiinin määrinä vastaavasti. DNA:n ilmentämisvektori, joka sisältää promoottorin, voi sisältää myös minkä tahansa yhdistelmän "vahvuudeltaan" erilaisia transkription ja/tai luennan aloitussignaaleja. Näin ollen voidaan käyttää mitä tahansa SD-ATG-yhdistelmää, jota isäntäsolujen ribosomit voivat käsitellä, joita ovat mm. SD-ATG-yhdistelmä, joka on saatu kolifagi lambdan cro-geenistä tai N-geenistä tai E.colin tryptofaani E-, D-, C-, B- tai A-geenistä. Myös voidaan käyttää mitä tahansa SD-ATG-yhdistelmää, joka on valmistettu yhdistelmä-dna-tekniikalla tai jollakin muulla syntetisointitekniikalla. Mitä tahansa edellä kuvattuja menetelmiä, joita kuvattiin DNApalasten liittämiseksi vektoriin, voidaan käyttää promoottorin ja muiden ohjauselementtien liittämiseksi tiettyihin kohtiin vektorin sisällä.

21 Näin ollen gd-geeni (tai mikä tahansa sen osa) voidaan liittää ilmentämisvektoriin tiettyyn kohtaan suhteessa vektorin sisältämään promoteriin ja ohjauselementteihin niin, että gd-geenin sekvenssi on oikeassa luentakehyksessä (so. faasissa) vektorin ATGsekvenssiin nähden. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää gd:n ATGkodonia tai synteettistä ATG-kodonia. Saatu yhdistelmä-dnamolekyyli siirretään sen jälkeen sopivaan isäntäsoluun transformaatiolla, transduktiolla tai transfektiolla (riippuen vektoriisäntäsolusysteemistä). Transformantit valitaan sen mukaan, miten ne ilmentävät vektorissa tavallisesti läsnäolevia geenimerkkejä, kuten vastustuskyky ampisilliinin tai tetrasykliinin suhteen pbr322:ssa tai tymidiinikinaasiaktiivisuus eukaryoottisessa isäntäsysteemissä. Tällaisten merkkiproteiinien ilmentyminen osoittaa, että yhdistelmä-dna-molekyyli on ehyt ja replikoituu. Sopivia merkkifunktion sisältäviä ilmentämisvektoreita ovat mm. seuraavat vektorit ja niiden johdannaiset: SV40 ja adenovirusvektorit, hiivavektorit, bakteriofagivektorit, kuten la:lbda gt-wes-lambda B, Charon 28, Charon 4A, lambda gt-l-lambda BC, lambda gt-l-lambda B, Ml3mp7, M13mp8, M13mp9 tai plasmidi-dnavektorit, kuten pbr322, pac105, pva51, pacy177, pkh47, pacyc184, pub110, pmb9, pbr325, Col El, psc101, pbr313, pml21, RSF2124, pcrl tai RP4. Lisäksi voidaan valita sellaisia isäntäsolukantoja, jotka kykenevät estämään promoottorin toiminnan, ellei toimintaa erityisesti käynnistetä. Tällä tavalla yli 95 % vektorin promoottorin tehokkuudesta voidaan inhiboida, jos soluja ei indusoida. Tiettyjen operonien ollessa kyseessä pitää lisätä erityisiä indusoijia, jotta saataisiin aikaan liitetyn DNA:n tehokas transkriptio tai luenta; esimerkiksi lac-operoni indusoidaan lisäämällä laktoosia tai IPTG:tä (so. isopropyylitio-8-d-galaktosidaasia). Lukuisat muut operonit, kuten trp, pro jne., ovat erilaisen ohjauksen alaisia. Trp-operoni käynnistyy, kun kasvualusta ei sisällä tryptofaania, ja lambdan PL-promoottori käynnistyy, kun kohotetaan sellaisten isäntäsolujen lämpötilaa, joissa on lämpöherkkä lambdan repressoriproteiini, esim. C1857. Näin ollen geenitekniikalla aikaansaadun gd-proteiinin ilmentymistä voidaan ohjata.

22 Tämä on tärkeätä, jos kloonatun geenin proteiinituote on letaalinen isäntäsoluille. Tällaisissa tapauksissa vieras geeni voidaan saada replikoitumaan, mutta ei ilmentymään transformanttien kasvun aikana. Kun solut ovat saavuttaneet sopivan tiheyden kasvualustassa, voidaan promoteri indusoida tuottamaan kyseessä olevaa proteiinia. gd:lle sukua olevista proteiineista, joita edellä kuvatulla tavalla transformoidut, plasmideilla (so. plasmidit, jotka ohjaavat gd:lle sukua olevien proteiinien ilmentymistä, joka päättyy luonnolliseen gd:n luennan päätössignaaliin, ja joka alkaa ATGkodonista, joka on peräisin vektorista, gd-geenistä tai synteesitoimenpiteestä) transformoituneet solut tuottavat, käytetään tästä lähtien nimitystä erilliset gd-proteiinit tai erilliset, gd:lle sukua olevat proteiinit Yhdysproteiinien valmistus Jotta ilmentyvän geenin määrä saataisiin mandollisimman suureksi tietyssä transformantissa, saattaa olla toivottavaa liittää kyseinen geeni sellaiseen geeniin, joka koodittaa toista proteiinia, kuten isäntäsolun omaa proteiinia. Lisäetuna on myös se, jos isäntäsolun proteiini sisältää myös jonkin mitattavissa olevan suureen. Yhteenliittyneiden geenien ilmentymistuote on yhdysproteiini (käytetään tästä lähtien nimitystä gd-yhdysproteiinit), joka voidaan identifioida suuren molekyylipainonsa ja mitattavissa olevan ominaisuutensa perusteella. Esimerkiksi gd/ft-galaktosidaasiyhdysproteiinin tuottaminen tarjoaa useita etuja, kun kloonataan ja ilmennetään gd-proteiinia E. coli-isännässä. Ensinnäkin tämä tekee mandolliseksi vektorin ohjaaman proteiinituotannon määrän arvioinnin (siis ilmentymisen arvioinnin), kun käytetään 3-galaktosidaasiaktiivisuuden suhteen spesifistä kolorimetristä määritystä Miller'in menetelmällä (ss ja , Experiments in Molecular Genetics, Cold Spring Harbor Press, New York, N.Y., 1972). Toiseksi yhdysproteiinien tuottaminen yksinkertaistaa proteiinituotteen identifiointia ja eristämistä. Erillinen gd-proteiini, jota E. coli-transformantit tuottavat, on pienempi kuin gd/i3-galaktosidaasiyhdysproteiini ja sellaisenaan

23 se voi liikkua samanaikaisesti useiden muiden isännän proteiinien kanssa, kun analyysi suoritetaan SDS-polyakryyliamidigeelielektroforeesilla. Valmistettu yhdysproteiini sen sijaan voidaan helposti ilmaista ja tunnistaa SDS-polyakryyliamidigeelielektroforeesilla (SDS-PAGE) ainutlaatuisen, suuren molekyylikokonsa perusteella. Tämä keksintö ei rajoitu 5-galaktosidaasiyhdysproteiinin valmistamiseen, vaan mikä tahansa joko eukaryoottista tai prokaryoottista alkuperää oleva geeni voidaan liittää faasiin gd-geenin (tai minkä tahansa HSV-proteiinin geenin) kanssa niin, että saavutetaan samanlaisia etuja, kuin liittyy 5-galaktosidaasiyhdysproteiinituotteeseen. Tästä voidaan mainita esimerkkeinä mm. galaktokinaasi, trp D, E tai johtogeeni (leader), pilus-geenit ja eukaryoottiset geenit, kuten tymidiinikinaasigeeni, SV-40 T-antigeenin geeni tai Rous Sarcoma-viruksen transformointigeeni. Jotta yhdysproteiinia koodittava geeni saataisiin rakennetuksi, molemmat geenit pitää liittää yhteen niiden koodittavien sekvenssien alueella siten, että luentakehys säilyy eikä keskeydy päätössignaalien vaikutuksesta. Kuten jo edellä selostettiin, valmistuu yhdysproteiinia vain indusoitaessa, jos isäntäsolukanta on sellainen, joka inhiboi promoottorin toimintaa Geenituotteen tunnistaminen Kun oikean DNA-rakenteen sisältävät transformantit on ensin tunnistettu, pitää yhdistelmä-dna:n gd,-geenituotteen immunoreaktiivisuus ja antigeenisyys analysoida. Jos isäntäsolu ei kykene glykosyloimaan gd-geenituotetta samalla tavalla kuin luonnossa esiintyvää HSV-gD:tä, eroaa gd-geenituote luonnossa esiintyvästä gd-glykoproteiinista. Näin ollen immunologinen analyysi on erittäin tärkeä gd-geenituotteen kohdalla, koska lopullinen päämäärä on käyttää näin saatua gd:lle sukua olevaa proteiinia rokoteformulaatioissa. Immunoreaktiivisuusanalyysi on edullisinta suorittaa käyttämällä vastaseerumeja, jotka reagoivat HSV:llä infektoitujen solujen gd-glykoproteiinia vastaan, kun

24 taas antigeenisyys voidaan arvioida mittaamalla koe-eläinten vastaseerumitiitterit, jotka kehittyvät vasteena gd-geenituotteella tapahtuvalle immunisoinnille, ja vastaseerumien kyky neutraloida HSV-infektio. Immunoreaktiivisuuden analysointiin on tarjolla useita vastaseerumeja, mukaanlukien polyvalenttiset vasta-ainevalmisteet, jotka on suunnattu koko virusta vastaan tai erityisesti gd:tä vastaan. Suurempi spesifisyys saadaan käyttämällä monoklonaalisia vasta-aineita, jotka tunnistavat vain yhden antigeenisen kohdan gd-proteiinimolekyylissä. On olemassa useita monoklonaalisia vasta-aineita, jotka kohdistuvat gd:tä vastaan, joista vasta-aineista jotkut sekä spesifisesti immunosaostavat HSV-l:n ja HSV-2:n gd-geenituotteen että neutraloivat kummankin viruksen infektoimiskyvyn. Näin ollen tässä keksinnössä selostetun proteiinin identifiointi perustuu kahteen edellytykseen. Ensinnäkin gd:lle sukua olevaa proteiinia pitäisi valmistua vain promoottorin indusoinnin tuloksena. Toiseksi gd:lle sukua olevan proteiinin pitäisi olla immunoreaktiivinen, kun käytetään useita polyklonaalisia vasta-aineita, jotka on suunnattu HSV:tä vastaan, tai monoklonaalisia vastaaineita, jotka on suunnattu gd:tä vastaan; ja proteiinin pitäisi olla immunoreaktiivinen oli se sitten peräisin koko geenin sekvenssin ilmentymisestä, geenin sekvenssin osan ilmentymisestä tai kanden tai useampien sellaisten geenisekvenssien ilmentymisestä, jotka on liitetty yhteen ohjaamaan yhdysproteiinin ilmentymistä. Reaktiivisuus voidaan osoittaa-tavanomaisilla immunologisilla menetelmillä, kuten immunosaostuksilla, immunodiffuusiolla, radioimmuunikompetitiolla, immunoelektroforeesilla tai ilmaisemalla immunologisesti proteiinit, jotka on erotettu polyakryyliamidigeelielektroforeesilla ja sen jälkeen siirretty nitroselluloosaan Geenituotteen puhdistus gd-geenin (tai minkä tahansa HSV-glykoproteiinigeenin) sisältäviä soluja kasvatetaan suuressa tilavuudessa ja promoottorin indusoinnin

25 jälkeen syntynyt proteiini eristetään tällaisista soluista tai väliaineesta, jos proteiini erittyy. Proteiini voidaan eristää ja puhdistaa joko tavanomaisilla kromatografisilla menetelmillä, kuten ioninvaihdolla, affiniteetti- tai koonerotushartseilla, sentrifugoimalla tai millä tahansa tavanomaisella proteiinienpuhdistusmenetelmällä. Koska tietyt yhdysproteiinit muodostavat aggregaatteja solujen tuottaessa niitä erittäin paljon tai ollessaan liuoksessa, on tässä keksinnössä valmistettujen yhteenliittyneiden proteiinien eristämisessä erittäin edullista käyttää aggregaatteja muodostavien proteiinien eristysmenetelmää. Sen jälkeen näitä yhdysproteiineja voidaan käyttää rokotteiden valmistuksessa. Yhdysproteiinien puhdistuksessa (käytetään tästä lähtien nimitystä aggregaatin puhdistus) suoritetaan aggregaatteja muodostavien proteiinien uutto, erotus ja/tai puhdistus rikkomalla solut ja sen jälkeen pesemällä aggregoitunut materiaali. Lisäksi aggregoitunut materiaali voidaan liuottaa lisäämällä liuotinta, joka on sekä vahva vedynvastaanottaja että vahva vedynluovuttaja (tai voidaan käyttää liuotinyhdistelmää, joka antaa nämä molemmat ominaisuudet); sen jälkeen aggregaatteja muodostavat proteiinit voidaan saostaa laimentamalla sopivalla puskurilla. Sopivia liuottimia ovat mm. urea (välillä noin 4M - noin 8M), formamidi (vähintään noin 80 tilavuus-%) ja guanidiinihydrokloridi (noin 4M - noin 8M). Eräät liuottimet, jotka kykenevät liuottamaan aggregaatteja muodostavia proteiineja, kuten esim., SDS (natriumdodekyylisulfaatti) ja 70-prosenttinen muurahaishappo, eivät sovellu tässä menetelmässä käytettäviksi, koska sen jälkeen tapahtuva liuenneiden aggregaatteja muodostavien proteiinien saostuminen on osoittautunut tehottomaksi. Vaikka guanidiinihydrokloridi ja muut samanlaiset aineet ovat denaturoivia aineita, tutkimukset osoittavat, että tämä denaturoituminen ei ole luonteeltaan irreversiibeliä, ja että renaturoituminen voi tapahtua sen jälkeen, kun denaturoiva aine on poistettu tai laimennettu (esim. dialyysillä), jolloin immunologisesti ja/tai biologisesti aktiivinen proteiini muodostuu uudestaan.

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien

Lisätiedot

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT. - (51) Kv.lk.4 "-' A 61K 39/12. (24) Alkupäivä Löpdag 01.06.84

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT. - (51) Kv.lk.4 -' A 61K 39/12. (24) Alkupäivä Löpdag 01.06.84 (B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT C (45) PAÖntti Myörinetty Paten't - beviljats - (51) Kv.lk.4 "-' A 61K 39/12 (21) Patenttihakemus Patentansökning 842215 SUOMI-FINLAND (FI) Patentti- ja rekisterihallitus

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian perustyökaluja Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin

Lisätiedot

(12) PATENTTI JULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 101936 B. (51) Kv.lk.6 - Int.k1.6 A 61K 39/095, C 12N 15/31, 15/63, 1/20

(12) PATENTTI JULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 101936 B. (51) Kv.lk.6 - Int.k1.6 A 61K 39/095, C 12N 15/31, 15/63, 1/20 11111111111 111 111111111 111 11 11 1 1111111111111111111 1 F1000B (12) PATENTTI JULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 30.09.1998 (51) Kv.lk.6 - Int.k1.6 SUOMI-FINLAND

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

SUOMI FINLAND (21) Patenttihakemus - Patentansökning 860015

SUOMI FINLAND (21) Patenttihakemus - Patentansökning 860015 111111111111111111111111111 1 111111111111111111 1 111111111111111111 1 111 F 0000B (B) (U)KUULUTUBJULKAIBU UTLAGGNINGSSKRIFT '''` Pat: - t :::13cl -J.t 27 C3 12:5 (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 A 61K 39/00,

Lisätiedot

(12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) F11177898. (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats. (51) Kv.lk. - Int.kl.

(12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) F11177898. (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats. (51) Kv.lk. - Int.kl. (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT 1 1 10 111 (10) F18 (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 28.02.2007 SUOMI - FINLAND (FI) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN (51) Kv.lk.

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

1111111111!11,11)11111,11111111111191 1 111 111111 111 11111

1111111111!11,11)11111,11111111111191 1 111 111111 111 11111 1111111111!11,11)11111,11111111111191 1 111 111111 111 11111 (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 111384B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 15.07.2003 SUOMI - FINLAND (FI) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

11111111111111! 11,1!111111,1, 1 11! 1 111111 111111 111 1

11111111111111! 11,1!111111,1, 1 11! 1 111111 111111 111 1 11111111111111! 11,1!111111,1, 1 11! 1 111111 111111 111 1 (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSICRIFT (10) FI B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 15.01.1999 SUOMI-FINLAND (FI) Patentti- ja rekisterihallitus

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

11111111111111 11 [II 1111

11111111111111 11 [II 1111 11111111111111 11 [II 1111 F (000101453B (12) PATENTTIJULKAISU PATENTS1CRIFT (10) FI 101453 B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 30.06.98 (51) Kv.lk.6 - Int.k1.6 SUOMI-FINLAND (FI) A 61K 39/012,

Lisätiedot

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Minna Poranen Akatemiatutkija Helsingin yliopisto FinSynBio-ohjelma Suomen Akatemia Virukset synteettisen biologian työkaluina

Lisätiedot

GEENITEKNIIKALLA MUUNNETTUJEN MIKRO-ORGANISMIEN SUUNNITEL- LUN KÄYTÖN TURVALLISUUDEN ARVIOINNISSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT

GEENITEKNIIKALLA MUUNNETTUJEN MIKRO-ORGANISMIEN SUUNNITEL- LUN KÄYTÖN TURVALLISUUDEN ARVIOINNISSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 48 LIITE IV GEENITEKNIIKALLA MUUNNETTUJEN MIKRO-ORGANISMIEN SUUNNITEL- LUN KÄYTÖN TURVALLISUUDEN ARVIOINNISSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Geenitekniikalla muunnettujen mikro-organismien suunnitellun käytön

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien

Lisätiedot

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Duodecim, and a textbook chapter on viral gene therapy for

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

(B) (11) KUSJULKAISU UTLAGG NINGSSKRIFT. C t -1 n. (51) Kv.lk.5 Int.c1.5 A 61K 39/29, C 12N 7/08. (21) Patenttihakemus - Patentansökning 861966

(B) (11) KUSJULKAISU UTLAGG NINGSSKRIFT. C t -1 n. (51) Kv.lk.5 Int.c1.5 A 61K 39/29, C 12N 7/08. (21) Patenttihakemus - Patentansökning 861966 (B) (11) KUSJULKAISU UULUT UTLAGG NINGSSKRIFT 86376 C t -1 n. (51) Kv.lk.5 Int.c1.5 A 61K 39/29, C 12N 7/08 SUOMI-FINLAND (FI) Patentti- ja rekisterihallitus Patent- och registerstyrelsen (21) Patenttihakemus

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä

Lisätiedot

111 11111111 III IIII 1111111111111 11 11111 II III III

111 11111111 III IIII 1111111111111 11 11111 II III III 111 11111111 III IIII 1111111111111 11 11111 II III III F I 000B (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 30.06.2000 SUOMI - FINLAND (FI) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS

Lisätiedot

(12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 102382 B. (51) Kv.lk.6 - Int.k1.6. (21) Patenttihakemus - Patentansökning 903154

(12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 102382 B. (51) Kv.lk.6 - Int.k1.6. (21) Patenttihakemus - Patentansökning 903154 1111111111111111 1111 1111 11101 1110 111111111 F1000B (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 30.11.1998 SUOMI-FINLAND (FI) Patentti- ja rekisterihallitus

Lisätiedot

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNI NGSSKRIFT 83662. (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 C 07K 15/00, G 01N 33/68. (24) Alkupäivä - Löpdag 02.07.

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNI NGSSKRIFT 83662. (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 C 07K 15/00, G 01N 33/68. (24) Alkupäivä - Löpdag 02.07. (B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNI NGSSKRIFT 83662 (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 C 07K 15/00, G 01N 33/68 (21) Patenttihakemus - Patentansökning 812092 SUOMI-FINLAND (FI) Patentti- ja rekisterihallitus Patent-

Lisätiedot

PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (12) FI 106564 B (10) (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 28.02.2001. (51) Kv.11c7 - Int. k1.

PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (12) FI 106564 B (10) (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 28.02.2001. (51) Kv.11c7 - Int. k1. (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 106564 B SUOMI - FINLAND (FI) (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 28.02.2001 (51) Kv.11c7 - Int. k1.7 C12N 15151, 7/00, A61K 39/29, GO1N 33/576 C120 1/70,

Lisätiedot

SUOMI-FINLAND (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 07.11.85 (FI)

SUOMI-FINLAND (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 07.11.85 (FI) (13) (11) KUULUTUSJULKA I SU UTLAGGN I NGSSKR I FT 84558 C ( 3) T t t y (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 2:1 A 61K 39/12, C 07K 7/08 (21) Patenttihakemus - Patentansökning 854396 SUOMI-FINLAND (22) Hakemispäivä

Lisätiedot

(12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 117514 B. (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 15.11.2006. (51) Kv.lk. - Int.kl.

(12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 117514 B. (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 15.11.2006. (51) Kv.lk. - Int.kl. (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT III 11 1 1111 111111 1111111111 F 10001 17514B II (10) FI 117514 B SUOMI - FINLAND (FI) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN (45) Patentti myönnetty

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1 Ribosomit 1 Ribosomit 4 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi

Lisätiedot

KUULUTUSJULKAISU. C 7 (51) Kv.11(. 4/IntC1. 4 A 61 K 39/245

KUULUTUSJULKAISU. C 7 (51) Kv.11(. 4/IntC1. 4 A 61 K 39/245 KUULUTUSJULKAISU [B] (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 7 3 8 8 5 C 7 (51) Kv.11(. 4/IntC1. 4 A 61 K 39/245 SUOMI-FINLAND (FI) Patentti- ja rekisterihallitus Patent- och registerstyreisen (21) Patenttihakemus Patentansökning

Lisätiedot

SUOMI-FINLAND 0 KUULUTUSJULKAISU UTLÄGGNINGSSKRIFt43094

SUOMI-FINLAND 0 KUULUTUSJULKAISU UTLÄGGNINGSSKRIFt43094 SUOMI-FINLAND 0 KUULUTUSJULKAISU UTLÄGGNINGSSKRIFt Kv. lk./int. Cl. C 1 2 k 7/00 Lk./KI. 30 h 6 CO Patentti myönnetty 11 11971 Patent meddetat Patenttihakemus Patentansökning 2099/66 Hakemispkiivä Ansökningsdag

Lisätiedot

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 83667. (51) Kv.lk.5 - Int.cl.5 C 12N 5/18, A 61K 39/012. (21) Patenttihakemus - Patentansökning 843142

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 83667. (51) Kv.lk.5 - Int.cl.5 C 12N 5/18, A 61K 39/012. (21) Patenttihakemus - Patentansökning 843142 (B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 83667 _. (51) Kv.lk.5 - Int.cl.5 C 12N 5/18, A 61K 39/012 SUOMI-FINLAND (FI) Patentti- ja rekisterihallitus Patent- och registerstyrelsen (21) Patenttihakemus

Lisätiedot

S UOM 1 FI N LAN D 0 KUULUTUSJULKAISU UTLÄGGNINGSSKRIFT 4 5 7 6 6

S UOM 1 FI N LAN D 0 KUULUTUSJULKAISU UTLÄGGNINGSSKRIFT 4 5 7 6 6 S UOM 1 FI N LAN D 0 KUULUTUSJULKAISU UTLÄGGNINGSSKRIFT 4 5 7 6 6 Kv. lk./int. Cl. C 12 k 5/00 (5:» Uc./KI. 30 h 6 Patentti myönnetty Patent meddelat 11 IX 1972 Patenttihakemus Patentansökning 547 /6 9

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

I1111111 111111111IlIl 11111111111111111111181111111111i

I1111111 111111111IlIl 11111111111111111111181111111111i I1111111 111111111IlIl 11111111111111111111181111111111i F I00008 111111 il I I Ill (B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 91688. L.-*, 1.-Lu-..IC " _ b./ n * I. - A I... I. 1. n!. : :,.:. (17) :-

Lisätiedot

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

GLUTEENIANALYTIIKKA KELIAKIAN KANNALTA. Viljateknologien Helmikollokvio Hartwall, Lahti 8.2.2008 Päivi Kanerva

GLUTEENIANALYTIIKKA KELIAKIAN KANNALTA. Viljateknologien Helmikollokvio Hartwall, Lahti 8.2.2008 Päivi Kanerva GLUTEENIANALYTIIKKA KELIAKIAN KANNALTA Viljateknologien Helmikollokvio Hartwall, Lahti 8.2.2008 Päivi Kanerva Gluteenittomuus Gluteenittomia tuotteita koskevan standardin on asettanut Codex Alimentarius

Lisätiedot

(B) ( 11) KUULUTUS JULKA I SU UTLAGGN I NG S SKR I FT 95871 C 45 ) PaterAti tay3sarletti Patent moddelat 1.0 04 1.036. (51) Kv.lk.6 Int.c1.

(B) ( 11) KUULUTUS JULKA I SU UTLAGGN I NG S SKR I FT 95871 C 45 ) PaterAti tay3sarletti Patent moddelat 1.0 04 1.036. (51) Kv.lk.6 Int.c1. Ii 4, 111 1 111111111111111 1 1111111111111 1 1111111111 1 11111 111111 1 111111 F10000B (B) ( 11) KUULUTUS JULKA I SU UTLAGGN I NG S SKR I FT C 45 ) PaterAti tay3sarletti Patent moddelat 1.0 04 1.036

Lisätiedot

(12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 106844 B. (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 30.04.2001. (51) Kv.Ik.7 - Intk1.7

(12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 106844 B. (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 30.04.2001. (51) Kv.Ik.7 - Intk1.7 11111111111111i111111 100 11(311111111,111i1111111111i 1111111 (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 106844 B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 30.04.2001 SUOMI - FINLAND (FI) (51) Kv.Ik.7

Lisätiedot

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT. (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT. (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 (B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 85222 SUOMI-FINLAND (Fi) Patentti- ja rekisterihallitus Patent- och registerstyrelsen (71)Hakija - Sökande (32) (33) (31) Etuoikeus - Prioritet 31.01.85 GB 8502399

Lisätiedot

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT A 61K 37/02, 39/145, C 12N 15/44. (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 29.08.85

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT A 61K 37/02, 39/145, C 12N 15/44. (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 29.08.85 (B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 85811 C (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 ' 10 C,1; A 61K 37/02, 39/145, C 12N 15/44 (21) Patenttihakemus - Patentansökning 853320 SUOMI-FINLAND (FI) Patentti- ja rekisterihallitus

Lisätiedot

(12) PATENTMULKAISU 111111111111111!!!!!!!linillie PATENTSKRIFT (10) FI 107620 B. (51) Kv.lk.7 - Intk1.7 C12Q 1168. (24) Alkupäivä - Löpdag 18.11.

(12) PATENTMULKAISU 111111111111111!!!!!!!linillie PATENTSKRIFT (10) FI 107620 B. (51) Kv.lk.7 - Intk1.7 C12Q 1168. (24) Alkupäivä - Löpdag 18.11. (12) PATENTMULKAISU 111111111111111!!!!!!!linillie PATENTSKRIFT (10) FI 107620 B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 14.09.2001 SUOMI - FINLAND (FI) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

NON-CODING RNA (ncrna)

NON-CODING RNA (ncrna) NON-CODING RNA (ncrna) 1. Yleistä NcRNA eli non-coding RNA tarkoittaa kaikkia proteiinia koodaamattomia rnamolekyylejä. Näistä yleisimmin tunnetut ovat ribosomaalinen RNA (rrna) sekä siirtäjä-rna (trna),

Lisätiedot

Inieilii!lim 111 1!!!mill

Inieilii!lim 111 1!!!mill Inieilii!lim 111 1!!!mill (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (1 0) FI B SUOMI - FINLAND (FI) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 15.11.2002

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

111 111111!11, 1111111 1111111111p21111111111111i

111 111111!11, 1111111 1111111111p21111111111111i 111 111111!11, 1111111 1111111111p21111111111111i (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 105105 B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 15.06.2000 SUOMI - FINLAND (FI) (51) Kv.lk.7 - Int.kl.7

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

(10) FI 116828 B. (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 15.03.2006. (51) Kv.lk. - Int.kl. A61K 39/395 (2006.01) CO7K 16/24 (2006.

(10) FI 116828 B. (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 15.03.2006. (51) Kv.lk. - Int.kl. A61K 39/395 (2006.01) CO7K 16/24 (2006. (12) PATENTTIJULKAISU 111111111111111111M1 111 R9 11111111111111 PATENTSKRIFT III (10) FI B SUOMI - FINLAND (FI) (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 15.03.2006 (51) Kv.lk. - Int.kl. A61K 39/395

Lisätiedot

Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia

Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia Mauri Kostiainen Molekyylimateriaalit-ryhmä Teknillisen fysiikan osasto Aalto-yliopisto Virukset materiaaleina Virus on isäntäsolussa

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Patentti myönnetty' Patent medelat 10 V 191

Patentti myönnetty' Patent medelat 10 V 191 3 UO M I-FI N LAN D 11 KUULUTUSJULKAISU UTLÄGGNINGSSKRIFT 4 3 6 2 5 Kv.11(11M.C1 C 12 k 5/00 UJXL 30 h 6 Patentti myönnetty' Patent medelat 10 V 191 Patenttihakemus Patentansökning 2788/67 Hakemispäivä

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Entsyymit ja niiden tuotanto Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja (eli valkuaisaineita), jotka vauhdittavat (katalysoivat) kemiallisia

Lisätiedot

II. GEENITEKNIIKALLA MUUNNETTUA ORGANISMIA KOSKEVAT TIEDOT

II. GEENITEKNIIKALLA MUUNNETTUA ORGANISMIA KOSKEVAT TIEDOT N:o 22 55 LIITE I A TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKOEILMOITUKSESSA VAADITTAVAT TIEDOT, KUN GEENITEKNIIKALLA MUUNNETTU ORGANISMI ON MUU KUIN SIEMENKASVI (ei kuulu ryhmiin Gymnospermae (paljassiemeniset) ja Angiospermae

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Duvaxyn WNV injektioneste, emulsio, hevoselle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml annos sisältää: Vaikuttava aine: Inaktivoitu Länsi-Niilin virus,

Lisätiedot

9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia

9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia GMO analytiikka Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Termistöä geenimuuntelu muuntogeeninen siirtogeeninen GM GMO (geneettisesti muunnettu organismi) GM tapahtuma (event): käytetään silloin kun

Lisätiedot

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin?

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin? Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin? 26.3.2015 Kalaterveyspäivät, Tampere Krister Sundell Akvaattisen patobiologian laboratorio Åbo Akademi Flavobacterium psychrophilum Aiheuttaa

Lisätiedot

(12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT 11111111 1 1111111 111,11111!1,11,1 1,11111!111!11111111111 1 11111111 F (10) FI 116838 B

(12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT 11111111 1 1111111 111,11111!1,11,1 1,11111!111!11111111111 1 11111111 F (10) FI 116838 B (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT 11111111 1 1111111 111,11111!1,11,1 1,11111!111!11111111111 1 11111111 F (10) FI 116838 B SUOMI - FINLAND (FI) PATENTTI- JA REKISTERINALLITUS PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN

Lisätiedot

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. Valitse listasta kunkin yhdisteen yleiskielessä käytettävä ei-systemaattinen nimi. (pisteet yht. 5p) a) C-vitamiini b) glukoosi c) etikkahappo d) salisyylihappo e) beta-karoteeni a. b. c. d. e. ksylitoli

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten

VALMISTEYHTEENVETO. Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet:

Lisätiedot

(FI) (41) Tullut julkiseksi - Blivit offentlig 05.12.85

(FI) (41) Tullut julkiseksi - Blivit offentlig 05.12.85 (B) (11)KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 81452 C ( ) (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 _ G O1N 33/571, C 07K 7/04, A 61K 39/00 (21) Patenttihakemus - Patentansökning 854839 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 05.12.85

Lisätiedot

1111111 111111111 11,111,111,,1111111L1111.111111 1

1111111 111111111 11,111,111,,1111111L1111.111111 1 1111111 111111111 11,111,111,,1111111L1111.111111 1 1111111111111 (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 112438 B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 15.12.2003 SUOMI - FINLAND (FI) (51) Kv.lk.7

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun

Lisätiedot

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo 03/2006 (2006-2206-1) Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla Huuliherpes Herpes Simplex -virus 1 Mikä on huuliherpes ja miten

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ: RESTRIKTIOENTSYYMIDIGESTIO

LABORATORIOTYÖ: RESTRIKTIOENTSYYMIDIGESTIO LABORATORIOTYÖ: RESTRIKTIOENTSYYMIDIGESTIO Restriktioentsyymidigestio on yksi yhdistelmä-dna-tekniikan perusmenetelmistä, jossa katkaistaan kaksinauhainen DNA tietystä kohdasta erilaisten restriktioentsyymien

Lisätiedot

11111111111 1111111 1 111111 1111111 II 1111111111111 1111 F I 000103122B

11111111111 1111111 1 111111 1111111 II 1111111111111 1111 F I 000103122B 11111111111 1111111 1 111111 1111111 II 1111111111111 1111 F I 000B (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 30.04.1999 (51) Kv.lk.6 - Int.k1.6 SUOMI-FINLAND

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolut A) Kyky jakautua itsensä kaltaisiksi soluiksi (uusiutumiskyky) B) Kyky erilaistua

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Purevax Rabies injektioneste, suspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi 1 ml:n annos sisältää: Vaikuttava aine: Rabies rekombinantti canarypox-virus

Lisätiedot

( B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 80601. ' 1 3 17 1 `29.:?, (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 A 61K 39/13, C 07K 7/08

( B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 80601. ' 1 3 17 1 `29.:?, (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 A 61K 39/13, C 07K 7/08 ( B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 80601 ' 1 3 17 1 `29.:?, (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 A 61K 39/13, C 07K 7/08 (21) Patenttihakemus - Patentansökning 834590 SUOMI-FINLAND (FI) Patentti- ja rekisterihallitus

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Luettelo tunnusnumeroista 1801 (1) Huom. (2)

Luettelo tunnusnumeroista 1801 (1) Huom. (2) 3300 N:o 899 OSA III Lisäykset Lisäys VIII MÄÄRÄYKSET TUNNUSMERKINNÖISTÄ SEKÄ VAARALLISTEN AINEIDEN LUETTELO Säiliövaunujen, monisäiliövaunujen, irrotettavilla säiliöillä varustettujen vaunujen ja säiliökonttien,

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

SUOIVII FINLAND (21) Patenttihakemus Patentansökning 883876

SUOIVII FINLAND (21) Patenttihakemus Patentansökning 883876 1111111 11111 1111 111111111111111111111111111111111111 F 10000B (B) (11)KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT C (45) Patentti myönnetty Patznt me1de1at 27 01 1997 (51) Kv.lk.6 - Int.c1.6 A 61K 39/09, C 12N

Lisätiedot

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015. Maksimipisteet: 45

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015. Maksimipisteet: 45 Hyvän vastauksen piirteet Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015 Maksimipisteet: 45 I) Monivalintakysymykset. Rengasta oikea vaihtoehto. Vain yksi vaihtoehdoista on oikein. Vastaus on hylätty, jos on rengastettu

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

SUOMI-FINLAND 1t KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 43766

SUOMI-FINLAND 1t KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 43766 SUOMI-FINLAND 1t KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT C 12 k 5/00 Lk./KL 30 h 6 Patenttihakemus Patentansökning 3119/67 Hakemispäivä Ansökningsdag 20 XI 1967 Alkupäivä Giltighetsdag Tullut julkiseksi Blivit

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015 Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

SUO M 1-FI N LAN D 0 KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 43624

SUO M 1-FI N LAN D 0 KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 43624 SUO M 1-FI N LAN D 0 KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 43624 Kv. lk./int. Cl. A 61 k 23/02 C 12 k 5/00 30 h 6 Pat.hak. peruutettu Pat.ans. återtagen 3 V 1971 Patenttihakemus Patentansökning 1977/67 Hakemispäivä

Lisätiedot

Source: http://industrydocuments.library.ucsf.edu/tobacco/docs/tqbv0109

Source: http://industrydocuments.library.ucsf.edu/tobacco/docs/tqbv0109 PATENTTI - JA REKI STERI HALLI TUS PATENTTIOSASTO Hakemus : _ Luokka : Tutkij a : Hakij a : Asiamies : Asiamiehen 893525 A 24D 001/18 KR Philip Morris Products Inc. Oy Borenius & Co Ab / Pia Hjelt, puh.

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot