Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Transkriptio

1 Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi

2 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohdekartta 6 Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt 7 Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat ympäristöt 14 Metso-ohjelmakohteet 15 Huomionarvoiset luontokohteet 16 Muinaisjäännökset 17 Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Linnustoselvitys 18 Liito-oravaselvitys 19 Lepakkoselvitys 19 Viitasammakkoselvitys 22 Kansikuva: Yksi Salasilmänvuoren hyvin vanhoista ikimännyistä. Olavi Yli-Vainio

3 Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti Topografia 3

4 Kallioperä Maaperä 4

5 Maanpeite Corine maanpeite 2012 SYKE Pohjavesialueet 5

6 Selvitysalueen luontokohteet 6

7 Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt 1. Salasilmänvuori Salasilmänvuori on laakea, suhteellisen matala, kuitenkin ympäristöstään reilusti kohoava kalliomäki, joka on karkeahkorakeista, tasalaatuista, mutta voimakkaasti gneissiytynyttä graniittia. Kivessä on havaittavissa muutamia pegmaatti- ja apliittijuonia. Salasilmänvuoren pohjoisin, kumpuileva avokallioalue on pohjoisrinteeltään melko jyrkkä. Kallionlaella kasvaa hyvin vanhoja, vähintään 200 vuotta vanhoja mäntyjä, paikoin on poronjäkälä- ja kanervakasvustoa, eteläisellä reunalla myös variksenmarjaa. Laen pienissä painanteissa, soistuma-allikoissa, kasvaa luhtavillakasvustoa. Eteläisempi kallioalue on pääkalliota matalampi ja loivapiirteisempi. Keskikallion alueella kasvaa vieläkin vanhempia mäntyjä, jopa 500 vuoden ikäisiä. Todennäköisesti alueella kasvavat männyt ovat koko Ilmajoen vanhimmat puut. Myös Salasilmänvuoren lounaisella avokallioalueella kasvaa erittäin vanhoja mäntyjä. Salasilmänvuori on erityisesti teerien elinpiiriä. Varsinkin pohjoispuolen kallioalueelta on runsaasti siippahavaintoja. Kallioalueen pohjois- ja eteläpuolen kosteissa notkelmissa on paikoin runsaasti, mutta pienialaisesti, maariankämmekkää. 7

8 Salasilmänvuoren erittäin vanhoja mäntyjä: Kuvat Olavi Yli-Vainio

9 2. Lehto Oksivuoren laelta noin 800 metriä luoteeseen sijaitsee Kiikeri-Yrjänä -metsätien molemmin puolin kivikkoisella, todennäköisesti jääkauden kuljettamalla moreenipohjalla pienialainen kuiva lehto. Puustona esiintyy monipuolisesti lehtipuita, yksittäisiä kuusia sekä pieniä männyntaimia. Pensaskerroksen erityispiirteenä on lehtokuusaman ja taikinamarjan runsaus. Kenttäkerroksessa kasvaa tyypillisiä rehevien paikkojen kasveja. Runsaana esiintyy myös Etelä-Pohjanmaalla harvinaista kurjenkelloa. Lehdon alarinteessä vanhojen sorakuoppien takana esiintyy vielä kapealti vaatimattomampaa lehtokasvillisuutta. Ylärinteessä lehdon raja on terävä, alarinteessä sen sijaan hiipuva. Lehdon luoteispuolella esiintyy melko runsaana matalaa hiirenporraskasvustoa ja korpi-imarretta. Lehto on paikallisesti huomionarvoinen luontokohde. Kenttäkerroksen kasvit Angelica sylvestris karhunputki Melampyrum sylvaticum metsämaitikka Calamagrostis kastikoita Melampyrum pratense kangasmaitikka Campanula percicifolia kurjenkello Melica nutans nuokkuhelmikkä Cirsium helenoides huopaohdake Milium effusum tesma Convallaria majalis kielo Orthilia secunda nuokkutalvikki Deschampsia flexuosa metsälauha Oxalis acetosella käenkaali Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri Paris quadrifolia sudenmarja Elymus caninus koiranvehnä Ribes alpinum taikinamarja Epilobium angustifolium maitohorsma Rubus idaeus vadelma Filipendula ulmaria mesiangervo Rubus saxatilis lillukka Fragaria vesca ahomansikka Solidago virgaurea kultapiisku Geranium sylvaticum metsäkurjenpolvi Trientalis europaea metsätähti Linnaea borealis vanamo Vaccinium myrtillus mustikka Lonicera xylosteum lehtokuusama Vaccinium vitis-idaea puolukka Luzula pilosa kevätpiippo Viola riviniana metsäorvokki Maianthemum bifolium oravanmarja Puut Alnus incana harmaaleppä Pinus sylvestris mänty Betula koivu Populus tremula haapa Juniperus communis kataja Salix caprea raita Picea abies kuusi Sorbus aucuparia pihlaja 9

10 3. Muinaisrantakivikko Oksivuoren avokallioalueen eteläpuolella on muinainen rantakivikko, pirunpelto, joka osittain on aurattu. Oksivuoren muinaista rantakivikkoa. Olavi Yli-Vainio Oksivuoren lakikallio Oksivuoren loivapiirteisen kallioalueen laella vanhat puut on kaadettu, mutta heti laelta koilliseen mentäessä vanhat puut ovat säästyneet, samaten myös vähän alempana pohjois- ja kaakkoisrinteillä. Kalliot ovat pääosin jäkälä-kanervakallioita, laikuttain esiintyy myös variksenmarjaa. Sorarinteillä on havaittavissa rantavalleja. Oksivuoren lounaispuolella on laajat sorakentät, jotka osittain on hyödynnetty. Oksivuoren avokalliorinnettä. Olavi Yli-Vainio

11 5. Puurovuoren lakikallio Puurovuorella on kaksi suurta loivapiirteistä kalliomäkeä. Jäkälävaltaisella avokallioalueella kasvaa runsaasti vanhoja mäntyjä. Kallion itäinen osa on melko kumpareinen ja noin metrin korkuisia jyrkänteitä on runsaasti. Valtakivilajina on voimakkaasti suuntautunut, varsin tasalaatuinen graniitti. Molempien lakien luoteisreunalla on vähäisesti kiilleliusketta, joka eteläisellä mäellä on osaksi varsin kvartsipitoista, paikoin jopa arkosiittista kiveä. Myös merkkejä ammoisesta rakennuskivilouhinnasta on havaittavissa. Eteläisemmällä lakikalliolla on kaksi vanhaa kivilatomusta. Puurovuoren kallionlakea ja laen kivilatomus. Olavi Yli-Vainio

12 Puurovuoren kallionlakialuetta. Olavi Yli-Vainio

13 6. xx 7. Leppikorven juoksu Leppikorven juoksun saniaiskorpi, tervaleppähuhta ja ruohokorvet rajautuvat Oksivuoren selvitysalueen itäiseen kulmaan sijaiten pääosin alueen ulkopuolella. 8. xx 9. Kylkisalonneva Kylkisalonnevan itäinen kulmaus ulottuu tuulivoima-alueelle. Kylkisalonneva on karu avosuo, Ilmajoen viimeinen luonnontilainen neva-alue, jonka puustoiset reunaosat on ojitettu, mutta aukea keskusta on säilynyt ojittamattomana. Kylkisalonnevan erämainen maisema- ja linnustokohde on rahkanevan ja lyhytkortisen nevan muodostama viettokeidas. Suon eteläosassa laajat tupasvillarämeet reunustavat rimpistä nevalaidetta. Siirtolohkareet Tuulivoima-alueen siirtolohkareet kuuluvat metsälain 10 mukaisiin erityisen tärkeisiin luontokohteisiin. 13

14 Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat ympäristöt 10. Vanha kuusikko ja saniaiskorpi Salasilmänvuoren eteläpuolella sijaitsevan vanhan kuusikon saniaiskorpea. Vanhan kuusikon saniaiskorpi. 14

15 11. Vanhan metsän palsta Kohteessa kasvaa vanhaa metsää, jonka puusto on pääosin yli 100-vuotiasta, pääasiassa männikköä, kallionlaella myös kuusikkoa. 12. Vanhan metsän palsta Metso-ohjelmakohteet Selvitysalueella on kaksi metso-ohjelmakohdetta, jotka sijaitsevat Salasilmänvuorella ja Oksivuorella. Metso-ohjelma -kohteet kuuluvat Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan. 15

16 Huomionarvoiset luontokohteet 1. Sananjalkakorpi 2. Erittäin iäkäs mänty 3. Maariankämmekkää Lehtokasvillisuutta 6 ja 12. Sananjalka-alue Kohteessa on lampi, jonka eteläpää on soinen ja pohjoispäässä kasvaa poikkeuksellisen kookasta sananjalkaa laajana alueena, etäämmällä lammesta kasvusto on matalampaa. Sananjalka-alueella esiintyy myös runsaasti kevätlinnunhernettä ja rinteessä kieloa, metsäkurjenpolvea ja nuokkuhelmikkää. Ylärinteen puolella on ikivanhoja kaivantoja, mahdollisesti raudankaivuukohteita. Sananjalka-alueen koillispuolella kohteessa 7 on runsaasti katajaa kasvava notkelma. 7. Pylväskatajat 8. Vanhat puut Lampi 16

17 Avokallioalueet Tuulivoima-alueen avokallioalueet ovat paikallisesti huomioitavia luontokohteita. Muinaisjäännökset Sunnittelualueella sijaitsee viisi tervahautaa. 17

18 Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Linnustoselvitys Lakeuden luontokartoitus on tehnyt Oksivuoren tuulivoima-alueen liito-oravaselvityksen keväällä Alueella havaittiin yhdeksän suojeluluokituksiin kuuluvaa lajia, alueellisesti uhanalaisista lajeista tavattiin metso ja liro. Pesimälaji D1 vastuulaji NT AU metso x x x x teeri x x x pyy x kurki x liro x x x viirupöllö x palokärki x käenpiika x leppälintu x 18

19 Liito-oravaselvitys Lakeuden luontokartoitus on tehnyt Oksivuoren tuulivoima-alueen liito-oravaselvityksen keväällä Oksivuoren laaja alue on suurimmilta osiltaan mäntyvaltaista. Isoimpia mäntykangasalueita ovat Oksivuori, Puurovuori ja Salasilmänvuori. Metsäisiä kulkuyhteyksiä moneen suuntaan on jäljellä ja liito-oravan esiintyminen alueella olisi sen puolesta mahdollista. Alueelta tarkistettiin muutamia pienialaisia kuusikkoisia osia, joissa on jonkin verran isoja haapoja. Ei havaintoja liito-oravasta. Lepakkoselvitys Oksivuoren tuulivoima-alueen lepakkoselvitys on tehty elo-syyskuussa 2015 kunnan toimesta. Lepakoiden runsaslukuisuus elo-syyskuussa viittaa vahvasti lepakkoyhdyskunnan olemassaoloon tuulivoima-alueella. Yhdyskuntien potentiaalisia sijaintipaikkoja ovat Salasilmänvuoren ja Puurovuoren ympäristöt. 19

20 Tuulivoima-alueen merkittävimmäksi lepakkoalueeksi osoittautui Salasilmänvuori, jolla tehtiin pohjanlepakoiden lisäksi myös useita siippahavaintoja. Salasilmänvuoren eteläpuolen hakkuuaukiolla todettiin ruokailemassa oleva korvayökkö. 20

21 pv klo laji lm Ey V Lepakon toim. hav.hetkellä khz havainto E m K m C L C säätiedot P 1/8 T m/s S 0/3 laji: En = Eptesicus nilssonii, pohjanlepakko Msp = Myotis-suku, määrittämätön siippalaji Md = Myotis daubentonii, vesisiippa lm havainnon arvioitu yksilömäärä Ey elinympäristö V valaistus p=pimeä, hg = elohopeapohjaiset katulamput Havainto khz arvioitu äänitaajuus 30, 40, 45, muut E arvioitu etäisyys < 5m, 5-15m, 15-40m, > 40 m K arvioitu lentokorkeus < 5m, 5-15m, 15-40m, >40m C havaintohetken lämpötila 2 metrin korkeudella Lepakon toiminta havaintohetkellä s saalistus y ylilento o pyörii päällä tai pienellä alueella Säätiedot havainnoinnin aikana L lämpötila P pilvisyys 1/8=selkeä - 8/8 =täysin pilvistä T tuuli m/s S sade 0/3=ei sadetta - 3/3=kova sade 21

22 Viitasammakkoselvitys Viitasammakkoselvitys on tehty huhtikuun loppupuolella ja toukokuun alkupuolella keväällä 2015 kunnan toimesta. Tuulivoima-alueella ei havaittu viitasammakoita. 22