Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Transkriptio

1 Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi

2 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Yleiskuvaus 3 Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet 8 Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt 9 Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat ympäristöt 12 Huomionarvoiset luontokohteet 15 Harvinaisten ja huomionarvoisten kasvien esiintymä 20 Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Linnustoselvitys 23 Liito-oravaselvitys 24 Lepakkoselvitys 25 Viitasammakkoselvitys 26 2

3 Selvitysalueen yleiskuvaus Tarkasteltavan alueen metsät ovat pääosin metsätalouskäytössä ja metsiä luonnehtivat nuoret kasvatusmänniköt, männyntaimikot ja hakkuuaukeat. Merkittävänä poikkeuksena on hyvin luonnontilansa säilyttänyt Konikorvenkallio, joka muodostaa merkittävän maisemakokonaisuuden jäkäläkankaineen ja vanhoine mäntyineen. Vanhaa metsää kasvaa laajahkona alueena Konikorven ja Mahlanevan välimaastossa. Alueen suot ovat ojitetut metsätalouskäyttöön lukuun ottamatta ojittamatonta, luonnontilansa säilyttänyttä linnustollisesti arvokasta Mahlanevaa. Alueella tavattiin useita harvinaisia kasvilajeja, kuten kaarlenvaltikkaa, yövilkkaa ja niittymaarianheinää. 3

4 Sijainti Topografia 4

5 Kallioperä Maaperä 5

6 Maanpeite Corine maanpeite 2012 SYKE Pohjavesialueet 6

7 Selvitysalueen luontokohteet Kärmeskallion tuulivoima-alueen luontotyyppi- ja kasvillisuuskartoituksen on tehnyt kesällä 2012 luontokartoittaja Olavi Yli-Vainio. 7

8 8

9 Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt 1. Konikorvenkallio Konikorvenkallio muodostuu kahdesta suopainanteen erottamasta, kumpuilevasta kalliosta muodostaen merkittävän maisemakokonaisuuden vanhoine mäntyineen, jäkäläkankaineen ja pienine kallionotkelmasoineen. Alue on säilyttänyt hyvin luonnontilansa. 9

10 Luoteispuolinen kallio on muhkurainen (kuva Olavi Yli-Vainio 2012). Kohtalaisen korkeat kumpareet ja niiden välissä suopursuvaltaiset suonotkelmat vuorottelevat. Kalliokumpareet ovat tyypillisen poronjäkäläpeitteisiä. Alueen kalliomännikkö on vähintään 100-vuotiasta. Kaakonpuoleinen kallio on loivasti kumpuileva (kuva Olavi Yli-Vainio 2012). Luonteenomaisia ovat laajat poronjäkäläkentät. Muista kallioista hieman poiketen kanervaa kasvaa vähänlaisesti, mutta variksenmarjaa runsaasti. Paikoin on sianpuolukkaesiintymiä ja mäntykukkaa. Myös tällä kalliolla kasvaa iäkkäitä mäntyjä. 10

11 Kaakkoispuolisella kalliolla kasvavaa mäntykukkaa, poronjäkälää, variksenmarjaa ja puolukkaa (kuva Olavi Yli-Vainio). Konikorven kaakkois- ja eteläpuolisen kallion välinen notko (kuva Olavi Yli-vainio 2012). Siirtolohkareet Alueen siirtolohkareet kuuluvat metsälain 10 tarkoittamiin arvokkaisiin metsälakikohteisiin. 11

12 Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat ympäristöt 2. Mahlaneva Osa Mahlanevasta on ojittamatonta, luonnontilansa säilyttänyttä suota. Mahlaneva on pääosin rahkanevaa, jonka valtalajina on ruskorahkasammal. Nevalla on runsas variksenmarjakasvusto. Mahlanevan pesimälajistoon luuluvat suojeluluokituksiin kuuluvat teeri, kurki, kapustarinta, liro, pikkukuovi ja niittykirvinen. Avointa Mahlanevaa suon länsipuolelta (Olavi Yli-Vainio 2012) 12

13 3. Vanhan metsän alue Mahlanevan länsipuolella on laajahko alue melko vanhaa tai vanhaa, moni-ilmeistä sekahavumetsää, jossa sekapuuna on koivu. Kallioisissa maastoissa metsä on männikköä. Metsä on entisaikojen metsän näköistä. Havainnointiaikana korppi lensi ohi aika-ajoin. Vanhan metsän aluetta (Olavi Yli-Vainio 2012). 13

14 Vanhan metsän alueella kasvava iäkäs kolopuu. 14

15 Huomionarvoiset luontokohteet 4. Tuoreslammi ja ojikkoräme Tuoreslammia on aikoinaan kuivattu laskemalla vesi vähiin. Vuosikymmenten saatossa lampi on uudelleen vettynyt, mutta sitä kattaa kelluva, saravaltainen turvelautta. Pullosaraa esiintyy runsaasti, korpikastikkaa ja terttualpia kasvaa paljon. Muita lammen seudun kasveja ovat muun muassa kurjenjalka, karpalo ja raate. Tuoreslammi. Olavi Yli-Vainio

16 Tuoreslammin koillispuolelle on syntynyt vaivaiskoivikkovaltainen ojikkoräme, kun lammenlaskun yhteydessä kaivetut suo-ojat ovat kasvaneet umpeen. Olavi Yli-Vainio Vanha kuusimetsä Konikorvenkallion kaakkoispuolella, saumattomasti kallioon liittyen on laajahkona alueena tiheää, monimuotoista kuusimetsää, jossa sekapuuna on koivu soveltuen erityisesti metson elinpiiriksi. Havainnointiaikana tavattiinkin metso kallion kaakkoislaidan kuusikossa. Samoilla paikkeilla havaittiin myös pyy. Näyttävä metsä on melko vanhaa. Kuusikon länsireunalla on ainakin kaksi rehevämpää kasvillisuuslaikkua, Konikorvenkallion eteläpuolella yövilkkaa kasvava lehto ja Kärmeskallion tuntumassa toinen rehevän kasvillisuuden kohde. Kasvillisuuslaikku on lähinnä kuivaa ketoa, jossa kasvaa runsaasti ketosilmäruohoa. Muita kedon kasveja ovat kissankäpälä, salokeltano, lillukka ja kultapiisku. Olavi Yli-Vainio

17 6. Kalliomännikkö ja lampi Huomionarvoinen luontokohde on isohirvenjäkälää kasvava kalliomännikkö, jonka kaakkoiskupeella on pieni lampi. 7. Vanha kuusikko Lampi kalliomännikön kupeessa. Olavi Yli-Vainio 2012 Mahlanevan lounaispuolella on pala melko vanhaa, mutta pienikasvuista kuusikkoa. Havainnointiaikana kuusikosta lähti lentoon kaksi metsoa. Olavi Yli-Vainio

18 8. Vanha sekahavumetsä Edellisen kohteen kuusikko vaihtuu kaakossa pieneksi metsäalueeksi, joka on monimuotoista, melko vanhaa puustoa kasvava sekahavumetsä, jossa sekapuuna runsaasti koivua. Olavi Yli-Vainio 2012 Alueen avokalliot Alueen avokalliot ovat paikallisesti huomioitavia luontokohteita. 18

19 Harvinaisten ja huomionarvoisten kasvien esiintymät 1. Kaarlenvaltikka Sikaluolien ja Kärmeskallioiden välisellä kangasmaa-alueella, Kärmeskallioiden polunristeyksestä 600 metriä länsilounaaseen kasvaa kaarlenvaltikkaa, Screptum carolinum, ainakin 35 metrin matkalla. Kasvia saattaa olla myös nyt havaitun kohdan länsi- ja koillispuolella. Kasviatlaksen viimeisin havainto kaarlenvaltikasta alueen lähiseudulta on 1950-luvulta. Ilmajoelta ei ole kaarlenvaltikasta yhtään aikaisempaa havaintoa kasviatlaksessa. Kaarlenvaltikka kasvaa tunturialueilla tunturikoivikoiden kosteilla rantaniityillä, sitä tavataan myös etelärannikolla, mutta Varsinais-Suomesta Pohjois-Karjalaan ulottuvalta vyöhykkeeltä se puuttuu lähes tyystin. Etelä- Pohjanmaalla kaarlenvaltikka on alueellisesti uhanalainen. Olavi Yli-Vainio

20 2. Yövilkka Kämmekkäkasveihin kuuluva yövilkka, Goodyera repens, on varsin vaativa kasvuympäristönsä suhteen. Se kasvaa vanhoissa, sammaleisissa kuusimetsissä usein mäkisillä tai kivikkoisilla alueilla. Metsän täytyy saada olla rauhassa ainakin 50 vuotta ennen yövilkan ilmestymistä kasvupaikalle, jotta sammalpeite olisi riittävän paksu hentojuuriselle yövilkalle. Sen varttuminen kukkivaksi yksilöksi kestää noin kymmenen vuotta. Kasviatlaksessa on kyseiseltä ruudulta yksi havainto yövilkasta vuodelta Yövilkka kasvaa tuulivoima-alueella lehtolaikussa Konikorven eteläpuolella vanhan kuusimetsän luoteisreunassa. Lehtolaikun muita kasveja ovat, kissankäpälä, soreahiirenporras, metsäalvejuuri, nuokkuhelmikkä, lillukka, sudenmarja, kielo, mesiangervo, salokeltano, maitohorsma ja huopaohdake. Olavi Yli-Vainio Niittymaarianheinä Tuulivoima-alueella Mahlanevan lounaispuolella on entisille pelloille syntynyt muuntumana rehevä kasvillisuusalue. Harvinaisuutena alueelta tavattiin niittymaarianheinää. Muita lajeja ovat muun muassa rantaminttu ja viiltosara. 4. Pohjannokkonen Niittymaarianheinä kasvaa harvinaisena eteläisessä Suomessa kuivahkoilla niityillä ja pientareilla. Kasviatlas ei tunne yhtään aikaisempaan havaintoa niittymaarianheinästä Ilmajoen alueelta. Olavi Yli-Vainio 2012 Pohjannokkonen kasvaa harvinaisena purojen varsilla, kallionaluslehdoissa ja lehtokorvissa. Kasviatlas ei tunne yhtään havaintoa pohjannokkosesta Ilmajoen alueelta. Mahlanevalta parisataa metriä lounaaseen kasvaa ilmeisesti vanhalla peltoalueella vuotias männikkö. Heinäkasvuston ohella kasvaa runsaasti metsäalvejuurta, isoalvejuurta ja harvinaisuutena pohjannokkosta. Muita 20

21 lajeja ovat muun muassa isonokkonen, metsäkurjenpolvi, rönsyleinikki, maitohorsma, huopa- ja suo-ohdake. 5. Metsäkortekorpi 6. Saniaisalue Sikaluolien itäpuolella on ojitettu suoalue, jonka pohjoispäässä on koivuvaltainen metsäkortekorpi. Metsäkortetta on alueella paljon ja yleisenä kasvaa muun muassa soreahiirenporras ja metsäalvejuuri. Olavi Yli-Vainio 2012 Mahlanevan lounaispuolisen kangasmaa-alueen eteläpuolella olevan suon laitamilla on saniasalue, jossa kasvaa kohtalaisen paljon metsäalvejuurta ja vähän soreahiirenporrasta, korpi-imarretta on jonkin verran. Olavi Yli-Vainio

22 Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Linnustoselvitys Lakeuden luontokartoitus on tehnyt Kärmeskallion tuulivoima-alueen linnustoselvityksen v Selvityksen mukaan Kärmeskallion alue on linnustollisesti arvokas alue ollen erityisesti metson elinympäristöä. Alueella sijaitseva Mahlaneva on arvokas linnustosuo. Suojeluluokituksiin kuuluvia pesimälajeja havaittiin 10: metso, teeri, pyy, kurki, liro, kapustarinta, pikkukuovi, palokärki, niittykirvinen ja leppälintu. Vaarantuneen, luonnonsuojelulain 46 uhanalaislajin hiirihaukan pesimäreviiri on tuulivoima-alueen tuntumassa. Birdlife Suomen tekemän lintujen päämuuttoreittiselvityksen mukaan Ilmajoen selvitysalueet osuvat laulujoutsenen, metsähanhen ja piekanan kevätmuuton osalta päämuuttoreitille. Lakeuden luontokartoituksen laatima linnustoselvitys tukee näitä tietoja. Linnustoselvityksen mukaan pääosa Ilmajoen muutoista seurailee Kyrönjokilaakson peltolinjaa. Koska tuulivoimahankkeet eivät sijoitu Kyrönjokilaaksoon vaan ympäröiville metsäalueille, ne muodostavatkin merkittävämmän uhan pesimälinnustolle kuin muuttolinnuille. Pesimälaji D1 vastuulaji NT AU metso x x x x teeri x x x pyy x kurki x liro x x x kapustarinta x pikkukuovi x palokärki x niittykirvinen x leppälintu x D1 = EU:n lintudirektiivin 1-liitteen laji vastuulaji = Suomen kansainvälinen vastuulaji NT = silmälläpidettävä laji AU = alueellisesti uhanalainen laji 22

23 Liito-oravaselvitys Lakeuden luontokartoitus on tehnyt Kuulanmäen tuulivoima-alueen liito-oravaselvityksen keväällä Tuulivoima-alueelta ei tehty liito-oravahavaintoja selvityksen yhteydessä. Karttatietona on aikaisemmin todettu liito-oravakohde Kärmeskallioilta kaakkoon sijaitsevan vanhan metsän läheisyydessä. Liito-oravareviiri, Anttilan hautamaan liito-oravareviiri, todettiin noin 200 metrin etäisyydellä Kärmeskallion alueen rajauksesta lännen suuntaan. Keskellä Anttilan hautamaan liito-oravareviirin kolopuita. Lakeuden luontokartoitus

24 Lepakkoselvitys Lepakkoselvitys on tehty vuonna 2015 kunnan toimesta. 24

25 pv klo laji lm Ey V Lepakon toim. hav.hetkellä khz havainto E m K m C L C säätiedot P 1/8 T m/s S 0/3 laji: En = Eptesicus nilssonii, pohjanlepakko Msp = Myotis-suku, määrittämätön siippalaji Md = Myotis daubentonii, vesisiippa lm havainnon arvioitu yksilömäärä Ey elinympäristö V valaistus p=pimeä, hg = elohopeapohjaiset katulamput Havainto khz arvioitu äänitaajuus 30, 40, 45, muut E arvioitu etäisyys < 5m, 5-15m, 15-40m, > 40 m K arvioitu lentokorkeus < 5m, 5-15m, 15-40m, >40m C havaintohetken lämpötila 2 metrin korkeudella Lepakon toiminta havaintohetkellä s saalistus y ylilento o pyörii päällä tai pienellä alueella Säätiedot havainnoinnin aikana L lämpötila P pilvisyys 1/8=selkeä - 8/8 =täysin pilvistä T tuuli m/s S sade 0/3=ei sadetta - 3/3=kova sade 25

26 Viitasammakkoselvitys Viitasammakkoselvitys on tehty huhtikuun loppupuolella ja toukokuun alkupuolella keväällä 2015 kunnan toimesta. Tuulivoima-alueella ei havaittu viitasammakoita. 26