TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS

2 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Heli Lehvola Tarja Ojala Kasvillisuusselvitys Kemiönsaaren Misskärrin tuulivoimahankkeen osayleiskaava-alueelta Misskärrin kaava-alueen tyypillistä kalliomännikköä alueen pohjoisosissa. Viite Ramboll Niemenkatu Lahti

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Kasvillisuusselvitys Alueen yleiskuvaus Tuulivoimaloiden paikkojen ja huoltoteiden kasvillisuus Voimajohdon reitin kasvillisuus Arvokkaat luontokohteet Johtopäätökset ja suositukset maankäytön suunnitteluun Lähteet 17

4 1 1. JOHDANTO Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky suunnittelee enintään yhdeksän tuulivoimalaitoksen rakentamista Kemiönsaaren Misskärrin alueelle. Tuulivoimaloiden yksikköteho on 2 3 MW, jolloin tuulivoimahankkeen kokonaisteho on noin MW. Tuulivoimaloiden suunniteltu napakorkeus on noin 120 metriä. Kemiönsaaren kunta on käynnistänyt Misskärrin alueella tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvien sähkönsiirtoreittien ja sähköasemien rakentamisen mahdollistavan osayleiskaavoituksen kesällä 2011 (kuva 1-1). Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää osayleiskaavaan perustuvien tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena (MRL 77a ). Kaava-alue jää tuulivoimaloille, huoltotiestölle ja infrastruktuurille osoitettuja alueita lukuun ottamatta nykyiseen maa-, metsätalous- ja virkistyskäyttöön. Kaava-alueen pinta-ala on noin 560 hehtaaria. Tämä kasvillisuusselvitys on laadittu Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky:lle Misskärrin tuulivoimahankkeen osayleiskaavatyön tarpeisiin. Kasvillisuusselvityksen tarkoituksena oli selvittää kaavaalueella erityisesti tuulivoimalan paikkojen ja huoltoteiden reiteillä sekä kaava-alueella kulkevan voimajohdon reitillä esiintyvää kasvilajistoa ja selvityksessä keskityttiin erityisesti luonnonsuojeluasetuksessa mainittuihin lajeihin (luonnonsuojelulaki 1096/1996), uhanalaisiin ja silmälläpidettäviin lajeihin (Rassi ym. 2010) sekä metsälain tarkoittamiin erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin. Maastotyöt on tehty 18.7 ja Selvityksen on laatinut FM biologi Heli Lehvola Ramboll Finland Oy:stä. Kuva 1-1. Kaava-alueen sijainti ja osayleiskaava-alueen rajaus.

5 2 2. KASVILLISUUSSELVITYS 2.1 Alueen yleiskuvaus Misskärrin kaava-alue sijaitsee Kemiönsaaren eteläosassa, Västanfjärdin kylän länsipuolella (kuvat 1-1, 2-1). Alue on kallioista ja lähes kokonaan metsätalouskäytössä. Kalliopainanteissa sekä notkelmissa on jonkin verran avosoita ja rämeitä, jotka ovat luonnontilaisia. Metsät ovat pääosin voimakkaasti käsiteltyjä mäntyvaltaisia kankaita ja harvapuustoisia kalliomänniköitä. Kuusikkoa on lähinnä rinteillä ja painanteissa. Lehtipuista koivua kasvaa jonkin verran sekapuuna, paikoin on myös haapaa ja kosteilla paikoilla tervaleppää. Avohakkuita ja nuoria taimikoita on paljon. Alueella on jonkin verran peltoa, mutta ei asutusta.

6 3 Kuva 2-1. Alueelle suunnitellut voimalaitokset, huoltotiet ja voimajohto. 2.2 Tuulivoimaloiden paikkojen ja huoltoteiden kasvillisuus Vaihtoehto 1: voimalaitos 1 Voimalaitoksen rakennuspaikalla kasvaa soistuneen kuivahkon kankaan (VTs) nuorta männikköä, jossa kasvaa sekapuuna runsaasti rauduskoivua sekä paikoitellen hieman kuusta (kuva 2-2). Kasvillisuus koostuu pääasiassa mustikasta, puolukasta, sananjalasta, hietakastikasta, maito-

7 4 horsmasta, metsäalvejuuresta, metsäkortteesta, oravanmarjasta ja vadelmasta. Pohjakerroksen valtalaji on seinäsammal. Vaihtoehto 2: voimalaitos 1 Voimalaitoksen rakennuspaikalla kasvaa kitukasvuinen kallionlakimännikkö (kuva 2-2). Puusto on pääosin varttunutta, mutta keloja tai lahopuuta on vain vähän. Kasvillisuus koostuu lähinnä kanervasta, puolukasta ja metsälauhasta. Kallio on suurelta osin poronjäkälien peittämä, mutta paljaita alueita on siellä täällä. Alueella esiintyy runsaasti pieniä lätäköitä ja soistumia, joissa kasvaa rahka- ja karhunsammalia sekä tupasvillaa, jouhisaraa ja harmaasaraa. Huoltotien reitti kulkee voimalan 2 (vaihtoehto 2) huoltotieltä avokallion ja kuivahkon kankaan (VT) rajaa myötäillen (kuva 2-3). Reitillä kasvaa varttunutta männikköä. Kasvillisuus on kuten voimalan 2 (vaihtoehto 2) paikalla. Reitti etenee metsäautotieosuuden jälkeen pieneen mäntytaimikkoon, jonka jälkeen se kulkee pääosin varttunutta mäntyä kasvavalla avokallioalueella (kuva). Siellä kasvillisuus on kuten voimalaitoksen 1 (vaihtoehto 2) paikalla. Kuva 2-2. Vasemmalla voimalaitoksen 1 (vaihtoehto 1) tiheää nuorta männikköä ja oikealla voimalaitoksen 1 (vaihtoehto 2) kalliomännikköä. Kuva 2-3. Voimalaitoksen 1 (vaihtoehto 2) reitti kulkee avokallioalueita myötäillen vasemmalla kuvassa ja oikealla näkymiä pienen taimikon halki voimalalle 2 (vaihtoehto 2) päin. Vaihtoehto 1: voimalaitos 2 Voimalaitoksen rakennuspaikalla kasvaa kallioalueen kitukasvuista, mutta pääosin varttunutta männikköä (kuva 2-4). Keloja tai lahopuuta alueella on vähän. Kasvillisuuden valtalajit ovat kanerva, puolukka ja metsälauha. Lisäksi alueella kasvaa sianpuolukkaa sekä kallionraoissa kalliokieloa ja vadelmaa. Kallio on suurelta osin paljas, jolla paikoitellen kasvaa poronjäkäliä, isohirvenjäkälää sekä hieman torvijäkäliä, tierasammalia ja kynsisammalia. Huoltotien suunniteltu reitti sijoittuu kuusta, mäntyä ja rauduskoivua kasvavaan taimikkoon (kuva 2-5). Reitti kulkee mäen rinnettä kalliomännikön läpi, jossa kasvillisuus on kuten voimalan 2 (vaihtoehto 1) paikalla.

8 5 Vaihtoehto 2: voimalaitos 2 Voimalaitoksen rakennuspaikka sijaitsee kallion laen juurella kuivahkon kankaan (VT) varttuneessa männikössä (kuva 2-4). Kasvilajistoon kuuluvat mm. puolukka, mustikka, kanerva ja metsälauha. Pohjakerroksen yleisin laji on seinäsammal. Huoltotien suunniteltu reitti lähtee olemassa olevalta metsäautotieltä ja kulkee tuoreen kankaan (MT) varttuneen kuusikon läpi, jossa on sekapuuna lisäksi mäntyä ja rauduskoivua (kuva 2-5). Vallitsevat lajit ovat mustikka, lillukka, kevätpiippo, oravanmarja, metsäalvejuuri ja metsätähti sekä seinäsammal. Ojan lähiympäristö on tuoreen kankaan soistuma, jossa kasvaa lisäksi metsäkortetta sekä suo- ja korpiorvokkia. Soistuman jälkeen alkaa kallioalue, jossa kasvaa kitukasvuista mäntyä. Kasvillisuutta luonnehtivat kanerva, metsälauha ja puolukka sekä pohjakerroksessa pääasiassa poronjäkälät. Kuva 2-4. Vasemmalla voimalan 2 (vaihtoehto 1) paikan harvaa kalliomännikköä ja oikealla vaihtoehdon 2 paikan kuivahkoa mäntykangasta. Kuva 2-5. Vasemmalla voimalan 2 (vaihtoehto 1) huoltotien pohjaa pienessä taimikossa ja oikealla vaihtoehdon 2 tiepohjaa varttuneessa kuusikossa. Vaihtoehto 1: voimalaitos 3 Voimalaitoksen rakennuspaikka sijaitsee soistuneella kallioalueella kahden puustoisen suon välissä. Puusto on kitukasvuista nuorta männikköä (kuva 2-6). Valtalajit alueella ovat tupasvilla, variksenmarja, kanerva, puolukka, suopursu ja karpalo. Lisäksi kasvaa pajuja. Valtasammalet ovat kangasrahkasammal ja seinäsammal. Huoltotien reitti kulkee pääasiassa varttuneen mäntyvaltaisen kuivan kankaan (CT) läpi, jossa on soistumia (kuva 2-7). Metsikön välissä on avokallioalueita. Kasvillisuus koostuu pääasiassa puolukasta, kanervasta ja metsälauhasta. Lisäksi kasvaa paikoitellen kangasmaitikkaa. Reitillä on useita pienialaisia soistumia, joissa kasvaa tupasvillaa, jouhisaraa, jokapaikansaraa, juolukkaa, mustikkaa ja suopursua. Pohjakerroksessa kasvaa kallioalueilla paikoitellen poronjäkäliä, kangasmetsiköissä seinäsammalta ja soistumissa mm. korpirahkasammalta, kangasrahkasammalta ja korpikarhunsammalta. Huoltotien eteläpäädyssä lähellä voimalaitoksen paikkaa sijaitsee pienialainen avosuo, jossa on pieni vapaan veden alue (kuva 2-8). Suon reunoilla kasvaa kanervaa, puolukkaa, mustikkaa, karpaloa, juolukkaa ja suokukkaa sekä mm. kangas- ja punarahkasammalta. Suolla kasvaa muutama kitukasvuinen pieni mänty. Muu kasvillisuus koostuu lähinnä tu-

9 6 pasvillasta ja kangas-, puna-, kalvakka- ja vajorahkasammalesta. Lisäksi suolla kasvaa hieman pullo- ja jouhisaraa. Avovedessä kasvaa lumpeita. Vähäpuustoiset suot ovat metsälain 10 :n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Suon arvoa lisää pieni vapaan veden alue ja alueen luonnontilaisuus. Vaihtoehto 2: voimalaitos 3 Voimalaitoksen rakennuspaikka sijaitsee avokallioalueella, jossa on paikoitellen kuivahkon kankaan (VT) kasvillisuutta (kuva 2-6). Puusto on pääosin varttunutta männikköä, jossa on sekapuuna kuusta ja rauduskoivua. Kasvillisuus koostuu sananjalasta, puolukasta, metsälauhasta, kangasmaitikasta ja mustikasta. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa, pihlajaa, pajuja ja haapaa. Pohjakerroksessa vallitsee seinäsammal ja kallioalueilla poronjäkälät. Huoltotien reitti kulkee nuoren mäntyvaltaisen kuivahkon kankaan (VT) metsikön läpi, joka on osittain soistunut. Metsikköalueiden välissä on avokallioalueita (kuva 2-7). Kasvillisuus koostuu pääasiassa puolukasta, kanervasta ja metsälauhasta. Lisäksi kasvaa paikoitellen kangasmaitikkaa. Reitillä on useita pienialaisia soistumia, joissa kasvaa mm. juolukkaa, mustikkaa, pajuja ja suopursua. Pohjakerroksessa kasvaa kallioalueilla paikoitellen poronjäkäliä, kangasmetsiköissä seinäsammalta ja soistumissa rahkasammalia. Kuva 2-6. Vasemmalla voimalaitoksen 3 (vaihtoehto 1) paikan soistunutta kangasta ja oikealla vaihtoehdon 2 kuivahkoa kangasta. Kuva 2-7. Vasemmalla voimalaitoksen 3 (vaihtoehto 1) tielinjaa ja oikealla vaihtoehdon 2 reittiä kallioalueen nuoressa männikössä.

10 7 Kuva 2-8. Voimalaitoksen 3 (vaihtoehto 1) huoltotien reitillä sijaitsee luonnontilainen pienialainen ja vähäpuustoinen suo, jossa on pieni vapaan veden alue. Vaihtoehto 1: voimalaitos 4 Voimalaitos sijoittuu kallioalueelle, jossa vallitsee varttunut kuivan kankaan (CT) männikkö (kuva 2-9). Kasvillisuus koostuu pääasiassa kanervasta, puolukasta ja kangasmaitikasta. Lisäksi pienissä soistumissa kasvaa mustikkaa ja juolukkaa. Pohjakerroksessa vallitsevat seinäsammal, poronjäkälät, isohirvenjäkälä ja kangaskynsisammal. Huoltotien reitti on kuten voimalaitoksen 3 vaihtoehdossa 2 (kuva 2-10). Vaihtoehto 2: voimalaitos 4 Voimalaitoksen rakennuspaikka sijaitsee kalliolakialueella, jossa kasvaa kitukasvuista, pääosin varttunutta männikköä (kuva 2-9). Kasvillisuus koostuu pääosin puolukasta, kanervasta ja metsälauhasta. Lisäksi kasvaa hieman pajuja sekä hieskoivua. Pohjakerros on suurelta osin paljas, mutta paikoitellen kasvaa jäkälälaikkuja, jotka koostuvat pääosin poronjäkälistä. Huoltotien reitti alkaa metsäautotieltä ja kulkee lähinnä avokallioalueilla, joiden kasvillisuus on kuten voimalaitoksen 4 (vaihtoehto 2) paikalla (kuva 2-10). Reitin varrella on muutamia pieniä soistumia, joissa kasvaa mm. mustikkaa, juolukkaa ja saroja. Kuva 2-9. Vasemmalla voimalaitoksen 4 (vaihtoehto 1) varttunutta männikköä ja oikealla vaihtoehdon 2 harvaa kalliomännikköä.

11 8 Kuva Vasemmalla voimalaitoksen 4 (vaihtoehto 1) nuorta männikköä ja oikealla vaihtoehdon 2 karua kalliolakialuetta. Vaihtoehto 1: voimala 5 Voimalaitoksen rakennuspaikka sijaitsee kuivahkon kankaan (VT) varttuneessa männikössä, jossa kasvaa sekapuuna lisäksi kuusta ja rauduskoivua (kuva 2-11). Kasvillisuus koostuu pääasiassa puolukasta, mustikasta, kangasmaitikasta, metsälauhasta, kevätpiiposta, metsätähdestä ja oravanmarjasta. Pohjakerroksen valtalaji on seinäsammal. Huoltotien reitti kulkee lähinnä varttuneella mäntyvaltaisella kuivahkolla kankaalla (VT), jossa on välissä avokallioalue (kuva 2-12). Kasvillisuus on kuten voimalaitoksen 5 (vaihtoehto 1) paikalla. Vaihtoehto 2: voimalaitos 5 Voimalaitoksen rakennuspaikka sijaitsee avokallioalueella, jossa kasvaa varttunutta männikköä (kuva 2-11). Kasvillisuus koostuu pääosin puolukasta, kanervasta ja metsälauhasta. Lisäksi kasvaa hieman kangasmaitikkaa ja mustikkaa. Kallio on paikoitellen paljas ja siellä vallitsevat poronjäkälät, isohirvenjäkälä ja kynsisammalet. Alueella esiintyy useita pieniä soistumia, joissa kasvaa rahka- ja karhunsammalia sekä tupasvillaa, jouhisaraa ja harmaasaraa. Huoltotien reitti kulkee varttuneessa kalliomännikössä (kuva 2-12). Kasvillisuus on kuten voimalaitoksen 5 (vaihtoehto 2) paikalla. Kuva Vasemmalla voimalaitoksen 5 (vaihtoehto 1) paikan kuivahkoa kangasta ja oikealla vaihtoehdon 2 harvaa kalliomännikköä.

12 9 Kuva Vasemmalla voimalaitoksen 5 (vaihtoehto 1) tielinjaa harvassa metsikössä ja oikealla vaihtoehdon 2 tielinjaa kuivahkolla kankaalla. Vaihtoehto 1: voimalaitos 6 Voimalaitoksen rakennuspaikka sijaitsee tuoreen kankaan (MT) varttuneessa kuusikossa (kuva 2-13). Sekapuuna kasvaa hieman mäntyä ja hieskoivua. Kasvillisuus koostuu mm. mustikasta, puolukasta, kevätpiiposta, ahokeltanoista, käenkaalista, oravanmarjasta, kangasmaitikasta, metsämaitikasta, nuokkuhelmikästä, kultapiiskusta, valkovuokosta, lillukasta ja metsätähdestä. Pohjakerroksen valtalajit ovat metsäkerrossammal, seinäsammal sekä isokynsisammal. Huoltotie kulkee kallioalueilla, joilla vallitsee tuoreen kankaan (MT) kasvillisuus kuten voimalan 6 (vaihtoehto 1) paikalla. Puusto on varttunutta rauduskoivua, kuusta ja mäntyä (kuva 2-14). Vaihtoehto 2: voimala 6 Voimalaitoksen rakennuspaikka sijaitsee puustoisen rämeen laidalla, jossa kasvaa varttunut männikkö (kuva 2-13). Sekapuuna kasvaa muutamia hieskoivuja. Valtalajit ovat puolukka, juolukka, suopursu, mustikka, kanerva ja variksenmarja. Pensaskerroksessa kasvaa pajuja ja pohjakerroksessa vallitsevat korpirahkasammal, kangaskynsisammal, kangasrahkasammal ja korpikarhunsammal. Huoltotien reitti kulkee metsäautotieltä pienialaiseen taimikkoon sijoittuvan ojitetun suon läpi avokallioalueelle (kuva 2-14). Kallioalueiden välissä kasvaa nuorta ja varttunutta kuivahkon kankaan (VT) mäntykasvatusmetsikköä. Kasvillisuus on kuten voimalan 3 (vaihtoehto 1) huoltotien alueella. Kuva Vasemmalla voimalaitoksen 6 (vaihtoehto 1) paikan tuoretta kangasta ja oikealla vaihtoehdon 2 voimalan 6 paikan männikköä.

13 10 Kuva Vasemmalla voimalaitoksen 6 (vaihtoehto 1) tielinjan sekametsää ja oikealla vaihtoehdon 2 tielinjan ojitetun suon pieni taimikko. Vaihtoehto 1: voimala 7 Voimalaitoksen rakennuspaikka sijaitsee avokallioalueella varttuneessa männikössä. Kasvilajisto luonnehtii kuivan kankaan (CT) lajistoa: puolukka, mustikka, kanerva ja metsälauha ovat yleisimmät lajit (kuva 2-15). Pohjakerroksessa vallitsevat seinäsammal ja paljailla kallioilla poronjäkälät. Alueella esiintyy useita pieniä soistumia, joissa kasvaa rahka- ja karhunsammalia sekä tupasvillaa, jouhisaraa ja harmaasaraa. Huoltotien reitti kulkee pääosin varttunutta mäntyä kasvavalla kuivahkolla kankaalla, jossa on paikoitellen avokallioalueita (kuva 2-16). Kasvillisuus on kuten voimalaitoksen 7 (vaihtoehto 1) paikalla. Vaihtoehto 2: voimala 7 Voimalaitoksen rakennuspaikka sijaitsee avokallioalueella varttuneessa männikössä (kuva 2-15). Kasvilajisto luonnehtii kangasmaa-alueilla kuivan kankaan lajistoa kuten voimalaitoksen 7 vaihtoehdossa 1. Paljailla kallioalueilla kasvaa poronjäkäliä, metsälauhaa ja kanervaa. Alueella esiintyy useita pieniä soistumia, joissa kasvaa rahka- ja karhunsammalia sekä tupasvillaa, jouhisaraa ja harmaasaraa. Huoltotien reitti kulkee varttuneessa männikössä, jossa vaihtelevat kuivahko kangasmaa (VT) ja avokallioalueet (kuva 2-16). Kasvillisuus on kuten voimalaitoksen 7 (vaihtoehto 1) paikalla. Kuva Vasemmalla voimalaitoksen 7 (vaihtoehto 1) paikan kuivaa kangasta kallioalueiden välissä ja oikealla vaihtoehdon 2 paikan harvaa kalliomännikköä.

14 11 Kuva Vasemmalla voimalaitoksen 7 (vaihtoehto 1) tielinjan eri- ikäistä puustoa ja oikealla vaihtoehdon 2 tielinjan varttunutta kasvatusmännikköä lähellä maantietä. Vaihtoehto 1: voimalaitos 8 Voimalaitoksen rakennuspaikka sijaitsee kuivalla kankaalla (CT) varttuneen kalliomännikön ja nuoren mäntyvaltaisen kasvatusmetsän rajalla (kuva 2-17). Lisäksi sekapuuna kasvaa rauduskoivuja. Kasvillisuus koostuu pääasiassa kanervasta, puolukasta ja metsälauhasta. Lisäksi kasvaa hieman hietakastikkaa, mustikkaa ja maitohorsmaa. Pohjakerroksen yleisin laji on seinäsammal. Huoltotien reitti kulkee maantieltä varttuneisiin kalliomänniköihin, jonka jälkeen se etenee nuoressa mäntyvaltaisessa kasvatusmetsikössä (kuva 2-18). Sekapuuna kasvaa rauduskoivua. Kasvillisuus on kuten voimalaitoksen 8 (vaihtoehto 1) paikalla. Vaihtoehto 2: voimalaitos 8 Voimalaitoksen rakennuspaikka sijaitsee kalliolakialueella, jossa kasvaa varttunut männikkö (kuva 2-17). Kasvillisuus koostuu lähinnä kanervasta, puolukasta ja metsälauhasta sekä poronjäkälistä. Huoltotien reitti kulkee voimalaitoksen 5 (vaihtoehto 2) paikan kautta. Reitillä on avokallioalueita, joilla kasvaa pääosin varttunutta mäntyä, sekä kuivia kangasmaa-alueita, jotka ovat nuoria mäntykasvatusmetsiköitä ja pieniä mäntytaimikoita (kuva 2-18). Kasvillisuus on kuten voimalaitoksen 8 (vaihtoehto 1) paikalla. Kuva Vasemmalla voimalaitoksen 8 (vaihtoehto 1) paikan nuorta kasvatusmetsää ja oikealla vaihtoehdon 2 paikan kallioalueiden männikköä.

15 12 Kuva Vasemmalla voimalaitoksen 8 (vaihtoehto 1) tielinjan nuorta kasvatusmetsää ja oikealla vaihtoehdon 2 tielinjan varttunutta männikköä. Vaihtoehto 1: voimalaitos 9 Voimalaitoksen rakennuspaikka sijaitsee mäen rinteellä kallioalueella nuoressa mäntyvaltaisessa kasvatusmetsikössä (kuva 2-19). Kasvillisuus koostuu pääasiassa kanervasta, puolukasta, metsälauhasta ja hietakastikasta. Pohjakerroksessa kasvaa seinäsammalta ja poronjäkäliä. Huoltotien reitti kulkee voimalaitokselta 8 (vaihtoehto 1) pääasiassa kuivahkon kankaan (VT) nuoressa mäntyvaltaisessa kasvatusmetsikössä, jossa kasvaa sekapuuna runsaasti rauduskoivua (kuva 2-20). Kasvillisuus koostuu pääosin kanervasta, metsälauhasta ja hietakastikasta. Vaihtoehto 2: voimalaitos 9 Voimalaitoksen rakennuspaikka sijaitsee varttuneessa kalliomännikössä (kuva 2-19). Kasvillisuuden valtalajit ovat puolukka, kanerva ja metsälauha. Alueella esiintyy useita pieniä soistumia, joissa kasvaa rahka- ja karhunsammalia sekä tupasvillaa, jouhisaraa ja harmaasaraa sekä niiden laiteilla hieman mustikkaa ja juolukkaa. Huoltotien reitin kasvillisuus ja ympäristö on kuten voimalaitoksen 8 (vaihtoehto 2) huoltotien (kuva 2-20). Kuva Vasemmalla voimalaitoksen 9 (vaihtoehto 1) paikan nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsikköä ja oikealla vaihtoehdon 2 paikan kalliomännikköä.

16 13 Kuva Vasemmalla voimalaitoksen 9 (vaihtoehto 1) tielinjan nuorta kasvatusmetsää ja oikealla vaihtoehdon 2 tielinjan pientä taimikkoa. 2.3 Voimajohdon reitin kasvillisuus Pohjoinen reitti Kaava-alueella voimajohdon reitti kulkee idästä lähtien aluksi tielinjan kohdalla. Tielinjan pohjoispuolella kasvaa pääosin tuoreen kankaan (MT) varttunutta kuusikkoa, sekapuuna on rauduskoivua ja mäntyä (kuva 2-21). Paikoitellen rauduskoivun osuus puustosta on vallitseva. Pensaskerroksessa kasvaa pihlajaa ja koivua sekä paikoitellen vadelmaa. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mustikka, puolukka, metsäalvejuuri, oravanmarja, kevätpiippo, sananjalka, metsäkorte ja kastikat. Pohjakerroksen valtalaji on seinäsammal. Tuore kangas vaihettuu vähitellen kuivahkoksi kankaaksi, jossa valtapuulaji on mänty. Tielinjan eteläpuolella on pieni taimikko, jonka jälkeen alkaa mäntyvaltainen kuivahkon kankaan (VT) varttunut metsikkö. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta. Kasvillisuus koostuu lähinnä puolukasta, mustikasta ja sananjalasta. Pohjakerroksen valtalaji on seinäsammal. Kuva Voimajohdon reitin alku kaava-alueella. Vasemmalla yleisnäkymä kohti länttä ja varttunutta tuoreen kankaan metsikköä. Voimajohdon reitti jatkuu tielinjan ohi länteen päin. Puusto on alussa varttunutta soistuneen tuoreen kankaan (MTs) kuusikkoa, jossa kasvaa sekapuuna mäntyä ja rauduskoivua. Kasvillisuus koostuu vadelmasta, mustikasta, puolukasta, kevätpiiposta, oravanmarjasta, kastikoista ja metsäkortteesta. Lisäksi kasvaa hieman nuokkutalvikkia ja maariankämmekkää. Pohjakerroksessa kasvaa pääasiassa seinäsammalta, korpikarhunsammalta ja kynsisammalia. Aluetta on ojitettu. Reitin eteläpuolella alkaa kallioalue, jolla kasvaa kalliomännikköä. Kuusikon loppuessa reitti etenee nuoren kuusta, mäntyä ja rauduskoivua kasvavan metsikön vierestä ja nousee sitten kallioalueelle, jossa kasvaa harvassa varttunutta mäntyä ja nuoria rauduskoivuja (kuva 2-22). Kenttäkerroksen yleisiä lajeja ovat kanerva, metsälauha ja puolukka. Pohjakerroksessa vallitsevat poronjäkälät. Voimajohdon reitti etenee kallioilta tielinjalle, jonka ympäristössä kasvaa nuorta kuivahkon kankaan (VT) mäntyvaltaista metsikköä (kuva 2-22). Sekapuuna kasvaa rauduskoivua. Kasvillisuus

17 14 koostuu puolukasta, kastikoista, sananjalasta, metsälauhasta ja kanervasta. Pohjakerroksessa kasvaa mm. seinäsammalta. Kuva Voimajohdon reitin kallioaluetta vasemmalla ja yleisnäkymä tielinjalta oikealla. Reitti päättyy tielinjan pohjoispuolella olevaan nuoreen tuoreen kankaan (MT) osittain soistuneeseen mäntyä ja rauduskoivua kasvavaan harvaan metsikköön, jonka pohjoispuolella alkaa kallioalue. Kasvillisuus koostuu pääasiassa vadelmasta, pajuista, sananjalasta ja kastikoista. Lisäksi kasvaa metsälauhaa, kanervaa ja hieman puolukkaa. Kallioalueen puusto on männikköä. Eteläinen reitti Eteläinen reitti jatkuu siitä mihin pohjoinen päättyy. Tielinjan molemmilla puolilla on varttunut tuoreen kankaan (MT) kuusikko, joka on osittain soistunut (kuva 2-23). Pensaskerroksessa kasvaa hieman pihlajaa ja vadelmaa. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mustikka, puolukka, metsäkorte, metsäalvejuuri, kevätpiippo, metsäkastikka, sananjalka, oravanmarja, käenkaali, kangasmaitikka ja metsälauha. Pohjakerroksessa kasvaa lähinnä seinäsammalta ja soistumissa korpirahkasammalta. Reitin ympäristössä on myös kuivahkon kankaan (VT) laikkuja, joissa kasvillisuus koostuu lähinnä puolukasta, metsälauhasta, seinäsammalesta ja poronjäkälistä. Reitin loppupäässä vaihtelevat hoidetut metsäsaarekkeet ja peltoalat. Kuva Tuoreen kankaan varttunutta metsää tien molemmin puolin. Alueella on lisäksi pieniä soistumia (vasen kuva) ja kuivahkon kankaan laikkuja kallioalueiden juurella (oikea kuva). 2.4 Arvokkaat luontokohteet Misskärrin kaava-alueelta tavattiin vähäpuustoisia luonnontilaisia suoalueita, jotka ovat mahdollisesti metsälain tarkoittamia erityisen arvokkaita elinympäristöjä (kuva 2-24). Takalamossenin ja Västanviksmossenin luonnontilaiset suoalueet sijaitsevat suunniteltujen voimaloiden paikkojen sekä huoltoteiden ulkopuolella. Sen sijaan voimalaitoksen 3 (vaihtoehto 1) huoltotien päässä lähellä voimalan paikkaa todettiin pienialainen vähäpuustoinen ja käsittelemätön suoalue, joka on metsälain tarkoittama erityisen arvokas elinympäristö (kuva 2-24) ja jäämässä rakentamisen alle.

18 Kuva 2-2. Arvokkaat luontokohteet Misskärrin kaava-alueella. 15

19 16 3. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN Misskärrin tuulivoimapuiston kaava-alueen metsiköt ovat pääasiassa voimakkaasti käsiteltyjä mäntyvaltaisia talousmetsiä ja kalliomänniköitä. Käsittelemättömien kalliomänniköiden kasvillisuus on karua, eikä kallioalueilla ole vanhaa, lahoavaa puustoa; kallioalueita ei siten voi pitää metsälain 10 :n mukaisina erityisen arvokkaina elinympäristöinä. Kaava-alueella ei myöskään tavattu mereisiä tai lounaisia kasvilajeja, harvinaisia tai uhanalaisia kasvilajeja eikä vesilain 11 :n mukaisia arvokkaita pienvesiä. Takalamossenin ja Västanviksmossenin alueilla on useita luonnontilaisia vähäpuustoisia suoalueita (kuva 2-24), jotka ovat todennäköisesti metsälain 10 :n tarkoittamia erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Luonnontilaisina säilyneistä pienialaisista soista huoltotien (voimala 3; vaihtoehto 1) alle on jäämässä yksi pienialainen suo. Lahdessa 12. päivänä syyskuuta 2012 RAMBOLL FINLAND OY Heli Lehvola FM, biologi Tarja Ojala ryhmäpäällikkö

20 17 4. LÄHTEET Luonnonsuojelulaki 1096/1996. Meriluoto, M. ja Soininen, T Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälaki 1093/1996 Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 432 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 685 s. Ympäristöhallinnon OIVA-paikkatietopalvelu.