RAUHANIEMEN ASEMAKAAVA ALUEEN

Transkriptio

1 RAUHANIEMEN ASEMAKAAVA ALUEEN ELIÖSTÖ JA BIOTOOPPISELVITYS Maaliskuu 2009 Tampereen kaupunki Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Selvitykset ja Arvioinnit Kari Korte

2 Sisällys 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Selvitysalue Luonnon ja ympäristön yleispiirteet Maasto ja topografia Puusto ja kangasmaan kasvupaikkatyypit Vesistöt ja vesisuhteet Luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat osa alueet Avainbiotoopit Lepakoiden suhteen arvokkaimmat osa alueet Liito oravat Yhteenveto Lähteet

3 1 1. Johdanto Tämä selvitys on tarkoitettu asemakaavamuutoksen suunnittelun pohjaksi Rauhaniemen uimalan alueella. Alueelle on tarkoitus rakentaa tilaussauna, jota varten alueelle on osoitettava lisää rakennusoikeutta. Alueella on voimassa vahvistettu asemakaava, jossa alue on osoitettu vesiurheilualueeksi. 2. Aineisto ja menetelmät Selvitysalue inventoitiin liito oravien (Pteromys volans) suhteen (mahdolliset kolopuut, pesäpaikat ja jätökset) keväällä 2008 (Saija Torniainen/ Supa/ SELA) ja muiden luonnonarvojen suhteen kesällä Lisäksi alueen lepakkoja on inventoitu vuonna 2002 kantakaupungin lepakkokartoituksen yhteydessä (Siivonen 2002). Liito oravaselvityksessä on käytetty hyväksi Tampereen kaupungin Oracle tietokannan tietoja ja Tampereen kaupungin Kiinteistötoimen metsäkuviotietoja. Metsäkuviotietoja käytettiin myös arvioitaessa alueen metsien tilaa. Tähän selvitykseen ei ole inventoitu hyönteistöä ja linnustoa, mutta hyönteisarvot tullee parhaiten huomioon otetuiksi avainbiotooppien säästämisellä. Tosin on otaksuttavaa, että alueella ei liene kovinkaan merkittäviä hyönteistöllisiä ja linnustollisia arvoja. Selvitysalueen luonnon arvoja koskevaa lainsäädäntöä sekä lajistollista tietoa on koottu yhdeksi erilliseksi liitteeksi, joka on saatavilla erikseen tulostettuna tai selattavissa Tampereen kaupungin internet sivulla; www. Erillinen liite on tällä hetkellä tekeillä ja luonnonvaiheessa. 3. Selvitysalue Selvitysalue sijaitsee lähes kaksi kilometriä keskustasta koilliseen Näsijärven rannalla. Alueen pinta ala on noin 5.7 ha (josta maa alueen pinta ala noin 3.0 ha, liite 1.)). Liitooravaselvitysalueen pinta ala on noin 5.1 ha. Selvitysalue rajautuu lännessä Rauhaniemen vastaanottokodin alueeseen, etelässä Kaupin kansanpuistoon ja idässä pienvenesataman alueeseen. Liito oravaselvityksen rajaus ulottuu osittain vastaanottokodin alueelle ja idässä pienvenesataman itäpuolelle. Alueella sijaitsee pienvenesataman lisäksi Rauhaniemen uimala. Alue on kokonaisuudessaan Tampereen kaupungin omistama. 4. Luonnon ja ympäristön yleispiirteet 4.1. Maasto ja topografia Selvitysalueen jakaa kahtia Näsijärveen työntyvä kallioinen niemi, joka on osittain muokattua rantaa. Iso osa alueesta sijaitsee jyrkähköllä pohjoiseen viettävällä rinteellä, jossa kallioisuus tulee maan pinnalle paikka paikoin. Niemen ja rinteen väliin jää suojainen Romsinlahti. Myös rinteen kohdalla rantoja on paikoin muokattu, erityisesti pienvenesataman alueella. Rannat ovat suurelta osin hiekka, kivi tai kalliorantoja, mutta suojaisissa lahdissa karikkeen liettämiä.

4 Puusto ja kangasmaan kasvupaikkatyypit Puusto selvitysalueella on keskimäärin vanhaa (vanhimmat jopa 158 vuotta) ja kookasta, niin kuin Kaupin kansanpuistossa muuallakin (liite 2.). Kosteimmilla rinteillä ja painanteissa pääpuulaji on kuusi (Picea abies), mutta kuivemmilla paikoilla laji vaihtuu männyksi (Pinus sylvestris). Rantoja kiertää lehtipuuvyöhyke, jossa kasvaa isokokoisia tervaleppiä (Alnus glutinosa) ja koivujakin (Betula sp.). Alueen länsipään, pysäköinnin vieressä ja vastaanottokeskuksen liepeillä muodostavat istutettu puusto, mm. vaahtera (Acer platanoides). Muutamilla paikoilla puusto on vielä nuorta pioneerivaiheen lehtipuuvaltaista metsää. Näin mm. pysäköinnin eteläpuolella ja paikoin jyrkähköllä rantarinteellä pienvenesatamaa kohti siirryttäessä. Alueen kasvupaikkatyyppi vaihettuu kosteasta lehdosta kuivahkoon kankaaseen ja jopa jäkälikköön. Suurin osa alueesta on kuitenkin tuoretta mustikkatyypin kangasta. Alueelta on luokiteltavissa kaksi lehtolaikkua, jotka sijaitsevat pysäköinnin etelä ja pohjoispuolella. Karuimmillaan biotooppi on luonnollisesti rantakallioilla, mutta metsäisellä alueella kasvupaikkatyyppi vaihettuu joillakin kallioilla kuivahkoon kankaaseen Vesistöt, vesisuhteet Selvitysalueen hulevedet ohjautuvat suurimmalta osalta aluetta painanteeseen, joka viettää Näsijärven Romsinlahteen. Painanteessa onkin havaittavissa jonkin sortin noro, mutta ei selkeää uomaa. Tosin tämän noron valuma alue, selvitysalueen eteläpuolella, on huomattavasti laajempi kuin selvitysalue. Painanteeseen ja noron äärelle onkin muodostunut kosteaa lehtoa. Muita havaittavissa olevia veden virtauspaikkoja ja pienvesiä ei alueella ole nähtävissä. 5. Luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat osa alueet Tässä yhteydessä otetaan esille ne kohteet ja osa alueet, jotka joko sisältävät keskitetysti harvinaista, huomion arvoista lajistoa tai jotka ominaispiirteidensä puolesta ovat arvolajistollisesti potentiaalisia kohteita. Viime mainittuja ovat mm. avainbiotoopit Avainbiotoopit Selvitysalueelta inventoitiin kesällä 2008 kaksi avainbiotoopiksi luokiteltavaa lehtoa (liite 3.). Kuitenkaan metsäkeskus ei ole luokitellut alueelta yhtäkään avainbiotooppia. Nämä avainbiotoopit eivät ole luonnontilaisia eikä niitä voi pitää kovinkaan merkittävinä. Vanhat metsät (johdanto, metsien esittely) Alueella on vanhoiksi metsiksi luokiteltuja metsiä (liite 2.) runsaasti kolmena erillisenä laikkuna. Vanhojen metsien esille nostaminen ja huomioon ottaminen on perusteltua harvinaisen ja jopa uhanalaisen eliölajiston suojelussa. Tämä erityisesti lehtomaisten ja lehtoisten sekä lahopuuta sisältävien vanhojen metsien ollessa kyseessä. Vanhojen metsien harvinaista lajistoa on erityisesti hyönteistössä, linnustossa sekä sienissä ja käävissä. Lisäksi vanhoilla lahopuuta sisältävillä metsillä on oma erityinen arvonsa tiettyjen avainbiotooppien kohdalla, esimerkiksi lahopuuta sisältävä lähteikkö tai puro.

5 3 Luonnontilaisen kaltaiset vanhat metsät luokitellaan kuuluviksi avainbiotooppeihin luokassa Muu arvokas elinympäristö. Tosin selvitysalueen vanhoja metsiä ei voi pitää luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena. Seuraavassa on esitelty selvitysalueen arvokkaat elinympäristöt lukuun ottamatta avainbiotoopiksi luokiteltavia vanhoja metsiä. Kohteiden numerointi viittaa liitteeseen 3. Huomionarvoisin lajisto on nostettu esille lihavoinnilla. Metsälain huomioimat elinympäristöt (johdanto, kohteet) Kohteen indeksi viittaa karttaliitteen 3. indeksointiin. A. Kohdekuvaus : Tuore vuohenputkityypin lehto. Arvoluokka : Ei luonnontilainen metsäluonnon arvokas elinympäristö; talousmetsää/ puistoa. Puustoa : Kuusi ja mänty, joitakin lehtipuita. Pohjoisosa yltää vanhaan kuusimetsään. Pensastoa : Vadelma (Rubus idaeus). Kenttäkerroksen lajistoa : Vuohenputki (Aegopodium podagraria), ukkomansikka (Fragaria muricata), mustakonnanmarja (Actaea spicata). B. Kohdekuvaus : Kostea hiirenporras käenkaali tyypin lehto. Arvoluokka : Ei luonnontilainen metsäluonnon arvokas elinympäristö; talousmetsää. Puustoa : Nuorta pioneerivaiheen metsää, jossa harmaaleppää, vaahtera, pihlajaa ja koivua. Puusto vaihettuu itää kohti vanhemmaksi ja puuston joukkoon ilmaantuu myös kuusta. Kenttäkerroksen lajistoa : Vuohenputki, käenkaali (Oxalis acetosella), hiirenporras (Athyrium filix femina), keltamo (Chelidonium majus), mustakonnanmarja ja lehtopalsami (Impatiens noli tangere) Kasvistoltaan arvokkaimmat osa alueet Selvitysalueelta ei ole osoitettavissa mitään erityisen merkittävää kasvilajistollista kohdetta tai osa aluetta. Ympäristöään hieman arvokkaampina voi pitää kahta alueen avainbiotoopiksi luokiteltua aluetta. Huomion arvoisin kasvilajisto on esitetty karttaliitteellä Lepakoiden suhteen arvokkaimmat osa alueet Kantakaupungin lepakkoselvityksessä vuodelta 2002 koko selvitysalue on luokiteltu yhdeksi arvokkaaksi kohteeksi. Tampereen kaupungin Oracle tietokannan mukaan se on III luokkaa oleva lepakkoalue (muu arvokas lepakkoalue). Sillä esiintyviä lepakoita ovat pohjanlepakko (Eptesicus nilssoni) ja vesisiippa (Myotis daubentoni).

6 4 III luokka / muu lepakkoalue: alueella tavataan lepakoita ympäristöään enemmän, mutta laji ja yksilömäärät eivät ole olleet kartoitushetkellä suuria. Alue ei ole erityistä suojelua vaativa nyt, mutta maankäyttöä suunniteltaessa tällaisen alueen säästäminen saattaa parantaa lepakoiden selviytymismahdollisuuksia jatkossa, kun ympäristö muuttuu. 6. Liito oravat Selvitysalueen liito oravatilanne kartoitettiin vuoden 2008 keväällä (liite 5.). Alueelta ei löydetty merkkejä liito oravasta, vaikka Romsinlahden perukan metsät ovat selvityksen mukaan biotoopiltaan liito oravan elinympäristöksi hyvin soveltuvaa aluetta; alueella on runsaasti ravinto ja suojapuustoa, mutta kolopuista saattaa olla puutetta. Toisaalta selvitysalue yksistään on liian pienialainen liito oravan pesimäympäristöksi ja se saattaisikin olla vain osana lajin elinympäristöä. Tosin edes alueen lähiympäristöstä ei ole havaittu pesintää. Selvitysalueen eteläpuolella on kosolti sellaista metsää, joka soveltuu liito oravan kulkuyhteydeksi eli kulkuyhteydet alueelta muille elinympäristöille ovat hyvät. 7. Yhteenveto Tässä selvityksessä ei ilmennyt mitään erityisen merkittävää luonnonarvoa, mutta suositeltavaa olisi, että alueen vanhat metsät ja avainbiotoopit jätettäisiin rakentamisen ulkopuolelle tai suunnittelemaan rakentamien niin, että luontoarvot säästyisivät mahdollisimman vähin vaurioin. Tilaussaunan suunniteltu rakentaminen niemen pohjoisreunalle osuu maisemallisesti herkälle alueelle; paikalta on hyvä näkyvyys isolle alalle Näsijärveä. Erityistä huomioita olisikin kiinnitettävä saunan maisemalliseen sovittamiseen luonnonympäristöön ja olemassa olevaan rakennuskantaan. Lähdeluettelo Hämet Ahti, L., Suominen, J. ym. 1998: Retkeilykasvio, 4. painos. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Yliopistopaino, Helsinki Lahti, T., Lampinen, R. & Kurtto, A. 1995: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto. Versio s karttaa tietokantana. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnonarvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus,Helsinki. Paino: Karisto Oy, Hämeenlinna Siivonen, Y. (Bat Group Finland ry) 2002: Tampereen kantakaupungin lepakkokartoitus Kartoitusraportti, joulukuu Tampereen kaupungin kiinteistötoimi, metsäsuunnitelma vuosille Tampereen kaupunkimittausyksikkö 1999: Tampereen kaupunkiseudun ilmakuvat vuodelta Tampereen kaupungin Oracle sähköinen tietokanta.

7 100 m Liite 1. Rauhaniemen uimalan asemakaavaalueen selvitysalue.

8 100 m Iso tervaleppä Isoja mäntyjä K Iso tervaleppä M Iso tervaleppä K Selitteet K = kuusi M = mänty Vanhat metsät (vihreät alat) ovat kaikki yli 140 vuotta vanhoja. Liite 2. Rauhaniemen asemakaava alueen selvitysalueen vanhat metsät pääpuulajeineen sekä muuta huomion arvoista puustotietoa.

9 100 m A. B. Liite 3. Rauhaniemen asemakaava alueen selvitysalueen avainbiotooopit (indeksointi viittaa tekstiin).

10 100 m Ukkomansikka Mustakonnanmarja Lehtopalsami Keltamo Lehtopalsami Mustakonnanmarja Mustakonnanmarja Liite 4. Rauhaniemen asemakaava alueen selvitysalueen arvokas kasvisto.

11 100 m Selitteet Liito oravan elinympäristöksi hyvin soveltuva alue Liito oravan elinympäristöksi välttävästi soveltuva alue Liito oravaselvitysalue Mahdollinen kulkuyhteys Liite 5. Rauhaniemen uimalan asemakaavaalueen selvitysalueen liito oravatilanne.