Harjupolku - metsätalouden oppimispolku

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harjupolku - metsätalouden oppimispolku"

Transkriptio

1 Harjupolku - metsätalouden oppimispolku Harjumetsässä sijaitseva metsätalouden oppimispolku alkaa ja päättyy Uudenmaankadun kevyen liikenteen väylän sekä Uudenmaan maaseutuopiston läheisyydestä. Polku kertoo metsänhoidosta, jossa maisemallisesti herkästi vahingoittuvaa harjumetsää tarkastellaan esteettisenä, ekologisena (luonnon monimuotoisuus) ja taloudellisena kokonaisuutena. Harjupolun esittelemää metsää on käsitelty metsätalouden puunhankinnan toimenpiteiden yhteydessä niin, että viime jääkauden muovaaman maiseman muodot ovat säilyneet. 1

2 1. Metsä Opiston metsää hoidetaan siten, että se sekä tuottaa puuta että sopii virkistyskäyttöön. Alueella on selvästi erilaisia kasvupaikka- ja metsätyyppejä. Polun alku on maapohjaltaan ravinteikasta, ylempi harjanne karumpaa maastoa. Ensimmäisellä rastilla kulkijan vastaanottavat järeät rauduskoivut (Betula pendula) ja oikealla kasvavat kauniit kuuset (Picea abies). Syksyllä 2001 riehuneen Janika-myrskyn jäljiltä alueella on myrskyn kaatamien puiden juurakoita kantoineen. Muutamia kaatuneita puita on jätetty maastoon lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Keväällä kuusen nuorista kasvaimista voi tehdä kerkkäteetä. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. sananjalkaa (Pteridium aquilinum) ja kukkivia kasveja ovat alkukesän metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) ja kielo (Convallaria majalis). Kasvien muodot vaihtelevat viikoittain sekä vuodenajoittain ja luonnon värit elävät. Tien varressa rehottaa puistoistaja pihoista tuttu isotuomipihlaja (Amelanchier spicata) (kuvassa), joka on viljelykarkulainen opiston pihapiiristä. Matkalla toiselle rastille voi kesällä nähdä polun molemmin puolin vihreän erilaisia sävyjä ja syksyllä lehtipuiden värimuutoksen. Ruskan värit syntyvät kun puu kerää lehtivihreänsä talteen talveksi. 2. Rytö Tien vasemmalla puolella kasvaa rehevää luonnontilaista rytöä, eli tiheää risuryteikköä. Kenttäkerroksen kasvusto on runsasta, siroimpana maassa kasvavat ahomansikka (Fragaria vesca) ja oravanmarja (Maianthemum bifolium). Puustoltaan ja muulta kasvistoltaan monilajinen metsikkö on merkittävä mm. linnuille, joiden olemassaolo vaikuttaa ravintoketjussa moniin muihin kasvi- ja eläinlajeihin. Metsätalouden aiheuttamia uhkia luonnon monimuotoisuudelle ovatkin puulajiston yksipuolistuminen, vanhojen metsien väheneminen, elinympäristöjen pirstoutuminen sekä metsäteiden rakentaminen. 3. Männikkö Tien oikealla puolella on paljon huono-laatuista männikköä (Pinus sylvestris). Puut ovat kuivaoksaisia, huonosti karsiutuneita ja niiden latvukset ovat supistuneet. Huonolaatuisuuden syinä ovat liian rehevä kasvupaikka, huono taimiaines ja viivästynyt harvennus. Kuusija koivu viihtyvät paikalla mainiosti, sillä niille maaperä on sopiva. Luonnontilaisessa metsässä puiden ja pensaiden kilpailu ekologisesta lokerosta ratkaisee alueen lajiston. Pieni puun siemen leijailee sattumanvaraisesti, itää ja juurtuu. Taimi voi kasvaa isoksi puuksi tai kuihtua toisten kasvien varjossa. Ajatusleikit luonnon laeista ja luonnon toimintojen tarkastelu ovat virkistävää puuhaa. Helppo seurattava on mm. muurahainen, joita vilistelee metsäpoluilla jatkuvasti. Rastin jälkeen metsän rakenne muuttuu selvästi. 4. Hoidettu metsä Nykyään harvennushakkuissa metsiin jätetään raitaa (Salix caprea) ja pihlajaa (Sorbus aucuparia) ja muuta pensas- ja aluskasvillisuutta luonnon monimuotoisuutta ajatellen. Metsissä tulee myös olla sekä vanhoja että nuoria puita. Ekologinen näkökulma ja 2

3 talousmetsäkäytäntö voidaan liittää yhteen. Niinpä metsässä tulee olla männyn lisäksi kuusta, koivua. muuta lehtipuustoa ja rehevää aluskasvillisuutta. Pensaikot antavat eläimille suojaa ja toki myös polun kulkijoille miellyttävämpää katsottavaa. Maassa kasvaa runsaasti metsämaitikkaa (Melampyrum sylvaticum) ja kangasmaitikkaa (Melampyrum pratense) sekä mustikkaa (Vaccinium myrtillus) ja nuorta pihlajaa, jotka ilahduttavat syksyn ja talven kulkijaa marjasadollaan. 5. Koro Koro on puun pinnassa oleva haava. Puu pyrkii korjaamaan syntyneen vian, mutta useimmiten tällaisen puun kasvu kärsii, vaikka se saisikin vuosien aikana haavansa umpeen. Metsätien varrella näkyy siellä täällä koroja puiden rungoilla. Jyrkässä harjanteessa on useassa kohdassa harvennushakkuun jäljiltä ajouria. Työskentely tällaisessa maastossa on vaikeaa. Metsän kasvatukseen kuuluu meillä yhdestä neljään harvennusta ennen metsän uudistamiseen tähtäävää päätehakkuuta. Metsänhoito käsittää puuston tarkkailua, latvusten koon seurantaa ja metsiin hoitotoimenpiteiden oikeaa ajoitusta. 6. Maannos Viimeisen jääkauden jälkeen on maanpintaan kehittynyt kerroksellinen rakenne, maannos. Rastilla on poikkileikkaus podsolimaannoksesta, joka on pohjoisen havumetsävyöhykkeen yleisin maannostyyppi selvärajaisen maannoksen muodostuminen kestää satoja, jopa tuhansia vuosia. Kallioperän päällisen maa-aineksen paksuus on noin 7 metriä. Löydätkö seuraavat kerrokset? - Pintakarike, jossa on havunneulasia, lehtiä ja risuja - Musta humuskerros - Vaalea huuhtoutumiskerros (Rauta- ja alumiinioksidit ovat liuenneet nopeasti) - Tumma rikastumiskerros (Edelliset aineet ovat sitoutuneet humusaineiden kanssa) Karike hajoaa hiljalleen humukseksi ja uusia neulasia sekä lehtiä varisee tilalle. Hajotuksen suorittavat bakteerit, sienet sekä erilaiset maaperäeläimet, joiden määrä maassa on huikea. Hajotusprosessin seurauksena metsän ravinteet pääsevät takaisin kiertoon. Metsänhoitokoneet saattavat vaurioittaa tien reunalla kasvavien kuusien pinta juuria. Myös runsas virkistyskäyttö kuluttaa polun kunttakerrosta paljastaen puiden pinta juuret ja altistaen ne vaurioille Lapset voivat pohtia, miksi puilla ylipäätään on juuret ja miksi ne kietoutuvat ympäriinsä niin paljon? Puu saa juurien avulla tarvitsemansa veden ja ravinteet. Iso puu tarvitsee laajalle leviävänjuuriston saadakseen tarpeeksi juotavaa. Juurten tehtävänä on myös kasvin kiinnittäminen kasvualustaan, jotta se pysyy tukevasti pystyssä. 3

4 7-8. Juurikääpä Suurta osaa rastialueen kuusista vaivaa sienitauti, juurikääpä, joka lahottaa puun ydintä, sydänpuuta (tautia kutsutaan myös maannousemaksi). Vaivaa on usein vaikea huomata, mutta tähän viittaavia oireita ovat rungon pihkavuodot ja tyven paksuuntuminen tankkimaiseksi puun yrittäessä korvata lahonnutta runkoainestaan. Juurikääpä etenee rungon sisällä maanrajasta ylöspäin. Tällaiset puut kaatuvat myrskyssä helposti. Luonnossa on myös monenlaista yhteistyötä. Esimerkiksi noin 90 prosentilla kasveista on symbioosi sienijuuren kanssa. Juuri ja sienirihmasto muodostavat mykorritsan, joka auttaa isäntäkasvia ravinteiden ja vedenotossa sekä varastoinnissa. Se myös suojaa puuta mm. taudeilta ja raskasmetalleilta. Varsinainen henkivartija! Sieniosakas taas saa kasvilta yhteyttämisessä muodostuneita hiilihydraatteja. Polun risteyskohdassa on luonnontilainen kuusikko, jossa ei ole tehty hoitotoimenpiteitä. Maahan ei pääse valoa eikä lämpöä, joten aluskasvillisuutta ei juurikaan ole. On tärkeää antaa joidenkin metsäalueiden kehittyä luonnonmukaisesti, jotta metsikköön muodostuisi erilaisia luontotyyppejä eli biotooppeja. Vanhat pökkelö- ja kelopuut monipuolistavat metsän elämää, sillä monet kolopesijät, hyönteiset ja sienet saavat tässä vaiheessa puujäteistä ruoka- ja asuinpaikan. Polku nousee ylös harjanteelle, joka on maaperältään vähäravinteisempaa, männylle sopivaa. Maassa kukkivat mm. komea kurjenkello (Campanula persicifolia) ja sievä kissankello (Campanula rotundifolia). 9. Lanssi Lanssi on puutavaranvälivarastointipaikka. Paikalla on kuitenkin pieni tihutyöläinen, kovakuoriaisiin kuuluva ytimennävertäjä (Tomicus) joka tekee männyistä tupsulatvaisia. Puita ei nykyään saakaan varastoida lanssissa kesäkautta pidempää. Polku kulkee aivan harjanteen reunalla. Hyväkuntoisten mäntyjen katveessa on myös paljon nuoria kuusia, vaikka kuusi yleensä viihtyy ravinteikkaammassa maaperässä. Matalilla puilla ja pensailla on tärkeä tehtävä eläinten suojapaikkoina ja osana monimuotoisen metsän kokonaisuutta. Maassa kasvaa mm. jäkälää, mikä ilmentää metsäympäristön hyviä oloja. 10. Lakkapää Männyn nimitys lakkapää tarkoittaa vanhaa ja komeaa kilpikaarnamäntyä, jonka latvusto kääntyy vaakasuoraksi kiitokseksi. Puu kasvaa yhä kuitenkin paksuutta. Puissa voi nähdä lintujen ohessa hyppelevän oravan (Sciurus vulgaris). Myös perhoset ja muut hyönteiset liitelevät kulkijoiden iloksi vilkkaan polun ympärillä. Polun varrella voidaan arvuutella puiden ikiä ja tarkastella vanhoja ja nuoria puita sekä niiden vuosikasvaimia. Parimetrinen mänty on kymmenen vuoden ikäinen, paksu kilpikaarnamänty jo 200 vuoden ikäinen. Taimenen iän voi päätellä oksakiehkuroiden perusteella. 4

5 11. Sorakuoppa Sorakuoppaa voi tarkastella haluamansa mukaan ylä- tai alapuolelta. Vasemman puoleisella reitillä laskeudutaan lähelle kevyen liikenteen väylää ja kurkistetaan sorakuopan sisään. Pystyrinteessä voi nähdä sedimenttien aikoinaan kerääntyneen ikään kuin vuosirenkaiksi. Hyvinkään alue on ollut jääkauden aikaan jäätikköjokien kohdalla, johon karkea maa-aines on kasautunut. Reitti nousee vielä ylös sorakuopan harjanteelle ja laskee lähtörastille. Oikean puoleisella reitillä kuljetaan sorakuopan ympäri ja palataan takaisin lähtörastille ja Uudenmaan maaseutuopistolle. Polun varsia reunustavat kukka- ja heinäkasvit. Kookkaat puut ja runsas aluskasvillisuus muodostavat kauniin harjumaisemakokonaisuuden. 5

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS

Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,

Lisätiedot

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS 1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa

Lisätiedot

1. Saaren luontopolku

1. Saaren luontopolku 1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan

Lisätiedot

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria. Jättiläiskuusi Annukka Partanen RAINER Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria. Kuusi on lehtomaisen kankaan pääpuulaji Kuusi (Picea abies)

Lisätiedot

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Lehtipuut Pihlaja Rauduskoivu Hieskoivu Haapa Harmaaleppä Vaahtera Raita Havupuut Kuusi Mänty Siperianlehtikuusi Kataja Kuvat: Maria E.

Lisätiedot

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...

Lisätiedot

1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM

1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa Salo, K. 2004. Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa. Julkaisussa: Lovén, L. (ed.). 2004. Tutkittu ja tuntematon Koli. Kolin kansallispuiston tutkimusseminaari 24.-25.4.2002. Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT Sisällys 1 KUIVAHKO KANGASMETSÄ... 2 2 KASVUPAIKKA MUOTOILEE PUUTA... 4 3 UUSI METSÄ SYNTYY / 4 TAIMIKONHOITO... 5 5 KOTIMAISET PUULAJIT... 6 6 TUORE KANGASMETSÄ... 7 7 UUDISTUSKYPSÄ

Lisätiedot

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18 Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).

Lisätiedot

Lasten luontopolku Sveitsin metsässä

Lasten luontopolku Sveitsin metsässä Lasten luontopolku Sveitsin metsässä Pituus 1,5 km; kesto vähintään 60 min. Lasten luontopolku kulkee pitkin metsäisiä ylä- ja alamäkiä ja käväisee myös peltoniittymaisemissa. Matkalla tarkastellaan yleisiä

Lisätiedot

Luonnonarvokatselmus. Tuomiston kiertoliittymän ja Kilpinokan välisellä alueella. Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelu / Vesa Salonen

Luonnonarvokatselmus. Tuomiston kiertoliittymän ja Kilpinokan välisellä alueella. Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelu / Vesa Salonen Luonnonarvokatselmus Tuomiston kiertoliittymän ja Kilpinokan välisellä alueella Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelu / Vesa Salonen Sastamala 2015 Luonnonarvokatselmus Tuomiston kiertoliittymän ja

Lisätiedot

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015 RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015 UURAINEN LUONTOSELVITYKSET 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. KUKKAROINEN 3 2.1.Lomarakennuspaikan siirto AM- alueen sisälle 3 3. SÄÄKSPÄÄ 5 3.1.Saunan rakennuspaikan

Lisätiedot

SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA

SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA 040110 SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Puuretki pienimmille oppilaille... 2 Halataan puita!... 2 Erilaiset puut... 2 Elämää vanhoissa puissa... 3 Lempipuu... 3 Vesistöretki

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

Luontoselvitys. Vihtalampi Mia Rahinantti

Luontoselvitys. Vihtalampi Mia Rahinantti Vihtalampi 892-403-1-161 1 Sisällysluettelo 1. Taustaa... 2 2. Maastoselvitys... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 Kasvillisuusluettelo... 7 Lähteet... 8 Kartta 1. Taustaa Selvitysalue sijaitsee Uuraisten kunnassa,

Lisätiedot

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen Helsingin puistojen kääpiä, ja Kaarina Heikkonen 1 Useimmat käävät ovat lahottajia Käävät ovat sieniä, jotka koostuvat sienirihmastosta ja itiöemistä. Rihmasto on näkymättömissä puun sisällä tai maaperässä.

Lisätiedot

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella. Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Teksti ja piirrokset Kirsi Sihvonen

Teksti ja piirrokset Kirsi Sihvonen Kolin kansallispuiston luontopolut PAIMENEN POLKU OPETTAJAN OPAS Kaikki kouluasteet Teksti ja piirrokset Kirsi Sihvonen 3 TERVETULOA KOLIN KANSALLISPUISTOON! Vuonna 1991 perustettu, noin 30 neliökilometrin

Lisätiedot

Toimenpiteet: tarkkailtava

Toimenpiteet: tarkkailtava 31.8.2017 1 ( 8) PUIDEN KUNTOARVIO 16.8.2017 Jankan tila Tontin puusto käytiin läpi silmämääräisesti arvioiden sekä käyttäen apuna resistograph -mikroporaa. Mahdollista uutta rakentamista varten kuntoarviossa

Lisätiedot

Kuhiseeko luomutilan pientareella? Monimuotoisuuden hyödyntäminen viljelyssä

Kuhiseeko luomutilan pientareella? Monimuotoisuuden hyödyntäminen viljelyssä Kuhiseeko luomutilan pientareella? Monimuotoisuuden hyödyntäminen viljelyssä Anne Piirainen Projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituuutti 9.11.2011 Luomu viljelyä sopusoinnussa luonnon kanssa

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat

Lisätiedot

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...

Lisätiedot

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa- Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78

Lisätiedot

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015)

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset kasvit

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys

SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys 1 SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 2 SUOMUSJÄRVEN KUNTA 10.4 2008 KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Leirintäalue on puustoltaan ja muulta kasvillisuudeltaan

Lisätiedot

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija

Lisätiedot

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Luontoselvityksen lisäosa

Luontoselvityksen lisäosa Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON

Lisätiedot

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää. HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta

Lisätiedot

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.

Lisätiedot

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016)

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016) SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset

Lisätiedot

Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 9 Muu suojeluarvo. Ympäristön suojelu: 0 Ei määritelty. Selitys: Yleiskuva pohjoisesta.

Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 9 Muu suojeluarvo. Ympäristön suojelu: 0 Ei määritelty. Selitys: Yleiskuva pohjoisesta. 104 Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen 9 Muu suojeluarvo Ympäristön 0 Ei määritelty Yleiskuva pohjoisesta. Halssi kuvattu lännestä. 105 Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Copyright: Metsähallitus

Lisätiedot

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee 25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos

Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Heli Jutila Mykkäsen alue Kohteeseen tutustuttiin 17.9.2011. Mykkäsenvuoren (Jutila ym. 2000; kuvio 55; nyt 102) avokalliomäellä on mäntyvaltaista

Lisätiedot

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön

Lisätiedot

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Metsänhoitotyöt kuvioittain Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Tunne puuraaka-aineen lahoviat Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa

Lisätiedot

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä Kasvien vuosi Tekijä: Veera Keskilä Johdanto Kiinnostaako mitä kasveille tapahtuu vuoden aikana? Jos kiinnostaa niin jatka ihmeessä lukemista. Tein lyhyen vapaaehtois esitelmän kasvien vuodesta, yritin

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 Santeri Vanhanen 2008 2 SISÄLLYS Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 4 Taulukko 1. Näytteiden tiedot. 6 Taulukko 2. Hiiltyneet kasvinjäänteet.

Lisätiedot

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

kuivahko kangasmetsä

kuivahko kangasmetsä 1 kuivahko kangasmetsä on kasvupaikkana karu, koska vesi läpäisee helposti hiekka- ja sorakerrokset ja vie mukanaan ravinteita. Puusto on mäntyvaltaista. Seassa kasvaa kuusta, rauduskoivua ja katajaa.

Lisätiedot

Metsäohjelma 2016 16.11.2015

Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Espoon kaupunki 2015 Metsäohjelma 2016 1 Yhteenveto Tähän metsäohjelmaan on koottu Espoon kaupungin metsissä vuoden 2016 aikana tehtävät hakkuu- ja hoitotyöt. Vuosityöohjelman

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET. Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku

SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET. Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku 1 SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET Raportti 1/2008 Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku 2 SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA 2.12.2007 LUONTO 15.1 2008 1. TAUSTAA

Lisätiedot