7. Teerivuori 1. Teerivuori

Transkriptio

1 7. Teerivuori 1. Teerivuori Teerivuoren kaksi kallioaluetta ovat ympäristöstään selvästi kohoavia, mutta loivapiirteisiä. Kallion koillispuolinen laki kasvaa vanhaa kalliomännikköä ja laella on pieni, noin 3 x 5 metrinen lampare kallion painanteessa. Lakialueelta koilliseen on männyntaimikkoa kuin myös koillispään luoteis- ja kaakkoisrinteillä. Teerivuoren lounaispuolinen kallion laki on hakattu ja rinteetkin suurimmaksi osaksi. Jonkin verran nuorta pienpuustoa on kallion laella. Kalliohuippujen välinen notkelma on melko vanhaa männikköä. Notkelmassa on alue louhikkoa. Teerivuoren kaakkoisrinteellä on muinaisia rantavalleja. Lakialueita hallitsevat poronjäkälät ja kanerva. Paikoin kasvaa runsaasti variksenmarjaa ja lounaispuoliskolla sianpuolukkaa. Puolukkaa on runsaasti rinteillä, jotka ovat kivikkoista soraa tai soramoreenia. 54

2 Teerivuoren koillisosan vanhaa kallionlakimännikköä keloineen. Olavi Yli-Vainio Teerivuoren koillisosan vanhaa kallionlakimännikköä. Olavi Yli-Vainio

3 Teerivuoren koillista lakikalliota. Olavi Yli-Vainio Näkymä Teerivuoren koilliselta lakikalliolta. Olavi Yli-Vainio

4 Kivellä kasvava metsäalvejuuri Teerivuoren koillisosalla. Olavi Yli-Vainio Näkymä Teerivuori lounaisen kallion laelta. Olavi Yli-Vainio

5 2. Lehtomainen kasvillisuusalue Teerivuorelta vajaa 400 metriä itään on rehevä kasvillisuusalue, joka on osaksi lehtomainen. Puusto alueen koillisreunalla on aukkoista kuusikkoa. Lounaispuolella metsäsarka on niin tiheää kuusikkoa, että valon puute rajaa merkittävästi ruohovartisten kasvien menestymistä. Siksi tällä kohdin alueen rajaus on hankalaa. Sekapuuna on koivu, siellä täällä jokunen haapa. Kenttäkerroksen kasveja ovat muun muassa nuokkuhelmikkä ja kielo. Kosteimmilla paikoilla, lähinnä ojanvarsilla kasvaa soreahiirenporras ja vähäisessä määrin isoalvejuuri. Ylärinteessä on tiheä vadelmaesiintymä. Tavallista rehevämpi kasvillisuus jatkuu vyöhykkeenä lounaan suuntaan. Ylärinteen tiheää vadelmakasvustoa. Olavi Yli-Vainio Metsäalvejuurta lehdossa. Olavi Yli-Vainio

6 Soreahiirenporrasta lehdossa. Olavi Yli-Vainio Lehdon kasvillisuutta; kielo, lillukka, nuokkuhelmikkä, korpipaatsama, huopaohdake, pihlaja, koivu, kuusi ja mänty. Olavi Yli-Vaino Saniaiskorpi Teerivuorelta vajaa 600 metriä kaakkoon on suuripuinen, ojitettu korpi. Kuusen joukossa sekapuuna kasvaa paikoin runsaana koivu. Valon niukkuus rajaa tehokkaasti aluskasvillisuutta, jota 59

7 edustavat muun muassa soreahiirenporras ja korpi-imarre. Havainnointiaikana korvessa näkyi lehtokurppa. Saniaiskorven soreahiirenporrasta. Olavi Yli-Vainio Saniaiskorvessa runsaasti koivua kuusen joukossa. Olavi Yli-Vainio

8 4. Sananjalkaesiintymä Teerivuoren kaakkoisrinteen alapäässä on näyttävä sananjalkaesiintymä, muina kasveina muun muassa kielo ja lillukka. Alarinteessä lillukka muodostaa tiheän kasvuston. Teerivuoren kaakkoisrinteen sananjalkaesiintymä. Olavi Yli-Vainio

9 Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat ympäristöt Välimäki 62

10 Vanhan metsän alue Välimäen etelärinteellä on pala vanhaa, järeää metsää. Puusto on kuusikkoa. Sekapuuna on järeitä haapoja ja etenkin luoteispäässä mäntyjä. Metsä on poikkeuksellisen näyttävää. Alue on myös teeren reviiriä. Vanhaa metsää Välimäen eteläpuolella. Olavi Yli-Vainio Vanhaa metsää Välimäen eteläpuolella. Olavi Yli-Vainio

11 Vanhaa metsää Välimäen eteläpuolella. Olavi Yli-Vainio Metsäalvejuuri vanhan metsän alueella. Olavi Yli-Vainio

12 Merkittävät luontokohteet Välikorven tuulivoima-alueella on kolme merkittävää luontokohdetta ja sen välittömässä läheisyydessä neljä merkittävää luontokohdetta. 65

13 1. Avokallio Sikavuorelta itään olevan pitkän kallion koillispää on merkittävä avokallioalue. 2. Tervaleppäkorpi 2 Lehtoalueen jatkeena idän suuntaan on notkelmassa erittäin tiheää kuusikkoa, jossa sekapuuna on koivu. Aluskasveina on lähinnä vain siellä täällä pienikokoisia soreahiirenportaita. Alempana kuusikko loppuu ja alkaa harvennushakattu alue. Samalla ruohovartisia kasveja on runsaasti, myös soreahiirenporrasta. Harvennushakkuussa korpimetsästä on kaadettu kaikki tervalepät. Paikalla kasvaa vain kantovesoja. Idempänä kasvusto karuuntuu ja itäpuoliselle, ojitetulle suolle, tultaessa soreahiirenportaat alkavat olla harvassa. Muutama pieni tervaleppä kasvaa suon, joka on lähinnä kuivatettua korpea, länsilaitamilla. 66

14 Notkelman erittäin tiheää kuusikkoa. Olavi Yli-Vainio Soreahiirenporrasta tiheässä kuusikossa. Olavi Yli-Vainio Tervalepän vesoja korpimetsässä. Olavi Yli-Vainio

15 3. Kallioalueen etelärinne Sikavuori 3 Sikavuorelta kaakkoon olevan pitkän kallion eteläinen rinne on lähes koko pituudeltaan merkittävää luontokohdetta. 4 ja 5. Avokallio ja tervaleppäkorpi

16 Välimäen kallion läntinen lakialue on merkittävä luontokohde. Välimäen kalliolta lounaaseen noin 100 metriä on koillis-lounaissuuntainen korpinotkelma, jonka koillisosa on suota ja lounaisosa entistä tervaleppäkorpea. Tervaleppäkorven lounaispuolisko on hakkuuaukeaa, muutama tervaleppä kasvaa yhä. Kenttäkerroksessa on runsaasti saraa, näyttävimpänä luhtasaraa. Soreahiirenporrasta ja lehtohorsmaa kasvaa siellä täällä. Laitojen kuivemmalla alueella, notkon kaakkoispuolella kasvaa muun muassa nuokkuhelmikkää ja runsaasti rohtotädykettä. Tervaleppäkorpi on ennallistettavissa takaisin tervaleppäkorveksi. Notkon luoteispuolisella osalla kasvaa nuorta lehtipuuvaltaista taimikkoa ja metsää. Ennen ojitusta alue kaakkoislaita on ollut rehevää luhtasuota. Nykyinen puusto on pääosin koivua ja kookkaitakin korpipaatsamia. Kasvusto on tiheää. Siellä täällä, paljolta valoisuudesta riippuen, kasvaa runsaasti kieloa. Notkelman pohjoispuolinen suo on karu. 6 ja 7. Sananjalkaesiintymät 7 6 Teerivuoren etelärinteen alaosalla on rehevä, runsaasti sananjalkaa kasvava alue. Muita kasveja ovat muun muassa nuokkuhelmikkä, kielo ja metsäkurjenpolvi. Alue jatkuu rehevänä vielä koilliseen menevän metsätien kaakkoispuolella missä kasvaa muun muassa paljon nuokkuhelmikkää ja runsaasti rohtotädykettä. 69

17 Huomionarvoiset luontokohteet 70

18 1. Kallioalueen etelärinne Välimäen itäreunalta suuntautuu kaakkoon kasvupaikkatyypin mukaan muotoutunutta, osin melko vanhaa metsää. Paikoin puusto on järeää. Pala metsästä on varovasti harvennushakattua. Vanhan metsän käenkaalimattoa. Olavi Yli-Vainio

19 Vanhan metsän aluetta. Olavi Yli-Vainio Teerivuoren kaakkoisrinteen muinaiset rantavallit Teerivuoren kaakkoisella rinteellä on havaittavissa huomionarvoisia muinaisia rantavalleja. 72

20 3, 4 ja 5 Avokalliot Välimäen kallioalueen etelä- ja pohjoispuolella on huomionarvoiset avokallioalueet. 6. Avokallio Välikorvenkallion itäpuolella on huomionarvoinen avokallioalue. 73

21 Huomionarvoinen avokallioalue Välikorvenkallion itäpuolella. Olavi Yli-Vainio ja 8. Suo ja korpi 74

22 Kärmeskallion pohjoispuolella on melko laaja suo, joka on entinen tervaleppäkorpi. Suo on ojitettu, puusto tehokkaasti harvennettu ja pienpuusto poistettu. Alueella on runsaasti tervalepän kantoja, jotka ovat vesoneet. Yksi pieni, noin viisi metriä korkea tervaleppä on jäänyt kaatamatta. Kärmeskalliolta kaakkoon on korpialue, joka on ojitettu ja varsin tehokkaasti harvennushakattu. Samassa yhteydessä alueen tervalepät ovat kaadetut ja pienpuusto poistettu. Notkelman keskellä on kuitenkin tervaleppien kantovesoja pitkin matkaa kaakkoista alkupäätä lukuun ottamatta. Havainnointiaikana korven kaakkoisosalla oli teeriparvi, ilmeisesti poikue. Kohteen 7, entisen tervaleppäkorven tervalepän kantovesoja. Olavi Yli-Vainio Tervalepän kantovesoja kohteen 8 korven notkelmassa. Olavi Yli-Vainio

23 9. Rehevä kasvillisuusalue Teerivuoren kaakkoisrinteen alapäässä tuulivoima-alueen läheisyydessä on rehevä, huomionarvoinen kasvillisuusalue, jossa kasvaa runsaana muun muassa nuokkuhelmikkä. Useaan muuhun tällä suunnalla olevaan rehevään alueeseen verrattuna tämä ei pikaisen tarkastelun aikana osoittautunut monilajisimpaan ryhmään. Alueen tarkkaa rajausta ei ole selvitetty. 10 ja 11. Rehevä ojalaakio ja vanha kuusikko Teerivuorelta länteen sijaitsevat huomionarvoiset kohteet rehevä ojalaakio, kohde 10, sekä vanha kuusikko, kohde 11. Ojalaakiossa kasvaa yleisenä soreahiirenporras, erityisesti ojanvarrella. Ojalaakion puusto on koivuvaltaista taimikkoa, sekapuuna kasvaa harmaaleppää. Kaakkoon suuntautuvalla metsäpalstalla kasvaa suurimmaksi hyvin tiheää, melko vanha kuusikko. Sekapuuna koivua 76

24 on runsaasti. Haapoja kasvaa siellä täällä, paikoin paljon. Lahopuuta on runsaasti. Aivan ylärinteessä on pienehkö alue, jossa puulajeja ovat mänty, koivu ja kuusi. Aluskasvillisuutta kuusikossa ei juuri ole. Aukeimmissa paikoissa kasvaa satunnaisesti soreahiirenporras, korpi-imarre ja metsäalvejuuri. Vanhan kuusikon aluetta. Olavi Yli-Vainio Vanhan kuusikon aluetta. Olavi Yli-Vainio

25 Vanhan kuusikon aluetta. Olavi Yli-Vainio Vanhan kuusikon aluetta. Olavi Yli-Vainio

26 Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Linnustoselvitys Lakeuden luontokartoitus on tehnyt Välikorven tuulivoima-alueen linnustoselvityksen v Selvityksen mukaan huomion arvoiset lintuhavainnot Välikorven alueella alkoivat maaliskuun puolivälissä viirupöllön huhuiluilla alueen eteläpäässä Lepokivenkallion-Rajalammin suunnalla. Samoille seuduin sijoittuu hiirihaukan reviiri, jossa laji havaittiin huhtikuusta alkaen joka käyntikerralla. Myös hiirihaukkapari havaittiin samalla kerralla toukokuussa. Alue soveltuu hyvin kanalinnuille ympäröivien laajojen metsäalueiden ansiosta. Teeri on runsaslukuisin kanalintulaji, pyitä havaittiin myös useita. Yksi maassa liikkuva metsokoppelo havaittiin poikasaikaan Niinimaankallioilla, poikuetta ei kuitenkaan havaittu. Kurkipari oli innokkaasti äänessä keväällä Rotevanvuoren eteläpuolisilla nevoilla ja myöhemmin kesällä parilla olikin kaksi poikasta perässään metsätiellä samalla kohtaa. Pesimälaji D1 vastuulaji NT AU VU LSL metso x x x x teeri x x x pyy x hiirihaukka x x kurki x viirupöllö x 79

27 Liito-oravaselvitys Lakeuden luontokartoitus on tehnyt Välikorven tuulivoima-alueen liito-oravaselvityksen keväällä Isot metsäalueet ja kulkuyhteydet sopiville biotoopeille Välikorven ja Vitiäisvuoren ympärillä mahdollistaisivat liito-oravan esiintymisen täälläkin. Alueelta tarkistettiin muutamia kapeita kuusikkoisia alueita. Ei havaintoja liito-oravasta. Lepakkoselvitys Välikorven tuulivoima-alueen alustava lepakkoselvitys on tehty vuonna 2015 kunnan toimesta. Selvitys on tehty pääasiassa autolla hitaasti ajaen. Pääosa tuulivoima-alueesta on vielä kartoittamatta. 80

28 pv klo laji lm Ey V Lepakon toim. hav.hetkellä khz havainto E m K m C L C säätiedot P 1/8 T m/s S 0/3 laji: En = Eptesicus nilssonii, pohjanlepakko Msp = Myotis-suku, määrittämätön siippalaji Md = Myotis daubentonii, vesisiippa lm havainnon arvioitu yksilömäärä Ey elinympäristö V valaistus p=pimeä, hg = elohopeapohjaiset katulamput Havainto khz arvioitu äänitaajuus 30, 40, 45, muut E arvioitu etäisyys < 5m, 5-15m, 15-40m, > 40 m K arvioitu lentokorkeus < 5m, 5-15m, 15-40m, >40m C havaintohetken lämpötila 2 metrin korkeudella Lepakon toiminta havaintohetkellä s saalistus y ylilento o pyörii päällä tai pienellä alueella Säätiedot havainnoinnin aikana L lämpötila P pilvisyys 1/8=selkeä - 8/8 =täysin pilvistä T tuuli m/s S sade 0/3=ei sadetta - 3/3=kova sade 81

29 Viitasammakkoselvitys Viitasammakkoselvitys on tehty huhtikuun loppupuolella ja toukokuun alkupuolella keväällä 2015 kunnan toimesta. Tuulivoima-alueella ei havaittu viitasammakoita. 82