Välimäen kumpareisia kallioita. Kuvat Olavi Yli-Vainio 2012.

Transkriptio

1 5. Välimäki 31

2 1. Välimäki Välimäen kalliot ovat kumpareisia. Pieniä, lyhyitä noin metrin korkuisia jyrkänteitä on useita. Suurimman kallion laella on erikoinen, jyrkkäreunainen vesikuoppa kalliossa. Kuoppa on kolmion muotoinen ja sivuiltaan noin 4 metriä. Kalliot ovat pääosin hakkuuaukeaa ja nuorta taimikkoa. Kenttä- ja pohjakerros ovat alueelle tavanomaisia jäkälä-kanervakallioita. Välimäen kallioiden itäpäässä pistää pohjoiseen kalliopiikki, jonka pohjoissivustalla on 2-3 metriä korkea kalliojyrkänne. Sen tuntumassa, lähellä pohjoisenpuolella olevaa sorakuoppaa kasvaa tiheä, kolmiomainen kuusi. Itäpuolisen suon pohjukassa kasvaa vähäisessä määrin tervaleppää. Välimäen kumpareisia kallioita. Kuvat Olavi Yli-Vainio

3 Välimäen kolmiomaiset vesikuoppa ja kuusi. Kuvat Olavi Yli-Vainio Välimäen pohjoissivustan kalliojyrkänne. Kuvat Olavi Yli-Vainio

4 2. Lähteikkö Välimäen kallioiden itäpuolella, taimikkoalueen laidalla on pieni lehtipuupensaikkoinen lähteikkö. 3. Kosteikko Välimäen kallioiden itäpuolella on pieni, halkaisijaltaan yli kymmenmetrinen kosteikko, osaksi lampare, jossa kasvaa muun muassa muta- tai riippasaraa. Saravaltainen kosteikko Kuvat Olavi Yli-Vainio Lehtolaikku Välimäen kallioilta kaakkoon on märässä notkelmassa pieni, halkaisijaltaan korkeintaan 15 metrinen lehtolaikku, jossa kasvaa runsaasti kieloa ja nuokkuhelmikkää. Valtapuuna kasvaa nuorta harmaaleppää ja koivua, jonkin verran myös raitaa ja haapaa. Lehtolaikun kaakkoispuolella kasvaa ikivanha raita. Lehtolaikun ympäristö on laajalti kanervakangasta, jossa on runsaasti katajia ja koivunvesaa. Hyvin pieniä, reheviä notkelmia lehtokasvein on joitakin. Ikivanha raita. Olavi Yli-Vainio

5 5. Kuiva lehto Välimäen etelärinteellä, suunnilleen Välimäen kallioiden ja Kivipalssinvuoren puolivälissä on rinteessä pääosin kuiva lehto. Se sijoittuu länsiosiltaan hakkuaukealle, jossa on kuitenkin harvaa, nuorta koivupuustoa sekapuina haapaa, harmaaleppää, pihlajaa, mäntyä ja kuusta. Alueen itäosa on nuorta, aukkoista kuusikkoa. Etenkin alueen itäosalla esiintyy mittavia sananjalkakasvustoja. Muualla heiniä on paljon. Hyvin runsaana kasvaa nuokkuhelmikkä. Muita kasveja ovat muun muassa sudenmarja, mesiangervo, metsäorvokki, huopaohdake, kielo, lillukka ja karhunputki. Rinteessä alueen alalaidalla kasvaa soreahiirenporrasta. Kuivan lehdon laajoja sananjalkakasvustoja ja nuokkuhelmikkää. Kuvat Olavi Yli-Vainio

6 Lillukkaa, kieloa, metsäkurjenpolvea, karhunputkea ja huopaohdaketta kuivassa lehdossa. Olavi Yli-Vainio Lehto Välimäen etelärinteellä on kaareva lehtoalue, joka ylärinteessä alkaa kuivana lehtona, mutta muuttuu alarinteessä kosteammaksi ja pian lähteikköalueeksi ja reheväksi suoksi, joka rajoittuu tervaleppäalueeseen. Puusto, pohjoiskärkeä lukuun ottamatta, on suoraan jatketta luoteispuolen vanhalle metsälle. Luoteiskärjessä on aukkoista, nuorta havumetsää. Lehdon pohjoispään kasvilajeja ovat muun muassa nuokkuhelmikkä, näsiä, niittyhumala, luhtamatara, ojakellukka ja korpipaatsama. Alempana ja lähteikköalueella kasvaa muun muassa soreahiirenporras, metsäimarre, korpiimarre, sudenmarja, näsiä, lehtokorte, mesiangervo, kielo, lillukka, metsäkurjenpolvi, huopaohdake, käenkaali, metsätähti ja korpipaatsama. Leiteiköissä on lehväsammalia. Alempana suolla kasvaa rahkasammalten joukossa ruohovartisia kasveja kuten kieloa. Lähteikköalueen rehevää saniaiskasvustoa. Olavi Yli-Vainio

7 Lehdon lähteikköä. Olavi Yli-Vainio Lehdon kasveja: sudenmarja, metsäimarre, korpi-imarre, luhtamatara, näsiä ja nurmitädyke. Olavi Yli-Vainio Tervaleppäalue Välimäen eteläpuolella olevalla suolla on lehto- ja lähteikköjuotin alapuolella tervaleppäalue. Lepät ovat pääosin melko pieniä. Yksi vanha tervaleppä kasvaa alueen itäpäässä, joka hakkuussa ja ojituksessa on selvästi muuntunut. Tervaleppien ohella alueella kasvaa runsaasti korpipaatsamaa. Pääpuulaji on mänty halliten kuitenkin vain latvustoa. Muita puita ovat koivu, pihlaja ja pajut. Rahkasammalikossa kasvaa kieloa. Havainnointiaikana sekä tervaleppäalueella että sen länsipuolella havaittiin teeri. 37

8 Tervaleppäaluetta. Olavi Yli-Vainio Kuiva lehto Välimäenkallioilta kolmisensataa metriä itäkaakkoon on melkein mäen laella kuivan lehdon alue rajoittuen länsiosaltaan louhikkoiseen maastoon. Lehto on pääosin vanhalla hakkuuaukealla, jonne on aukkoisesti kasvanut nuorta lehtipuustoa. Sitä hallitsevat osin lähdevaikutteisiin painanteisiin syntyneet harmaaleppäsaarekkeet. Alueen laitamilla, laen suunnalla kasvaa runsaasti katajaa. Koillislaita alueesta sijoittuu aukkoiseen kuusikkoon. Alueella on laaja-alaisia, tiheitä sananjalkakasvustoja, joiden lomassa on heinävaltaisia alueita. Nuokkuhelmikkää kasvaa runsaasti. Muita kasveja ovat muun muassa kurjenkello, kevätlinnunherne, valkolehdokki, rätvänä ja terttuselja. Lehtoalueen pohjoisreunalla kasvaa kookas kataja. Lehtoalueella kasvoi havainnointiaikana runsaasti mustatorvisieniä. Lehdossa oleili useita, yllättävän kesysti käyttäytyviä mustarastaita. Kuivan lehdon tiheää sananjalkakasvustoa. Olavi Yli-Vainio

9 Lehdon kurjenkello ja valkolehdokki. Kuvat Olavi Yli-vainio Lehdon mustatorvisieniä. Olavi Yli-Vainio

10 Lehdon siirtolohkarepari. Olavi Yli-Vainio Lehdon pohjoislaidalla kasvava vankka pylväskataja. Olavi Yli-Vainio

11 9. Ojitettu saniaiskorpi Välimäen mäkialueen itärinteen juurella on ojitettu saniaiskorpi, joka yläosaltaan on lehtoa. Metsä on harvennushakattua, luoteispäästä pieneltä osin hakkuuaukeaa. Alueen kaakkoispuoliskolla kasvaa runsaasti soreahiirenporrasta. Pohjoispuoliskolla kasvaa kuusten ohella suuria harmaaleppiä ja jokunen koivu. Pensaskerroksen lajeja ovat muun muassa koiranheisi ja korpipaatsama sekä viinimarja. Koiranheisi on ollut suurelta osin ojituksen runtelemaa, mutta kasvusto on silti elinvoimaista. Kenttäkerroksessa kasvaa muun muassa kielo, käenkaali ja metsäkurjenpolvi. Havainnointiaikana lehdossa oleili peukaloinen. Lähellä alueen luoteiskulmausta on huomattavan iso muurahaiskeko. Saniaiskorven soreahiirenporraskasvustoa ja harmaaleppää. Olavi Yli-Vainio Saniaiskorven kasvilajeja: metsäkurjenpolvi, rauduskoivu, nuokkuhelmikkä, ojakellukka, käenkaali, suo-orvokki ja koiranheisi. Olavi Yli-Vainio

12 6. Kiviplassinvuori 1. Kiviplassinvuori

13 1. Kiviplassinvuori Kiviplassinvuoren muodostavat kaksi vierekkäistä matalaa kallioaluetta. Valtakivilaji on gneissiytynyttä granodioriittia. Kiviplassinvuoren itäinen avokallioalue on lounaasta kallion laelle edetessä osaksi hakattua, osaksi harvennettua. Kallion laella kasvaa vanhaa kalliomännikköä, jossa puiden ikä vaihtelee. Kallion laella on vanha rakennuskivilouhospaikka. Sen itäpuolella on märäksi suoksi soistunut kalliolampi, jossa kasvaa runsaasti luhtavillaa. Kiviplassinvuorelta parisataa metriä kaakkoon kasvaa notkelmassa suuri haapa. Kiviplassinvuoren itäisen laen vanhaa kalliomännikköä. Olavi Yli-Vainio Kiviplassinvuoren vanhaa rakennuskivilouhosta. Olavi Yli-Vainio

14 Kiviplassinvuoren vanhaa rakennuskivilouhosta. Olavi Yli-Vainio Kiviplassinvuoren kalliosuo. Olavi Yli-Vainio Suuri haapa Kiviplassinvuorelta kaakkoon. Olavi Yli-Vainio

15 Kiviplassinvuoren läntisen kallion etelään suuntautuva laki on loivapiirteinen. Kallion eteläpäässä on pieni jyrkkäreunainen, suunnilleen pohjois-eteläsuuntainen kallioharjanne, jonka korkeus on 1-2,5 metriä. Kallion lakialue on vanhaa männikköä, jossa huomattava osa puista on yli 100-vuotiaita. Kallion lounaispäässä männikkö on saanut kehittyä rauhassa. Maapuita on paljon. Aluskasvillisuudessa valtalajeja ovat kanerva, variksenmarja, seinäsammal ja poronjäkälät. Kiviplassinvuoren eteläisen kallioharjanteen vanhaa männikköä. Olavi Yli-Vainio Näkymä Kiviplassinvuoren kallioharjanteelta luoteeseen. Olavi Yli-Vainio

16 Kiviplassinvuoren lounaispään vanhaa männikköä runsaine maapuineen. Olavi Yli-Vainio Kiviplassinvuoren eteläisen kallioalueen monimuotoisia avokallioita (kuvat Olavi Yli-Vainio): 46

17 47

18 2. Lehto Kiviplassinvuoren eteläpuolella, Teerivuoren länsipuolella, on kaakkoisrinteellä laaja, sananjalkaa tiheänä kasvustona kasvava alue. Lehdon ydinalue on lounaaseen suuntautuvan metsäautotien kaakkoispuolella, jossa kasvaa monipuolisin lehtokasvillisuus. Ylärinteessä kasvusto on harvempaa ja aukkoista. Laajalla alueella sananjalkakasvusto on yhtenäistä ja niin tiheää, että se rajoittaa voimakkaasti muiden kasvien kasvua. Itäosalla sananjalat kasvavat jopa 170 cm korkeiksi. Laajalla keskiosalla sananjalkakorkeus yltää 150 cm pituuteen. Lehtoalueella on paljon suuria harmaaleppiä ja pihlajia, joista osa on kookkaita. Muita puita ovat koivu, haapa, kuusi, raita ja paljolta pensaina korpipaatsama. Lehdon kasveja ovat muun muassa nuokkuhelmikkä, sananjalka, soreahiirenporras, sudenmarja ja kielo. Sananjalka-alue jatkuu lounaaseen metsäautotien luoteispuolella. Niin tällä kuin monella muullakin sananjalka-alueella näkyi havainnointiaikana lehtokurppia, tavallisesti yksittäin. Lehdon sananjalkakasvustoa ja harmaaleppää. Olavi Yli-Vainio Kieloa ja lillukkaa lehdon kenttäkerroksessa. Olavi Yli-Vainio

19 Lehdon korkeaa sananjalkakasvustoa. Olavi Yli-Vainio Metsäautotien varren sananjalkakasvustoa. Olavi Yli-Vainio

20 Jättiläishaapa metsäautoteiden risteyksen tuntumassa ja sananjalka-alueella kasvava iso pihlaja. Olavi Yli-Vainio Lehto Kiviplassinvuoren etelälounaisella puolella on laaja lehtoalue sijoittuen melko voimakkaasti etelään viettävään rinteeseen, jossa on matalia rantavalleja. Lehdon rehevin ydinalue on alueen keskiosassa, jossa sananjalat kasvavat paikoin jopa puolitoista metriä korkeiksi. Ylärinteen laitaosat ovat sananjalka-aluetta, jonkin verran esiintyy myös soreahiirenporrasta. Lehdon alaosalla on lähteikköalue, jossa kasvaa muun muassa runsaasti soreahiirenporrasta. Lehdon puusto on pääosin tiheää, alle 10 metrin korkuista koivuntaimikkoa. Lehdon keskellä kasvaa ryhmä metsälehmuksia ollen koivujen kanssa samankokoisia. Lehdon kaakkoispään lähteikköalueella kasvaa isoa puustoa; koivua, harmaaleppää, kuusta, haapaa ja pihlajaa, joista kaksi on suurta. Leppien joukossa on myös tervalepän ja harmaalepän risteymä. Pensaskerroksen lajeja ovat korpipaatsama ja pajut. Ylärinteen reunalla puusto on lähinnä nuorta männikköä. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti heiniä, kuten nuokkuhelmikkää. Muita kasveja ovat muun muassa kielo, lillukka, rätvänä, sudenmarja, karhunputki, huopaohdake ja isopuustoisella alueella käenkaali. Lehtoalueen ulkopuolella, rinteessä olevien rantavallien yhteydessä on reheväkasvuisuutta muuallakin. 50

21 Lehdon ylärinteen sananjalkakasvusota. Olavi Yli-Vainio Lehdon ydinalueen metsälehmuksia, koivuja ja kookkaita pihlajia. Olavi Yli-Vainio

22 Lehdon alarinteen lähteikköalueen soreahiirenporraskasvustoa. Olavi Yli-Vainio Lehdon alarinteen lähteikköalueen soreahiirenporraskasvustoa. Olavi Yli-Vainio

23 Lehdon alarinteen lähteikköalueen soreahiirenporraskasvustoa. Olavi Yli-Vainio