Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Transkriptio

1 Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi

2 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet 8 Mahdolliset metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt 9 Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat ympäristöt 21 Huomionarvoiset luontokohteet 22 Muinaismuistot 25 Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Linnustoselvitys 27 Liito-oravaselvitys 28 Lepakkoselvitys 28 Viitasammakkoselvitys 30 Kansikuva: Tervahaminan Tipulinkallio. Olavi Yli-Vainio

3 Selvitysalueen yleiskuvaus 3

4 Sijainti Topografia 4

5 Kallioperä Maaperä 5

6 Maanpeite Corine maanpeite 2012 SYKE Pohjavesialueet 6

7 Selvitysalueen luontokohteet Tervahaminan tuulivoima-alueen luontotyyppi- ja kasvillisuuskartoituksen on laatinut kesällä 2012 luontokartoittaja Olavi Yli-Vainio. Suunnittelualueen itäinen osa ampumaradalle menevän tien oikealla puolella on luontokartoittamatta, koska alueen rajaus on muuttunut kartoituksen jälkeen. 7

8 Luontokohteet 8

9 Mahdolliset metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt 1 Laakavuori 2 Tipulinkallio 3 Jyrkkä kallioseinämä ja pienialainen suo 4 Lehtomainen kasvillisuusalue 9

10 1. Laakavuori Laakavuori on laaja, korkean mäen päällä oleva kallioalue. Valtakivilaji on voimakkaasti gneissiytynyt granodioriitti. Kallioalueen keskellä kulkee vajaa 100 metriä leveä jakso, joka koostuu graniitista ja kvartsi-maasälpäliuskemaisesta kivestä. Laakavuoren laella kasvaa muun kalliomännikön joukossa ikivanhoja mäntyjä, jotka ovat selvästi vanhempia kuin Tipulinkallion ikimännyt. Kallioalueen kaakkoisosalla on ainakin yksi vanha rakennuskivien lohkomispaikka. 10

11 Tipulinkallion ja Laakavuoren välisessä laajassa notkelmassa kasvaa kookasta, vaihtelevan tiheää sekametsää. Pääpuulajeja ovat kuusi, koivu ja haapa. Ainakin yksi erittäin suuri haapa on puiden joukossa, samoin hyvin suuri kuusi. Metsässä on ainakin yksi sananjalka-alue. Yksi Laakavuoren ikimännyistä. Olavi Yli-Vainio

12 Laakavuoren kalliomännikköä. Olavi Yli-Vainio Vanhan metsän sananjalkakasvustoa. Olavi Yli-Vainio

13 2. Tipulinkallio Tipulinkallio on laaja, varsin korkea kalliomäki. Valtakivilaji on gneissiytynyt granodioriitti. Kallion luoteisnurkassa on vähän tummahkoa sarvivälkeliusketta. Lakialueelta kallio on laajalti loivakumpareinen, pohjois- ja luoteisrinteeltään jyrkkäkumpareinen. Kalliota verhoavat poronjäkälät, kanerva ja variksenmarja. Kalliolla kasvaa vanhaa kalliomännikköä. Vähintään 200-vuotiaita mäntyjä on kallion laella lukuisasti. 13

14 Tipulinkallion hyvin vanhaa kalliomännikköä. Olavi Yli-Vainio Tipulinkallion hyvin vanhaa kalliomännikköä. Olavi Yli-Vainio

15 3. Jyrkkä kallioseinämä ja pienialainen suo Tipulinnevan itäosan eteläpuolella on hyvin jyrkkä kallioseinämä ja sen pohjoispuolella pienialainen suo. Suon eteläreunalla kasvaa tervaleppä ja suolla kohtalaisesti maariankämmekkää. 15

16 Jyrkkää kallionseinämää. Olavi Yli-Vainio Jyrkänteen pohjoispuolinen pienialainen suo. Olavi Yli-Vainio

17 4. Lehtomainen kasvillisuusalue Tipulinnevalta koilliseen, kahden kallion välisessä notkelmassa, sen pohjoisrinteellä on lehtomainen kasvillisuusalue. Puusto on nuorta, aukkoista koivikkoa, jossa hajapuina on kuusi ja harmaaleppä sekä taimina haapa. Maapohja on kivikkoinen. Lehtomaisella alueella kasvaa paljon heiniä, nuokkuhelmikkä ja korpikastikka esiintyvät runsaina, myös nurmilauhaa on paljon. Muita kasvilajeja ovat muun muassa kielo, lillukka, huopaohdake, karhunputki, metsäorvokki ja suo-orvokki. Alueen laitamilla kasvaa metsäalvejuuri. Kasvillisuus sinällään ei ole kovin merkittävää, mutta alueen arvoa nostaa vieressä oleva kalliojyrkänne, jonka juurella on joltisenlainen esiintymä riidenliekoa. Koillispuolisen kumpareisen kalliokohouman pohjoisrinne on jyrkkä muodostaen itäpäässä noin kolme metrisen polveilevan jyrkänteen, länsipäässä jyrkänteellä on korkeutta noin neljä metriä. Kallio on pegmatiittia. Puusto kalliolla on nuorehkoa männikköä ja kalliopintaa verhoavat pääasiassa poronjäkälät, kanerva ja variksenmarja. 17

18 Pohjoisrinteen polveilevaa jyrkännettä (kuvat Olavi Yli-Vainio 2012): 18

19 Pegmatiittikalliota. Olavi Yli-Vainio

20 Siirtolohkare kallion pohjoiskulmalla ja riidenliekoa jyrkänteen alla. Olavi Yli-Vainio Notkelman lehtomaista kasvillisuutta. Olavi Yli-Vainio

21 Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat ympäristöt Selvitysalueella on metsäpalsta, joka kokonaisuudessaan ikimäntyineen ja kallioalueineen on luonnon moninaisuuden kannalta arvokas ympäristö. 21

22 Huomionarvoiset luontokohteet 1. Järeä mänty Tipulinnevalta luoteeseen kasvaa vanhalla sorakuoppa-alueella vanha, järeä mänty, jonka halkaisija 1,5 metrin korkeudelta on yli 60 cm. Männystä länteen kasvaa pari nuorta vaahteraa. 22

23 2. Harmaaleppä-haapametsä Tipulinnevan eteläpuolella on vanhalla sorakuoppa-alueelle syntynyt hyvin pitkäkasvuinen, melko laaja harmaaleppä-haapametsä. Hyvin pitkäkasvuista harmaaleppähaapametsää. Kuva Olavi Yli-Vainio Rehevä kasvillisuusalue Tipulinnevan etelälaidalla on rehevä kasvillisuusalue. Paikan ollessa avohakattua, on sinne muodostunut runsas heinäkasvusto. Ylempänä rinteessä on vehmas sananjalkakasvusto. Alhaalla suon laitamilla lähteikköalueella kasvaa muun muassa runsaasti maariankämmekkää. Tältä kohdin Tipulinneva on hiljattain uusintaojittu. Suo-oja on tehty lähdepaikkaan asti ja lähteen vesi purkautuu suoraan ojan päähän. Lähteikkö Tipulinnevan etelälaidalla. Olavi Yli-Vainio

24 Lähteikköalueen sananjalkakasvustoa. Olavi Yli-Vainio Sananjalka-alue Tipulinkallion luoteispuolella on pienialainen ja melko vaatimaton sananjalka-alue. 24

25 Muinaismuistot Ala-Kauppila Tipulinkallion eteläisellä rinteellä on Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä mainittu kiinteä muinaisjäännös, ajoittamaton kivilatomus. Kivikehä on halkaisijaltaan noin metrin ja se on ladottu päänkokoisista ja hieman suuremmista kivistä. Kehän sisus on halkaisijaltaan noin 0,3 metriä ja keskustan pohja-ala on peitetty pienillä, suunnilleen nyrkin kokoisilla kivillä. Kivilatomus mainitaan myös Ilmajoen esihistoriallisten muinaisjäännösten inventoinnissa vuodelta Tipulinkallion kivilatomus. Ilmajoen esihistoriallisten muinaisjäännösten inventointi

26 Laakavuori Laakavuorella on Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan mahdollinen kiinteä muinaisjäännös, joka on noin metrin halkaisijaltaan, renkaan muotoon pyöreistä potkupallon kokoisista kivistä ladottu latomus. Ilmajoen esihistoriallisten muinaisjäännösten inventoinnissa vuodelta 1972 mainitaan samasta muinaisjäännöksestä, että sen keskustan pohja-ala on peitetty pienillä, noin nyrkinkokoisilla kivillä. Hiidenhaudanmaa Laakavuorelta noin 300 metriä itään on Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä mainittu Hiidenhaudanmaan kiinteä muinaisjäännös, ajoittamaton kivirakenne. Kiviröykkiö sijaitsee itään viettävällä loivalla metsärinteellä, metsäpalstojen rajalinjalla. Se on matalahko, halkaisijaltaan noin 2 metriä. Röykkiötä on hajotettu ja kiviä siirretty alkuperäisen paikkansa pohjoispuolelle. Ilmajoen esihistoriallisten muinaisjäännösten inventoinnissa vuodelta 1972 mainitaan, että noin päänkokoisista kivistä koottu kiviröykkiö sijaitsee metsäpalstojen rajalinjalla. Rajalinjaa on käytetty ajotienä ja sen vuoksi röykkiötä on hajotettu ja kiviä siirretty alkuperäisen paikkansa pohjoispuolelle. 26

27 Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Linnustoselvitys Lakeuden luontokartoitus on tehnyt Tervahaminan linnustoselvityksen vuonna Linnustoselvityksen rajaus poikkeaa uudemmasta Tervahaminan tuulivoima-alueen rajauksesta. Alueen linnustollisesti arvokkain alue on Luukkookorven liito-oravakuusikko, jossa tehtiin linnustoselvityksen toinen kuukkelihavainto, pesintää ei kuitenkaan pystytty varmistamaan. Myös kanahaukka oleili kuusikossa. Luukkookorpi sijaitsee nykyisen tuulivoima-aluerajauksen ulkopuolella. Pesimälaji D1 vastuulaji NT AU VU LSL tavi x teeri x x x pyy x palokärki x leppälintu x kivitasku x x 27

28 Liito-oravaselvitys Lakeuden luontokartoitus on tehnyt Kuulanmäen tuulivoima-alueen liito-oravaselvityksen v Myös liito-oravaselvitys on tehty samalla aluerajauksella kuin linnustoselvitys. Tervahaminan rajauksen ainoalta liito-oravalle sopivalta alueelta löytyi reviiri. Alueella on runsaasti haapoja ja muita lehtipuita kuusikon seassa. Vaikka metsätien pohjoispuolella reviirin kohdalla on iso hakkuualue, löytyy metsäisiä kulkuyhteyksiä lähes kaikkiin muihin suuntiin. Yksi erillään oleva ilmeinen ruokailupuu löytyikin metsätien varresta kauempaa. Luukkookorven liito-orava-alue sijaitsee uuden tuuli-voima-aluerajauksen ulkopuolella luoteen suunnalla. Lepakkoselvitys Tervahaminan tuulivoima-alueen alustava lepakkoselvitys on tehty vuonna 2015 kunnan toimesta. Selvitys on tehty pääasiassa autolla hitaasti ajaen. Pääosa tuulivoima-alueesta on vielä kartoittamatta. 28

29 pv klo laji lm Ey V Lepakon toim. hav.hetkellä khz havainto E m K m C L C säätiedot P 1/8 T m/s S 0/3 laji: En = Eptesicus nilssonii, pohjanlepakko Msp = Myotis-suku, määrittämätön siippalaji Md = Myotis daubentonii, vesisiippa lm havainnon arvioitu yksilömäärä Ey elinympäristö V valaistus p=pimeä, hg = elohopeapohjaiset katulamput Havainto khz arvioitu äänitaajuus 30, 40, 45, muut E arvioitu etäisyys < 5m, 5-15m, 15-40m, > 40 m K arvioitu lentokorkeus < 5m, 5-15m, 15-40m, >40m C havaintohetken lämpötila 2 metrin korkeudella Lepakon toiminta havaintohetkellä s saalistus y ylilento o pyörii päällä tai pienellä alueella Säätiedot havainnoinnin aikana L lämpötila P pilvisyys 1/8=selkeä - 8/8 =täysin pilvistä T tuuli m/s S sade 0/3=ei sadetta - 3/3=kova sade 29

30 Viitasammakkoselvitys Viitasammakkoselvitys on tehty huhtikuun loppupuolella ja toukokuun alkupuolella keväällä 2015 kunnan toimesta. Tuulivoima-alueella ei havaittu viitasammakoita. 30