2. Työssäoppimisen. järjestäminen ja pelisäännöt

Transkriptio

1 2. Työssäoppimisen järjestäminen ja pelisäännöt - Työssäoppimista ohjaavat keskeiset säädökset ja määräykset sekä alan sopimukset - Alalle ominaisten työsuojelu- ja turvallisuusohjeiden soveltaminen työssäoppimistehtävien suunnittelussa ja toteutuksessa - Työssäoppijan ja työpaikan henkilöstön perehdyttäminen työssäoppimiseen

2

3 momutoko 2.1 Osapuolten tehtävät ja vastuut Oppilaitoksissa opetuksen ohella työssäoppiminen on aina ollut luonnollinen oppimismuoto etenkin käsityöammattien yhteydessä. Oppipoika kisälli mestari -järjestelmä on ollut käytössä ennen oppisopimuskoulutusta ja käsityöläisten ammattikouluja. (Kulmala 2000, 41; Silvennoinen, Naumanen & Hautala 1994, ) Viiden viikon mittainen työharjoittelu on aikaisemmin ollut osa ammatillista koulutusta. Oppiminen työssä ei siis sinällään ole uusi asia. Työssäoppiminen eroaa kuitenkin esimerkiksi työharjoittelusta: se on mm. pitkäkestoisempaa, tavoitteellisempaa ja ohjatumpaa oppimista. 25 Työssäoppiminen on käytännönläheinen oppimismenetelmä, jossa pyritään mahdollisimman laajasti ottamaan huomioon opiskelijan tarpeet ja kannustetaan opiskelijaa omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen. Työssäoppimisen tarkoituksena on työhön ja ammattiin kasvaminen ja työelämän edellyttämien valmiuksien oppiminen. KUVIO 4: Työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua ja työssä oppimista

4 26 Opiskelija Työpaikka Oppilaitos Työmarkkinaosapuolet Työsuojeluviranomaiset KUVIO 5: Työssäoppiminen on osapuolten välistä yhteistyötä Oppilaitos hankkii työssäoppimispaikat yhdessä opiskelijoiden kanssa varmistaa työpaikan edellytykset työssäoppimisen järjestämiseksi varmistaa, että oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu myös työssäoppimisjakson aikana valmistelee ja tekee sopimukset työantajan kanssa (LIITE 4) laatii opiskelijakohtaiset työssäoppimisen suunnitelmat valmentaa opiskelijaa työssäoppimista varten huolehtii koulutuksen työelämävastaavuudesta ja koulutustarpeiden ennakoinnista huolehtii opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutuksesta ja verkostoitumisesta osallistuu opiskelijan ohjaukseen ja arviointikeskusteluun työpaikalla kehittää alueellista ja paikallista yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa välittää tiedon opiskelijan valmiuksista Oppilaitos on työssäoppimisen pääorganisoija, vastuu tutkinnosta on oppilaitoksella. Työnantaja tarjoaa edellytykset koulutuksen järjestämiselle ja antaa niistä tietoja sopii kirjallisesti oppilaitoksen kanssa työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämisestä (LIITE 4) nimeää vastuullisen työpaikkaohjaajan / työnantajan yhteyshenkilön vastaanottaa opiskelijan työssäoppimisen alkaessa perehdyttää opiskelijan työpaikkaan, tehtäviin ja tapoihin ohjaa ja arvioi opiskelijan oppimista työpaikalla vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työssäoppimisen aikana tiedottaa työpaikan henkilöstölle työssäoppimisesta Työnantaja tarjoaa edellytykset työpaikalla tapahtuvalle koulutukselle, ohjaukselle ja arvioinnille. Tärkeää on, että työssäoppimispaikka on sellainen, missä oppimistavoitteet on mahdollista saavuttaa. Opiskelija tekee sopimuksen työnantajan kanssa (LIITE 5) osallistuu työpaikalla annettavaan opetukseen tekee työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovitut tehtävät ja noudattaa työssäoppimissopimuksessa sovittuja asioita noudattaa työpaikan järjestystä sekä työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä suorittaa itsearviointia annettujen ohjeiden mukaisesti pitää oppimispäiväkirjaa noudattaa salassapitovelvollisuutta Opiskelijan tulee olla aktiivinen ja oma-aloitteinen, vastuu oppimisesta on hänellä itsellään.

5 2.2 Työssäoppiminen prosessina momutoko OPISKELIJA hops Sopimukset 27 TYÖPAIKKA Työpaikkaohjaaja - perehdyttää - ohjaa -arvioi Tavoitteet TOPS TYÖSSÄOPPIMINEN 20 ov Opiskelijan perehdyttäminen työpaikkaan Tavoitteiden mukainen ja ohjattu opiskelu oppimistehtävät OPPILAITOS Opetussuunnitelma Työssäoppimisen tavoitteet Ohjaava opettaja Pitää yhteyttä työpaikalle ja opiskelijaan: - käynnit - puhelut - tekstiviestit - sähköposti Arviointi Opiskelijan itsearviointi Arviointikeskustelut Työelämä KUVIO 6: Työssäoppiminen prosessina

6 2.3 Opiskelijan perehdyttäminen Hyvin hoidettu vastaanotto ja perehdyttäminen auttavat opiskelijaa pääsemään mahdollisimman nopeasti työtehtäviin kiinni luoden samalla myönteisen asenteen tulijalle. 28 Opiskelija tulee perehdyttää työpaikkaan muiden uusien työntekijöiden tavoin. Työssäoppimisjakson aikana opiskelijan tulisi saada tuntuma paitsi omaan työhönsä, myös kokonaiskuva yrityksen toiminnasta ja siellä tehtävästä työstä. Myös työpaikan sisäisiä sääntöjä ja menettelytapoja on syytä korostaa. Erityistä huomiota opiskelijan perehdyttämisessä tulee kiinnittää työturvallisuuteen. Työssäoppijalle tulisi antaa mahdollisimman monipuolisesti tietoa yrityksestä ja sen toimintatavoista. Perehdyttämisessä voidaan käyttää henkilökohtaisen opastuksen ja keskustelujen ohella mahdollista käytössä olevaa kirjallista materiaalia (esim. yrityksen vuosikertomus, henkilökunta- ja asiakaslehdet, tiedotteet, työturvallisuusohjeet, henkilökuntaeduista kertova materiaali). Mikäli yrityksellä on omat kotisivut, voi opiskelijaa pyytää perehtymään niihin myös itsenäisesti. Esittele opiskelijalle toimintatavat yrityksen liikeidea, toiminta-ajatus (Mitä? Kenelle? Miksi? Miten?) muut työyhteisön jäsenet tilat koneiden ja laitteiden käyttö ja hoito-ohjeet yhteistyökumppanit, toimintaympäristö työturvallisuusasiat työaika ja lomat tauot sosiaali- ym. edut yleiset asiat (poissaoloilmoituskäytäntö, matkapuhelimen käyttö, pukeutuminen, mahdollinen palkanmaksu ym.) OPISKELIJAN PEREHDYTTÄMINEN = Opiskelijalle annetaan kokonaiskuva yrityksestä, työympäristöstä ja työyhteisöstä. Hänelle tehdään selväksi työpaikan käytännöt ja säännöt ja hänet tutustutetaan työtehtäviin.

7 momutoko Perehdyttämisessä huomioitavia asioista: 1. YRITYS, SEN TOIMINT OIMINTA A JA ASIAKKAAT [ ] Yrityksen toiminta-ajatus / liikeidea [ ] Yrityksen asiakkaat 2. YRITYKSEN ORGANISAATIO TIO JA HENKILÖKUNTA [ ] Yrityksen johto ja esimiehet [ ] Yrityksen organisaatio ja toimipisteet [ ] Yrityksen eri osastot ja henkilöstö 3. TOIMINT OIMINTATAVA VAT T YRITYKSESSÄ [ ] Yrityksen tärkeät asiat / arvot [ ] Henkilöstön työasu, ulkoinen olemus, käytös [ ] Asiakaspalvelu [ ] Vaitiolovelvollisuus 4. YRITYKSEN TILAT T JA KULKUTIET [ ] Kulkeminen ja kulunvalvonta [ ] Kulkutiet, varauloskäynnit, avaimet, valot [ ] Eri osastojen ja tilojen sijainti 5. TYÖAIKA JA TYÖVUOROT [ ] Työajat, työvuorot, ylityöt [ ] Ruoka- ja kahvitauot [ ] Poissaolot [ ] Täsmällisyyden merkitys 6. TYÖSUOJELU, TYÖTURVALLISUUS [ ] Työturvallisuusohjeet [ ] Paloturvallisuusohjeet [ ] Sammutusvälineet [ ] Ensiapuohjeet, ensiapukaappi [ ] Hätäpuhelinnumerot [ ] Henkilökohtaiset suojaimet 7. OMA OSASTO [ ] Esimies, työtoverit [ ] Oma työpiste, kulkutiet, avaimet [ ] Henkilökunnan tilat [ ] Varastot, säilytystilat, jätehuolto [ ] Siisteys, järjestys, hygienia 8. OMA TEHTÄVÄ [ ] Työtehtävät, vastuualueet [ ] Työn laatuvaatimukset [ ] Koneet, laitteet, välineet ja niiden käyttö [ ] Oman työn merkitys kokonaisuuteen [ ] Yhteistyö, toisten avustaminen [ ] Elpyminen, taukoliikunta 9. MUUT ASIAT [ ] Puhelimen käyttö [ ] Harrastus- ja virkistystoiminta [ ] Työ- ja toimintakyvyn ylläpito 29

8 2.4 Työturvallisuus, vastuut ja vakuutukset 30 Työssäoppimista säätelevät laki ja asetus ammatillisesta koulutuk- sesta. Työssäoppimisen toteuttamista sivuavat lisäksi lukuisat lait ja asetukset, jotka koskevat työturvallisuutta, työaikaa, työsopimusta, vahingonkorvausta ja tapaturmavakuutuksia sekä opintotukea (liite 2). Työssäoppimista ohjaavat myös työmarkkinoiden keskusjärjestöjen suositukset ja kannanotot (liite 3) sekä alakohtaiset työehtosopimuk- set. Työturvallisuus Kaikkien osapuolten on oltava tietoisia työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Ennen työssäoppimisjakson aloittamista työnantajan ja koulutuksen järjestäjän on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt kyseessä olevaan työhön sekä sitä koskeviin työturvallisuussäännöksiin ja -määräyksiin ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Työssäoppimisjaksolla olevaan opiskelijaan sovelletaan asianomaisen alan työturvallisuussäännöksiä ja -määräyksiä soveltuvin osin samalla tavalla kuin työsuhteiseen työntekijään. Nuorilla, kokemattomilla työntekijöillä tapaturmariski on korkeampi kuin kokeneilla ammattilaisilla. Vakavat tapaturmat ja onnettomuudet ovat kuitenkin ehkäistävissä huolellisella perehdyttämisellä. Kokeneen työtoverin tai esimiehen käytös ja tapa toimia on nuorelle opiskelijalle mallina ja esimerkkinä työturvallisuusohjeiden noudattamises- sa. Työssäoppimisaikana ohjaajalta ja työtovereilta opittujen turvallisten työturvallisuusmenetelmien avulla työsuojelu tulee luonnolliseksi osaksi opiskelijan ammattitaitoa. Koulutuksen järjestäjä ei myöskään ole omalta osaltaan vastuusta vapaa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen fyysiseen sekä psyykkiseen ympäristöön. Koulutuksen järjestäjän tulee ennen sopimuksen tekemistä selvittää, että työssäoppiminen voidaan järjestää turvalli- sesti. Opiskelijalla tulee olla riittävät perusvalmiudet turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla. Tieto opiskelijan valmiuksista tulee myös välittyä työpaikalle. Opiskelijan ammatillisista valmiuksista kertovat tiedot voidaan kirjata ylös ja käydä yhdessä läpi työpaikalla. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 28.) Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen aikana opiskelijan työturvallisuudesta. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/ ). Työnantaja vastaa työpaikan olosuhteista, laitteista, koneista sekä perehdytyksen, opastuksen ja valvonnan järjestämisestä. Työpaikalla on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaukseen ja valvontaan sekä palautteen antamiseen.

9 momutoko Nuorten työntekijöiden suojelu Opiskelijat ovat pääsääntöisesti alle 18-vuotiaita aloittaessaan ammatillisen peruskoulutuksen. Työssäoppimisjaksolla sovelletaan työturvallisuuslakia sekä nuorten työntekijän suojelusta annettua asetusta. Työssäoppimisjaksoilla on tämän lisäksi noudatettava työministeriön päätöstä nuorille työntekijöille vaarallisista töistä. (Liite 7 kielletyt ja vaaralliset työt). Työturvallisuudesta on saatavilla lisämateriaalia mm. Työssäoppimisen työturvallisuus projektissa tuotettu Työturvallisuuden perusteet ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä alakohtaiset työturvallisuusoppaat. ( Työnantaja vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työpaikalla. Työantajan tehtäviin kuuluu tämän vuoksi viime kädessä valvoa, että opiskelijoilla on työssä tarvittavat suojaimet ja että he niitä myös käyttävät! Vakuutusturva a) Tapaturmien korvaaminen Oppilaitos vakuuttaa opiskelijan tapaturman varalta silloin, kun opiskelija ja työnantaja eivät tee työsopimusta. 31 Kodin ja oppilaitoksen välisellä matkalla taikka oppilaitoksen ja työssäoppimispaikan välisellä matkalla sattuvat tapaturmat eivät ole nykyisen asetuksen mukaan korvattavia. Turvaa ei ole myöskään teoriatunneilla, ruokailussa ja välitunneilla. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin ottaa opiskelijoille vapaaehtoisen vakuutuksen, joka kattaa mm. matkat. Mitä tahansa käytännön harjoittelutyössä sattuvia tapaturmia ei vakiintuneen korvauskäytännön mukaan korvata asetuksen perusteella. Esimerkiksi käytännön harjoittelutyöhön liittymätöntä kaatumista ei välttämättä korvata opiskelutapaturmana, vaikka se sattuisi käytännön opetuksen aikana. Mikäli työssäoppiminen tapahtuu työsuhteessa, opiskelija on työpaikan tapaturmavakuutuksen piirissä.

10 32 b) Opiskelijan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Työssäoppimisjaksolla tapahtuneen vahingon korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. Jos oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työssä, on se, jonka lukuun työ suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. Siten työnantaja/yritys on ns. isännän vastuun periaatteen mukaan ensisijaisesti vastuussa opiskelijan sivulliselle aiheutta- masta vahingosta. Työnantajan lukuun työtä suoritetaan, kun työpaikalla on vastuu työnjohdosta ja valvonnasta ja työnantaja saa hyödyn opiskelijan suorittamasta työstä. (vahingonkorvauslaki 3 luku 1 ) Mikäli työnantajalla on normaali vastuuvakuutus, sisältyvät opiskelijan aiheuttamat vahingot vakuutusehtojen mukaisesti sen korvaus- piiriin. Koulutuksen järjestäjä vastaa samalla tavoin oppilaan aiheuttamista vahingoista sivullisille, mikäli työ tehdään koulutuksen järjestäjän lukuun. Tällöin opiskelijan aiheuttamat vahingot korvataan koulutuksen järjestäjän vastuuvakuutuksesta. Myös opiskelija voi olla henkilökohtaisesti korvausvelvollinen, mikäli hän aiheuttaa tahallisen vahingon lievää suuremmalla tuottamuksella. Vahingon kärsineenä voivat olla yritys, sen työntekijä tai ulkopuolinen henkilö. Korvauksen suuruus määräytyy sen mukaan mikä harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Ulkopuoliselle aiheutettu vahinko korvataan työnantajan vastuuvakuutuksesta ja vakuutusyhtiö voi hakea maksamaansa korvausta takaisin vahingon aiheuttajalta. (Vahingonkorvauslaki 4 luku 1 ). Vastuuvakuutuksissa on eräitä vakuutusehtojen korvauspiiriä rajoittavia kohtia. Vahinkoa, joka syntyy vakuutuksenottajalle itselleen, ei vastuuvakuutuksesta korvata. Myöskään haltuun otettua omaisuutta ei pääsääntöisesti korvata. On huomattava, että vakuutus ei korvaa vahinkoja, joiden syynä on puutteellinen perehdyttäminen, työnopastus tai työnjohdon tai valvonnan puute. Vahingonkorvausvastuuta selviteltäessä voi joissain tapauksissa syntyä ongelmia määriteltäessä sitä, kenen lukuun työtä on tehty. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos opiskelijan voidaan katsoa olleen työssäoppimispaikassa oppilaitoksen (opettajan) ohjauksessa ja valvonnassa. Ohjaus- ja valvontavastuu on syytä kirjata työssäoppimista koskevaan sopimukseen huolellisesti.

11 momutoko 2.5 Työssäoppiminen: Sedu, Hami ja Kurikan ammattioppilaitos Työssäoppimisen ajankohta ja sijoittuminen opintoihin Seinäjoen koulutuskeskuksen oppilaitoksissa, Härmänmaan ammattiinstituutissa ja Kurikan ammattioppilaitoksessa on työssäoppimista pääsääntöisesti vähintään 20 opintoviikkoa. Oppilaitoksista ja koulutusaloista riippuen työssäoppiminen jakaantuu eripituisina jaksoina 3 opiskeluvuoden aikana. Työssäoppimispaikat Opiskelijat hankkivat pääsääntöisesti (huom. koulutusalakohtaisia eroja) itse työssäoppimispaikkansa. Työpaikan tulisi mielellään sijaita mahdollisimman lähellä oppilaitosta. Työssäoppiminen tai osa siitä voidaan suorittaa myös ulkomailla. Työssäoppimisen organisointi Koulutus Työssäoppimisesta vastaavien opettajien koulutus Oppilaitoksen tarjoama työpaikkaohjaajakoulutus (2 ov) Työssäoppimisen valmennus kaikille työssäoppimaan lähteville opiskelijoille Ohjaava materiaali Työssäoppimisen opas ja www-materiaali (opiskelija, opettaja, työpaikkaohjaaja) Lomakkeet Sopimuslomakkeet (koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välinen yhteistyösopimus sekä opiskelijan ja työpaikan välinen sopimus) TOPS-/arviointilomake Työssäoppimisen tavoitteiden toteutuminen varmistetaan TOPS OPS laaditaan opintojaksokuvauslomakkeelle ja sitä voidaan tarkentaa työssäoppimisjakson edetessä. Lomakkeet säilytetään työpaikkaohjaajan hallussa työssäoppimisjakson ajan. Opiskelija saa itselleen kopion tai hän voi kirjata asiat oppimispäiväkirjaansa. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija täyttää oppimispäiväkirjaa, johon hän kirjaa päivittäin suorittamansa työtehtävät ja toteutuneen työajan. Työssäoppimisen päätteeksi opiskelija tekee yhteenvedon suorittamistaan työtehtävistä. Päiväkirjan avulla opiskelija seuraa oppimistavoitteiden toteutumista. Se toimii myös apuna opiskelijan portfolion laadinnassa. 33

12 Portfolio on opiskelijan kokoama kansio tai kooste hänen taidoistaan ja osaamisestaan. Se voi koostua erilaisista elementeistä, kuten teksti, kuvat, ym. opiskelijan tekemä materiaali. Portfolioon opiskelija voi kerätä myös oppimistehtäviä ja itsearviointia. Portfolio voi myöhemmin toimia näytteenä ammattitaidon kehittymisestä esim. työnhakutilanteessa. 34 Opiskelija tekee myös työssäoppimisen tavoitteita tukevia oppimistehtäviä. Ne voivat olla kirjallisia tai konkreettisia työnäytteitä, jotka liittyvät joko suoraan opiskeltavaan asiaan tai ne voivat olla yleisempiä, esimerkiksi yrittäjyyteen, asiakaspalveluun tai markkinointiin liittyviä. Oppimistehtävien suorittamiseksi opiskelija voi haastatella työpaikkaohjaajaa tai kysyä tältä neuvoa tehtävien suorittamiseksi. Kokeneen henkilön ajatukset antavat opiskelijalle uusia näkökulmia. Työssäoppimisen järjestämiseen liittyvät käytännön asiat Opiskelijan opintososiaaliset etuudet Pääsääntöisesti työssäoppimisesta ei tehdä työsopimusta, jolloin siitä ei myöskään makseta opiskelijalle palkkaa. Opiskelija saa tällöin opintotuen ja hänelle kuuluvat opintososiaaliset etuudet, kuten ateria- ja mahdolliset matkakustannuskorvaukset. Opiskelijan päivittäisen ruokailun voi niin sovittaessa järjestää työnantaja, muutoin opiskelija huolehtii ruokailustaan itse. Ruokailusta aiheutuneista kustannuksista oppilaitos maksaa opiskelijalle päivittäisen ateriakorvauksen tämän läsnäolon mukaan. Korvausta ei makseta, mikäli opiskelija saa palkkaa työssäoppimisajaltaan. Työmatkat Työmatkoista aiheutuneet kustannukset ovat rinnasteisia opiskelijan normaaleille koulumatkakustannuksille. Työaika Opiskelijan työaika on noudattaa työpaikan käytäntöä. Sairastumisesta opiskelijan tulee välittömästi ilmoittaa työnantajalle. Muusta mahdollisesta poissaolotarpeesta opiskelija kysyy luvan työpaikkaohjaajalta. Poissaolot vaikuttavat työssäoppimisjakson opintoviikkojen kertymiseen. Vakuutus Oppilaitos vakuuttaa opiskelijat työssä tapahtuvien tapaturmien varalta. Työtodistus Mikäli opiskelija on työsopimussuhteessa, työnantaja antaa opiskelijalle työtodistuksen.