Opas työssäoppimisen ohjaamiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opas työssäoppimisen ohjaamiseen"

Transkriptio

1 Opas työssäoppimisen ohjaamiseen ESR-Momu-toko Monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutusprojekti SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

2 Tämä teos on tuotettu Euroopan sosiaalirahaston myöntämällä tuella. Teoksen kopioimisen yhteydessä on mainittava lähdetiedot. Julkaisija Seinäjoen koulutuskeskus ESR-Momu-toko Monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutusprojekti Projekti kuuluu ESR-tavoite 3 ohjelman toimenpidekokonaisuuteen 1.2. Toteutusaika Ulkoasu, taitto, kansi Karri Harju Paino Kauhavan kirjapaino, 2006 ISBN (nid.) ISBN (PDF)

3 Lukijalle Tämä työpaikkaohjaajakoulutusmateriaali on tuotettu Seinäjoen koulutuskeskuksen hallinnoimassa ESR-momu-toko Monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutusprojektissa, joka on Euroopan sosiaalirahaston ja Opetushallituksen rahoittama hanke. Projekti toteutetaan Seinäjoen koulutuskeskuksen, Härmänmaan ammatti-instituutin ja Kurikan ammattioppilaitoksen yhteistyönä. ESR-momu-toko projekti käynnistyi keväällä 2005 ja päättyy 2007 lopussa. Projektin tarkoituksena on järjestää monimuotoista koulutusta työpaikkaohjaajille. Koulutusprojektista löytyy lisätietoa joko oppilaitosten omilta kotisivuilta tai osoitteesta Tässä oppaassa on hyödynnetty eri projekteissa tuotettuja työssäoppimisen materiaaleja - mm. Seinäjoen koulutuskeskuksen Seinäjoen ammattioppilaitoksen Toppi-Taitavat -projektin aikana tehtyä materiaalia (Työpaikkaohjaajan opas 2 ov:n koulutusmateriaali työssäoppimisen ohjaajille). Opas on tarkoitettu työpaikoille työssäoppimisen ohjaamisen tueksi. Materiaali pohjautuu valtakunnalliseen ohjeistukseen (Opetushallituksen laatima Työpaikkaohjaajan koulutusohjelman perusteet 2 ov), josta selviää työssäoppimisen periaatteet. Tämän oppaan tarkoituksena on osaltaan olla rakentamassa Etelä- Pohjanmaan maakunnassa yhtenäistä käytäntöä työssäoppimiseen. Opas sisältää perusmateriaalin työpaikkaohjaajakoulutukseen ja on tarkoitettu täydennettäväksi toimialaja tutkintokohtaisesti. Työpaikkaohjaajaksi voi kouluttautua projektin järjestämissä koulutustilaisuuksissa tai osallistumalla verkkokurssille (http://moodle.epedu.fi/) Koulutuksen voi suorittaa myös tutustumalla koulutusmateriaaliin joko itsenäisesti tai yhdessä työssäoppimisesta vastaavan opettajan kanssa. 2 ov:n laajuinen työpaikkaohjaajakoulutus voidaan suorittaa perehtymällä oppaaseen ja palauttamalla tehtävät sovittuna ajankohtana. Koulutuksen suorittamisesta myönnetään todistus. Tutustu huolellisesti kirjalliseen materiaaliin ennen kuin aloitat etätehtävien tekemisen. Tekstiä kannattaa lukea osissa, yksi aihekokonaisuus kerrallaan. Tekstiin liittyvät etätehtävät löydät tekstiosioiden jälkeen. Voit palauttaa etätehtävät joko seuraavalla lähiopetusjaksolla, postitse, faxilla, sähköpostitse tai verkkooppimisympäristössä (Moodle). Etätehtävien tekemiseen saat tarvittaessa apua ja ohjausta projektivastaavalta tai opettajilta. Kirjallista materiaalia lukiessasi ja etätehtäviä tehdessäsi käsiteltäviä asioita kannattaa pohtia oman työpaikkasi kannalta konkreettisten esimerkkien kautta. Näin saat koulutusmateriaalista parhaan mahdollisen hyödyn juuri omiin tarpeisiisi! Kiitän koulutukseen osallistuneita työpaikkaohjaajia, oppilaitosten opettajia ja muuta henkilöstöä sekä rehtoreita hyvin sujuneesta yhteistyöstä he mahdollistivat tämän koulutuspaketin laatimisen. Kiitos kuuluu myös projektin ohjausryhmälle ja työryhmälle, jotka tukivat rakentavin ehdotuksin projektin etenemistä ja materiaalin syntyä. momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Seinäjoella Virpi Lahti

4

5 Sisällysluettelo Lukijalle 3 1. Ammatillinen koulutus ja työssäoppiminen Ammatillinen peruskoulutus Työssäoppiminen osana ammatillista koulutusta TOPS Ammattiosaamisen näytöt Työssäoppimisen järjestäminen ja pelisäännöt Osapuolten tehtävät ja vastuut Työssäoppiminen prosessina Opiskelijan perehdyttäminen Työturvallisuus, vastuut ja vakuutukset Työssäoppiminen: Sedu, Hami ja Kurikan ammattioppilaitos Työssäoppijan ohjaaminen työpaikalla Työpaikkaohjaajan rooli Oppimista ohjaavat käsitykset ihmisistä, tiedosta ja oppimisesta Ammattitaidon oppiminen Erilaisia opiskelutapoja työssäoppimisen aikana Palaute motivoi ja parantaa oppimistuloksia Työssäoppimisen arviointi Lopuksi Tehtävät Ammatillisen koulutuksen sanastoa Suositeltavaa kirjallisuutta ja lisätietoja 88 Lähdeluettelo 91 Liitteet 93

6

7 1. Ammatillinen koulutus ja työssäoppiminen - Ammatillisen koulutuksen keskeisten piirteiden sekä oman alan ja sen tutkintokohtaisten tavoitteiden tuntemus - Työssäoppimisen suunnittelu ja toteuttaminen työpaikalla - Työpaikalta edellytettävät laatuvaatimukset ja oppimisympäristöjen kehittäminen

8 8 Tri / Lis. Ylemmät korkeakoulututkinnot AMK-jatkotutkinnot Työkokemus Alemmat korkeakoulututkinnot Yliopistot Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut Lukiokoulutus Ylioppilastutkinnot Lukiot Ammatillinen peruskoulutus Ammatilliset perustutkinnot Ammattilliset oppilaitokset Oppisopimuskoulutus Työkokemus Näyttötutkinnot Erikoisammattitutkinnot Ammattitutkinnot Ammatilliset perustutkinnot Perusopetus Oppivelvollisuus Ikä Työkokemus Esiopetus peruskouluissa ja päiväkodeissa 6 KUVIO 1: Suomen koulutusjärjestelmä

9 momutoko 1.1 Ammatillinen peruskoulutus 9 Tehtävät ja tavoitteet Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeelliset tiedot ja taidot sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Tavoitteena on antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998) Ammatillinen perustutkinto Ammatillista peruskoulutusta järjestetään käytännöllisesti katsoen kaikilla aloilla. Ammatillisia perustutkintoja on Suomessa kaikkiaan 52, ja niissä on erilaisia koulutusohjelmia yhteensä 113 (http://www.oph.fi/). Liitteestä 1 voit tarkistaa mitä perustutkintoja ja koulutusohjelmia Seinäjoen koulutuskeskus, Härmänmaan ammattiinstituutti ja Kurikan ammattioppilaitos tarjoavat. (LIITE 1). Tutkinnot antavat laaja-alaiset perusvalmiudet alan tehtäviin ja lisäksi erikoistuneemman osaamisen jollakin ammattialan osa- alueella. Kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tuottaa yleisen jatko-opinto-oikeuden. (OPM:n asetus 216/2001.) Ammattitaitotavoitteiden rinnalla koulutuksen keskeisenä tavoitteena on nuoren persoonallisuuden monipuolinen kehitys ja kasvu yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi jäseneksi. Ammatillisen koulutuksen yhteiset tavoitteet korostavatkin ammatillisen ja persoonallisen kasvun kiinteää yhteyttä. Lisäksi ammatillisen koulutuksen tulee tuottaa opiskelijoille sellaisia valmiuksia, että he pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Koulutuksen tuleekin antaa opiskelijalle valmiuksia: kansainvälisyyteen kestävän kehityksen edistämiseen teknologian ja tietotekniikan hyödyntämiseen yrittäjyyteen laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan kuluttajaosaamiseen elinikäiseen oppimiseen työsuojelusta ja terveydestä huolehtimiseen (Opetushallitus 2001, 10.) Tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, joka jakautuu seuraavasti: 90 ov ammatillisia opintoja ja niitä tukevaa työssäoppimista 20 ov yhteisiä opintoja 10 ov vapaasti valittavia opintoja (yksi opintoviikko (ov) vastaa noin 40 tunnin työpanosta).

10 10 Tutkintoon kuuluvat ammatilliset opinnot on muodostettu työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta. Niitä tukevia yhteisiä opintoja (yht. 20 ov) kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa ovat: äidinkieli yhteiskunta-, yritys- ja toinen kotimainen kieli työelämätieto vieras kieli taide ja kulttuuri matematiikka liikunta ja terveystieto fysiikka ja kemia (Valtioneuvoston päätös 213/1999.) Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen kestää 2-3 vuotta. Ylioppilaiden koulutusaika on 0,5-1 vuotta lyhyempi lukio-opintojen hyväksilukemisen vuoksi. Kaksoistutkintoa suorittavat opiskelijat saattavat tarvita opiskeluunsa enemmän aikaa. Oppilaitoksessa, oppisopimuksella vai näyttötutkintona? Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa joko oppilaitos muotoisena tai oppisopimuksella. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen työsopimukseen, jonka koulutuksenjärjestäjä vahvistaa. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona. Oppilaitoksen opetussuunnitelma pohjautuu Opetushallituksen määräykseen Valtioneuvosto päättää ammatillisen koulutuksen yleisistä tavoitteista, tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista. Opetusministeriö (OPM) päättää tarkemmin tutkinnoista ja niiden laajuudesta. Opetus- hallitus (OPH) antaa valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet, joissa määritetään opintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Opetus- suunnitelman perusteet (OPS) on määräys, jolla koulutuksen järjestäjä velvoitetaan sisällyttämään koulu- tai järjestäjäkohtaiseen opetussuunnitelmaan nämä tavoitteet ja sisällöt. Määräyksellä varmistetaan koulutuksellisten perusoikeuksien ja tasa-arvon sekä opetuksellisen yhtenäisyyden ja laadun, samoin kuin oikeusturvanäkökohtien toteutuminen. (http://www.oph.fi/ops/index.html). Koulutuksen järjestäjä laatii OPH:n määräyksen pohjalta opetus- suunnitelman, jossa määritetään oppilaitoksessa tavoiteltava osaaminen sekä yhteiset periaatteet ja menettelytavat tavoitteisiin pääsemiseksi. Ammatillisiin perustutkintoihin liitetään 2006 syksyllä ammattiosaamisen näytöt, jotka ovat yhteistyössä työelämän kanssa järjestettäviä opinnäytteitä opiskelijan osaamisen tasosta (kts. kohta 1.4). Näytöillä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näytöt toteutetaan pääsääntöisesti työssäoppimisjaksojen aikana. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja voidaan suorittaa ammatillisen lisäkoulutuksen näyttötutkintoina. HOPS on jokaiselle opiskelijalle erikseen laadittava kirjallinen suunnitelma opintojen suorittamiseksi. HOPSn perustana ovat oppilaitoksen opetussuunnitelma, opiskelijan aikaisemmat opinnot sekä tavoitteet. Henkilökohtainen opetussuunnitelma pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin. HOPSiin määritellään opintojen suoritusjärjestys, opintojen sisällöt sekä yksilöllinen koulutusaika.

11 momutoko Opintojen muodostuminen Opinnot muodostuvat yhtä aihekokonaisuutta käsittelevistä opintokokonaisuuksista, jotka koostuvat pienemmistä asiakokonaisuuksista eli opintojaksoista. Opintojaksot ovat yhden tai useamman opintoviikon laajuisia. Opintojaksojen arvosanoista muodostuu opintokokonaisuuden arvosana, joka merkitään tutkintotodistukseen. Etäopetusta on mahdollista hyödyntää sellaisten opintojaksojen opetuksessa, jotka eivät edellytä opiskelijan läsnäoloa. Etäopetusta käytetään yksilöllisesti lähinnä silloin, kun opiskelijalla on sairauden tai poissaolojen takia jäänyt opintosuorituksia suorittamatta. Tällöin opiskelijalle voidaan antaa tehtäviä, jotka hän suorittaa ja palauttaa sovitulla tavalla. 11 Opintojen mitoituksen perusyksikkö on opintoviikko (ov), joka vastaa keskimäärin opiskelijan 40 tunnin työpanosta. Opintoviikko sisältää järjestettyä opetusta eli opettajan ohjaamaa ns. lähiopetusta sekä opiskelijan itsenäistä työskentelyä. Opiskelussa hyödynnetään monimuoto-opiskelua, jossa yhdistyvät lähiopetus, itsenäinen työskentely ja etäopetus. Lähiopetus on opettajan ohjaamaa opetusta, joka voi tapahtua esim. luokkahuoneessa tai työn äärellä, joko ryhmäopetuksena tai yksilöllisesti opiskelijan tarpeen mukaan. Opetettava asia vaikuttaa siihen, kuinka paljon lähiopetusta käytetään. Opiskelussa painotetaan opiskelijan itseohjautuvuutta. Opintoihin sisältyy merkittävä määrä opiskelijan itsenäistä työskentelyä. Se saattaa olla tiedon etsintää eri lähteistä (kirjat, lehdet, internet, haastattelut), kirjallisen materiaalin laadintaa tai tehtäviä, tutustumiskäyntejä, työtehtävien ja harjoitusten tekemistä yms. Itsenäisen työskentelyn tarkoituksena on valmentaa opiskelijaa elinikäistä oppimista varten. Koulussa opiskelu tapahtuu usein ryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa. Yhteistoiminnallinen oppiminen on tavallista ryhmätyötä pidemmälle viety oppimisen muoto, jossa opiskelijat oppivat tietojen, taitojen ja ongelmanratkaisun lisäksi myös yhteistyötä ja vuorovaikutustaitoja. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa opiskelijaryhmälle annetaan tehtäväksi selvittää jokin opittavana oleva uusi asia. Opiskelijat toimivat ryhmässä erilaisissa rooleissa, kuten esimerkiksi aloitteen tekijä, kirjuri, rohkaisija, kriitikko, ymmärtämisen tarkistaja tai tarkkailija. Tehtävä jaetaan ryhmän jäsenten kesken. Ryhmällä on yhteisvastuu jäsentensä oppimisesta, jokainen opiskelija on velvollinen opettamaan muille oman osuutensa yhteisestä asiasta. Lopuksi ryhmät opettavat oppimansa asiat muille ryhmille. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa oppija - harjoittelee yhteistoimintaa erilaisissa ryhmissä työskennellen - sitoutuu työhön ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen - vastaa omasta ja opiskelutovereidensa oppimisesta - huolehtii saamastaan erityisvastuusta - arvioi ja kehittää työskentelyään (Koppinen & Pollari 1995, 8-47.)

12 12 Opiskelu oppilaitoksissa Opiskelussa yhdistyvät teoria ja käytännön harjoittelu. Myös teoriaosuudet ovat yleensä käytännönläheisiä ja liittyvät työn tekemiseen. Opiskelun tukena käytetään erilaisia oppimismenetelmiä, mm. - luennot - kirjalliset tehtävät - tentit - tekemällä oppiminen yksin ja ryhmässä - projektit Opintoihin sisältyy opinnäytetyö, joka voi olla joko opintoja kokoava tai tutkinnon jonkin osa-alueen erityisosaamista osoittava tehtäväkokonaisuus. Opinnäytetyö koostuu käytännön työstä ja siihen liittyvästä kirjallisesta osuudesta. Työssä korostetaan suunnitelmallisuutta, vastuuntuntoa, taloudellisuutta, tehokkuutta, kannattavuutta. Opiskelija voi tehdä opinnäytetyönsä työssäoppimispaikkaan, jolloin työnantaja /yritys voi hyödyntää opiskelijan osaamista ja tietotaitoa.

13 momutoko 1.2 Työssäoppiminen osana ammatillista koulutusta 13 Työssäoppiminen perustuu lakiin ja asetukseen Työssäoppiminen on osa ammatillista tutkintoa ja opetussuunnitelmaa. Työssäoppimisesta on säädetty koululainsäädännössä. Kaikkiin tutkintoihin tulee sisältyä vähintään 20 opintoviikon (ov) eli n. ½ vuoden laajuinen työssäoppiminen, joka toteutetaan työpaikoilla. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua, jonka laajuus on yhteensä vähintään 20 opintoviikkoa. Tavoitteena on, että opiskelija oppii aidoissa työelämän tilanteissa osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta sekä saa yleisiä valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. Työssäoppimisen tavoitteet ja mahdollisuudet Työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän työssäoppimisen tarkoituksena on lisätä koulutuksen työelämävastaavuutta sekä yhteistyötä oppilaitosten ja työ- sekä elinkeinoelämän välillä. Työssäoppiminen helpottaa ammattitaitoisen työvoiman saantia ja opiskelijoiden työllistymistä. Ammattiin valmistuvat nuoret saavat käytännön tuntumaa alansa työtehtäviin työssäoppimisjakson aikana. Työssäoppiminen syventää ammatillista osaamista ja edistää nuorten välitöntä työllistymistä ja helpottaa nuorten työmarkkinoille siirtymistä ja lisää työmarkkinatietoutta. Työssäoppimisen tavoitteena on tehdä tutuksi työelämän pelisääntöjä ja toimintatapoja, ehkäistä syrjäytymistä ja mahdollistaa opettajien ja asiantuntijoiden vaihtoa. Lisäksi työssäoppiminen vahvistaa ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta. Tavoitteet asetetaan työpaikan edustajan, opettajan ja opiskelijan yhteistyönä. Työssäoppimisesta on hyötyä kaikille osapuolille, se tarjoaa monia mahdollisuuksia niin työpaikalle, opiskelijalle kuin oppilaitoksellekin. Työssäoppiminen yrityksen ja sen henkilöstön mahdollisuutena saada osaavaa ja työpaikalle soveltuvaa työvoimaa vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen ja suunnitteluun kehittää työpaikan oppimiskulttuuria ja kaikkien työntekijöiden kouluttautumista hyödyntää oppilaitoksen osaamista, asiantuntemusta ja koulutuspalveluja (esim. opinnäytetyö, laitteiden ja koneiden yhteiskäyttö) oppia tuntemaan nuorten odotuksia ja ajatusmaailmaa edistää elinikäistä oppimista työpaikoilla

14 Työssäoppiminen on työnantajan kannalta myös verkostoitumista! 14 Työssäoppiminen opiskelijan ammatillisessa kasvussa tukee ajanmukaista ammattitaidon oppimista aidoissa ja erilaisissa oppimis- ja työympäristöissä saada tukea ammatilliseen kasvuun ja erikoistumiseen syventää ammatillista osaamista ja saada ajanmukaisia työelämävalmiuksia tutustua työelämän pelisääntöihin ja työtapoihin kehittää vuorovaikutustaitoja ja saada monipuolisia kontakteja kehittää vastuuntuntoa työstä ja opiskelusta sekä lisätä opiskelumotivaatiota kohottaa opiskelijan itsetuntoa ja itsenäistä toimintaa itsenäistyä opettaa markkinoimaan omaa osaamistaan -> työllistyä Työssäoppiminen oppilaitoksen ja opettajan resurssina vahvistaa oppilaitoksen ja työelämän yhteistyötä ja koulutuksen suunnittelua monipuolistaa oppimisympäristöjä mahdollistaa harvinaisten koneiden ja laitteiden sekä uuden teknologian käytön parantaa koulutuksen tunnettavuutta työelämässä pitää yllä ja kehittää opettajien ammattitaitoa monipuolistaa opiskelijan arviointia. Työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyö Työssäoppimisen onnistunut toteutus ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivista yhteistyötä ja vuorovaikutusta työpaikan ja oppilaitoksen välillä. Työssäoppimisen onnistumisesta ovat vastuussa opiskelija, oppilaitos ja ohjaava opettaja sekä työpaikka ja työpaikkaohjaaja. Yhteistyö käsittää mm. työssäoppimisen yhteistyöstä sopimisen (puitesopimus) työssäoppimisen tavoitteista ja sisällöistä sopimisen (koulutussopimus) työssäoppimisen käytäntöjen järjestelyt (työajat, ruokailut, työvaatetus jne.) työssäoppimisen ohjaamisesta sopiminen: - työpaikkaohjaajan nimeäminen - ohjaavan opettajan nimeäminen työssäoppimisen arviointi ja palautekeskustelut Yhteistyö voi tuoda esiin asioita, jotka tulee huomioida työssäoppimisen kehittämiseksi. Asioita voivat olla mm. työpaikkaohjaajakoulutustarpeet oppilaan valmentaminen ennen työssäoppimisjaksoa tarvittavat turvakoulutukset jne.

15 momutoko Missä ja milloin? Työssäoppimispaikkoina voivat toimia sekä yksityinen että julkinen sektori. Työssäoppimispaikaksi soveltuu asetuksen mukaan sellainen työpaikka, jolla on käytettävissä opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa tarpeellinen työvälineistö ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan osoittaa opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Työssäoppiminen tai osa siitä voidaan suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja siitä on etukäteen sovittu. Työssäoppiminen voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa jaksossa ja se voidaan jaksottaa opiskeluajan eri opintovuosille. Usein työssäoppimisjaksot painottuvat kuitenkin opintojen loppupuolelle. Tavoitteena ovat ammatin oppimisen kannalta riittävän pitkät työssäoppimisen jaksot. Opintojen alussa jaksot voivat olla lyhyitä, mutta tietojen ja taitojen kartuttua mahdollisimman pitkäkestoisia, jolloin opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Työssäoppiminen toteutetaan pääsääntöisesti lukuvuoden aikana (poikkeuksena ovat kaksoitutkinnonsuorittajat, jotka työssäoppivat pääsääntöisesti kesällä ja lomien aikana) TOPS TOPS on työssäoppimisjakson alussa opiskelijalle laadittava Työssäoppimisen henkilökohtainen opetus- ja opiskelusuunnitelma, jonka laadintaan osallistuvat opiskelija, oppilaitoksen yhteyshenkilö ja työnantaja. TOPS:n avulla yksilöllistetään opiskelu. Työpaikalla suoritettavat opintojaksot, niiden keskeiset tavoitteet, konkreettiset tehtävät ja laajuus sovitaan yhdessä ja opettaja kirjaa ne opintojaksokuvauksiksi. Nämä kuvaukset muodostavat TOPSn kirjallisen dokumentin. Tavoitteet määritellään niin konkreettisesti, että sekä opiskelija että työpaikkaohjaaja tietävät, mitä opiskelijan tulee osata työssäoppimisjakson päätyttyä. On tärkeää, että tavoitteet ovat selkeät sekä opiskelijalle että hänen kanssaan työskenteleville. Tavoitteisiin vaikuttavat mm. opiskelijan opintovaihe, ammattialakohtaiset tavoitteet, työpaikan tarjoamat mahdollisuudet sekä opiskelijan omat tavoitteet ja valmiudet. TOPSia voidaan tarkentaa työssäoppimisjakson edistyessä. Lähtökohtana työssäoppimisen suunnitelmaa laadittaessa on, että oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa.

16 16 TOPS TOPSn toteutumista seurataan arviointikeskusteluissa sekä opiskelijan työssäoppimispäiväkirjan, mahdollisten oppimistehtävien ja portfolion avulla. Opiskelijan yksilölliset tavoitteet Oppilaitoksen OPS Työelämän ammattitaitovaatimukset KUVIO 2: Työssäoppimisen henkilökohtainen opetus- ja opiskelusuunnitelma TOPSn laatiminen on tärkeätä, sillä sen avulla todetaan sopijaosapuolet työjärjestelyt: ruokailu, työmatkat, työvaatetus, salassapitovelvollisuus todetaan erityiset työturvallisuusseikat selkiytetään ja konkretisoidaan opiskelun tavoitteet työpaikalla varmistetaan kirjallisesti, että opiskelijan toimenkuva kattaa opetussuunnitelman sisällöt varmistetaan opiskelun suunnitelmallisuus yksilöllistetään opinnot (opiskelijan omat oppimistavoitteet) selkiytetään arviointia

17 momutoko 1.4 Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa ammattiosaamisensa käytännön työtehtäviä tekemällä. 17 Ammattiosaamisen näytössä opiskelija näyttää osaamistaan, ei osaamattomuuttaan Ammattiosaamisen näytöt ja muu arviointi Laadukas opetus, ohjaus ja työssäoppiminen Toimiva koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Monipuoliset työelämäyhteydet ja muut verkostot Opetussuunnitelman perusteet N Ä Y T T Ö Suunnittelu Näytön antamisen mahdollisuuden esittäminen työpaikalla (opettaja, opiskelija) Näyttötehtävästä sopiminen: HOPS, kansalliset näyttöaineistot Näyttötehtävän ja - ympäristön sopivuus OPS:n ammatillisiin kokonaisuuksiin Näytön ajankohdan sopiminen, ohjeistukseen ja materiaaliin tutustuminen Toteutus HOPS / TOPS Harjaantuminen Opiskelija saa ohjeistuksen tehtävään Opiskelija osoittaa osaamisensa työtä tekemällä = ammattiosaamisen näyttö Näyttöä ohjaavat ja seuraavat työelämän edustaja ja/tai opettaja Näyttö voidaan tarvittaessa keskeyttää Arviointi Palaute- ja arviointikeskustelu: kuinka hyvin OPS:n mukainen ja keskeinen ammatillinen osaaminen on saavutettu Opiskelija, opettaja, työpaikkaohjaaja Mahdollisuus korottaa arvosanaa Hyväksytty näyttö: Näyttötodistus KUVIO 3: Näytön rakenteen prosessikaavio Ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan ja ops:n perusteiden toteutumisen arviointia Hallituksen esityksen mukaan ammattiosaamisen näytöt otetaan käyttöön viimeistään elokuussa 2006 alkavassa koulutuksessa. käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näyttöjen arvioinnissa korostuvat käytännön osaaminen ja työelämän edustajien rooli. Ammattiosaamisen näytöt ovat osa opetussuunnitelman perusteiden mukaista ammatillista koulutusta ja opiskelijan arviointia. Näytöt ovat työtilanteita, jotka koulutuksen järjestäjä ja työelämän edustajat yhdessä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat. Opiskelija osoittaa Jokaisen ammatillisen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen tulee osoittaa ja arvioida ammattiosaamisen näytössä. Näytöt liitetään osaksi opintoja koko koulutuksen ajalle ja niiden määrä voi vaihdella perustutkinnoittain, koulutusohjelmittain ja yksiköittäin.

18 18 Ammattiosaamisen näyttöihin sisältyy ennakko-ohjaus, toteutuksen suunnittelu, toteutus ja arviointikeskustelu, palautteen kerääminen ja arvioinnin dokumentointi. Ammattiosaamisen näytöt opiskelija antaa kaikista ammatillisista opintokokonaisuuksista. Ammattiosaamisen näyttö annetaan yhdestä tai useammasta opintokokonaisuudesta kerrallaan tai osasta opintokokonaisuutta. Useamman opintokokonaisuuden yhteisestä näytöstä on selvittävä arviointi opintokokonaisuuksittain. Vastaavasti osanäytöistä kootaan opintokokonaisuuden kokonaisarviointi. Näytöt parantavat ammatillisen koulutuksen laatua lisäämällä koulutuksen työelämävastaavuutta edistämällä opiskelijoiden siirtymistä koulutuksesta työelämään yhtenäistämällä opiskelijoiden arviointia tuottamalla koulutuksen paikalliseen ja kansalliseen kehittämistyöhön arviointi- ja palautetietoa oppimistuloksista, opetussuunnitelmien, opetusjärjestelyjen sekä ohjaus- ja tukitoimien toimivuudesta. Ammattiosaamisen näytöistä opiskelijalle annetaan näyttötodistus, joka on osa tutkintotodistusta. Tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä, mutta näyttötodistuksen allekirjoittaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavan toimielimen puheenjohtaja. Näytöt toteutetaan Opetushallituksen päättämien tutkintokohtaisten opetussuunnitelman perusteiden ja kansallisten näyttöaineistojen pohjalta. (Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteet ja kansalliset näyttöaineistot löytyvät Internetistä osoitteesta Opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat näytöt yhdessä. Koulutuksen järjestäjät varmistavat näytöillä ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta ja laatua sekä saavat palautetta opetuksen ja opiskelijoiden ohjauksen kehittämiseksi. Kansallinen oppimistulosten arviointi tapahtuu tulevaisuudessa ammattiosaamisen näyttöjen perusteella. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja toteuttaminen Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan toimialakohtaisissa kehittämisryhmissä sekä toteutetaan ja arvioidaan oppilaitosten ja työelämän yhteistyönä opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti. Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan pääsääntöisesti työelämässä työssäoppimisen yhteydessä. Tarvittaessa osa ammattiosaamisen näytöistä voidaan toteuttaa oppilaitoksessa. Valittaessa ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamispaikkaa ja tapaa, työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä vastaava opettaja varmistaa, että työssäoppimispaikalla on sellaiset valmiudet ja mahdollisuudet, että siellä voidaan toteuttaa näyttöjä.

19 momutoko Ammatillisen koulutuksen näyttöjärjestelmässä koulutuksen järjestäjän vastuut: asettaa näyttöjä varten toimielimen/-elimet, voi olla myös usean järjestäjän yhteinen (AKL 25 a ) määrää opetussuunnitelmassaan ammattiosaamisen näytöistä päättää tarkemmin toimielimen muista tehtävistä, toimintatavoista ja päätöksenteosta sekä toimielimen jäsenille maksettavista palkkioista (AKL 25 a ) tekee päätöksen osaamisen tunnustamisesta (AKL 30 ) tiedottaa opinnoista (AKA 3 ) Toimielin Näyttöjen toteuttamisesta vastaavat koulutuksen järjestäjät. Työelämäyhteistyötä varten jokainen koulutuksen järjestäjä asettaa toimielimen, joka valvoo ja ohjaa näyttötoimintaa. Toimielin voi olla monialainen, alakohtainen, tutkintokohtainen tai koulutusohjelmakohtainen. Toimielimessä ovat jäseninä koulutuksen järjestäjän, opettajien, asianomaisen alan elinkeino- ja työelämän sekä opiskelijoiden edustajat. Toimielin voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Toimielimen lain mukaisena tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, sekä määrätä näyttöjen arvioijat. Toimielin päättää näyttöjen arvioinnin suorittavista henkilöistä. Lisäksi toimielin käsittelee opiskelijan arviointia, muutkin kuin ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät, koskevat oikaisuvaatimukset, jotka ennen lainmuutoksen voimaantuloa ovat olleet lääninhallitusten tehtävinä. Toimielimen puheenjohtaja ja muut jäsenet nimitetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Opiskelijoita edustavan jäsenen tulee olla 15 vuotta täyttänyt ja hän ei voi olla toimielimen puheenjohtajana. Hänellä on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa toimielimen käsitellessä opiskelijan arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Toimielimen jäsenten esteellisyyteen sovelletaan hallintolain :ssä säädettyjä esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Ammatillisen koulutuksen näyttöjärjestelmässä toimielimen vastuut: hyväksyy suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista valvoo näyttötoimintaa päättää näyttöjen arvioijista käsittelee opiskelijan arviointia, muutkin kuin näyttöjä, koskevat oikaisuvaatimukset puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistuksen Työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevat sopimukset Työpaikalla tapahtuvan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen osapuolten tehtävistä ja vastuista, opiskelijan ohjauksesta sekä osaamisen arvioinnin toteuttamisesta sovitaan työnantajan ja koulutuksen järjestäjän/oppilaitoksen välisessä asiakirjassa, Sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä 19

20 20 koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä (Liite 4). Sopimuksen neuvottelee ennen työssäoppimisen tai ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista koulutuksen järjestäjän edustaja tai oppilaitoksen edustaja. Työssäoppimisen kestosta ja työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen ajoituksesta ja järjestämisestä sekä opiskelija-arvioinnin menettelytavoista sovitaan opiskelijan, ohjaavan opettajan ja työpaikkaohjaajan allekirjoittamassa asiakirjassa, Sopimus opiskelijan työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen osaamisen näytöistä (Liite 5). Tämän sopimuksen työpaikkaohjaaja tai ammattiosaamisen näyttöjen arvioijana allekirjoittavan henkilön on täytettävä ammattiosaamisen toimielimen asettamat osaamisvaatimukset. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöistä vastaava opettaja varmistaa osaamisen ja neuvottelee kyseisen sopimuksen. Näiden sopimusten liitteenä on oltava Toteuttamissuunnitelma työssäoppimisen ja ammatti- osaamisen näyttöjen tavoitteista, keskeisistä sisällöistä ja opiskelijan arvioinnista arviointikriteereineen (liite 6). Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavan toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Toimielin voi päättää, että arviointiin osallistuvat kaikki määrätyt oppilaitoksen opettajat tai nimeltä mainitun yrityksen työpaikkaohjaajat tai suoraan nimetä arvioinnista päättävät henkilöt määräajaksi tai toistaiseksi. Toimielin voi päättää, että opettaja tai työelämän edustaja voi päättää arvosanasta yksin. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa käytetään samaa asteikkoa kuin opintosuoritusten arvioinnissa. Erityisopetuksessa näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin osallistuvan muun henkilön kuin opettajan pätevyydestä säädetään asetuksen 11 :ssä siten, että tällä tulee olla sellainen koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu asianomaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa. Pätevyyden riittävyydestä ei ole annettu asetuksessa olevaa säännöstä tarkempia määräyksiä, joten se jää koulutuksen järjestäjän harkintaan. Arvioijan esteellisyyteen sovelletaan hallintolain :ssä säädettyä. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista enemmän kohdassa 4 Työssäoppimisen arviointi s. 59.

21 momutoko TAULUKKO 1: Opetussuunnitelmaperusteiden ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen eroja 21

22 TAULUKKO 1: Opetussuunnitelmaperusteiden ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen eroja 22

23 2. Työssäoppimisen järjestäminen ja pelisäännöt - Työssäoppimista ohjaavat keskeiset säädökset ja määräykset sekä alan sopimukset - Alalle ominaisten työsuojelu- ja turvallisuusohjeiden soveltaminen työssäoppimistehtävien suunnittelussa ja toteutuksessa - Työssäoppijan ja työpaikan henkilöstön perehdyttäminen työssäoppimiseen

24

25 momutoko 2.1 Osapuolten tehtävät ja vastuut Oppilaitoksissa opetuksen ohella työssäoppiminen on aina ollut luonnollinen oppimismuoto etenkin käsityöammattien yhteydessä. Oppipoika kisälli mestari -järjestelmä on ollut käytössä ennen oppisopimuskoulutusta ja käsityöläisten ammattikouluja. (Kulmala 2000, 41; Silvennoinen, Naumanen & Hautala 1994, ) Viiden viikon mittainen työharjoittelu on aikaisemmin ollut osa ammatillista koulutusta. Oppiminen työssä ei siis sinällään ole uusi asia. Työssäoppiminen eroaa kuitenkin esimerkiksi työharjoittelusta: se on mm. pitkäkestoisempaa, tavoitteellisempaa ja ohjatumpaa oppimista. 25 Työssäoppiminen on käytännönläheinen oppimismenetelmä, jossa pyritään mahdollisimman laajasti ottamaan huomioon opiskelijan tarpeet ja kannustetaan opiskelijaa omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen. Työssäoppimisen tarkoituksena on työhön ja ammattiin kasvaminen ja työelämän edellyttämien valmiuksien oppiminen. KUVIO 4: Työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua ja työssä oppimista

26 26 Opiskelija Työpaikka Oppilaitos Työmarkkinaosapuolet Työsuojeluviranomaiset KUVIO 5: Työssäoppiminen on osapuolten välistä yhteistyötä Oppilaitos hankkii työssäoppimispaikat yhdessä opiskelijoiden kanssa varmistaa työpaikan edellytykset työssäoppimisen järjestämiseksi varmistaa, että oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu myös työssäoppimisjakson aikana valmistelee ja tekee sopimukset työantajan kanssa (LIITE 4) laatii opiskelijakohtaiset työssäoppimisen suunnitelmat valmentaa opiskelijaa työssäoppimista varten huolehtii koulutuksen työelämävastaavuudesta ja koulutustarpeiden ennakoinnista huolehtii opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutuksesta ja verkostoitumisesta osallistuu opiskelijan ohjaukseen ja arviointikeskusteluun työpaikalla kehittää alueellista ja paikallista yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa välittää tiedon opiskelijan valmiuksista Oppilaitos on työssäoppimisen pääorganisoija, vastuu tutkinnosta on oppilaitoksella. Työnantaja tarjoaa edellytykset koulutuksen järjestämiselle ja antaa niistä tietoja sopii kirjallisesti oppilaitoksen kanssa työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämisestä (LIITE 4) nimeää vastuullisen työpaikkaohjaajan / työnantajan yhteyshenkilön vastaanottaa opiskelijan työssäoppimisen alkaessa perehdyttää opiskelijan työpaikkaan, tehtäviin ja tapoihin ohjaa ja arvioi opiskelijan oppimista työpaikalla vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työssäoppimisen aikana tiedottaa työpaikan henkilöstölle työssäoppimisesta Työnantaja tarjoaa edellytykset työpaikalla tapahtuvalle koulutukselle, ohjaukselle ja arvioinnille. Tärkeää on, että työssäoppimispaikka on sellainen, missä oppimistavoitteet on mahdollista saavuttaa. Opiskelija tekee sopimuksen työnantajan kanssa (LIITE 5) osallistuu työpaikalla annettavaan opetukseen tekee työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovitut tehtävät ja noudattaa työssäoppimissopimuksessa sovittuja asioita noudattaa työpaikan järjestystä sekä työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä suorittaa itsearviointia annettujen ohjeiden mukaisesti pitää oppimispäiväkirjaa noudattaa salassapitovelvollisuutta Opiskelijan tulee olla aktiivinen ja oma-aloitteinen, vastuu oppimisesta on hänellä itsellään.

27 2.2 Työssäoppiminen prosessina momutoko OPISKELIJA hops Sopimukset 27 TYÖPAIKKA Työpaikkaohjaaja - perehdyttää - ohjaa -arvioi Tavoitteet TOPS TYÖSSÄOPPIMINEN 20 ov Opiskelijan perehdyttäminen työpaikkaan Tavoitteiden mukainen ja ohjattu opiskelu oppimistehtävät OPPILAITOS Opetussuunnitelma Työssäoppimisen tavoitteet Ohjaava opettaja Pitää yhteyttä työpaikalle ja opiskelijaan: - käynnit - puhelut - tekstiviestit - sähköposti Arviointi Opiskelijan itsearviointi Arviointikeskustelut Työelämä KUVIO 6: Työssäoppiminen prosessina

28 2.3 Opiskelijan perehdyttäminen Hyvin hoidettu vastaanotto ja perehdyttäminen auttavat opiskelijaa pääsemään mahdollisimman nopeasti työtehtäviin kiinni luoden samalla myönteisen asenteen tulijalle. 28 Opiskelija tulee perehdyttää työpaikkaan muiden uusien työntekijöiden tavoin. Työssäoppimisjakson aikana opiskelijan tulisi saada tuntuma paitsi omaan työhönsä, myös kokonaiskuva yrityksen toiminnasta ja siellä tehtävästä työstä. Myös työpaikan sisäisiä sääntöjä ja menettelytapoja on syytä korostaa. Erityistä huomiota opiskelijan perehdyttämisessä tulee kiinnittää työturvallisuuteen. Työssäoppijalle tulisi antaa mahdollisimman monipuolisesti tietoa yrityksestä ja sen toimintatavoista. Perehdyttämisessä voidaan käyttää henkilökohtaisen opastuksen ja keskustelujen ohella mahdollista käytössä olevaa kirjallista materiaalia (esim. yrityksen vuosikertomus, henkilökunta- ja asiakaslehdet, tiedotteet, työturvallisuusohjeet, henkilökuntaeduista kertova materiaali). Mikäli yrityksellä on omat kotisivut, voi opiskelijaa pyytää perehtymään niihin myös itsenäisesti. Esittele opiskelijalle toimintatavat yrityksen liikeidea, toiminta-ajatus (Mitä? Kenelle? Miksi? Miten?) muut työyhteisön jäsenet tilat koneiden ja laitteiden käyttö ja hoito-ohjeet yhteistyökumppanit, toimintaympäristö työturvallisuusasiat työaika ja lomat tauot sosiaali- ym. edut yleiset asiat (poissaoloilmoituskäytäntö, matkapuhelimen käyttö, pukeutuminen, mahdollinen palkanmaksu ym.) OPISKELIJAN PEREHDYTTÄMINEN = Opiskelijalle annetaan kokonaiskuva yrityksestä, työympäristöstä ja työyhteisöstä. Hänelle tehdään selväksi työpaikan käytännöt ja säännöt ja hänet tutustutetaan työtehtäviin.

29 momutoko Perehdyttämisessä huomioitavia asioista: 1. YRITYS, SEN TOIMINT OIMINTA A JA ASIAKKAAT [ ] Yrityksen toiminta-ajatus / liikeidea [ ] Yrityksen asiakkaat 2. YRITYKSEN ORGANISAATIO TIO JA HENKILÖKUNTA [ ] Yrityksen johto ja esimiehet [ ] Yrityksen organisaatio ja toimipisteet [ ] Yrityksen eri osastot ja henkilöstö 3. TOIMINT OIMINTATAVA VAT T YRITYKSESSÄ [ ] Yrityksen tärkeät asiat / arvot [ ] Henkilöstön työasu, ulkoinen olemus, käytös [ ] Asiakaspalvelu [ ] Vaitiolovelvollisuus 4. YRITYKSEN TILAT T JA KULKUTIET [ ] Kulkeminen ja kulunvalvonta [ ] Kulkutiet, varauloskäynnit, avaimet, valot [ ] Eri osastojen ja tilojen sijainti 5. TYÖAIKA JA TYÖVUOROT [ ] Työajat, työvuorot, ylityöt [ ] Ruoka- ja kahvitauot [ ] Poissaolot [ ] Täsmällisyyden merkitys 6. TYÖSUOJELU, TYÖTURVALLISUUS [ ] Työturvallisuusohjeet [ ] Paloturvallisuusohjeet [ ] Sammutusvälineet [ ] Ensiapuohjeet, ensiapukaappi [ ] Hätäpuhelinnumerot [ ] Henkilökohtaiset suojaimet 7. OMA OSASTO [ ] Esimies, työtoverit [ ] Oma työpiste, kulkutiet, avaimet [ ] Henkilökunnan tilat [ ] Varastot, säilytystilat, jätehuolto [ ] Siisteys, järjestys, hygienia 8. OMA TEHTÄVÄ [ ] Työtehtävät, vastuualueet [ ] Työn laatuvaatimukset [ ] Koneet, laitteet, välineet ja niiden käyttö [ ] Oman työn merkitys kokonaisuuteen [ ] Yhteistyö, toisten avustaminen [ ] Elpyminen, taukoliikunta 9. MUUT ASIAT [ ] Puhelimen käyttö [ ] Harrastus- ja virkistystoiminta [ ] Työ- ja toimintakyvyn ylläpito 29

30 2.4 Työturvallisuus, vastuut ja vakuutukset 30 Työssäoppimista säätelevät laki ja asetus ammatillisesta koulutuk- sesta. Työssäoppimisen toteuttamista sivuavat lisäksi lukuisat lait ja asetukset, jotka koskevat työturvallisuutta, työaikaa, työsopimusta, vahingonkorvausta ja tapaturmavakuutuksia sekä opintotukea (liite 2). Työssäoppimista ohjaavat myös työmarkkinoiden keskusjärjestöjen suositukset ja kannanotot (liite 3) sekä alakohtaiset työehtosopimuk- set. Työturvallisuus Kaikkien osapuolten on oltava tietoisia työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Ennen työssäoppimisjakson aloittamista työnantajan ja koulutuksen järjestäjän on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt kyseessä olevaan työhön sekä sitä koskeviin työturvallisuussäännöksiin ja -määräyksiin ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Työssäoppimisjaksolla olevaan opiskelijaan sovelletaan asianomaisen alan työturvallisuussäännöksiä ja -määräyksiä soveltuvin osin samalla tavalla kuin työsuhteiseen työntekijään. Nuorilla, kokemattomilla työntekijöillä tapaturmariski on korkeampi kuin kokeneilla ammattilaisilla. Vakavat tapaturmat ja onnettomuudet ovat kuitenkin ehkäistävissä huolellisella perehdyttämisellä. Kokeneen työtoverin tai esimiehen käytös ja tapa toimia on nuorelle opiskelijalle mallina ja esimerkkinä työturvallisuusohjeiden noudattamises- sa. Työssäoppimisaikana ohjaajalta ja työtovereilta opittujen turvallisten työturvallisuusmenetelmien avulla työsuojelu tulee luonnolliseksi osaksi opiskelijan ammattitaitoa. Koulutuksen järjestäjä ei myöskään ole omalta osaltaan vastuusta vapaa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen fyysiseen sekä psyykkiseen ympäristöön. Koulutuksen järjestäjän tulee ennen sopimuksen tekemistä selvittää, että työssäoppiminen voidaan järjestää turvalli- sesti. Opiskelijalla tulee olla riittävät perusvalmiudet turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla. Tieto opiskelijan valmiuksista tulee myös välittyä työpaikalle. Opiskelijan ammatillisista valmiuksista kertovat tiedot voidaan kirjata ylös ja käydä yhdessä läpi työpaikalla. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 28.) Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen aikana opiskelijan työturvallisuudesta. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/ ). Työnantaja vastaa työpaikan olosuhteista, laitteista, koneista sekä perehdytyksen, opastuksen ja valvonnan järjestämisestä. Työpaikalla on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaukseen ja valvontaan sekä palautteen antamiseen.

31 momutoko Nuorten työntekijöiden suojelu Opiskelijat ovat pääsääntöisesti alle 18-vuotiaita aloittaessaan ammatillisen peruskoulutuksen. Työssäoppimisjaksolla sovelletaan työturvallisuuslakia sekä nuorten työntekijän suojelusta annettua asetusta. Työssäoppimisjaksoilla on tämän lisäksi noudatettava työministeriön päätöstä nuorille työntekijöille vaarallisista töistä. (Liite 7 kielletyt ja vaaralliset työt). Työturvallisuudesta on saatavilla lisämateriaalia mm. Työssäoppimisen työturvallisuus projektissa tuotettu Työturvallisuuden perusteet ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä alakohtaiset työturvallisuusoppaat. (http://www.sedu.fi/projektit). Työnantaja vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työpaikalla. Työantajan tehtäviin kuuluu tämän vuoksi viime kädessä valvoa, että opiskelijoilla on työssä tarvittavat suojaimet ja että he niitä myös käyttävät! Vakuutusturva a) Tapaturmien korvaaminen Oppilaitos vakuuttaa opiskelijan tapaturman varalta silloin, kun opiskelija ja työnantaja eivät tee työsopimusta. 31 Kodin ja oppilaitoksen välisellä matkalla taikka oppilaitoksen ja työssäoppimispaikan välisellä matkalla sattuvat tapaturmat eivät ole nykyisen asetuksen mukaan korvattavia. Turvaa ei ole myöskään teoriatunneilla, ruokailussa ja välitunneilla. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin ottaa opiskelijoille vapaaehtoisen vakuutuksen, joka kattaa mm. matkat. Mitä tahansa käytännön harjoittelutyössä sattuvia tapaturmia ei vakiintuneen korvauskäytännön mukaan korvata asetuksen perusteella. Esimerkiksi käytännön harjoittelutyöhön liittymätöntä kaatumista ei välttämättä korvata opiskelutapaturmana, vaikka se sattuisi käytännön opetuksen aikana. Mikäli työssäoppiminen tapahtuu työsuhteessa, opiskelija on työpaikan tapaturmavakuutuksen piirissä.

32 32 b) Opiskelijan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Työssäoppimisjaksolla tapahtuneen vahingon korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. Jos oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työssä, on se, jonka lukuun työ suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. Siten työnantaja/yritys on ns. isännän vastuun periaatteen mukaan ensisijaisesti vastuussa opiskelijan sivulliselle aiheutta- masta vahingosta. Työnantajan lukuun työtä suoritetaan, kun työpaikalla on vastuu työnjohdosta ja valvonnasta ja työnantaja saa hyödyn opiskelijan suorittamasta työstä. (vahingonkorvauslaki 3 luku 1 ) Mikäli työnantajalla on normaali vastuuvakuutus, sisältyvät opiskelijan aiheuttamat vahingot vakuutusehtojen mukaisesti sen korvaus- piiriin. Koulutuksen järjestäjä vastaa samalla tavoin oppilaan aiheuttamista vahingoista sivullisille, mikäli työ tehdään koulutuksen järjestäjän lukuun. Tällöin opiskelijan aiheuttamat vahingot korvataan koulutuksen järjestäjän vastuuvakuutuksesta. Myös opiskelija voi olla henkilökohtaisesti korvausvelvollinen, mikäli hän aiheuttaa tahallisen vahingon lievää suuremmalla tuottamuksella. Vahingon kärsineenä voivat olla yritys, sen työntekijä tai ulkopuolinen henkilö. Korvauksen suuruus määräytyy sen mukaan mikä harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Ulkopuoliselle aiheutettu vahinko korvataan työnantajan vastuuvakuutuksesta ja vakuutusyhtiö voi hakea maksamaansa korvausta takaisin vahingon aiheuttajalta. (Vahingonkorvauslaki 4 luku 1 ). Vastuuvakuutuksissa on eräitä vakuutusehtojen korvauspiiriä rajoittavia kohtia. Vahinkoa, joka syntyy vakuutuksenottajalle itselleen, ei vastuuvakuutuksesta korvata. Myöskään haltuun otettua omaisuutta ei pääsääntöisesti korvata. On huomattava, että vakuutus ei korvaa vahinkoja, joiden syynä on puutteellinen perehdyttäminen, työnopastus tai työnjohdon tai valvonnan puute. Vahingonkorvausvastuuta selviteltäessä voi joissain tapauksissa syntyä ongelmia määriteltäessä sitä, kenen lukuun työtä on tehty. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos opiskelijan voidaan katsoa olleen työssäoppimispaikassa oppilaitoksen (opettajan) ohjauksessa ja valvonnassa. Ohjaus- ja valvontavastuu on syytä kirjata työssäoppimista koskevaan sopimukseen huolellisesti.

33 momutoko 2.5 Työssäoppiminen: Sedu, Hami ja Kurikan ammattioppilaitos Työssäoppimisen ajankohta ja sijoittuminen opintoihin Seinäjoen koulutuskeskuksen oppilaitoksissa, Härmänmaan ammattiinstituutissa ja Kurikan ammattioppilaitoksessa on työssäoppimista pääsääntöisesti vähintään 20 opintoviikkoa. Oppilaitoksista ja koulutusaloista riippuen työssäoppiminen jakaantuu eripituisina jaksoina 3 opiskeluvuoden aikana. Työssäoppimispaikat Opiskelijat hankkivat pääsääntöisesti (huom. koulutusalakohtaisia eroja) itse työssäoppimispaikkansa. Työpaikan tulisi mielellään sijaita mahdollisimman lähellä oppilaitosta. Työssäoppiminen tai osa siitä voidaan suorittaa myös ulkomailla. Työssäoppimisen organisointi Koulutus Työssäoppimisesta vastaavien opettajien koulutus Oppilaitoksen tarjoama työpaikkaohjaajakoulutus (2 ov) Työssäoppimisen valmennus kaikille työssäoppimaan lähteville opiskelijoille Ohjaava materiaali Työssäoppimisen opas ja www-materiaali (opiskelija, opettaja, työpaikkaohjaaja) Lomakkeet Sopimuslomakkeet (koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välinen yhteistyösopimus sekä opiskelijan ja työpaikan välinen sopimus) TOPS-/arviointilomake Työssäoppimisen tavoitteiden toteutuminen varmistetaan TOPS OPS laaditaan opintojaksokuvauslomakkeelle ja sitä voidaan tarkentaa työssäoppimisjakson edetessä. Lomakkeet säilytetään työpaikkaohjaajan hallussa työssäoppimisjakson ajan. Opiskelija saa itselleen kopion tai hän voi kirjata asiat oppimispäiväkirjaansa. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija täyttää oppimispäiväkirjaa, johon hän kirjaa päivittäin suorittamansa työtehtävät ja toteutuneen työajan. Työssäoppimisen päätteeksi opiskelija tekee yhteenvedon suorittamistaan työtehtävistä. Päiväkirjan avulla opiskelija seuraa oppimistavoitteiden toteutumista. Se toimii myös apuna opiskelijan portfolion laadinnassa. 33

34 Portfolio on opiskelijan kokoama kansio tai kooste hänen taidoistaan ja osaamisestaan. Se voi koostua erilaisista elementeistä, kuten teksti, kuvat, ym. opiskelijan tekemä materiaali. Portfolioon opiskelija voi kerätä myös oppimistehtäviä ja itsearviointia. Portfolio voi myöhemmin toimia näytteenä ammattitaidon kehittymisestä esim. työnhakutilanteessa. 34 Opiskelija tekee myös työssäoppimisen tavoitteita tukevia oppimistehtäviä. Ne voivat olla kirjallisia tai konkreettisia työnäytteitä, jotka liittyvät joko suoraan opiskeltavaan asiaan tai ne voivat olla yleisempiä, esimerkiksi yrittäjyyteen, asiakaspalveluun tai markkinointiin liittyviä. Oppimistehtävien suorittamiseksi opiskelija voi haastatella työpaikkaohjaajaa tai kysyä tältä neuvoa tehtävien suorittamiseksi. Kokeneen henkilön ajatukset antavat opiskelijalle uusia näkökulmia. Työssäoppimisen järjestämiseen liittyvät käytännön asiat Opiskelijan opintososiaaliset etuudet Pääsääntöisesti työssäoppimisesta ei tehdä työsopimusta, jolloin siitä ei myöskään makseta opiskelijalle palkkaa. Opiskelija saa tällöin opintotuen ja hänelle kuuluvat opintososiaaliset etuudet, kuten ateria- ja mahdolliset matkakustannuskorvaukset. Opiskelijan päivittäisen ruokailun voi niin sovittaessa järjestää työnantaja, muutoin opiskelija huolehtii ruokailustaan itse. Ruokailusta aiheutuneista kustannuksista oppilaitos maksaa opiskelijalle päivittäisen ateriakorvauksen tämän läsnäolon mukaan. Korvausta ei makseta, mikäli opiskelija saa palkkaa työssäoppimisajaltaan. Työmatkat Työmatkoista aiheutuneet kustannukset ovat rinnasteisia opiskelijan normaaleille koulumatkakustannuksille. Työaika Opiskelijan työaika on noudattaa työpaikan käytäntöä. Sairastumisesta opiskelijan tulee välittömästi ilmoittaa työnantajalle. Muusta mahdollisesta poissaolotarpeesta opiskelija kysyy luvan työpaikkaohjaajalta. Poissaolot vaikuttavat työssäoppimisjakson opintoviikkojen kertymiseen. Vakuutus Oppilaitos vakuuttaa opiskelijat työssä tapahtuvien tapaturmien varalta. Työtodistus Mikäli opiskelija on työsopimussuhteessa, työnantaja antaa opiskelijalle työtodistuksen.

35 3. Työssäoppijan ohjaaminen työpaikalla - Nuorten ohjaaminen ja valmentaminen työssäoppimisjaksolla - Erilaiset opiskelijat ja ohjaustyylit työpaikalla - Erilaiset työssäoppimisen opiskelu- ja toteutustavat - Oppimisilmapiiri ja motivointi - Vuorovaikutustaidot - Ristiriitatilanteiden ja konfliktien käsittely

2. Työssäoppimisen. järjestäminen ja pelisäännöt

2. Työssäoppimisen. järjestäminen ja pelisäännöt 2. Työssäoppimisen järjestäminen ja pelisäännöt - Työssäoppimista ohjaavat keskeiset säädökset ja määräykset sekä alan sopimukset - Alalle ominaisten työsuojelu- ja turvallisuusohjeiden soveltaminen työssäoppimistehtävien

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja työssäoppiminen

Ammatillinen koulutus ja työssäoppiminen 1. Ammatillinen koulutus ja työssäoppiminen - Ammatillisen koulutuksen keskeisten piirteiden sekä oman alan ja sen tutkintokohtaisten tavoitteiden tuntemus - Työssäoppimisen suunnittelu ja toteuttaminen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJA. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

TYÖPAIKKAOHJAAJA. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus TYÖPAIKKAOHJAAJA momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajakoulutuksen sisältö Työssäoppiminen ja ammatillinen koulutus Ammattiosaamisen näytöt Työssäoppiminen käytännössä ja osapuolten

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

1. Esipuhe. 1.1 Opiskeluohjeet. Materiaali pohjautuu Opetushallituksen suosituksen mukaiseen työpaikkaohjaajakoulutukseen

1. Esipuhe. 1.1 Opiskeluohjeet. Materiaali pohjautuu Opetushallituksen suosituksen mukaiseen työpaikkaohjaajakoulutukseen Sisällys 1. Esipuhe... 1 1.1 Opiskeluohjeet... 1 2. Ammatillinen koulutus... 2 2.1 Ammatillinen peruskoulutus... 4 2.2 Työssäoppiminen osana ammatillista koulutusta... 6 2.3 Sopimus opiskelijan työssäoppimisesta

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas

Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas 2 Yhteystiedot Opiskelijan nimi Puhelinnumero Sähköposti Opiskeltava tutkinto Ryhmätunnus Työssäoppimispaikka Työssäoppimisaika Työpaikkaohjaajan nimi Puhelinnumero

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV OPETUSHALLITUS Moniste 2/2004 Opetushallitus Kansi: Studio Viiva Oy Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2017-6 (nid.) ISBN 952-13-2018-4

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Perehdyttämisen tarkistuslista

Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttämisen tarkistuslista PEREHDYTTÄJÄLLE JA PEREHDYTETTÄVÄLLE Yrityksen nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti Työpaikan nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti Perehdytettävä Perehdyttäjä

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Perehdyttämisen tarkistuslista

Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttämisen tarkistuslista Yrityksen nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti, verkkosivut Työpaikan nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti Perehdytettävä Perehdyttäjä Perehdyttämisaika alkaa

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA 0 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Toimitilahuoltajan perustutkinto Hyväksytty Bovallius- ammattiopiston ja koulutuskeskus Agricolan Pieksämäen ammatillisen koulutuksen toimielimessä 29.3.2011. 1

Lisätiedot

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO)

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) 0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\) Tavoitteet /tulokset Suunnittele Toteuta

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

3. lähipäivä. Yhteenveto koulutuksesta ja todistus suoritetuista opinnoista. ESR-Momu-toko 1

3. lähipäivä. Yhteenveto koulutuksesta ja todistus suoritetuista opinnoista. ESR-Momu-toko 1 3. lähipäivä Etätehtävän purku Arvioinnin haasteet Arvioinnin kriteerit ja menetelmät Kolmikanta-arviointi Nuorten ammattiosaamisen näytöt Vuorovaikutus ja viestintä Motivointi ja jatkuvan palautteen merkitys

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015 Tutkinto: Tutkinnon osan nimi ja laajuus: AUDIOVISUALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO AUDIOVISUAALISEN TUONTANNON TOTEUTTAMINEN 45 osp pakollinen tutkinnon osa 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Koulutuskeskus Sedu. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen strategia

Koulutuskeskus Sedu. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen strategia Koulutuskeskus Sedu Työssäoppimisen ja näyttöjen strategia Päivitetty 12.8.2008 2 Sisältö Lukijalle 4 Sedun visio, toiminta-ajatus ja arvot 5 Työssäoppimisen ja näyttöjen visio 5 Työssäoppimisen prosessi

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA

TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA 1 Porvoo International College 2015 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Koulutusalat

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS 2 Työpaikkaohjaajan opas Ei se sen kummempaa ole - tehdään niin kuin oltaisiin töissä TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS Sisällys Työssäoppijan perehdyttäminen...3 Yhteystiedot...4 Hyvä työpaikkaohjaaja...5 1 JEDU...6

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov G. Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV 1.1. Työtehtävän suunnittelu Yrittäjyysosaaminen ja työelämätaidot Yrittäjyyden perus 3 ov - yrittäjyys ja yrittäjyyden

Lisätiedot

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Työssäoppimisesta Kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin sisaltyy vähintaan 20 opintoviikkoa työssaoppimista. Työpaikoilla, aidossa työympäristössa tapahtuva

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 1 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ammatillisen edunvalvonnan tiimi

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

OPAS. Työssäoppimisen. työpaikalle

OPAS. Työssäoppimisen. työpaikalle OPAS Työssäoppimisen työpaikalle SISÄLTÖ Lukijalle 1. TYÖSSÄOPPIMINEN TYÖPAIKALLA ON OSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA... 4 Mitä on työssäoppiminen? Nuoria ammattilaisia tarvitaan lisää Työssäoppimisella ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Sisältö 1 JOHDANTOA... 3 2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 6 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN KUVAUKSET... 7 4 TUTKINNON OSIEN ARVIOINTIMENETELMÄT...

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

TYÖSSÄ ON TYÖN ILOA JOHDATUS TYÖSSÄOPPIMISEEN JA TONET TYÖSSÄOPPIMISEN TIETOPALVELUUN. www.edu.fi/tonet

TYÖSSÄ ON TYÖN ILOA JOHDATUS TYÖSSÄOPPIMISEEN JA TONET TYÖSSÄOPPIMISEN TIETOPALVELUUN. www.edu.fi/tonet TYÖSSÄ ON TYÖN ILOA JOHDATUS TYÖSSÄOPPIMISEEN JA TONET TYÖSSÄOPPIMISEN TIETOPALVELUUN www.edu.fi/tonet OPPI TULEE TEKEMISESTÄ Ammattiin valmistuvat nuoret saavat käytännön tuntuman alansa työtehtäviin

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Pro Europass Apprentice Across the Border MALLI Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Miksi? Opiskelijan suorituksien arviointi ulkomaan työssä oppimisjakson aikana on olennainen osa korkeatasoista

Lisätiedot