Opas työssäoppimisen ohjaamiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opas työssäoppimisen ohjaamiseen"

Transkriptio

1 Opas työssäoppimisen ohjaamiseen ESR-Momu-toko Monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutusprojekti SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

2 Tämä teos on tuotettu Euroopan sosiaalirahaston myöntämällä tuella. Teoksen kopioimisen yhteydessä on mainittava lähdetiedot. Julkaisija Seinäjoen koulutuskeskus ESR-Momu-toko Monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutusprojekti Projekti kuuluu ESR-tavoite 3 ohjelman toimenpidekokonaisuuteen 1.2. Toteutusaika Ulkoasu, taitto, kansi Karri Harju Paino Kauhavan kirjapaino, 2006 ISBN (nid.) ISBN (PDF)

3 Lukijalle Tämä työpaikkaohjaajakoulutusmateriaali on tuotettu Seinäjoen koulutuskeskuksen hallinnoimassa ESR-momu-toko Monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutusprojektissa, joka on Euroopan sosiaalirahaston ja Opetushallituksen rahoittama hanke. Projekti toteutetaan Seinäjoen koulutuskeskuksen, Härmänmaan ammatti-instituutin ja Kurikan ammattioppilaitoksen yhteistyönä. ESR-momu-toko projekti käynnistyi keväällä 2005 ja päättyy 2007 lopussa. Projektin tarkoituksena on järjestää monimuotoista koulutusta työpaikkaohjaajille. Koulutusprojektista löytyy lisätietoa joko oppilaitosten omilta kotisivuilta tai osoitteesta Tässä oppaassa on hyödynnetty eri projekteissa tuotettuja työssäoppimisen materiaaleja - mm. Seinäjoen koulutuskeskuksen Seinäjoen ammattioppilaitoksen Toppi-Taitavat -projektin aikana tehtyä materiaalia (Työpaikkaohjaajan opas 2 ov:n koulutusmateriaali työssäoppimisen ohjaajille). Opas on tarkoitettu työpaikoille työssäoppimisen ohjaamisen tueksi. Materiaali pohjautuu valtakunnalliseen ohjeistukseen (Opetushallituksen laatima Työpaikkaohjaajan koulutusohjelman perusteet 2 ov), josta selviää työssäoppimisen periaatteet. Tämän oppaan tarkoituksena on osaltaan olla rakentamassa Etelä- Pohjanmaan maakunnassa yhtenäistä käytäntöä työssäoppimiseen. Opas sisältää perusmateriaalin työpaikkaohjaajakoulutukseen ja on tarkoitettu täydennettäväksi toimialaja tutkintokohtaisesti. Työpaikkaohjaajaksi voi kouluttautua projektin järjestämissä koulutustilaisuuksissa tai osallistumalla verkkokurssille (http://moodle.epedu.fi/) Koulutuksen voi suorittaa myös tutustumalla koulutusmateriaaliin joko itsenäisesti tai yhdessä työssäoppimisesta vastaavan opettajan kanssa. 2 ov:n laajuinen työpaikkaohjaajakoulutus voidaan suorittaa perehtymällä oppaaseen ja palauttamalla tehtävät sovittuna ajankohtana. Koulutuksen suorittamisesta myönnetään todistus. Tutustu huolellisesti kirjalliseen materiaaliin ennen kuin aloitat etätehtävien tekemisen. Tekstiä kannattaa lukea osissa, yksi aihekokonaisuus kerrallaan. Tekstiin liittyvät etätehtävät löydät tekstiosioiden jälkeen. Voit palauttaa etätehtävät joko seuraavalla lähiopetusjaksolla, postitse, faxilla, sähköpostitse tai verkkooppimisympäristössä (Moodle). Etätehtävien tekemiseen saat tarvittaessa apua ja ohjausta projektivastaavalta tai opettajilta. Kirjallista materiaalia lukiessasi ja etätehtäviä tehdessäsi käsiteltäviä asioita kannattaa pohtia oman työpaikkasi kannalta konkreettisten esimerkkien kautta. Näin saat koulutusmateriaalista parhaan mahdollisen hyödyn juuri omiin tarpeisiisi! Kiitän koulutukseen osallistuneita työpaikkaohjaajia, oppilaitosten opettajia ja muuta henkilöstöä sekä rehtoreita hyvin sujuneesta yhteistyöstä he mahdollistivat tämän koulutuspaketin laatimisen. Kiitos kuuluu myös projektin ohjausryhmälle ja työryhmälle, jotka tukivat rakentavin ehdotuksin projektin etenemistä ja materiaalin syntyä. momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Seinäjoella Virpi Lahti

4

5 Sisällysluettelo Lukijalle 3 1. Ammatillinen koulutus ja työssäoppiminen Ammatillinen peruskoulutus Työssäoppiminen osana ammatillista koulutusta TOPS Ammattiosaamisen näytöt Työssäoppimisen järjestäminen ja pelisäännöt Osapuolten tehtävät ja vastuut Työssäoppiminen prosessina Opiskelijan perehdyttäminen Työturvallisuus, vastuut ja vakuutukset Työssäoppiminen: Sedu, Hami ja Kurikan ammattioppilaitos Työssäoppijan ohjaaminen työpaikalla Työpaikkaohjaajan rooli Oppimista ohjaavat käsitykset ihmisistä, tiedosta ja oppimisesta Ammattitaidon oppiminen Erilaisia opiskelutapoja työssäoppimisen aikana Palaute motivoi ja parantaa oppimistuloksia Työssäoppimisen arviointi Lopuksi Tehtävät Ammatillisen koulutuksen sanastoa Suositeltavaa kirjallisuutta ja lisätietoja 88 Lähdeluettelo 91 Liitteet 93

6

7 1. Ammatillinen koulutus ja työssäoppiminen - Ammatillisen koulutuksen keskeisten piirteiden sekä oman alan ja sen tutkintokohtaisten tavoitteiden tuntemus - Työssäoppimisen suunnittelu ja toteuttaminen työpaikalla - Työpaikalta edellytettävät laatuvaatimukset ja oppimisympäristöjen kehittäminen

8 8 Tri / Lis. Ylemmät korkeakoulututkinnot AMK-jatkotutkinnot Työkokemus Alemmat korkeakoulututkinnot Yliopistot Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut Lukiokoulutus Ylioppilastutkinnot Lukiot Ammatillinen peruskoulutus Ammatilliset perustutkinnot Ammattilliset oppilaitokset Oppisopimuskoulutus Työkokemus Näyttötutkinnot Erikoisammattitutkinnot Ammattitutkinnot Ammatilliset perustutkinnot Perusopetus Oppivelvollisuus Ikä Työkokemus Esiopetus peruskouluissa ja päiväkodeissa 6 KUVIO 1: Suomen koulutusjärjestelmä

9 momutoko 1.1 Ammatillinen peruskoulutus 9 Tehtävät ja tavoitteet Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeelliset tiedot ja taidot sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Tavoitteena on antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998) Ammatillinen perustutkinto Ammatillista peruskoulutusta järjestetään käytännöllisesti katsoen kaikilla aloilla. Ammatillisia perustutkintoja on Suomessa kaikkiaan 52, ja niissä on erilaisia koulutusohjelmia yhteensä 113 (http://www.oph.fi/). Liitteestä 1 voit tarkistaa mitä perustutkintoja ja koulutusohjelmia Seinäjoen koulutuskeskus, Härmänmaan ammattiinstituutti ja Kurikan ammattioppilaitos tarjoavat. (LIITE 1). Tutkinnot antavat laaja-alaiset perusvalmiudet alan tehtäviin ja lisäksi erikoistuneemman osaamisen jollakin ammattialan osa- alueella. Kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tuottaa yleisen jatko-opinto-oikeuden. (OPM:n asetus 216/2001.) Ammattitaitotavoitteiden rinnalla koulutuksen keskeisenä tavoitteena on nuoren persoonallisuuden monipuolinen kehitys ja kasvu yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi jäseneksi. Ammatillisen koulutuksen yhteiset tavoitteet korostavatkin ammatillisen ja persoonallisen kasvun kiinteää yhteyttä. Lisäksi ammatillisen koulutuksen tulee tuottaa opiskelijoille sellaisia valmiuksia, että he pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Koulutuksen tuleekin antaa opiskelijalle valmiuksia: kansainvälisyyteen kestävän kehityksen edistämiseen teknologian ja tietotekniikan hyödyntämiseen yrittäjyyteen laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan kuluttajaosaamiseen elinikäiseen oppimiseen työsuojelusta ja terveydestä huolehtimiseen (Opetushallitus 2001, 10.) Tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, joka jakautuu seuraavasti: 90 ov ammatillisia opintoja ja niitä tukevaa työssäoppimista 20 ov yhteisiä opintoja 10 ov vapaasti valittavia opintoja (yksi opintoviikko (ov) vastaa noin 40 tunnin työpanosta).

10 10 Tutkintoon kuuluvat ammatilliset opinnot on muodostettu työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta. Niitä tukevia yhteisiä opintoja (yht. 20 ov) kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa ovat: äidinkieli yhteiskunta-, yritys- ja toinen kotimainen kieli työelämätieto vieras kieli taide ja kulttuuri matematiikka liikunta ja terveystieto fysiikka ja kemia (Valtioneuvoston päätös 213/1999.) Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen kestää 2-3 vuotta. Ylioppilaiden koulutusaika on 0,5-1 vuotta lyhyempi lukio-opintojen hyväksilukemisen vuoksi. Kaksoistutkintoa suorittavat opiskelijat saattavat tarvita opiskeluunsa enemmän aikaa. Oppilaitoksessa, oppisopimuksella vai näyttötutkintona? Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa joko oppilaitos muotoisena tai oppisopimuksella. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen työsopimukseen, jonka koulutuksenjärjestäjä vahvistaa. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona. Oppilaitoksen opetussuunnitelma pohjautuu Opetushallituksen määräykseen Valtioneuvosto päättää ammatillisen koulutuksen yleisistä tavoitteista, tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista. Opetusministeriö (OPM) päättää tarkemmin tutkinnoista ja niiden laajuudesta. Opetus- hallitus (OPH) antaa valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet, joissa määritetään opintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Opetus- suunnitelman perusteet (OPS) on määräys, jolla koulutuksen järjestäjä velvoitetaan sisällyttämään koulu- tai järjestäjäkohtaiseen opetussuunnitelmaan nämä tavoitteet ja sisällöt. Määräyksellä varmistetaan koulutuksellisten perusoikeuksien ja tasa-arvon sekä opetuksellisen yhtenäisyyden ja laadun, samoin kuin oikeusturvanäkökohtien toteutuminen. (http://www.oph.fi/ops/index.html). Koulutuksen järjestäjä laatii OPH:n määräyksen pohjalta opetus- suunnitelman, jossa määritetään oppilaitoksessa tavoiteltava osaaminen sekä yhteiset periaatteet ja menettelytavat tavoitteisiin pääsemiseksi. Ammatillisiin perustutkintoihin liitetään 2006 syksyllä ammattiosaamisen näytöt, jotka ovat yhteistyössä työelämän kanssa järjestettäviä opinnäytteitä opiskelijan osaamisen tasosta (kts. kohta 1.4). Näytöillä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näytöt toteutetaan pääsääntöisesti työssäoppimisjaksojen aikana. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja voidaan suorittaa ammatillisen lisäkoulutuksen näyttötutkintoina. HOPS on jokaiselle opiskelijalle erikseen laadittava kirjallinen suunnitelma opintojen suorittamiseksi. HOPSn perustana ovat oppilaitoksen opetussuunnitelma, opiskelijan aikaisemmat opinnot sekä tavoitteet. Henkilökohtainen opetussuunnitelma pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin. HOPSiin määritellään opintojen suoritusjärjestys, opintojen sisällöt sekä yksilöllinen koulutusaika.

11 momutoko Opintojen muodostuminen Opinnot muodostuvat yhtä aihekokonaisuutta käsittelevistä opintokokonaisuuksista, jotka koostuvat pienemmistä asiakokonaisuuksista eli opintojaksoista. Opintojaksot ovat yhden tai useamman opintoviikon laajuisia. Opintojaksojen arvosanoista muodostuu opintokokonaisuuden arvosana, joka merkitään tutkintotodistukseen. Etäopetusta on mahdollista hyödyntää sellaisten opintojaksojen opetuksessa, jotka eivät edellytä opiskelijan läsnäoloa. Etäopetusta käytetään yksilöllisesti lähinnä silloin, kun opiskelijalla on sairauden tai poissaolojen takia jäänyt opintosuorituksia suorittamatta. Tällöin opiskelijalle voidaan antaa tehtäviä, jotka hän suorittaa ja palauttaa sovitulla tavalla. 11 Opintojen mitoituksen perusyksikkö on opintoviikko (ov), joka vastaa keskimäärin opiskelijan 40 tunnin työpanosta. Opintoviikko sisältää järjestettyä opetusta eli opettajan ohjaamaa ns. lähiopetusta sekä opiskelijan itsenäistä työskentelyä. Opiskelussa hyödynnetään monimuoto-opiskelua, jossa yhdistyvät lähiopetus, itsenäinen työskentely ja etäopetus. Lähiopetus on opettajan ohjaamaa opetusta, joka voi tapahtua esim. luokkahuoneessa tai työn äärellä, joko ryhmäopetuksena tai yksilöllisesti opiskelijan tarpeen mukaan. Opetettava asia vaikuttaa siihen, kuinka paljon lähiopetusta käytetään. Opiskelussa painotetaan opiskelijan itseohjautuvuutta. Opintoihin sisältyy merkittävä määrä opiskelijan itsenäistä työskentelyä. Se saattaa olla tiedon etsintää eri lähteistä (kirjat, lehdet, internet, haastattelut), kirjallisen materiaalin laadintaa tai tehtäviä, tutustumiskäyntejä, työtehtävien ja harjoitusten tekemistä yms. Itsenäisen työskentelyn tarkoituksena on valmentaa opiskelijaa elinikäistä oppimista varten. Koulussa opiskelu tapahtuu usein ryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa. Yhteistoiminnallinen oppiminen on tavallista ryhmätyötä pidemmälle viety oppimisen muoto, jossa opiskelijat oppivat tietojen, taitojen ja ongelmanratkaisun lisäksi myös yhteistyötä ja vuorovaikutustaitoja. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa opiskelijaryhmälle annetaan tehtäväksi selvittää jokin opittavana oleva uusi asia. Opiskelijat toimivat ryhmässä erilaisissa rooleissa, kuten esimerkiksi aloitteen tekijä, kirjuri, rohkaisija, kriitikko, ymmärtämisen tarkistaja tai tarkkailija. Tehtävä jaetaan ryhmän jäsenten kesken. Ryhmällä on yhteisvastuu jäsentensä oppimisesta, jokainen opiskelija on velvollinen opettamaan muille oman osuutensa yhteisestä asiasta. Lopuksi ryhmät opettavat oppimansa asiat muille ryhmille. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa oppija - harjoittelee yhteistoimintaa erilaisissa ryhmissä työskennellen - sitoutuu työhön ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen - vastaa omasta ja opiskelutovereidensa oppimisesta - huolehtii saamastaan erityisvastuusta - arvioi ja kehittää työskentelyään (Koppinen & Pollari 1995, 8-47.)

12 12 Opiskelu oppilaitoksissa Opiskelussa yhdistyvät teoria ja käytännön harjoittelu. Myös teoriaosuudet ovat yleensä käytännönläheisiä ja liittyvät työn tekemiseen. Opiskelun tukena käytetään erilaisia oppimismenetelmiä, mm. - luennot - kirjalliset tehtävät - tentit - tekemällä oppiminen yksin ja ryhmässä - projektit Opintoihin sisältyy opinnäytetyö, joka voi olla joko opintoja kokoava tai tutkinnon jonkin osa-alueen erityisosaamista osoittava tehtäväkokonaisuus. Opinnäytetyö koostuu käytännön työstä ja siihen liittyvästä kirjallisesta osuudesta. Työssä korostetaan suunnitelmallisuutta, vastuuntuntoa, taloudellisuutta, tehokkuutta, kannattavuutta. Opiskelija voi tehdä opinnäytetyönsä työssäoppimispaikkaan, jolloin työnantaja /yritys voi hyödyntää opiskelijan osaamista ja tietotaitoa.

13 momutoko 1.2 Työssäoppiminen osana ammatillista koulutusta 13 Työssäoppiminen perustuu lakiin ja asetukseen Työssäoppiminen on osa ammatillista tutkintoa ja opetussuunnitelmaa. Työssäoppimisesta on säädetty koululainsäädännössä. Kaikkiin tutkintoihin tulee sisältyä vähintään 20 opintoviikon (ov) eli n. ½ vuoden laajuinen työssäoppiminen, joka toteutetaan työpaikoilla. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua, jonka laajuus on yhteensä vähintään 20 opintoviikkoa. Tavoitteena on, että opiskelija oppii aidoissa työelämän tilanteissa osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta sekä saa yleisiä valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. Työssäoppimisen tavoitteet ja mahdollisuudet Työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän työssäoppimisen tarkoituksena on lisätä koulutuksen työelämävastaavuutta sekä yhteistyötä oppilaitosten ja työ- sekä elinkeinoelämän välillä. Työssäoppiminen helpottaa ammattitaitoisen työvoiman saantia ja opiskelijoiden työllistymistä. Ammattiin valmistuvat nuoret saavat käytännön tuntumaa alansa työtehtäviin työssäoppimisjakson aikana. Työssäoppiminen syventää ammatillista osaamista ja edistää nuorten välitöntä työllistymistä ja helpottaa nuorten työmarkkinoille siirtymistä ja lisää työmarkkinatietoutta. Työssäoppimisen tavoitteena on tehdä tutuksi työelämän pelisääntöjä ja toimintatapoja, ehkäistä syrjäytymistä ja mahdollistaa opettajien ja asiantuntijoiden vaihtoa. Lisäksi työssäoppiminen vahvistaa ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta. Tavoitteet asetetaan työpaikan edustajan, opettajan ja opiskelijan yhteistyönä. Työssäoppimisesta on hyötyä kaikille osapuolille, se tarjoaa monia mahdollisuuksia niin työpaikalle, opiskelijalle kuin oppilaitoksellekin. Työssäoppiminen yrityksen ja sen henkilöstön mahdollisuutena saada osaavaa ja työpaikalle soveltuvaa työvoimaa vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen ja suunnitteluun kehittää työpaikan oppimiskulttuuria ja kaikkien työntekijöiden kouluttautumista hyödyntää oppilaitoksen osaamista, asiantuntemusta ja koulutuspalveluja (esim. opinnäytetyö, laitteiden ja koneiden yhteiskäyttö) oppia tuntemaan nuorten odotuksia ja ajatusmaailmaa edistää elinikäistä oppimista työpaikoilla

14 Työssäoppiminen on työnantajan kannalta myös verkostoitumista! 14 Työssäoppiminen opiskelijan ammatillisessa kasvussa tukee ajanmukaista ammattitaidon oppimista aidoissa ja erilaisissa oppimis- ja työympäristöissä saada tukea ammatilliseen kasvuun ja erikoistumiseen syventää ammatillista osaamista ja saada ajanmukaisia työelämävalmiuksia tutustua työelämän pelisääntöihin ja työtapoihin kehittää vuorovaikutustaitoja ja saada monipuolisia kontakteja kehittää vastuuntuntoa työstä ja opiskelusta sekä lisätä opiskelumotivaatiota kohottaa opiskelijan itsetuntoa ja itsenäistä toimintaa itsenäistyä opettaa markkinoimaan omaa osaamistaan -> työllistyä Työssäoppiminen oppilaitoksen ja opettajan resurssina vahvistaa oppilaitoksen ja työelämän yhteistyötä ja koulutuksen suunnittelua monipuolistaa oppimisympäristöjä mahdollistaa harvinaisten koneiden ja laitteiden sekä uuden teknologian käytön parantaa koulutuksen tunnettavuutta työelämässä pitää yllä ja kehittää opettajien ammattitaitoa monipuolistaa opiskelijan arviointia. Työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyö Työssäoppimisen onnistunut toteutus ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivista yhteistyötä ja vuorovaikutusta työpaikan ja oppilaitoksen välillä. Työssäoppimisen onnistumisesta ovat vastuussa opiskelija, oppilaitos ja ohjaava opettaja sekä työpaikka ja työpaikkaohjaaja. Yhteistyö käsittää mm. työssäoppimisen yhteistyöstä sopimisen (puitesopimus) työssäoppimisen tavoitteista ja sisällöistä sopimisen (koulutussopimus) työssäoppimisen käytäntöjen järjestelyt (työajat, ruokailut, työvaatetus jne.) työssäoppimisen ohjaamisesta sopiminen: - työpaikkaohjaajan nimeäminen - ohjaavan opettajan nimeäminen työssäoppimisen arviointi ja palautekeskustelut Yhteistyö voi tuoda esiin asioita, jotka tulee huomioida työssäoppimisen kehittämiseksi. Asioita voivat olla mm. työpaikkaohjaajakoulutustarpeet oppilaan valmentaminen ennen työssäoppimisjaksoa tarvittavat turvakoulutukset jne.

15 momutoko Missä ja milloin? Työssäoppimispaikkoina voivat toimia sekä yksityinen että julkinen sektori. Työssäoppimispaikaksi soveltuu asetuksen mukaan sellainen työpaikka, jolla on käytettävissä opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa tarpeellinen työvälineistö ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan osoittaa opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Työssäoppiminen tai osa siitä voidaan suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja siitä on etukäteen sovittu. Työssäoppiminen voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa jaksossa ja se voidaan jaksottaa opiskeluajan eri opintovuosille. Usein työssäoppimisjaksot painottuvat kuitenkin opintojen loppupuolelle. Tavoitteena ovat ammatin oppimisen kannalta riittävän pitkät työssäoppimisen jaksot. Opintojen alussa jaksot voivat olla lyhyitä, mutta tietojen ja taitojen kartuttua mahdollisimman pitkäkestoisia, jolloin opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Työssäoppiminen toteutetaan pääsääntöisesti lukuvuoden aikana (poikkeuksena ovat kaksoitutkinnonsuorittajat, jotka työssäoppivat pääsääntöisesti kesällä ja lomien aikana) TOPS TOPS on työssäoppimisjakson alussa opiskelijalle laadittava Työssäoppimisen henkilökohtainen opetus- ja opiskelusuunnitelma, jonka laadintaan osallistuvat opiskelija, oppilaitoksen yhteyshenkilö ja työnantaja. TOPS:n avulla yksilöllistetään opiskelu. Työpaikalla suoritettavat opintojaksot, niiden keskeiset tavoitteet, konkreettiset tehtävät ja laajuus sovitaan yhdessä ja opettaja kirjaa ne opintojaksokuvauksiksi. Nämä kuvaukset muodostavat TOPSn kirjallisen dokumentin. Tavoitteet määritellään niin konkreettisesti, että sekä opiskelija että työpaikkaohjaaja tietävät, mitä opiskelijan tulee osata työssäoppimisjakson päätyttyä. On tärkeää, että tavoitteet ovat selkeät sekä opiskelijalle että hänen kanssaan työskenteleville. Tavoitteisiin vaikuttavat mm. opiskelijan opintovaihe, ammattialakohtaiset tavoitteet, työpaikan tarjoamat mahdollisuudet sekä opiskelijan omat tavoitteet ja valmiudet. TOPSia voidaan tarkentaa työssäoppimisjakson edistyessä. Lähtökohtana työssäoppimisen suunnitelmaa laadittaessa on, että oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa.

16 16 TOPS TOPSn toteutumista seurataan arviointikeskusteluissa sekä opiskelijan työssäoppimispäiväkirjan, mahdollisten oppimistehtävien ja portfolion avulla. Opiskelijan yksilölliset tavoitteet Oppilaitoksen OPS Työelämän ammattitaitovaatimukset KUVIO 2: Työssäoppimisen henkilökohtainen opetus- ja opiskelusuunnitelma TOPSn laatiminen on tärkeätä, sillä sen avulla todetaan sopijaosapuolet työjärjestelyt: ruokailu, työmatkat, työvaatetus, salassapitovelvollisuus todetaan erityiset työturvallisuusseikat selkiytetään ja konkretisoidaan opiskelun tavoitteet työpaikalla varmistetaan kirjallisesti, että opiskelijan toimenkuva kattaa opetussuunnitelman sisällöt varmistetaan opiskelun suunnitelmallisuus yksilöllistetään opinnot (opiskelijan omat oppimistavoitteet) selkiytetään arviointia

17 momutoko 1.4 Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa ammattiosaamisensa käytännön työtehtäviä tekemällä. 17 Ammattiosaamisen näytössä opiskelija näyttää osaamistaan, ei osaamattomuuttaan Ammattiosaamisen näytöt ja muu arviointi Laadukas opetus, ohjaus ja työssäoppiminen Toimiva koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Monipuoliset työelämäyhteydet ja muut verkostot Opetussuunnitelman perusteet N Ä Y T T Ö Suunnittelu Näytön antamisen mahdollisuuden esittäminen työpaikalla (opettaja, opiskelija) Näyttötehtävästä sopiminen: HOPS, kansalliset näyttöaineistot Näyttötehtävän ja - ympäristön sopivuus OPS:n ammatillisiin kokonaisuuksiin Näytön ajankohdan sopiminen, ohjeistukseen ja materiaaliin tutustuminen Toteutus HOPS / TOPS Harjaantuminen Opiskelija saa ohjeistuksen tehtävään Opiskelija osoittaa osaamisensa työtä tekemällä = ammattiosaamisen näyttö Näyttöä ohjaavat ja seuraavat työelämän edustaja ja/tai opettaja Näyttö voidaan tarvittaessa keskeyttää Arviointi Palaute- ja arviointikeskustelu: kuinka hyvin OPS:n mukainen ja keskeinen ammatillinen osaaminen on saavutettu Opiskelija, opettaja, työpaikkaohjaaja Mahdollisuus korottaa arvosanaa Hyväksytty näyttö: Näyttötodistus KUVIO 3: Näytön rakenteen prosessikaavio Ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan ja ops:n perusteiden toteutumisen arviointia Hallituksen esityksen mukaan ammattiosaamisen näytöt otetaan käyttöön viimeistään elokuussa 2006 alkavassa koulutuksessa. käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näyttöjen arvioinnissa korostuvat käytännön osaaminen ja työelämän edustajien rooli. Ammattiosaamisen näytöt ovat osa opetussuunnitelman perusteiden mukaista ammatillista koulutusta ja opiskelijan arviointia. Näytöt ovat työtilanteita, jotka koulutuksen järjestäjä ja työelämän edustajat yhdessä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat. Opiskelija osoittaa Jokaisen ammatillisen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen tulee osoittaa ja arvioida ammattiosaamisen näytössä. Näytöt liitetään osaksi opintoja koko koulutuksen ajalle ja niiden määrä voi vaihdella perustutkinnoittain, koulutusohjelmittain ja yksiköittäin.

18 18 Ammattiosaamisen näyttöihin sisältyy ennakko-ohjaus, toteutuksen suunnittelu, toteutus ja arviointikeskustelu, palautteen kerääminen ja arvioinnin dokumentointi. Ammattiosaamisen näytöt opiskelija antaa kaikista ammatillisista opintokokonaisuuksista. Ammattiosaamisen näyttö annetaan yhdestä tai useammasta opintokokonaisuudesta kerrallaan tai osasta opintokokonaisuutta. Useamman opintokokonaisuuden yhteisestä näytöstä on selvittävä arviointi opintokokonaisuuksittain. Vastaavasti osanäytöistä kootaan opintokokonaisuuden kokonaisarviointi. Näytöt parantavat ammatillisen koulutuksen laatua lisäämällä koulutuksen työelämävastaavuutta edistämällä opiskelijoiden siirtymistä koulutuksesta työelämään yhtenäistämällä opiskelijoiden arviointia tuottamalla koulutuksen paikalliseen ja kansalliseen kehittämistyöhön arviointi- ja palautetietoa oppimistuloksista, opetussuunnitelmien, opetusjärjestelyjen sekä ohjaus- ja tukitoimien toimivuudesta. Ammattiosaamisen näytöistä opiskelijalle annetaan näyttötodistus, joka on osa tutkintotodistusta. Tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä, mutta näyttötodistuksen allekirjoittaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavan toimielimen puheenjohtaja. Näytöt toteutetaan Opetushallituksen päättämien tutkintokohtaisten opetussuunnitelman perusteiden ja kansallisten näyttöaineistojen pohjalta. (Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteet ja kansalliset näyttöaineistot löytyvät Internetistä osoitteesta Opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat näytöt yhdessä. Koulutuksen järjestäjät varmistavat näytöillä ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta ja laatua sekä saavat palautetta opetuksen ja opiskelijoiden ohjauksen kehittämiseksi. Kansallinen oppimistulosten arviointi tapahtuu tulevaisuudessa ammattiosaamisen näyttöjen perusteella. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja toteuttaminen Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan toimialakohtaisissa kehittämisryhmissä sekä toteutetaan ja arvioidaan oppilaitosten ja työelämän yhteistyönä opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti. Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan pääsääntöisesti työelämässä työssäoppimisen yhteydessä. Tarvittaessa osa ammattiosaamisen näytöistä voidaan toteuttaa oppilaitoksessa. Valittaessa ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamispaikkaa ja tapaa, työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä vastaava opettaja varmistaa, että työssäoppimispaikalla on sellaiset valmiudet ja mahdollisuudet, että siellä voidaan toteuttaa näyttöjä.

19 momutoko Ammatillisen koulutuksen näyttöjärjestelmässä koulutuksen järjestäjän vastuut: asettaa näyttöjä varten toimielimen/-elimet, voi olla myös usean järjestäjän yhteinen (AKL 25 a ) määrää opetussuunnitelmassaan ammattiosaamisen näytöistä päättää tarkemmin toimielimen muista tehtävistä, toimintatavoista ja päätöksenteosta sekä toimielimen jäsenille maksettavista palkkioista (AKL 25 a ) tekee päätöksen osaamisen tunnustamisesta (AKL 30 ) tiedottaa opinnoista (AKA 3 ) Toimielin Näyttöjen toteuttamisesta vastaavat koulutuksen järjestäjät. Työelämäyhteistyötä varten jokainen koulutuksen järjestäjä asettaa toimielimen, joka valvoo ja ohjaa näyttötoimintaa. Toimielin voi olla monialainen, alakohtainen, tutkintokohtainen tai koulutusohjelmakohtainen. Toimielimessä ovat jäseninä koulutuksen järjestäjän, opettajien, asianomaisen alan elinkeino- ja työelämän sekä opiskelijoiden edustajat. Toimielin voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Toimielimen lain mukaisena tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, sekä määrätä näyttöjen arvioijat. Toimielin päättää näyttöjen arvioinnin suorittavista henkilöistä. Lisäksi toimielin käsittelee opiskelijan arviointia, muutkin kuin ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät, koskevat oikaisuvaatimukset, jotka ennen lainmuutoksen voimaantuloa ovat olleet lääninhallitusten tehtävinä. Toimielimen puheenjohtaja ja muut jäsenet nimitetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Opiskelijoita edustavan jäsenen tulee olla 15 vuotta täyttänyt ja hän ei voi olla toimielimen puheenjohtajana. Hänellä on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa toimielimen käsitellessä opiskelijan arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Toimielimen jäsenten esteellisyyteen sovelletaan hallintolain :ssä säädettyjä esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Ammatillisen koulutuksen näyttöjärjestelmässä toimielimen vastuut: hyväksyy suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista valvoo näyttötoimintaa päättää näyttöjen arvioijista käsittelee opiskelijan arviointia, muutkin kuin näyttöjä, koskevat oikaisuvaatimukset puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistuksen Työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevat sopimukset Työpaikalla tapahtuvan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen osapuolten tehtävistä ja vastuista, opiskelijan ohjauksesta sekä osaamisen arvioinnin toteuttamisesta sovitaan työnantajan ja koulutuksen järjestäjän/oppilaitoksen välisessä asiakirjassa, Sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä 19

20 20 koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä (Liite 4). Sopimuksen neuvottelee ennen työssäoppimisen tai ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista koulutuksen järjestäjän edustaja tai oppilaitoksen edustaja. Työssäoppimisen kestosta ja työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen ajoituksesta ja järjestämisestä sekä opiskelija-arvioinnin menettelytavoista sovitaan opiskelijan, ohjaavan opettajan ja työpaikkaohjaajan allekirjoittamassa asiakirjassa, Sopimus opiskelijan työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen osaamisen näytöistä (Liite 5). Tämän sopimuksen työpaikkaohjaaja tai ammattiosaamisen näyttöjen arvioijana allekirjoittavan henkilön on täytettävä ammattiosaamisen toimielimen asettamat osaamisvaatimukset. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöistä vastaava opettaja varmistaa osaamisen ja neuvottelee kyseisen sopimuksen. Näiden sopimusten liitteenä on oltava Toteuttamissuunnitelma työssäoppimisen ja ammatti- osaamisen näyttöjen tavoitteista, keskeisistä sisällöistä ja opiskelijan arvioinnista arviointikriteereineen (liite 6). Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavan toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Toimielin voi päättää, että arviointiin osallistuvat kaikki määrätyt oppilaitoksen opettajat tai nimeltä mainitun yrityksen työpaikkaohjaajat tai suoraan nimetä arvioinnista päättävät henkilöt määräajaksi tai toistaiseksi. Toimielin voi päättää, että opettaja tai työelämän edustaja voi päättää arvosanasta yksin. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa käytetään samaa asteikkoa kuin opintosuoritusten arvioinnissa. Erityisopetuksessa näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin osallistuvan muun henkilön kuin opettajan pätevyydestä säädetään asetuksen 11 :ssä siten, että tällä tulee olla sellainen koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu asianomaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa. Pätevyyden riittävyydestä ei ole annettu asetuksessa olevaa säännöstä tarkempia määräyksiä, joten se jää koulutuksen järjestäjän harkintaan. Arvioijan esteellisyyteen sovelletaan hallintolain :ssä säädettyä. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista enemmän kohdassa 4 Työssäoppimisen arviointi s. 59.

21 momutoko TAULUKKO 1: Opetussuunnitelmaperusteiden ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen eroja 21

22 TAULUKKO 1: Opetussuunnitelmaperusteiden ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen eroja 22

23 2. Työssäoppimisen järjestäminen ja pelisäännöt - Työssäoppimista ohjaavat keskeiset säädökset ja määräykset sekä alan sopimukset - Alalle ominaisten työsuojelu- ja turvallisuusohjeiden soveltaminen työssäoppimistehtävien suunnittelussa ja toteutuksessa - Työssäoppijan ja työpaikan henkilöstön perehdyttäminen työssäoppimiseen

24

25 momutoko 2.1 Osapuolten tehtävät ja vastuut Oppilaitoksissa opetuksen ohella työssäoppiminen on aina ollut luonnollinen oppimismuoto etenkin käsityöammattien yhteydessä. Oppipoika kisälli mestari -järjestelmä on ollut käytössä ennen oppisopimuskoulutusta ja käsityöläisten ammattikouluja. (Kulmala 2000, 41; Silvennoinen, Naumanen & Hautala 1994, ) Viiden viikon mittainen työharjoittelu on aikaisemmin ollut osa ammatillista koulutusta. Oppiminen työssä ei siis sinällään ole uusi asia. Työssäoppiminen eroaa kuitenkin esimerkiksi työharjoittelusta: se on mm. pitkäkestoisempaa, tavoitteellisempaa ja ohjatumpaa oppimista. 25 Työssäoppiminen on käytännönläheinen oppimismenetelmä, jossa pyritään mahdollisimman laajasti ottamaan huomioon opiskelijan tarpeet ja kannustetaan opiskelijaa omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen. Työssäoppimisen tarkoituksena on työhön ja ammattiin kasvaminen ja työelämän edellyttämien valmiuksien oppiminen. KUVIO 4: Työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua ja työssä oppimista

26 26 Opiskelija Työpaikka Oppilaitos Työmarkkinaosapuolet Työsuojeluviranomaiset KUVIO 5: Työssäoppiminen on osapuolten välistä yhteistyötä Oppilaitos hankkii työssäoppimispaikat yhdessä opiskelijoiden kanssa varmistaa työpaikan edellytykset työssäoppimisen järjestämiseksi varmistaa, että oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu myös työssäoppimisjakson aikana valmistelee ja tekee sopimukset työantajan kanssa (LIITE 4) laatii opiskelijakohtaiset työssäoppimisen suunnitelmat valmentaa opiskelijaa työssäoppimista varten huolehtii koulutuksen työelämävastaavuudesta ja koulutustarpeiden ennakoinnista huolehtii opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutuksesta ja verkostoitumisesta osallistuu opiskelijan ohjaukseen ja arviointikeskusteluun työpaikalla kehittää alueellista ja paikallista yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa välittää tiedon opiskelijan valmiuksista Oppilaitos on työssäoppimisen pääorganisoija, vastuu tutkinnosta on oppilaitoksella. Työnantaja tarjoaa edellytykset koulutuksen järjestämiselle ja antaa niistä tietoja sopii kirjallisesti oppilaitoksen kanssa työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämisestä (LIITE 4) nimeää vastuullisen työpaikkaohjaajan / työnantajan yhteyshenkilön vastaanottaa opiskelijan työssäoppimisen alkaessa perehdyttää opiskelijan työpaikkaan, tehtäviin ja tapoihin ohjaa ja arvioi opiskelijan oppimista työpaikalla vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työssäoppimisen aikana tiedottaa työpaikan henkilöstölle työssäoppimisesta Työnantaja tarjoaa edellytykset työpaikalla tapahtuvalle koulutukselle, ohjaukselle ja arvioinnille. Tärkeää on, että työssäoppimispaikka on sellainen, missä oppimistavoitteet on mahdollista saavuttaa. Opiskelija tekee sopimuksen työnantajan kanssa (LIITE 5) osallistuu työpaikalla annettavaan opetukseen tekee työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovitut tehtävät ja noudattaa työssäoppimissopimuksessa sovittuja asioita noudattaa työpaikan järjestystä sekä työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä suorittaa itsearviointia annettujen ohjeiden mukaisesti pitää oppimispäiväkirjaa noudattaa salassapitovelvollisuutta Opiskelijan tulee olla aktiivinen ja oma-aloitteinen, vastuu oppimisesta on hänellä itsellään.

27 2.2 Työssäoppiminen prosessina momutoko OPISKELIJA hops Sopimukset 27 TYÖPAIKKA Työpaikkaohjaaja - perehdyttää - ohjaa -arvioi Tavoitteet TOPS TYÖSSÄOPPIMINEN 20 ov Opiskelijan perehdyttäminen työpaikkaan Tavoitteiden mukainen ja ohjattu opiskelu oppimistehtävät OPPILAITOS Opetussuunnitelma Työssäoppimisen tavoitteet Ohjaava opettaja Pitää yhteyttä työpaikalle ja opiskelijaan: - käynnit - puhelut - tekstiviestit - sähköposti Arviointi Opiskelijan itsearviointi Arviointikeskustelut Työelämä KUVIO 6: Työssäoppiminen prosessina

28 2.3 Opiskelijan perehdyttäminen Hyvin hoidettu vastaanotto ja perehdyttäminen auttavat opiskelijaa pääsemään mahdollisimman nopeasti työtehtäviin kiinni luoden samalla myönteisen asenteen tulijalle. 28 Opiskelija tulee perehdyttää työpaikkaan muiden uusien työntekijöiden tavoin. Työssäoppimisjakson aikana opiskelijan tulisi saada tuntuma paitsi omaan työhönsä, myös kokonaiskuva yrityksen toiminnasta ja siellä tehtävästä työstä. Myös työpaikan sisäisiä sääntöjä ja menettelytapoja on syytä korostaa. Erityistä huomiota opiskelijan perehdyttämisessä tulee kiinnittää työturvallisuuteen. Työssäoppijalle tulisi antaa mahdollisimman monipuolisesti tietoa yrityksestä ja sen toimintatavoista. Perehdyttämisessä voidaan käyttää henkilökohtaisen opastuksen ja keskustelujen ohella mahdollista käytössä olevaa kirjallista materiaalia (esim. yrityksen vuosikertomus, henkilökunta- ja asiakaslehdet, tiedotteet, työturvallisuusohjeet, henkilökuntaeduista kertova materiaali). Mikäli yrityksellä on omat kotisivut, voi opiskelijaa pyytää perehtymään niihin myös itsenäisesti. Esittele opiskelijalle toimintatavat yrityksen liikeidea, toiminta-ajatus (Mitä? Kenelle? Miksi? Miten?) muut työyhteisön jäsenet tilat koneiden ja laitteiden käyttö ja hoito-ohjeet yhteistyökumppanit, toimintaympäristö työturvallisuusasiat työaika ja lomat tauot sosiaali- ym. edut yleiset asiat (poissaoloilmoituskäytäntö, matkapuhelimen käyttö, pukeutuminen, mahdollinen palkanmaksu ym.) OPISKELIJAN PEREHDYTTÄMINEN = Opiskelijalle annetaan kokonaiskuva yrityksestä, työympäristöstä ja työyhteisöstä. Hänelle tehdään selväksi työpaikan käytännöt ja säännöt ja hänet tutustutetaan työtehtäviin.

29 momutoko Perehdyttämisessä huomioitavia asioista: 1. YRITYS, SEN TOIMINT OIMINTA A JA ASIAKKAAT [ ] Yrityksen toiminta-ajatus / liikeidea [ ] Yrityksen asiakkaat 2. YRITYKSEN ORGANISAATIO TIO JA HENKILÖKUNTA [ ] Yrityksen johto ja esimiehet [ ] Yrityksen organisaatio ja toimipisteet [ ] Yrityksen eri osastot ja henkilöstö 3. TOIMINT OIMINTATAVA VAT T YRITYKSESSÄ [ ] Yrityksen tärkeät asiat / arvot [ ] Henkilöstön työasu, ulkoinen olemus, käytös [ ] Asiakaspalvelu [ ] Vaitiolovelvollisuus 4. YRITYKSEN TILAT T JA KULKUTIET [ ] Kulkeminen ja kulunvalvonta [ ] Kulkutiet, varauloskäynnit, avaimet, valot [ ] Eri osastojen ja tilojen sijainti 5. TYÖAIKA JA TYÖVUOROT [ ] Työajat, työvuorot, ylityöt [ ] Ruoka- ja kahvitauot [ ] Poissaolot [ ] Täsmällisyyden merkitys 6. TYÖSUOJELU, TYÖTURVALLISUUS [ ] Työturvallisuusohjeet [ ] Paloturvallisuusohjeet [ ] Sammutusvälineet [ ] Ensiapuohjeet, ensiapukaappi [ ] Hätäpuhelinnumerot [ ] Henkilökohtaiset suojaimet 7. OMA OSASTO [ ] Esimies, työtoverit [ ] Oma työpiste, kulkutiet, avaimet [ ] Henkilökunnan tilat [ ] Varastot, säilytystilat, jätehuolto [ ] Siisteys, järjestys, hygienia 8. OMA TEHTÄVÄ [ ] Työtehtävät, vastuualueet [ ] Työn laatuvaatimukset [ ] Koneet, laitteet, välineet ja niiden käyttö [ ] Oman työn merkitys kokonaisuuteen [ ] Yhteistyö, toisten avustaminen [ ] Elpyminen, taukoliikunta 9. MUUT ASIAT [ ] Puhelimen käyttö [ ] Harrastus- ja virkistystoiminta [ ] Työ- ja toimintakyvyn ylläpito 29

30 2.4 Työturvallisuus, vastuut ja vakuutukset 30 Työssäoppimista säätelevät laki ja asetus ammatillisesta koulutuk- sesta. Työssäoppimisen toteuttamista sivuavat lisäksi lukuisat lait ja asetukset, jotka koskevat työturvallisuutta, työaikaa, työsopimusta, vahingonkorvausta ja tapaturmavakuutuksia sekä opintotukea (liite 2). Työssäoppimista ohjaavat myös työmarkkinoiden keskusjärjestöjen suositukset ja kannanotot (liite 3) sekä alakohtaiset työehtosopimuk- set. Työturvallisuus Kaikkien osapuolten on oltava tietoisia työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Ennen työssäoppimisjakson aloittamista työnantajan ja koulutuksen järjestäjän on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt kyseessä olevaan työhön sekä sitä koskeviin työturvallisuussäännöksiin ja -määräyksiin ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Työssäoppimisjaksolla olevaan opiskelijaan sovelletaan asianomaisen alan työturvallisuussäännöksiä ja -määräyksiä soveltuvin osin samalla tavalla kuin työsuhteiseen työntekijään. Nuorilla, kokemattomilla työntekijöillä tapaturmariski on korkeampi kuin kokeneilla ammattilaisilla. Vakavat tapaturmat ja onnettomuudet ovat kuitenkin ehkäistävissä huolellisella perehdyttämisellä. Kokeneen työtoverin tai esimiehen käytös ja tapa toimia on nuorelle opiskelijalle mallina ja esimerkkinä työturvallisuusohjeiden noudattamises- sa. Työssäoppimisaikana ohjaajalta ja työtovereilta opittujen turvallisten työturvallisuusmenetelmien avulla työsuojelu tulee luonnolliseksi osaksi opiskelijan ammattitaitoa. Koulutuksen järjestäjä ei myöskään ole omalta osaltaan vastuusta vapaa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen fyysiseen sekä psyykkiseen ympäristöön. Koulutuksen järjestäjän tulee ennen sopimuksen tekemistä selvittää, että työssäoppiminen voidaan järjestää turvalli- sesti. Opiskelijalla tulee olla riittävät perusvalmiudet turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla. Tieto opiskelijan valmiuksista tulee myös välittyä työpaikalle. Opiskelijan ammatillisista valmiuksista kertovat tiedot voidaan kirjata ylös ja käydä yhdessä läpi työpaikalla. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 28.) Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen aikana opiskelijan työturvallisuudesta. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/ ). Työnantaja vastaa työpaikan olosuhteista, laitteista, koneista sekä perehdytyksen, opastuksen ja valvonnan järjestämisestä. Työpaikalla on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaukseen ja valvontaan sekä palautteen antamiseen.

31 momutoko Nuorten työntekijöiden suojelu Opiskelijat ovat pääsääntöisesti alle 18-vuotiaita aloittaessaan ammatillisen peruskoulutuksen. Työssäoppimisjaksolla sovelletaan työturvallisuuslakia sekä nuorten työntekijän suojelusta annettua asetusta. Työssäoppimisjaksoilla on tämän lisäksi noudatettava työministeriön päätöstä nuorille työntekijöille vaarallisista töistä. (Liite 7 kielletyt ja vaaralliset työt). Työturvallisuudesta on saatavilla lisämateriaalia mm. Työssäoppimisen työturvallisuus projektissa tuotettu Työturvallisuuden perusteet ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä alakohtaiset työturvallisuusoppaat. (http://www.sedu.fi/projektit). Työnantaja vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työpaikalla. Työantajan tehtäviin kuuluu tämän vuoksi viime kädessä valvoa, että opiskelijoilla on työssä tarvittavat suojaimet ja että he niitä myös käyttävät! Vakuutusturva a) Tapaturmien korvaaminen Oppilaitos vakuuttaa opiskelijan tapaturman varalta silloin, kun opiskelija ja työnantaja eivät tee työsopimusta. 31 Kodin ja oppilaitoksen välisellä matkalla taikka oppilaitoksen ja työssäoppimispaikan välisellä matkalla sattuvat tapaturmat eivät ole nykyisen asetuksen mukaan korvattavia. Turvaa ei ole myöskään teoriatunneilla, ruokailussa ja välitunneilla. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin ottaa opiskelijoille vapaaehtoisen vakuutuksen, joka kattaa mm. matkat. Mitä tahansa käytännön harjoittelutyössä sattuvia tapaturmia ei vakiintuneen korvauskäytännön mukaan korvata asetuksen perusteella. Esimerkiksi käytännön harjoittelutyöhön liittymätöntä kaatumista ei välttämättä korvata opiskelutapaturmana, vaikka se sattuisi käytännön opetuksen aikana. Mikäli työssäoppiminen tapahtuu työsuhteessa, opiskelija on työpaikan tapaturmavakuutuksen piirissä.

32 32 b) Opiskelijan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Työssäoppimisjaksolla tapahtuneen vahingon korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. Jos oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työssä, on se, jonka lukuun työ suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. Siten työnantaja/yritys on ns. isännän vastuun periaatteen mukaan ensisijaisesti vastuussa opiskelijan sivulliselle aiheutta- masta vahingosta. Työnantajan lukuun työtä suoritetaan, kun työpaikalla on vastuu työnjohdosta ja valvonnasta ja työnantaja saa hyödyn opiskelijan suorittamasta työstä. (vahingonkorvauslaki 3 luku 1 ) Mikäli työnantajalla on normaali vastuuvakuutus, sisältyvät opiskelijan aiheuttamat vahingot vakuutusehtojen mukaisesti sen korvaus- piiriin. Koulutuksen järjestäjä vastaa samalla tavoin oppilaan aiheuttamista vahingoista sivullisille, mikäli työ tehdään koulutuksen järjestäjän lukuun. Tällöin opiskelijan aiheuttamat vahingot korvataan koulutuksen järjestäjän vastuuvakuutuksesta. Myös opiskelija voi olla henkilökohtaisesti korvausvelvollinen, mikäli hän aiheuttaa tahallisen vahingon lievää suuremmalla tuottamuksella. Vahingon kärsineenä voivat olla yritys, sen työntekijä tai ulkopuolinen henkilö. Korvauksen suuruus määräytyy sen mukaan mikä harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Ulkopuoliselle aiheutettu vahinko korvataan työnantajan vastuuvakuutuksesta ja vakuutusyhtiö voi hakea maksamaansa korvausta takaisin vahingon aiheuttajalta. (Vahingonkorvauslaki 4 luku 1 ). Vastuuvakuutuksissa on eräitä vakuutusehtojen korvauspiiriä rajoittavia kohtia. Vahinkoa, joka syntyy vakuutuksenottajalle itselleen, ei vastuuvakuutuksesta korvata. Myöskään haltuun otettua omaisuutta ei pääsääntöisesti korvata. On huomattava, että vakuutus ei korvaa vahinkoja, joiden syynä on puutteellinen perehdyttäminen, työnopastus tai työnjohdon tai valvonnan puute. Vahingonkorvausvastuuta selviteltäessä voi joissain tapauksissa syntyä ongelmia määriteltäessä sitä, kenen lukuun työtä on tehty. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos opiskelijan voidaan katsoa olleen työssäoppimispaikassa oppilaitoksen (opettajan) ohjauksessa ja valvonnassa. Ohjaus- ja valvontavastuu on syytä kirjata työssäoppimista koskevaan sopimukseen huolellisesti.

33 momutoko 2.5 Työssäoppiminen: Sedu, Hami ja Kurikan ammattioppilaitos Työssäoppimisen ajankohta ja sijoittuminen opintoihin Seinäjoen koulutuskeskuksen oppilaitoksissa, Härmänmaan ammattiinstituutissa ja Kurikan ammattioppilaitoksessa on työssäoppimista pääsääntöisesti vähintään 20 opintoviikkoa. Oppilaitoksista ja koulutusaloista riippuen työssäoppiminen jakaantuu eripituisina jaksoina 3 opiskeluvuoden aikana. Työssäoppimispaikat Opiskelijat hankkivat pääsääntöisesti (huom. koulutusalakohtaisia eroja) itse työssäoppimispaikkansa. Työpaikan tulisi mielellään sijaita mahdollisimman lähellä oppilaitosta. Työssäoppiminen tai osa siitä voidaan suorittaa myös ulkomailla. Työssäoppimisen organisointi Koulutus Työssäoppimisesta vastaavien opettajien koulutus Oppilaitoksen tarjoama työpaikkaohjaajakoulutus (2 ov) Työssäoppimisen valmennus kaikille työssäoppimaan lähteville opiskelijoille Ohjaava materiaali Työssäoppimisen opas ja www-materiaali (opiskelija, opettaja, työpaikkaohjaaja) Lomakkeet Sopimuslomakkeet (koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välinen yhteistyösopimus sekä opiskelijan ja työpaikan välinen sopimus) TOPS-/arviointilomake Työssäoppimisen tavoitteiden toteutuminen varmistetaan TOPS OPS laaditaan opintojaksokuvauslomakkeelle ja sitä voidaan tarkentaa työssäoppimisjakson edetessä. Lomakkeet säilytetään työpaikkaohjaajan hallussa työssäoppimisjakson ajan. Opiskelija saa itselleen kopion tai hän voi kirjata asiat oppimispäiväkirjaansa. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija täyttää oppimispäiväkirjaa, johon hän kirjaa päivittäin suorittamansa työtehtävät ja toteutuneen työajan. Työssäoppimisen päätteeksi opiskelija tekee yhteenvedon suorittamistaan työtehtävistä. Päiväkirjan avulla opiskelija seuraa oppimistavoitteiden toteutumista. Se toimii myös apuna opiskelijan portfolion laadinnassa. 33

34 Portfolio on opiskelijan kokoama kansio tai kooste hänen taidoistaan ja osaamisestaan. Se voi koostua erilaisista elementeistä, kuten teksti, kuvat, ym. opiskelijan tekemä materiaali. Portfolioon opiskelija voi kerätä myös oppimistehtäviä ja itsearviointia. Portfolio voi myöhemmin toimia näytteenä ammattitaidon kehittymisestä esim. työnhakutilanteessa. 34 Opiskelija tekee myös työssäoppimisen tavoitteita tukevia oppimistehtäviä. Ne voivat olla kirjallisia tai konkreettisia työnäytteitä, jotka liittyvät joko suoraan opiskeltavaan asiaan tai ne voivat olla yleisempiä, esimerkiksi yrittäjyyteen, asiakaspalveluun tai markkinointiin liittyviä. Oppimistehtävien suorittamiseksi opiskelija voi haastatella työpaikkaohjaajaa tai kysyä tältä neuvoa tehtävien suorittamiseksi. Kokeneen henkilön ajatukset antavat opiskelijalle uusia näkökulmia. Työssäoppimisen järjestämiseen liittyvät käytännön asiat Opiskelijan opintososiaaliset etuudet Pääsääntöisesti työssäoppimisesta ei tehdä työsopimusta, jolloin siitä ei myöskään makseta opiskelijalle palkkaa. Opiskelija saa tällöin opintotuen ja hänelle kuuluvat opintososiaaliset etuudet, kuten ateria- ja mahdolliset matkakustannuskorvaukset. Opiskelijan päivittäisen ruokailun voi niin sovittaessa järjestää työnantaja, muutoin opiskelija huolehtii ruokailustaan itse. Ruokailusta aiheutuneista kustannuksista oppilaitos maksaa opiskelijalle päivittäisen ateriakorvauksen tämän läsnäolon mukaan. Korvausta ei makseta, mikäli opiskelija saa palkkaa työssäoppimisajaltaan. Työmatkat Työmatkoista aiheutuneet kustannukset ovat rinnasteisia opiskelijan normaaleille koulumatkakustannuksille. Työaika Opiskelijan työaika on noudattaa työpaikan käytäntöä. Sairastumisesta opiskelijan tulee välittömästi ilmoittaa työnantajalle. Muusta mahdollisesta poissaolotarpeesta opiskelija kysyy luvan työpaikkaohjaajalta. Poissaolot vaikuttavat työssäoppimisjakson opintoviikkojen kertymiseen. Vakuutus Oppilaitos vakuuttaa opiskelijat työssä tapahtuvien tapaturmien varalta. Työtodistus Mikäli opiskelija on työsopimussuhteessa, työnantaja antaa opiskelijalle työtodistuksen.

35 3. Työssäoppijan ohjaaminen työpaikalla - Nuorten ohjaaminen ja valmentaminen työssäoppimisjaksolla - Erilaiset opiskelijat ja ohjaustyylit työpaikalla - Erilaiset työssäoppimisen opiskelu- ja toteutustavat - Oppimisilmapiiri ja motivointi - Vuorovaikutustaidot - Ristiriitatilanteiden ja konfliktien käsittely

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

1. Esipuhe. 1.1 Opiskeluohjeet. Materiaali pohjautuu Opetushallituksen suosituksen mukaiseen työpaikkaohjaajakoulutukseen

1. Esipuhe. 1.1 Opiskeluohjeet. Materiaali pohjautuu Opetushallituksen suosituksen mukaiseen työpaikkaohjaajakoulutukseen Sisällys 1. Esipuhe... 1 1.1 Opiskeluohjeet... 1 2. Ammatillinen koulutus... 2 2.1 Ammatillinen peruskoulutus... 4 2.2 Työssäoppiminen osana ammatillista koulutusta... 6 2.3 Sopimus opiskelijan työssäoppimisesta

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus Lauri Kurvonen 14.5.2011 Sisällys Mitä on hyvä työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TYÖVALTAINEN OPETUSSUUNNITELMA TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

syksy 2016 Mitä tarkoittaa osaamisen tunnustaminen, OSTU?

syksy 2016 Mitä tarkoittaa osaamisen tunnustaminen, OSTU? syksy 2016 Mitä tarkoittaa, OSTU? Osaamisen tunnistamisessa on kyse siitä, että selvitetään, mitä opiskelija osaa opintoja aloittaessaan. Opettajan velvollisuus on aina ennen uuden tutkinnon osan aloittamista

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä 0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 14.4.2016 Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä 3.5.2016 Johtoryhmä Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\ ) Tavoitteet /tulokset Suunnittele

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira)

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto Hyväksytty: 2 Sisällys... 1 JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI

Lisätiedot

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE Tämä väline on tarkoitettu tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien arviointiin. Arviointivälineellä opetussuunnitelmavastaavat arvioivat laatimiaan

Lisätiedot

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus 4. Vapaasti

Lisätiedot

1. TYÖSSÄOPPIMINEN 3 2 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Sopimukset Työssäoppimispaikan hankinta Ohjaavan opettajan tehtävät 5

1. TYÖSSÄOPPIMINEN 3 2 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Sopimukset Työssäoppimispaikan hankinta Ohjaavan opettajan tehtävät 5 SISÄLLYS sivu 1. TYÖSSÄOPPIMINEN 3 2 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 4 2.1 Sopimukset 4 2.2 Työssäoppimispaikan hankinta 4 2.3 Ohjaavan opettajan tehtävät 5 2.4 Työpaikkaohjaajan tehtävät 5 2.5 Opiskelijan tehtävät

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS 2 Työpaikkaohjaajan opas Ei se sen kummempaa ole - tehdään niin kuin oltaisiin töissä TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS Sisällys Työssäoppijan perehdyttäminen...3 Yhteystiedot...4 Hyvä työpaikkaohjaaja...5 1 JEDU...6

Lisätiedot

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali.

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali. TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali http://www.topirkka.fi 29.11.2011 Topias projekti Topias projekti on Pirkanmaalaisten oppilaitosten vastaus työelämäyhteyksien kehittämishaasteeseen. TOPIAS on lisännyt

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 787/2014 Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila ARVIOINNIN OPAS Ammatillinen peruskoulutus Arvioinnin opas, sisältö Luvut A ja B samansisältöisiä: Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioinnin opas

Näyttötutkinnon arvioinnin opas Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI UUSISSA PERUSTUTKINNON PERUSTEISSA

OPISKELIJAN ARVIOINTI UUSISSA PERUSTUTKINNON PERUSTEISSA OPISKELIJAN ARVIOINTI UUSISSA PERUSTUTKINNON PERUSTEISSA 2011 Arviointiasteikon muutos - miksi? asteikko T1, T2, H3, H4, K5 -> T1, H2,K3 ammattiosaamisen näyttöjen myötä opiskelijan osaamisen arviointi

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Oppimistulostiedon tuottamisen järjestelmä AMOP ja arviointitiedon tallentaminen ammattiosaamisen näytöistä

Oppimistulostiedon tuottamisen järjestelmä AMOP ja arviointitiedon tallentaminen ammattiosaamisen näytöistä Oppimistulostiedon tuottamisen järjestelmä AMOP ja arviointitiedon tallentaminen ammattiosaamisen näytöistä Tiedotustilaisuus 27.11.2008 Paula Kilpeläinen, OPH OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN Oppimistulosten

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Oppimisen ja osaamisen arviointi Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppimisen (ammatillinen peruskoulutus) arvioinnin periaatteita kolmikantaisuus: työssäoppija, työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Asiakaslähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Asiakaslähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Asiakaslähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

planeetat KOHTAAVAT OLETKO VALMIS? Työpaikkaohjaajan OPAS

planeetat KOHTAAVAT OLETKO VALMIS? Työpaikkaohjaajan OPAS KOHTAAVAT planeetat OLETKO VALMIS? Työpaikkaohjaajan OPAS Suomen koulutusjärjestelmä Tohtorintutkinnot Lisenssiaatin tutkinnot Yliopistot Ylemmät korkeakoulututkinnot Yliopistot Alemmat korkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-

Lisätiedot