Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille
|
|
- Liisa Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 1 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ammatillisen edunvalvonnan tiimi
2 2 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Sisällysluettelo Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt osa ammatillista peruskoulutusta Ammatillinen koulutus vastaa työelämän haasteisiin Mitä työssäoppiminen on? Mitä ammattiosaamisen näytöt ovat? Keskusjärjestöt suosittelevat Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ovat mahdollisuus koko työyhteisölle Työssäoppimisen velvoitteet Eri osapuolten tehtävät Työnantajan vastuulla olevia tehtäviä Työpaikkaohjaaja Koulutuksen järjestäjä/oppilaitos Opettaja Erilaiset oppijat Työssäoppiminen ja ammatillinen erityisopetus Työssäoppiminen yhteistoiminnassa Kustannukset, rahoitus ja korvaukset Työssä oppii työpaikkaohjaajan tuella Mitä työpaikkaohjaaja tekee? Työpaikkaohjaajan ajankäyttö Työpaikkaohjaajia koulutetaan Työturvallisuus Sopiminen ja opiskelijan perehdytys Työaika Työnantajan työturvallisuusvastuu työpaikalla Työsuojeluorganisaatio Työpaikkaohjaaja Henkilökohtaiset suojavarusteet
3 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 3 Vakuuttaminen Opiskelijan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Ammattiosaamisen näytöt Miksi ammattiosaamisen näyttöjä tarvitaan? Ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen näyttöjen keskeiset piirteet Ammattiosaamisen näytöt työelämäyhteistyössä Koulutuksen järjestäjällä kokonaisvastuu Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi Ohjaus ja tuki Liitteet Ammatillisen koulutuksen sanastoa Lisätietoa ja lähteet: JHL:n jäsenedut Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n aluetoimistot: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL C-sarja Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL Ammatillisen edunvalvonnan tiimi Yliopistonpaino, Helsinki 09/2006 ISBN ISNN
4 4 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt osa ammatillista peruskoulutusta Ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyö on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen lisättiin vuonna 1999 työssäoppiminen. Työssäoppiminen tarkoittaa sitä, että ammattiin opiskelevat nuoret suorittavat osan koulutuksesta tekemällä käytännön töitä. Ammattiosaamisen näytöt otettiin käyttöön elokuussa 2006 alkavassa koulutuksessa. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa käytännön työtehtävillä, miten hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon. Monilla työpaikoilla tämä tarkoittaa uutta tilannetta, kun työyhteisöissä on mukana monenlaisia oppijoita, eivätkä he useimmiten ole työsuhteessa. Tässä oppaassa käsitellään nuorten ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä. Monista tiedoista on kuitenkin hyötyä muidenkin oppijoiden ohjauksessa. Ammatillinen koulutus vastaa työelämän haasteisiin Ammatillinen koulutus ei ole enää entisaikojen tapaan mikään umpiperä. Kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto on toisen asteen tutkinto, joka antaa laaja-alaiset valmiudet työelämään ja samalla yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Tutkinnon suorittamisen jälkeen voi hakeutua työelämään tai jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Uudistuva ammatillinen koulutus vastaa työelämän osaamistarpeisiin entistä paremmin. Keskeinen tavoite on lähentää koulutuksen ja työelämän välistä yhteyttä. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Ammatillinen peruskoulutus rakentuu perusopetuksen oppimäärälle. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa/3 vuotta. Ammatillisia perustutkintoja on 52 ja niissä 116 koulutusohjelmaa. Tutkinnot antavat laaja-alaiset perusvalmiudet alan tehtäviin ja lisäksi erikoistuneemman osaamisen jollakin tutkinnon osa-alueella. Tutkinnossa on 90 opintoviikkoa ammatillisia opintoja, johon sisältyy niitä tukevaa työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Lisäksi opinnoissa on 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia opintoja
5 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 5 sekä yhteisiä opintoja 20 opintoviikkoa. Yhteiset opinnot ovat kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa: äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, liikunta, terveystieto sekä taide ja kulttuuri. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa joko oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuksella. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen työsopimukseen (oppisopimus), jonka vahvistaa koulutuksen järjestäjä. Näiden lisäksi ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa näyttötutkintona, jonka ottaa vastaan tutkintotoimikunta. Esimerkki tutkinnon rakenteesta, Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 120 OV YHTEISET OPINNOT 20 OV Pakolliset opintokokonaisuudet 16 ov Valinnaiset opintokokonaisuudet 4 ov AMMATILLISET OPINNOT 90 0V TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT 50 OV 1. Kasvun tukeminen ja ohjaus 16 ov Opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 5 ov 2. Hoito ja huolenpito 22 ov Opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 5 ov 3. Kuntoutumisen tukeminen 12 ov Opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 5 ov KOULUTUSOHJELMITTAIN ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPINNOT 40 OV Koulutusohjelman opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 14 ov VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 OV Opintoihin sisältyy opinto-ohjausta 1,5 ov ja vähintään 2 ov:n opinnäytetyö. Opintoviikko on 40 tuntia opiskelijan työtä. Mitä työssäoppiminen on? Työssäoppiminen on tavoitteellisempaa opiskelua kuin työharjoittelu, sillä osa opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista siirretään työpaikoilla opetettavaksi. Työssäoppimisjaksoilla opiskelijat oppivat osittain ammattitaidon työpaikalla, aidoissa työelämän tilanteissa. Työssäoppiminen on työpaikalla tapahtuvaa valvottua ja ohjattua opiskelua, jonka tuloksia arvioidaan. Työssäoppiminen jaetaan useimmiten eripituisiin jaksoihin ja jokaista jaksoa varten tehdään opetussuunnitelma. Jaksot toteutetaan pääsääntöisesti ilman työsuhdetta. Työssäoppimisen tavoitteena on tiivistää työelämän ja ammatillisen koulutuksen välistä yhteistyötä.
6 6 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Mitä ammattiosaamisen näytöt ovat? Ammattiosaamisen näyttö on osoitus opiskelijan ammattitaidosta. Opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämät ammattitaidot. Ammattiosaamisen näytöt ovat arvioitavia kokonaisuuksia ja niistä saa todistuksen. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä koulutuksen järjestäjän ja työelämän kesken. Ne järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Arviointi tapahtuu arviointikeskustelussa. Arviointiin osallistuu aina opiskelija sekä ohjaava opettaja tai työelämän edustaja yhdessä tai erikseen. Ammattiosaamisen näyttöjä annetaan kaikista ammatillisista opinnoista. Yhteisistä ja vapaasti valittavista opinnoista ei anneta erillisiä näyttöjä. Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle. Samalla ne ovat osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta muutoksineen (L 630/1998, L 479/2003, L 601/2005, A 811/1998, A 603/2005) sekä Opetushallituksen määräys (M 32/011/2005) ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteista. Keskusjärjestöt suosittelevat Valtion, kuntien ja työelämän keskusjärjestöjen edustajat allekirjoittivat suosituksen, jolla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Suosituksen tavoitteena on parantaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta, edistää tutkinnon suorittaneiden työllistymistä, turvata mahdollisuudet korkeatasoisen ammattiosaamisen hankkimiseen, turvata työpaikalla tapatuvan oppimisen paikat nuorille, varmistaa mahdollisuudet ammattiosaamisen näyttöihin ja vahvistaa ammattikoulutuksen vetovoimaa ja arvostusta. Osapuolet ovat sitoutuneet edistämään työelämän osallistumista työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja näyttöjen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lisäksi osapuolet ovat sitoutuneet vahvistamaan työpaikalla tapahtuvaa ohjausta, laajentamaan työpaikkaohjaajien koulutusta ja vahvistamaan työelämän asiantuntemusta ammattikoulutuksessa. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ovat mahdollisuus koko työyhteisölle Uusia ammattilaisia tarvitaan tulevina vuosina. Työssäoppimisjaksoilla työnantaja voi markkinoida työpaikkaa ammattitaitoisen työvoiman saannin varmistamiseksi. Eri tutkimukset ovat osoittaneet, että onnistuneet oppimiskokemukset työpaikoilla ovat tärkeä ammattialaan ja työpaikkaan sitova tekijä, kun vastavalmistunut ammattilainen miettii työhön sijoittumistaan. Työyhteisöille työssäoppiminen on mahdollisuus uuden oppimiseen, oman työn kehittämiseen, uusien työtapojen kokeiluun ja omaksumiseen.
7 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 7 Työssäoppimisen velvoitteet Työssäoppimisen järjestämisestä sovitaan työpaikan ja koulutuksen järjestäjän (oppilaitos) kesken laadittavalla kirjallisella sopimuksella jonka sisällöstä on säädetty Asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (811/1998, 5 ). Sopimus on koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välinen sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. Kumpikin osapuoli allekirjoittaa sopimuksen. Sopimuksessa määritellään työssäoppimisen järjestäminen yhdessä työpaikan kanssa määräajaksi tai toistaiseksi. Siinä sovitaan osapuolten tehtävistä, opiskelijan ohjauksen ja arvioinnin järjestämisestä, työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista ja muista tarpeellisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Sopimukseen kuuluu myös opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan sisältyvä osa, jossa sovitaan opintojen tavoitteet, sisällöt, opintojen kesto ja ajoitus sekä vastuut työssäoppimisen aikana. Opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija tekevät yhdessä opiskelijaa koskevan osan. Opiskelija sitoutuu noudattamaan sopimusta ja on siten velvollinen noudattamaan myös työlainsäädännön määräyksiä, työyhteisön sääntöjä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia siitä, että sen ja työnantajan välille tehdään lain edellyttämä kirjallinen sopimus. Työmarkkinaosapuolet ja opetushallinto ovat valmistelleet sopimusmallin, joka suositellaan käytettäväksi työssäoppimisen järjestämisessä. Lisäksi on laadittu malli, joka on tarkoitettu tukemaan opiskelijan henkilökohtaista työssäoppimista ja arviointia. Sen allekirjoittavat työnantajan edustaja, opiskelija ja vastuullinen opettaja. Eri osapuolten tehtävät Työssäoppiminen on prosessi, joka muodostuu lukuisista vaiheista. Siihen kuuluvat mm. suunnittelu, työssäoppimispaikkojen etsiminen, sopimusten tekeminen, työssäoppijan perehdyttäminen, työssäoppimisjakso ja arviointi. Työssäoppimisen toteuttaminen on eri osapuolten yhteistyötä.
8 8 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto TYÖSSÄOPPIMISEN OSAPUOLET koulutuksen järjestäjä oppilaitos työnantaja työntekijät työyhteisössä työpaikkaohjaaja luottamushenkilöt opiskelija työmarkkinaosapuolet työsuojeluviranomaiset Työnantajan vastuulla olevia tehtäviä Työssäoppimisen toteuttaminen onnistuu, kun koko henkilöstö kannustaa ja suhtautuu positiivisesti opiskelijoihin. Työpaikan vastuulla on eräitä keskeisiä asioita, joiden avulla varmistetaan työssäoppimisen onnistuminen. TYÖNANTAJAN VASTUULLA OLEVIA TEHTÄVIÄ tarjota edellytykset koulutuksen järjestämiselle sopia kirjallisesti oppilaitoksen kanssa työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämisestä nimetä vastuullinen työpaikkaohjaaja, joka ohjaa ja arvioi opiskelijan oppimista työpaikalla vastata opiskelijan työturvallisuudesta järjestää muut sopimuksessa mainitut asiat tiedottaa työpaikan henkilöstölle työssäoppimisesta Työpaikan (työnantajan) tehtävänä on luoda edellytyksiä työpaikalla tapahtuvalle koulutukselle, ohjaukselle ja arvioinnille. Myös silloin kun työssäoppiminen tapahtuu työsuhteessa, on huolehdittava työssäoppimisen jaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä ohjauksesta ja arvioinnista. Ennen työssäoppimisjakson aloittamista työnantajan ja oppilaitoksen edustajien on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt kyseessä olevaan työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta. Työnantaja nimeää vastuullisen työpaikkaohjaajan, joka on halukas työssäoppimisen toteuttamiseen. Työpaikalla tulisi sopia hänen ajankäytöstään ja tehtävistään ja antaa näin käytännön mahdollisuuksia opiskelijan ohjaukseen. Työpaikalla on tärkeää neuvotella työssäoppimisen periaatteista työntekijöiden kanssa ja perehdyttää heidät työssäoppimisen järjestelyihin työmarkkinajärjestöjen suosituksen mukaisesti. Työpaikkaohjaaja Työpaikkojen ammattilaiset ovat työpaikkaohjaajina avainasemassa, sillä he välittävät osaamistaan tuleville työntekijöille.
9 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 9 TYÖPAIKKAOHJAAJAN TEHTÄVIÄ osallistua työssäoppimisjakson ennakkosuunnitteluun tutustua opiskelijan työssäoppimisen tavoitteisiin ja osaamiseen varmistaa, että työyhteisö tietää työssäoppijan tulosta työpaikalle perehdyttää ja ohjata opiskelijaa sekä antaa hänelle kehittävää palautetta antaa oppilaalle kuva siitä, miten työyhteisö toimii ja kehittyy osallistua työssäoppimisen käytäntöjen kehittämiseen yrityksessä ja yhteistyössä oppilaitoksen kanssa antaa oppilaitokselle tiedot työhön ja työympäristöön liittyvistä oloista ja työvälineistä Koulutuksen järjestäjä/oppilaitos Koulutuksen järjestäjällä on tärkeä tehtävä työssäoppimisen toteuttajana. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia työssäoppimisen laadusta, opettajien työelämäosaamisesta ja yhteistyöstä työpaikkojen kanssa. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös yhteistyöstä muiden oppilaitosten kanssa sekä pitää huolen siitä, että työssäoppimisjaksojen suunnittelu, opiskelijan ohjaus ja arviointi hoidetaan hyvin. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on erityisesti se, että kaikilla alueen toimijoilla on yhteinen käsitys työssäoppimisesta ja sen järjestämisestä. Tämä vaatii alueellisesti ja paikallisesti työssäoppimiskäytäntöjen yhteistä suunnittelua ja toteutusta kuten työssäoppimispaikkojen hankintaa ja aikatauluista sopimista. Koulutuksen järjestäjän eli käytännössä oppilaitoksen vastuulla on järjestää työssäoppimisen paikka yhdessä opiskelijan kanssa. Oppilaitoksen tehtävänä on myös varmistaa työpaikan edellytykset järjestää työssäoppimista. Oppilaitoksen tulee valmentaa työpaikkojen edustajia ja tarjota riittävän joustavia järjestelyjä työpaikkaohjaajien koulutukseen. Suuremmilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet lähettää henkilöstöään koulutukseen, kun taas pienten yritysten kanssa yhteistyötä kehitettäessä on mietittävä monimuotoisia ja joustavia menetelmiä. Oppilaitoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että työpaikka on selvillä oppilaitoksen opetussuunnitelmasta, oppimisnäkemyksistä, työssäoppimisen periaatteista ja tavoitteista, opiskelijan tavoitteista sekä muista velvoitteista. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN / OPPILAITOKSEN VASTUULLA OLEVIA TEHTÄVIÄ järjestää työssäoppimisen paikat yhdessä opiskelijoiden kanssa varmistaa työpaikan edellytykset työssäoppimisen järjestämiseksi valmistella ja tehdä sopimukset työantajan kanssa huolehtia koulutuksen työelämävastaavuudesta ja koulutustarpeiden ennakoinnista huolehtia osaltaan opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutuksesta ja verkottumisesta huolehtia osaltaan opiskelijoiden ohjauksen ja arvioinnin laadusta alueellinen ja paikallinen yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa yhteydet työmarkkinaosapuoliin
10 10 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Opettaja Opettajat ovat oman ammattialansa ja opetuksen asiantuntijoita. Työpaikkojen työntekijät taas ovat oman toimialansa ja yrityksen toiminnan asiantuntijoita. Heidän yhteistyöstään kasvaa ammatillinen osaaminen ja asiantuntemus. Opettajan tehtävänä on selvittää etukäteen eri osapuolten tehtävät, työtehtävien tarkoituksenmukaisuus sekä suunnitella ja toteuttaa työssäoppimisjaksot yhteistyössä työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kanssa sekä huolehtia riittävästä tiedottamisesta sekä työpaikalle että oppilaitoksessa. OPETTAJAN TEHTÄVIÄ tuntea alan työpaikat siten, että osaa ohjata opiskelijan oikeaan työssäoppimispaikkaan varmistaa ennakkoon, että työpaikka soveltuu työssäoppimispaikaksi selventää opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle eri osapuolten roolit ja vastuut tukea opiskelijaa suunnittelemaan omia tavoitteitaan työssäoppimisjaksolle suunnitella yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisjakson tavoitteiden mukaiset työtehtävät laatia oppimistehtävät ja selvittää niiden tavoitteet opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle tukea työpaikkaohjaajaa ohjaustehtävässä tehdä avointa ja tavoitteellista yhteistyötä työpaikkaohjaajan kanssa siten, että työpaikkaohjaaja saa kaiken tarvitsemansa tiedon opiskelijasta, hänen opetussuunnitelmastaan ja tavoitteistaan antaa opiskelijalle hänen tarvitsemansa tuki ja ohjaus osallistua opiskelijan ohjaukseen ja palautekeskusteluihin työssäoppimisjaksolla yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa olla tarvittaessa nopeastikin opiskelijan ja työpaikkaohjaajan tavoitettavissa pitää huolta, että arviointikeskustelussa keskustellaan opiskelijan kehittymisen lisäksi myös työssäoppimisjakson järjestelyistä ja yhteistyön sujumisesta Opiskelija Oppilaitos vastaa opiskelijan valmentamisesta työssäoppimisjaksolle. Ennen jakson alkua on hyvä varmistaa, että opiskelija tuntee jakson tavoitteet ja mitä häneltä odotetaan. Opiskelija tarvitsee tukea ja ohjausta niin opettajalta kuin työpaikkaohjaajalta.
11 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 11 OPISKELIJAN TEHTÄVIÄ on mukana tekemässä työssäoppimissuunnitelmaa yhdessä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa tutustuu oppilaitoksen ja työpaikan tekemään sopimukseen ja noudattaa työssäoppimissopimuksessa sovittuja asioita on selvillä, miten hänet on vakuutettu, miten ruokailut on järjestetty, kuka hankkii työvaatteet, ym. käytännön järjestelyt noudattaa käyttäytymisestä, työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä tehdä työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovitut tehtävät muistaa hoitaa opintososiaaliset asiat Erilaiset oppijat Oppimisvaikeuksia on noin neljänneksellä opiskelijoista. Oppimisvaikeudet ilmenevät eri tavoin. Opiskelijat kaipaavat tukea opinnoissaan, mutta he eivät välttämättä kuulu eritysiopetuksen piiriin. Käsite erilainen oppija on yleisessä käytössä ja kattaa sekä erityisopetuksessa olevat opiskelijat että kaikki ne opiskelijat, joiden opintojen sujumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työssäoppimispaikoilla on huomioitava se, että työssäoppija voi edetä kykyjensä mukaan. Tällaisissa tilanteissa opettajan ja työpaikkaohjaajan on osattava auttaa opiskelijaa asettamaan realistiset työssäoppimistavoitteet. Ennen kaikkea erilaiselle oppijalle on annettava aikaa löytää oma työuoma työssäoppimispaikalla. Työssäoppiminen ja ammatillinen erityisopetus Erityisopetus järjestetään opiskelijoille, jotka esimerkiksi vammaisuuden,, sairauden tai kehityksessä viivästymisen vuoksi tarvitsevat erityisiä opetus- ja opiskelijahuoltopalveluja. Erityisopetuksessa olevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään opiskelijan opinnoissaan tarvitsema tuki. Tuen täytyy olla saatavissa myös työssäoppimispaikoissa ja työssäoppimissuunnitelmaan on kirjattava opiskelijan erityiset tarpeet. Työssäoppimispaikassa voidaan tehdä erityisjärjestelyjä, mutta oppimisen tavoitteita ei tarvitse muuttaa. Koulutuksen järjestäjän tehtäviin kuuluu suunnitella työssäoppimisjakso oppimista tukevaksi yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa.
12 12 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Työssäoppiminen yhteistoiminnassa Työssäoppija on työpaikan uusi tulokas, joka vaikuttaa työyhteisöön. Jotta turhilta ennakkoluuloilta ja väärinkäsityksiltä vältyttäisiin ja uuden tulokkaan sopeutuminen työyhteisön jäseneksi sujuisi luontevasti, työyhteisössä toimivilla pitäisi olla selkeä käsitys siitä, mikä työssäoppijan rooli työpaikalla on. Seuraavat keskeiset työssäoppijan asemaan liittyvät seikat tulisi työpaikalla olla yleisesti tiedossa: - mitä tutkintoa työssäoppijat ovat suorittamassa - miten tutkintoon kuuluva työssäoppiminen toteutetaan omalla työpaikalla - tieto siitä, että työssäoppijaa ei voi rinnastaa työntekijään. Työssäoppijan vuoksi henkilöstöä ei voida irtisanoa tai lomauttaa. Työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamista tai takaisinottoa koskevat säännöt ja määräykset eivät estä työssäoppijan sijoittamista työpaikalle. Kustannukset, rahoitus ja korvaukset Työssäoppiminen rahoitetaan ammatillisen koulutuksen käyttömenoista. Siihen on käytettävissä samat resurssit kuin muun koulutuksen toteuttamiseen. Rahoitukseen sisältyy työssäoppimisen suunnittelu, opiskelijan ohjaus ja arviointi. Työpaikkaohjaajan resursoinnista vastaa työnantaja. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opetusministeriö voi antaa määräyksen korvauksista, joita koulutuksen järjestäjä on velvollinen maksamaan työnantajalle työpaikalla käytännön tehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. Opetusministeriö ei ole kuitenkaan ole asiasta antanut määräyksiä. Joissain tapauksissa on oppilaitoksen ja työssäoppimispaikan kesken sovittu, että oppilaitos maksaa työssäoppimispaikalle korvausta työssäoppijoiden vastaanottamisesta. Koska valtakunnallisesti ei ole sovittu siitä, maksetaanko työssäoppijan ohjauksesta korvausta, korvauskäytännöt vaihtelevat huomattavasti toisistaan eri työpaikoilla, osassa työpaikoista korvauksia ei makseta lainkaan. Ammattiosaamisen näyttöjen ja työssäoppimisen kehittäminen edellyttävät taloudellisia resursseja uudelleen- ja lisäkouluttaa työelämänedustajia vaativaan tehtävään. Työssäoppimisen ohjaaminen edellyttää työpaikkaohjaajalta aikaa, osaamista ja valmiuksia tämän työn tekemiseen. JHL:n mielestä opiskelijan ohjaustehtävä olisi syytä huomioida myös työn vaativuuden arviointia tehtäessä. Työntekijälle, joka toimii työpaikkaohjaajana, on maksettava työnsä ohella suoritetusta ohjaustyötä erillistä korvausta.
13 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 13 Työssä oppii työpaikkaohjaajan tuella Työpaikkaohjaaja on työpaikalla oman alansa asiantuntija ja työntekijä, joka hallitsee laajasti tehtäväalueensa sekä työpaikan toimintatavat. Tämän ohella hänellä on kiinnostusta ja kykyä tukea nuorten ammatillista kasvua ja heidän kehittymistään. Työpaikkaohjaaja toimii ensisijaisesti työssäoppimisen ohjaajana, mutta tehtäviin todennäköisesti kuuluu myös oppisopimusopiskelijoiden ja harjoittelijoiden ohjausta. Työssä olisi hyvä tuntea perusasiat ammatillisen koulutuksen järjestämisestä sekä keskeiset säädökset, jotka koskettavat työpaikalla järjestettävää koulutusta ja työssäoppimista. Työpaikkaohjaajan on myös tunnettava työpaikkansa ja oppilaitoksen välinen työssäoppimisen sopimus ja osattava toimia siinä määritellyn tehtävä- ja vastuunjaon mukaisesti. Työssäoppijoiden ohjaamisen kannalta on tärkeää tuntea työpaikan suositukset ja sopimukset, jotka vaikuttavat työpaikalla sekä tietää työsuojelun ja työntekijän perehdyttämistä koskevat ohjeet ja määräykset. Mitä työpaikkaohjaaja tekee? toimii yhdyshenkilönä työpaikan ja oppilaitoksen välillä tekee työssäoppimisen suunnitelman yhteistyössä työssäoppimisesta vastaavan opettajan ja opiskelijan kanssa ohjaa ja valmentaa nuoria työssäoppimisjaksolla työpaikan työtehtäviin, työkulttuuriin ja työpaikan sääntöihin ohjaa opiskelijoita toimimaan erityisesti työsuojelu- ja turvallisuus-ohjeiden mukaisesti opastaa työssäoppijaa JHL:n luottamusmiehen avusta, paikallisen jäsenyhdistyksen toiminnasta ja JHL:n opiskelijajäsenyydestä ohjaa työssäoppijaa hyödyntämään työpaikan työsuojeluorganisaatiota osaa rohkaista työssäoppijaa oman työn ja työympäristön työsuojelunäkökohtien arviointiin tiedottaa työyhteisössä työssäoppimisesta arvioi opiskelijan edistymistä ja ammattitaidon kehitystä sekä antaa niistä asiallista ja kannustavaa palautetta osallistuu loppuarviointiin opettajan ja opiskelijan kanssa
14 14 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Työpaikkaohjaajan ajankäyttö Työssäoppijan ohjaaja voi olla yksi tai useampi nimetty henkilö. Työpaikoissa, joissa on käytössä jaksotyöaika on hyvin yleistä, että työssäoppijalla on useita ohjaajia. Ohjaaja toimii yhteistyössä työssäoppijan ja oppilaitoksen välillä, kantaa yhdessä työssäoppijan kanssa vastuun siitä, että työssäoppimisjaksolle määritellyt tavoitteet saavutetaan. Ohjaajan työn ja ajankäytön suunnittelussa tulee huomioida työssäoppijan ohjaus. Kaikkien työssäoppijan ohjaukseen osallistuvien pitää olla selvillä työssäoppimiselle asetetuista tavoitteista sekä periaatteista, joita käyttäen työssäoppijaa työssoppimisjaksolla arvioidaan. Työpaikkaohjaajia koulutetaan Työssäoppimisen onnistunut toteuttaminen edellyttää, että työpaikkaohjaajan tehtäviin saa koulutusta. Koulutusta järjestävät ammatilliset oppilaitokset, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset sekä eri yhteisöt ja järjestöt. Koulutuksesta voi kysyä esimerkiksi oppilaitoksesta, josta työssäoppijoita tulee työpaikalle. Opetus toteutetaan lähiopetuksena, etäopetuksena tai käytännön ohjauksena työpaikoilla. Koulutuksen ohjeellisena laajuutena kaksi opintoviikkoa, mutta koulutus voi jaksottua pidemmälle ajalle. Koulutusta voidaan toteuttaa myös yhdessä ammatillisten oppilaitosten opettajien kanssa perehdytettäessä opettajia työssäoppimiseen. Myös Raseborg-opistolla on järjestetty työpaikkaohjaajakoulutusta. Lisätietoja löytyy liiton koulutusesitteestä tai
15 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 15 Työturvallisuus Sopiminen ja opiskelijan perehdytys Kaikkien osapuolien on oltava tietoisia työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Ennen työn aloittamista on työnantajan ja oppilaitoksen yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt kyseessä olevaan työhön ja osaa noudattaa työhön ja työpaikkaan liittyviä työsuojeluohjeita. Jo oppilaitoksessa on huolehdittava, että opiskelija on tietoinen velvollisuudestaan noudattaa työpaikan järjestystä ja työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä. Oppilaitoksen ja työpaikan väliseen sopimukseen on tarpeen sisällyttää oleelliset työsuojelukysymykset ja osapuolten vastuut. Ennen työssäoppimisjaksoa oppilaitoksen on ilmoitettava työnantajalle tämän työsuojeluvastuusta. Työaika Työaikalainsäädäntö ja nuorista työntekijöistä annetun lain työaikaa koskevat säännöt koskevat vain niitä työssäoppijoita, jotka ovat työsopimussuhteessa työnantajaan. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on sopimuksessa kiinnitettävä huomioita työaikoihin. Työajoista sovittaessa opiskelijan oppimistavoitteiden on oltava ensisijainen määritystekijä. Opetusministeriön suositus ja monilla aloilla hyväksytty linjaus on, että vaikka juridisesti työaikoja koskevat määräykset eivät koske työssäoppijoita, niin niitä noudatetaan, eivätkä työssäoppimisajat saa ylittää säännöksiä. Työnantajan työturvallisuusvastuu työpaikalla Työpaikalla työnantajan kuuluu aina vastata opiskelijan työturvallisuudesta samalla tavoin kuin työsuhteessa olevien työntekijöidenkin työturvallisuudesta ja -terveydestä. Työturvallisuuslaki kattaa siis myös työssäoppijat työpaikoilla. Lisäksi työssäoppijoita koskee laki nuorista työntekijöistä (998/93, muutettu 754/98), asetus nuorten työntekijöiden suojelusta (508/86, muutettu 265/97) ja työministeriön päätökset nuorille sopivista kevyistä töistä (1431/93) ja vaarallisista töistä (1432/93). Näissä määritellään nuorelta työntekijältä (alle 18-vuotias) kielletyt työt sekä alle 16-vuotiaalle vaaralliset työt. Näiden töiden osalta
16 16 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto on pyydettävä työsuojelupiiriltä poikkeuslupa, tai tietyissä tapauksissa toimitettava piirille ilmoitus. Työsuojelupiirit valvovat työturvallisuuslainsäädännön noudattamista työpaikoilla ja antavat aiheesta ohjausta ja neuvontaa. Työpaikalla johdon vastuulla on, että työsuojeluasiat ovat kunnossa. Työstä tai työolosuhteista ei siis saa aiheutua vaaraa tai haittaa kenenkään turvallisuudelle tai terveydelle. Esimiehen vastuulla on huolehtia, että opiskelija on perehdytetty riittävästi työpaikan työturvallisuuteen. Terveelliset ja turvalliset työmenetelmät kannattaa opastaa nuorelle heti alusta alkaen, jolloin ne iskostuvat parhaiten osaksi tulevaa ammattitaitoa. Yleensä harjoittelutyössä sattunut tapaturma korvataan työtapaturmana, ja oppilaitos on vakuutuksenottaja. Oppilaitoksen on syytä tarkistaa, että vakuutukset ovat riittävän kattavat. Esimerkiksi, kattaako korvaus työmatkat tai matkat työpisteestä toiseen. Korvausasioiden käsittelyä varten tapaturmista ilmoitetaan oppilaitokset tapaturmavakuutusyhtiölle. Vakavista tapaturmista ilmoitetaan lisäksi työsuojelupiirille ja poliisilla, jotka tekevät tapaturmatutkimuksen. Jos työssäoppija on varsinaisessa työsuhteessa, työnantajan on järjestettävä hänelle työterveyshuolto niin kuin muillekin työntekijöille. Työsuojeluorganisaatio Työpaikan työsuojeluorganisaation on toiminnassaan huomioitava myös työpaikalla toimivat työssäoppijat. On hyvä arvioida myös heidän työolojaan ja asemaansa työyhteisössä. Työsuojelun toimijoiden on hyvä tarkistaa, että työpaikkaohjaajalla on riittävät valmiudet turvallisuusasioidenkin ohjaamiseen. Työpaikkaohjaaja Vaikka työpaikkaohjaaja opastaa ja ohjaakin nuorta työssäoppijaa, varsinaisessa työturvallisuusvastuussa opiskelijasta hän on vain siinä määrin, kuin hänen asemansa muutoinkin sitä edellyttäisi. Työntekijäasemassa olevalle henkilölle ei voida siirtää työnantajan työsuojeluvastuuta. Sen sijaan lähiesimies jo osaltaan vastaa työnantajan työsuojeluvastuusta. Henkilökohtaiset suojavarusteet Oppijalle on annettava tarvittavat henkilönsuojaimet ja työvaatetus. Niiden hankkimisesta voidaan sopia oppilaitoksen ja työpaikan kanssa. Työnantajan on annettava työturvallisuussyistä työpaikalla tarvittavat erityiset suojavarusteet.
17 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 17 Vakuuttaminen Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava, että opiskelijatapaturman korvaamisesta annetun asetuksen (851/1948) mukainen vakuutus on voimassa. Nykyisen asetuksen mukaan korvauksen piiriin ei kuulu kodin ja oppilaitoksen väliset matkat tai oppilaitoksen ja harjoittelupaikan väliset matkat, teoriatunnit, ruokailu ja välitunnit. Mitä tahansa tapaturmaa ei vakiintuneen korvauskäytännön mukaisesti korvata. Esimerkiksi käytännön harjoittelutyöhön liittymätöntä kaatumista ei välttämättä korvata opiskelutapaturmana, vaikka se sattuisi opetuksen aikana. Osa koulutuksen järjestäjistä on ottanut laajennetun tapaturmavakuutuksen, joka kattaa mm. työssäoppimiseen liittyvät matkat kotoa työpaikkaan ja takaisin. Opiskelijan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Työssäoppimisjaksolla tapahtuneen vahingon korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 :n mukaan jos oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työssä, on se, jonka lukuun työ suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. Vahingonkorvausvastuuta selviteltäessä voi joissain tapauksissa syntyä ongelmia määriteltäessä sitä, kenen lukuun työtä on tehty. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos opiskelijan voidaan katsoa olleen työssäoppimispaikassa oppilaitoksen opettajan ohjauksessa ja valvonnassa. Ohjaus- ja valvontavastuu on syytä kirjata työssäoppimista koskevaan sopimukseen huolellisesti. Myös opiskelija voi vahingonkorvauslain 4 luvun 1 :n mukaan olla henkilökohtaisesti korvausvelvollinen, mikäli hän aiheuttaa vahingon lievää suuremmalla tuottamuksella. Vahingon kärsineenä voivat olla yritys, sen työntekijä tai ulkopuolinen henkilö. Korvauksen suuruus määräytyy sen mukaan mikä harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Ulkopuoliselle aiheutettu vahinko korvataan työnantajan vastuuvakuutuksesta ja vakuutusyhtiö voi hakea maksamaansa korvausta takaisin vahingon aiheuttajalta. Vastuuvakuutuksissa on eräitä vakuutusehtojen korvauspiiriä rajoittavia kohtia. Vahinkoa, joka syntyy vakuutuksenottajalle itselleen ei vastuuvakuutuksesta korvata. Myöskään haltuun otettua omaisuutta ei pääsääntöisesti korvata. On huomattava, että vakuutus ei korvaa vahinkoja, joiden syynä on puutteellinen perehdyttäminen tai työnopastus tai työnjohdon tai valvonnan puute. Osa vakuutusyhtiöistä on kehittänyt uusia vakuutuksia, jotka soveltuvat käytettäväksi työssäoppimisessa.
18 18 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Ammattiosaamisen näytöt Miksi ammattiosaamisen näyttöjä tarvitaan? Ammattiosaamisen näytöt otetaan käyttöön varmistamaan koulutuksen laatua ja vahvistamaan työelämäyhteyksiä. Uudistuksella yhtenäistetään opiskelijan arviointia ja antamaan palautetta opiskelijan käytännön ammattitaidosta. Ammattiosaamisen näytöt omalta osaltaan helpottavat opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Koulutuksen järjestäjät puolestaan saavat arvokasta tietoa opetussuunnitelmien, opetusjärjestelyiden sekä ohjaus- ja tukitoimien toimivuudesta. Ammattiosaamisen näytöillä tuotetaan myös tietoa oppimistulosten kansalliseen arviointiin. Opiskelijan näkökulmasta ammattiosaamisen näytöt tuovat opiskeluun tavoitteellisuutta yhdenmukaistavat arviointia lisäävät koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja käytännönläheisyyttä antavat mahdollisuuden näyttää ammatillinen osaaminen käytännössä lisäävät opiskelumotivaatiota yksilöllistävät opiskelua helpottavat työllistymistä. Erilaisissa näyttöympäristöissä toteutetut ammattiosaamisen näytöt edellyttävät henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia (HOPS). Suunnitelmien tekemiseen opiskelija osallistuu yhdessä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Osallistuminen ammattiosaamisen näytön suunnitteluun selkeyttää opiskelijalle, mitä osaamista arvioidaan ja millaisia kriteerejä arvioinnissa käytetään. Tämä kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja ja tehostaa opiskelua. Avoimuus näyttöjen suunnittelussa ja arviointikeskustelu ehkäisevät ennalta ristiriitatilanteita ja poistavat arviointiin mahdollisesti liittyviä epäselvyyksiä. Ammattiosaamisen näytöissä käden taidot ja käytännön tekeminen pääsevät oikeuksiinsa. Tämä monipuolistaa arviointimenetelmiä. Kokemukset osoittavat, että opiskelijat arvostavat työpaikalla oman alan ammattilaiselta saatua palautetta, joka kasvattaa myös opiskelijoiden ammatti-identiteettiä. Työelämästä tulevalle arvioijalle halutaan näyttää parasta. Ammattiosaamisen näytöistä saamallaan näyttötodistuksella opiskelija voi myös myöhemmin osoittaa ammattitaitoaan työnhakutilanteissa.
19 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 19 Koulutuksen järjestäjän ja opettajan näkökulmasta ammattiosaamisen näytöt ohjaavat opetusta ja arviointia opetussuunnitelman perusteiden ja muuttuvan työelämän tarpeiden suuntaiseksi monipuolistavat opiskelijan arviointia ja arviointimenetelmiä edellyttävät opettajien välistä sekä opettajien ja työelämän tiivistä yhteistyötä tuovat tavoitteellisuutta ja käytännönläheisyyttä työssäoppimiseen ja muuhun opetukseen auttavat opettajia ylläpitämään ammattitaitoa antavat koulutuksen järjestäjälle välineitä itsearviointiin ja tietoa koulutuksen kehittämisen pohjaksi. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotto vaatii työssäoppimispaikoilla ja oppilaitoksissa yhteistyötä sekä edellyttää koulutuksen järjestäjiltä voimavarojen suuntaamista uudentyyppiseen opettamiseen ja arviointiin. Ammattiosaamisen näyttöjä tukee opetus, joka on jaksotettu laajoiksi työelämälähtöisiksi kokonaisuuksiksi, sekä käytännöt, jotka mahdollistavat opettajien ja työpaikkaohjaajien osaamisen joustavan hyödyntämisen. Kokemusten perusteella ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotto vahvistaa arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin pohjautuvaa opiskelijan arviointia. Lisäksi ammattiosaamisen näyttöjen myötä arvioinnissa korostuu työelämän tarpeet. Työpaikkaohjaajien kouluttaminen arviointityöhön ja opettajien mahdollisuus työelämäosaamisensa päivittämiseen tuovat laatua ammattiosaamisen näyttöihin ja työssäoppimiseen. Ammattiosaamisen näytöillä saadaan tietoa opiskelijoiden oppimistuloksista. Tiedon perusteella voidaan päätellä, tuottaako opetus riittävää ja työelämän näkökulmasta tarvittavaa osaamista. Työelämän näkökulmasta ammattiosaamisen näytöt antavat mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millaisia työntekijöitä alalle valmistuu varmistavat alalle valmistuvien työntekijöiden ammatillisen osaamisen ja koulutuksen työelämävastaavuuden helpottavat rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä haastavat työyhteisön oppimaan. Työelämälle on tärkeää, että ammatillisen koulutuksen laatu varmennetaan ja opiskelijoiden ammatillinen osaaminen arvioidaan luotettavasti. Tiivistyvä yhteistyö oppilaitosten kanssa lisää mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaista ammatillista osaamista työelämään siirtyvillä opiskelijoilla on. Työelämältä saatu palaute on jo nyt vaikuttanut myös niin, että opetuksessa on otettu käyttöön nykyistä työelämälähtöisempiä ratkaisuja. Ammattiosaamisen näytöt työ-paikalla ovat innostaneet syventämään ja päivittämään myös työyhteisön omaa osaamista.
20 20 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen näyttöjen keskeiset piirteet Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa joko opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa koulutuksessa tai näyttötutkintojärjestelmässä näyttötutkintona. Kumpainenkin perustutkinnon suoritustapa antaa valmiudet samanlaisiin tehtäviin työelämässä. Opetussuunnitelmassa ja näyttötutkinnon perusteissa ammatillisilla opintokokonaisuuksilla ja niillä vastaavilla tutkinnon osilla tavoitteet ovat samat. Taulukossa esitellään opetussuunnitelman perusteiden mukaisen koulutuksen ja näyttötutkintojärjestelmän keskeiset piirteet.
OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotPuitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen
Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas
Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJA. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus
TYÖPAIKKAOHJAAJA momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajakoulutuksen sisältö Työssäoppiminen ja ammatillinen koulutus Ammattiosaamisen näytöt Työssäoppiminen käytännössä ja osapuolten
LisätiedotAMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018
AMMATILLINEN KOULUTUS Työelämän näkökulma 03/2018 Vastaus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Koulutuspalvelut rakennetaan
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov
Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen
LisätiedotNäyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus
Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO
Lisätiedot(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ
(Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö
Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen
Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotSOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN
HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA
HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN
LisätiedotTIE NÄYTTÖTUTKINTOON
TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV
TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN
TYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN SUUNNITELMA
LisätiedotNäyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa
Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista
LisätiedotMuutokset 1.8.2015 alkaen
Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke
TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotTyössäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011
Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotArviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.
Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno
LisätiedotOmnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.
Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja
LisätiedotAmmatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia
Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotOpiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja
Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen
LisätiedotYhteistyöllä osaamista
Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen
LisätiedotTyössäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä
Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian
LisätiedotArviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.
Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotOPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen
OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä
LisätiedotTyöelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena
Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV
TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV OPETUSHALLITUS Moniste 2/2004 Opetushallitus Kansi: Studio Viiva Oy Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2017-6 (nid.) ISBN 952-13-2018-4
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella
Lisätiedottyöpaikkaohjaajan opas
työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011
TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja
LisätiedotNäyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi
Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät 24.-25.3.2010 Henkilökohtaistamista ohjaavat säädökset ja ohjeet 1/2 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotTYÖPAIKALLA JÄRJESTETTÄVÄ KOULUTUS. Koulutussopimus ja oppisopimus molempi parempi!
TYÖPAIKALLA JÄRJESTETTÄVÄ KOULUTUS Koulutussopimus ja oppisopimus molempi parempi! Uudistunut ammatillinen koulutus Yksi tapa suorittaa tutkinto Yhteishaku ja jatkuva haku Yksilölliset opintopolut, HOKS
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotOpetushallitus HELSINKI 7/521/2008
Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi
Ammatillisen koulutuksen reformi Laki ammatillisesta koulutuksesta hyväksyttiin eduskunnassa 30.6.2017 Keskeiset muutokset Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva
LisätiedotTyöelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa
Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotTyössäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset
Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko
LisätiedotOppisopimuksia ammattikoululaisille
Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella
LisätiedotNäyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008
, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen
Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus Lauri Kurvonen 14.5.2011 Sisällys Mitä on hyvä työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-
LisätiedotOpiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa
Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi
LisätiedotOsaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen
LisätiedotErityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön
Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu
LisätiedotHenkilökohtaistamisen prosessi
Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia
LisätiedotTyöpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä
Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>
LisätiedotMikä on ammatillinen tutkinto?
Mikä on ammatillinen tutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä ammatillinen tutkinto tarkoittaa. Kainuun ammattiopisto Opintie 3, 87100 Kajaani p. (08) 61 651 www.kao.fi Mikä on
LisätiedotArvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta
Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotNÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN
NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ
LisätiedotUusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo
Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,
LisätiedotTyöpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa
Työpaikkaohjaus Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Sisältö 1. Pohjois-Suomen koulutusverkosto 2. Perehdyttämisen tavoitteet 3. Suomen koulutusjärjestelmä 4. Työpaikalla tapahtuva
LisätiedotMuutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan
LisätiedotTutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin
YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin
LisätiedotTODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA
TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan
LisätiedotSOPIMUS työssäoppimisen/harjoittelun järjestämisestä työpaikalla
Liite 1 SOPIMUS työssäoppimisen/harjoittelun järjestämisestä työpaikalla Järjestettävä työssäoppimisjakso on osa Ura Inno Lab /X71 koulutuskokonaisuutta, jonka järjestää Oulun yliopiston Koulutus ja tutkimuspalvelut
LisätiedotVAASAN AMMATTIOPISTO
VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE
OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen
LisätiedotVammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
LisätiedotTyössäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO)
0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\) Tavoitteet /tulokset Suunnittele Toteuta
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5
ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta
LisätiedotARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA
1 Porvoo International College 2015 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun
LisätiedotTervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!
OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä
LisätiedotLaatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017
Laatu ratkaisee Tukimateriaalia Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Työpajan Laatu ratkaisee tukimateriaalia Osaamisperusteiset tutkinnon perusteet ja koulutukset
LisätiedotYhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi
Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!
Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINTI
OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
LisätiedotKANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA
KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus
Lisätiedot2. Työssäoppimisen. järjestäminen ja pelisäännöt
2. Työssäoppimisen järjestäminen ja pelisäännöt - Työssäoppimista ohjaavat keskeiset säädökset ja määräykset sekä alan sopimukset - Alalle ominaisten työsuojelu- ja turvallisuusohjeiden soveltaminen työssäoppimistehtävien
LisätiedotJyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli. Vastuut toimijoiden kesken
Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli Vastuut toimijoiden kesken 2 + 1 malliin siirtymisen edellytykset Opiskelijalla tulee olla: ammattitaito täydentävät opinnot (20 ov) suoritettu 18 v ikä, pääsääntöisesti
LisätiedotTyössäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä
0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 14.4.2016 Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä 3.5.2016 Johtoryhmä Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\ ) Tavoitteet /tulokset Suunnittele
LisätiedotAmmatillinen oppilaitos toimintaympäristönä
Ammatillinen oppilaitos toimintaympäristönä 29.05.13 Heidi Laurinen-Nokua Opinto-ohjaaja Omnia ammattiopisto Ammattioppilaitos ennen ja tänään Ei umpikujakoulutusta, vaan tutkinto takaa yhtäläiset jatkoopiskeluoikeudet
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta
Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys Petri Sotarauta 28.11.2017 2 #AMISREFORMI REFORMI PÄHKINÄNKUORESSA Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja
LisätiedotYleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation
Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten
LisätiedotTyössäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015
Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19
LisätiedotVälinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014
Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinto järjestämissopimus ja järjestämissuunnitelma Tuula Karhumäki Välinehuollon tutkintotoimikunnan
Lisätiedot