Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille"

Transkriptio

1 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 1 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ammatillisen edunvalvonnan tiimi

2 2 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Sisällysluettelo Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt osa ammatillista peruskoulutusta Ammatillinen koulutus vastaa työelämän haasteisiin Mitä työssäoppiminen on? Mitä ammattiosaamisen näytöt ovat? Keskusjärjestöt suosittelevat Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ovat mahdollisuus koko työyhteisölle Työssäoppimisen velvoitteet Eri osapuolten tehtävät Työnantajan vastuulla olevia tehtäviä Työpaikkaohjaaja Koulutuksen järjestäjä/oppilaitos Opettaja Erilaiset oppijat Työssäoppiminen ja ammatillinen erityisopetus Työssäoppiminen yhteistoiminnassa Kustannukset, rahoitus ja korvaukset Työssä oppii työpaikkaohjaajan tuella Mitä työpaikkaohjaaja tekee? Työpaikkaohjaajan ajankäyttö Työpaikkaohjaajia koulutetaan Työturvallisuus Sopiminen ja opiskelijan perehdytys Työaika Työnantajan työturvallisuusvastuu työpaikalla Työsuojeluorganisaatio Työpaikkaohjaaja Henkilökohtaiset suojavarusteet

3 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 3 Vakuuttaminen Opiskelijan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Ammattiosaamisen näytöt Miksi ammattiosaamisen näyttöjä tarvitaan? Ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen näyttöjen keskeiset piirteet Ammattiosaamisen näytöt työelämäyhteistyössä Koulutuksen järjestäjällä kokonaisvastuu Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi Ohjaus ja tuki Liitteet Ammatillisen koulutuksen sanastoa Lisätietoa ja lähteet: JHL:n jäsenedut Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n aluetoimistot: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL C-sarja Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL Ammatillisen edunvalvonnan tiimi Yliopistonpaino, Helsinki 09/2006 ISBN ISNN

4 4 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt osa ammatillista peruskoulutusta Ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyö on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen lisättiin vuonna 1999 työssäoppiminen. Työssäoppiminen tarkoittaa sitä, että ammattiin opiskelevat nuoret suorittavat osan koulutuksesta tekemällä käytännön töitä. Ammattiosaamisen näytöt otettiin käyttöön elokuussa 2006 alkavassa koulutuksessa. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa käytännön työtehtävillä, miten hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon. Monilla työpaikoilla tämä tarkoittaa uutta tilannetta, kun työyhteisöissä on mukana monenlaisia oppijoita, eivätkä he useimmiten ole työsuhteessa. Tässä oppaassa käsitellään nuorten ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä. Monista tiedoista on kuitenkin hyötyä muidenkin oppijoiden ohjauksessa. Ammatillinen koulutus vastaa työelämän haasteisiin Ammatillinen koulutus ei ole enää entisaikojen tapaan mikään umpiperä. Kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto on toisen asteen tutkinto, joka antaa laaja-alaiset valmiudet työelämään ja samalla yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Tutkinnon suorittamisen jälkeen voi hakeutua työelämään tai jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Uudistuva ammatillinen koulutus vastaa työelämän osaamistarpeisiin entistä paremmin. Keskeinen tavoite on lähentää koulutuksen ja työelämän välistä yhteyttä. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Ammatillinen peruskoulutus rakentuu perusopetuksen oppimäärälle. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa/3 vuotta. Ammatillisia perustutkintoja on 52 ja niissä 116 koulutusohjelmaa. Tutkinnot antavat laaja-alaiset perusvalmiudet alan tehtäviin ja lisäksi erikoistuneemman osaamisen jollakin tutkinnon osa-alueella. Tutkinnossa on 90 opintoviikkoa ammatillisia opintoja, johon sisältyy niitä tukevaa työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Lisäksi opinnoissa on 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia opintoja

5 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 5 sekä yhteisiä opintoja 20 opintoviikkoa. Yhteiset opinnot ovat kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa: äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, liikunta, terveystieto sekä taide ja kulttuuri. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa joko oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuksella. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen työsopimukseen (oppisopimus), jonka vahvistaa koulutuksen järjestäjä. Näiden lisäksi ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa näyttötutkintona, jonka ottaa vastaan tutkintotoimikunta. Esimerkki tutkinnon rakenteesta, Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 120 OV YHTEISET OPINNOT 20 OV Pakolliset opintokokonaisuudet 16 ov Valinnaiset opintokokonaisuudet 4 ov AMMATILLISET OPINNOT 90 0V TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT 50 OV 1. Kasvun tukeminen ja ohjaus 16 ov Opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 5 ov 2. Hoito ja huolenpito 22 ov Opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 5 ov 3. Kuntoutumisen tukeminen 12 ov Opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 5 ov KOULUTUSOHJELMITTAIN ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPINNOT 40 OV Koulutusohjelman opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 14 ov VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 OV Opintoihin sisältyy opinto-ohjausta 1,5 ov ja vähintään 2 ov:n opinnäytetyö. Opintoviikko on 40 tuntia opiskelijan työtä. Mitä työssäoppiminen on? Työssäoppiminen on tavoitteellisempaa opiskelua kuin työharjoittelu, sillä osa opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista siirretään työpaikoilla opetettavaksi. Työssäoppimisjaksoilla opiskelijat oppivat osittain ammattitaidon työpaikalla, aidoissa työelämän tilanteissa. Työssäoppiminen on työpaikalla tapahtuvaa valvottua ja ohjattua opiskelua, jonka tuloksia arvioidaan. Työssäoppiminen jaetaan useimmiten eripituisiin jaksoihin ja jokaista jaksoa varten tehdään opetussuunnitelma. Jaksot toteutetaan pääsääntöisesti ilman työsuhdetta. Työssäoppimisen tavoitteena on tiivistää työelämän ja ammatillisen koulutuksen välistä yhteistyötä.

6 6 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Mitä ammattiosaamisen näytöt ovat? Ammattiosaamisen näyttö on osoitus opiskelijan ammattitaidosta. Opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämät ammattitaidot. Ammattiosaamisen näytöt ovat arvioitavia kokonaisuuksia ja niistä saa todistuksen. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä koulutuksen järjestäjän ja työelämän kesken. Ne järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Arviointi tapahtuu arviointikeskustelussa. Arviointiin osallistuu aina opiskelija sekä ohjaava opettaja tai työelämän edustaja yhdessä tai erikseen. Ammattiosaamisen näyttöjä annetaan kaikista ammatillisista opinnoista. Yhteisistä ja vapaasti valittavista opinnoista ei anneta erillisiä näyttöjä. Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle. Samalla ne ovat osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta muutoksineen (L 630/1998, L 479/2003, L 601/2005, A 811/1998, A 603/2005) sekä Opetushallituksen määräys (M 32/011/2005) ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteista. Keskusjärjestöt suosittelevat Valtion, kuntien ja työelämän keskusjärjestöjen edustajat allekirjoittivat suosituksen, jolla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Suosituksen tavoitteena on parantaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta, edistää tutkinnon suorittaneiden työllistymistä, turvata mahdollisuudet korkeatasoisen ammattiosaamisen hankkimiseen, turvata työpaikalla tapatuvan oppimisen paikat nuorille, varmistaa mahdollisuudet ammattiosaamisen näyttöihin ja vahvistaa ammattikoulutuksen vetovoimaa ja arvostusta. Osapuolet ovat sitoutuneet edistämään työelämän osallistumista työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja näyttöjen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lisäksi osapuolet ovat sitoutuneet vahvistamaan työpaikalla tapahtuvaa ohjausta, laajentamaan työpaikkaohjaajien koulutusta ja vahvistamaan työelämän asiantuntemusta ammattikoulutuksessa. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ovat mahdollisuus koko työyhteisölle Uusia ammattilaisia tarvitaan tulevina vuosina. Työssäoppimisjaksoilla työnantaja voi markkinoida työpaikkaa ammattitaitoisen työvoiman saannin varmistamiseksi. Eri tutkimukset ovat osoittaneet, että onnistuneet oppimiskokemukset työpaikoilla ovat tärkeä ammattialaan ja työpaikkaan sitova tekijä, kun vastavalmistunut ammattilainen miettii työhön sijoittumistaan. Työyhteisöille työssäoppiminen on mahdollisuus uuden oppimiseen, oman työn kehittämiseen, uusien työtapojen kokeiluun ja omaksumiseen.

7 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 7 Työssäoppimisen velvoitteet Työssäoppimisen järjestämisestä sovitaan työpaikan ja koulutuksen järjestäjän (oppilaitos) kesken laadittavalla kirjallisella sopimuksella jonka sisällöstä on säädetty Asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (811/1998, 5 ). Sopimus on koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välinen sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. Kumpikin osapuoli allekirjoittaa sopimuksen. Sopimuksessa määritellään työssäoppimisen järjestäminen yhdessä työpaikan kanssa määräajaksi tai toistaiseksi. Siinä sovitaan osapuolten tehtävistä, opiskelijan ohjauksen ja arvioinnin järjestämisestä, työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista ja muista tarpeellisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Sopimukseen kuuluu myös opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan sisältyvä osa, jossa sovitaan opintojen tavoitteet, sisällöt, opintojen kesto ja ajoitus sekä vastuut työssäoppimisen aikana. Opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija tekevät yhdessä opiskelijaa koskevan osan. Opiskelija sitoutuu noudattamaan sopimusta ja on siten velvollinen noudattamaan myös työlainsäädännön määräyksiä, työyhteisön sääntöjä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia siitä, että sen ja työnantajan välille tehdään lain edellyttämä kirjallinen sopimus. Työmarkkinaosapuolet ja opetushallinto ovat valmistelleet sopimusmallin, joka suositellaan käytettäväksi työssäoppimisen järjestämisessä. Lisäksi on laadittu malli, joka on tarkoitettu tukemaan opiskelijan henkilökohtaista työssäoppimista ja arviointia. Sen allekirjoittavat työnantajan edustaja, opiskelija ja vastuullinen opettaja. Eri osapuolten tehtävät Työssäoppiminen on prosessi, joka muodostuu lukuisista vaiheista. Siihen kuuluvat mm. suunnittelu, työssäoppimispaikkojen etsiminen, sopimusten tekeminen, työssäoppijan perehdyttäminen, työssäoppimisjakso ja arviointi. Työssäoppimisen toteuttaminen on eri osapuolten yhteistyötä.

8 8 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto TYÖSSÄOPPIMISEN OSAPUOLET koulutuksen järjestäjä oppilaitos työnantaja työntekijät työyhteisössä työpaikkaohjaaja luottamushenkilöt opiskelija työmarkkinaosapuolet työsuojeluviranomaiset Työnantajan vastuulla olevia tehtäviä Työssäoppimisen toteuttaminen onnistuu, kun koko henkilöstö kannustaa ja suhtautuu positiivisesti opiskelijoihin. Työpaikan vastuulla on eräitä keskeisiä asioita, joiden avulla varmistetaan työssäoppimisen onnistuminen. TYÖNANTAJAN VASTUULLA OLEVIA TEHTÄVIÄ tarjota edellytykset koulutuksen järjestämiselle sopia kirjallisesti oppilaitoksen kanssa työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämisestä nimetä vastuullinen työpaikkaohjaaja, joka ohjaa ja arvioi opiskelijan oppimista työpaikalla vastata opiskelijan työturvallisuudesta järjestää muut sopimuksessa mainitut asiat tiedottaa työpaikan henkilöstölle työssäoppimisesta Työpaikan (työnantajan) tehtävänä on luoda edellytyksiä työpaikalla tapahtuvalle koulutukselle, ohjaukselle ja arvioinnille. Myös silloin kun työssäoppiminen tapahtuu työsuhteessa, on huolehdittava työssäoppimisen jaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä ohjauksesta ja arvioinnista. Ennen työssäoppimisjakson aloittamista työnantajan ja oppilaitoksen edustajien on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt kyseessä olevaan työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta. Työnantaja nimeää vastuullisen työpaikkaohjaajan, joka on halukas työssäoppimisen toteuttamiseen. Työpaikalla tulisi sopia hänen ajankäytöstään ja tehtävistään ja antaa näin käytännön mahdollisuuksia opiskelijan ohjaukseen. Työpaikalla on tärkeää neuvotella työssäoppimisen periaatteista työntekijöiden kanssa ja perehdyttää heidät työssäoppimisen järjestelyihin työmarkkinajärjestöjen suosituksen mukaisesti. Työpaikkaohjaaja Työpaikkojen ammattilaiset ovat työpaikkaohjaajina avainasemassa, sillä he välittävät osaamistaan tuleville työntekijöille.

9 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 9 TYÖPAIKKAOHJAAJAN TEHTÄVIÄ osallistua työssäoppimisjakson ennakkosuunnitteluun tutustua opiskelijan työssäoppimisen tavoitteisiin ja osaamiseen varmistaa, että työyhteisö tietää työssäoppijan tulosta työpaikalle perehdyttää ja ohjata opiskelijaa sekä antaa hänelle kehittävää palautetta antaa oppilaalle kuva siitä, miten työyhteisö toimii ja kehittyy osallistua työssäoppimisen käytäntöjen kehittämiseen yrityksessä ja yhteistyössä oppilaitoksen kanssa antaa oppilaitokselle tiedot työhön ja työympäristöön liittyvistä oloista ja työvälineistä Koulutuksen järjestäjä/oppilaitos Koulutuksen järjestäjällä on tärkeä tehtävä työssäoppimisen toteuttajana. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia työssäoppimisen laadusta, opettajien työelämäosaamisesta ja yhteistyöstä työpaikkojen kanssa. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös yhteistyöstä muiden oppilaitosten kanssa sekä pitää huolen siitä, että työssäoppimisjaksojen suunnittelu, opiskelijan ohjaus ja arviointi hoidetaan hyvin. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on erityisesti se, että kaikilla alueen toimijoilla on yhteinen käsitys työssäoppimisesta ja sen järjestämisestä. Tämä vaatii alueellisesti ja paikallisesti työssäoppimiskäytäntöjen yhteistä suunnittelua ja toteutusta kuten työssäoppimispaikkojen hankintaa ja aikatauluista sopimista. Koulutuksen järjestäjän eli käytännössä oppilaitoksen vastuulla on järjestää työssäoppimisen paikka yhdessä opiskelijan kanssa. Oppilaitoksen tehtävänä on myös varmistaa työpaikan edellytykset järjestää työssäoppimista. Oppilaitoksen tulee valmentaa työpaikkojen edustajia ja tarjota riittävän joustavia järjestelyjä työpaikkaohjaajien koulutukseen. Suuremmilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet lähettää henkilöstöään koulutukseen, kun taas pienten yritysten kanssa yhteistyötä kehitettäessä on mietittävä monimuotoisia ja joustavia menetelmiä. Oppilaitoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että työpaikka on selvillä oppilaitoksen opetussuunnitelmasta, oppimisnäkemyksistä, työssäoppimisen periaatteista ja tavoitteista, opiskelijan tavoitteista sekä muista velvoitteista. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN / OPPILAITOKSEN VASTUULLA OLEVIA TEHTÄVIÄ järjestää työssäoppimisen paikat yhdessä opiskelijoiden kanssa varmistaa työpaikan edellytykset työssäoppimisen järjestämiseksi valmistella ja tehdä sopimukset työantajan kanssa huolehtia koulutuksen työelämävastaavuudesta ja koulutustarpeiden ennakoinnista huolehtia osaltaan opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutuksesta ja verkottumisesta huolehtia osaltaan opiskelijoiden ohjauksen ja arvioinnin laadusta alueellinen ja paikallinen yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa yhteydet työmarkkinaosapuoliin

10 10 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Opettaja Opettajat ovat oman ammattialansa ja opetuksen asiantuntijoita. Työpaikkojen työntekijät taas ovat oman toimialansa ja yrityksen toiminnan asiantuntijoita. Heidän yhteistyöstään kasvaa ammatillinen osaaminen ja asiantuntemus. Opettajan tehtävänä on selvittää etukäteen eri osapuolten tehtävät, työtehtävien tarkoituksenmukaisuus sekä suunnitella ja toteuttaa työssäoppimisjaksot yhteistyössä työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kanssa sekä huolehtia riittävästä tiedottamisesta sekä työpaikalle että oppilaitoksessa. OPETTAJAN TEHTÄVIÄ tuntea alan työpaikat siten, että osaa ohjata opiskelijan oikeaan työssäoppimispaikkaan varmistaa ennakkoon, että työpaikka soveltuu työssäoppimispaikaksi selventää opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle eri osapuolten roolit ja vastuut tukea opiskelijaa suunnittelemaan omia tavoitteitaan työssäoppimisjaksolle suunnitella yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisjakson tavoitteiden mukaiset työtehtävät laatia oppimistehtävät ja selvittää niiden tavoitteet opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle tukea työpaikkaohjaajaa ohjaustehtävässä tehdä avointa ja tavoitteellista yhteistyötä työpaikkaohjaajan kanssa siten, että työpaikkaohjaaja saa kaiken tarvitsemansa tiedon opiskelijasta, hänen opetussuunnitelmastaan ja tavoitteistaan antaa opiskelijalle hänen tarvitsemansa tuki ja ohjaus osallistua opiskelijan ohjaukseen ja palautekeskusteluihin työssäoppimisjaksolla yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa olla tarvittaessa nopeastikin opiskelijan ja työpaikkaohjaajan tavoitettavissa pitää huolta, että arviointikeskustelussa keskustellaan opiskelijan kehittymisen lisäksi myös työssäoppimisjakson järjestelyistä ja yhteistyön sujumisesta Opiskelija Oppilaitos vastaa opiskelijan valmentamisesta työssäoppimisjaksolle. Ennen jakson alkua on hyvä varmistaa, että opiskelija tuntee jakson tavoitteet ja mitä häneltä odotetaan. Opiskelija tarvitsee tukea ja ohjausta niin opettajalta kuin työpaikkaohjaajalta.

11 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 11 OPISKELIJAN TEHTÄVIÄ on mukana tekemässä työssäoppimissuunnitelmaa yhdessä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa tutustuu oppilaitoksen ja työpaikan tekemään sopimukseen ja noudattaa työssäoppimissopimuksessa sovittuja asioita on selvillä, miten hänet on vakuutettu, miten ruokailut on järjestetty, kuka hankkii työvaatteet, ym. käytännön järjestelyt noudattaa käyttäytymisestä, työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä tehdä työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovitut tehtävät muistaa hoitaa opintososiaaliset asiat Erilaiset oppijat Oppimisvaikeuksia on noin neljänneksellä opiskelijoista. Oppimisvaikeudet ilmenevät eri tavoin. Opiskelijat kaipaavat tukea opinnoissaan, mutta he eivät välttämättä kuulu eritysiopetuksen piiriin. Käsite erilainen oppija on yleisessä käytössä ja kattaa sekä erityisopetuksessa olevat opiskelijat että kaikki ne opiskelijat, joiden opintojen sujumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työssäoppimispaikoilla on huomioitava se, että työssäoppija voi edetä kykyjensä mukaan. Tällaisissa tilanteissa opettajan ja työpaikkaohjaajan on osattava auttaa opiskelijaa asettamaan realistiset työssäoppimistavoitteet. Ennen kaikkea erilaiselle oppijalle on annettava aikaa löytää oma työuoma työssäoppimispaikalla. Työssäoppiminen ja ammatillinen erityisopetus Erityisopetus järjestetään opiskelijoille, jotka esimerkiksi vammaisuuden,, sairauden tai kehityksessä viivästymisen vuoksi tarvitsevat erityisiä opetus- ja opiskelijahuoltopalveluja. Erityisopetuksessa olevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään opiskelijan opinnoissaan tarvitsema tuki. Tuen täytyy olla saatavissa myös työssäoppimispaikoissa ja työssäoppimissuunnitelmaan on kirjattava opiskelijan erityiset tarpeet. Työssäoppimispaikassa voidaan tehdä erityisjärjestelyjä, mutta oppimisen tavoitteita ei tarvitse muuttaa. Koulutuksen järjestäjän tehtäviin kuuluu suunnitella työssäoppimisjakso oppimista tukevaksi yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa.

12 12 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Työssäoppiminen yhteistoiminnassa Työssäoppija on työpaikan uusi tulokas, joka vaikuttaa työyhteisöön. Jotta turhilta ennakkoluuloilta ja väärinkäsityksiltä vältyttäisiin ja uuden tulokkaan sopeutuminen työyhteisön jäseneksi sujuisi luontevasti, työyhteisössä toimivilla pitäisi olla selkeä käsitys siitä, mikä työssäoppijan rooli työpaikalla on. Seuraavat keskeiset työssäoppijan asemaan liittyvät seikat tulisi työpaikalla olla yleisesti tiedossa: - mitä tutkintoa työssäoppijat ovat suorittamassa - miten tutkintoon kuuluva työssäoppiminen toteutetaan omalla työpaikalla - tieto siitä, että työssäoppijaa ei voi rinnastaa työntekijään. Työssäoppijan vuoksi henkilöstöä ei voida irtisanoa tai lomauttaa. Työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamista tai takaisinottoa koskevat säännöt ja määräykset eivät estä työssäoppijan sijoittamista työpaikalle. Kustannukset, rahoitus ja korvaukset Työssäoppiminen rahoitetaan ammatillisen koulutuksen käyttömenoista. Siihen on käytettävissä samat resurssit kuin muun koulutuksen toteuttamiseen. Rahoitukseen sisältyy työssäoppimisen suunnittelu, opiskelijan ohjaus ja arviointi. Työpaikkaohjaajan resursoinnista vastaa työnantaja. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opetusministeriö voi antaa määräyksen korvauksista, joita koulutuksen järjestäjä on velvollinen maksamaan työnantajalle työpaikalla käytännön tehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. Opetusministeriö ei ole kuitenkaan ole asiasta antanut määräyksiä. Joissain tapauksissa on oppilaitoksen ja työssäoppimispaikan kesken sovittu, että oppilaitos maksaa työssäoppimispaikalle korvausta työssäoppijoiden vastaanottamisesta. Koska valtakunnallisesti ei ole sovittu siitä, maksetaanko työssäoppijan ohjauksesta korvausta, korvauskäytännöt vaihtelevat huomattavasti toisistaan eri työpaikoilla, osassa työpaikoista korvauksia ei makseta lainkaan. Ammattiosaamisen näyttöjen ja työssäoppimisen kehittäminen edellyttävät taloudellisia resursseja uudelleen- ja lisäkouluttaa työelämänedustajia vaativaan tehtävään. Työssäoppimisen ohjaaminen edellyttää työpaikkaohjaajalta aikaa, osaamista ja valmiuksia tämän työn tekemiseen. JHL:n mielestä opiskelijan ohjaustehtävä olisi syytä huomioida myös työn vaativuuden arviointia tehtäessä. Työntekijälle, joka toimii työpaikkaohjaajana, on maksettava työnsä ohella suoritetusta ohjaustyötä erillistä korvausta.

13 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 13 Työssä oppii työpaikkaohjaajan tuella Työpaikkaohjaaja on työpaikalla oman alansa asiantuntija ja työntekijä, joka hallitsee laajasti tehtäväalueensa sekä työpaikan toimintatavat. Tämän ohella hänellä on kiinnostusta ja kykyä tukea nuorten ammatillista kasvua ja heidän kehittymistään. Työpaikkaohjaaja toimii ensisijaisesti työssäoppimisen ohjaajana, mutta tehtäviin todennäköisesti kuuluu myös oppisopimusopiskelijoiden ja harjoittelijoiden ohjausta. Työssä olisi hyvä tuntea perusasiat ammatillisen koulutuksen järjestämisestä sekä keskeiset säädökset, jotka koskettavat työpaikalla järjestettävää koulutusta ja työssäoppimista. Työpaikkaohjaajan on myös tunnettava työpaikkansa ja oppilaitoksen välinen työssäoppimisen sopimus ja osattava toimia siinä määritellyn tehtävä- ja vastuunjaon mukaisesti. Työssäoppijoiden ohjaamisen kannalta on tärkeää tuntea työpaikan suositukset ja sopimukset, jotka vaikuttavat työpaikalla sekä tietää työsuojelun ja työntekijän perehdyttämistä koskevat ohjeet ja määräykset. Mitä työpaikkaohjaaja tekee? toimii yhdyshenkilönä työpaikan ja oppilaitoksen välillä tekee työssäoppimisen suunnitelman yhteistyössä työssäoppimisesta vastaavan opettajan ja opiskelijan kanssa ohjaa ja valmentaa nuoria työssäoppimisjaksolla työpaikan työtehtäviin, työkulttuuriin ja työpaikan sääntöihin ohjaa opiskelijoita toimimaan erityisesti työsuojelu- ja turvallisuus-ohjeiden mukaisesti opastaa työssäoppijaa JHL:n luottamusmiehen avusta, paikallisen jäsenyhdistyksen toiminnasta ja JHL:n opiskelijajäsenyydestä ohjaa työssäoppijaa hyödyntämään työpaikan työsuojeluorganisaatiota osaa rohkaista työssäoppijaa oman työn ja työympäristön työsuojelunäkökohtien arviointiin tiedottaa työyhteisössä työssäoppimisesta arvioi opiskelijan edistymistä ja ammattitaidon kehitystä sekä antaa niistä asiallista ja kannustavaa palautetta osallistuu loppuarviointiin opettajan ja opiskelijan kanssa

14 14 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Työpaikkaohjaajan ajankäyttö Työssäoppijan ohjaaja voi olla yksi tai useampi nimetty henkilö. Työpaikoissa, joissa on käytössä jaksotyöaika on hyvin yleistä, että työssäoppijalla on useita ohjaajia. Ohjaaja toimii yhteistyössä työssäoppijan ja oppilaitoksen välillä, kantaa yhdessä työssäoppijan kanssa vastuun siitä, että työssäoppimisjaksolle määritellyt tavoitteet saavutetaan. Ohjaajan työn ja ajankäytön suunnittelussa tulee huomioida työssäoppijan ohjaus. Kaikkien työssäoppijan ohjaukseen osallistuvien pitää olla selvillä työssäoppimiselle asetetuista tavoitteista sekä periaatteista, joita käyttäen työssäoppijaa työssoppimisjaksolla arvioidaan. Työpaikkaohjaajia koulutetaan Työssäoppimisen onnistunut toteuttaminen edellyttää, että työpaikkaohjaajan tehtäviin saa koulutusta. Koulutusta järjestävät ammatilliset oppilaitokset, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset sekä eri yhteisöt ja järjestöt. Koulutuksesta voi kysyä esimerkiksi oppilaitoksesta, josta työssäoppijoita tulee työpaikalle. Opetus toteutetaan lähiopetuksena, etäopetuksena tai käytännön ohjauksena työpaikoilla. Koulutuksen ohjeellisena laajuutena kaksi opintoviikkoa, mutta koulutus voi jaksottua pidemmälle ajalle. Koulutusta voidaan toteuttaa myös yhdessä ammatillisten oppilaitosten opettajien kanssa perehdytettäessä opettajia työssäoppimiseen. Myös Raseborg-opistolla on järjestetty työpaikkaohjaajakoulutusta. Lisätietoja löytyy liiton koulutusesitteestä tai

15 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 15 Työturvallisuus Sopiminen ja opiskelijan perehdytys Kaikkien osapuolien on oltava tietoisia työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Ennen työn aloittamista on työnantajan ja oppilaitoksen yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt kyseessä olevaan työhön ja osaa noudattaa työhön ja työpaikkaan liittyviä työsuojeluohjeita. Jo oppilaitoksessa on huolehdittava, että opiskelija on tietoinen velvollisuudestaan noudattaa työpaikan järjestystä ja työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä. Oppilaitoksen ja työpaikan väliseen sopimukseen on tarpeen sisällyttää oleelliset työsuojelukysymykset ja osapuolten vastuut. Ennen työssäoppimisjaksoa oppilaitoksen on ilmoitettava työnantajalle tämän työsuojeluvastuusta. Työaika Työaikalainsäädäntö ja nuorista työntekijöistä annetun lain työaikaa koskevat säännöt koskevat vain niitä työssäoppijoita, jotka ovat työsopimussuhteessa työnantajaan. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on sopimuksessa kiinnitettävä huomioita työaikoihin. Työajoista sovittaessa opiskelijan oppimistavoitteiden on oltava ensisijainen määritystekijä. Opetusministeriön suositus ja monilla aloilla hyväksytty linjaus on, että vaikka juridisesti työaikoja koskevat määräykset eivät koske työssäoppijoita, niin niitä noudatetaan, eivätkä työssäoppimisajat saa ylittää säännöksiä. Työnantajan työturvallisuusvastuu työpaikalla Työpaikalla työnantajan kuuluu aina vastata opiskelijan työturvallisuudesta samalla tavoin kuin työsuhteessa olevien työntekijöidenkin työturvallisuudesta ja -terveydestä. Työturvallisuuslaki kattaa siis myös työssäoppijat työpaikoilla. Lisäksi työssäoppijoita koskee laki nuorista työntekijöistä (998/93, muutettu 754/98), asetus nuorten työntekijöiden suojelusta (508/86, muutettu 265/97) ja työministeriön päätökset nuorille sopivista kevyistä töistä (1431/93) ja vaarallisista töistä (1432/93). Näissä määritellään nuorelta työntekijältä (alle 18-vuotias) kielletyt työt sekä alle 16-vuotiaalle vaaralliset työt. Näiden töiden osalta

16 16 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto on pyydettävä työsuojelupiiriltä poikkeuslupa, tai tietyissä tapauksissa toimitettava piirille ilmoitus. Työsuojelupiirit valvovat työturvallisuuslainsäädännön noudattamista työpaikoilla ja antavat aiheesta ohjausta ja neuvontaa. Työpaikalla johdon vastuulla on, että työsuojeluasiat ovat kunnossa. Työstä tai työolosuhteista ei siis saa aiheutua vaaraa tai haittaa kenenkään turvallisuudelle tai terveydelle. Esimiehen vastuulla on huolehtia, että opiskelija on perehdytetty riittävästi työpaikan työturvallisuuteen. Terveelliset ja turvalliset työmenetelmät kannattaa opastaa nuorelle heti alusta alkaen, jolloin ne iskostuvat parhaiten osaksi tulevaa ammattitaitoa. Yleensä harjoittelutyössä sattunut tapaturma korvataan työtapaturmana, ja oppilaitos on vakuutuksenottaja. Oppilaitoksen on syytä tarkistaa, että vakuutukset ovat riittävän kattavat. Esimerkiksi, kattaako korvaus työmatkat tai matkat työpisteestä toiseen. Korvausasioiden käsittelyä varten tapaturmista ilmoitetaan oppilaitokset tapaturmavakuutusyhtiölle. Vakavista tapaturmista ilmoitetaan lisäksi työsuojelupiirille ja poliisilla, jotka tekevät tapaturmatutkimuksen. Jos työssäoppija on varsinaisessa työsuhteessa, työnantajan on järjestettävä hänelle työterveyshuolto niin kuin muillekin työntekijöille. Työsuojeluorganisaatio Työpaikan työsuojeluorganisaation on toiminnassaan huomioitava myös työpaikalla toimivat työssäoppijat. On hyvä arvioida myös heidän työolojaan ja asemaansa työyhteisössä. Työsuojelun toimijoiden on hyvä tarkistaa, että työpaikkaohjaajalla on riittävät valmiudet turvallisuusasioidenkin ohjaamiseen. Työpaikkaohjaaja Vaikka työpaikkaohjaaja opastaa ja ohjaakin nuorta työssäoppijaa, varsinaisessa työturvallisuusvastuussa opiskelijasta hän on vain siinä määrin, kuin hänen asemansa muutoinkin sitä edellyttäisi. Työntekijäasemassa olevalle henkilölle ei voida siirtää työnantajan työsuojeluvastuuta. Sen sijaan lähiesimies jo osaltaan vastaa työnantajan työsuojeluvastuusta. Henkilökohtaiset suojavarusteet Oppijalle on annettava tarvittavat henkilönsuojaimet ja työvaatetus. Niiden hankkimisesta voidaan sopia oppilaitoksen ja työpaikan kanssa. Työnantajan on annettava työturvallisuussyistä työpaikalla tarvittavat erityiset suojavarusteet.

17 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 17 Vakuuttaminen Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava, että opiskelijatapaturman korvaamisesta annetun asetuksen (851/1948) mukainen vakuutus on voimassa. Nykyisen asetuksen mukaan korvauksen piiriin ei kuulu kodin ja oppilaitoksen väliset matkat tai oppilaitoksen ja harjoittelupaikan väliset matkat, teoriatunnit, ruokailu ja välitunnit. Mitä tahansa tapaturmaa ei vakiintuneen korvauskäytännön mukaisesti korvata. Esimerkiksi käytännön harjoittelutyöhön liittymätöntä kaatumista ei välttämättä korvata opiskelutapaturmana, vaikka se sattuisi opetuksen aikana. Osa koulutuksen järjestäjistä on ottanut laajennetun tapaturmavakuutuksen, joka kattaa mm. työssäoppimiseen liittyvät matkat kotoa työpaikkaan ja takaisin. Opiskelijan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Työssäoppimisjaksolla tapahtuneen vahingon korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 :n mukaan jos oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työssä, on se, jonka lukuun työ suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. Vahingonkorvausvastuuta selviteltäessä voi joissain tapauksissa syntyä ongelmia määriteltäessä sitä, kenen lukuun työtä on tehty. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos opiskelijan voidaan katsoa olleen työssäoppimispaikassa oppilaitoksen opettajan ohjauksessa ja valvonnassa. Ohjaus- ja valvontavastuu on syytä kirjata työssäoppimista koskevaan sopimukseen huolellisesti. Myös opiskelija voi vahingonkorvauslain 4 luvun 1 :n mukaan olla henkilökohtaisesti korvausvelvollinen, mikäli hän aiheuttaa vahingon lievää suuremmalla tuottamuksella. Vahingon kärsineenä voivat olla yritys, sen työntekijä tai ulkopuolinen henkilö. Korvauksen suuruus määräytyy sen mukaan mikä harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Ulkopuoliselle aiheutettu vahinko korvataan työnantajan vastuuvakuutuksesta ja vakuutusyhtiö voi hakea maksamaansa korvausta takaisin vahingon aiheuttajalta. Vastuuvakuutuksissa on eräitä vakuutusehtojen korvauspiiriä rajoittavia kohtia. Vahinkoa, joka syntyy vakuutuksenottajalle itselleen ei vastuuvakuutuksesta korvata. Myöskään haltuun otettua omaisuutta ei pääsääntöisesti korvata. On huomattava, että vakuutus ei korvaa vahinkoja, joiden syynä on puutteellinen perehdyttäminen tai työnopastus tai työnjohdon tai valvonnan puute. Osa vakuutusyhtiöistä on kehittänyt uusia vakuutuksia, jotka soveltuvat käytettäväksi työssäoppimisessa.

18 18 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Ammattiosaamisen näytöt Miksi ammattiosaamisen näyttöjä tarvitaan? Ammattiosaamisen näytöt otetaan käyttöön varmistamaan koulutuksen laatua ja vahvistamaan työelämäyhteyksiä. Uudistuksella yhtenäistetään opiskelijan arviointia ja antamaan palautetta opiskelijan käytännön ammattitaidosta. Ammattiosaamisen näytöt omalta osaltaan helpottavat opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Koulutuksen järjestäjät puolestaan saavat arvokasta tietoa opetussuunnitelmien, opetusjärjestelyiden sekä ohjaus- ja tukitoimien toimivuudesta. Ammattiosaamisen näytöillä tuotetaan myös tietoa oppimistulosten kansalliseen arviointiin. Opiskelijan näkökulmasta ammattiosaamisen näytöt tuovat opiskeluun tavoitteellisuutta yhdenmukaistavat arviointia lisäävät koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja käytännönläheisyyttä antavat mahdollisuuden näyttää ammatillinen osaaminen käytännössä lisäävät opiskelumotivaatiota yksilöllistävät opiskelua helpottavat työllistymistä. Erilaisissa näyttöympäristöissä toteutetut ammattiosaamisen näytöt edellyttävät henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia (HOPS). Suunnitelmien tekemiseen opiskelija osallistuu yhdessä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Osallistuminen ammattiosaamisen näytön suunnitteluun selkeyttää opiskelijalle, mitä osaamista arvioidaan ja millaisia kriteerejä arvioinnissa käytetään. Tämä kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja ja tehostaa opiskelua. Avoimuus näyttöjen suunnittelussa ja arviointikeskustelu ehkäisevät ennalta ristiriitatilanteita ja poistavat arviointiin mahdollisesti liittyviä epäselvyyksiä. Ammattiosaamisen näytöissä käden taidot ja käytännön tekeminen pääsevät oikeuksiinsa. Tämä monipuolistaa arviointimenetelmiä. Kokemukset osoittavat, että opiskelijat arvostavat työpaikalla oman alan ammattilaiselta saatua palautetta, joka kasvattaa myös opiskelijoiden ammatti-identiteettiä. Työelämästä tulevalle arvioijalle halutaan näyttää parasta. Ammattiosaamisen näytöistä saamallaan näyttötodistuksella opiskelija voi myös myöhemmin osoittaa ammattitaitoaan työnhakutilanteissa.

19 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 19 Koulutuksen järjestäjän ja opettajan näkökulmasta ammattiosaamisen näytöt ohjaavat opetusta ja arviointia opetussuunnitelman perusteiden ja muuttuvan työelämän tarpeiden suuntaiseksi monipuolistavat opiskelijan arviointia ja arviointimenetelmiä edellyttävät opettajien välistä sekä opettajien ja työelämän tiivistä yhteistyötä tuovat tavoitteellisuutta ja käytännönläheisyyttä työssäoppimiseen ja muuhun opetukseen auttavat opettajia ylläpitämään ammattitaitoa antavat koulutuksen järjestäjälle välineitä itsearviointiin ja tietoa koulutuksen kehittämisen pohjaksi. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotto vaatii työssäoppimispaikoilla ja oppilaitoksissa yhteistyötä sekä edellyttää koulutuksen järjestäjiltä voimavarojen suuntaamista uudentyyppiseen opettamiseen ja arviointiin. Ammattiosaamisen näyttöjä tukee opetus, joka on jaksotettu laajoiksi työelämälähtöisiksi kokonaisuuksiksi, sekä käytännöt, jotka mahdollistavat opettajien ja työpaikkaohjaajien osaamisen joustavan hyödyntämisen. Kokemusten perusteella ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotto vahvistaa arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin pohjautuvaa opiskelijan arviointia. Lisäksi ammattiosaamisen näyttöjen myötä arvioinnissa korostuu työelämän tarpeet. Työpaikkaohjaajien kouluttaminen arviointityöhön ja opettajien mahdollisuus työelämäosaamisensa päivittämiseen tuovat laatua ammattiosaamisen näyttöihin ja työssäoppimiseen. Ammattiosaamisen näytöillä saadaan tietoa opiskelijoiden oppimistuloksista. Tiedon perusteella voidaan päätellä, tuottaako opetus riittävää ja työelämän näkökulmasta tarvittavaa osaamista. Työelämän näkökulmasta ammattiosaamisen näytöt antavat mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millaisia työntekijöitä alalle valmistuu varmistavat alalle valmistuvien työntekijöiden ammatillisen osaamisen ja koulutuksen työelämävastaavuuden helpottavat rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä haastavat työyhteisön oppimaan. Työelämälle on tärkeää, että ammatillisen koulutuksen laatu varmennetaan ja opiskelijoiden ammatillinen osaaminen arvioidaan luotettavasti. Tiivistyvä yhteistyö oppilaitosten kanssa lisää mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaista ammatillista osaamista työelämään siirtyvillä opiskelijoilla on. Työelämältä saatu palaute on jo nyt vaikuttanut myös niin, että opetuksessa on otettu käyttöön nykyistä työelämälähtöisempiä ratkaisuja. Ammattiosaamisen näytöt työ-paikalla ovat innostaneet syventämään ja päivittämään myös työyhteisön omaa osaamista.

20 20 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen näyttöjen keskeiset piirteet Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa joko opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa koulutuksessa tai näyttötutkintojärjestelmässä näyttötutkintona. Kumpainenkin perustutkinnon suoritustapa antaa valmiudet samanlaisiin tehtäviin työelämässä. Opetussuunnitelmassa ja näyttötutkinnon perusteissa ammatillisilla opintokokonaisuuksilla ja niillä vastaavilla tutkinnon osilla tavoitteet ovat samat. Taulukossa esitellään opetussuunnitelman perusteiden mukaisen koulutuksen ja näyttötutkintojärjestelmän keskeiset piirteet.

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJA. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

TYÖPAIKKAOHJAAJA. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus TYÖPAIKKAOHJAAJA momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajakoulutuksen sisältö Työssäoppiminen ja ammatillinen koulutus Ammattiosaamisen näytöt Työssäoppiminen käytännössä ja osapuolten

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV OPETUSHALLITUS Moniste 2/2004 Opetushallitus Kansi: Studio Viiva Oy Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2017-6 (nid.) ISBN 952-13-2018-4

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

2. Työssäoppimisen. järjestäminen ja pelisäännöt

2. Työssäoppimisen. järjestäminen ja pelisäännöt 2. Työssäoppimisen järjestäminen ja pelisäännöt - Työssäoppimista ohjaavat keskeiset säädökset ja määräykset sekä alan sopimukset - Alalle ominaisten työsuojelu- ja turvallisuusohjeiden soveltaminen työssäoppimistehtävien

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA

TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA 1 Porvoo International College 2015 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinto järjestämissopimus ja järjestämissuunnitelma Tuula Karhumäki Välinehuollon tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO)

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) 0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\) Tavoitteet /tulokset Suunnittele Toteuta

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli. Vastuut toimijoiden kesken

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli. Vastuut toimijoiden kesken Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli Vastuut toimijoiden kesken 2 + 1 malliin siirtymisen edellytykset Opiskelijalla tulee olla: ammattitaito täydentävät opinnot (20 ov) suoritettu 18 v ikä, pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

OPAS. Työssäoppimisen. työpaikalle

OPAS. Työssäoppimisen. työpaikalle OPAS Työssäoppimisen työpaikalle SISÄLTÖ Lukijalle 1. TYÖSSÄOPPIMINEN TYÖPAIKALLA ON OSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA... 4 Mitä on työssäoppiminen? Nuoria ammattilaisia tarvitaan lisää Työssäoppimisella ja

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Koulutusalat

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Pro Europass Apprentice Across the Border MALLI Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Miksi? Opiskelijan suorituksien arviointi ulkomaan työssä oppimisjakson aikana on olennainen osa korkeatasoista

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla OPPISOPIMUS Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla Palaute jokapäiväisessä työssä Työssä oppimisen arviointi - työpaikkakouluttaja Tutkinnon suorittaminen Aikuisilla tutkintotilaisuudet Nuorilla

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon kohderyhmä (lähde: OPH/ Näyttötutkinnon

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT KÄYTTÖÖN

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT KÄYTTÖÖN A m m a t t i o s a a m i s e n n ä y t ö t k ä y t t ö ö n AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT KÄYTTÖÖN Opetushallitus ISBN 952-13-2723-5 (nid.) ISBN 952-13-2724-3 (pdf) ULKOASU: Kirsti Pohjapelto PAINOPAIKKA: Dark

Lisätiedot

1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA

1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA Hyväksytty opetuksen johtoryhmässä 1.10.2015 Opetussuunnitelman yhteisen osan työturvallisuusohjeeseen on koottu keskeisimmät opiskelijoiden käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvan koulutuksen (työssäoppiminen),

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA. Rehtorin päätös 22.6.2015, 73. Voimaantulo 1.8.2015.

TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA. Rehtorin päätös 22.6.2015, 73. Voimaantulo 1.8.2015. TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Rehtorin päätös 22.6.2015, 73. Voimaantulo 1.8.2015. Suunnitelma 2 (11) Sisällysluettelo Johdanto... 3 Ammattiosaamisen näytöt... 3

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015 Tutkinto: Tutkinnon osan nimi ja laajuus: AUDIOVISUALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO AUDIOVISUAALISEN TUONTANNON TOTEUTTAMINEN 45 osp pakollinen tutkinnon osa 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot