Työssäoppimisen opas. työpaikoille

Transkriptio

1 Työssäoppimisen opas työpaikoille

2 Alkusanat Työssäoppiminen työpaikalla on osa ammatillista koulutusta Mitä on työssäoppiminen? Nuoria ammattilaisia tarvitaan lisää Työssäoppimisella ja näytöillä varmistetaan ammatillisen koulutuksen laatua Monenlaisia opiskelijoita työpaikoille Työssäoppiminen Nuorisoasteen näytöt Työharjoittelu Työelämään tutustuminen Oppisopimus Näyttötutkinto Työssäoppimisen lainsäädäntö ja suositukset Lainsäädäntö ja opetussuunnitelmat ohjaavat työssäoppimista Keskusjärjestöjen ja valtiovallan suositukset Kirjallinen sopimus työssäoppimisesta Eri osapuolten tehtävät ja vastuut Miten työssäoppiminen käynnistyy työpaikan näkökulmasta? Hyvä ennakkosuunnittelu varmistaa onnistuneen työssäoppimisen Työpaikkaohjaajakoulutus valmentaa ohjaustehtävään Työssäoppiminen ja näytöt muuttavat opettajan työnkuvaa Opiskelijan vastuulla on noudattaa ohjeita Työssäoppimisen tavoitteet selviksi Työturvallisuus ja opiskelijan perehdyttäminen työpaikkaan Työssäoppimisesta tiedottaminen henkilöstölle Työantajan vastuu työturvallisuudesta Myös oppilaitoksella on vastuunsa työturvallisuudesta Nuori työntekijä ja perehdyttäminen Jos vahinko sattuu Työaika Työssäoppija tarvitsee ohjausta ja palautetta Työpaikkaohjaaja tukee opiskelijan oppimista Tarve ohjaukselle vaihtelee eri tilanteissa Monipuoliset työtehtävät ja palaute varmistavat ammattitaidon kehittymisen Liitteet Lakeja, asetuksia ja suosituksia Lisätietoja

3 Alkusanat Työssäoppimisen opas työpaikoille oppaan käsikirjoitus on kirjoitettu vuonna 1999 työryhmässä, jossa olivat edustettuina Taloudellisen Tiedotustoimiston lisäksi opetusministeriö, Suomen opinto-ohjaajat, Teollisuuden ja Työantajain Keskusliitto, Palvelutyönantajat, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Työssäoppimisen opas työpaikoille tarjoaa työssäoppimisesta työpaikoilla vastaaville henkilöille yhteenvedon työssäoppimisen taustoista ja periaatteista sekä ohjaa niin työpaikkojen kuin oppilaitostenkin edustajia kiinnittämään huomiota keskeisiin vastuukysymyksiin. Tämä on oppaan 8. uudistettu painos, jonka sisältöä on päivitetty vastaamaan vuoden 2003 tilannetta mm. lainsäädännön ja työssäoppimisen käsitteiden osalta. Koulutuksen järjestäjän ja työantajien edustajien on hyvä perehtyä oppaassa viitattuihin lakeihin ja asetuksiin käyttämällä alkuperäislähteitä. Kiitokset oppaan käsikirjoituksen kommentoinnista Jouko Haavistolle ja Arto Pekkalalle opetushallituksesta sekä oppaan työturvallisuusosion osalta Outi Nysten-Mäkelälle sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta. Opiskelijan kannalta onnistunut työssäoppimisjakso edellyttää hyvää ennakkosuunnittelua oppilaitoksen ja yrityksen edustajien kesken. Eri osapuolten sitoutuminen työssäoppimiseen varmistetaan hyvillä tiedotuskäytännöillä ja noudattamalla lakeja, asetuksia ja suosituksia. Työssäoppiminen tarjoaa monia mahdollisuuksia lisätä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Yhteisenä tavoitteena eri osapuolille on ammatillisen koulutuksen laadun ja työelämävastaavuuden kehittäminen. Helsingissä joulukuussa 2003 Mirja Hannula projektipäällikkö Taloudellinen Tiedotustoimisto

4 TYÖSSÄOPPIMINEN TYÖPAIKALLA ON OSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA Mitä on työssäoppiminen? Ammatilliset perustutkinnot ovat kolmivuotisia ja tärkeänä osana opiskelua opiskelijalla ovat työssäoppimisjaksot, jotka toteutetaan työpaikoilla. Työssäoppimista on kaikkiaan kolmen vuoden tutkinnossa noin puoli vuotta, joka jakautuu eri opiskeluvuosille. Löytyisikö Sinun työpaikaltasi tilaa opiskelevalle nuorelle? Vuosittain lähes ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevaa nuorta tarvitsee työssäoppimispaikan. Siksi lähestymme Sinua, työnantaja ja työpaikkasi vaikuttaja, esimies tai luottamushenkilö. Olet avainasemassa, kun Suomessa yritetään kääntää ammatillinen opiskelu työelämälähtöisempään suuntaan: nuorten ammatillisen koulutuksen ja työelämän pitäisi kohdata aikaisempaa paremmin. Oppiminen oppilaitoksessa on saanut rinnalleen työssäoppimisen.tekemällä oppimisen arvo on tunnustettu. Työssäoppiminen on opetussuunnitelman mukaista tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua työpaikalla.työssäoppiminen on aikaisempaa harjoittelua tavoitteellisempaa, koska osa tutkinnon tavoitteista opiskellaan työpaikoilla. Työssäoppiminen suoritetaan tavallisesti palkatta. 2 Nuoria ammattilaisia tarvitaan lisää Miksi työpaikkasi tulisi lähteä mukaan ammatillisen opetuksen tason nostamiseen? Siksi, että työssäoppiminen on hyödyllistä sekä yritykselle että opiskelijalle. Työssäoppimisen avulla on yrityksen mahdollista varmistaa ammattitaitoinen henkilöstö myös tulevaisuudessa. Työssäoppimisjaksojen aikana on mahdollisuus tutustua tulevaisuuden työntekijöihin. Työssäoppimisjakson jälkeen opiskelija tuntee yrityksen toimintaa ja yhteistyö voi jatkua esimerkiksi kesätyön tai opinnäytetyön muodossa. Työssäoppiminen tarjoaa myös yritysten henkilöstölle mahdollisuuden uuden oppimiseen. Erityisen tärkeitä ovat työpaikan henkilöstön ja opiskelijan keskustelut, joissa pohditaan, miksi toimitaan tietyllä tavalla.yhteistyö oppilaitoksen kanssa avaa uusia mahdollisuuksia myös yritysten henkilöstön koulutukselle ja työskentelytapojen kehittämiselle. Oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyön lisääntyminen vaikuttaa myös ammatillisen koulutuksen kehittymiseen. Vetoamme Sinuun, että työpaikkasi hoitaisi oman osansa opetusurakasta: eläkkeelle siirtyvien tilalle tarvitaan nuoria osaajia. Pienenevien ikäluokkien Suomessa osaavien työntekijöiden löytyminen ei ole itsestäänselvyys. Työssäoppimisen onnistuminen edellyttää jatkuvaa yhteistyötä työpaikkojen ja oppilaitosten välillä. Yhteistyö varmistaa myös työelämän muutosten siirtymisen osaksi ammatillista koulutusta: tiimityö, työn laatu ja prosessit, tietotekniikka, automaatio ja kansainvälisyys ovat tulleet jäädäkseen.

5 Työssäoppimisella ja näytöillä varmistetaan ammatillisen koulutuksen laatua Työssäoppimisesta on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja asetuksessa (811/1998).Työssäoppimisesta ei pääsääntöisesti makseta palkkaa eikä tehdä työsopimusta.työssäoppimisen kustannukset jakautuvat eri osapuolille. Yritysten nimeämille työpaikkaohjaajille järjestetään eri puolilla Suomea koulutusta. Vastaavasti opettajien täydennyskoulutuksessa painopisteenä ovat työssäoppiminen ja työelämäyhteydet. Sekä työpaikkaohjaajakoulutus että opettajien työelämäjaksot lisäävät vuorovaikutusta oppilaitosten ja työpaikkojen kesken ja luovat pohjaa yhteistyökäytäntöjen kehittämiselle. Työssäoppimisen lisäksi ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen välineeksi ovat tulossa ammatillisiin perustutkintoihin liitettävät näytöt. Nuorisoasteen näytöillä varmistetaan, että ammatillisten opintojen tavoitteet on saavutettu. Näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa. MMONENLAISIA OPISKELIJOITA TYÖPAIKOILLE Työssäoppiminen Työssäoppimisella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman mukaista käytännön opetusta.työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua työpaikalla. Työssäoppimisjakson onnistunut toteutus edellyttää hyvää yhteistyötä ja ennakkosuunnittelua oppilaitoksen ja työpaikan kesken. Työssäoppimisen laajuus kolmen vuoden tutkinnossa on vähintään 20 ov eli yhteensä noin puoli vuotta.työssäoppiminen voidaan jaksottaa tutkinnon eri vuosille, joten työssäoppimisjaksojen pituus vaihtelee.työssäoppiminen toteutetaan tavallisesti ilman työsuhdetta ja palkkaa.työssäoppimisesta laaditaan aina kirjallinen sopimus oppilaitoksen ja yrityksen kesken. Nuorisoasteen näytöt Nuorisoasteen näyttöjen osalta on käynnissä kokeiluvaihe. Näytöt tulevat osaksi ammatillisia perustutkintoja aikaisintaan vuonna 2005.Vuoden 2004 aikana valmistuvat tarkemmat ohjeet näyttöjen toteuttamisesta. Nuorisoasteen näyttöjen periaatteena on, että opiskelija osoittaa miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet. Näytöt järjestetään yhteistyössä työpaikkojen kanssa.vrt. näyttötutkinto 3

6 Työharjoittelu Moniin koulutuksiin sisältyy oppilaitoksessa järjestettävän opetuksen lisäksi myös käytännön harjoittelua työpaikoilla. Työharjoittelun pituus ja käytännöt vaihtelevat oppilaitoksen ja suoritettavan tutkinnon mukaan. Esimerkiksi ammattikorkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu on kestoltaan opintoviikkoa. Työpaikoilla voi olla myös työvoimakoulutuksen, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä erilaisten lyhytkurssien opiskelijoita työharjoittelussa.vrt. työssäoppiminen. Työelämään tutustuminen Peruskoulussa opiskelevalla on mahdollisuus tutustua työelämään. Peruskoulun TETjakso on yleisimmin kaksi viikkoa. Lukion työelämään tutustuja on työpaikalla yleensä lyhyemmän ajan. Oppisopimus Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija tekee määräaikaisen työsopimuksen ja kuuluu työyhteisöön sen jäsenenä. Teoriajaksot suoritetaan oppilaitoksissa. Oppisopimuskoulutus on vaihtoehtoinen väylä ammattiin opiskelulle. Koulutuksen pituus vaihtelee henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan. Näyttötutkinto Aikuiset voivat osoittaa näyttötutkinnolla ammattitaitonsa ja saada osaamisestaan virallisena tunnustuksena tutkintotodistuksen. Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta ja aikaisemmasta koulutuksesta riippumaton, tutkintotoimikuntien ja Opetushallituksen valvoma menettely. Näyttötutkinnot suoritetaan aidoissa työ- ja palvelutilanteissa.tarvittaessa tutkintoon liittyy valmentavaa koulutusta ja työharjoittelua. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja.vrt. nuorisoasteen näytöt Tässä oppaassa keskitytään ammatillisen koulutuksen työssäoppimiseen ja sen järjestämiseen työpaikalla. 4

7 TYÖSSÄOPPIMISEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA SUOSITUKSET Lainsäädäntö ja opetussuunnitelmat ohjaavat työssäoppimista Työssäoppimista säätelevät laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998). Lisäksi työssäoppimista sivuavat seuraavat lait ja asetukset: Opintotukilaki (65/1994) ja opintotukiasetus (260/1994) Laki ja asetus lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta (48/1997) Laki nuorista työntekijöistä (998/1993 muutettu 754/98) ja asetus nuorten työntekijöiden suojelusta (508/1986, muutettu 679/90 ja 1428/93) Asetus nuorille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (128/2002) Työturvallisuuslaki (738/2002) Vahingonkorvauslaki (412/1974) ja Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (1318/2002) Ammatillisen koulutuksen valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet, jotka valmistellaan yhdessä työelämän kanssa, ohjaavat osaltaan työssäoppimista. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan: Työssäoppimisen tulee olla tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppiminen on suunniteltava yhdessä paikallisen työelämän edustajien kanssa ja siinä on otettava huomioon alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet. Oppilaitokselle tulee olla työssäoppimisen järjestämissuunnitelma,jossa määritellään kaikille aloille yhteiset työssäoppimisen periaatteet ja opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa on kuvattu miten kyseiseen tutkintoon sisältyvä työssäoppiminen toteutetaan. Oppilaitoksessa tulee päättää miten työssäoppiminen ja työssäoppimisen tavoitteet sijoitetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa tutkinnon kokonaisuuteen ja miten oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa. Oppilaitoksen tulee valmentaa opiskelijaa työpaikkaa varten. Työpaikalla on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaukseen ja valvontaan sekä palautteen antamiseen. Työssäoppiminen arvioidaan osana niitä ammatillisia kokonaisuuksia, joihin työssäoppiminen sisältyy. Opiskelijan tutkintotodistukseen merkitään näkyviin työssäoppimisen laajuus, mutta ei erillistä arvosanaa. 5 Keskusjärjestöjen ja valtiovallan suositukset Työssäoppimista ohjaavat myös työmarkkinoiden ja keskusjärjestöjen suositukset ja kannanotot sekä alakohtaiset työehtosopimukset.työssäoppimisesta on laadittu kolme suositusta. Ensin allekirjoitettiin keskusjärjestöjen suositussopimus ammatillisen koulutuksen työharjoittelun edistämiseksi sekä kannanotto työssäsoppimisen järjes-

8 6 tämiseksi lainsäädäntöä kehittämällä. Sen allekirjoittajia olivat 20. tammikuuta 1998 Akava ry, Palvelutyönantajat ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto. Seuraavana päivänä allekirjoittivat pääministeri ja opetusministeri, OAJ ry, Akava ry, Palvelutyönantajat ry, SAK ry, STTK ry ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Suosituksen nuorten työssäoppimisesta. Kolmas on opetusministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Suomen Yrittäjien 15. lokakuuta 1998 allekirjoittama Suositus nuorten työssäoppimisesta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Suosituksissa todetaan, että toiminta on tuloksellista, kun myös työpaikkatasolla koetaan tärkeäksi tukea alan koulutuksen toteuttamista yhteistyössä alueen ammatillisten oppilaitosten kanssa. Työssäoppiminen ja harjoittelu tulee järjestää siten, että opiskelijat ovat asianmukaisen ohjauksen ja opastuksen piirissä. Keskusjärjestöjen välillä on sovittu, ettei koulutuksen edellyttämän työssäoppimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella korvata työpaikan henkilöstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Nämä on tarpeellista paikallisesti yhteisesti todeta, joko ennen työssäoppimisjaksojen tai työharjoittelun järjestämistä taikka yhteistoimintalain tarkoittaman koulutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Järjestöt katsovat, että työsopimuslain ja voimassa olevien sopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen harjoittelupaikkojen tarjoamiselle, sikäli kun edellä olevaa menettelytapaa on noudatettu. Keskusjärjestöjen mielestä koulutuksen osana oleva työnopetus, joka oppilaitosten ja työpaikan sopimisen perusteella siirretään oppilaitoksista työpaikoille (työssäoppiminen) tulisi toteuttaa ilman työsuhdetta. Tämä ei kuitenkaan estä työssäoppimisen toteuttamista tarvittaessa myös työsuhteessa, jolloin työsuhteessa noudatetaan työlainsäädännön velvoitteita ja työehtosopimusta. K KIRJALLINEN SOPIMUS TYÖSSÄOPPIMISESTA Laissa ammatillisesta koulutuksesta todetaan, että työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Muuten kuin oppisopimuskoulutuksena työpaikalla järjestettävä koulutus tapahtuu tavallisesti ilman työsopimussuhdetta tai erikseen niin sovittaessa työsopimuksella.

9 Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovitaan osapuolten tehtävistä, opiskelijan ohjauksen ja arvioinnin järjestämisestä, työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista ja muista tarpeellisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä seikoista. Lisäksi sovitaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, kestosta ja ajoituksesta opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden määräykset huomioon ottaen, tarvittaessa kunkin opiskelijan osalta erikseen. Työssäoppimispaikaksi soveltuu asetuksen ammatillisesta koulutuksesta mukaan vain sellainen työpaikka, jolla on käytettävissä opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi työpaikkaohjaajaksi.yksityisten yritysten lisäksi työssäoppimisen paikkoja tarjoaa myös julkinen sektori. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen työympäristöön, joten työpaikalta edellytetään myös, että työturvallisuusasioista on huolehdittu asianmukaisella tavalla. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesta työturvallisuusvastuusta, joka koskee myös opiskelijaa, joka ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan. Työssäoppimisen järjestämisestä sovitaan työpaikan ja oppilaitoksen kesken laadittavalla kirjallisella sopimuksella, jonka malli on liitteenä tämän oppaan loppupuolella. Sopimusmalli on vain malli, joka helpottaa sopimuksen tekemistä. Asetuksessa on säädetty, mistä asioista on sovittava: osapuolten tehtävistä, opiskelijan ohjauksen ja arvioinnin järjestämisestä, työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista sekä opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, kestosta ja ajoituksesta. Sopimusta tehtäessä on tärkeää myös keskustella yhteistyöstä ja käytännöistä työssäoppimisen ennakkosuunnittelun, työssäoppijan ohjauksen ja arvioinnin osalta sekä opettajan osallistumisesta työpaikalla tapahtuvaan ohjaukseen.työpaikka tai oppilaitos voivat ottaa ylimääräisen vastuuvakuutuksen. TYÖOLOJA KOSKEVIA ASIOITA OVAT - työaika eli päivä ja viikko keskimäärin - ruokailu (ateriakorvaus) - työvaatetus - henkilönsuojaimet ja - kulukorvaukset Työssäoppimisen aikana opiskelija saa opintotukea ja muita opintososiaalisia etuja (ruoka tai ateriakorvaus, mahdollinen koulumatkatuki). Työnantaja ja opiskelija voivat myös tehdä työsopimuksen. Mahdollinen palkka voi vaikuttaa opintotuen määrään. Opintorahaa ei myönnetä opiskelijalle, jonka opiskelusta tai tutkintoon pakollisena kuuluvasta ja opintotukilain (65/1994) perusteella päätoimiseksi katsottavasta sekä opintojen edistymisen yleiset edellytykset täyttävästä työharjoittelusta taikka 7

10 työssäoppimisjaksolta saama keskimääräinen palkka on vähintään 505 euroa kuukaudessa. (Opetusministeriön asetus opintorahaa vastaavan taloudellisen tuen huomioon ottamisesta opintorahaa myönnettäessä 932/2001). E ERI OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT Miten työssäoppiminen käynnistyy työpaikan näkökulmasta? Keskustelu yrityksen ja oppilaitoksen edustajien kesken odotuksista yhteistyölle Sopimus työssäoppimisyhteistyöstä oppilaitoksen kanssa Työpaikkaohjaaja(ie)n valinta ja kouluttautuminen tehtävään Työpaikan oppimismahdollisuuksien selvittäminen yhteistyössä opettajan kanssa Sopiminen oppilaitoksen edustajan kanssa työssäoppimisjakson kestosta, ajankohdasta ja tavoitteista (opiskelijakohtainen sopimus) Työssäoppimisjakson työtehtävien ja perehdyttämisen suunnittelu Tiedottaminen yrityksen henkilöstölle työssäoppijan tulosta työpaikalle Opiskelijan perehdyttäminen ja ohjaus työssäoppimisjakson aikana sekä työssäoppimisjakson arviointi Palautekeskustelu opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisjakson toteutuksesta 8 mukaista Hyvä ennakkosuunnittelu varmistaa onnistuneen työssäoppimisen Koulutuksen järjestäjän vastuulla on järjestää työssäoppimispaikka yhdessä opiskelijan kanssa. Käytännössä opiskelija voi itse hankkia paikan, mutta opettajan vastuulla on varmistaa, että työpaikka soveltuu työssäoppimispaikaksi. Työpaikan edustaja sopii opettajan kanssa opiskelijavalinnan menettelyistä. Työssäoppimisjakson onnistuminen voidaan varmistaa hyvällä yhteissuunnittelulla ohjaavan opettajan ja työpaikan nimeämän työpaikkaohjaajan kesken. Ohjaava opettaja ja työpaikkaohjaaja käyvät yhdessä läpi työpaikan koulutusmahdollisuudet sekä tutkinnon ja oppilaitoksen opetussuunnitelman. Ennen työssäoppimisjakson alkua sovitaan jakson ajankohdasta ja kestosta sekä työssäoppimisjakson tavoitteiden mukaisista työtehtävistä. Opiskelijan opintojen vaiheen ja henkilökohtaisen osaamisen perusteella käydään keskusteluja opiskelijan ammattitaitoja kehittävistä työtehtävistä. Yrityksessä kannattaa varata aikaa ennakkosuunnitteluun. On yrityksen edun tietää mitä kuuluu tutkinnon opetussuunnitelmaan, missä vaiheessa opin-

11 tojaan työssäoppimisjaksoa aloittava opiskelija on ja millainen hänen ammattitaitonsa on työssäoppimisjakson alkaessa. Työssäoppimispaikan koulutusmahdollisuuksia vertaamalla tutkinnon opetussuunnitelmaan löydetään eri opintojen vaiheissa oleville opiskelijoille soveltuvat työtehtävät. Työssäoppimisjakson tavoitteet ja tehtävät kirjataan paperille. Näin voidaan varmistaa mitä jakson osalta on yhdessä sovittu.työpaikkaohjaajan rooli ennakkosuunnittelussa ja työssäoppijan ohjaajana on keskeinen. Myös opiskelijan vastaanottavan yksikön esimiehen on oltava mukana suunnitteluprosessissa. Työpaikkaohjaajakoulutus valmentaa ohjaustehtävään Opiskelijan kannalta tärkein henkilö työpaikalla on työpaikkaohjaaja. Pienilläkin työpaikoilla tulisi olla työpaikkaohjaajan tehtävään nimetty henkilö. Työpaikkaohjaajan tulee olla ammattitaitoinen ja erityisen motivoitunut koulutustehtävään. Moni taitava työntekijä ei välttämättä ole taitava ohjaaja. On hyvä, jos työntekijät itse hakeutuisivat ohjaajiksi. Työpaikkaohjaajakoulutukseen osallistuminen antaa valmiuksia opiskelijan ohjaustehtävän lisäksi myös työpaikan käytäntöjen kehittämiseen esimerkiksi perehdyttämisen osalta.työssäoppijan ohjaus tarjoaa työpaikkaohjaajalle hyvän mahdollisuuden oppimiseen ja oman työn sekä työpaikan käytäntöjen tarkasteluun uudesta näkökulmasta. TYÖPAIKKAOHJAAJAN TEHTÄVÄT OVAT - osallistua työssäoppimisjakson ennakkosuunnitteluun - tutustua opiskelijan työssäoppimisen tavoitteisiin ja osaamiseen - varmistaa, että työyhteisö tietää työssäoppijan tulosta työpaikalle - perehdyttää ja ohjata opiskelijaa sekä antaa hänelle kehittävää palautetta - antaa oppilaalle kuva siitä, miten työyhteisö toimii ja kehittyy - osallistua työssäoppimisen käytäntöjen kehittämiseen yrityksessä ja yhteistyössä oppilaitoksen kanssa - antaa oppilaitokselle tiedot työhön ja työympäristöön liittyvistä oloista ja työvälineistä. Työpaikkaohjaajan ohjaustehtävään kannattaa valmistautua työpaikkaohjaajakoulutuksissa, keskusteluilla ohjaavan opettajan ja muiden työpaikkaohjaajien kanssa. Yhteyden oppilaitokseen tulee säilyä työssäoppimisjakson aikana. Ennen työssäoppimisjakson alkua on hyvä sopia ohjaavan opettajan kanssa yhteydenpitotavoista työssäoppimisjakson aikana. Työpaikoilla on hyvä nimetä työpaikkaohjaajien lisäksi myös työssäoppimisen yhteyshenkilö, joka koordinoi työssäoppimista ja toimii yhteyshenkilönä oppilaitoksiin, vastaa työssäoppimisen vuosisuunnitelmasta ja käytäntöjen kehittämisestä sekä tiedottaa työssäoppimisasioista työpaikkaohjaajille. Työssäoppimisen yhteyshenkilö voi toimia yhteyshenkilönä myös peruskoululaisten työelämään tutustumisjaksojen (TET) osalta. 9

12 Työssäoppiminen ja näytöt muuttavat opettajan työnkuvaa Työssäoppiminen ja näytöt lisäävät yhteistyötä oppilaitosten ja työpaikkojen kesken. Opettajan tulee tuntea hyvin työssäoppimispaikat, jotta hän voi valmentaa opiskelijat työssäoppimisjaksoille. Ohjaavan opettajan ammattitaito ja verkostot kehittyvät, kun hän perehtyy alansa yritystoimintaan työelämäjaksoilla. Erilaisten oppimistilanteiden tunnistaminen työpaikoilla onnistuu parhaiten opettajan ja työpaikan edustajien yhteistyössä. Opettaja toimii myös työpaikkaohjaajan apuna ohjaustehtävässä. Opettaja ja työpaikkaohjaaja tukevat opiskelijan kehittymistä antamalla rakentavaa palautetta opiskelijan kehittymisestä työssäoppimisjakson aikana. OPETTAJAN TEHTÄVÄT TYÖSSÄOPPIMISESSA OVAT - tuntea alan työpaikat siten, että osaa ohjata opiskelijan oikeaan työssäoppimispaikkaan - varmistaa ennakkoon, että työpaikka soveltuu työssäoppimispaikaksi - selventää opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle eri osapuolten roolit ja vastuut - tukea opiskelijaa suunnittelemaan omia tavoitteitaan työssäoppimisjaksolle - suunnitella yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisjakson tavoitteiden mukaiset työtehtävät - laatia oppimistehtävät ja selvittää niiden tavoitteet opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle - tukea työpaikkaohjaajaa ohjaustehtävässä - tehdä avointa ja tavoitteellista yhteistyötä työpaikkaohjaajan kanssa siten, että työpaikkaohjaaja saa kaiken tarvitsemansa tiedon opiskelijasta, hänen opetussuunnitelmastaan ja tavoitteistaan - antaa opiskelijalle hänen tarvitsemansa tuki ja ohjaus - osallistua opiskelijan ohjaukseen ja palautekeskusteluihin työssäoppimisjaksolla yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa - olla tarvittaessa nopeastikin opiskelijan ja työpaikkaohjaajan tavoitettavissa - pitää huolta, että arviointikeskustelussa keskustellaan opiskelijan kehittymisen lisäksi myös työssäoppimisjakson järjestelyistä ja yhteistyön sujumisesta. Opiskelijan vastuulla on noudattaa ohjeita Oppilaitos vastaa opiskelijan valmentamisesta työssäoppimisjaksolle. Ennen jakson alkua on hyvä varmistaa, että opiskelija tuntee jakson tavoitteet ja mitä häneltä odotetaan. Opiskelija tarvitsee tukea ja ohjausta niin opettajalta kuin työpaikkaohjaajaltakin. 10

13 OPISKELIJAN VASTUULLA ON - noudattaa käyttäytymisestä, työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä - tehdä työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovitut tehtävät ja noudattaa työssäoppimissopimuksessa sovittuja asioita - korvata aiheuttamansa vahinko, mikäli kyseessä on tahallinen vahinko - muistaa työpaikan salassapitovelvollisuudet Työssäoppimisen tavoitteet selviksi Työssäoppimisen yleisenä tavoitteena on uudistaa oppimista, mikä on haaste sekä ammatillisille oppilaitoksille että työpaikoille. Eri osapuolten sitoutuminen työssäoppimiseen ja sen kehittämiseen yhteistyössä edellyttää, että työssäoppimisen yleiset periaatteet ovat kaikkien tiedossa. Työssäoppiminen on aikaisempaa harjoittelua tavoitteellisempaa oppimista.työssäoppimiseen kuuluvat osana arviointikeskustelut, joiden avulla opiskelija saa palautetta edistymisestään. Työpaikkaohjaajan ja opettajan palautteen avulla opiskelija oppii itsekin arvioimaan omaa osaamistaan ja kehittymistarpeitaan. On tärkeää, että työssäoppimisjakson tavoitteet ovat selviä sekä opiskelijalle että myös hänen kanssaan työskenteleville. Työssäoppimisjakson aikana opiskelijalle pyritään antamaan kokonaisvaltainen käsitys eri työtehtävistä ja työpaikan käytännöistä. On paljon taitoja, joita oppii vain käytännön työssä. T TYÖTURVALLISUUS JA OPISKELIJAN PEREHDYTTÄMINEN TYÖPAIKKAAN Ennen työssäoppimisjakson käynnistymistä on yhdessä varmistettava, että kaikki osapuolet ovat selvillä työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Työturvallisuuslain ja työsuojeluohjeiden asiat on opetettava oppilaitoksessa ja työpaikalla niin, että opiskelija omaksuu ne kuten työntekijätkin. Ennen jakson alkua on työantajan ja oppilaitoksen edustajien yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työturvallisuusasioihin ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. 11

14 Työssäoppimisesta tiedottaminen henkilöstölle Työssäoppimisesta tulee tiedottaa mahdollisimman laajasti koko henkilökunnalle. Työssäoppimisen periaatteiden ja opiskelijan työssäoppimisjakson tavoitteiden tulee olla tiedossa mahdollisimman monella opiskelijan kanssa työskentelevällä. Opiskelijan vastaanottoon valmistautumiseen on varattava työpaikalla riittävästi aikaa. Esimies tarvitsee hyvissä ajoin tiedon opiskelijan työssäoppimisjakson ajankohdasta ja tavoitteista, jotta tiedotukseen ja käytännöistä sopimiseen jää työpaikalla aikaa. Esimiehen, työpaikkaohjaajien ja luottamushenkilön on tärkeää olla mahdollisuuksien mukaan mukana työpaikan ja oppilaitoksen yhteisissä koulutustilaisuuksissa ja tapahtumissa. Työssäoppija tarvitsee koko työyhteisön tuen.työpaikan kaikilta työntekijöiltä vaaditaan kärsivällisyyttä ja perusasioiden uudelleen kertomista, jotta työaikojen ja turvallisuusmääräysten noudattaminen alkaisi sujua työssäoppijalta siinä kuin kokeneemmiltakin työntekijöiltä. Työantajan vastuu työturvallisuudesta Työturvallisuuslain (738/2002) 8 :ssä säädetään työnantajan yleisestä huolehtimisvelvoitteesta. Työantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveellisyydestä työssä.työantajan on muun ohella otettava huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytyksiin, kuten esimerkiksi ammattitaito, työkokemus ja ikä, liittyvät seikat. Työturvallisuuslaissa määritellään vähimmäisvaatimukset työolosuhteille ja hyvälle työturvallisuustoiminnalle työpaikoilla. Työturvallisuuden perustana ovat työstä aiheutuvien vaarojen tunnistaminen, arviointi ja poistaminen (10 ). Näiden tietojen selvittäminen auttaa esimiestä ja työpaikkaohjaajaa perehdyttämään opiskelijaa noudattamaan työpaikan omia määräyksiä. Koulutuksen järjestäjän ja työantajan on yhteisesti, vaarojen arvioinnin pohjalta selvitettävä työssäoppimisjaksolla tarvittavat henkilönsuojaimet, sovittava niiden hankkimisesta ja kirjattava asia työssäoppimista koskevaan sopimukseen. Opiskelija on perehdytettävä työpaikkaansa kuten muutkin työntekijät.työssäoppimisjakson aikana opiskelijan tulee saada tuntuma paitsi omaan työhönsä myös työpaikan toimintaan kokonaisuutena. Opiskelijaa perehdyttävät esimies, työpaikkaohjaaja ja lähimmät työtoverit. Opiskelijan perehdyttämissä on kiinnitettävä erityistä huomiota työturvallisuuteen. Työnantaja vastaa opiskelijan työturvallisuudesta, vaikka opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Linjaorganisaation vastuulla on, että työyksikön työsuojeluasiat ovat kunnossa. Esimies huolehtii, että opiskelija on perehdytetty työturvallisuuteen työturvallisuuslainsäädännön ja nuorista työntekijöistä annetun lain mukaisesti. Työturvallisuuteen perehdyttämisestä vastaa esimies, mutta työssäoppijan ohjaaminen turvalliseen työskentelyyn on myös työpaikkaohjaajan ja kaikkien työyhteisön jäsenten tehtävä. Myös työpaikan sisäisiä sääntöjä ja menettelytapoja on syytä korostaa, jotta opiskelija oppii toimimaan työpaikan sääntöjen mukaisesti. 12

15 Myös oppilaitoksella on vastuunsa opiskelijan työturvallisuudesta Työnantaja on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998, 19 ) mukaan vastuussa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään, myös silloin kuin opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Vastuuta on kuitenkin myös koulutuksen järjestäjällä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998, 28 ) mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen ympäristöön. Kun työssäoppiminen ei tapahdu työsuhteessa, on koulutuksen järjestäjä työturvallisuuslain 3 :n mukaisessa vuokratyöantajan asemassa. Työssäoppimispaikan työantajan on ennen työn aloittamista riittävän tarkasti määriteltävä työn edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja työn erityispiirteet sekä ilmoitettava ne oppilaitokselle. Työpaikalla on erityisesti huolehdittava työntekijän perehdyttämisestä työhön ja työpaikan olosuhteisiin, työsuojelutoimenpiteisiin sekä tarvittaessa työsuojelun yhteistoimintaa ja tiedottamista sekä työterveyshuoltoa koskeviin järjestelyihin. Opettajan on varmistettava, että opiskelijalla on riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus suoritettavaan työhön. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN VASTUULLA ON - selvittää ennen sopimuksen tekemistä, että työssäoppiminen voidaan järjestää turvallisesti - varmistua siitä, että opiskelijalla on riittävät valmiudet turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla ja välittää tieto opiskelijan valmiuksista työpaikalle - huolehtia siitä, että jos alle 18-vuotias nuori tekee työssäoppimisjaksolla ns. vaarallisia töitä tai niihin verrattavia töitä, tehdään työsuojelupiirille tarvittava ilmoitus sekä huolehtia siitä, että työsuojelupiirille tehdään tarvittava ilmoitus sekä huolehtia siitä, että työsuojelupiiriltä haetaan tarvittavat poikkeusluvat ns. kiellettyjen töiden osalta Työturvallisuuslain 15 :n mukaan työantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet, jollei tapaturman tai sairastumisen vaaraa voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä. Opetusministeriön maksuperustepäätöksen (1096/1998) mukaan maksuttomaan opetukseen on katsottava kuuluvan opetuksen järjestämisen edellyttämät työvälineet, koneet, laitteet, suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät varusteet. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on hankkia opintojen alussa opiskelijoille opetuksen järjestämisen edellyttämät suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät varusteet. Opiskelija voi käyttää näitä myös työssäoppimisjaksojen 13 aikana. Työnantajan vastuulla on huolehtia siitä, että opiskelijalla on työssä tarvittavat suojaimet ja valvoa, että he niitä myös käyttävät ja hankkia työpaikalla tarvittavat erikoissuojavälineet. Henkilökohtaisista suojavälineistä ja työvaatetuksesta saattaa osa tulla hankittavaksi oppilaitoksen ja osa työnantajan kautta. Tästä tulisi kuitenkin selkeästi sopia sopimuksessa työssäoppimisyhteistyöstä oppilaitoksen ja työpaikan kesken.

16 Nuori työntekijä ja perehdyttäminen Nuorilla, kokemattomilla työntekijöillä tapaturmariski on merkittävästi korkeampi kuin kokeneilla ammattilaisilla. Kiire ja heikko perehdytys lisäävät riskiä edelleen, samoin turvallisuusvastuun hämärtyminen työkohteissa, joissa työskentelee usean eri yrityksen henkilöstöä tai ammatinharjoittajia samoissa tiloissa. Viime vuosina on sattunut useita vakavia, jopa kuolemaan johtaneita työtapaturmia nuorille työntekijöille. Nämä tapaukset olisivat useimmiten olleet estettävissä rauhallisella harkinnalla ja huolellisella perehdytyksellä. Nuorelle ei tule osoittaa työtehtävää, jonka mahdollisiin riskeihin ja niiltä suojautumiseen häntä ei ole opastettu. Tapaturmariskien lisäksi pitää ottaa huomioon myös ammattitautien ja muiden työperäisten sairauksien riskeiltä suojautuminen, kuten esimerkiksi kemialliset ja biologiset altisteet, oikea ergonomia, suojainten oikea käyttö ja liiallisen fyysisen tai henkisen kuormituksen välttäminen. Terveellisten ja turvallisten työmenetelmien käyttö on helpointa opetella opiskelijana, jolloin työsuojelu kasvaa itsestään selväksi osaksi omaa ammattitaitoa. Kokeneen työtoverin ja esimiehen esimerkki on parasta terveys- ja turvallisuusvalmennusta, jonka myönteiset vaikutukset ulottuvat nuoren koko tulevaan työuraan, jopa kymmenien vuosien päähän. Hyvin hoidettu työsuojelu on myös työnantajan etu, koska työn laatu paranee ja poissaolokustannukset vähenevät. Alle 18-vuotiaiden suojelemiseksi heiltä on kielletty mm. yksintyöskentely tapaturmavaarallisissa töissä sekä eräät hoitotyöt, syöpäriskiä aiheuttavat työt sekä räjähdysvaaralliset työt. Myös heidän työaikaansa liittyy erityissäädöksiä. Alle 18-vuotiaita nuoria kouluttavien ja työssäoppimista ohjaavien henkilöiden tulee perehtyä nuorten työsuojelun yksityiskohtiin. Jos kyse on työsuhteesta, myös työterveyshuollon järjestämisestä on huolehdittava. Yleensä käytännöllisessä harjoittelutyössä sattunut tapaturma korvataan työtapaturmana ja vakuutuksenottajana on oppilaitos. Vastuu turvallisuudesta ja perehdytyksestä on aina työnantajalla, jonka johdon ja valvonnan alaisena työtä tehdään. PEREHDYTTÄMINEN TYÖTURVALLISUUSASIOIHIN SISÄLTÄÄ mm. - koneiden ja laitteiden käyttö- ja hoito-ohjeet - ergonomia - henkilönsuojaimet - vaara- ja haittatekijät normaali-, poikkeus- ja katastrofitilanteissa - työpaikan ensiaputoiminta ja työsuojelutoiminta - palohälytysmenetelmä - suojeluohjeet - merkinantojärjestelmät mm. laajalle ulottuvien tai kaukokäynnistettävien koneiden käynnistämisestä - ohjeiden, määräysten ja sopimusten noudattaminen - omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiminen 14 - vaaroista ilmoittaminen - suojeluvälineiden käyttö

17 Lisäksi perehdyttämisen tulee sisältää mm. seuraavat asiat: työpaikan organisaatio ja toiminta, työkyvyn ylläpito ja työterveyshuolto sekä työpaikan luottamushenkilö- ja työehtosopimusjärjestelmä.työtehtäviin perehdyttäminen tapahtuu työtehtäväkohtaisesti ja jokaisessa työtehtävässä on syytä kiinnittää huomiota turvalliseen työskentelyyn ja varovaisuuden noudattamiseen työskentelyssä. Asetuksessa nuorten työntekijäin suojelusta (508/1986) on lueteltu alle 18-vuotiailta nuorilta kielletyt työt ja nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelossa (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 128/2002) on lueteltu ns. vaaralliset työt. Luettelot kielletyistä töistä ja vaarallisista töistä ovat liitteessä. 16 vuotta täyttänyt nuori voi tehdä esimerkkiluettelossa tarkoitettua tai siihen verrattavaa työtä, jos on huolehdittu siitä, ettei nuoren työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista, aineista tai työolosuhteista ole erityistä tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaaraa. Ns. vaarallisten töiden osalta on työnantajan, oppilaitoksen tai ammattiopetuslautakunnan tehtävä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksessa tulee olla selvitys nuorella teetettävästä työstä ja siitä mitä toimenpiteitä vaaran torjumiseksi on tehty ja miten opastus ja ohjaus on järjestetty. (4 Asetus nuorten työntekijöiden suojelusta 508/1986) Kiellettyjen töiden osalta on haettava työsuojeluviranomaiselta poikkeuslupaa. Lupa voidaan myöntää 15 vuotta täyttäneen nuoren osalta, jos se katsotaan välttämättömäksi nuoren ammatillisen kehityksen kannalta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että nuori työskentelee kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön valvonnan alaisena ja että ko. asetuksen tarkoitus on muulla tavoin riittävästi varmistettu. Poikkeusluvan voi hakea työpaikka, oppilaitos tai ammattiopetuslautakunta. (6 Asetus nuorten työntekijöiden suojelusta 508/1986) Jos vahinko sattuu Tapaturman sattuessa korvaus opiskelijalle maksetaan Lain opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (1318/2002) mukaan. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että tapaturma on sattunut opiskelulle ominaisissa olosuhteissa henkilön osallistuessa opetussuunnitelman mukaiseen työhön rinnastettavaan käytännön opetukseen työssäoppimisjaksolla koulutuksen järjestäjän hyväksymässä paikassa tai siirryttäessä välittömästi oppilaitokselta tai asunnosta koulutuksen järjestäjän hyväksymään työssäoppimispaikkaan. Työssäoppimisjaksolla tapahtuneen vahingon korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain (412/74) mukaan. Vahingonkorvauslain mukaan, jos oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työssä, on vahingon korvausvelvollinen se, jonka lukuun työ suoritetaan. Siten työnantaja on ns. "isännän vastuun" periaatteen mukaan ensisijaisesti vastuussa opiskelijan sivulliselle aiheuttamasta vahingosta. Työnantajan lukuun työtä suoritetaan, kun työpaikalla on vastuu työnjohdosta ja valvonnasta ja työnantaja saa hyödyn opiskelijan suorittamasta työstä. Mikäli työnantajalla on normaali vastuuvakuutus, sisältyvät opiskelijan aiheuttamat vahingot vakuutusehtojen mukaisesti sen korvauspiiriin. Koulutuksen järjestäjä vastaa samalla tavoin oppilaan aiheuttamista vahingoista sivullisille, mikäli 15 työ tehdään koulutuksen järjestäjän lukuun.tällöin opiskelijan aiheuttamat vahingot korvataan koulutuksen järjestäjän mahdollisesta vastuuvakuutuksesta. Jotkut koulutuksen järjestäjät ovat ottaneet vakuutuksia, jotka korvaavat opiskelijan aiheuttamat työnantajan oman omaisuuden vahingot siltä osin kuin niitä ei korvata sen omasta omaisuuden vahinkovakuutuksesta ja opiskelijan aiheuttamat sellaiset vahingot ulkopuolisille, joita työnantajan vastuuvakuutus ei korvaa. (OPM:n muistio )

18 Myös opiskelija voi olla henkilökohtaisesti korvausvelvollinen, mikäli hän aiheuttaa vahingon lievää suuremmalla tuottamuksella.vahingon kärsineenä voivat olla yritys, sen työntekijä tai ulkopuolinen henkilö. Korvauksen suuruus määräytyy sen mukaan mikä harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Ulkopuoliselle aiheutettu vahinko korvataan työnantajan vastuuvakuutuksesta ja vakuutusyhtiö voi hakea maksamaansa korvausta takaisin vahingon aiheuttajalta. (OPM:n muistio ) Työaika Suurin osa työssäoppimisesta toteutetaan ilman työsopimussuhdetta, jolloin työssäoppimiseen ei sovelleta työaikalain säännöksiä eikä nuorista työntekijöistä annetun lain työaikaa koskevia säännöksiä.työsuojelupiiri ei myöskään voi myöntää nuorten työaikaa koskevia poikkeuslupia silloin kun työssäoppiminen toteutetaan ilman työsopimussuhdetta. Työturvallisuuslain (738/1993) ja nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) 3 luvun säännöksiä työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä kuitenkin sovelletaan myös ilman työsopimusta toteutettavaan työssäoppimiseen. Jos työssäoppiminen toteutetaan ilman työsopimussuhdetta, tulee koulutuksen järjestäjän ja työnantajan työssäoppimista koskevassa sopimuksessa kiinnittää erityistä huomiota opiskelijan työssäoppimisaikaan. Työssäoppiminen on opiskelua ja opiskelijan työssäoppimisajasta sovittaessa ovat oppimistavoitteet ensisijaisia. Pääsääntönä tulisi olla, että ilman työsopimussuhdetta työpaikalla opiskelevien työssäoppimisajat eivät ylitä työaikalain ja nuorista työntekijöistä annetun lain säännöksissä määriteltyjä.tästä poikkeaminen edellyttäisi opetuksellisia perusteluja. TTyöpaikkaohjaaja tukee opiskelijan oppimista TYÖSSÄOPPIJA TARVITSEE OHJAUSTA JA PALAUTETTA Työpaikkaohjaajan on otettava huomioon opiskelijoiden erilainen valmiustaso suoriutua työtehtävistä työssäoppimisjaksolla. Opiskelija ei ole alan ammattilainen, vaan 16 hänen tulee saada ammattinsa osaavan henkilön tukea työtehtävissään. Perusteellinen tutustuminen opiskelijaan ja hänen taustoihinsa auttaa työpaikkaohjaajaa kiinnittämään ohjauksessa huomiota oikeisiin asioihin. Erityisesti tulee muistaa opiskelijat, jotka ovat erityisen arkoja tarttumaan itsenäiseen työhön tai aras-

19 televat kysyä neuvoa työtehtävistään työpaikkaohjaajalta. Jos opiskelija on erityisen impulsiivinen, hän saattaa tehdä sellaista, mitä hän ei vielä osaa ja voi aiheuttaa näin työturvallisuusriskejä tai muita taloudellisia menetyksiä. Oppilaitoksen ja työpaikan erityistä ohjausta tarvitsevat erityisopiskelijat ja sosiaalisista ongelmista kärsivät opiskelijat. Tarve ohjaukselle vaihtelee eri tilanteissa Työpaikkaohjaajan kannattaa olla tarpeen mukaan jämäkkä auktoriteetti ja pidemmälle edistyneen opiskelijan kanssa vastuuta antava ohjaaja.työpaikkaohjaaja toimii kaikissa tilanteissa esimerkkinä oman alansa ammattilaista. Ohjauksen tarve muuttuu työssäoppimisjakson aikana ja opiskelijan ammattitaidon kehittyessä. Opiskelija on lähes aina hiukan hämmentynyt ja jännittynyt uudesta oppimistilanteestaan, jolloin hän on erityisen riippuvainen ohjaajastaan. Pelko ja jännitys ovat oppimisesteitä,jos ne jatkuvat pitkään.opiskelijaan tutustuminen auttaa purkamaan turhia pelko- ja jännitystilanteita. Erityisesti hiljaisten ja arkojen opiskelijoiden kohtaamiseen kannattaa käyttää aikaa. Alussa ohjaajalta vaaditaan runsaasti kärsivällisyyttä opastaa ja neuvoa opiskelijaa. Ohjaajan on varmistettava, että opiskelija ymmärtää annetut ohjeet ja selviää annetuista työtehtävistä. Ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija oppii tekemään tuottavaa ja laadukasta työtä oikeilla ja turvallisilla työmenetelmillä. Tavoitteena on myös, että opiskelija kehittyy ottamaan enemmän vastuuta työskentelystään. Kun opiskelijan taidot kehittyvät, on hyvä, ettei ohjaaja anna opiskelijalle valmiita ratkaisuja, vaan kannustaa häntä itse etsimään tietoja ja ratkaisuja käytännön ongelmiin. Opiskelija tarvitsee ohjaajalta jatkuvaa palautetta työskentelystään, jotta hän oppii mihin asioihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ja miten hän on kehittynyt. Monipuoliset työtehtävät ja palaute varmistavat ammattitaidon kehittymisen Edellytyksenä opiskelijan ammattitaidon kehittymiselle työssäoppimisjaksolla on, että sekä opiskelija että työpaikkaohjaaja tietävät työssäoppimisjaksolle asetetut tavoitteet, ja että työssäoppimisjakson työtehtävät tukevat tavoitteiden saavuttamista.työtehtävien tulee olla monipuolisia, jotta opiskelija oppii näkemään eri työvaiheet ja oman työnsä osana kokonaisuutta. Opiskelijan työssäoppimisjakson tavoitteita vastaavien työtehtävien määrittely on syytä tehdä ennen työssäoppimisjakson alkua työpaikan edustajan ja opettajan yhteistyössä. Työpaikan koulutusmahdollisuuksien vertaaminen koulutuksen opetussuunnitelmaan luo pohjan yksittäisen työssäoppimisjakson suunnittelulle. Työpaikkaohjaaja, opiskelija ja ohjaava opettaja käyvät tarvittaessa yhteisiä keskusteluja työssäoppimisjakson tavoitteista ja jakson työtehtävistä Jakson aluksi laaditaan kirjallinen suunnitelma, johon kirjataan opiskelijan tavoitteet työssäoppimisjaksolle ja työssäoppimisjakson työtehtävät. Suunnitelmaa on hyvä arvioida ja tarkistaa jakson aikana samalla kun käydään palaute- ja arviointikeskusteluja opiskelijan oppimisesta. 17 Työssäoppimisjaksoilla ei ole koepäiviä, vaan arviointi on jatkuvaa. Opiskelija tarvitsee palautetta osaamisestaan ja oppimisestaan. Työssäoppimisjakson lopuksi järjestetään yhteinen arviointikeskustelu,jossa opiskelija,työpaikkaohjaaja ja ohjaava

20 opettaja käyvät yhdessä keskustelua opiskelijan kehittymisestä työssäoppimisjaksolla sekä opiskelijan vahvuuksista ja kehittymistarpeista. Samalla on hyvä arvioida työssäoppimisjakson järjestelyjä niin oppilaitoksen kuin yrityksenkin osalta. Työpaikkaohjaajakoulutuksessa työpaikkaohjaaja perehdytetään työssäoppimisen ohjausta ja arviointia koskeviin asioihin ja oppilaitoksen työssäoppimisen arviointiohjeisiin. Lue lisää työssäoppimisen ohjauksesta ja arvioinnista esim. oppaasta Työssäoppijan ohjaus ja arviointi työpaikalla Taloudellinen Tiedotustoimisto. Työssäoppimisjakson arvioinnista vastaa opetuksesta vastaava opettaja yhdessä työnantajan nimeämän henkilön kanssa. Työssäoppimisen aikana osoitettu osaaminen arvioidaan niiden ammatillisten opintokokonaisuuksien osana, joihin työssäoppiminen sisältyy. Tutkintotodistukseen merkitään erikseen näkyviin työssäoppimisen laajuus, mutta ei erillistä arvosanaa. 18

21 Lakeja, asetuksia ja suosituksia LIITTEET LAKI AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA (630/1998) 16 : Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Sopimukseen otettavista asioista ja koulutuksen järjestämisestä säädetään tarkemmin asetuksella. Muuten kuin oppisopimuskoulutuksena järjestettävä työpaikalla tapahtuva koulutus järjestetään siten, että opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan, tai erikseen niin sovittaessa laatimalla työsopimus. 19 : Opiskelijan työturvallisuus Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin kuin opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan. 37 :... Päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. ASETUS AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA (811/1998) 5 Sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 16 :n mukaisesti tehtävässä koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovitaan osapuolten tehtävistä, opiskelijan ohjauksen ja arvioinnin järjestämisestä, työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista ja muista tarpeellisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä seikoista. Lisäksi sovitaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, kestosta ja ajoituksesta opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden määräykset huomioon ottaen, tarvittaessa kunkin opiskelijan osalta erikseen. Mitä edellä säädetään, sovelletaan myös, kun opiskelija erikseen niin sovittaessa on työsopimussuhteessa työnantajaan. Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on käytettävissä opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 :n mukaisesta työturvallisuusvastuusta. 11 Arvioinnin suorittaja ja tieto arviointiperusteista Opiskelijan arvioinnista päättää arvioitavien opintojen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Tutkintoon sisältyvästä työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutusjakson arvioinnista päättävät opetuksesta vastaava opettaja ja työnantajan nimeämä henkilö yhdessä. TYÖTURVALLISUUSLAKI 738/ Lain yleinen soveltamisala Tätä lakia sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtävään työhön. 4 Muut soveltamisalaan kuuluvat työt.. 2 :ssa tarkoitetun lisäksi myös 1) oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä. 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä

22 ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon muun ohella... työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä; LAKI NUORISTA TYÖNTEKIJÖISTÄ (998/1993, MUUTETTU 754/98) 1 Soveltamisala Tämän lain 3 luvun säännöksiä sovelletaan muuhunkin nuoren työntekijän tekemään työhön, johon sovelletaan työturvallisuuslakia (738/2002). 3 luku Työn turvallisuus ja terveellisyys 9 Työn turvallisuus ja terveellisyys Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ ole nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi ja ettei se vaadi suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista. Sellaisiin töihin, jotka voivat aiheuttaa erityisen tapaturmavaaran tai terveyshaitan tai jotka voivat 1 momentissa mainitulla tavalla olla nuorelle työntekijälle itselleen tai muille vahingoksi, saa käyttää nuorta työntekijää vain asetuksessa säädetyin edellytyksin. 10 Opetus ja ohjaus Työnantajan on huolehdittava, että nuori työntekijä, jolla ei ole työhön tarvittavaa ammattitaitoa ja kokemusta, saa opetusta ja ohjausta työhönsä sekä työolojen, ikänsä ja muiden ominaisuuksiensa edellyttämää henkilökohtaista opastusta työssä niin, että hän välttyy aiheuttamasta vaaraa itselleen tai muille. ASETUS NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJELUSTA (508/1986, MUUTETTU 679/90 JA 1428/93) 2 Kielletyt työt Nuorta työntekijää ei saa käyttää työhön, joka on hänen ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselleen vahingoksi tahi joka vaatii häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa katsoen on kohtuullista. 20 Edellä 1 momentissa mainittuja töitä ovat: 1) työt, jotka edellyttävät ikään ja kokemukseen nähden kohtuutonta rasitusta tai huomattavaa vastuuta omasta tai toisten henkilöiden turvallisuudesta tai huomattavaa taloudellista vastuuta; 2) yksintyöskentely silloin kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara; 3) psykiatristen potilaiden hoito sekä psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden henkilöiden huolto ja muut vastaavat työt; 4) kuolleiden käsittely ja kuljetus; 5) teurastustyö; 6) työt, joissa altistutaan syöpää aiheuttaville tekijöille; 7) palo- ja räjähdysvaarallisten aineiden ja I luokan palavien nesteiden valmistus, kuljetus- ja käsittely ilmeisen palovaarallisissa olosuhteissa 8) työt, joissa altistutaan haitalliselle säteilylle 9) työt, joissa altistutaan terveydellisille vaaroille melun, tärinän, kylmyyden tai kuumuuden vuoksi 10) sukellustyöt sekä 11) työt, joista niin on erikseen säädetty tai määrätty. 3 Vaaralliset työt Alle 16-vuotiasta nuorta työntekijää ei saa käyttää työhön, jossa häntä tai hänen työnsä takia muuta henkilöä saattaa uhata erityinen tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaara. Mitä 1 momentissa on sanottu, ei kuitenkaan koske peruskoulun yläasteen oppilaan työtä koulussa. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa esimerkkiluettelon 1 momentissa tarkoitetuista vaarallisista töistä. 4 Nuoren työntekijän käyttäminen vaarallisiin töihin Kuusitoista vuotta täyttänyt nuori työntekijä voi tehdä sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamassa esimerkkiluettelossa tarkoitettua tai siihen verrattavaa työtä, jos suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu siitä, ettei nuoren työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista, aineista tai työolosuhteista ole hänen henkilökohtaiset olosuhteensa huomioon ottaen erityistä tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaaraa. Terveyden vaurioitumisen vaaran mahdollisuutta arvioitaessa on käytettävä apuna työterveyshuoltohenkilöstöä. Ennen 1 momentissa tarkoitetun työn alkua on työnantajan tehtävä siitä työsuojeluhallituksen vahvistamaa lomaketta käyttäen ilmoitus työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen voi työnantajan sijasta tarvittaessa tehdä myös asianomainen oppilaitos tai ammattioppilaslautakunta. Ilmoituksessa tulee olla selvitys siitä, mitä toimenpiteitä 1 momentissa tarkoitetun vaaran torjumiseksi