1. TYÖSSÄOPPIMINEN 3 2 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Sopimukset Työssäoppimispaikan hankinta Ohjaavan opettajan tehtävät 5

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS sivu 1. TYÖSSÄOPPIMINEN 3 2 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Sopimukset Työssäoppimispaikan hankinta Ohjaavan opettajan tehtävät Työpaikkaohjaajan tehtävät Opiskelijan tehtävät Työssäoppimisen ohjaus ja palaute Osaamisen tunnustaminen Poissaolot, työssäoppimisen keskeyttäminen tai paikan vaihtaminen Ruokailu Vakuutukset ja työturvallisuus 9 3. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMINEN 8 2

3 1. TYÖSSÄOPPIMINEN Työssäoppiminen on suunnitelmallista, ohjattua ja arvioitua oppimista. Sen tavoitteena on, että opiskelija oppii työpaikalla, aidossa oppimisympäristössä, osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta ja opetussuunnitelman tavoitteista sekä saa yleisiä valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. Työssäoppimista on vähintään 20 ov ammatillisista opinnoista ja se toteutuu erilaisissa oppimisympäristöissä, jolloin opiskelija saa paremman kokonaiskäsityksen omasta alastaan. Työssäoppimisen jakso tai sen osa voidaan suorittaa ulkomailla, kun se vastaa tutkinnolle asetettuja tavoitteita ja siitä sovitaan etukäteen. Työssäoppimisjaksolla opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan, eikä hänelle makseta palkkaa, ellei työsuhteesta ole erikseen työsopimuksella sovittu. Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle ja sisältyvät pääsääntöisesti työssäoppimiseen, mutta tarvittaessa näyttöjä annetaan myös oppilaitoksessa. Ne ovat oppilaitoksen ja työpaikkojen yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtilanteita, jotka antavat opiskelijalle mahdollisuuden osoittaa käytännön töissä, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteiden ammatillisten opintojen tavoitteissa määritellyn keskeisen osaamisen. Ammattiosaamisen näytöt ovat osa opiskelijan arviointia. Työssäoppimisen merkitys opiskelijalle lisää opiskelumotivaatiota ja syventää osaamista kasvattaa vastuuta omasta oppimisesta tukee ammatillista kasvua ja erikoistumista kehittää vastuuntuntoa ja itsenäistää kehittää vuorovaikutustaitoja ja tuo monipuolisia kontakteja tekee tutuksi työelämän pelisääntöjä ja tapoja takaa ajanmukaiset valmiudet työelämään suorittaa näytöt osana työssäoppimista. helpottaa opiskelun jälkeistä työllistymistä Työssäoppimisen merkitys oppilaitokselle ja opettajille parantaa koulutuksen tunnettavuutta työelämässä vahvistaa oppilaitoksen ja työelämän yhteistyötä ja koulutuksen suunnittelua monipuolistaa oppimisympäristöjä lisää koulutuksen työelämävastaavuutta 3

4 monipuolistaa opiskelijan arviointia mahdollistaa opettajien ja asiantuntijoiden vaihtoa ylläpitää ja kehittää opettajien ammattitaitoa vahvistaa ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta Työssäoppimisen merkitys työpaikoille kehittää työpaikkojen oppimiskulttuuria ja kaikkien työntekijöiden kouluttamista varmistaa tulevaisuuden osaamisen helpottaa ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman saantia työelämään vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen ja suunnitteluun hyödyntää oppilaitoksen osaamista, asiantuntemusta ja koulutuspalveluja selkeyttää kuvaa opiskelijoiden odotuksista ja ajattelumaailmasta 2 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Työssäoppimisen käytänteitä ohjaamaan ja hallinnoimaan otetaan oppilaitoksessa käyttöön Primus- opiskelijahallinnon tietokantaohjelma ja sen myötä työssäoppimisrekisteri. Rekisterissä laaditaan mm. puite- ja opiskelijakohtaiset sopimukset, se toimii työssäoppimisen materiaali- ja infopankkina ja sieltä löytyvät työelämän yhteystiedot. 2.1 Sopimukset Työssäoppimisen järjestämisestä sovitaan työpaikan ja oppilaitoksen kesken laadittavilla kirjallisilla puitesopimuksilla, joista vastaa koulutuksen järjestäjä. Jokaista työssäoppimisjaksoa varten laaditaan opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja opettajan välinen opiskelijasopimus, jossa tarkemmin määritellään työssäoppimisjakson kesto, tavoitteet vastuut ym. käytännön asiat jakson toteuttamisesta sekä työsuojelun kannalta tärkeät asiat. Opiskelijakohtaisessa sopimuksessa sovitaan myös näyttöjen suorittamisesta työpaikalla. 2.2 Työssäoppimispaikan hankinta Ammattiopisto vastaa työssäoppimispaikan soveltuvuudesta opiskelijan opiskeluun. 4

5 Oppilaitoksen työssäoppimispaikkojen hankinnassa on alakohtaisia eroja. Työpaikat hankitaan joko keskitetysti, ohjaavan opettajan toimesta tai opiskelijoiden itse hankkimina. Ennen jokaista työssäoppimisjaksoa ohjaava opettaja selvittää opiskelijoille työssäoppimispaikan valinnan perusteet. Hän huolehtii siitä, että työpaikoilla on mahdollista saavuttaa tutkinnon perusteiden mukaiset tavoitteet, ja että työpaikat tukevat opiskelijoiden henkilökohtaisten opetussuunnitelmien toteutumista. 2.3 Ohjaavan opettajan tehtävät Ohjaava opettaja pitää kullekin opiskelijaryhmälle ennen työssaoppimisjaksoa perehdyttämistilaisuuden, jossa selvitetään sopimusmenettelyä, perehdytään tavoitteisiin, arviointiin ja oppimistehtävien tekoon sekä työvuorolomakkeen täyttöön ja työpäiväkirjojen ja raporttien laadintaan. Ohjaava opettaja orientoi työpaikat ja tukee työpaikkaohjaajia opetussunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen oppimisen ohjauksessa. Hän käy tapaamassa opiskelijaa työssäoppimisjakson aikana ja on tavoitettavissa. Opettaja osallistuu arviointikeskusteluun sekä kerää ja käsittelee työssäoppimisen palautteen. Työssäoppimisjakson päätyttyä pidetään opiskelijaryhmäkohtainen palautekeskustelu. 2.4 Työpaikkaohjaajan tehtävät Työpaikka nimeää työpaikkaohjaajan, jonka nimi ja yhteystiedot merkitään opiskelijakohtaiseen sopimukseen. Asiantuntijuutensa ohjaukseen työpaikkaohjaaja hankkii joko työkokemuksella tai koulutuksella. Työpaikkaohjaaja perehdyttää opiskelija työpaikan toimintaan, työturvallisuuteen ja työtehtäviin sekä antaa ohjausta työtehtävien suorittamisessa. Työpaikkaohjaaja osallistuu kolmikantaperiaatteella tapahtuvaan tavoitekeskusteluun. Hän vastaa siitä, että opiskelija saa tehdä tavoitteiden mukaisia työtehtäviä ja 5

6 antaa ohjaavaa palautetta työssäoppimisen aikana sekä pitää tarvittaessa yhteyttä ohjaavaan opettajaan. Työpaikkaohjaaja osallistuu arviointikeskusteluun ja antaa palautetta opiskelijan työssäoppimisen onnistumisesta sekä osallistuu ammattiosaamisen näytön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. 2.5 Opiskelijan tehtävät Opiskelija asettaa omat tavoitteensa ja kehittämiskohteensa työssäoppimisjaksolle. Jakson alussa hän osallistuu yhdessä työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa käytävään keskusteluun, jossa sovitaan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suorittamisesta sekä annetaan ohjausta tavoitteiden tarkentamiseksi. Opiskelija vastaa omalta osaltaan tavoitteiden toteutumisesta. Hän pitää tarvittaessa yhteyttä ohjaavaan opettajaan. Hän osallistuu arviointikeskusteluun ja arvioi siinä omaa työskentelyään yhdessä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Opiskelija tekee tätä varten kirjallisen itsearvioinnin. Ohjeita opiskelijalle ole aina ajoissa työpaikalla ja noudata työaikoja käytä omaa tai työpaikan antamaa työasua ja kenkiä älä vaihda työvuoroja kuin pakottavissa tilanteissa neuvoteltuasi työpaikkaohjaajan kanssa ja ilmoitettuasi asiasta opettajalle sairastuttuasi ilmoita siitä välittömästi sekä opettajalle että työpaikalle ensisijaisesti puhelimitse sairauslomatodistus on oltava terveydenhoitajalta, lääkäriltä tai terveyskeskuksen hoitajalta noudata työpaikan hygieniavaatimuksia (esim. lävistykset, rakennekynnet) muista kaunis kielenkäyttö sekä asiallinen ja joustava työskentely työyhteisössä oman kännykän käyttö työaikana on kielletty 6

7 vältä tupakointia työpäivän aikana 2.6 Työssäoppimisen ohjaus ja palaute Työssäoppimisjakson alussa ohjaava opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija pitävät tavoitekeskustelun, jossa laaditaan opiskelijan työssäoppimisen- sekä ammattiosaamisen näyttösuunnitelma. Tällöin päätetään opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden lisäksi, mitkä koulutusalakohtaisista tavoitteista on mahdollista toteuttaa työpaikalla sekä käydään läpi arviointikriteerit ja tulevan arviointikeskustelun sisältö. Työssäoppimisjakson aikana opettaja varmistaa, että jaksolle sovitut tavoitteet toteutuvat käymällä työpaikalla vähintään kerran tavoite- ja arviointikeskustelujen välillä. Opettaja pitää säännöllisesti yhteyttä opiskelijaan tukemalla, kannustamalla ja motivoimalla opiskelijan oppimista. Työssäoppimisjakson lopulla pidetään arviointikeskustelu, johon osallistuvat ohjaava opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija yhdessä. Työssäoppimisen arviointi on opiskelijan oppimisen kuvailevaa arviointia suhteessa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin ja kriteereihin ja siitä ei anneta numeraalista arvosanaa. Arvioinnin tehtävänä on o kehittää opiskelijan itsearviointitaitoa o antaa palautetta työssäoppimisen tuloksellisuudesta o antaa tietoa opiskelijan oppimisen tasosta (tason määrittely; tyydyttävä, hyvä, kiitettävä?) Keskustelussa tarkastellaan lisäksi ohjauksen riittävyyttä, tehtävien monipuolisuutta, esiintyneitä pulmia ja muita keskeisiä asioita. Opettaja huolehtii arvioinnin kirjaamisesta ja arviointilomakkeiden arkistoinnista. Opettaja tallentaa ammattiosaamisen näytön arviointitiedot tiedonhallintajärjestelmään. Työpaikkaohjaajilta ja opiskelijoilta kerätään palautetta kerran vuodessa. Palautteet käsitellään ja käytetään työssäoppimisen käytänteiden kehittämiseen. 7

8 2.7 Osaamisen tunnustaminen Opiskelija voi hakea aiemmin hankitulle osaamiselleen tunnustamista ennen työssäoppimisjakson alkua. Hakemuksen liitteiksi vaaditaan työnantajan laatima todistus, josta selviää, että opiskelija on ollut työssä työssäoppimisaikaa vastaavan tuntimäärän ja tehnyt työssäoppimisen tavoitteita vastaavia työtehtäviä. Hankitun osaamisen tunnustaminen toteutuu mikäli tehdyillä työtehtävillä on ollut samat tavoitteet ja sisällöt kuin työssäoppimisjaksolla. Koulutuspäällikkö päättää ohjaavan opettajan esityksestä montako opintoviikkoa työkokemuksella hankittu osaaminen korvaa. 2.8 Poissaolot, työssäoppimisen keskeyttäminen tai paikan vaihtaminen Oppimistavoitteisiin pääseminen edellyttää opiskelijalta säännöllisyyttä työssäoppimisjakson aikana. Päivittäinen työaika on kullakin alalla normaali työehtosopimuksen määrittelemä aika. Opiskelijan on ilmoitettava sairastumisestaan tai muusta esteestä välittömästi työpaikkaohjaajalle ja opettajalle. Sairaudesta on oltava terveydenhoitajan tai lääkärin todistus, jonka opiskelija toimittaa ohjaavalle opettajalle. Työpaikka päättää työssäoppimisen keskeyttämisestä yleensä samoin perustein kuin työsuhteen lopettamisesta. Mahdollisissa ongelmatilanteissa otetaan yhteyttä ohjaavaan opettajaan ja yritetään löytää ratkaisu yhdessä. Keskeyttäminen ja työpaikan vaihto edellyttää neuvottelua, todellisia syitä sekä perusteluja. 2.9 Ruokailu Ruokailu voi tapahtua työpaikalla tai työpaikkaa lähinnä olevassa Kouvolan seudun ammattiopiston toimipisteessä. Mikäli työpaikalla ei ole ruokailumahdollisuutta tai pitkän matkan vuoksi ei ole mahdollista ruokailla oppilaitoksen toimipisteissä, 8

9 opiskelija toimittaa työssäoppimisjakson jälkeen ateriakorvausanomuksen ohjaavalle opettajalle. Ateriakorvaus maksetaan jälkikäteen jokaiselta toteutuneelta työssäoppimisen päivältä myös loma-aikoina suoritetulta työssäoppimisen jakson ajalta, mikäli opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan Vakuutukset ja työturvallisuus Oppilaitos vastaa yleisempien työturvallisuusohjeiden opettamisesta ennen työssäoppimisjakson alkua. Työpaikkaohjaaja huolehtii työpaikkakohtaisista turvallisuusohjeiden antamisesta. Opiskelija on velvollinen noudattamaan saamiaan turvallisuusohjeita. Työssäoppimisjaksojen aikaisista työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvistä asioista tiedotetaan myös alaikäisten opiskelijoiden vanhemmille tai huoltajille mm. vanhempainilloissa. Työssäoppimisen ohjaava opettaja vastaa työssäoppimisjakson tiedottamisesta. Oppilaitoksella on opiskelijoita varten lakisääteinen tapaturmavakuutus, joka korvaa työssäoppimisen aikana käytännön työssä sattuneet tapaturmat. Työn on oltava opetussuunnitelman mukaista oppilaitoksessa opettajan valvonnassa tai sovitussa työpaikassa suoritettavaa opiskelua ja siitä ei makseta opiskelijalle palkkaa. Vakuutus on voimassa myös työssäoppimista ulkomailla suorittaville ja heille suositellaan myös matkavakuutuksen ottamista. Oppilaitoksella on tämän lisäksi lakisääteistä tapaturmavakuutusta täydentävä vakuutus, joka on voimassa työssäoppimisen aikana mm. taukoaikoina ja työmatkoilla. Vastuuvakuutus korvaa työssäoppimisen aikana toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon. 3. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMINEN Kouvolan seudun ammattiopiston käytössä oleva työssäoppimisen suunnitelma koskee myös erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Opiskelija tarvitsee tukitoimenpiteitä koko työssäoppimis-prosessin ajan. Työssäoppiminen edistää erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tasa-arvoa, opiskelujen jälkeiseen työhön sijoittumista ja toimii samalla myös syrjäytymistä ehkäisevästi. 9

10 Ennen työssäoppimisjaksoa Työssäoppimisjakso tulee aloittaa riittävän aikaisella ja huolellisella suunnitella. Suunnittelussa lähdetään liikkeelle opiskelijan omista toiveista, tavoitteista ja mahdollisuuksista. Työssäoppimisjaksolle laaditaan opiskelijan tasosta riippuen joko normaalit tai yksilöllistetyt (mukautetut) tavoitteet ja työssäoppimisen suunnitelma, joka kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) sekä henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Tavoitteita ja suunnitelmia voidaan jakson aikana tarkentaa. Opettaja suosittelee opiskelijaa hakemaan työpaikkaa, jossa hänellä on mahdollisuus onnistua ja suorittaa ammattiosaamisen näyttö. Työssäoppimispaikan valinnassa opettajan tulee erityisesti huomioida sen soveltuvuus kyseiselle opiskelijalle. Enemmän tukea tarvitseville opiskelijoille opettaja voi järjestää työssäoppimispaikan yhdessä opiskelijan kanssa. He käyvät myös yhdessä tutustumassa tulevaan työssäoppimispaikkaan. Työssäoppimisjakson alussa Opettaja voi olla alkuvaiheessa opiskelijan tukena työssäoppimispaikassa riittävän usein, opiskelijan tasosta ja sosiaalisista taidoista riippuen. Opiskelija kertoo opettajan tuella työpaikkaohjaajalle mahdollisista erityisen tuen tarpeista, sairauksista tai muista seikoista, jotka tulee ottaa huomioon työssäoppimisessa. Opettaja ei saa ilman opiskelijan lupaa kertoa opiskelijan henkilökohtaisista asioista, mutta opettajan tehtävänä on huolehtia siitä, että työpaikkaohjaaja ja työyhteisö saavat opiskelijasta riittävät tiedot työssäoppimisen suoritamista varten. Opiskelija perehdytetään työpaikkaan ja tässä yhteydessä kolmikanta (opettaja, opiskelija, työpaikkaohjaaja) suunnittelee yhdessä työssäoppimisen tavoitteet, opiskelijan tukitoimenpiteet ja työelämän pelisäännöt. Erityisesti työturvallisuusasiat tulee käsitellä huolella. Samalla tehdään työssäoppimissopimus. Tarpeen vaatiessa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työpäivän pituutta voidaan lyhentää tai opiskeluaikaa vastaavasti pidentää. Kolmikantayhteistyö opiskelijan, työpaikan ja oppilaitoksen välillä on ensiarvoisen tärkeää. Laadukas työssäoppimisen ohjaus on pohjana onnistuneille näytöille, tutkinnon suorittamiselle ja opiskelijan työllistymiselle. On tärkeää, että kaikilla osapuolilla on tiedossa työssäoppimiseen liittyvät perusasiat. 10

11 Työssäoppimisen aikana Työpaikan henkilöstöltä vaaditaan suvaitsevaa asennetta erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa kohtaan. Työpaikkaohjaajalta odotetaan kannustavaa, ymmärtävää, mutta selkeät rajat asettavaa otetta ohjaamistilanteisiin. Turvallisen ja myönteisen ilmapiirin luominen on tärkeää. Työssäoppimisen lopussa Arvioinnin ja palautteen tulee olla rehellistä, kannustavaa, motivoivaa, ohjaavaa, kehittävää, vahvistavaa ja opiskelijaa tukevaa. Arviointi on työelämälähtöistä ja eri vaiheissa tapahtuvaa vuoropuhelua opettajan, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan välillä kolmikantaperiaatetta noudattaen. Erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa ohjataan ja kannustetaan myös itsearviointiin. Työssäoppimisen jälkeen Opiskelijan HOPS ja HOJKS päivitetään heti työssäoppimisjakson jälkeen. Työjaksolta saatu palaute kirjataan opintosuunnitelmiin. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan osaamista ja opintoihin orientoitumista vahvistetaan ja tehdään jatkosuunnitelmia seuraavia työelämäjaksoja ajatellen, tai työelämään siirtymistä varten 11