TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT

Transkriptio

1 TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUKSESSA Ohjeistus opiskelijalle 1

2 SISÄLLYS 1. Mitä työssäoppiminen ja ammatti osaamisen näytöt ovat? Työssäoppimisen ja näyttöjen vaiheet Työssäoppimisen ja näyttöjen suunnittelu Työssäoppimisen ja näyttöjen toteutus Työssäoppimisen jatkuva arviointi ja näyttöjen arviointi Ammattiosaamisen näytön arviointikohteet Näytön uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin oikaiseminen Työssäoppimis- ja näyttösuoritukset tutkintotodistuksessa Osapuolten tehtävät Työturvallisuus Osapuolten vastuut ja vakuutukset Työaika, poissaolot, palkka ja kulukorvaukset Työssäoppimisen keskeytyminen Työssäoppiminen kesäaikana Työssäoppiminen ulkomailla

3 1 Mitä työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ovat? Työssäoppimista sisältyy kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin vähintään 30 osaamispistettä ja se jakautuu koko koulutuksen ajalle. Työssäoppiminen on perustutkinnon tavoitteiden mukaista opiskelua työelämässä. Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelija-arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta muutoksineen (L 630/1998, A811/1998) sekä Opetushallituksen tutkintokohtaiset määräykset. Ammattiosaamisen näyttö on tarkoituksenmukaisinta aina kun se on mahdollista toteuttaa työssäoppimisjaksolla. Työpaikalla toteutettava ammattiosaamisen näyttö on osa työssäoppimisjaksoa ja opiskelija tekee näytön aikana samoja työtehtäviä kuin tekisi muutenkin. Ammattiosaamisen näyttö lyhyesti Se on opiskelijan, työpaikan ja oppilaitoksen yhdessä suunnittelema ja arvioima työtilanne tai prosessi, jossa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelmassa määritellyn, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Se annetaan useimmiten työssäoppimispaikassa. Perustellusti näyttöpaikka voi olla myös oppilaitos tai muu työpaikka kuin työssäoppimispaikka. Opiskelijalla tulee aina olla mahdollisuus oppia asia ennen kuin hän sen näyttää. Ohjaavan opettajan tehtävä on perehdyttää opiskelija ja työpaikkaohjaaja ammattiosaamisen näytön arviointiin ja opetussuunnitelmassa oleviin arviointikriteereihin. Osaamisen arviointi tapahtuu yhteisessä arviointikeskustelussa, johon osallistuvat työpaikkaohjaaja ja opettaja sekä opiskelija itsearvioinnillaan. Tämän pohjalta opettaja tekee arviointipäätöksen. Ammattiosaamisen näyttöjä annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista ja ne sijoittuvat koko koulutuksen ajalle. Suoritettuaan hyväksytysti tutkinnon osat ja ammattiosaamisen näytöt, opiskelija saa tutkintotodistuksen, joka sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen. Työssäoppiminen ja näytöt ovat tärkeitä Työssäoppiminen ja näytöt kehittävät osaamista ja ammattitaitoa. Työssäoppiminen ja näytöt lisäävät itsetuntoa, itsenäisyyttä ja itsearviointitaitoja. Opiskelija huomaa, että oppilaitoksella opittu tieto-taito on yhteydessä käytännön työtehtäviin. 3

4 Opiskelija voi näyttää osaamista tekemällä käytännön työtehtäviä. Opiskelija voi kehittää vuorovaikutustaitoja ja hänen vastuuntuntonsa kasvaa. Opiskelija oppii työtapoja ja työelämän sääntöjä. Työssäoppiminen tarjoaa mahdollisuuden työskennellä erilaisissa työympäristöissä ja opiskelija tutustuu erilaisiin työpaikkoihin. Työssäoppiminen ehkäisee työelämästä syrjäytymistä. Työssäoppiminen luo suhteita työpaikkoihin ja helpottaa työllistymistä valmistumisen jälkeen. 2 Työssäoppimisen ja näyttöjen vaiheet Työssäoppimisen ja näyttöjen vaiheita on kolme: suunnittelu, toteutus ja arviointi. Suunnittelu alkaa hyvissä ajoin ennen työssäoppimisjakson alkamista. Toteutus tapahtuu työpaikalla työssäoppimisjakson aikana. Näytön arviointi sijoittuu yleensä jakson loppupuolelle. Työpaikalla ohjaamisesta vastaa nimetty työpaikkaohjaaja. Opettaja ohjaa opiskelijaa koko prosessin ajan. 2.1 Työssäoppimisen ja näyttöjen suunnittelu Työssäoppimisesta ja näytöistä tiedottaminen ja niihin valmentaminen Mitä opiskelija osaa ja mitä pitää oppia? Opettaja perehdyttää opiskelijan opetussuunnitelmaan, työssäoppimiseen, näytön sisältöön, tavoitteisiin ja arviointiin. Työssäoppimispaikan hakeminen Opettajan kanssa selvitettäviä asioita: Miten työssäoppimispaikkaa haetaan? Mitä opiskelija haluaa oppia? Millainen työpaikka kehittää parhaiten opiskelijan ammattitaitoa? Millaista tukea opiskelija tarvitsee työpaikan hakemisessa? Työssäoppimispaikaksi voidaan hyväksyä työpaikka, joissa opiskelijalla on tilaisuus mahdollisimman monipuolisesti perehtyä ammattitehtäviinsä ja jossa hän voi suorittaa ammattiosaamisen näytön. Työpaikalla tulee olla nimetty työpaikkaohjaaja. Opiskelija pyrkii hankkimaan työssäoppimispaikan itse opettajan antaman ohjeistuksen mukaisesti. Opettajilla on alakohtaisia rekisterejä niistä työpaikoista, joissa opiskelijoita on ollut työssäoppimassa. Opettaja avustaa paikan hankkimisessa tarvittaessa. Sopimuksen tekeminen Opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja tekevät sopimuksen ja varmistavat samalla työssäoppimisen ja näytön toteutuksen ja opiskelijan pääasialliset työtehtävät. Sopimuspalaverissa kerrataan jokaisen osapuolen tehtävät ja vastuut sekä 4

5 oikeudet ja velvollisuudet. Kumpikin sopijaosapuoli (oppilaitoksen ja työpaikan edustaja) allekirjoittavat sopimuksen kahtena kappaleena. Opiskelija saa sopimuksesta kopion. 2.2 Työssäoppimisen ja näyttöjen toteutus Perehdyttäminen ja ohjaaminen työssäoppimispaikalla Työpaikkaohjaaja esittelee opiskelijalle työpaikan, työpaikan säännöt, työtilat, työvälineet, työtehtävät ja henkilökunnan. Työpaikkaohjaaja perehdyttää opiskelijan työturvallisuuteen. Työpaikkaohjaaja ohjaa, tukee ja kannustaa opiskelijaa koko jakson ajan. Opettaja käy mahdollisuuksien mukaan työpaikalla ohjauskäynneillä. Näytön suunnittelu ja henkilökohtainen näyttösuunnitelma Opiskelija laatii henkilökohtaisen näyttösuunnitelman opettajan ohjeiden mukaisesti. Näyttösuunnitelman tekemiseen käytetään oppilaitoksen lomakepohjaa. Näyttösuunnitelman alustava versio voidaan tehdä ennen työssäoppimisen alkamista ja sitä täydennetään koko työssäoppimisen ajan. Näyttösuunnitelma on oltava valmis luovutettavaksi ja hyväksyttäväksi työpaikkaohjaajalle ja opettajalle viikkoa ennen näytön alkamista. Suunnitelman hyväksyy ensin työpaikkaohjaaja ja sitten opettaja. Näyttöä ei voi suorittaa ilman hyväksyttyä näyttösuunnitelmaa. Opettaja ja työpaikkaohjaaja auttavat opiskelijaa näyttösuunnitelman tekemisessä. Näytön toteutus Opiskelija työskentelee sovittuna ajankohtana näyttösuunnitelmansa mukaisesti. Opiskelija voi saada tarvittaessa ohjausta ja tukea näytön aikana työpaikkaohjaajalta ja/tai opettajalta. Arviointikeskustelussa huomioidaan ohjauksen laadun ja määrän vaikutus näytön arvosanaan. 2.3 Työssäoppimisen jatkuva arviointi ja näyttöjen arviointi Työssäoppimisen jatkuva arviointi ja palautteen antaminen Opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja arvioivat opiskelijan oppimista, vahvuuksia ja kehittämisen kohteita koko jakson ajan. Työssäoppimisen arvioinnin tavoitteena on ohjata ja tukea opiskelijan oppimista, kannustaa opiskelijaa, antaa palautetta opiskelijalle ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Työssäoppimisen palaute ja arviointi on oppimisen arviointia, joten numeerista arviointia siitä ei anneta, mikäli jaksoon sisältyy ammattiosaamisen näyttö. 5

6 Näytön arviointi Top-ohjaaja ja opiskelija täyttävät ennen arviointikeskustelua kirjallisen arviointilomakkeen. Arviointikeskustelussa opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja keskustelevat työssäoppimisjakson kokemuksista sekä näytön onnistumisesta sekä arvioivat opiskelijan näytön. Tärkeä osa keskustelua on opiskelijan itsearviointi (Mikä onnistui hyvin ja mitä kannattaisi vielä kehittää?). Opettaja tarkistaa oppimispäiväkirjat, tekee arvioinnista yhteenvedon ja antaa kokonaisarvosanan. Näytöstä annetaan arvosana (1 3). Opettaja Opettajan tehtävänä on perehdyttää opiskelija ja työpaikkaohjaaja työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön arviointiin ja varmistaa, että arviointi tehdään opetussuunnitelman mukaisesti (ko. tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit). Työssäoppimis- ja näyttökokemusten jakaminen Opiskelijat käyvät omassa ryhmässään ohjaavan opettajan kanssa läpi työssäoppimisjaksolta ja näytöistä saatuja kokemuksia Ammattiosaamisen näytön arviointikohteet Ammattiosaamisen näytön arviointikohteet on kirjattu opetussuunnitelman tutkinnon osien kuvauksiin. Arvioinnin kohteet on jaettu neljään kokonaisuuteen: 1. Työprosessin hallinta Miten opiskelija osallistuu oman työnsä suunnitteluun? Kuinka itseohjautuvasti opiskelija siirtyy työvaiheesta toiseen ja saa työnsä valmiiksi? Kuinka itsenäisesti ja vastuullisesti opiskelija työskentelee? Miten opiskelija osaa arvioida työsuoritustaan sekä kehittää omaa toimintaansa? 2. Työmenetelmien, työvälineiden ja materiaalien hallinta Miten opiskelija hallitsee käyttämänsä työmenetelmät? Miten tehokkaasti opiskelija käyttää työssä tarvittavia työvälineitä ja miten hän huolehtii työvälineistään työn päätyttyä? Miten opiskelija valitsee materiaalit ja miten hän käyttää niitä? 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Miten hyvin opiskelija hallitsee työssä tarvittavan tietopohjan? Miten hyvin opiskelija osaa soveltaa tietoa työn suorittamisessa? 4. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Lisäksi läpäisyperiaatteella arvioidaan kaikki muutkin elinikäisen oppimisen avaintaidot. 6

7 2.3.2 Näytön uusiminen ja arvosanan korottaminen Ammattiosaamisen näytön uusimisesta ja arvosanan korottamisesta opiskelija sopii ohjaavan opettajan kanssa. Uusiminen ja korottaminen voidaan suorittaa esim. seuraavan työssäoppimisjakson aikana. Tavoitteena on, että opiskelijalle varataan aikaa vaadittavien taitojen oppimiseen ennen uusintanäyttöä Arvioinnin oikaiseminen Ammattiosaamisen näytön arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän Kannustava kuluessa siitä ja ajankohdasta, rakentava jolloin opiskelijalla on ollut palaute motivoi. tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupyyntöön on oppilaitoksen lomake. Opiskelija, joka on tyytymätön ensimmäisen vaiheen päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Oikaisupyyntö tulee tehdä siten, että opiskelija ilmoittaa selkeästi: minkä tutkinnon osan arvioinnista on kysymys missä ja milloin arviointi suoritettiin ketkä olivat arvioijat mikä on annettu arvosana perustelu oikaisulle. 3 Työssäoppimisja näyttösuoritukset tutkintotodistuksessa Päättötodistus Päättötodistus sisältää arvosanat kaikista tutkinnon osista, joista tutkinto muodostuu. Päättötodistuksessa kerrotaan työssäoppimisen kautta hankitun osaamisen laajuus (vähintään 30 osp). Näyttötodistus Näyttötodistukseen kirjataan suoritetut ammattiosaamisen näytöt tutkinnon osittain (tutkinnon osan nimi ja laajuus, lyhyt kuvaus opiskelijan suorittamasta ammattiosaamisen näytöstä, näyttöpaikan nimi, ja arvosana). Tutkintotodistuksen saamisen ehtona on, että kaikki näytöt on suoritettu hyväksytysti. Työssäoppimistodistus Mikäli opiskelija haluaa saada työssäoppimisesta todistuksen, se täytyy pyytää työssäoppimispaikalta. 7

8 4 Osapuolten tehtävät Työssäoppimisen ja näyttöjen osapuolia ovat opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Työssäoppiminen ja näytöt onnistuvat, kun jokainen osapuoli huolehtii omista tehtävistään. Opiskelijan tehtävät: Työssäoppija osallistuu sovitulla tavalla työssäoppimispaikan hankintaan sekä henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laadintaan ja itsearviointiin tekee työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovitut tehtävät ja noudattaa tehtyjä sopimuksia ja suunnitelmia noudattaa työpaikan järjestystä sekä työstä ja turvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä pitää oppimispäiväkirjaa ja tekee mahdolliset työssäoppimistehtävät annettujen ohjeiden mukaisesti on vastuullinen ja oma-aloitteinen. Vastuu oppimisesta on opiskelijalla itsellään. Oppilaitoksen / ohjaavan opettajan tehtävät: Opettajan tehtävät on työssäoppimisen pääorganisoija hankkii työssäoppimispaikat yhdessä opiskelijan kanssa vahvistaa työpaikan edellytykset toimia työssäoppimis- ja näyttöpaikkana antaa työpaikalle tarpeelliset tiedot opiskelijan saamasta opetuksesta ja työvalmiuksista vastaa sopimusten ja suunnitelman tekemisestä ja allekirjoittamisesta sekä arvioinnin järjestämisestä hyväksyy opiskelijakohtaiset suunnitelmat yhteistyössä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa huolehtii, että työpaikka on tietoinen työturvallisuuteen, työaikoihin ja vakuutusturvaan liittyvistä kysymyksistä valmentaa opiskelijan työssäoppimisjaksoa ja näyttöjä varten ohjaa ja tukee opiskelijaa näyttöjen eri vaiheissa osallistuu arviointikeskusteluun ja vastaa arvioinnista tukee työpaikkaa työssäoppimisen ja näyttöjen toteuttamisessa toimii työssäoppimisen ja näyttöjen laadun kehittäjänä ja -varmistajana organisoi työssäoppimistoiminnan kehittämisen huolehtii työpaikkaohjaajien koulutuksesta kokoaa eri osapuolten palautteet Työpaikan / työpaikkaohjaajan tehtävät: Työpaikkaohjaaja työpaikka nimeää vastuullisen työpaikkaohjaajan tarjoaa puitteet oppilaitoksen kanssa sovittujen tavoitteiden mukaiselle oppimiselle neuvottelee ja allekirjoittaa työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät sopimukset osallistuu työssäoppimisen ja näyttöjen suunnitteluun, toteutukseen ja arvi- 8

9 ointiin perehdyttää opiskelijan työpaikkaan, tehtäviin ja työturvallisuusasioihin perehdyttämissuunnitelman mukaan ohjaa, antaa palautetta ja arvioi opiskelijan oppimista työpaikalla osallistuu näytön seuraamiseen ja arvioimiseen tiedottaa työpaikan henkilöstölle työssäoppijana olevasta opiskelijasta sekä jakson tavoitteesta ja tehtävistä 5 Työturvallisuus Työturvallisuus on työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä huolehtimista. Työturvallisuus ehkäisee ammattitauteja. Se estää myös tapaturmien syntymisen. Työturvallisuus parantaa työolosuhteita. Opettajan vastuu työturvallisuudesta Ennen työssäoppimisen alkamista opettaja kertaa opiskelijan kanssa työturvallisuuteen liittyvät asiat. Kertaamisella varmistetaan, että opiskelija osaa noudattaa työpaikalla työturvallisuutta koskevia ohjeita. Opettaja varmistaa työssäoppimispaikan työturvallisuuden. Työpaikkaohjaajan vastuu työturvallisuudesta Työpaikkaohjaaja varmistaa, että opiskelija oppii työturvallisuutta koskevat ohjeet ja laissa mainitut asiat. Hän huolehtii, että työtilat ovat turvalliset. Työpaikkaohjaaja antaa opiskelijalle suojavarustukset, jos niitä tarvitaan työtehtävän tekemisessä. Hän valvoo, että opiskelija käyttää määräysten mukaisia suojavarusteita ja työvaatteita. Työpaikkaohjaaja huolehtii omalta osaltaan työturvallisuudesta myös ammattiosaamisen näytön aikana. Työpaikkaohjaaja antaa opiskelijalle työtehtäviä, joiden tekemiseen hän on perehdyttänyt opiskelijan. Tuttu työtehtävä vähentää tapaturmien riskiä. Työpaikkaohjaaja kertoo, miten opiskelijan pitää toimia, jos työpaikalla syntyy vaaratilanne. Työpaikkaohjaaja kertoo, jos työpaikalla on esimerkiksi vaaraa aiheuttavia koneita tai räjähtäviä, tulenarkoja ja syövyttäviä aineita. Opiskelijan vastuu työturvallisuudesta Opiskelija voi olla melko kokematon työntekijä, joten hänellä on suurempi tapaturmariski kuin kokeneella ammattilaisella. Siksi opiskelijan täytyy kiinnittää erityisesti huomiota työturvallisuuteen. Omaa ja työtovereiden turvallisuutta voi lisätä, kuin opettelee työturvallisuusohjeet hyvin. Opiskelijan pitää olla varovainen ja noudattaa työpaikan sääntöjä. Kiire lisää tapaturmariskiä, joten kannattaa työskennellä huolellisesti ja rauhallisesti. Työpaikkaan pitää ottaa mukaan tarvittavat työvaatteet ja työkengät. Opiskelijan täytyy ilmoittaa työpaikkaohjaajalle heti, jos jokin työ tai työväline on hänelle vieras. Työpaikkaohjaaja ker- 9

10 too, mitkä ovat työtehtävän työvaiheet ja miten työvälinettä käytetään. Jos opiskelija havaitsee vaaratilanteen, tulee siitä ilmoittaa heti muille. 6 Osapuolten vastuut ja vakuutukset Työpaikka vastaa työnjohdosta ja työturvallisuudesta. Työssäoppimisen aikana sattuneiden tapaturmien henkilövahinkoihin voi hakea korvausta Valtiokonttorin tapaturmayksiköltä. Työnantajan ja opettajan on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa Poissaolot ovat työsuojeluohjeita. mahdollisia vain Opettaja kertoo sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi. työnantajalle, missä määrin opiskelija on perehtynyt työsuojeluun ja työturvallisuuteen. Työnantaja huolehtii perehdytyksestä työpaikalla ja nimeää työpaikkaohjaajan. Työssäoppimista säätelevät laki (630/1998) ja asetus (811/1998) ammatillisesta peruskoulutuksesta. Työssäoppimisen toteuttamista säätelevät myös mm. seuraavat säädökset ( - Työturvallisuuslaki - Laki nuorista työntekijöistä - Asetus nuorten työntekijöiden suojelusta - Työministeriön päätös nuorille sopivista kevyistä töistä - Työministeriön päätös nuorille työntekijöille vaarallisista töistä - Työaikalaki - Vahingonkorvauslaki - Tapaturmavakuutuslaki - Työsopimuslaki - Opintotukilaki Työssäoppimista ohjaavat myös työmarkkinoiden keskusjärjestöjen suositukset ja kannanotot sekä alakohtaiset työehtosopimukset. 7 Työaika, poissaolot, palkka ja kulukorvaukset Työaika Opiskelijan työaika määritellään opiskelijan työssäoppimisen sopimuksessa. Päivittäinen ja viikoittainen työaika määräytyy kunkin alan työehtosopimuksen mukaan. Poissaolot Poissaolot ovat mahdollisia vain sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi. Poissaolosta on ilmoitettava välittömästi työpaikkaohjaajalle ja sen jälkeen ohjaavalle opettajalle. Lääkärin- tai terveydenhoitajan todistuksen opiskelija toimittaa työpaikan käytännön mukaisesti. Jos poissaolo vaikuttaa tavoittei- 10

11 den saavuttamiseen, on korvaamisesta sovittava ohjaavan opettajan kanssa. Palkka Yleensä opiskelija ei ole työssäoppimisen aikana työsuhteessa, jolloin hänelle ei myöskään makseta palkkaa. Opiskelija voidaan ottaa työssäoppimisjaksolla myös työsuhteeseen. Asiasta on sovittava opettajan, opiskelijan ja työnantajan kesken ja työsopimus tehdään opiskelijan kanssa kirjallisesti. Tällöin työnantajalla on normaalit työnantajan velvoitteet. Mikäli opiskelija saa työssäoppimisen ajalta palkkaa, ei oppilaitos maksa kulukorvauksia. Kulukorvaukset Työssäoppiminen pyritään järjestämään niin, ettei se aiheuta rahaliikennettä oppilaitoksen ja työpaikan välillä. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija ruokailee oppilaitoksella. Jos ruokailu oppilaitoksella ei ole mahdollista, sovitaan ruokapaikasta erikseen. Poikkeustapauksissa opiskelijalle korvataan vahvistetun taksan mukaiset ruokakustannukset kuitteja vastaan. Mikäli työpaikalla ei ole mahdollisuutta järjestää tarvittavaa työvaatetusta tai suojavälineitä, opiskelija käyttää omia tai oppilaitoksen työvaatteita ja/tai -välineitä työssäoppimisen aikana. Työssäoppimisjakson aikana opiskelijan asuminen pyritään järjestämään siten, ettei siitä aiheudu ylimääräisiä kuluja. Opiskelija vastaa itse asumisen järjestämisestä, ellei toisin sovita. Opiskelija voi hakea KELA:lta koulumatkatukea päivittäisiin työssäoppimispaikan ja asunnon välisiin matkoihin, mikäli yhdensuuntaisten matkojen pituus on yli 10 kilometria. Oppilaitos maksaa opiskelijalle Lapin alueella yhden menoja paluumatkan opiskelupaikkakunnalta työssäoppimisen suorittamispaikkakunnalle. Korvaus maksetaan julkisen liikenteen opiskelijahintaisen taksan mukaisesti. 8 Työssäoppimisen keskeytyminen Opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja opettajan tulee välttää työssäoppimisen keskeyttämistä. Keskeyttäminen voi kuitenkin joskus olla välttämätöntä. Opettaja ja työpaikkaohjaaja keskeyttävät työssäoppimisen, jos esimerkiksi opiskelijan terveys on vaarassa, kun hän työskentelee työpaikalla. Myös opiskelija voi keskeyttää työssäoppimisen, jos siihen on pätevä syy. Opiskelijan tulee kuitenkin ensin ottaa yhteyttä ohjaavaan opettajaan. Työssäoppimisen keskeyttämisen syyt täytyy kertoa kaikille työssäoppimisen osapuolille. Sen vuoksi opettajan, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kanssa järjestetään neuvottelu ennen keskeyttämistä. Neuvottelussa selvitetään yhdessä syyt, joiden vuoksi työssäoppiminen keskeytyy. 11

12 Jos työssäoppiminen keskeytyy, opiskelijalle hankitaan uusi työpaikka. Opettaja voi keskeyttää työssäoppimisen, jos Opiskelijan terveys tai työturvallisuus on vaarassa Opiskelija ei noudata työpaikan ohjeita ja määräyksiä Opiskelija ei tee sovittuja työtehtäviä Työpaikka rikkoo työssäoppimisen sopimusta Työpaikkaohjaaja ei ohjaa opiskelijaa tarpeeksi Opiskelija ei saa tehdä riittävästi ammattitaitoa kehittäviä työtehtäviä Työpaikkaohjaaja voi keskeyttää työssäoppimisen, jos Opiskelijan terveys tai työturvallisuus on vaarassa Opiskelija rikkoo työpaikan sääntöjä tai työturvallisuusohjeita Opiskelija ei noudata työssäoppimisen sopimusta (esim. ei noudata sovittuja työaikoja) Opiskelija voi harkita työssäoppimisen keskeytymistä, jos Työnteko vaarantaa hänen terveytensä tai turvallisuutensa Työtehtävät, jotka työpaikkaohjaaja antaa opiskelijalle, ovat liian helppoja ja yksinkertaisia, eivätkä ne kehitä opiskelijan ammattitaitoa Työtehtävät, jotka työpaikkaohjaaja antaa opiskelijalle, ovat liian vaikeita ja monimutkaisia, eikä hänen ammattitaitonsa riitä niiden tekemiseen Ammattiala, jota opiskelija opiskelee, ei ole hänelle sopiva Opiskelijan pitää pyrkiä estämään työssäoppimisen keskeytyminen. Ei kannata masentua pienten vastoinkäymisten vuoksi. Useimmiten yhteydenotto opettajaan ja asioiden selvittäminen auttaa. 9 Työssäoppiminen kesäaikana Työssäoppimista voi suorittaa myös kesällä erityisesti silloin, jos suorittaminen nopeuttaa ammattiin valmistumista. Kesätyössäoppimista tulee hakea mennessä. Päätöksen tekee rehtori saatuaan tiimin / ohjaavan opettajan lausunnon. Kesällä suoritettavan työssäoppimisen ajaksi on mahdollista hakea opintotukea. Ei kannata masentua pienten vastoinkäymisten vuoksi. 10 Työssäoppimi - nen ulkomailla Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa työssäoppimisen jakso voidaan suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja siitä on etukäteen sovittu. Työssäoppimisen ajoitus ja kesto vastaavat kotimaassa suoritettua jaksoa. Ulkomailla tapahtuvat työssäoppimisjaksot on tarkoitettu pääasiassa 18 vuotta täyttäneille 2. ja 3. vuoden opiskelijoille, koska opiskelijan on hyvä hallita oman alansa perustiedot 12

13 ja taidot ennen ulkomailla tapahtuvaa työssäoppimista. Työssäoppiminen ulkomailla edellyttää, että opiskelijalla on opiskelumotivaatiota, intoa ja riittävästi kielitaitoa, eikä opintosuorituksia ole rästissä. Tapaturmavakuutusturva on työssäoppimisjakson aikana voimassa samoin edellytyksin sekä Suomessa että ulkomailla. Opiskelija ottaa ennen ulkomaanjaksoa itse matka- ja matkatavaravakuutuksen. Opiskelijalla tulee olla riittävä koti- ja kohdemaan tuntemus ennen ulkomaille lähtöä. Ulkomaanjaksolle haluava opiskelija keskustelee asiasta työssäoppimista ohjaavan opettajan kanssa ja laatii vapaamuotoisen hakemuksen rehtorille, joka tekee asiasta päätöksen. Työssäoppimissopimus tehdään suomalaisen käytännön mukaisesti. Sopimus tehdään kohdemaan tai englannin kielellä. Sopimuksen tulee olla yksityiskohtainen ja siinä on huomioitava kohdemaan paikalliset käytännöt ja vaatimukset. Opiskelija voi tehdä ulkomaisen työnantajan kanssa myös paikallisen käytännön mukaisen työsopimuksen. Oleskelu- ja työlupa-asiat selvitetään ennen ulkomaanjaksolle lähtöä. Opiskelijan tulee tehdä rahoitussuunnitelma ennen ulkomaille lähtöä. Suunnitelmassa on huomioitava omarahoitusosuus, korotettu opintotuki sekä oppilaitoksen avustus matkakuluihin, joka on enintään 500 euroa. Sosiaaliturva voi vaihdella kohdemaan mukaan, joten se on selvitettävä tapauskohtaisesti ennen ulkomaanjaksoa. Kelalta saa EUmaihin sairaanhoitokortin hoitomahdollisuuksien turvaamiseksi. 13

14 14

15 Lähteet ja kirjallisuutta Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana Toimittanut: Frisk, T. Vipuvoimaa EU:lta. Hätönen, Heljä Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana. Vipuvoimaa EU:lta. Mykrä, Tarja Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä. Vipuvoimaa EU:lta. Työssäoppijan ohjaus ja arviointi työpaikalla. Opas työpaikkaohjaajille Taloudellinen Tiedotustoimisto. Verkostoitumalla työssäoppimiseen laatua ja vaikuttavuutta -projekti. Lehtoranta, Pirjo & Reinola, Outi Haastava nuori ammattia oppimassa. Miten toimin nuoruusikäisen kanssa koulussa tai työpaikalla? Kuntoutussäätiö. Lehtoranta, Pirjo, Leivo, Harri & Haapasalo, Seija Miten ohjaat työssäoppijoita. Terttu-projektissa kehitetty koulutusmateriaali työpaikkojen ja yritysten työpaikkaohjaajille. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetussuunnitelmien yhteinen osa Lait ja asetukset Asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta 811/1998 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998 Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat. OPH. 15

16 Mitä työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ovat? Työssäoppimista sisältyy kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin vähintään 30 osaamispistettä ja se jakautuu koko koulutuksen ajalle. Työssäoppiminen on perustutkinnon tavoitteiden mukaista opiskelua työelämässä. Menesjärventie 4, PL 50, Inari puh , faksi (016)